Lääkäripalvelut ja kuntien talous

Asiakkaille vapaus valita

HUS:n malli laajenemassa

Palveluseteli yllätti positiivisesti

Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2012

LPY

Kunnallisvaaleissa ratkaistaan palvelujen saatavuus

Kuntalaistenterveyspalvelut

3

• ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia

• verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia

• urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet

• 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö

KOSKISAIRAALAKoskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa

Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikois-

aloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme

kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon.

Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi

ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta.

KOSKISAIRAALA

KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • koskisairaala@koskiklinikka.fi • www.koskiklinikka.fi

Valtionhallinnossa on käynnis-tetty laaja kuntarakenteen uudista-mishanke. Samassa yhteydessä on tavoitteena valmistella ja päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-jestämistä ja rahoitusta käsittele-vän lainsäädännön uudistamisesta. Näiden kiinteästi toisiinsa liittyvi-

en ratkaisujen tavoitteena on turvata hyvinvointi-palvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa.

Kaikkien kansalaisten arkeen vaikuttavien uudistusten lainsäädännöllinen viitekehys pääte-tään kansallisella tasolla eduskunnassa. Asioiden käytännön toteutus jää kuitenkin paikallis- ja aluetasolle. Ensi lokakuussa vaalikaudelle 2013–2016 valittavista uusista kuntavaltuutetuista tulee paljon vartijoita.

Terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille ja palvelut rahoitetaan pääosin verova-roin. Kunnilla on jo vuoden 1993 valtionosuuslain uudistuksesta lähtien ollut mahdollisuus hyö-dyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa yksityisiä toimijoita. Sosiaalipalveluiden järjestä-misessä kunnat ovatkin käyttäneet tätä mahdol-lisuutta. Kunnat ostavat järjestämistään sosiaali-palveluista nykyisin yli kolmanneksen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Terveyspalveluissa ostot yksityi-seltä sektorilta ovat vain noin neljä prosenttia. Myös palvelusetelijärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on ollut hitaampaa terveydenhuolto-sektorilla. Palvelumarkkinoiden kehittäminen ja hyödyntäminen on terveydenhuollossa vielä lähes hyödyntämätön voimavara. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja ikäraken-teen muutos edellyttävät tehokkuuden lisäämistä myös terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuot-tamisessa. Yleisesti tiedetään ja tunnustetaan, että kilpailun lisääminen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa tehostaa toimintaa. Tästä on näyttöjä muilta toimialoilta ja myös sosiaalipalveluista.

Terveydenhuollossa palvelumarkkinoiden kehit-tämistä ja kilpailun hyödyntämistä vierastetaan. Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuuden ke-hittäminen edellyttää kansalaisten ostovoiman lisäämistä sekä oikeudenmukaisten pelisääntöjen luomista koko tuottajakentälle. Jo nykyinen lain-säädäntö mahdollistaa ostopalvelujen ja palvelu-setelijärjestelmien hyödyntämisen.

Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen terveyspalveluista. Useissa terveyspalveluissa yk-sityisen sektorin tuotanto-osuus on jo yli puolet. Terveyspalveluja tuottavat erilaiset, erikokoiset ja erilaisen omistuspohjan omaavat yritykset. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat osaltaan

turvanneet laadukkaiden palvelujen hyvän ja jous-tavan saatavuuden. Terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä olisi kohtalokas virhe jättää yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuu-det hyödyntämättä. Toivon, että kuntavaltuustois-sa tehdään ensi vaalikaudella linjakkaita ja raken-tavia päätöksiä myös terveyspalvelumarkkinoiden kehittämiseksi.

Tässä lehdessä kerrotaan Suomen terveyden-huollon yksityisestä sektorista ja alan näkemyk-sistä terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa.

Pääkirjoitus

Ratkaistavana terveydenhuollon tulevaisuus

” Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen

terveyspalveluista. ”

3

Ismo PartanenToiminnanjohTaja

• ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia

• verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia

• urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet

• 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö

KOSKISAIRAALAKoskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa

Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikois-

aloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme

kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon.

Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi

ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta.

KOSKISAIRAALA

KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • koskisairaala@koskiklinikka.fi • www.koskiklinikka.fi

RS_RUKA_LPY_215x280mm 27.4.2012 10:23 Page 1

Varmista itsellesi parhaat hotelli- ja kylpyläedut. Liity: www.rantasipi.fi/inside

ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI

Lisätiedot ja varaukset puh. 08 859 10 tai www.hotellimaailma.fi.Rukankyläntie 15, Rukatunturi, ruka.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi

Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Alkaen-hinta voimassa 1.6.-31.8.2012. Lomahintaisia huoneita rajoitetusti.

SUOSITTU TUNTURIHOTELLI ympärivuotisten aktiviteettien sydämessä Rukalla. Tunturihotellissa huoneita ja sviitteja 180, 5 ravintolaa,saunoja. Lisäksi 48 rivitalohuoneistoa 2-6 hengelle, joissa sauna, vaatteiden kuivauskaappi ja keittiö. Nauti lomatunnelmasta, vaelluksesta,retkeilystä ja monipuolisista oheisohjelmista. Tästä ei loma parane!

RAVINTOLA KALTIOKIVI palvelee joka päivä. Herkkuja moneen makuun, pizzat, pastat, pihvit, salaatit. Lapsille oma lista ja leikkinurkka.Ravintola Rukahovissa tähtiartisti, elävää musiikkia ja listalta koillismaan herkkuja. Tellu Night & Karaoke yöelämään!

KOKOUSTILAA IDEOILLE JA INSPIRAATIOLLE Kokouskeskuksessa tilat jopa 400 hengelle, useita ryhmätyötiloja. Loistava paikka erityyppisiin kokouksiin ja juhliin.

KESÄNTUNTURILOMA

72,-alk. /huone

Tässä numerossa:

Uutuutena valtakunnallinen lupa

tervekunta.fi: Terve tulevaisuus tehdään kunnissa

Palvelumarkkinoita kehittämässä

HYKSin Oy:n kilpailua vääristävä malli leviämässä

Kilpailu tuo tehoja

Lääkärikeskusta arvostetaan Porvoossa

Palveluseteli yllätti

Lääketutkimuksen ylläpito tärkeää

Monipuolinen yksityissektori

Laastari Lähiklinikka esimerkki palveluinnovaatiosta

PlusTerveys Oy – lääketieteen käsityöläisiä

Koskiklinikan Varkila: Palvelukokemus ratkaisee

6

8

9

10

14

18

20

23

24

26

28

30

20

Kirsti Castrén: Paikallista

palvelua lähellä asiakasta.

14

18

Sisältö 1/12

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Karri Laihonen, Milla Majander, Kalevi Ketoluoto | Kannen kuva: Julia Hannula | Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, ScandinavianStockPhoto | ISSN 1799-9782LPY

5

RS_RUKA_LPY_215x280mm 27.4.2012 10:23 Page 1

Varmista itsellesi parhaat hotelli- ja kylpyläedut. Liity: www.rantasipi.fi/inside

ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI

Lisätiedot ja varaukset puh. 08 859 10 tai www.hotellimaailma.fi.Rukankyläntie 15, Rukatunturi, ruka.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi

Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Alkaen-hinta voimassa 1.6.-31.8.2012. Lomahintaisia huoneita rajoitetusti.

SUOSITTU TUNTURIHOTELLI ympärivuotisten aktiviteettien sydämessä Rukalla. Tunturihotellissa huoneita ja sviitteja 180, 5 ravintolaa,saunoja. Lisäksi 48 rivitalohuoneistoa 2-6 hengelle, joissa sauna, vaatteiden kuivauskaappi ja keittiö. Nauti lomatunnelmasta, vaelluksesta,retkeilystä ja monipuolisista oheisohjelmista. Tästä ei loma parane!

RAVINTOLA KALTIOKIVI palvelee joka päivä. Herkkuja moneen makuun, pizzat, pastat, pihvit, salaatit. Lapsille oma lista ja leikkinurkka.Ravintola Rukahovissa tähtiartisti, elävää musiikkia ja listalta koillismaan herkkuja. Tellu Night & Karaoke yöelämään!

KOKOUSTILAA IDEOILLE JA INSPIRAATIOLLE Kokouskeskuksessa tilat jopa 400 hengelle, useita ryhmätyötiloja. Loistava paikka erityyppisiin kokouksiin ja juhliin.

KESÄNTUNTURILOMA

72,-alk. /huone

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

Sensori

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

Valtakunnallisen luvan käyttöönotossa haasteita

Valtakunnallinen lupa yksityisten terveyspalvelujen tuottamiseksi otettiin käyttöön vuonna 2009. Alue-hallintovirastot myöntävät edelleen alueellisia lupia. Kun toiminta, johon lupaa haetaan, tapahtuu kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

– Valtakunnallisen luvan etuna on, että lupaprosessin aikana hakija asioi vain yhden lupaviranomaisen kanssa, sanoo sosiaalineuvos Esa Koukkari, Valviran Rovaniemen yksikön päällikkö.

