Pääomasijoittajat kehittävät terveyspalveluita

Terveyspalveluseteli toimii Kuusamossa

Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2010

LPYKunnat markkinoille?

Eduskuntavaalit 2011: Puolueet vastaavat

Kumppanuudellainnovaatioita

2 LPY 2/10

Kansainvälisen kaupan vapautu-minen ja globalisaatio ovat muut-taneet merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan toimintaympäristöä. Suomalaiset yritykset ja kansa-laiset kohtaavat kansainvälisen kilpailun myös kotimarkkinoilla, halusivat tai eivät. Perinteisten vientialojen lisäksi myös muiden

toimialojen tuotantoa ja sitä kautta työpaikkoja siirtyy sinne, missä tuotantokustannukset ovat edullisempia ja/tai markkinat lähellä. Devalvaa-tio, tuontitullit ja hintasääntely eivät ole enää keinovalikoimassa. Kansainvälinen verokilpailu kaventaa erityisesti yritysverotuksen osalta edel-leen talouspolitiikan liikkumavaraa. Nyt on uudel-leen arvioinnin aika – mitkä ovat Suomen kilpai-lukyvyn menestystekijät tulevaisuudessa?

Suomessa on jo 1990-luvun lamasta lähtien pu-huttu korkean koulutuksen tason tuomasta kilpai-luedusta. Tämä on tietysti totta, mutta riittääkö se, jos olemme valmiita kohtaamaan kansainväli-sen kilpailun vain muutamilla teollisuuden aloil-la? Ei riitä – kaikista suomalaisista työikäisistä ei saada koulutettua huippuinsinöörejä. Meidän on pystyttävä tuotteistamaan myös palvelualan osaamista. Hyvinvointiyhteiskunta on onnistunut luomaan erittäin korkeatasoista osaamista ns. hyvinvointipalvelujen aloille. Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamisen tuotteistaminen ja kehittäminen vientituotteiksi mahdollistaa osal-taan näiden palvelujen edelleen kehittämisen ja rahoittamisen myös suomalaisten tarpeisiin sekä sitä kautta saavutetun hyvinvointi- ja elintason ylläpitämisen myös tulevaisuudessa.

Hyödykkeiden, tuotteiden ja palvelujen, kau-pallistaminen ja vienti on avoimessa markki-natalousjärjestelmässä yritysten tehtävä. Siksi onkin välttämätöntä, että Suomeen luodaan toimintaympäristö, jossa myös hyvinvointialojen yritysten on mahdollista kehittyä ja kasvaa myös palvelujen viejiksi. Tällaisen toimintaympäristön luomisen ei tarvitse horjuttaa suomalaisen hyvin-

vointiyhteiskunnan ”peruskiviä”, joita ovat hyvin-vointipalvelujen oikeudenmukainen ja universaali saatavuus sekä näiden palvelujen verorahoituk-seen perustuva rahoitus. Suomeen on luotavissa hyvinvointialojen palvelujärjestelmä, joka mah-dollistaa alan yritystoiminnan kehittymisen ja niiden palvelujen hyödyntämisen sekä koti- että vientimarkkinoilla. Uskon, että ns. toimivien palvelumarkkinoiden myötä voimme entisestään parantaa hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä samalla luomme edellytyk-set kansainvälisessäkin kilpailussa menestyvälle palvelusektorille. Kasvavan palveluviennin kautta voimme ”kotiuttaa” valuuttaa suomalaisten hyvin-voinnin rahoittamiseen.

Suomalaisista terveyspalveluista kirjoitetaan melko vähän elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tässä Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsen- ja si-dosryhmälehdessä pohditaan terveyspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuutta hieman uudesta lähes-tymiskulmasta. Eduskuntavaalien 2011 jälkeisellä hallituskaudella joudutaan tekemään ratkaisuja, joilla voidaan turvata Suomen kansainvälinen kilpailukyky sekä elintaso ja hyvinvointi myös seuraavina vuosikymmeninä.

Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa!

Ismo PartanenToImInnanjohTaja

Pääkirjoitus

Yritystoimintaa ja vientituloja terveydenhuollosta

” Suomeen voidaan luodatoimintaympäristö, jossa

myös hyvinvointialojenyritysten on mahdollista kehittyä ja kasvaa myös

palvelujen viejiksi.”

3

Tässä numerossa:

Terveyspalvelusetelin tyytyväiset käyttäjät

Sähköinen resepti viivästyy

Kumppanuudella innovaatioita

Ministeri Rehulan haaste

Työterveys pidentää työuria

Sairaanhoitovakuutus on uudistettava

Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat

Kohti avoimia palvelumarkkinoita

Kuinka puolueet näkevät terveyspalvelut?

Heikki Pälve: opittavaa muilta

Pääomasijoittajat terästävät yritysten kilpailukykyä ja palveluita

Palvelut lähelle ihmistä

Investoinnella kasvuun

Vaihtoehtona ketjuuntuminen

4

5

6

7

8

9

10

14

16

25

26

29

30

31

7Terveysteemat eduskuntavaalien alla.

16

6

Sisältö 2/10

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, mäkelänkatu 2 a, 00500 helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna alanen, julia hannula, Pia hirvonen, Susanna Kallama, jussi Partanen, juha Tanhua | Kannen kuva: iStockphoto | Muut kuvapankit: FutureImageBank

LPY3

4 LPY 2/10

Kuusamo otti ensimmäisenä palvelusetelin käyttöön erikoissairaanhoidon palveluihin ja palaute palvelujen käyttäjiltä on ollut myön-teistä.

– Vielä lyhyehkön käyttöajan jälkeen emme voi todentaa kunnan mahdollisia kustannussäästöjä, joita toisaalta on vaikea osoittaa muutenkaan. Se on varmaa, että palvelujen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä, sillä hoidon laatu ja saatavuus ovat paran-tuneet, kertoo Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita.

Vesa Isoviita ei koe ongelmallisena, että kuntasektori ei voi määritellä lääkärikeskus-ten laatua ja hinnoittelua.

– antaa markkinoiden hoitaa kaupankäyn-ti. meillä ei ole määriteltynä hintakattoa, vaan periaate on, että käytämme laadukkaita palveluntuottajia. Kyllä avoimet markkinat

pitävät laadun ja hinnan kohdillaan – kulutta-jat äänestävät näistä asioista jaloillaan, Vesa Isoviita toteaa.

Todelliset säästöt pitkällä aikavälilläVesa Isoviita arvioi, että palveluseteli tuo ajan myötä myös säästöjä, mutta aikajänne voi olla pitkäkin.

– me emme tuijota pelkästään hintaa vaan kokonaisuutta. Toivomme, että asiakas toipuu hoidosta nopeammin, mahdolliset komplikaa-tiot vähenevät ja vältytään esimerkiksi uusin-taleikkauksilta. Tällaisten asioiden vertailua ei voida tehdä suoraan oletettuun toiseen palve-luvaihtoehtoon.

Kunnan näkyvyys mediassa on lisääntynyt selvästi palvelusetelin myötä.

– Kiinnostavuus Kuusamoa ja sen tekemiä ratkaisuja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi.

Sensori

Markkinat pitävät hinnan ja laadun kohdillaan

Kuusamo on saanut

näkyvyyttä olemalla

edelläkävijä.

Palveluseteli sopii hyvin tuotteistettuihin palveluihin.

Kuusamossa uskotaan:

5

Tiesitkö, että...jos mikään ei muutu, vuoteen 2025 mennessä tarvitaan

terveydenhuoltoaloille 150 000 uutta työntekijää.Valtiontalouden tutkimuslaitos

Vielä arkistoidaan vanhalla menetelmällä

Suomeen rakennettavan Kansallisen Terveysarkiston eli KanTan ja siihen liittyvien palveluiden tulo kestää vielä. Viimeisten tietojen mukaan siirtyminen tapahtuu vuosien 2012–2015 aikana asteittain.

– alun perin kaavailemamme aika-taulu oli liian kunnianhimoinen, se on myönnettävä nyt. Kuitenkin hanke on edistynyt ja valmistuu, sekin on var-maa. Ei riitä, että saamme järjestelmän valmiiksi, vaan sen testaaminen, sertifi-ointi ja käyttöönotto perehdytyksineen vievät vielä aikaa, toteaa neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveysministeriöstä.

KanTaan kuuluvat niin potilastiedon arkisto eli earkisto, sähköinen resepti

eli eResepti, kansallinen lääketietokan-ta kuin kansalaisten terveystietojen katselu verkossa eli eKatselu.

– on selvä, että näin mittava pro-jekti, jossa liikutellaan tällaista tietoa, vaatii aikaa ja kehittämistä ennen kuin tuotantokäyttö voidaan aloittaa. Ke-hitystyössä on huomioitu toteuttajien sekä käyttäjien mielipiteitä. Valitettavaa on, että käyttöönotto viivästyy, mutta kaikkien osapuolten on oltava valmiina ennen kuin päästään liikkeelle, kertoo johtaja Heikki Veinola Tiedosta.

Tullessaan KanTa tuo yksityisille toimijoille uusia vaatimuksia tietotek-nisiin ratkaisuihin. Se, mitä ne ovat ja millaisista kustannuksista puhutaan, jää vielä avoimeksi.

1.

2.

3.

Sähköinen resepti helpottaa lääkkeen määräämistä ja toimittamistaSähköinen resepti (eResepti) on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa valtakunnalliseen reseptikeskuk-seen. Reseptikeskukseen kerätään myös apteekkien tekemät toimitus-merkinnät. Keskus muodostaa tietokannan, joka sisältää kaikki lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen liittyvät tiedot. Reseptikeskukseen pääsevät vain lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit ja farmaseutit sekä alan opiskelijat, joilla on niin sanottu ammattikortti.

Potilastiedot kootaan valtakunnalliseen arkistoonSähköinen potilastietoarkisto (earkisto) mahdollistaa potilastietojen tallentamisen keskitetysti, tietoturvallisesti ja yhdenmukaisella tavalla valtakunnalliseen arkistoon. Potilastietoarkiston avulla potilasta hoitava ammattihenkilöstö terveydenhuollon eri yksiköissä voi välittää potilasta koskevia tietoja, jos hän antaa siihen luvan. Potilas saa aina päättää, mitä tietoja hänestä luovutetaan ja mille yksiköille.

Omien tietojen katselu mahdollista netin kauttaKansalaisten kannalta uudistus merkitsee ennen kaikkea terveyden-huollon läpinäkyvyyden lisääntymistä, kun omat resepti- ja potilastiedot voi tulevaisuudessa tarkistaa internetin välityksellä. myös hoidon laatu paranee, kun tiedot saadaan ajantasaisina käyttöön. Katseluyhteyden (eKatselu) kautta asiakas voi esimerkiksi saada yhteenvedon sähköisistä resepteistään tai tarkistaa, mihin terveydenhuollon organisaatioihin hänen tietojaan on luovutettu.

Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkki-nat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii.

Palveluseteli soveltuu hyvin mm. päiväkirurgiseen toimintaan, hammas-huoltoon ja fysikaaliseen kuntoutukseen. Kyseiset palvelut ovat hyvin tuotteistet-tuja ja niiden kunnalle aiheuttama oma keskimääräinen omakustannushinta on laskettavissa. Vaikka palvelusetelit so-veltuvat varsin hyvin useisiin hyvin tuot-teistettuihin terveyspalveluihin, ei niiden käyttöönotto ole edennyt toivotulla taval-la. Palvelusetelin arvon pitää olla tasolla, joka ei aiheuta hoidon piiriin päässeelle kansalaiselle kohtuutonta omavastuu-osuutta. asiakkaan omavastuuosuudelle ei kuitenkaan saa asettaa kattoa.

