Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö

HUS:n suunnitelmat hämmästyttävät

Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2011

LPYOnko kuntien paikka markkinoilla?

Eduskuntavaalit 2011: Puoluejohtajat vastaavat

Vastuullisetterveyspalvelumarkkinat

Kuinka jakselet?

Tieto on tuottanut terveyden-huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi.

huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

3

Keskustelu ja kirjoittelu Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä on ollut viime aikoina kiitettävän vil-kasta, mutta harmillisen yksipuo-lista. Valitettavinta on ollut se, että aiheesta kirjoitetaan kovin usein virheellisiin tietoihin ja asenteelli-siin ”musta tuntuu”-näkemyksiin pohjautuen. Yksityistä terveyden-

huoltoa on kritisoitu milloin mistäkin. Välillä tuntuu siltä, että Suomen terveydenhuollossa olisi kaikki hyvin ja kansalaiset olisivat terveitä, jos meillä ei olisi yksityistä terveydenhuoltoa.

Yksityinen terveydenhuolto aiheuttaa eriarvoi-suutta, harjoittaa kermankuorintaa, on syyllinen julkisen sektorin henkilöstöongelmiin, yksityinen terveyspalvelu on kallista, alan yksityiset yritykset investoivat liikaa ja tarjoavat ylimääräisiä palve-luja sekä nauttivat yhteiskunnan tukea. Joidenkin mielestä yksityinen terveydenhuoltosektori on syyllinen jopa terveydenhuollon sähköistämisen ongelmiinkin.

Kaikkiin edellä mainittuihin väitteisiin on help-po esittää tilastoihin ja faktatietoihin perustuvia vastaväitteitä, joilla voidaan todistaa kyseiset väittämät vääriksi. Tilanpuutteen vuoksi en voi tässä pääkirjoituksessa kaikkia virheellisiä väittei-tä korjata.

Yksityiset terveyspalveluyritykset eivät saa yritystukea sairaanhoitovakuutuksen muodossa. Sairaanhoitovakuutuksella tuetaan asiakasta, jos hän syystä tai toisesta valitsee yksityisen palvelun-tuottajan. Lainsäädännöllä on siis haluttu tarjota kansalaisille mahdollisuus valita eri tuottajien joukosta hänelle parhaiten soveltuva palvelu. Sai-raanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole koro-tettu yli 20 vuoteen. Tämä on johtanut siihen, että yksityisen palvelun valitsevan omavastuuosuus on nykyisin keskimäärin 75 prosenttia. Jäljelle jää-vän 25 prosenttia rahoittavat puoliksi vakuutetut eli sairausvakuutusmaksujen maksajat ja valtio. Verorahoitteisen tuen osuus on siis hyväksytyis-

tä Kela-korvattavista taksoista 12,5 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin terveyspalvelun valinneen kansalaisen palvelujen käyttöä tuetaan yli 90-prosenttisesti verorahoituksella.

Vuonna 2009 lääkärinpalkkioista sekä tutki-muksista ja hoidoista maksetut sairaanhoitova-kuutuskorvaukset olivat yhteensä 145 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus oli siis 77,5 miljoonaa euroa. Samana vuonna vastaavista terveyspalve-luista kertyi valtiolle ns. piilevää arvonlisäveroa 124,6 miljoonaa euroa. Yksityinen lääkäripalvelu-yritystoiminta on siis jo tältä osin julkistalouden näkökulmasta lähes 50 miljoonan euron netto-maksaja. Yksityisen sektorin palveluntuottajat maksavat myös kiinteistöveroa sijaintikuntiinsa

sekä tuloksestaan veroa, jota tuloutuu sekä kun-nille että valtiolle. Yksityiset lääkäripalveluyrityk-set rahoittavat siten julkisen sektorin toimintaa, josta suuren osan muodostavat sosiaali- ja ter-veyspalvelut.

Usein väitetään, että yksityisiä terveyspalveluja käyttävät vain varakkaat ihmiset. Jos näin olisi, voitaisiin perustellusti väittää, että yksityisessä terveydenhuollossa on kyse nykypäivän Robin Hood -ilmiöstä: lääkäripalveluyritykset ottavat rikkailta ja jakavat köyhille - valtiolle ja kunnille!

Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa!

Ismo PartanenToImInnanjohTaja

Pääkirjoitus

Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö

” Sairaanhoito- vakuutuksella tuetaan

asiakasta - ei yritystä. ”

Kuinka jakselet?