Terveydenhuollon palvelujen an-tamista koskevan luvan hakijalla on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Palveluntuottajalla tulee olla kou-lutettu henkilökunta, toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmu-kaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Yrityksessä on oltava lupaviranomaisen hyväksymä, terveydenhuollon palveluista vas-taava johtaja.

Toimivat käytännöt vähitellenValtakunnallisen luvan alkutaipale ei ole ollut toimijoiden kannalta paras mahdollinen. Parannustavoitteita on jo asetettu.

– Lupien myöntämisen tekee haasteelliseksi toimipaikkojen run-sas määrä. Keskimääräinen käsittely-aika on ollut viisi kuukautta. Hake-mukset kannattaa siis jättää hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Kuluvan vuoden aikana on tavoittee-na saada sähköinen asiointijärjestel-

mä lyhentämään käsittelyaikoja, Esa Koukkari sanoo.

Kehitettävää onPlusTerveys Oy on yksi valtakunnal-lisen luvan hakijoista. Yrityksellä on satoja toimipaikkoja ja lupaprosessi on vielä kesken.

– Prosessi on ollut monimutkai-nen ja työllistävä sekä meille että Valviralle. Keskustelu aloitettiin sillä, että lupaa olisi järkevä hakea kaikil-le toimipisteille saman vastaavan johtajan alaisuudessa. Mutta ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Välillä luulimme, että jokaiselle toimialalle pitäisi olla oma vastaava johtaja, eli meillä se tarkoittaisi yli 30 vastaa-vaa johtajaa. Pitkien neuvottelujen jälkeen lopulta pystyimme jatka-maan prosessia kahdella vastaavalla johtajalla, kertoo PlusTerveys Oy:n lääketieteellinen johtaja Pirkko Grönroos.

Joustavuutta systeemiin Toimiluvista tulee helposti päällek-käisiä. Jos esimerkiksi gynekologi-keskuksessa toimii kolme eri yhtiötä samoissa tiloissa, jokainen yhtiö tarvitsee luvan, vaikka tilat ja väli-neet ovat yhteiset.

– Ongelmana on, ettei laki vastaa todellisuutta. Monimutkaisuus ei ole kenenkään vika, vaan yritämme kaikki tehdä, kuten laissa sanotaan. Systeemi on hyvin raskassoutuinen. Päällekkäisten toimilupien viidakos-ta olisi päästävä, Pirkko Grönroos pohtii.

Lupahallinnon uudistuksen tavoit-

6 LPY 1/12

HYVÄKSYTTYHYVÄKSYTTY

Tiesitkö, että...nyt voit käydä osoitteessa www.kela.fi/hintavertailu

vertailemassa eri kuntien yksityisten lääkäripalvelujen keskimääräisiä hintoja.

Vuonna 2010 myönnettiin yhteensä 67 terveydenhuollon lupaa 660 toimipaikalle. Viime vuonna myönnettiin jo yhteensä 158 lupaa 1039 toimipaikalle. Osa luvista on uusia ja osa muutoslupia.

Lupa pitää olla

teena on kuitenkin ollut helpot-taa jokaisen tahon toimintaa. Lupahallinto on etukäteisval-vontaa parhaimmillaan. Näin varmistetaan tuotettavien palveluiden asianmukaisuus ja edistetään potilasturvallisuutta. Valviran ja aluehallintovirasto-jen sekä kuntien hyvä yhteistyö on tärkeää luvanhakuvaiheessa ja palveluiden valvonnassa.

– Kuntien palvelurakenne on ollut pitkään muutoksessa.

Kunnat käyttävät yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien tuottamia ostopalveluita. Kun palvelut monimuotoistuvat ja ketjuuntuvat, kaipaa laki yksityisestä terveydenhuollos-ta pikaista uudistamista, Esa Koukkari toteaa.

Yksityisten terveyspalveluiden tuottaminen edellyttää lupaa. Lupahallinto perustuu lakiin yksityisistä terveyspalve-luista. Terveydenhuollon palveluja ovat laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden totea-miseksi tai hoidon määrittelemiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveys-huolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut. Lupaa ei edellytetä, jos kyseessä on sairaankuljetus valtion, kunnan tai kuntayhtymän hallin-nassa olevalla sairasautolla. Työnantajan itse järjestämän työterveyshuollon lakisääteiset palvelut eivät vaadi lupaa. Itsenäiset ammatinharjoittajat eivät lupaa tarvitse, mutta heidän pitää tehdä aloitusilmoitus aluehallintovirastoon.

Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen

työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen

A C U T E

www.acute.fi

Sensori

Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

if.fi

Terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja laadun tur-vaaminen on yksi merkittävimmistä haasteista seuraavalla kunnallisvaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palve-lurakenteen uudistamista selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmän väliraportin odotetaan valmistuvan toukokuun lopussa, joten aihepiiri nousee varmuudella keskusteluun myös kuntavaaleissa. Siksi on erityisen tärkeää, että kunnallisvaaleissa keskustellaan aktiivisesti ja asiantuntevasti terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista.

Yksityiset terveyspalvelutuottajat haluavat olla mukana kes-kustelussa ja avoimesti kertoa vaihtoehdoista sekä osaltaan auttaa tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Lääkäripal-veluyritykset LPY, Terveyspalvelualan Liitto ja Terveydenhuol-lon palveluntuottajat ry tuottavat yhteistyössä nettisivuston, jolta löytyy eväitä tähän keskusteluun. Osoitteesta www.tervekunta.fi löytyy muun muassa keskustelun avauksia ja tutkimustietoa. Sivustolla julkaistaan säännöllisesti uutta ajankohtaista materiaalia.

Eväitä keskusteluun - tervekunta.fi

Vaalikenttä on täynnä kysymyksiä. On tärkeää, että terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista keskustellaan koko Suomessa, eri alueilla ja jokaisessa kunnassa aktiivisesti ja asiantuntevasti. Vastauksia kysymyksiin ja näkemyksiä löytyy osoitteesta www.tervekunta.fi.

Tiesitkö, että...vuonna 2013 voimaan astuvan EU-direktiivin

mukaan Euroopan Unionin kansalaisella on oikeus valita oma sairaanhoitopaikkansa.

Hyvän hoidon tukenaTieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia ratkaisuja jo yli 40 vuotta. Kokonaisvaltainen ja asiantuntemuksella kehitetty terveydenhuollon järjestelmä tukee potilaan hyvää hoitoa.

Knowledge. Passion. Results.

tieto.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut Otakantaa.fi -kansalaisfoorumille ”Mi-ten turvaamme sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa?” -keskustelun. Keskusteluun toivotaan näkökulmia ja mielipiteitä niin kuntien asukkailta kuin työntekijöil-täkin. Keskusteluavauksen johdannossa todetaan, että tarkoituksena on löytää paras tapa järjestää palvelut kun-tauudistuksen myötä muo-dostuvissa uusissa peruskun-nissa. Palvelut on tarkoitus järjestää nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla.

Peruspalveluministeri Ma-ria Guzenina-Richardson pe-rustelee keskustelun avausta sillä, että näin suurta uudis-

tusta pitää viedä eteenpäin hyödyntäen kuntien, kunta-työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien kokemuksia.

– Ilman laajaa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa ei hyvää tulosta ole edes mahdollis-ta saada aikaiseksi, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Keskustelu on avoinna maanantaihin 21.5.2012 saakka. Jokaisella on nyt mahdollisuus ottaa kantaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä toimii HYVÄ-ohjelma, johon on koottu ministeriön sosiaa-li- ja terveydenhuollon alaan liittyvät kehittämistoimet. LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen on kutsuttu HYVÄ-ohjelman ministerivetoisen ohjausryhmän pysyväksi asiantuntijaksi.

HYVÄ-ohjelmaan sisältyy sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriöl-le kohdistettuja ehdotuksia toimenpiteistä, joiden TEM katsoo olevan edellytyksenä

sote-alojen yritystoiminnan kehittymiselle.

– On hienoa, että TEM toimii aktiivisesti ja yhteis-työhaluisesti toimialamme palvelumarkkinoiden kehittä-miseksi. Ministeriö on nosta-nut esille asiakaslähtöisyyden ja asiakasvalinnan lisäämisen sote-alojen palvelutuotannos-sa sekä eri toimijoiden säänte-lyn ja valvonnan perusteiden yhdenmukaistamisen. Nämä tavoitteet sisältyvät myös LPY:n tavoitteisiin, toteaa Ismo Partanen.

Ota kantaa terveyteen

TEM terveyspalvelu- markkinoita kehittämässä

Sensori

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito-piirin eli HUS:n yksityissairaalamalli on leviämässä muualle Suomeen. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnit-telee vastaavanlaista yksityissairaalaa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättänee Kokkolan iltasairaalan toiminnan aloit-tamisesta toukokuun lopussa. Suunni-telman mukaan yhtiö perustetaan tänä vuonna ja sen varsinainen toiminta käynnistyisi vuonna 2013.

Lääkäripalveluyritykset ry teki al-kuvuodesta 2012 hallinto-oikeudelle valituksen HUS:n yksityissairaalan eli HYKSin Oy:n perustamisesta saadakseen selvyyden terveydenhuollon yritystoi-minnan pelisääntöihin. LPY on edel-lyttänyt selkeiden rajojen asettamista julkisen sektorin elinkeinotoiminnalle. Alan yritykset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, jos nämä suunnitteilla olevat mallit toteutetaan.