Valinnanvapautta ja joustavuutta

6 LPY 2/10

Sensori

Terveysalan palveluihin kaivataan kipeästi uusia toimintatapoja. Kumppanuus ja innova-tiiviset julkiset hankinnat ovat tulevaisuutta, jota kohti tulisi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston neuvottelevan virkamiehen Mikko Martikaisen mukaan kulkea.

– Tämä on vaikea asia, joka vaatii aikaa toteutuakseen hyvin, hän toteaa.

Tarve muutokselle on selkeä. asiakkaat ovat tyytymättömiä nykyiseen tapaan järjestää jul-kisia palveluita. Kuluttajat ovat ennen kaikkea kiinnostuneita palvelun laadusta, saatavuudes-ta ja valinnanmahdollisuudesta ja he haluavat räätälöityjä ja yksilöllisiä palveluja.

Väestön eläköitymisen myötä terveyspalve-lujen kysyntä kasvaa ja samaan aikaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa työvoimapulaa.

Innovaatio-osaston näkemys uudesta toi-mintatavasta muodostuu julkisen ja yksityisen

sektorin kumppanuudesta ja uusista innovaa-tioihin kannustavista ja ne mahdollistavista hankintakäytännöistä.

– Kumppanuus on toimintamalli, jossa julki-sen sektorin toimija pyrkii yhdessä yksityisten yritysten tai järjestöjen kanssa jonkin julkisen sektorin vastuulla olevan tehtävän tuottami-seen ja jakeluun. Kumppanuus perustuu yh-dessä sovittuihin ja mitattavissa oleviin tavoit-teisiin. Toimivan kumppanuuden edellytyksenä ovat avoimuus ja luottamus sekä molempien osapuolien mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä. Sitoutumalla pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen voidaan saada aikaan uusia innovaatioita, mikko martikainen kertoo.

Asenteiden on muututtavajotta yksityisen ja julkisen sektorin kumppa-nuus tulevaisuudessa toteutuisi, tarvitaan ajan lisäksi asenteiden ja roolien muutosta.

Innovaatio-osasto näkee, että julkinen toimija, valtio tai kunta, olisi jatkossa

palvelumarkkinoilla nykyistä vähem-min palveluiden tuottajan roolissa ja entistä enemmän managerin roolissa. Tällöin julkisen toimijan vastuulla oli-

si palveluketjun ja -kokonaisuuksien hallinta sekä resurssien ja osaami-sen organisointi ja kehittäminen.

asenteiden on innovaatioiden näkökulmasta muututtava. julki-sen sektorin on nähtävä yritykset kumppaneina, jotka voivat tuoda uusia toimintatapoja palveluihin. Yhdistämällä julkisen ja yksityi-sen sektorin osaaminen pyritään mahdollistamaan asiakkaille korkea-tasoisia palveluja.

Kumppanuus on tulevaisuutta, mutta matka toimivaan yhteistyö-

hön on vielä pitkä. – Kumppanuuden kautta

voidaan hyödyntää laajasti eri toimijoiden resurssit ja osaaminen

sekä näin synnyttää innovaatioita ja niiden kautta tuottavuutta. Innovaa-

tionäkökulmasta yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on pragmaattinen

kysymys, ei ideologinen, mikko martikai-nen tiivistää kumppanuuden edut.

Kumppanuus avain innovatiivisiin ratkaisuihin

Innovaationäkökulmasta kump-panuuden suurimmat edut tiivistyvät viiteen kohtaan.

1. Innovaatiotutkimuksen mukaan toimittajat ja asiak-

kaat ovat tärkeimpiä innovaation lähteitä. Yritystoiminnassa kump-panuus on yleistä. Samankaltaista toimintamallia tulisi hyödyntää julkisella sektorilla innovaatioi-den ja tuottavuuden aikaansaa-miseksi.

2. Iso osa palveluiden kus-tannuksista syntyy oman

organisaation ulkopuolella toimittajaverkostoissa. Vasta hallitsemalla toimittajaverkostoa, voidaan hallita innovaatioita ja tuottavuutta.

3. Parhaat innovaatiot saa-daan kokoamalla parhaat

resurssit ja osaaminen. Kaikki tarvittava osaaminen yhteiskun-nan haasteiden ratkaisemiseen ei voi olla vain yhdellä taholla.

4. Kuntalaiset haluavat yksilöllisempiä palveluita.

Uusia räätälöityjen palveluiden innovaatioita on helpompi kehit-tää yhteistyössä monipuolisen toimittajajoukon kanssa kuin yksin oman organisaation kesken.

5. Kumppani pääsee lähelle asiakasta, jonka tavoit-

taminen muuten olisi vaikeaa. Kumppani voi esimerkiksi luoda luottamuksen maahanmuut-tajaryhmään, jonka luottamus julkiseen sektoriin muutoin olisi heikko.

Miksi kumppanuutta?

Dextralle uusi toimipisteLokakuussa lääkärikeskus Dextra avaa toisen toimipisteensä helsin-gin ydinkeskustaan Kampin Sähkötaloon.

Cordiaan potilaita Karjalasta ja KymenlaaksostaSairaala Cordia/Savon Sydänpalvelu Oy sekä Kymenlaakson sairaan-hoitopiiri ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ovat sopineet sepelvalti-moiden elektiivisistä ja kiireellisistä ohitusleikkauksista sairaala Cordi-assa. Sopimus tuo Cordiaan potilaita Kotkasta ja Lappeenrannasta.

Nimityksiä• Marco Hautalahti aloittaa Docrates oy:n toimitusjohtajana 16.11.2010 alkaen.• Carita Rantanen on nimitetty Lääkäriasema Pulssi oy:n toimitusjohtajaksi 4.10.2010.• Yrjö Närhinen nimitetty Terveystalo-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 8.11.2010 alkaen.

Kansainvälistä yhteistyötäKlinikka In-Tiimi aloitti IVF-hoidot luovutetuilla munasoluilla Espan-jassa sijaitsevassa suomalais-espanjalaisessa yhteistyöklinikassaan.

Muualla sanottua

Tiesitkö, että...jopa 75 prosenttia yksityisistä

terveyspalveluiden tuottajista on kasvuhaluisia.

• magneetti • röntgen • luuntiheysmittaus • ultraääni• mammografia • hampaiston ja leuan erikoistutkimukset

www.rontgentutka.fi

Yksilölliset tutkimukset ammattitaidolla

puh. (03) 2506 600

Muut kuvantamistutkimukset

Magneettitutkimukset

puh. (03) 2506 605

Koskikeskus, 4. krs Hatanpään valtatie1, Tampere

Ruka elää täysillä kaikki vuodenajat ja aivan sen sydämessäsykkii monipuolinen tunturihotelli Rantasipi Rukahovi, jonkailtaelämässä tapahtuu joka ilta isänpäivästä vappuun.

ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI

VARAUKSET JA LISÄTIEDOT WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055KATSO TAPAHTUMAT JA TÄHTIARTISTIT WWW.RANTASIPI.FI

RANTASIPI RUKAHOVIRukankyläntie 15, puh. 08-85 910ruka.rantasipi@restel.fi

2 YÖN TUNTURILOMA alk. 110,-Sis. 2 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa,runsaan buffet-aamiaisen ja saunan.

3 YÖN SKIMBALOMA alk. 234,-50

Sis. 3 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa,runsaan buffet-aamiaisen, saunan ja 3 päivälle hissiliput.

Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia 121-251,-

Nykyisen monikanavarahoituksen ongelmat on tunnistettu. Vuo-si 2020 tulee pian, kun kyse on mahdollisesta koko järjestelmän uudelleenarvioinnista ja toimeenpanosta. Päätöksiä terveys- ja hoivapalveluiden rahoituksesta pitää tehdä ennen kuin on viimei-nen pakko. haastan paitsi päättäjät, myös terveysalan ammattilaiset pohtimaan alan tulevaisuutta. - Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, LPY:n syysseminaarissa

Sensori

Pitkittyneet sairauslomat muuttuvat liian usein työkyvyttömyyseläk-keiksi. Työterveyshuollon roolin muuttamista työurien pidentämiseksi ehdotetaan ns. ahtelan raportissa.

– aiemmin hoitavalta lääkäriltä tuli lausunto vakuutusyhtiön lääkärille ja asian käsittely vakuutusyhtiössä lähti liikkeelle. nyt ehdotetaan, että hoitava lääkäri edelleen vastaa sairauden hoidosta ja pitkittyneiden sairauslomien käsittely siirtyisi työterveyshuollolle, jossa mietitään esimerkiksi työnkuvan muuttamista. Työterveyshuol-lon toimenpiteiden jälkeen asia siirtyisi vakuutusyhtiöön, ellei työn-tekijälle ole löydetty jo muuta ratkaisua – näin saadaan hyödynnettyä kuntoutusmahdollisuudet nykyistä paremmin ja työntekijän yhteys työpaikkaan säilyy, kertoo ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkevakuutus-yhtiö Varmasta.

Prosessin toimivuudessa tarvitaan kaikkien osapuolten paneutu-mista ja yhteiskuntavastuun kantamista.

– Kun asiakkaan tunteva hoitava lääkäri kuvaa asiakkaan fyysiset ja henkiset voimavarat mahdollisimman tarkoin, helpottuu työter-veyshuollon arviointi työntekijän roolin muuttamisesta tai uudelleen

koulutuksen mahdolli-suudesta. Päätöksenteko vakuutuskorvauksista helpottuu ja työstä pois-saolo ei pitkity tarpeet-tomasti. Lopputulos on kaikkien kannalta parem-pi. Työkyvyn ylläpito ja työurien pidentäminen ei ole yksiselitteistä vaan monien tekijöiden sum-maa.

jukka Kivekäs toivoo, että työterveyshuolto myisi entistä hanakam-min toimivaa ja tervettä työyhteisöä kuin toimenpiteiden hintoja.

– Kyllä kaikessa terveydenhuollossa ennaltaehkäisy on avainase-massa. mitä paremmin ehkäistään tulevat sairauslomat, sitä parem-min saadaan pidennettyä työuria. Työterveyshuollon pitäisi palvella näin työnantajaa – pitää työyhteisöstä huolta, jukka Kivekäs toteaa.

Saatavilla

Lääkärikeskus Irmeli Elomaa tuottaa työterveyspalveluja Kankaanpäässä ja lähiympäristössä.

työkykyinen työyhteisö

Pellervon taloustutkimus uudistaisi sairausvakuutustaPTT:n tutkimuksen mukaan useissa terveys-palveluissa sairaanhoitovakuutuksen korva-ustason nostaminen kymmenellä prosenttiyk-siköllä vähentäisi kuntien terveysmenoja eli verorahoituksen tarvetta.