Tieto on tuottanut terveyden-huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi.

huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

3

Lääkäriasema Pulssi • Humalistonkatu 9–11 • TurkuP-halliin ajo Rauhankadulta

Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista.• Lääkäripalvelut• Laboratoriopalvelut• Kuvantamispalvelut

Tutustu palveluihimme osoitteessa www.pulssi.fiVaihde p. (02) 26 161

www.pulssi.fi

• Sairaalapalvelut• Työterveyspalvelut

Tässä numerossa:

Erilaiset alv-käytännöt vääristävät kilpailua

Kustannukset läpinäkyviksi

LPY vastustaa hYKSin oy:n perustamista

Sairaanhoitovakuutus korvaa vähemmän kuin ennen

Kunnat markkinoilla - miksi?

Arvojen mies: Sakari alhopuro

Tavoitteena vastuulliset terveyspalvelumarkkinat

Kari Varkila haluaa luvan innovoida

Eläkeikä kaipaa lisää joustoa, ei nostoa

Puoluejohtajat tentissä

Laboratorioalan edelläkävijä palvelee sekä yksityistä että julkista sektoria

Työterveys on yrityksen etu

Stubb: Terveydenhuollosta vientivaltti

6

8

9

11

12

16

18

22

24

26

28

29

30

22

Mitä terveydestä hallitusohjelmaan?

Puolueet vastaavat.

28

26

Sisältö 1/11

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, mäkelänkatu 2 a, 00500 helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna alanen, julia hannula, Susanna Kallama | Kannen kuva: Dreamstime | Muut kuvapankit: FutureImageBankLPY

5

6 LPY 1/11

Koska terveyspalveluiden arvonlisäverokanta on nolla, eivät alan yritykset voi vähentää palvelujen tuottamiseen käytettyjen hyö-dykkeiden sisältämiä arvonlisäveroja myyntihintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta. Tämä aiheuttaa alalle niin sanottua piilevää arvon-lisäveroa.

Alv-järjestelmä tasapuoliseksimarkkinoilla toimivat kunnalliset palveluntuottajat ovat erilaisessa asemassa, koska kunnallinen palveluntuottaja voi saada palautuksen omiin hankintoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Palautusmenet-tely koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä niiden liikelaitoksia.

LPY vaati asian korjaamista jo viime vaalien alla. hallitusohjelmaan kirjattiinkin, että piilevästä arvonlisäverosta sekä arvonlisäverojär-jestelmien erilaisuudesta aiheutuvat kilpailuvääristymät selvitetään. Selvitykset jäivät kuitenkin tekemättä. LPY tilasi yhdessä Terveyspal-velualan Liiton ja helsingin kauppakamarin kanssa sosiaali- ja terve-ydenhuollon piilevää arvonlisäveroa koskevan selvityksen vuonna

2008. Selvitys on nyt päivitetty vuoden 2009 toteutuneilla luvuilla.

Suurempi kuin sava-korvauksetSelvityksen mukaan piilevä arvonlisävero on vajaat kahdeksan prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta. Toimialakohtaiset erot ovat suuria, sillä piilevää arvonlisäveroa kertyy paljon mittavia investointeja vaativilla toimialoilla. osuus oli korkein laboratorio- ja kuvantamispalveluissa, sairaaloissa, ham-maslääkäripalveluissa sekä asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa, kuten lasten ja nuorten laitoshuollossa. Rahamääräisesti sosiaali- ja terveysalan yritysten piilevä arvonlisävero oli 310 miljoonaa euroa vuonna 2009.

arvio piilevästä arvonlisäverosta ei sisällä järjestöjen toimintaa. järjestöillä on suuri merkitys etenkin sosiaalihuollossa. jos järjestö-jen osuus piilevästä arvonlisäverosta on samaa luokkaa kuin niiden osuus palvelutuotannosta, nousee koko yksityisen sektorin lasken-nallisen piilevän arvonlisäveron määrä 460 miljoonaan euroon.

Sensori

Erilaiset alv-käytännötsyrjivät yksityistä sektoria

Mitä enemmän investointeja, sitä suurempi on arvonlisäveron aiheuttama kilpailuvääristymä.

Tiesitkö, että... kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää

tiettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita ja useita vaihtoehtoja tuottaa ne.

Sujuvampia hoitopolkujaKeskeisimpien työkyvyttömyyttä ai-heuttavien sairauksien hoidossa tarvi-taan sujuvampia hoitopolkuja. hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoi-mien viiveitä on saatava lyhenemään, ilmenee työterveyshuoltotyöryhmän loppuraportista.

Työryhmän tehtävänä oli laatia työ-terveyshuollon kehittämistä, työterveys-huollon valtakunnallista kattavuutta ja työkyvyttömyysprosessia koskevia ehdo-tuksia. Työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi työryhmä ehdottaa, että pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdolli-suuksia hankkia joustavasti työterveys-huollon palveluja tulisi lisätä.