HUS:n yksityissairaalamallissa taloudelliset riskit toimitila- ja laite-investoinneista kantavat viime kädessä veronmaksajat. Tämän vuoksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua muihin toimijoihin nähden. Muut yksityissekto-rin toimijat joutuvat kantamaan kyseiset taloudelliset riskit itse.

Lisäksi HYKSin Oy saa merkittävää kil-pailuetua siitä, että sen käyttämät HUS:n toimitilat on rakennettu ja niihin laitteet hankittu arvonlisäverovapaasti. Täten kyseisen yhtiön voidaan katsoa saavan piilotettua investointitukea valtiolta.

Viime vaalikaudella hyväksytty sairaus- vakuutuslain muutos edellyttää, että julkisen sektorin pitää vuokrata tilat yksityisille toimijoille avoimen ja syrji-mättömän menettelyn kautta. Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien suunnitelmien mukaan näin ei toimita, vaan ne aikovat vuokrata tilojansa omistamilleen yhtiöil-le yksinoikeudella.

HYKSin Oy:n epäterve malli leviämässä

Kysymykseen vastaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen

HYKSin Oy on saamassa erittäin kalliit toimitilat ja laitteet käyttöönsä yksinoikeudella ja suoriteperusteisella kor-vauksella. Samoilla markkinoilla kilpailevat yksityiset lää-kärikeskusyhtiöt eivät saa mistään käyttöönsä toimitiloja ja laitteita vastaavin ehdoin. Yksityiset lääkärikeskukset joutuvat kantamaan toimitila- ja laiteinvestoinneistaan suuren taloudellisen riskin. HYKSin Oy:n puolesta riskin kantaa sairaanhoitopiiri, jonka toiminta rahoitetaan sen jäsenkuntien eli viime kädessä veronmaksajien rahoilla.

Yksityiset lääkärikeskukset maksavat tilojensa ja laitehan-kintojensa yhteydessä arvonlisäveroa eivätkä voi vähen-tää sitä, koska terveyspalvelut ovat arvonlisäverotonta toimintaa. Yksityiset lääkärikeskukset eivät myöskään saa arvonlisäveroa takaisin, koska ns. kuntapalautusjärjestel-mä ei koske yksityisiä yrityksiä.

HYKSin Oy:n tapauksessa tosiasiallinen ja perinteistä lääkärikeskusta vastaava toimija on sairaanhoitopiiri eli HUS. HUS:lla on yksityisiä yrityksiä edullisempi verokoh-telu eikä sillä ole konkurssiriskiä. Tällöin kyse on kilpailua vääristävästä ja kielletystä valtiontuesta.

10 LPY 1/12

13

Sensori

Sini

Pen

nane

n

1. Kunnan päätöksenteon tulee olla yritysmyönteistä.

2. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää ainakin palvelustrategian,

hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin.

3. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa toiminnallaan aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Kuka tuottaa kunnan palvelut?Kuntien asema ja tehtäväkenttä ovat murroksessa. Kunnat eivät voi nojata vanhoihin toimintamalleihin, vaan niiden on etsittävä uusia ratkaisuja järjestääkseen palvelut kuntalaisille.

Kuntauudistus muuttaa kuntakentän rakenteita ja tehtäviä. Nämä muutokset vaikuttavat kuntien toimintaan ja myös elinkeinopolitiik-kaan. Erityisesti terveys- ja hyvinvointipalveluiden rakenteet ja tuotan-totavat ovat merkittävässä murroksessa.

– Kunnalla on merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehityksestä ja toiminnasta. Kuntarakenteen tulevat muutokset, palvelutarpeen kasvu, julkisen talouden heikko tila, työvoiman saatavuus ja paineet tuotta-vuuden parantamiseksi tekevät julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen välttämättömäksi, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinoasi-oiden päällikkö Kari Jääskeläinen.

Kuntien palvelustrategiatKunnalla on vastuu hankintatoimen linjauksista. Kuntien palvelustra-tegiat ja hankintapolitiikka varmistavat parhaimmillaan markkinoiden toimivuuden. Kunnan on huolehdittava siitä, ettei nykyinen julkinen monopoli korvaudu yksityisellä monopolilla.

– Yrittäjät haluavat olla mukana luomassa reilusti kilpailtuja mark-kinoita, jotta kuntalaisten valinnanmahdollisuus palveluissa lisääntyy, korostaa Jääskeläinen.

Hallitus on asettanut kunnille tavoitteeksi palvelustrategian laatimi-sen. Siihen sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen.

– Palvelustrategian avulla kunnan tulee määrittää oma roolinsa yksityistä tarjontaa synnyttävänä ja markkinoita kehittävänä toimijana, muistuttaa Kari Jääskeläinen.

Kunnan näkökulmasta julkisten ja yksityisten palveluiden kustannus-ten vertailtavuus on erittäin tärkeää.

– Lisäksi olennaista on, kuinka laajasti kunnat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita eri palveluntuottajien välillä esimerkiksi palvelu-seteleillä. Palvelusetelilaki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat kilpailun myötä, kertoo Kari Jääs-keläinen.

Kuntien oma yritystoimintaKunnissa pitää myös kiinnittää huomiota kunnan omaan toimintaan markkinoilla. Kuntien omistamat liikelaitokset ja yritykset saavat kilpailuetua muun muassa suojatusta asemasta eli konkurssisuojasta, julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisista ristiinsubventioista ja niin sanotuista lahjaksi saaduista aloittavista taseista.

– Pelisäännöt ovat tarpeen, sillä avoimilla markki-noilla toimivilla julkisilla yhtiöllä on kilpailuetuja suh-teessa yksityisiin yrityksiin. Kuntayhtymiä, liikelaitok-sia ja kuntien omistamia yhtiöitä arvostellaan usein etäisiksi ja kustannustehottomiksi. Tämä pitää osin paikkansa, mutta ydinkysymys on laadukas ja osaava omistajaohjaus. Kunnissa pitää kiinnittää huomiota omistajaohjaukseen, esittää Kari Jääskeläinen.

Suomen Yrittäjät ry:n kunnallis-vaaliohjelman keskeiset tavoitteet

Kuntatason päättäjät vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon palvelujen järjestämisen pitää tulevaisuudessa olla yhä kustannustehokkaampaa.

Suuri kysymys on, miten tehostaminen onnistuu.

14 LPY 1/12

Terve kilpailutuo tehoja

Kuntavaalit käydään suurten sosiaali- ja terveydenhuoltoky-symysten keskellä. Kuinka paljon terveydenhuollon saata-

vuus ja laatu painavat kuntien vaakakupissa?Nokian perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jari Haapa-

niemi näkee kustannuksia silmällä pitäen yksityiset terveyden-huoltopalvelut kunnallisten rinnalla välttämättömänä.

– Osa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista täytyy ostaa yksityisiltä, jotta kustannusrakenne pysyy järkevänä. Tällä tavoin saadaan joustavuutta palvelujärjestelmään, kertoo Jari Haapaniemi.

Nokialla on ostopalveluina hankittu esimerkiksi palveluasu-minen ja osa erikoissairaanhoidon palveluista.

– Jos pyrkisimme tarjoamaan kaikki palvelut omana työnä, tulisi jo infrastruktuurin rakentaminen yksinkertaisesti liian kalliiksi, Haapaniemi sanoo.

Kilpailu luo mahdollisuuksiaKouvolan perusturvalautakunnan puheenjohtaja Minna Tuukkanen pitää palveluiden rahoitusta haastavana. Hänen mukaansa yksityiset palvelut kunnallisten rinnalla luovat posi-tiivista kilpailua.

– Yksityiset palvelut mahdollisuutena on hyvä juttu, koska se saa kunnallisenkin sektorin panostamaan palvelujensa laatuun, sanoo Minna Tuukkanen. Hän kuitenkin arvioi, että jos kaikki ne, joilla olisi varaa, siirtyisivät käyttämään yksityisiä tervey-denhuoltopalveluja, se kuihduttaisi julkisen sektorin palvelut.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan puheen-johtajan Pekka Heikkisen mielestä peruspalveluiden tulee olla kunnallisia ja yksityisten palveluntarjoajien rooli on täy-dentävä.

– Palvelujen järjestämisen tulee olla kustannustehokasta, Pekka Heikkinen toteaa ykskantaan.

Kuka järjestää, kuka tuottaa palvelun?Sosiaali- ja terveyslautakuntien sekä perusturvalautakuntien puheenjohtajien kommenteissa korostuu, että kunnista ei aina löydy riittävästi resursseja tuottaa palveluja ainoastaan omana työnä.

Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen linjaa LPY:n yksiselitteiseksi kunta-vaaliteemaksi valinnanvapauden lisäämisen. LPY:n tavoitteena on tarjota kuntalaisille enemmän va-linnanvapautta ja mahdollisuuksia päättää omista asioistaan.

– Yksi konkreettinen keino valinnanvapauden lisäämiseksi on terveyspalveluseteli. Siitä ollaan saatu erittäin myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Kuusamossa ja Tampereen seudulla, kertoo Anni Vepsäläinen.