PTT:n vastavalmistuneen raportin mukaan sairausvakuutusjärjestelmää olisi kehitettä-vä, jotta saavutettaisiin sairausvakuutuslain alkuperäinen tavoite – turvata kansalaiselle mahdollisuus valita yksityinen hoito. Koska hoitojen todelliset sairausvakuutuskorva-ukset ovat lähes yhtäjaksoisesti laskeneet viime vuosien aikana, asiakkaiden taloudel-liset kannustimet ja mahdollisuudet valita yksityisiä terveydenhuoltopalveluja ovat

heikentyneet olennaisesti. – Yksityisten palvelujen käyttö johtuu

monesti siitä, ettei vastaavia terveyspalveluja ole saatavilla julkiselta sektorilta tai niiden jonotusaika on kuluttajan mielestä kohtuut-toman pitkä, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Tutkimuksessa arvioidaan, että sairaan-hoitovakuutuskorvauksen kymmenen pro-senttiyksikön nousu lisäisi yksityisten yleis-lääkärikäyntien määrää kuudella prosentilla ja vähentäisi julkisen perusterveydenhuollon käyntien määrää. Yksityisten erikoislääkä-rikäyntien keskimääräinen kuluttajahinta laskisi yhdeksän euroa. Sairaanhoitovakuu-

tuksen korvaustason kymmenen prosenttiyk-sikön nostaminen alentaisi yksityisten suun terveydenhuoltokäyntien keskimääräistä kuluttajahintaa yhdeksän euroa, lisäisi yksityisten suun terveydenhuollon käyntien määrää 12,5 prosentilla ja vähentäisi aikuis-ten julkisten suun terveydenhoitokäyntien määrää saman verran.

Sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu 20 vuoteen ja todellinen korva-ustaso on jäänyt nykyisin noin 25 prosenttiin.

LPY:n teettämän tutkimuksen yhteydessä tuli myös esille tarve uudistaa ja yksinker-taistaa sairaanhoitovakuutuksen korvauspe-rusteita.

Tiesitkö, että...LPY ihmettelee helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

(hUS:n) suunnitelmia. hUS valmistelee kliinisiä palveluja tuottavan yksityissairaalan perustamista ja tavoittelee uusia

asiakkaita, vaikka sillä on ollut jo nyt ongelmia vastata hoito-takuuvelvoitteiden toteuttamisesta.

10 LPY 2/10

Valistuneetkunnat ovat

valppaina

11

Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa mikään palve-lutuottajataho ei saa saada perusteetonta kilpailu-

etua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytän-töjen tai rahoitusjärjestelmän ansiosta. Näin ajattelee myös EU. Suomalainen lainsäädäntö ja sitä kautta myös kunnat ovat muutospaineiden edessä.

Edessä yhtiöittämisiäValtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmis-tellut lakiesitystä, jonka tavoitteena on päästä eroon EU-lainsäädännön vastaisista tuista silloin, kun kunta toimii kilpailluilla markkinoilla. Näitä kilpailua vääris-täviä tukia ovat muun muassa konkurssisuoja ja erilai-set veroedut.

– Kuntasektorilla on tärkeää määritellä, koska toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla ja koska tällaisesta ei ole kysymys. Tehtävä on haastava, koska kuntien tehtäväkenttä ja tapausten kirjo ovat laajoja, kommentoi kunnat ja kilpailunetraliteetti -työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu.

– Lausuntokierros osoitti, että päälinjauksiltaan esi-tys suurelta osin vastaa tavoitetta, mutta yksityistapaus-ten kirjossa on vielä täsmennettävää. Keskeinen sanoma on, että toimittaessa kilpailutilanteessa markkinoilla toiminta tulee yhtiöittää.

Lääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja Kari Varkila suhtautuu yhtiöittämiseen varauksella.

– Löytyykö kunnista rohkeutta toimia radikaalisti? Vaarana on, että veronmaksajien rahoilla subventoidaan yhtiötä, jotta sen toiminta saadaan näyttämään hyvältä tai että investoinnit tehdään yhteiskunnan varoilla, jotta yhtiön toiminta olisi kannattavaa, Varkila ennakoi.

LPY toivoo esityksen vielä täsmentyvän monilta osin. Lakimuutosesityksen mukaan kunnilta kiellettäisiin vain liikelaitosmuotoinen elinkeinotoiminta, mutta sallittaisiin elinkeinotoiminnan harjoittaminen ilman yritysmuotoa yhdistyksenä tai säätiönä. LPY:n lähtö-kohtana on, että elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei kuulu kunnan perustehtäviin.

– Työryhmän työssä erityisenä vaikeutena oli mää-ritelmä, mitä tarkoittaa kilpailutilanne markkinoilla, kun otetaan huomioon tämä tehtävä- ja tapauskirjo. Toisaalta tapauskirjo voi jossain tapauksissa edellyttää muutakin kuin yhtiömuotoa, Valli-Lintu toteaa.

LPY:n mielestä kunta voisi vain äärimmäisissä poik-keustapauksissa harjoittaa elinkeinotoimintaa.

– Lausuntokierroksella kävi rintamalinja hyvin selväksi. Kuntasektori haluaisi enemmän poikkeuksia ja elinkeinoelämä vähemmän, Valli-Lintu kertoo.

– Erityisen vaativa hoito Suomen kokoisessa maassa ja muut vastaavat tehtävät, joille ei toimivia markkinoi-ta tule, voivat olla poikkeustapauksia. Jos jokin pal-velu voidaan tuottaa kilpailluilla, niin on vaikea nähdä sellaista tilannetta, jossa kunnalla pitäisi olla etuoikeus

Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että eduskuntavaalien jälkeisen hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeu-denmukainen ja tasapuolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin.

Terveyspalvelusektorilla on useita kilpailua vääristäviä tekijöitä, jotka johtavat resurssien vää-rään kohdentumiseen suosimalla julkisen sektorin palvelutuotantoa yksityisen sektorin toimijoiden kustannuksella. niitä ovat erilaiset arvonlisäve-rojärjestelmät (ns. piilevä alv), suoraostot sekä kuntien liikelaitosten resurssointi ja toiminta markkinoilla.

Toiveissa oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus

LPY:n varapuheenjohtaja Kari Varkilan mielestä kunta hyötyy, jos se toimii markkinoilla samoilla säännöillä kuin muutkin.

www.mehilainen.fi

Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen

terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa.

Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset

sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi ja ota yhteyttä p. 010 414 0112

terveys- ja sosiaali palveluiden huippuosaamista

toimia markkinoilla. Kunta itsekin hyötyy siitä, että se toimii samoin ehdoin kuin muutkin, kommentoi Varkila.

Kunta hyötyy markkinoistaOsa kunnista ja luottamushenkilöistä on huolissaan muu-toksesta. LPY muistuttaa, että toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. Markkinoiden avaamisesta, kehittämisestä ja hyödyntämi-sestä on kunnissa saatu hyviä kokemuksia jo aiemminkin eri toimialoilta.

– Kunnan etu on veromaksajien ja kansalaisten etu. Kunnan pitäisi keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laa-dukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Silloin nähdäkseni kunnan rooli on toimia tilaajana, jolloin sillä on rajoittamaton vapaus tarkastella hankintaa kriittisesti. Jos tilaaja joutuu seuraavassa hetkessä tuottajan rooliin, niin tilaajan tehtävä vaikeutuu, kommentoi LPY:n varapuheen-johtaja Kari Varkila.

Kari Varkila muistuttaa, että myös yritykset joutuvat jat-kuvasti miettimään, mikä on omaa ydinosaamista ja milloin

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus?

Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma.fi .

Hyvää työtä.

Kunnilla on nyt hyvä tilaisuus ymmärtää tilaajaroolin

suomat mahdollisuudet.”

on järkevintä hankkia osaaminen muualta.– Joskus joutuu luopumaan osin omasta tuotannos-

taan, jos haluaa pitää toimintansa parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kunnilla on nyt hyvä tilaisuus ymmärtää tilaajan roolin suomat mahdollisuudet, Kari Varkila sanoo.

Esitys uudelle eduskunnalleLakiesitys ei ehdi eduskunnalle alkuperäisen aikataulusuun-nitelman mukaisesti, sillä lausuntokierroksella esille nous-sut valvonnan järjestäminen vaatii aikaa jatkovalmisteluille.

– Tarkoitus on selvittää, mikä on lakia valvova viran-omainen: kilpailuvirasto vai aluehallintovirasto. Aluehallin-tovirastoilta löytyy halua, mutta enemmistö lausunnonanta-jista arvioi, että kilpailuvirasto olisi markkinatuntemuksen vuoksi parempi vaihtoehto. Asiasta pitää neuvotella, Valli-Lintu kertoo.

Lakiesitys annetaan uudelle eduskunnalle. Tavoitteena on, että uusi laki on voimassa viimeistään 2012 alusta lukien.

– Osa kunnista on jo ryhtynyt valmistautumaan tule-vaan, tietää Auli Valli-Lintu.

”

Uuden rakentaja

Lääkäripalveluyritykset ry:n puheen-johtaja Diacor terveyspalvelut oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen on aiemman uransa aikana nähnyt tele-liiketoiminnan murroksen. Diplomi-insinööri työskenteli TeliaSoneralla ja sen edeltäjillä 18 vuotta ennen alan vaihtoa. Vuonna 2005 anni Vepsäläi-nen jätti yhtiön Suomen maajohta-jan paikalta.

– Lähdön takana oli halu teh-dä vuosien jälkeen jotain aivan muuta sekä rehellisyys itselleni. näin, että toimialalla oli edes-sään merkittävä saneeraus ja itse koen olevani parhaimmil-lani uuden rakentajana.

Lyhyen sapatin jälkeen ura jatkui henkilöstömuu-toksiin ja johtamiseen erikoistuneen konsultoin-tiyritys hRm Partners oy:n toimitusjohtajana, kunnes mahdollisuus siirtyä tervey-denhuoltosektorille avautui.

– Uskon, että menestyäkseen johtajana täytyy tuntea aitoa kiin-nostusta toimialaansa kohtaan. Terveyspalvelut on äärimmäisen mielenkiintoinen toimiala. Suo-

messa toimii alalla suuri joukko vastuullisia yrityksiä, jotka inves-toivat tulevaisuuteen ja ovat siten turvaamassa laadukkaiden terveys-palvelujen saatavuutta, toteaa anni Vepsäläinen.

15

Suomen haasteena on tuottaa yhä laadukkaampia terveyspalveluja nykyistä tehokkaammin. LPY:n puheenjohtaja

Anni Vepsäläinen uskoo, että avoimet ja toimivat terveyspalvelumarkkinat ovat keino ratkaista tämä vaikea haaste.

Suomalaisen terveyspalvelualan tulevaisuus näyttää Anni Vepsäläisen mukaan valoisalta.

– Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Tästä kertoo myös kansainvälisten yritysten toimialaa kohtaan osoittama mielenkiinto.

– Suomalaiset elävät ja tekevät työtä yhä pidempään. Me kaikki haluamme myös elää yhä terveempinä.

– Tämä luo tarvetta niin ennaltaehkäisevälle terveyden-huollolle kuin sairaanhoidollekin. Pelkkä tuotannollinen tehokkuus ei ratkaise, koska kyseessä on aina ihminen ja ratkaisujen taustalla inhimillisyys. Haasteenamme on tuottaa yhä laadukkaampia palveluja entistä tehokkaammin. Miten onnistumme toteuttamaan tämän yhtä aikaa?

Avautuminen ratkaiseeAnni Vepsäläinen ei usko, että kenelläkään on tähän haastee-seen yhtä valmista vastausta. Terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen on yksi mahdollisuus löytää ratkaisuja.

– Markkinoiden avautuminen antaa tilaa toimeliaisuudelle ja tuo alalle uusia toimijoita. Uudet toimijat tuovat mukanaan luovuutta ja innovaatioita.