Työryhmä ehdottaa työterveyshuollon

koulutuksen kehittämiseksi toimenpi-teitä, joilla turvataan työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin osaa-mista tulee vahvistaa terveydenhuollon peruskoulutuksessa.

Raportti luovutettiin maaliskuun alussa toimeksiantajana toimineelle peruspalveluministeri Paula Risikolle ja pääministeri Mari Kiviniemelle. Kolmi-kantaisen työterveyshuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Ryhmän työ oli jatkoa johtaja Jukka Ahtelan työelämä-ryhmälle, jonka toimenpide-ehdotuksia valmistelemaan perustettiin keväällä 2010 kolme työryhmää.

7

Toimiala Kohde- yrityksiä, lkm

Liikevaihto, milj. euroa

Piilevä alv, milj. euroa

Piilevä alv/ liikevaihto, %

Terveyspalvelut 14 696 2 995,6 237,0 7,9

• laboratoriopalvelut 82 60,7 7,6 12,5

• kuvantamispalvelut 36 31,9 3,5 11,1

• sairaalapalvelut 315 177,3 15,2 8,6

• hammaslääkärit 1 857 538,9 43,3 8,0

• lääkäriasemat 4 990 1 254,8 98,3 7,8

• fysioterapiapalvelut 2 550 227,0 11,5 5,1

• sairaankuljetus 185 119,5 9,1 7,6

• muut terveyspalvelut 4 681 585,5 48,5 8,3

Sosiaalipalvelut 3 158 1 105,6 74,8 6,8

• asumisen sisältävät palvelut 980 751,2 53,4 7,1

• avohuollon palvelut 2 178 354,4 21,4 6,0

Yhteensä 17 854 4 101,2 311,8 7,6

Lähde: Piilevän arvonlisäveron laskennallinen osuus sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta toimialoittain 2009 (Lähde: Verohallinnon ja PRH:n tilastot; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).

Yksityisen sektorin piilevä arvonlisävero yli 300 miljoonaa

Sensori

Muualla sanottuaPystyäksemme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi tarvitsemme siihen kaikkien terveyden-huollon ammattilaisten hyvää ja rakentavaa yhteistyötä.– Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Timo Kaukonen, Lääkäripäivien avajaispuhe

Perinteisen toimintamallin mukaan kuntapalvelut on pyritty tuottamaan kuntien omana toimintana. Palvelu-jen saatavuuden turvaami-seksi palvelurakenteita tulee kuitenkin uudistaa. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan välttämättä julkisen rinnalle.

on tärkeää, että palve-lujen erilaisten tuotanto-tapojen vertailu perustuu todenmukaisiin laskelmiin. näin myös lopputulos vastaa todellisuutta. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että kuntapalvelujen kustannus-

ten läpinäkyvyyttä lisätään. Yksityisen sektorin osallistu-minen kunnan palvelutuo-tantoon lisää läpinäkyvyyttä.

julkiselle sektorille aiheu-tuvia kustannuksia lasket-taessa ei aina osata ottaa huomioon kaikkia todellisia kuluja, joita tietyn palvelun tuottamisesta syntyy. Esimer-kiksi erilaisia ”piilokuluja”, kuten vuokria, voi jäädä laskelmista pois tai tuotan-nossa tarvittavalle pääomalle ei lasketa edes kohtuullista tuottoa.Elinkeinoelämän Keskusliitto

Läpinäkyvät kustannukset takaavat reilun pelin

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio.

Laboratoriopalvelut kattavat kaikki mer-kittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet:

Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka

Genetiikka

Kliininen kemia

Kliininen mikrobiologia

Patologia

LAADUKASTA LABORATORIOPALVELUA HOIDON TUEKSI WWW.YML.FI

Raumantie 1 00350 HELSINKI

Albertinkatu 1690100 OULU

Nihtisillankuja 1 Vaihde 09-5256102630 ESPOO

Höyläämötie 1400380 HELSINKI

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimipaikat

Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs)33100 TAMPERE

Tiesitkö, että...myös yrittäjäjärjestöt ovat huolissaan

kuntien elinkeinotoiminnan leviämisestä jatkuvasti uusille toimialoille.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (hUS) suunnittelee yksityissairaalan perus-tamista. Tämän yksityissairaalan alustava liiketoimintasuunnitelma oli hUS:n hallituk-sen käsittelyssä helmikuussa 2011. hallitus päätti jatkaa asian valmistelua.

Suunnitelmaa ainutlaatuisesta yksityis-sairaalasta perustellaan julkisten investoin-tien tehokkaammalla käytöllä ja avainhen-kilöstön sitouttamisella sairaanhoitopiiriin. molemmat sinänsä hyvät ja kannatettavat tavoitteet ovat saavutettavissa helpommalla ja riskittömällä tavalla. Sairaanhoitopiiri voisi suorittaa osan palveluhankinnoistaan niin, että kilpailutuksen voittanut yritys olisi velvollinen tuottamaan kyseiset palvelut hUS:n tiloissa ja laitteilla. henkilöstön sitouttamiseen on käytettävissä erilaisia henkilöstöpolitiikan keinoja työilmapiirin parantamisesta sekä työaikajärjestelyistä suorite- ja tavoitepalkkioihin.