Ikäsidonnaiset menot kasvavat koko ajan ja tämä lisää julkisessa taloudessa kestävyysvajetta. Anni Vepsäläinen pitää tätä merkittävänä pulmana, joka lankeaa kunnanisien ja -äitien ratkaistavaksi. Hänen mukaansa kuntavaaleissa valitut ehdokkaat tulevat olemaan paljon vartijoina.

– Kyllä sillä on iso merkitys, ketkä kunnallisvaa-leissa pääsevät läpi. Kuntataloudessa suurimmat menot liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tulevien edustajien näkemyksistä riippuu paljon, millaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja bud-jetti kussakin kunnassa muotoutuvat.

Yksityiset toimijat ovat osoittaneet olevansa näppäriä uudistumaan ja päätöksenteko on nopeaa. ”

” Kuntalaisille päätösvaltaa ja valinnanvapautta

15

Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa sosiaali- ja terveyden-huollon palveluiden järjestämisestä alueellaan. Järjestämisvas-tuuseen kuuluu huolehtia, että palveluja on kuntalaisten saata-villa joko kunnan itse tuottamana tai muilta palveluntuottajilta hankittuna.

Vaikka kunnilla ja kuntayhtymillä on järjestämisvastuu, niillä ei ole tuottamisvastuuta. Usein kustannustehokkain tapa järjestää palvelut on kilpailuttaa niiden tuottaminen.

Terveydenhuolto merkittävä vaaliteemaSosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen tule-vaisuudessa on yksi niistä isoista teemoista, jotka nousevat kunnallisvaaliehdokkaiden keskusteluissa esiin. Laitilan sosi-aali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Mika Seikolan mukaan näin on aina ollut, mutta nyt terveydenhuollon järjes-tämiseen liittyvät kysymykset ovat entisestään korostuneet.

– Kuntavaaleissa ja kuntaliitoksissa pitäisi välttää siirty-mistä edelleen jähmeämpään byrokraattiseen suuntaan, Mika Seikola sanoo.

Hän myöntää, että Vakka-Suomen pikkukaupungissa on sama yleiskansallinen ongelma kuin muuallakin: vakituisia lääkäreitä on vaikea saada. Laitilassa lääkärit hankitaan os-topalveluna. Mika Seikolan mukaan yksityiset toimijat ovat

osoittaneet olevansa näppärämpiä ja niiden päätöksenteko on joustavampaa.

Nokian perusturvalautakunnan nokkamies Jari Haapaniemi muistuttaa, että terveydenhuollon ratkaisut kannattaa äänes-tettäessä ottaa huomioon.

– Joka tapauksessa terveydenhuoltoon kuluu iso osa kunti-en budjetista. Jos oman kunnan pärjääminen kiinnostaa, niin kannattaa tarkkaan ottaa huomioon oman ehdokkaan näke-mykset terveydenhuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa, Jari Haapaniemi toteaa.

1. Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet terveyspalveluissa

2. Palvelustrategiat, palveluseteli ja muu raken-teiden uudistaminen ja monipuolistaminen

3. Hankintatoimi, elinkeinopolitiikka ja markki-noiden kehittäminen

16 LPY 1/12

Kuntavaltuustojen työlistalla:

ESPOO • HELSINKI / EIRAN SAIRAALA • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • KOTKA • KUOPIO • LAHTI • PORI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TURKU • VANTAA

Näe elämä uusin silminlaser-, kaihi- ja linssileikkauksella!

Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli 60 000 tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin.

Varaa aika

klinikaltamme

www.medilaser.�

Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kunnan taloudesta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lohkaisee valtaosan kuntien budjeteista. Perusturvalautakuntien sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajat eri puolilta Suomea vastasivat kysymykseen, kuinka suuri osa heidän kuntansa taloudesta menee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen.

50 % Nokia

61,5 %Kainuu

56 %Laitila

60 %Vieremä

60 %Imatra

60–65 %Kemijoki

55–60 %Kalajoki

55 % Kouvola

Usko omaan alaan

Itsenäinen lääkärikeskus kasvaa ja kehittyy Itä-Uudellamaalla. Toimitusjohtaja Kirsti Castrénilla ja koko yrityksellä on vahva usko oman toimialan tulevaisuudennäkymiin. Itäisellä Uudellamaalla ei ole toista samankokoista terveyspalveluja tuottavaa yksityistä yritystä.

vie pitkälle

19

Kun Porvoossa paikallisen sairaalan ylilääkärit perustivat lääkärikeskuksen vuonna 1972, se tarjosi vain erikoislää-

käripalveluita. Vähitellen toiminta laajentui. Nykyään Por-voon Lääkärikeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota moni-puolisia ja jatkuvasti kehittyviä terveydenhuoltopalveluja.

– Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot muodostavat toiminnan rungon. Työterveyspalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti.

Kattavat palvelut ovat asiakkaiden mieleen. – Omassa laboratoriossamme teemme myös itse diagnos-

tiikkaa, kemiaa ja hematologiaa, mikä on tärkeä osa toimin-taamme. Lisäksi meillä on päiväkirurginen leikkaussali he-räämöineen sekä fysioterapiaosasto. Yhteistyökumppanimme Porvoon Röntgen tarjoaa asiakkaillemme kattavat kuvanta-mispalvelut, Kirsti Castrén kiteyttää.

Porvoon Lääkärikeskus on merkittävä toimija alueella ja yrityksen tavoitteena onkin pysyä johtavana ja suurimpana itsenäisenä terveyspalvelutuottajana Itä-Uudellamaalla.

– Yrityksen historialla on tärkeä merkitys ja juhlimmekin tänä vuonna 40. toimintavuottamme. Olemme hyvin tunnettu ja alueen ihmiset pitävät meitä arvossa. Ei täällä edes puhuta Porvoon Lääkärikeskuksesta, vaan pelkästä lääkärikeskukses-ta, ja kaikki tietävät, mistä on kyse.

Kasvu pitää pinnallaLääkärikeskuksen nykyinen toimitila ydinkeskustassa on käynyt toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä ahtaaksi. Kauaskantoinen ratkaisu löytyi.

Porvoon Lääkärikeskus perusti yhdessä Porvoon Röntge-nin, Hammaslääkäriasema Mediuksen, Hammaslaboratorio Pure Artin sekä Porvoon Vanhan Apteekin kanssa kiinteis-töosakeyhtiön, joka rakentaa Porvoon Näsin kehittyvälle alueelle 3 000 neliön liiketalon. Uuteen liiketaloon mahtuvat kaikki toimijat saman katon alle. Yhteistyöhanke on hyödyksi kaikille kumppaniyrityksille ja ennen kaikkea se hyödyttää asiakkaita.

– Saamme lisättyä vastaanottohuoneita kysyntää vastaa-vaksi sekä väljemmät ja modernimmat toimitilat. Potilaille on ihanteellista, että kaikki palvelut ovat samassa paikassa. Paikoitustilaa on riittävästi ja meille on helppo tulla. Asiakas-kyselyn perusteella asiakkaamme arvostavat paljon sitä, että pihaan pääsee omalla autolla. Helppo saavutettavuus on hyvin tärkeää, Kirsti Castrén sanoo.

Rohkeutta ja uskoa alaanHanke on kokonaisuudessaan 9 miljoonan euron luokkaa, joten se vaatii merkittävää taloudellista sitoutumista.

– Emme olisi uskaltaneet lähteä tähän, ellemme olisi poh-tineet terveyspalvelualan kehittymistä alueellamme. Asiakkai-den odotukset kasvavat. He haluavat saatavuutta kohtuulli-sessa ajassa sekä arvostavat valinnanvapautta.

Väestön vanhetessa kysyntä kasvaa, mutta julkisen sekto-rin resurssit eivät kasva samaan tahtiin.

– Uskomme vahvasti yksityisen alan tulevaisuuteen, mutta uskomme myös yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Koska resurssit ovat rajalliset, pitäisi terveydenhuoltopalveluita ke-hittää yhteistyössä ja lopettaa turha vastakkainasettelu, Kirsti Castrén toteaa.

Tärkeät tavoitteet saavutetaan yhdessäKirsti Castrén huomauttaa, että palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on hyvä mahdollisuus maamme terveydenhuol-lolle. Hän toivoo myös lisää tasapuolisuutta terveyspalvelu-markkinoille. Oma merkittävä investointi pisti miettimään muun muassa alv-vähennysoikeutta.

– Koska tuottamamme palvelut ovat alvittomina, emme myöskään saa vähentää hankkeesta maksamaamme arvon-lisäveroa kuten julkinen sektori.

– Myös sairausvakuutuskorvausjärjestelmän kehittämi-nen olisi tärkeää. Se mahdollistaisi tasapuolisesti yksityisten palveluiden käytön. Järjestelmää pitää yksinkertaistaa asia-kaslähtöisemmäksi.