Koska lisääntynyt tarjonta yleensä luo parempia palveluita ja sitä kautta kysyntää, myös ihmisten halukkuus investoida terveyteensä todennäköisesti kasvaa. Valinnanvapauden ja päätösvallan antaminen palvelujen käyttäjille itselleen varmis-taa, että vain parhaat palvelut menestyvät.

– Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet ovat valtavat. Miksi ajattelemme, että ratkaisujen pitäisi syntyä keskusjoh-toisesti? Muilla toimialoilla ollaan yhä vakuuttuneempia siitä, että onnistunut kehitystyö tehdään mahdollisimman avoi-messsa toimintaympäristössä.

– Terveyspalvelujen avaaminen kilpailulle ei tarkoita sään-telyn poistamista ja hyvinvointiyhteiskunnan terveyspoliit-tisista tavoitteista ja arvoista luopumista, Anni Vepsäläinen muistuttaa.

– Se tulee tehdä viisaasti ja näkemyksellisesti. Uskon, että suotuisissa olosuhteissa terveyspalveluista voi kasvaa Suo-messa toimiala, jonka ratkaisuista syntyy myös kansainvälisiä menestystarinoita.

Vielä viimeinen rohkeusSuomen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi on jo teh-ty paljon hyviä esityksiä. Pelkät suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä, vaan luodut keinot pitää ottaa käyttöön.

– Lainsäädännön uudistamiseen ja palvelusetelin kehit-tämiseen on uhrattu valtavasti voimavaroja. Käyttöönottoa tukevia ratkaisuja on jo olemassa. Nyt kunnilta tarvitaan vielä rohkeutta ottaa palvelusetelit oikeasti käyttöön myös tervey-denhuollossa. Aito palveluseteli antaa asiakkaalle vallan valita ja päättää.

Erityisesti kuntatasolla on haasteena palvelujen säilyttämi-nen lähellä ihmistä, vaikka päätöksenteko olisikin keskitetty.

– Palveluseteli voi olla ratkaisu myös tähän. Tarvitaan uskallusta kokeilla uuden lainsäädännön luomia mahdolli-suuksia.

Tasavertaisesti tulevaisuuteenLPY:n puheenjohtajana Anni Vepsäläinen toivoo voivansa vai-kuttaa siihen, että yksityinen terveyspalvelusektori nostetaan tasavertaiseksi osapuoleksi, kun suunnitellaan ja toteutetaan terveyspalvelujen tulevai-suutta.

– Minusta on koko suo-malaisen hyvinvointiyh-teiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että se osaaminen ja ne resurssit, jotka yksityisellä sektorilla ovat, saadaan hyötykäyt-töön.

On yhtä väärin leimata julkinen terveydenhuolto tehottomaksi kuin tuomi-ta yksityiset terveyspalveluyritykset kapitalistiseksi riistoksi. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on kaikille alan toimi-joille tärkeä.

– Murros on tapahtumassa. Uskon, että on parempi tehdä muutos yhdessä ennakkoon kuin pakon edessä kriisin kautta, sanoo Anni Vepsäläinen.

Kohti avoimia markkinoita

mitä voidaan menettää, jos

asiakkaalle annetaan valta

valita? ”

”

16 LPY 2/10

ja terveyspolitiikkaEduskuntavaalit

Terveyspalveluiden rooli

korostuu eduskuntavaaleissa.

Puolueiden näkemyksissä on

eroja, mutta terveyspalvelujen

painoarvon nostavat kaikki

korkealle.

17

Mikä on yksityisen palvelutuotannon rooli terveydenhuollossa?

Päivi Räsänen: Yksityisellä palvelutuotannolla on tärkeä täydentävä rooli terveydenhuollossa. Se tuo valinnan-

vapautta palvelujen tarvitsijoille sekä joustoa julkisten palvelu-jen järjestämiseen.

Timo Juurikkala: Yksityisellä ja myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli terveydenhuollossa kumppanina ja täydentävien palvelujen tuottajana. Kokonaisvastuu on kuiten-kin julkisella puolella; näin kustannuskuri säilyy.

Tapani Mäkinen: Kuntien oma palvelutuotanto ei ole itseisarvo. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan täyden-

tämään julkista palvelutuotantoa sekä sen rinnalle. Suurissa kunnissa, joissa on tarjontaa yksityisistä palveluista, on kunti-en järkevä kilpailuttaa palveluita tai sen osia. Edellytyksenä on, että ostamisen osaamiseen panostetaan. Lähtökohta on joka tapauksessa se, että kuntalaisille pystytään järjestämään palve-lut laadukkaasti ja kilpailukykyisesti.

Ossi Sandvik: Täydentävä varsinkin erikoissairaanhoi-dossa ja lääkäripalveluissaJohan Johansson: Yksityisellä terveydenhuollolla on

kolme eri roolia: a) täydentää julkista terveydenhuoltoa silloin, kun julkinen sektori ei pysty huolehtimaan terveydenhuolto-vastuustaan ja b) antaa itse maksaville potilaille valinnanva-pautta sekä c) parhaimmillaan kilpailun kautta tehostaa julkis-ta terveydenhuoltoa.

Juha Rehula: Terveydenhuollon julkinen ja yksityinen palvelutuotanto eivät ole vastakkaisia. Molemmilla on

paikkansa. Kyse on kumppanuudesta, jossa yksityinen sektori täydentää julkista palvelutuotantoa. Tärkeintä on, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut kohtuullisessa ajassa ja riittävän lähellä.

Yhteisessä tekemisessä on vielä paljon opittavaa. Tarvitaan osaamista ja sen parantamista puolin ja toisin esimerkiksi han-kintaosaamisessa. Sopimusten on oltava riittävän yksityiskoh-taisia. Ensiarvoista on, että ihmiset voivat turvallisin mielin antaa läheisensä ja itsensä hoivaaviin käsiin.

Kunnilla on järjestäjinä vastuu, tapahtuipa palvelun tuotta-minen kunnan omana tuotantona tai ostopalveluna.

Yrjö Hakanen: Pääsääntöisesti lakisääteiset terveyden-huoltopalvelut pitäisi tarjota julkisina, valtion ja kunti-

en tuottamina palveluina. Yksityiset palvelut täydentävät niitä.Sirpa Puhakka: Vasemmistoliiton mielestä tervey-denhuollon palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti

julkisina palveluina, jotka rahoitetaan verovaroin. Yksityisen palvelutuotannon rooli tulee olla täydentävä.

Esa Suominen: Julkinen terveydenhuolto voi täydentää palveluitaan yksityisillä palveluilla, silloin kun julkisen

palvelun tuottaminen ei ole järkevää tai mahdollista. Yksityi-sen palvelutuotannon rooli on siis täydentävä.

Miten terveyspalvelujen rahoitus tulisi järjestää?Räsänen: Rahoituksessa olisi ihanteellista etsiä malli, joka ohjaisi monikanavaisesta rahoituksesta mahdollisimman

selkeään yksikanavaiseen järjestelmään. Terveydenhuollon järjestämisvastuun yksiköitä tulee suurentaa.Juurikkala: Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus on purettava, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja epätarkoituk-senmukaiselta kustannusten vyöryttämiseltä toisen toimijan, esimerkiksi Kelan, vastuulle. Olemme vakavasti pohtimassa ns. ostopoolimallia, jossa niin Kelan, kuntien kuin valtionkin rahoitus koottaisiin yhteen pottiin, joka toimisi tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa esimerkiksi maakunta- tai erikois-sairaanhoitopiiritasoisesti. Samalla perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito olisivat selkeämmin saman katon alla.Mäkinen: Terveyspalvelujen rahoitus tulee uudistaa. En kanna-ta kansallisen terveysrahaston perustamista. Kuntien tehtävä-nä on palvelujen järjestäminen ja näin ollen niiden tulee olla vastuussa myös rahoituksesta. Siksi avainasemassa ovat vahvat peruskunnat. Suuremmat yksiköt varmistavat laadukkaat pal-velut koko maassa. Sote-aluemallissa sote-alue järjestää perus-terveydenhuollon, josta vastuussa ovat kunnat, ja erva-alueet erikoissairaanhoidon, joka on valtion vastuulla. Rahoituksen tulee liikkua näitä samoja kanavia. Palvelujen hinta kunnille määräytyy tällä hetkellä monista tekijöistä, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Valtionosuusjärjestelmää on muutettava kan-nustamaan kuntia hyvään taloudenpitoon. Terveyspalveluissa pitäisi myös keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon ja terveyden edistämiseen.Sandvik: Valtion ja kuntien taakanjakoa on uudistettava niin, että rahoitusvaikeuksia olevissa kunnissa ja kuntainliitoissa turvataan yhdenvertaiset palvelut eli valtionosuuksien harkin-nanvaraisuutta on lisättävä.Johansson: Sairaanhoitopiirien, tai niiden seuraajien, pitäisi vastata koko alueensa terveydenhuoltopalveluista, myös kus-tannuksista.Rehula: Yhtenä vaihtoehtona tulee selvittää kansallista ter-veysrahastoa. Eri toimijoiden osaoptimointi – eli suomeksi sanottuna toimintatapa, jossa kaikki katsovat omaa tonttiaan hahmottamatta suurta kokonaisuutta – maksaa liikaa. Rahoi-tuksen monikanavaisuudessa on monia ongelmia. Jos keski-tetyn terveysrahaston avulla voitaisiin karsia byrokratiaa ja kuluja sekä ihmisten pallottelua maksajalta toiselle, se kannat-taisi toteuttaa.Hakanen: Ainakin vaativan tason erikoissairaanhoito, mahdolli-sesti koko erikoissairaanhoito pitäisi rahoittaa valtion budjetin kautta. Kunnilla säilyisi päävastuu perusterveyden-huollon palvelu-jen rahoituksesta. Jotta kuntien ra-hoitus koottaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin, sen tulee perustua progressii-viseen verotukseen. Valtion

18 LPY 2/10

tuloveron lisäksi kunnallisveron tulee olla progressiivinen ja myös pääomatulot tulee saattaa kunnallisveron piiriin.Puhakka: Terveydenhuollon kustannukset pitää kattaa verova-roin. Terveydenhuollon rahoituksessa tulee päästä vähintään eurooppalaiselle keskitasolle, joka tarkoittaa rahoituksen lisäämistä kolmella prosentilla jokaisena vuotena 2011–2015.

Potilaiden osuutta ei tule nostaa. Suomessa potilaat maksavat poik-

keuksellisen suuren osan kustan-nuksista itse. Kunnille on taattava riittävä rahoitus valtionosuuksina. Verovarat on käytettävä julkisen

palvelujen rahoitukseen.Suominen: Hallituksen esitys on poliit-

tinen kompromissi eikä vastaa terveydenhuol-lossa oleviin haasteisiin. Uudistustyötä on jatkettava. Myös rahoitus tarvitsee remontin. Vaalien jälkeen aloittavan hallituksen on selvi-

tettävä rahoitusjärjestelmän uudistamista, kun se jatkaa terveydenhuoltolainsäädännön uusimista.

Sirpaleista rahoitusta on yksinkertaistettava ja selkeytettävä sekä julkista rahoitusta

lisättävä.

Soveltuuko palveluseteli terveyspalveluihin?