HUS lisää byrokratiaaPerustamalla yrityksen, joka osallistuu avoimille markkinoille verorahoituksen turvin, hUS aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja vaarantaa oman perustehtävänsä toteutta-mista. Kyseisen yksityissairaalan liiketoimin-tasuunnitelmasta selviää, että sen toimin-taan liittyvät kustannukset eivät kohdistu

täysimääräisesti perustettavalle yhtiölle. on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa toisistaan suunnitellun yksityissairaalan ja sairaanhoitopiirin omaan toimintaan liittyvät kulut. näiden kulujen erillään pitäminen aiheuttaisi merkittäviä lisäinves-tointeja muun muassa tietojärjestelmiin ja hallintoon. Yksityiskäytön vakuuttaminen sekä vuokra-, henkilöstö- ja materiaalikus-tannusten oikea kohdentaminen on erittäin haastavaa ja kasvattaa hallinnollisia kustan-nuksia.

Verorahat tukevat alihinnoitteluahUS:n suunnitelman ilmeisenä vaarana on, että yksityissairaalalle muodostuu perus-teettomia etuja jo markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden. nämä kilpailuedut mah-dollistavat alihinnoittelun, jota käytännössä tuetaan verovaroin. Perusteettomat kilpai-luedut johtavat tuotantoresurssien väärään kohdentumiseen ja suosivat tehottomuutta.

hUS:n omistajakuntien ja veronmaksa-jien etu ei voi olla se, että verorahoitteinen sairaanhoitopiiri laajentaa toimintaansa yksityiselle sektorille ja vääristää kilpailua. Sairaanhoitopiirin on syytä keskittyä oman perustehtävänsä toteuttamiseen sekä jättää yritystoiminta ja kilpailu markkinoilla toimi-vien yritysten tehtäväksi.

Reilu kilpailu kunniaan

9

1. Yhtiö aiheuttaa kilpailuvääristymiä,

koska pääomistaja hUS-kuntayhtymä voi tarjota yhtiölleen perusteettomia etuja muihin yrityksiin nähden. Vaikka hYKSin oy maksaisi kaikki käyt-tökulut täyskorvauspe-riaatteella, jää sille käy-tännössä muun muassa konkurssisuoja ja muita paremmat mahdollisuu-det saada rahoitusta.

2. HYKSin Oy:n toi-minta voi jopa

heikentää sairaanhoito-piirin hoitotakuun toteut-tamista. Yritys tavoittelee hUS:n toimitiloihin asi-akkaita, jotka eivät kuulu hoitotakuun piiriin: ulko-maiset asiakkaat ja monet yksityisasiakasryhmät. Päiväkirurgiapotilaiden vuodepaikoista on jo nyt pulaa.

3. HYKSin Oy aiheut-taa eriarvoisuutta

henkilöstön keskuudessa. Vain murto-osalle hUS:n henkilöstöstä tarjotaan mahdollisuus lisäansioihin hYKSin oy:ssä.

Miksi LPY vastustaa?

10 LPY 1/11

Sensori

10 LPY 1/11

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän loppuraporttia sosiaali- ja terveydenhuol-lon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta odotetaan maaliskuun lopussa. Loppurapor-tissa on tarkoitus esitellä malli, jolla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon heikkoudet ja uhat voitetaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä muodostuu kolmesta osasta: järjestämis-vastuu, tuotanto ja rahoitus. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuseen liittyy verorahoituksen merkittävä osuus. julkiselle sektorille kuuluvat poliittiset ar-vovalinnat siitä, mitä sosiaali- ja terveyspo-litiikalla tavoitellaan, sekä päätökset siitä, miten ja mihin palveluihin verorahoitusta kohdennetaan.

– Palvelujen tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta. Silloin palvelujen tuot-tajat, sekä julkiset että yksityiset, kilpailevat asiakkaista palveluillaan, niiden hinnalla, laadulla ja saatavuudella. Ideaalitilanteessa rahoitus kulkee asiakkaan mukana ja siten

asiakkuus ohjaa palvelujen tuotantoa. jos järjestämisvastuussa olevalla organisaati-olla, jonka rahoitus on turvattu verotus-oikeudella, on myös omaa ei-eriytettyä tuotantoa, ei synny kannusteita arvioida tehtyjen tuotantoratkaisujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta samalla tavalla kuin aidossa kilpailutilanteessa, sanoo LPY:n toiminnan-johtaja Ismo Partanen.