– Terveydenhuoltopalveluiden järjestämis- ja tuottamis-vastuu tulisi eriyttää toisistaan. Näin kunnat järjestäisivät palvelut ja ostaisivat ne sieltä, mistä edullisesti ja kilpailuky-kyisesti saavat. Tässä kaikessa on haastetta, mutta jos ryh-dytään ajamaan parempia terveyspalveluita yhteistyössä, se varmasti onnistuu. Kuntauudistuksessa pitäisi nyt pureutua tähän asiaan täysillä.

Sairausvakuutuskorvaus- ja palvelusetelijärjestelmien

kehittäminen olisi tärkeää.

”

• Porvoon Lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajana vuodesta 1985 lähtien.

• Toimitusjohtajana vuodesta 1998.• ”Pidän edelleen vastaanottoa ja olen siten mukana

lääkäriaseman jokapäiväisessä käytännön työssä. Kun terveydenhuollon ammattilaisena tuntee työolosuhteet, tukee se myös johtamistyötä.”

Kirsti Castrén

20 LPY 1/12

Palveluseteli toimii

Ylöjärvellä erikoissairaanhoidon palveluja on hankittu yksi-tyiseltä sektorilta tavanomaisen kilpailumenettelyn kautta

jo vuosia. Kun silloinen hankintakausi optioineen päättyi vuoden 2010 lopussa, tuli ajankohtaiseksi miettiä uusia palvelujen järjes-tämistapoja. Juuri voimaan tullut uudistettu palvelusetelilainsää-däntö oli omiaan pistämään pyörät pyörimään. Tampereen ym-päristökunnissa erikoissairaanhoidon osalta kilpailuttamisesta vastaava perusturvajohtaja Kari Virta kertoo, että palvelusetelin käyttöönottoprosessi sujui kivuttomasti ja melko nopeastikin.

– Ryhdyin keväällä 2010 valmistelemaan uutta hankintamuo-toa. Esitin kumppanikunnille Kangasalalle, Lempäälälle, Pirkka-lalle, Nokialle ja Vesilahdelle, että teen tarjouspyynnöt siten, että kilpailutusta voidaan käyttää normaalin hankinnan pohjana tai perusteena palvelusetelihankinnalle, hän kertoo.

Kunnista Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi tekivät päätöksen siirtyä palvelusetelimenettelyyn.

– Prosessi oli meillä varsin luonteva. Hankinta oli muutenkin ajankohtaista ja uusi, selkeä lainsäädäntö oli piste iin päälle.

Ylöjärven kaupunki otti käyttöön palvelusetelin vuosi sitten. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja epäluulot karisivat jo alkumetreillä.

Sitran Kuntaohjelman palveluseteli-hankkeessa kartoitettiin viime kevää-nä palvelusetelin käyttöä kunnissa. Sitran ja Kuntaliiton yhdessä toteutta-maan kyselyyn osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää.

Kyselyn mukaan 102 kunnalla ja kuntayhtymällä on käytössään palve-luseteli. Palvelusetelin käyttöönottoa

ja käytön laajentamista uusiin palve-luihin suunnitteli 120 kuntaa. Arvio oli, että palvelusetelin käyttö kaksin-kertaistuisi vuoden 2011 aikana.

Sosiaalipalveluissa palvelusetelin käyttö oli kyselyn mukaan edelleen suosituinta. 94 kuntaa tai kuntayh-tymää käytti palveluseteliä ja 86 suunnitteli sen käyttöönottoa tai

laajentamista. Palveluasumisessa palvelusetelin käytön arvioitiin nelin-kertaistuvan.

Perusterveydenhuollossa 27 kun-taa ja kuntayhtymää käytti palvelu-seteliä, sen käyttöönottoa tai käytön laajentamista suunnitteli 32 kuntaa. Myös lasten päivähoito näytti olevan kasvava palvelualue.

Palvelusetelin käyttö laajenee

Ylöjärvellä haluttiin yksimielisesti lähteä kokeilemaan palveluse-telihankintaa, sanoo Kari Virta.

Hinta ja valinnanmahdollisuus Palveluseteli otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Päätöstä ei ole kaduttu päivääkään. Hankitut tuotteet ovat suurin piirtein samoja kuin aiemminkin eli pääosin erikoislääkärin vastaanot-tokäyntejä. Kustannukset eivät ole nousseet, pikemminkin on tullut säästöjä. Suurin etu on kuitenkin se, että kuntalaisilla on valinnanmahdollisuus.

Ylöjärvellä on kolme hyväksyttyä palveluntarjoajaa: Koskikli-nikka, Terveystalo ja Pihlajalinna. Jo tarjouspyyntöön oli kirjattu, että vain rajattu määrä tuottajia hyväksytään. Neljän hyvän vaih-toehdon vertailussa hintataso ratkaisi valinnat. Kaikilla tuottajilla on kuitenkin vähintään kymmeniä lääkäreitä palveluksessaan. Kyse ei ole tavanomaisesta kilpailutuksesta, jossa etukäteen valitut tuotteet hankitaan sopimuksella. Nyt voidaan sopia, että palveluvalikkoon tulee myös lisää tuotteita matkan varrella.

– Viime ja tälle vuodelle on palveluntarjoajien kanssa sovittu kiinteät hinnat. Tarjouspyyntömenettelyä ei tarvitse käyttää, voi-daan hyväksyä mikä tahansa hintataso, mutta palveluntuottajat tietävät kuitenkin olevansa kilpailutilanteessa. Joka tapauksessa tämä on kuntalaiselle edullista aina, Kari Virta kertoo.

Päätös selkeäksi kuntalaiselleProsessin ainoa haaste liittyi alkutaipaleeseen, kun päätöstä valmistellessa piti miettiä tarkkaan, kuinka palveluseteliin koh-distuvat epäluulot eliminoidaan.

– Usein palveluseteliin kohdistuu ennakkoluulo, että rahalla pääsee jonon ohi. Muotoilin sen vuoksi päätöksen sellaiseksi, että palvelusetelillä palveluja hankittaessa pääsee edullisimpaan vaihtoehtoon aina samalla hinnalla kuin vastaavaan julkiseen palveluun. Palvelusetelissä tärkein etu on nopeus. Kunnassa oi-vallettiin, että ei tässä rahapussilla ketään ohiteta, vaan päinvas-toin tarjotaan kaikille tasapuolisesti mahdollisuus päästä nopean ja valinnanvapautta sisältävän palvelun piiriin.

” Ylöjärvellä kokemukset ovat ällistyttävän hyvät.

Kaikki palaute, jota palvelusetelistä on saatu,

on ollut myönteistä.”

Kari Virta listasi:

Palvelusetelin edut kunnalle• Rahansäästö• Ei hankintamenettelyn kankeutta ja juridisten ongelmien riskiä• Palvelun hinnat voivat laskea toiminnan aikana• Ei sopimuksia eikä sopimuskausia• Laskutus on yksinkertaista ja selkeää

Palvelusetelin riskit kunnalle• Useita tuottajia kumppanina• Tuottajat voivat halutessaan irtautua toiminnasta• Kustannustasolla ei ole niin määräävää merkitystä kuin hankintamenettelyssä – tämä voi johtaa hintatason nousuun• Kunta ei voi suojella potilasta, jolle tarjotaan ”mersua”, vaikka ”volkkari” riittäisi

21

MediPOCRatkaisu vieritestauksen hallintaan laboratoriossasi

• Tulokset kirjautuvat automaattisesti ja oikein• Lääkäri ja potilas saavat tulokset nopeammin• Analytiikan laatu on keskuslaboratoriotasoista• Laadunhallinta helpottuu

LUOTETTAVA KUMPPANI VIERITESTAUKSEEN

MediPOC on kokonaisratkaisu, joka laajimmillaan sisältää ohjelman ja laiteliitännät, laitteet, huollot, reagenssit sekä asiantuntijatuen. www.yml.fi

” Prosessin ainoa haaste liittyi alkutaipaleeseen – miten korjaamme ennakkoluulot. ”

Myönteistä palautettaKun asioita ryhdytään tekemään uudella tavalla, esiintyy yleensä aina kompastuskiviä. Miten on Ylöjärven laita?

– Joudun sanomaan, että ensimmäiseltä toimintavuodel-ta kokemukset ovat ällistyttävän hyvät. Viime vuonna palve-luseteleitä myönnettiin noin 1 800 kappaletta.

Kaikki palaute, jota palvelusetelistä ollaan Ylöjärvellä saatu, on ollut myönteistä. Kuntalaiset ovat ihmeissään, kun he tosiaan pääsevät omalääkäriltä nopeasti eteenpäin palve-lusetelillä ja saavat vielä itse valita.

– Kyse on päivistä, kun julkisella puolella jonotusaika olisi varmasti pidempi. Lääkäreiden vastaanottohinnat eivät juurikaan poikkea toisistaan, mutta vain muutaman euron lisäsatsauksella kuntalainen voi valita sen kalliimmankin vaihtoehdon. Kaikki eivät aina valitse sitä edullisinta, Kari Virta sanoo.

Ylöjärvellä on myös ehditty selvittää, paljonko hinnan-vaihtelu vaikuttaa. Tuloksista kävi ilmi, että ihmiset helposti sietävät noin 15 euron poikkeaman. Kaikkia kolmea palve-luntuottajaa ylöjärveläiset ovat käyttäneet hyvin tasaisesti.