Räsänen: Kyllä soveltuu. Palvelusetelin avulla voidaan oikein käytettynä purkaa hoi-

toruuhkia ja käytännössä nopeuttaa potilaan pääsyä hoitoon julkisella puolella. Parhaiten

palveluseteli soveltuu selkeisiin toimenpiteisiin,

joihin on pitkät hoitojonot, kuten esimerkiksi kaihileikkauksiin tai hammashuoltoon.Juurikkala: Kyllä, mutta rajoitetusti. On syytä varoa, ettei sete-lin myötä synny epätasa-arvoisia ohituskaistoja.Mäkinen: Palvelusetelistä on positiivisia kokemuksia. Niiden käyttö on kuntakohtaista ja niin pitää ollakin, sillä jos ei alueel-la ole toimivia markkinoita, ei palvelusetelistäkään ole mitään hyötyä. Terveyspalvelujen puolella hyviä kokemuksia palvelu-setelin käytöstä on muun muassa hammashoidossa. Toivon, että tulevaisuudessa terveyspalveluissa olisi entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia niin yksilöllä kuin kunnillakin. Tar-koituksenmukaista olisi myös hyödyntää yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin olemassa olevat resurssit.Sandvik: Ainakaan nykymuotoisena ei ole toimiva.Johansson: Kyllä. Palveluseteli antaa potilaille valinnanvapaut-ta, mutta potilaille pitäisi antaa mahdollisuus valita myös kal-liimpi palveluntuottaja maksamalla isompi omavastuu potilaan niin halutessa. Palvelusetelillä ostettavan palvelun hintakatto ei saisi olla liian matala, koska hyvin matala hintakatto rajaa suuren osan palveluntuottajista pois ja silloin potilaalla ei ole todellista valinnanvapautta.Rehula: Kyllä soveltuu. Palveluseteli tarjoaa yhden välineen kunnille tarjota niin sosiaali- kuin terveyspalveluita asukkail-leen parhaaksi katsomallaan tavalla. Kiireelliseen tai tahdosta riippumattomaan hoitoon se ei toki sovellu.Hakanen: Palvelusetelit eivät ole oikea tapa hoitaa valtion ja kuntien vastuulla olevia lakisääteisiä terveyspalveluja. Koke-mus meiltä ja muualta osoittaa, että palvelusetelit ovat omiaan lisäämään palvelujen eriarvoisuutta ja niiden avulla yksityiset yritykset keräävät ”kannattavimpia” toimintoja, mutta jättävät julkiselle puolelle raskaimmat tehtävät.

Tapani Mäkinen• Kansallinen Kokoomus

kansanedustaja ja puolueen hyvinvointiverkoston puheenjohtaja

• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10

Johan Johansson• Suomen ruotsalainen kansanpuolue puoluesihteeri• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10

Juha Rehula• Suomen Keskusta

sosiaali- ja terveysministeri

• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9–10

Räsänen: Pidän terveyspalvelujen paino-arvoa erittäin suurena. Terveyspolitiikka ansaitsee nykyistä suuremman huomion poliittisessa päätöksenteossa. Juurikkala: Terveydenhuollon tulevaisuu-den haasteet ovat kovat ja uudistuksia tarvitaan, jotta kustannukset eivät karkaa käsistä. nyt homma on ollut aika hapui-levaa, ja kentällä eletään epävarmoissa tunnelmissa, kun tulevaisuuden linja on epäselvä. Perusterveydenhuollon, erikois-sairaanhoidon ja sosiaalipuolen raja-aidat pitää kaataa ja rahoitussysteemi uusia.Mäkinen: Terveyspalveluilla on ja tulee olemaan suuri merkitys myös lainsää-däntötyössä kahdesta syystä. Toinen on talous: suurella osalla kunnista tulee olemaan ongelmia selvitä tehtävissään, jos jatketaan entisellä mallilla eli nykyisillä palvelurakenteilla. Toinen on kansanterve-ys: suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole onnistunut kannustamaan kansalaisia riittävästi pitämään itse itsestään huolta.

Sandvik: Työllisyyden parantaminen ja kasvun vauhdittaminen sekä valtion ta-louden tasapainottaminen luovat pohjan sekä perustan tasavertaisesti ja oikeuden-mukaisesti toimiville terveyspalveluille. Johansson: Terveyspalvelut muodostavat suuren osan julkisista menoistamme, ja kun väestö vanhenee, niin nämä menot tulevat kasvamaan huomattavasti. Uudet rakenteet ja rahoitusmallit sekä panostus ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön ovat ratkaisevat tekijät tässä hankkeessa.Rehula: Terveys on todella tärkeä tekijä. Se vaikuttaa elämänlaatuun ja kansanta-louteen muun muassa työkyvyn sekä suo-raan sairauksiin liittyvien kustannusten kautta. Sairauksien hoidosta tulisi siirtyä nykyistä vahvemmin terveyden hoitoon, jos kustannukset halutaan todella saada haltuun.Hakanen: Se on tärkeä, koska tervey-den eriarvoisuus on lisääntynyt ja tähän tarvitaan muutos. Terveyspalveluja koske-

van lainsäädännön merkitystä korostavat myös väestön ikääntyminen ja monien terveysongelmien lisääntyminen. Lisäksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista kuntien terveyspalvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Puhakka: Terveyspalvelujen saatavuu-den ja rahoituksen sekä perustervey-denhuollon turvaaminen ovat keskeisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Etenkin rahoitukseen liittyvät asiat nousevat esiin. Terveyserojen kasvu on taitettava, mutta sitä ei toki pystytä tekemään pelkästään terveydenhuollon keinoin. Suominen: Kyseessä on eräs tärkeimmis-tä kysymyksistä koko vaalikaudella, joka liittyy erittäin vahvasti yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. maahan on pikaisesti saatava terveydenhuollon oike-uspohja, joka varmistaa kustannustehok-kuuden, laadunseurannan ja valvonnan, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovit-tamisen ja hyvän hoidon.

Mikä on terveyspalvelujen painoarvo lainsäädäntötyössä seuraavalla vaalikaudella?

Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi

Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011Juvanmalmin työterveysasema, Juvan teollisuuskatu 15, 02920 EspooKlinikka 22:n työterveysasema, Bulevardi 22, 00120 HKI, puh. (09) 6811 3950

Terveys ennen kaikkeaYleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot • laboratorio • kuvantamispalvelut • toimenpiteet • tutkimukset •

työterveyshuolto • muut asiantuntijapalvelut

Käytössämme on KELA:n suorakorvausjärjestelmä.MA-PE 8-20 LA 9-14 SU 10-14

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka• kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä• erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta• kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti• nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta• polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella• laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet• kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti• päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksentiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, TamperePuh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16www.koskiklinikka.

LAATU-

SERTIFIOITU

Puhakka: Vasemmistoliitto ei pidä järkevänä palve-lusetelin tuomista terveydenhuoltoon. Hammas-hoidossa sitä voidaan käyttää täydentävänä muotona hoidon takaamisessa, mutta vain tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen.Suominen: Kunnallisella palvelusetelillä on ollut paikkansa esimerkiksi suun terveydenhuollon ruuhkien ja jonojen purkamisessa. Palveluseteli soveltuu kuitenkin heikosti terveyspalvelui-hin yleisenä ratkaisuna. Palve-luseteli tarkoittaa käytännössä tarvetta potilaan asiakasneu-vontatoiminnalle, koska kaikki eivät voi valita hoidon tarjoajaa, eikä ihmistä tällaisessa tapauksessa voi jättää tyhjän päälle. Palveluseteli monimutkaistaa terveydenhuollon rahoitusta ja todellisuudessa nostaa kansalaisten omavastuuta terveyspal-veluista.

Voisiko kaikkien palveluntuottajien aset-taminen kilpailulle alttiiksi olla ratkaisu tuottavuuden nousuun?Räsänen: Uuden rahoitusmallin luomisen yhteydessä tulee huomioida niin julkiset kuin

yksityiset palvelut. Valinnanvapauden tulee olla tärkeä tavoite terveydenhuoltoa kehitettäessä.Juurikkala: Potilaiden valinnanvapau-

den lisääminen on hyvä asia, ja siihen suuntaan ollaan varovaisesti menossakin.

Kilpailu sopii osin hieman vaikeasti varsinkin vaativien palveluiden puolelle, ainakin toistaiseksi,

kun tietopohja esimerkiksi hoitojen vaikuttavuudesta on osin puutteellista. Soveltuvin osin kilpailua tuottajien

kesken voidaan kyllä lisätä.Mäkinen: Potilaiden valinnanvapaus ja palveluntuottajien tasa-arvoisuus ovat minunkin listallani kärkisijoilla. Palvelujen saatavuus on kuitenkin ykkössijalla. Palvelujen täydellinen avaaminen markkinoille ei tule olemaan ratkaisu niin kauan

Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityis-

asiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme

lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat

sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepai-

koilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen viikkosairaala, jossa on

yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala

Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800

ALppikAtu | Herttoniemi | iso omenA | itäkeskus | keskustA | kirkkonummi | LeppävAArA

pAsiLA | pitäjänmäki | ruoHoLAHti | tApioLA | tikkuriLA | DiACor sAirAALA

Timo Juurikkala• Vihreä liitto kansanedustaja• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9

Päivi Räsänen• Kristillisdemokraatit puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10

Sirpa Puhakka• Vasemmistoliitto

puolueen puoluesihteeri ja terveyspoliittisen työryhmän jäsen• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 8,5

kuin alalla ei ole toimivia markkinoita. Järjestämisvastuun tulee aina olla kunnilla.Sandvik: Tuottavuuden mittarina on oltava palvelujen tasa-vertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Tällä alalla hintakilpailuttaminen on vaarallista. Kansanterveystyön vahvistamisella aina erikoissairaanhoitoa ja lääkäripalveluja myöten turvataan parhaiten kansalaisten yhdenvertaisuus.Johansson: Huolestuttavaa on, että julkinen terveydenhuolto ei pysty samaan tehokkuuteen kun yksityinen terveydenhuol-to. Tätä asiaa pitäisi selvittää. Suurimmassa osassa maata ei tällä hetkellä ole mahdollista saada aikaan aitoa kilpailua erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoajien kesken. Mark-kinoiden kehityksen johdosta yhteiskunnallisen ohjauksen merkitys lisääntyy. Hankintaosaamisen edellytyksiä tulee pystyä vahvistamaan ja toisaalta julkisen sektorin tulee pys-tyä vastaamaan työvoiman rekrytointihaasteeseen.Rehula: Valinnanvapaus on sinänsä hyvä asia, mutta viime kädessä julkisella vallalla on aina oltava vastuu palveluiden järjestämisestä lain vaatimalla tavalla.

Hakanen: Kilpailusta on jo saatu kokemusta. Sen perusteella ensinnäkään juuri mitään terveyspalveluja ei kyetä järjes-tämään aidon kilpailun pohjalta, vaan yksityisten yritysten toiminnalle on tarvittu merkittävää julkista rahoitustukea, muun muassa sairausvakuutus. Toiseksi kaikilla aloilla ei ole olemassa markkinoita ja monilla alueilla markkinoilla toimi-vat yritykset ovat jo alkaneet nopeasti ketjuuntua, keskittyä ja monopolisoitua. Kolmanneksi terveyspalveluissa on ensi-sijassa kyse ihmisten perusoikeuksista, joiden toteutumista pitää tarkastella palvelujen vaikuttavuuden ja tasa-arvoisen saatavuuden kannalta. Nykyiset tuottavuuskriteerit ovat monelta osin ristiriitaisia ja suorastaan harhaanjohtavia.Puhakka: Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ei ratkaise tuottavuutta. Monien tutkimusten mukaan yksityiset palve-lut saattavat tulla julkisia palveluja kalliimmiksi kunnalle. Terveydenhuollossa on panostettava julkisten palvelujen laadun kehittämiseen, johtamiseen ja hoitoketjujen toimi-

vuuteen.Suominen: Ihanne on, että ihmisellä on oikeus pääs-

tä jonottamatta itse valitsemalleen lääkäril-

Sairausvakuutusjärjestelmän pitäisi turvata palvelujen saatavuus ja lisätä valinnanmahdollisuuksia.