STm:n työryhmän tehtävänä on tur-vata mallissaan kestävä sosiaali- ja ter-veydenhuolto kuntarakenneratkaisuista riippumatta. LPY:n mielestä on erittäin tärkeää, että palvelujen järjestämisvas-

tuussa oleva julkinen sektori mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja hyödyntää niitä järjestämisvastuuta toteuttaessaan.

– Tavoitteina pitää olla yhdenvertaisuus, asiakaskeskeisyys, vaikuttavuus, kustan-nustehokkuus sekä alan vetovoimaisuuden säilyttäminen. Kokonaan toinen asia on, mitä näillä kulloinkin tarkoitetaan ja miten kunkin termin merkitystä korostetaan. Sisältyykö esimerkiksi asiakaskeskeisyyteen asiakkaiden aitojen valintamahdollisuuksien kehittäminen ja turvaaminen? LPY totesi työryhmän väliraportista antamassaan lausunnossa, että työryhmän on tärkeää löytää omassa valmistelutyössään yhteinen

näkemys siitä, mihin uudistuksilla ja kehittämistyöllä pyritään.

Lääkäripalveluyritykset ry haluaa jatkossakin olla

mukana sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämistä, ke-hittämistä ja rahoitusta

koskevassa lainvalmiste-lutyössä.

Uudelta lainsäädännöltä odotetaan paljon

” järjestelmämme muodostuu kolmesta

osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus.

Tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta.”

€

11

Tiesitkö, että...hoitojonot näkyvät aiheutuneina

menoina ja työkyvyttömyyseläkkeinä sekä työntekijöille menetettyinä palkkoina.

11

Sairausvakuutuskorvauksiin käytettävä raha koostuu puoliksi valtion osuudesta ja puoliksi verotulojen sairausvakuu-tusmaksuista. Ylivoimaisesti suurin osa sairausvakuutuskorvauksista kuluu Kela-korvattaviin lääkkeisiin.

– Toiseksi eniten korvataan matka-kustannuksia. Vasta sen jälkeen tulevat hammaslääkäreiden ja lääkäreiden palkkiot sekä lääkäreiden määräämät tutkimukset ja hoidot, kertoo Kelan Terveysosaston osastopäällikkö Elise Kivimäki.

Kunta ja kuntalainen hyötyvätElise Kivimäki korostaa, että sairausva-kuutuskorvaus on kansalaisille tärkeä asia. Se säästää myös kunnan rahoja.

– Korvaus edesauttaa yksittäisen ihmisen valinnanvapautta ja hoitoon pääsyn helppoutta. julkisella sektorilla puolestaan säästyy rahaa ja aikaa, kun yksityinen hoitaa osan käynneistä. myös jonot lyhenevät, Elise Kivimäki sanoo.

on väärin luulla, että sairausva-

kuutuskorvaus houkuttelisi lääkäreitä yksityiselle puolelle.

– Lääkärinpalkkioihin kuluva osa koko korvauspotista on niin pieni, ettei yksi-tyislääkäreiden määrä sen vuoksi kasva.

Mihin suuntaan?Sairausvakuutuskorvauksen tulevaisuus näyttää vielä tässä vaiheessa avoimelta.

– Keskustelua terveydenhuoltojär-jestelmän uusista rahoitusmalleista käydään kiivaana. näkemyksiä ja mieli-piteitä on monia. Vielä ei voida sanoa, muuttuuko sairausvakuutuskorvaus-järjestelmä suuntaan tai toiseen, Elise Kivimäki toteaa.

Uudistustarve on kuitenkin olemassa. Koska sairaanhoitovakuutuksen korva-ustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen, on omavastuuosuus noussut jo 75 prosenttiin.

– Potilaan omavastuuosuus on kor-kea. Korvaustaso on jäänyt valitettavan paljon jälkeen kehityksessä ja tähän pitäisi saada muutos, Elise Kivimäki pohtii.

Sava-korvauksessaselkeä korotuspaine

Sairausvakuutuskorvaukset vuonna 2009

Lääkkeet 1 200 miljoonaa euroamatkakustannukset 230 miljoonaa euroahammaslääkärin palkkiot 125 miljoonaa euroaLääkärin palkkiot 74 miljoonaa euroaTutkimukset ja hoidot 71 miljoonaa euroaYHTEENSÄ 1 700 miljoonaa euroa