– Yhtään kieltäytymistä palvelusetelistä ei ole tähän mennessä tullut, toteaa Kari Virta.

”

23

Säästöjä rakennemuutoksin – edelleen korulauseJulkisen talouden velkaantuminen edellyttää säästöjä, jotka erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tulee toteuttaa ensisijaisesti rakenteellisin uudistuksin. Juustohöylällä saadaan nopeita säästöjä, mutta leikkausten negatiiviset vaikutukset ovat usein hyötyjä suuremmat eikä uusia toimintatapoja synny.

Terveydenhuoltoa koskevat säästötoimet käynnistyivät leik-kaamalla lääkekorvausmenoja 113 miljoonalla eurolla. Tämä on kahdeksan prosenttia korvausmenoista. Säästön rajuutta ko-rostaa se, että lääkekorvausmenot ovat kasvaneet viime vuosina vain noin prosentin vuodessa. Viitehintajärjestelmän ja laajen-netun lääkevaihdon käyttöönoton ansiosta on jo säästetty yli 500 miljoonaa euroa.

STM asetti työryh-män tekemään esi-tyksen säästöistä ja korvausjärjestelmän uudistamisesta. Työ-ryhmän toimintaa on ohjannut järjestys: ensin tehdään esitys säästöistä ja vasta sitten korvausjärjestelmän uudistamisesta. Toimeksiannon nurinkurisuutta kuvaa se, että rakenteita uudis-taen olisi saatu aikaan taloudellisesti merkittäviä ja terveyspoliit-tisesti kestäviä säästöjä.

Työryhmä esitti helmikuussa, että säästö jaetaan tasan poti-laiden ja lääkealan toimijoiden kesken. Potilaiden osalta säästö toteutetaan laskemalla peruskorvattavien lääkkeiden korvausta-so 42:sta 35 prosenttiin ja alemman erityiskorvausluokan 72:sta 65 prosenttiin.

Korvaustason seitsemän prosentin lasku kohtelee kaikkia lääk-keitä tarvitsevia yhtä kaltoin. Reilua olisi suunnata omavastuu-osuuden kasvu satunnaisesti lääkkeitä tarvitseville. Satunnaisen ja vähäisen lääkekorvauksen leikkaus ei vaaranna kenenkään lääkehoitoa, mutta korvaustason lasku suurissa menoissa on vakava asia. Paljon lääkkeitä tarvitsevien etua ei ole ajateltu.

Elinkeinoelämälle kohdennettavan säästön piti jakautua ta-saisesti kaikille alan toimijoille. Näin ei käynyt. Työryhmä päätyi teknisesti helpoimpaan ratkaisuun eli viitehintajärjestelmän

ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintojen leikkaukseen. Vain alkuperäislääkkeisiin kohdistuvalla toimenpiteellä on vakavat seuraukset lääkkeiden saatavuudelle ja lääketutkimukselle. Se antaa tutkimus- ja kehityskielteisen viestin. Globalisaatio on siirtänyt lääketutkimusta Euroopasta kehittyviin maihin. Nyt vauhditamme siirtymistä pois Suomesta ja teemme karhunpal-veluksen koko yhteiskunnalle.

Laadukkaan kliinisen lääketutkimuksen ylläpito Suomessa on tärkeää. Tutkimus tuo kansainvälisiä investointeja sekä korke-an osaamisen työpaikkoja. Vielä tärkeämpää on se, että tutki-muksen avulla palvelujärjestelmän toiminnan vaikuttavuutta voidaan parantaa. Tutkimus ylläpitää ja vahvistaa suomalaista lääketieteen osaamista.

Tutkimus on kehityksen ja laadun tae sekä investointi hy-vinvointiin. Säästöesityksen perusteella lääkehoito nähdään kulueränä eikä sen kehityspotentiaalia hyödynnetä. Tehdään lyhytnäköisiä säästöjä, joiden kielteiset vaikutukset potilaiden lääkehoitoihin, lääkkeiden saatavuuteen ja lääketutkimukseen ovat säästöjä suuremmat.

Työryhmä päätyi kyseiseen esitykseen, koska se noudatti hallitusohjelmaa ja viime syksyn kehyspäätöksiä orjallisesti. Se arvioi lääkehuoltoa vain kulujen karsimisen näkökulmasta. Sitä, onko päätös sosiaali- ja terveyspoliittisesti oikeudenmukainen tai miten se toimii työkaluna terveydenhuollon kehityksessä, ei arvioitu.

Lääkekorvausjärjestelmän säästöesityksen osalta voi todeta, että rakenteellisia ratkaisuja ei pidetty ensisijaisena. Harmil-lista, koska säästöjä tuottava ja järjestelmän laatua parantava rakenteellinen muutos olisi ollut toteutettavissa – joskin hie-man hitaammalla aikataululla.

Jussi Merikalliotoimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry

Rakenteellisia ratkaisuja ei pidetty

ensisijaisina.”

Terveyspalvelut ovat

Terveyspalveluyritysten toi-mipaikat sijoittuvat laajasti eri puolille maata. Karttakuva esittää toimipaikkojen jakau-tumisen ELY-keskusalueittain. Tilasto on vuodelta 2009.

Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla.

Yksityisen terveydenhuollontoimipisteet maanlaajuisesti

Lapin ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kainuun ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Keski-Suomen ELY-keskus

Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus

Satakunnan ELY-keskus

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus

Ahvenanmaa

386

162

180

391

328

653

725

502

611

469

547

1 480

79 803

1 414

Uudenmaan ELY-keskus5 118

24 LPY 1/12

palveluelinkeino ympäri maan

Terveyspalvelualan yritysten enemmistö on pieniä yri-tyksiä, jotka ovat sijoittuneet laajasti ympäri Suomea

ja palvelevat pääasiassa lähiseudun markkinoita. Alalla toimii myös suuria ja kasvavia yrityksiä, mutta kansainvä-listyminen on erittäin vähäistä.

Joulukuussa julkistetun työ- ja elinkeinoministeriön terveyspalvelualan toimialaraportin mukaan yli 80 prosent-tia toimialan yrityksistä työllisti alle kaksi henkilöä. Alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli vuonna 2009 yli 98 prosenttia yrityksistä.

Julkinen sektori ratkaisee toimialan kehityksenKuntien ja kuntayhtymien päätökset ratkaisevat pitkälti sen, millaiset yrityksen toimintaedellytykset ovat. Terveys-palvelujen kysyntään vaikuttavat väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen, työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen sekä hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkei-den nopea kehitys.

Yhteiskunnallisilla päätöksillä tulee lähivuosina olemaan keskeinen vaikutus terveyspalvelumarkkinoiden kehityk-seen. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia tulevaisuudessa myös kansainvälisillä markkinoilla. Ensi vuonna voimaan astuvan Euroopan Unionin potilasdirektii-vin tavoitteena on helpottaa potilaan hakeutumista tervey-denhoitoon toiseen jäsenvaltioon sekä kannustaa jäsenval-tioiden välistä yhteistyötä terveydenhuollon alalla.

Avainasemassa yhteistyöTerveydenhuollon kokonaisuuden kehittäminen edellyttää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön pe-rustuvien uusien toimintamallien ja keskinäisen kumppa-nuuden laajaa hyödyntämistä. Nykyisin monet asenteelliset esteet hidastavat terveyspalvelutoimialan kehittymistä.

Terveysalan yritystoiminta on tarkasti lainsäädännöllä säädeltyä. Terveysalan yrittäjät ovat korkeasti koulutettuja. Yksityisillä yrityksillä on hyvät valmiudet vastata asiakkai-den laatuvaatimuksiin. Menestyneet yritykset panostavat jatkuvaan palvelujen laadun, palveluprosessien ja henkilö-kunnan työmotivaation kehittämiseen.

Lähde: Toimialaraportit, terveysala, joulukuu 2011

Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa.

Terveyspalvelujen tuottajat 2009

Terveyspalveluyritykset vuonna 2009

14 100 terveyspalveluyritystä

työllistivät

yhteenlaskettu liikevaihto noin

2,56 miljardia euroa

henkilöä26 554

19 %

4 %

Kunnat ja kuntayhtymät

77 %

100 %13,48

miljardia €

Yritykset

Järjestöt

25

” Terveydenhuollon kokonaisuuden kehittäminen edellyttää uusien toimintamallien ja kumppanuuden hyödyntämistä. Nykyisin monet

asenteelliset esteet hidastavat terveyspalvelutoimialan kehittymistä. ”

26 LPY 1/12

Sensori

Laastari on tiloiltaan, välineil-

tään ja potilastietojärjestel-

miltään tarkkaan suunniteltu

terveydenhuollon palvelumal-

li, joka tarjoaa sairaanhoitajan

arviota ja hoitoa yleisimpiin

lieviin sairauksiin. Tarpeen

tullen sairaanhoitaja konsultoi

lääkäriä sähköisesti vastaan-

oton aikana. Käynti maksaa

aina 45 euroa ja vastaanotolle

pääsee ilman ajanvarausta.