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio.

Laboratoriopalvelut kattavat kaikki mer-kittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet:

Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka

Genetiikka

Kliininen kemia

Kliininen mikrobiologia

Patologia

LAADUKASTA LABORATORIOPALVELUA HOIDON TUEKSI WWW.YML.FI

Raumantie 1 00350 HELSINKI

Albertinkatu 1690100 OULU

Nihtisillankuja 1 Vaihde 09-5256102630 ESPOO

Höyläämötie 1400380 HELSINKI

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimipaikat

Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs)33100 TAMPERE

Yrjö Hakanen• Suomen kommunistinen puolue puolueen puheenjohtaja• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9

Ossi Sandvik• Perussuomalaiset

puoluesihteeri• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 8

Esa Suominen• SDP poliittisen osaston päällikkö• terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9

le. Suomessa tähän pyritään oloihimme ja arvoihimme sopival-la mallilla. Ensi vaalikaudella on mentävä nopeasti eteenpäin siten, että julkisessa terveydenhuollossa mahdollistetaan asiakkaalle vapaus valita hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös hoitava lääkäri. Terveyspalvelujen asettaminen markkinavoimien luotsattavaksi ei ole patenttiratkaisu tuot-tavuuden tai edes taloudellisuuden nousuun. Suomessa on paljon kokemuksia terveyspalvelujen kilpailutuksesta ja joissa-kin tapauksissa on käynyt jopa päinvastoin.

Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoitus on turvata osal-taan palvelujen saatavuus ja lisätä asiakkaiden valinnan-mahdollisuuksia. Sairausvakuutuskorvauksen keskimää-räinen korvausprosentti on noin 25. Onko se riittävä em. tavoitteiden toteuttamiseen? Perustelut?Räsänen: Sairausvakuutuskorvaus on niin matalalla tasolla, että se käytännössä ajaa potilaat varsin eriarvoiseen asemaan varallisuudesta riippuen. Lisäksi on huomattava, että vaikka sairausvakuutuskorvausta merkittävästi nykyisestä lisättäisiin, silti yhteiskunnan tuki yksityisen terveydenhuollon kautta toteutuville palveluille olisi selvästi pienempi julkisiin palvelui-hin verrattuna.Juurikkala: Sairausvakuutuksen korvauksia pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti. Keskimääräinen prosentti on ehkä suunnilleen kohdallaan, mutta kohdentumista on paikallaan

tutkia ainakin vaikuttavuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmista.

Mäkinen: Kelan korvaukset ovat valitettavasti jääneet jälkeen terveydenhoidon todellisista kustannuksista. Eniten Kela-korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä ja valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Tästä johtuen Suomi on kärki-maita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Hyvin toimivaa ja edullista järjestelmää ei pidä romuttaa.Sandvik: On riittävä. Palvelujen oikeudenmukaiseen hinnoit-teluun on luotava nykyistä toimivampi järjestelmä. Sairaus-vakuutuskorvausjärjestelmän väärinkäyttäminen rahastuksen välineenä on lopetettava.Johansson: Sairausvakuutuskorvaus on vanhentunut ja vaatisi tarkistamista. Nykyisessä järjestelmässä on paljon epäkohtia, joita pitäisi muuttaa. Sairausvakuutuskorvauksia maksetaan potilaille, jotka menevät lääkäristä toiseen saman vaivan takia. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon. Vielä kalliimmaksi tu-levat yksityispuolella tehdyt tutkimukset sekä kalliit hoidot, jotka myös korvataan sairasvakuutuksesta. Pitäisi määritellä tarkemmin, mitä korvataan julkisesta sairasvakuutuksesta. Realistinen taso voisi olla 30–40 %.Rehula: Suuri kysymys on, miten koko terveydenhuollon rahoi-tus tulisi järjestää. Siinä yhteydessä tulee tarkas-tella myös sairausvakuutusjärjestelmän ja Kelan osuutta osana kokonaisuutta sen sijaan, että juututaan yksittäisiin prosentteihin.Hakanen: Nykyisenkaltainen sai-rausvakuutusjärjestelmä syntyi

24 LPY 2/10

Apteekkariliiton toiminnanjohtaja Ilkka Oksala oli ennen nykyistä teh-täväänsä valtiosihteerinä valmiste-lemassa nykyistä hallitusohjelmaa ja sen toimeenpanoa. nyt hän tarkkai-lee hallituksen työtä edunvalvonnan näkökulmasta.

– hallitus on onnistunut mielestäni erittäin hyvin, kun ottaa huomioon, millainen muutos tapahtui kesken vaalikautta. Vuonna 2007 huhtikuussa kukaan ei osannut aavistaa laman ja romahduksen rajuutta, Ilkka oksala muistelee.

Vuoden 2008 romahdus vei pal-jon mahdollisuuksia mukanaan. Bruttokansantuote putosi enemmän kuin koskaan rauhan aikana. Tämä toi lisää haasteita hallitusohjelman toteuttamiselle.

– Uuden terveydenhuoltolain antaminen eduskunnalle on hyvä edistysaskel, joka madaltaa raja-aitoja perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon väliltä. Palveluseteli-laki on erinomainen uudistus, jonka osalta hallituksella oli selvä tahtotila. Toivottavaa on, että kunnat ottavat palvelusetelit käyttöön myös ter-veyspalveluissa. Palvelusetelit luovat kunnille mahdollisuuksia ja ihmisille valinnanvapautta. Samalla asiakkai-den itsemääräämisoikeus kasvaa.

Palveluseteli vahvistaa Ilkka oksalan mukaan asiakkaan asemaa suhteessa palveluntuot-tajaan.

– myös elinkeinopoliittisesti laki on erinomainen pienten ja keskisuurten yritysten kannalta, jotka eivät suuriin ulkoistuksiin pääse kiinni. Kunnilta palvelusetelin käyttöönotto vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä, sillä voi kes-tää vuosia, kunnes syntyy riittävästi yksityistä tarjontaa. markkinatalous on hieno järjestelmä: jos on kysyntää, tulee myös tarjontaa.

hammaslääkärikäyntien Kela-korvausten tason nostaminen, piilevän arvolisäveron poistaminen ja julkisten tilojen tehokkaampi käyttö ovat toi-menpiteitä, joita hallitusohjelman mu-kaan on työstetty ja osin toteutettu.

– mitä konkreettisemmin asiat linjataan, sen todennäköisemmin ne toteutetaan. joskin piilevän arvon-lisävero-ongelman poistaminen ei ole valtiovarainministeriön mukaan mahdollista toteuttaa hallitusohjel-maan kirjatussa muodossa. Itse en ole asiantuntija tässä asiassa.

Ilkka oksala jäi kaipaamaan erityi-sesti vaikuttavuustutkimuksia, jotta päätöksenteko voisi olla rationaalista.

– Euro voidaan laittaa ennaltaehkäisyyn, rokoteohjelmaan, palvelujärjestelmään tai lääkkeisiin. Eri keinojen vaikuttavuudesta tar-vitaan yhtenäistä selvitystä. nyt eri keinojen vaikuttavuuksia tutkitaan eri tahoilla erikseen. Kun kansanter-veyteen halutaan vaikuttaa, pitää se tehdä yhteistyössä.

Seuraavan hallituskauden suurin haaste on Ilkka oksalan mukaan julki-nen talous.

– Lainanotto on ollut tarpeen, mutta seuraavalla kaudella pitää pys-tyä maksamaan korot ja lyhennykset samalla, kun väestön ikääntyminen kasvattaa terveysmenoja. Palvelu-tuotantoa on kehitettävä kustan-nustehokkaaksi. Edelleen tarvitaan erikokoisia sekä eri tavoin toimivia ja omistettua palvelutuotantoa. Erilaisia toimintamalleja on syytä benchmar-kata ja selvittää, kuka tuottaa tehok-kaimmin ja miten hyviä käytäntöjä voidaan levittää.

Hallitusohjelma 2007–2010, kuinka kävi?

toisenlaisissa oloissa, joissa julkinen terveydenhuolto ei kyen-nyt heti vastaamaan kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Sittemmin sairausvakuutusjärjestelmästä on muodostunut keino ylläpitää yksityistä sektoria laajempana kuin se muuten olisi. Suunnaksi pitäisi ottaa se, että verovaroista tapahtuva yksityisen terveys-bisneksen tukeminen lopetetaan asteittain.Puhakka: Terveydenhuollossa tulee panostaa ennen kaikkea julkisen terveydenhuollon laatuun ja saatavuuteen. Korvaus-prosentti ei vastaa kohonneita kustannuksia.Suominen: Nykytilanteessa julkinen terveydenhuolto ei kaikin osin pysty vastaamaan täysimääräisesti kansalaisten tarpeisiin.

Tämän vuoksi korvauksilla on paikkansa. SDP:n tavoitteena on kehittää julkista palvelujärjestelmää voimakkaasti, jolloin tarve yksityisille palveluille vähenee. Kun palvelujen saatavuutta ja valinnanmahdollisuuksia lisätään julkisessa terveydenhuollos-sa, sairausvakuutuskorvausten kaltaisen paikkaavan järjestel-män tarve asteittain vähenee.

Korvauksissa on sama oikeudenmukaisuusongelma kuin palveluseteleissä, sillä ne asettavat runsaiden palveluiden äärellä asuvat ja varakkaat ihmiset parempaan asemaan kuin muut. Samalla nämä rahat ovat pois kaikille yhteisistä julkisista terveyspalveluista.

25 25

Suomen Lääkäriliitto / jukka mykkänen

Suomessa elää käsitys, että yksityinen terveydenhoito poimii vain rusinoita terveydenhoidon pullasta. Läpi puoluekentän ja asiantuntijakaartin on vahva usko, että kilpailu ei sovi tervey-denhoitoon, joten julkinen tuotantomonopoli on ainoa vaihto-ehto. Yksityinen terveydenhoito ei ole merkittävä palvelutuot-taja, vaan se on julkista sektoria ’täydentävä’. Totta vai tarua?

Terveydenhoito on lakisääteisesti kuntien vastuulla. Jul-kinen palvelu on potilaalle verovaroin kustannettu, kun taas yksityisen palveluntuottajan tulee elää potilaiden maksamista käyntipalkkioista. Potilaalle ero voi olla jopa tuhansia euroja. Yksityinen sektori ei siis voi kilpailla hinnalla. Lainsäädäntö pakottaa yksityisen sektorin hakemaan omat niche-alueensa, joilla toiminta on mahdollista. Jos yksityinen näiden reuna-ehtojen vallitessa kuitenkin tuottaa terveyttä ja hyvinvointia, voinee yhteiskunta olla tyytyväinen sen tuotantopanokseen.

Voiko terveydenhoidossa olla kilpailua? Tukea väitteelle kilpailun toimimattomuudesta haetaan Yhdysvalloista. Miksi mennä isoa vettä kauem-maksi, kun voisi hakea vertailua kilpailusta meidän kaltaisessa terveyspalvelu-järjestelmässä lähempää?