Hallituksen on tehtävä rakenteelliset uudis-tukset, joiden tavoitteena on julkisen talou-den tuottavuuden ja kestävyyden merkittä-vä lisääminen määrittelemällä aikaisempaa selkeämmin valtion, kuntien ja sosiaaliturva-rahastojen suhde terveydenhoito- ja van-huspalveluissa. Tämä mahdollistaa uusien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta hyödyntävien rahoitusmallien kehittämisen. Kansalaisille on nykyistä huomattavasti selkeämmin kerrottava, milloin ja millaisiin julkisiin palveluihin he ovat oikeutettuja. Finanssialan Keskusliiton tavoitteet hallituskaudelle

Hyvin usein esitetään väite, että yksityinen terveydenhuolto on kallista. Tämä harhaan- johtava mielikuva saattaa johtua siitä, että käyttäessään julkisen sektorin terveyspal-veluja asiakas näkee laskussaan vain oma-vastuuosuutensa. Käyttäessään vastaavaa yksityistä palvelua, hän näkee laskun koko-naissumman.

oikean hintatietoisuuden lisäämiseksi julkisella sektorilla tulisikin ilmoittaa asiak-kaalle kyseisen palvelun tuotantokustan-nushinta ja ilmoittaa samalla, mikä osa laskusta kustannetaan verovaroin. Samalla palvelujen käyttäjä havaitsisi, mitä verora-hoituksella saa.

Uudistuksia kaivataan

Kallis yksityinen?

12 LPY 1/11

Kunnat harjoittavat liiketoimintaa terveyspalvelumarkkinoilla

enenevässä määräin. Kuntien omistamien liikelaitosten ja

yritysten erityisasema liiketoiminnan harjoittajana aiheuttaa

kilpailuvääristymiä ja häiritsee avointen markkinoiden

kehittymistä. Mikä on kunnan rooli kasvavilla

terveyspalvelumarkkinoilla?

Kunnatmarkkinoille - miksi?

13

Liikelaitosten yhtiöittämisen taustalla on hyviä tavoit-teita: hakea tehokkuutta julkiseen hallintoon, kohdis-

taa kulut oikein, käyttää tehokkaammin verovaroja. Nyt on kuitenkin ajauduttu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin toimijat työntyvät samoille markkinoille yksityisten yritys-ten kanssa. Kilpailutilanne ei ole reilu. Julkisomisteisella toimijalla on etuinaan muuan muassa ns. konkurssisuoja ja erilainen arvonlisäverojärjestelmä. Viime kädessä tilan-teesta kärsii kuntalainen.

– Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii. Kuntien vastuulla on palveluiden järjes-täminen kuntalaisen kannalta järkevällä tavalla, muistut-taa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

– Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa kunnan oma palvelutuotanto on tehokasta ja markkinoita hyödyn-netään kilpailuttamalla ja käyttämällä palveluseteleitä. Hinta- ja laatusuhteeltaan paras taho tuottakoon palvelun. Kuntalaisen hoitoon pääsy on nopeaa ja helppoa. Potilaan valinnanmahdollisuuksia pitää ilman muuta parantaa, Medilaser Oy:n toimitusjohtaja Asko Koskinen sanoo.

Lakia on muutettavaNykyinen kehityssuunta on huono ja sitä on muutettava.

– Yksi keino on lisätä kunnan tai kuntayhtymän han-kintaosaamista. Tämä toteutuu, jos kunnan hankinnoista vastaavalla päättäjällä on lakiin perustuva velvollisuus kehittää markkinoita. Lainsäädäntöä on uudistettava tältä osin seuraavalla hallituskaudella, ehdottaa Jussi Järven-taus.

Hän huomauttaa, että palvelusetelilaki oli askel pa-rempaan suuntaan. Viime aikoina on kuitenkin otettu taas askelta taaksepäin.

– Palvelusetelilainsäädäntöä on pystytty hyödyntämään hyvin. Vastaavanlaista kehittämistä on suotavaa nähdä muillakin osa-alueilla. Palvelusetelijärjestelmiä tulee edel-leen kehittää ja niiden käyttöä laajentaa.

Kuntayhtymien tai liikelaitosten toimintaa on säädeltä-vä tehokkaammin.

– Oikeudenmukaista olisi muuttaa kuntien omistamat liikelaitokset osakeyhtiöiksi, joita koskisivat samat kil-pailusäännöt kuin muutakin markkinoilla toimivaa yri-tystoimintaa. Näillä osakeyhtiöillä ei saa olla ylimääräisiä kilpailuetuja, Asko Koskinen esittää.

Nykyiset yhtiöittämissuunnitelmat eivät tuo kilpailu-neutraliteetin eivätkä ainakaan kuntalaisen kannalta oikeaa ratkaisua.

– Kun ajatus liikelaitoksen yhtiöittämisestä herää, on syytä viheltää peli hetkeksi poikki ja selvittää järjestelmäl-

Kunnan ensisijainen tehtävä on palvelujen järjestäminen. Kunnan perustehtäviin kuuluu myös luoda elinkeinoelä-mälle edellytyksiä. näiden kahden tehtävän on oltava sopusoinnussa, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja ter-veystoimialan johtaja Jussi Merikallio.