– Kevyet tilat ja hallinto-

rakenne sekä lääkärin ajan

käyttäminen vain tarvittaessa

antavat mahdollisuuden

tarjota perusterveydenhoitoa

huomattavan huokeasti ja

joustavasti, sanoo Laastari

Lähiklinikan toimitusjohtaja

Ville Öhman.

Laastari Lähiklinikka toimii

tällä hetkellä viidessä eri

kauppakeskuksessa. Kaksi

näistä sijaitsee Lahdessa, kaksi

Helsingissä ja yksi Keravalla.

– Asiakastyytyväisyyskysely

paljastaa, että mahdollisuus

tehdä ruokaostokset lääkä-

rikäynnin ohessa koetaan

hyvin käteväksi, Ville Öhman

valottaa.

Kaksi Laastaria TukholmaanVille Öhman on varauksetto-

masti innostunut kymmenen

vuotta mielessään muhineesta

ja toimivaksi jalostuneesta

innovaatiostaan. Vaikka yritys

on perustettu vasta 2010, hän

ei epäröinyt viedä konseptia jo

nyt ulkomaille.

Maaliskuussa avattiin

ensimmäiset Laastarit Tuk-

holmassa. Ruotsissa Laastarit

avataan suomalaisen apteekki-

ketju Oriola KD:n omistuksessa

olevien Kronan Droghandel

-apteekkien sisään.

– Pohjois-Euroopan maissa

on yleisesti kallis terveyden-

huollon palveluinfrastruktuuri.

Uskon Laastarin olevan niin

hyvä juttu, että sille on tilausta

myös muualla kuin Suomessa.

Terveyspalveluyritys Terveystalo

on viime vuoden toukokuusta

lähtien tarjonnut asiakkailleen

mahdollisuuden varata lääkäriajan

mobiilisovelluksella.

Mobiiliajanvarausjärjestelmän

avulla asiakas voi varata ajan

puhelimellaan siltä istumalta,

kun tarve ilmenee. Sovellus toi-

mii Windows Phone- ja iPhone-

puhelimilla. Palvelun saatavuus

ja ajanvaraamisen helppous on

tehnyt vaikutuksen Terveystalon

asiakkaisiin.

– Olen jopa yllättynyt siitä, kuin-

ka ylistävää asiakaspalaute on ollut

mobiiliajanvarausjärjestelmästäm-

me. Muutenkin verkko- ja mobiili-

asioiminen on kovassa nosteessa,

kertoo Terveystalon tietohallinto-

johtaja Tuomas Otala.

Laastarista on jopa vientituotteeksiLaastari Lähiklinikka on palveluinnovaatio, joka tarjoaa

helppoa ja edullista perusterveydenhuoltopalvelua.

Mobiiliajanvaraus on jo käytössä

Laastari Lähiklinikoiden sairaanhoitaja Anne Kantola ottaa potilaita vastaan ilman ajanvarausta.

terveys- ja sosiaali-palveluiden edellä-kävijäMehiläinen-konserni tarjoaa monipuolisia terveys- ja sosiaalipalveluita. Hyödynnämme Mehiläisen laaja-alaista kokemusta ja tarjoamme nyt valtakunnallisesti myös

π ikääntyneiden asumispalveluita π lastensuojelupalveluita jaπ mielenterveyskuntoutuspalveluita.

Tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi

Tiesitkö, että...yhdeksän kymmenestä uskoo saavansa hyvää hoitoa yksityisestä

terveydenhuollosta. Julkisen terveydenhuollon hyvään hoitoon luottaa 68 prosenttia. Tämä käy ilmi Aivoliiton, Diabetesliiton ja

Sydänliiton maaliskuussa tekemästä kyselystä.

Diacor terveyspalvelut Oy

valittiin Suomen parhaat

työpaikat 2012 -kilpailussa

toiseksi. Yrityksen henkilöstö-

johtaja Sara Purhonen iloitsee

Diacorin menestyksestä.

– Tavoitteenamme on ollut

pitkäjänteisesti kehittää joh-

tamistyötä ja rakentaa ihmistä

arvostava työpaikka yhdessä

henkilöstön kanssa. Rekrytoin-

nin kautta olemme löytäneet

arvomaailmaltaan Diacoriin

sopivia työntekijöitä, jotka

ovat olleet valmiita sitoutu-

maan työhönsä sydämellään,

Sara Purhonen toteaa.

Hyvän työpaikan ja henki-

löstöjohtamisen suola löytyy

asenteesta.

– Teemme työtä ihminen ja

sydän edellä. Työtä Diacorissa

voisikin kutsua elämäntavaksi.

Kilpailumenestystä arvoste-

taan Diacorissa suuresti, sillä

sijoitus saavutettiin ihmisten

kokemuksia mittaavalla tutki-

muksella.

Aito yhteistyö johtaa Pur-

hosen mukaan erinomaiseen

kehitykseen.

– Toivon, että tämä kannus-

taa samalla kaikkia terveys-

palvelualan toimijoita yhdessä

rakentamaan alasta yhä

vetovoimaisempaa, jotta pys-

tymme tulevaisuudessakin ta-

kaamaan laadukkaat palvelut

asiakkaille ja varmistamaan,

että alalle haluaa yhä useampi

työntekijä. Asemamme säilyt-

tämiseksi työtä pitää edelleen

tehdä sydämellä, Purhonen

alleviivaa.

Työtä sydän edellä

Lääkäriasema Pulssi tuli osaksi

Suomen Terveystaloa viime

vuoden lopulla. Kilpailuvirasto

on antanut hyväksyntänsä yri-

tyskaupalle. Yrityskauppa mah-

dollistaa entistä vahvemman

lääketieteellisen osaamisen ja

palvelukonseptien kehittämisen

Terveystalossa.

– Tavoitteenamme on

täydentää julkisen sektorin

terveyspalveluita ja kehittää

yksityistä terveydenhuoltoa

vastaamaan paremmin yri-

tys- ja yksityisasiakkaiden

tarpeisiin. Pulssi on Turun

seudulla erittäin tunnettu ja

hyvämaineinen yritys, jolla on

laadukasta terveydenhuollon

osaamista, sanoo viestintä- ja

markkinointijohtaja Susanna

Kinnari Terveystalosta.

Terveystalo osti Pulssin

Sensori

Työntekijöidensä omistama PlusTerveys Oy

on yksi Suomen suurimmista yksityisiä ter-

veyspalveluja tuottavista yrityksistä ja suun

terveydenhuollon tarjoajana suurin.

– Yhtiömme eroaa muista isoimmista ket-

juista siten, että olemme kokonaan yhtiössä

toimivien tulosyksikköjen esimiesten omista-

mia. Kaikkien ei ole pakko omistaa osakkeita,

mutta kaikki, jotka osakkeita omistavat, ovat

yhtiön palveluksessa olevia, tulosvastuullisia

toimijoita. Emme ole ulkopuolisten omista-

jien taloustavoitteiden armoilla, yrityksen

lääketieteellinen johtaja ja hammaslääkäri

Pirkko Grönroos sanoo.

PlusTerveyden yksiköt eri puolilla Suomea

saavat hyvin pitkälle omatoimisesti päättää

esimerkiksi toimitilojen ulkoasusta sekä

henkilökunnan koulutuksesta. Tietyt laatu-

kriteerit ovat kaikille yhteisiä.

Yhtiön periaatteisiin kuuluu tarjota myös

henkilökunnalle parhaat mahdolliset toimin-

taedellytykset.

– Mottomme on, että olemme lääke-

tieteen käsityöläisiä. Sillä tarkoitamme,

ettemme halua sitoa työntekijöidemme

käsiä. Potilaat saavat yksilöllistä palvelua, ja

työntekijät saavat hallinnosta tarvitsemansa

palvelun. Otamme ketjusta monipuolisesti

hyödyt irti. Olemme luoneet työntekijöille

mahdollisuuden toimia kliinisessä työssä

ilman, että heidän tarvitsee keskittyä hallin-

nollisiin asioihin.

Kauppatieteiden maisteri Martin Forss

on nimitetty valtakunnallisen Oral-ketjun

toimitusjohtajaksi. Martin Forss, 49, on

viimeksi työskennellyt Puukeskus Oy:n

varatoimitusjohtajana.

Yhtiön tavoitteena on 80 miljoonan

liikevaihto vuonna 2015. Martin Forss

panostaakin hyvään palveluun ja ripeän

kasvun aikaansaamiseen sekä samalla

hyvien toimintapuitteiden luomiseen.

Kasvua Oral hakee laajentamalla

hammaslääkäriasemiaan sekä perus-

tamalla uusia asemia erityisesti suuriin

kaupunkeihin. Yhtiö selvittää myös mah-

dollisuuksia laajentaa asemaverkostoaan

kansainvälisille markkinoille.

Nykyisin Oral tarjoaa hammasterveys-

palveluita 26 hammaslääkäriasemalla

18 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Työyhteisöön kuuluu lähes 700 alan

ammattilaista.

Diacor on historian ensimmäisten

Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanei-

den yritysten joukossa. Merkin myönsi

Suomalaisen Työn Liitto. Arviointipe-

rusteiden mukaan yrityksen tarkoitus ja

tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuot-

taminen ja sen liiketoiminta on avointa

ja läpinäkyvää.