Ruotsissa terveydenhoidon järjestelmäuudistusten myötä kaikki lääkärit palve-levat julkista sektoria. Raha seuraa potilasta. Potilas saa valita palvelutuottajien välillä, joille korvataan palvelusta samoin perustein olipa toimija julkinen tai yksityinen. Niinpä perusterveydenhuoltoon voi syntyä uusi palvelutuottaja alu-eelle, jonne maakäräjäalue ei saa palvelutuotantoa toimivaksi. Jos yksittäinen lääkäri siirtyy ’julkiselta’ ’yksityiselle’, palkka pysyy samana niin kauan kuin potilasvirta pysyy samana. Lääkäri muuttuu virkamiehestä ammatinharjoittajaksi.

Myös erikoissairaanhoidossa potilas voi Ruotsissa men-nä yksityiselle. Kustannus on potilaalle sama, kuten myös julkinen kompensaatio tuottajalle. Tuottajan tulee sitoutua

ottamaan kaikki potilaat vastaan ja hoitaa heidän komplikaa-tionsa samaan hintaan aina kahteen vuoteen toimenpiteestä. Lääkärit on valjastettu toimimaan kansalaisten terveyden edistämiseksi eikä lainsäädäntö erityisesti tue yhtä tuottajaa. Ruotsissa siis uskotaan kilpailun olevan mahdollista tervey-denhoidossa. Potilaan hoito ei ole palkanmaksajasta riippuen joko hyväksyttyä tai paheksuttavaa.

On mielipidekysymys, missä määrin yksityinen terveyden-hoito Suomessa nykyään on ’täydentävää’ terveydenhoitoa. Kaksi vuotta sitten julkisessa terveydenhoidossa oli noin 7,8 miljoonaa erikoislääkärikäyntiä ja yksityisessä terveydenhoi-dossa noin 5 miljoonaa. Yleislääkärikäyntejäkin oli yksityisellä puolella 2,8 miljoonaa. Käytännössä silmätautien ja naisten-tautien avosairaanhoidosta suuri osa hoidetaan yksityisvas-taanotoilla. Jo pelkästään tämän palvelutuotannon siirtämi-nen kuntien vastuulle räjäyttäisi terveysbudjetit. Kilpailu on pitänyt vastaanottopalkkiot säällisinä eikä julkinen palvelu-tuottaja ainakaan vielä ole lähtenyt yksityistä haastamaan. Suomen terveydenhuollon edullisuuden takana varmasti onkin osittain se, että potilaita ohjataan yksityissektorille, kun julkinen ei vedä, ja osittain terveydenhuollon ammattilaisten vertailumaita 15–20 prosenttia matalampi palkkataso.

Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että kilpailu voi paran-taa potilaan hoidon saantia, työntekijöiden oman työn hallin-taa ja työhyvinvointia kustannustehokkaasti. Meillä voisi olla sieltä opittavaa.

” Yksityinen sektori tuottaa

terveyttä ja hyvinvointia. ”

Heikki PälveToiminnanjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Opittavaamuilta

26 LPY 2/10

Yrityksistä yli puolet kertoo usko-vansa kasvumahdollisuuksiinsa,

osa sanoo olevansa voimakkaastikin kasvuhakuisia. Usko markkinatilanteen pysymiseen samana tai hieman nykyistä parempana johtaa siihen, että myös lii-kevaihtojen odotetaan kasvavan. Lähitu-levaisuudessa kannattavuuden uskotaan kuitenkin heikentyvän nykyisestään. Barometri toteutettiin myös viime vuon-na LPY:n jäsenyrityksille, jolloin 38,5 prosenttia vastaajista uskoi suhdanne-

tilanteen parantuvan hieman. Vastaava luku oli tänä vuonna 60,5 prosenttia LPY:n jäsenyritysten keskuudessa, mikä selvästi osoittaa uskon suhdanteiden ke-hitykseen kääntyneen positiivisempaan suuntaan edellisvuodesta.

Yksityisen terveydenhoidon baromet-rillä tutkittiin toimialan nykytilannetta ja tulevaisuutta sekä suhdanteiden kehit-tymistä. Tutkimukseen vastasivat LPY:n ja TPL:n jäsenyritykset. Vastausprosen-tiksi muodostui 38,5 prosenttia.

Tärkein edunvalvon-nan painopisteistä on yksityisten lää-käripalveluyritysten mielestä terveysalan lainsäädäntöön vai-kuttaminen. Sitä pitää tärkeimpänä liki 14 prosenttia. Lähes 12 prosenttia pitää palkkakustannuksiin vaikuttamista tärkeim-pänä. Lähes yhtä tär-keänä pidetään julkis-hallinnon byrokratian vähentämistä. myös terveydenhuoltolain valmistelemiseen halutaan vaikuttaa. LPY:n jäsenyritykset nostivat sen tärkeim-piin edunvalvonnan painopistealueisiin ja kaikista vastanneista noin 11 prosenttia piti sitä tärkeimpänä.

Yritystoiminnan lainsäädäntöön sekä Kela-korvausten ta-soon ja laajuuteen halutaan vaikuttaa. nämä kohdat nou-sivatkin toiseksi tärkeimmiksi edun-valvonnan painopis-teiksi. Kolmanneksi tärkeimmäksi tekijäksi yritykset vastasivat useimmin työlainsää-däntöön sekä julki-seen sektoriin vaikut-tamisen.

LPY:n ja Terveyspalvelualan Liiton teettämä yksityisen terveydenhoidon barometri

2010 osoittaa, että yksityiset lääkäripalveluyritykset uskovat markkinatilanteen

pysyvän hyvänä lähimmän vuoden aikana. Suurin osa uskoo yrityksensä

kasvumahdollisuuksiin.

kasvaa

Lääkäripalveluyritykset kasvavat seuraavan viiden vuoden ajan.

henkilöstön määrä

liikevaihto

10,6 61,2 28,2%

7,1 27,1 65,9%

suurempipienempi yhtä suuri

Lainsäädäntöön halutaan vaikuttaa

Terveysalaedelleen

Yrityksen kasvukeinot

%

Pyrimme kasvamaan mahdolisuuksien mukaan.

Pyrimme säilyttämään asemamme.

Pyrimme sopeuttamaan yrityksemme toiminnan kysynnän muutoksiin.

Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen.

58,8

20 9,4

Suhdanteiden odotetaan paranevan.”

”

suurempi

pienempi

yhtä suuri

17,6

investointien arvo

%

28,2

54,1

Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen

työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen

A C U T E

www.acute.fi

11,8

28 LPY 2/10

Suomi ja sen terveyspalvelut hyötyvät kansainvälisistä pää-omista. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen muis-tuttaa, että sijoituksilla luodaan kilpailukykyä. Sijoitusten myötä muokataan yrityksiä ja niiden rakenteita tehokkaiksi.

Tehokas terveydenhuolto tuottaa terveyttä ja se kasvattaa edelleen suomalaista kilpailu-kykyä. myös julkinen sektori hyötyy siitä.

– mitä terveempää väestö on, sen vähemmän siitä syntyy kuluja ja sitä kautta yhteiskunta hyötyy. Sitä paitsi monissa pie-nissä kunnissa on täysin mah-dotonta julkisin varoin ylläpitää myönteistä kehitystä alalla, joka on kompleksinen ja edellyttää korkeaa teknologiaa, sanoo juha Tuominen.

Terveystalon johtava ylilääkä-ri kummeksuu kriittistä keskus-telua ulkomaisista sijoituksista, joita tehdään terveysalalle. Samanaikaisesti työ- ja elinkei-noministeriö kuuluttaa suureen ääneen Suomeen tehtävien ulkomaisten sijoitusten perään.

– Suomi on osa Euroopan unionia eikä silloin voida rajata itseämme ulos joillakin toimi-aloilla. Kansainvälisillä pääomil-la investoidut infrat ja rakenteet jäävät joka tapauksessa Suo-meen. Pääomien ja kehityksen tuomaa arvoa ei viedä maasta pois. Se näkökanta jää usein huomioimatta.

– Yritysten tavoitteena on vastata asiakkaiden ja markki-noiden tarpeisiin. Vaikka pää-omasijoittajan näköpiirissä olisi-kin voitto yritystä myytäessä, ei

sille ole ostajia, jos yritys ei ole iskussa. hyöty tulee Suomelle ja asiakkaille laadukkaina sekä tehokkaina hoitoina hyvällä hyötysuhteella, juha Tuominen kertoo.

Mallia maailmaltamaailman parhaana maana Suomi on onnistunut monella mittarilla. Terveyden suhteen sijoitus on vasta 17. Esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa jopa puolet potilaista hoidetaan yksityisellä sektorilla.

– Suomi on ainoa maa, jossa on terveydenhuollossa jonoja. Suomi on oECD-maiden tilas-toissa alle keskiarvon. Kaikki Länsi-Euroopan maat ovat meitä edellä. meillä on alempi keskimääräinen elinikä, suurem-pi sydäninfarktikuolleisuus ja huonompi astman hoitotasapai-no. olemme edellä vain aivoin-farktien liotushoidossa, lasten rokoteohjelma -myöntyvyydes-sä sekä seulontaohjelmissa.

muutos terveyspalvelumark-kinoilla on tulevaisuutta myös Suomessa. Lähitulevaisuutta. muutoksessa ei ole kyse poliit-tisesta tahdosta, vaan se tulee ulkopäin EU:n yhteisten peli-sääntöjen määrittelemänä.

– hyvinvointialan palvelu-sektorin avaaminen tuntuu vaikealta palalta, vaikka muuten Suomessa ollaan EU:ssa mal-lioppilaita. Pääomasijoittajat näkevät muutoksen ja he ovat liikkeellä.

Kohti palveluvientiäjotta Suomi pärjää kansainväli-sesti, tarvitaan riittävän suuria

ja toimivia yrityksiä. nämä yritykset luovat työtä ja vau-rautta. Suomessa ei ole riittäviä pääomia turvaamaan kaikkien kasvuyritysten tarpeita, joten kansainväliset pääomat ovat ehdottoman tärkeitä.

– jos yritykset eivät kehity, ei myöskään synny kilpailukykyä eikä vientiä.

Kuten muillakin aloilla vienti

voi tapahtua kahdella tavalla: voidaan perustaa klinikoita ulkomaille tai voidaan viedä konsultointia sekä prosessien ja toimintatapojen osaamista. jos emme ole palvelutuotan-nossa kilpailukykyisiä, ei ole mahdollista viedä mitään. myös terveyspalvelualoilla voi syntyä uusia vientituotteita, uskoo juha Tuominen.

Sensori

Investointeja Suomen terveyspalveluihin

29

Nuorille mielenterveyskuntoutujille... suunnatun avopalvelu Tsempin kysyntä kasvaa hyvien tulosten siivittämänä. hoidollisen otteen ja kuntoutuksen yhdistäminen on toiminut. Parikymmentä

kuntoutujaa on saanut apua pian kaksi vuotta oulun seudulla toimineesta oulun Diakonissalaitoksen Säätiön Tsemppi-palvelusta.

Hyvällä yhteistyöllä niin kotimaiset kuin ulkomaiset pääomasijoitukset auttavat myös kuntia, arvioi mehiläi-sen toimitusjohtaja Matti Bergendahl.

– Ilman kehittämishaluisia omistajia ja pääomia eivät palvelu ja palvelu-verkosto olisi lähelläkään nykymallia. Investoiminen ja kehittäminen koitu-vat suomalaisten hyödyksi. Sosiaali- ja terveyssektorin liiketoiminta on herkkä aihe, mutta nyt tarvitaan ajattelutavan muutosta. Pitää katsoa kokonaisuutta ja siihen kuuluvat kaikki sektorit.