Yksinkertaistamalla ja yleistämällä luodaan helposti turhaa vastak-kainasettelua yksityisen ja julkisen sektorin välille.

– Kilpailuvääristymät eivät tietenkään ole suo-tavia, eikä pitäisi luoda rakenteita, jotka mah-dollistavat vääristymiä. Terveyspalvelumarkkinat on kuitenkin niin moni-osainen alue, ettei sitä voi käsitteellisesti ajatella. Siten yksiselitteisen mallin luominen on mahdotonta.

meillä on aloja, joilla kunnan omistama yhtiö voi toimia horjuttamatta markkinoiden balanssia ja joissa kysymys kilpailu-neutraliteetista on varsin rajallinen. Tällainen alue

on esimerkiksi päivys-tyksen toiminta. Toki on olemassa myös alueita, joilla kilpailuneutraliteetin säilyttämisessä on oltava erityisen tarkkana, meri-kallio toteaa.

Terveyspalveluiden kenttä on kompleksinen eikä kuntien omien yh-tiöiden perustaminen välttämättä aina horjuta kilpailuneutraliteettia. Kuntayhtiö voi mennä alu-eelle, jossa muuta kilpai-lua ei ole. Silloin yhtiöittä-mispeikko on turha pelko.

– Pitääkö vastakkain-asettelua olla? mielestäni sitä pitäisi kaikin keinoin häivyttää. Kunta on ins-tituutio, jolle ei ole väliä, tuottaako palvelun yksi-tyinen vai julkinen puoli. Kunnan ainoa intressi on, että väestö saa parhaat mahdolliset palvelut, jussi merikallio huomauttaa.

hänen mielestään pal-veluseteli ja onnistuneet ulkoistamiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että julkinen ja yksityinen puoli voivat toimia yhteistyössä.

Vastakkainasettelusta päästävä eroon

Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii.”

”

lisesti, onko tarpeelle jo olemassa yksityisiä markkinoita, Jussi Järventaus sanoo.

Katsottava ikkunasta ulosAsko Koskinen on katsellut terveyspalvelumarkkinoita molemmilta puolilta.

– Kuntapuolella ajattelu valitettavan usein pyörii lukujen ympärillä eikä aina muisteta katsoa ikkunasta ulos, mitä ulkopuolella oikeastaan tapahtuu, hän toteaa.

Kunnan tärkeä tehtävä on järjestää terveyspalvelut ilman, että sen toiminta häiritsee markkinoita. Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laaduk-kaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla.

– Palveluiden kilpailuttamisen lisääminen, Kela-kor-vauksen tason nosto, palvelusetelin käytön lisääminen ja kilpailuneutraliteetin säilyttäminen ovat keinoja terveen markkinatilanteen saavuttamiseen. Myös rahoitusraken-netta pitäisi arvioida uudelleen, aprikoi Asko Koskinen.

– Terveet markkinat ovat kunnankin etu. Toimijoiden välinen terve kilpailu vaikuttaa positiivisesti palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä kustannustehokkuuteen. Kun palveluntarjoajia tulee lisää, myös palvelutarjonta

Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla.”

”

Jussi JärventausSuomen Yrittäjät

Asko KoskinenMedilaser Oy

palveluseteli

Avaimet käteen-palveluseteliratkaisu Smartum palveluseteli on yksinkertainen

ja kustannustehokas ratkaisu. Sähköinen palveluseteli on läpinäkyvä, seurattava ja hallinnollisesti helppo asiakkaille, kunnille ja palveluntuottajille. Tyytyväisiä kumppanikuntia on

yli 20. Smartum palveluseteliä vastaanottaa 150 sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajaa ympäri Suomen.

Tutustu palveluseteliin: www.palveluseteli.fi

palveluseteli

e,n

Smartum_LPYlehti_ilmoitus_03-2011.indd 1 10.3.2011 10:41:43

www.mehilainen.fi

Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen

terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa.

Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset

sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi ja ota yhteyttä p. 010 414 0112

terveys- ja sosiaali palveluiden huippuosaamista

laajenee. Kunta ja kuntalainen hyötyvät vaikutuksista. Edellytyksenä on kuitenkin toimivat markkinat ilman monopoleja, Jussi Järventaus painottaa.

Yksityisen ja julkisen vuoropuhelu tarpeenOngelmiin on tartuttava yhdessä. Tällä hetkellä vallit-see kiusallista ja turhaa vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

– Yksityisen ja julkisen sektorin täytyy pyrkiä avoi-meen ja reiluun pelisääntökeskusteluun. Nyt on kerta kaikkiaan löydettävä se järkevä keskusteluyhteys, joka vie oikeasti asioita eteenpäin, Asko Koskinen painottaa.