Yritys perustettiin jo vuonna 1978, jolloin

toiminta keskittyi hammaslääkäripalveluihin.

Myöhemmin mukaan tulivat lääkäripalvelut

ja lopulta yritys fuusioitui PlusTerveydeksi.

• vuonna 2011 liikevaihto noin

120 miljoonaa euroa

• lähes 600 toimipistettä

• toimii noin 90 paikkakunnalla

• noin 330 hammaslääkäriä

• noin 170 lääkäriä

• työntekijöitä yhteensä noin 1 200

• puhtaasti kotimainen ketju

Lääketieteen

Martin Forss aloitti Oralin toimitusjohtajana

Diacor on yhteiskunnallinen yritys

käsityöläisiä

PlusTerveys Oy pähkinänkuoressa

28 LPY 1/12

Robe

rt L

inds

tröm

Vuoden 2013 alussa toimintansa

aloittaa Pohjola Vakuutuksen

omistama Omasairaala Oy. Se

keskittyy ortopedisten saira-

uksien ja vammojen hoitoon.

Palvelutarjontaan kuuluu myös

tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja

-vammojen tutkimusta ja hoitoa.

Toiminnan ydin on palvelussa,

mikä tarkoittaa oikeaa hoitoa

mahdollisimman nopeasti.

Suomalaisille sattuneista tapa-

turmista ja liikennevahingoista

aiheutuu joka vuosi yli kaksi

miljoonaa sairauspoissaolopäi-

vää. Määrää voitaisiin merkittä-

västi pienentää, jos tapaturmien

ennaltaehkäisyyn panostettai-

siin enemmän ja hoitoon sekä

kuntoutukseen päästäisiin

nopeammin.

– Tavoitteenamme on pitää

asiakkaista huolta parhaalla mah-

dollisella tavalla tervehtymiseen

saakka. Nopeasta paranemisesta

hyötyvät myös työnantaja ja

yhteiskunta, toimitusjohtajana

aloittava Harri Aho toteaa.

Uuden sairaalan leikkaussalika-

pasiteetiksi on suunniteltu noin

7 000 päiväkirurgista leikkausta

vuodessa. Omasairaalan ylilää-

käriksi on valittu lääketieteen

tohtori Markus Torkki.

Vuonna 1990 perustettu lapsettomuushoitoihin erikoistunut Felicitas-

Klinikka on nyt Mehiläinen Oy:n omistuksessa. Felicitas-Klinikka tarjoaa

lapsettomuushoitoja, raskauden seurantaa, äitiysneuvolan palveluita,

terapiapalveluita sekä gynekologien ja radiologien vastaanottopalvelui-

ta. Vuosittain toimipisteissä tehdään noin 1 700 lapsettomuushoitoa.

Felicitas-Klinikan 30 työntekijää siirtyivät vanhoina työntekijöinä Mehi-

läiseen ja ammatinharjoittajien vastaanottosopimukset jatkuvat ennal-

laan. Toiminta jatkuu Helsingissä ja Lappeenrannassa.

Felicitas osaksi Mehiläistä

Ortopedinen Omasairaala Helsinkiin

Martin Forss aloitti Oralin toimitusjohtajana

Tiesitkö, että...yksityisen terveydenhuollon palveluita

käyttäneet venäläisasiakkaat toivat Suomeen viime vuonna yli 890 miljoonaa euroa.

Huhtikuussa toimintansa aloittanut PlusTerveys Psykiatriakeskus

tarjoaa Helsingissä mielenterveyden häiriöstä kärsiville nopean pääsyn

psykiatriseen tutkimukseen ja kuntoutukseen. Vastaanotolle pääsee

ilman lähetettä. Psykiatriset konsultaatiopalvelut ovat myös työter-

veyshuoltojen ja vakuutusyhtiöiden käytössä. Mielenterveysongelmis-

ta toipumisessa tärkeää on nopea tunnistaminen ja hoitoon pääsy.

– Kuka tahansa voi kääntyä puoleemme. Pyrimme siihen, että tutki-

mukseen pääsee kahden viikon sisällä. Oireiden varhainen tunnistami-

nen ja niihin puuttuminen nopeuttaa työelämään paluuta ja vähentää

syrjäytymistä, psykiatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta sanoo.

Nopeampi apu mielenterveyskuntoutujille

Sensori

Labquality Group

Ratamestarinkatu 11 A, 00520 HELSINKIp. (09) 8566 8260, f. (09) 8566 8280www.qualitor.fi, info@qualitor.fi

Kun haluat luotettavan kumppanin sosiaali- ja terveydenhuollon auditointeihin sekä laadunhallinnan koulutuksiin – Qualitor Oy

Lisätiedot sekä Qualitor-lehti osoitteessa www.qualitor.fi.

Kysy myös organisaatio- kohtaisia valmennuksia.

• laadunhallintajärjestelmien sertifiointi (ISO 9001:2008, ISO 14001)

• SHQS-laatuohjelma• sädeturva-auditoinnit• patologian laatutunnus• kliinisen tutkijan henkilösertifiointi• laadunhallinnan koulutus

Kevään ja syksyn 2012 koulutuksia SHQS -Sisäisten auditoijien 25.5.2012 Helsinkitäydennyskoulutus (SAKOTK)

SHQS menetelmäkoulutus 1. pvä 27.8.2012 Turku (MEKO) 2. pvä 28.9.2012

Sisäinen auditointi 1. pvä 7.9.2012 Kuopio - aktiivinen kehittämisväline 2. pvä 5.10.2012 (ISO 9001 -standardi)

SHQS - Sisäisten auditoijien 1 pvä 7.9. 2012 Helsinkikoulutus (SAKO) 2. pvä 19.10.2012

Sisäinen auditointi 1. pvä 20.9.2012 Turku - aktiivinen kehittämisväline 2. pvä 25.10.2012 (ISO 9001 -standardi)

SHQS - Auditoijakoulutus (AKO) 1. jakso 25.-26.10.2012 Helsinki 2. jakso 29.-30.11.2012

Laatukoordinaattoreiden 9.11.2012 Helsinki koulutuspäivä (KOKO)

Pirkanmaalaisille tuttu lääkärikeskus Koskiklinikka avasi maaliskuussa

uuden lääkäriaseman nopeasti kasvavalle Rahola-Villilän alueelle Villi-

län Kauppakeskukseen.

– Uuden asiakaslupauksemme, Aidosti läheinen, mukaisesti halu-

amme olla helposti saavutettavissa ja Villilän upouusi kauppakeskus

tarjoaa tähän erityisen hyvän mahdollisuuden. Rahola-Villilän asuinalue

on myös kiinnostava, koska se kasvaa ja kehittyy lähivuosina tuhansilla

uusilla asukkailla sekä kymmenillä yrityksillä, Koskiklinikan toimitusjoh-

taja Kari Varkila perustelee sijaintia.

Koskiklinikan suurin lääkäriasema ja Koskisairaala sijaitsevat Tam-

pereen ydinkeskustan maamerkin, Koskikeskuksen 3.–4. kerroksessa.

Koskiklinikan kolmas toimipaikka sijaitsee Itä-Tampereen Hervannassa.

– Uusimman laajentumisen myötä katamme koko Tampereen hyvin.

Tilasuunnittelussa huomioitu asiakkaan palvelukokemusKoskiklinikka täyttää tänä vuonna 45 vuotta ja se on edelleen Tampe-

reella lääkärikeskuksista suurin.

– Koskiklinikka on vuodesta toiseen ollut asiakastyytyväisyystutki-

musten kärjessä ja ihmiset tuntevat sen tuttuna ja turvallisena lää-

kärikeskuksena. He myös tietävät, että olemme aidosti suomalainen,

paikallisten lääkäriyrittäjien omistama yritys. Tältä pohjalta haluamme

jatkossakin olla tiennäyttäjä hyvän palvelukokemuksen tuottamisessa

asiakkaalle. Uudet toimitilat antavat mahdollisuuden erinomaisen tila-

suunnittelun myötä vaikuttaa asiakkaan ainutlaatuiseen ja positiiviseen

asiointikokemukseen, Kari Varkila toteaa.

Asiakaslupauksena: Aidosti läheinen

Terveytesi onhuippuammattilaisten

arvoinen*Puh

elun

hin

ta la

nkal

iitty

mäs

tä 8

,21

snt/

puh.

+ 3

,2 s

nt/m

in, m

atka

puhe

linlii

ttym

ästä

19

snt/

min

.

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

VARAA AIKAterveystalo.com

p. 030 6000*

Terveystaloissa saat ammattitaitoista apua vaivoi-hisi yleis- ja erikoislääkäripalvelujen lisäksi työter-veyspalveluissa, päiväkirurgisissa toimenpiteissä ja leikkauksissa sekä kuvantamis- ja laboratoriopalve-luissa. Näet 150:n täyden palvelun lääkärikeskuk-sen ja 16:n lääkärikeskus-sairaalamme palvelut ja aukioloajat osoitteessa www.terveystalo.com. Saat ajan joustavasti, pääset hoitoon nopeasti!

HELPPO MOBIILI- AJANVARAUS

iPhone / Windows Phone

Lataa sovellus