Suomen terveydenhuoltojärjestel-mä on ongelmistaan huolimatta matti Bergendahlin mukaan yksi parhaiten toimivista.

– joten ei tässä mikään täydellinen revoluutio ole tarpeen, vaan enem-mänkin evoluutio, jossa otetaan oppia asioista, jotka toimivat, kuten työter-veydenhuollosta. Edelleenkin Suomen mallin pitää olla pitkälle verovaroin rahoitettua, mutta hyviä käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön riippumatta sii-tä, voiko ja saako suomalaisia yrityksiä omistaa suomalainen vai ulkomainen pääomasijoittaja. Kysymyksenä pitäisi useammin esittää, mitä vastinetta verovaroin rahoitetulla palvelulla saa riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa.

Bergendahlin mukaan kuntien pitäi-si nyt terävöittää omaa osaamistaan järjestäjänä ja uskaltaa tehdä ennak-koluulottomia ratkaisuja, esimerkiksi kumppanuuksin ja ulkoistuksin. Suo-messa on väestöön suhteutettuna liian paljon sairaanhoitopiirejä, kun tilaaja-osaaminen on avainasemassa.

– Liian pienet yksiköt lisäävät kus-tannuksia, riittävä volyymi tarvitaan, jotta hoidon laatu voidaan taata. nyt kaivattaisiin selkeästi tilaaja-tuottaja-mallia ja vain riittävän suurilla ostajilla voi olla riittävän hyvää osaamista, sa-noo mehiläisen toimitusjohtaja matti Bergendahl.

Michael ja Tiina Wangel perustivat Vääksyn Lääkärikeskuksen heinäkuussa 2007. aikai-semmin julkisen terveydenhuollon puolella työskennellyt pariskunta halusi ryhtyä tekemään työtä, jota voi kehittää omista lähtökohdista. Tilaisuuteen tartuttiin, kun kohdalle osui mahdollisuus perustaa hyvin-vointipalveluja tarjoava konsepti vääksyläi-sen hotellin yhteyteen.

– aluksi oli tarkoitus pitää pienimuotoista vastaanottotoimintaa. Yksityisten terveys-palveluiden kysyntä alueella ylitti kuitenkin odotukset ja toiminta alkoi laajentua. Kasvu on jatkunut maltillisesti koko ajan, michael Wangel kertoo.

heinäkuussa 2010 yritys muutti uusiin, väljempiin tiloihin. Isommat tilat tulivat tarpeeseen, sillä Vääksyn Lääkärikeskus työllistää nyt vajaat 20 lääkäriä, joista noin kolmasosa on yleislääkäreitä ja loput erikois-lääkäreitä.

– Tarjoamme yleis- ja erikoislääkäreiden sekä sairaanhoitajien palveluita. Lisäksi meillä on kattava valikoima tukipalveluita. omassa laboratoriossamme voidaan tehdä useita laboratoriotutkimuksia.

Palvelua alusta loppuunVääksyn Lääkärikeskuksen perusterveyden-huollon sekä erikoissairaanhuollon palvelut tulevat lähelle ihmistä. Kirjaimellisesti. michael Wangelin mukaan palvelut ovat helposti jalkautettavissa. onpa ultraäänitut-kimusta tehty rekan perällä ja sähköttömäs-sä metsämökissäkin.

– meillä on toiminnassamme vakaa ydinajatus. Pyrimme aina hoitamaan meille tulevat ihmiset alusta loppuun. Teemme voitavamme niin pitkälle kuin pystymme, ja huolehdimme myös jatkosta. Tähän ajatte-lutapaan olisi muuallakin järkevää panostaa, eikä vain siirtää ihmisiä luukulta toiselle.

Hallittua kasvua

ihmistä ajatellen

Vääksyn Lääkärikeskus sijaitsee asikkalan Vääksyssä. Yritys tarjoaa myös fysioterapiaa sekä koulutuspalveluita, esimerkiksi ensiapukursseja ja terveydenhuoltoalan yrittäjyys-koulutusta. www.vaaksynlaakarikeskus.fi

Michael ja Tiina Wangel

vastaavat terveys-

palveluiden kysyntään

kasvamalla.

Tuottavuus ratkaisee

30 LPY 2/10

Sensori

Uudet tilat avaavat tietä kasvulle

Aiemmin kahdessa kiinteistössä toiminut Porin Lääkäritalo sai kaikki palvelunsa saman katon alle. Vanhan toimitalon vierelle raken-nettiin kokonaan uusi rakennus, ja raken-nukset yhdistettiin yhtenäisiksi toimitiloiksi. hankkeeseen investoitiin 15 miljoonaa euroa.

– Laajennus antaa meille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaamme. Vanhoissa tiloissa ei ollut laajennusmahdollisuutta eikä täten mahdollisuutta hankkia lisää toimijoi-ta. jokainen toimintomme saa nyt lisätilaa ja kasvumahdollisuuksia, toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta perustelee.

Laajennusosa valmistui lokakuussa. Laajennusosaan siirtyvät sairaala, työter-veyshuolto, fysioterapia sekä kuvantamis-palvelut.

– aiemmin magneettikuvaukset tehtiin liikkuvan tutkimusyksikön avulla. Laajennuk-sen myötä pystyimme investoimaan lääkä-rikeskuksen omaan magneettikuvausyksik-köön, heikki Kuuri-Riutta sanoo.

Porin Lääkäritalon tilauudistus toi koko-naisuudessaan 3300 neliötä uutta tilaa.

Porin Lääkäritalo on Satakunnan suurin yksityinen lääkärikeskus, joka tuottaa ter-veydenhoidon palveluja monipuolisesti yksityisille henkilöille, kunnille, yrityksille ja yhteisöille. Sen perusyksiköitä ovat lääkäri-keskus, sairaala, laboratorio, röntgenkeskus, työterveys, toimenpideyksikkö sekä allergia- ja fysioterapiakeskus. Porin Lääkäritalolla on omaa henkilökuntaa noin 100 henkilöä ja vastaanottavia lääkäreitä ja muita ammatin-harjoittajia lähes 150.

Porin Lääkäritalo

Toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta iloitsee uusista tiloista.

Helposti saavutettavaa terveyspalvelua ikääntyvilleYksityisen sektorin vahvuutena on, että se pystyy vastaamaan ajan haasteisiin. Koskiklinikan Koskiklubi on oiva esimerkki siitä, miten palveluita kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukai-sesti. Työelämässä ihmiset ovat tottuneet työterveydenhuollon kautta saatuihin nopeisiin ja laa-dukkaisiin terveyspalveluihin.

– Työelämän jälkeinen muu-tos palvelujen saatavuudessa voi olla uhkaavaa ja pelottavaa.

– Palvelu on tarkoitettu yli 55-vuotiaille työelämässä ja eläkkeellä oleville. Klubissa aloitamme opastamalla jäseniä siinä, kuinka he voivat käyttää yksityisiä palveluja. Pyrimme tekemään palveluista helposti saavutettavia. Selvennämme, mitä palvelut maksavat ja miten vakuutuksia tai muita mahdol-lisia rahoituskanavia voidaan hyödyntää. Klubilaiset saavat nimetyn hoitajan ja lääkärin. Kokonaisuuteen kuuluu myös yhteisöllisyyttä, terveyteen liit-tyviä tilaisuuksia ja koulutusta, kuvailee Koskiklinikan toimitus-johtaja Kari Varkila.

Kokemukset puolentoista vuo-den pilottiprojektista ovat hyvät ja asiakaspalaute myönteistä.

– Palveluseteli klubin lääkäri-palveluiden käyttöä varten olisi monelle eläkkeelle siirtyvälle kallista läksiäislahjaa mieluisam-pi. Usealle on ollut yllätys, että kaikki yksityiset ratkaisut eivät ole kalliita. moni on tottunut maksamaan enemmän autokor-jaamoon tai kampaajalle, Kari Varkila toistaa palautetta.

– Koskiklubi ei ole elitistinen palvelu vaan kädenojennus ihmisille, jotka haluavat huoleh-tia terveydestään hyvin myös eläkepäivinään, korostaa Kari Varkila.

Hammashuolto ketjuuntuu – tavoitteena tyytyväinen asiakasYksityishammaslääkärit hoitavat noin puo-let Suomen aikuisväestön hammashuollosta. Tuhannet hammaslääkärit toimivat vielä yk-sityisinä ammatinharjoittajina, mutta alalla on käynnissä murros ja asemat ketjuuntuvat. hammashoito menee asiakkaiden luo kaup-pakeskuksiin ja keskeisille liikepaikoille.

– Pyrimme kehittämään toimintojamme asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. olemme laajentaneet palvelukonseptiamme ajatuk-sella, että asiakas saa kaiken saman katon alta. olemme myös uudistaneet odotus-tilamme uuden konseptimme mukaiseksi tavoitteena parantaa edelleen asiakasviihtyi-syyttä. aukioloajoissamme pyrimme nou-dattamaan joustavuutta, jotta asiakas saa tilanteen tullen tarvitsemansa avun, sanoo toimitusjohtaja Marina Vahtola oral ham-

maslääkärit oyj:stä.oral hammaslääkärit on hammastervey-

denhuollon palveluja tuottava yritys, joka on listattu pörssissä. Yhtiön tavoitteena on voimakas kasvu. asemia monistetaan vauhdikkaasti ympäri maata ja ketju kehittää konseptiaan jatkuvasti.

– Pyrimme kehittämään ja tuottamaan alalle uusia palvelumuotoja, mikä lisää asia-kastyytyväisyyttä, kertoo marina Vahtola.

Keskusohjattu ketju tuo suuren volyy-min myötä hyötyä ja tehokkuutta. oralin asiakkaalla on mahdollisuus saada sama palvelu niin Tornion kuin pääkaupunkiseu-dun oralissa. ajanvarausjärjestelmät ovat pitkälle kehittyneet ja palveluja voidaan tuottaa monipuolisemmin hyödyntämällä erikoisosaamista ketjun eri toimipisteissä.

monipuolinen markkinointi suunnitellaan ja tuotetaan keskusyksikössä.

– Pyrimme edistämään suun ja hampai-den huoltoa. haluamme lisätä tietoa ham-mashuollon merkityksestä myös yrityksille ja tarjota palveluja osana työterveydenhuol-toa. Kehitämme viestintää ja levitämme tie-toutta siitä, miten tärkeää suun terveys on.

marina Vahtolan mukaan yksityisten palveluiden käyttö kasvaa tulevaisuudessa edelleen ja markkinat ovat suotuisat ketju-maiselle toiminnalle.

– Yhä useampi on valmis satsaamaan suun terveyteen. Perinteisen hammashuol-lon lisäksi panostetaan suun hygieeniseen huoltoon sekä esteettiseen hammashuol-toon. hampaiden valkaisu on yhä yleisem-pää, sanoo marina Vahtola.

Tiesitkö, että...LPYn päätavoitteet eduskuntavaaleissa ovat

1 Asiakkaiden valinnan-mahdollisuuksien parantaminen.2 Palvelutuottajien tasapuoliset

toimintaedellytykset.

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

Tulevaisuuden työpaikkasi www.terveystalo.com

Kuinka jakselet?

Tieto on tuottanut terveyden-huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi.

Tieto on tuottanut terveyden-huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.