Pitkään kunnan virkamiehenä talousarvioita tehnyt Asko Koskinen tietää mistä puhuu.

– Tiedän, että jokaisen kunnan- tai kaupunginjohta-jan suurimpana huolena on ajatus, kuinka saada rahat riittämään ja kuntalaisten palvelut säilymään. Jostain on löydyttävä foorumi, jossa palveluntarjoajat päätyvät yhteistyöhön päättäjien kanssa. Oma kokemukseni on, että kuntasektorin avautuminen on hyvin rajallista. Eivätkö päättäjiä kiinnosta yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet, hän pohtii.

Kipupisteet löytyvät avoimella keskustelulla.

Tärkeintä on auttaaIhmisten auttaminen on kaikkein tärkeintä, sanoo lääkintöneuvos

Sakari Alhopuro. Perheen kokemukset Thaimaan tsunamissa

muistuttivat jälleen kerran elämän tärkeimmistä arvoista.

17

Hyvän palvelun yksinkertaisin kaava löytyy vuorisaar-nasta uskonnollisuudesta riippumatta. Tehkää siten,

miten toivotte ihmisten tekevän teille. Pulssissa olemme halunneet kouluttaa henkilökunnan niin, että he toimivat asiakkaiden kanssa samoin kuin kyseessä olisi oma äiti tai isä, veli tai sisko.

Sakari Alhopuro on turkulaisen Lääkäriasema Pulssin perustaja. Hän uskoo, että esimiesten tärkeä tehtävä on auttaa alaisiaan kasvamaan lähimmäisen rakkauteen. Sydä-mellisyys näkyy yhtiön logon lisäksi arvoissa: sydämellisyys on palvelua, joka on parhaimmillaan lämmintä, välittävää, aitoa, ystävällistä, kohteliasta ja empaattista sekä potilasta kunnioittavaa.

– Liika kiire tai ahneus voi vahingoittaa paitsi lääkäriase-maa myös koko yksityistä sektoria. Pitää muistaa, että ihmi-set ovat tulleet hakemaan apua.

Tulevaisuudessa eettiset ja moraaliset kysymykset koros-tuvat Sakari Alhopuron arvion mukaan entisestään.

– Yritysten kannattaa katsoa peiliin ja korjata, jos on jotain korjattavaa. Mielestäni yrityksen on tärkeää olla hyvä kansalainen kaupungissa ja tuntea yhteiskuntavastuunsa, sanoo Sakari Alhopuro.

Yrityksen arvoja ovat paitsi sydämellisyys, myös potilas-keskeisyys, uusin tieto, taito ja tekniikka, luottamus, suunni-telmallisuus ja innostus työssä.

Hyvä kaupunkikansalainenPulssin panos hyvänä kaupunkikansalaisena näkyy paitsi työpaikkoina ja verotuloina, myös kulttuurin tukemisena. Lisäksi yritys lahjoitti yhteistyössä Rakennusliike Hartelan kanssa Turun kaupungille Euroopan kulttuuripääkaupun-kivuoden kunniaksi 222 kirsikkapuuta kaunistamaan Aura-joen vartta.

– Älä kysy, mitä yhteiskunta voisi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voisit tehdä yhteiskunnalle. Tämä on mielestäni tärkeä johtamisoppi, Sakari Alhopuro siteeraa presidentti Kennedyä.

Kokemuksella ja näkemykselläSakari Alhopuro on yksityisen terveydenhoidon pioneerejä. Hän on nähnyt alan murrokset ja ollut muovaamassa alaa ja sen käytäntöjä.

– Luulin, että toiminta olisi ollut helpompaa, mutta tämä on ollut yhtä sotaa ja taistelua. Ala on äärimmäisen konser-vatiivinen eikä edelläkävijänä ole ollut helppo olla.

Lääkäriasema Pulssi aloitti ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa mainonnan. Investoinnit kalliisiin laitteisiin olivat alkusysäyksenä markkinoinnin tarpeelle.

– Vaikka terveydenhoito on palvelu muiden joukossa, sen mainostaminen ärsytti monia. Media, viranomaiset ja Lääkäriliitto olivat kimpussa ja syntyneen keskustelun

myötä alalle päätettiin luoda mainonnan ja markkinoinnin ohjeet. Pääsin mukaan muovaamaan niitä ja vaikuttamaan alan käytäntöihin. Tänä päivänä kaikki toimijat alalla mark-kinoivat.

Huoli eriarvoistumisestaVuosien saatossa yksityinen terveyssektori ja Lääkäriasema Pulssi ovat muuttuneet. Potilasmäärät ovat lähes samoja, mutta toiminta on monipuolistunut.

Potilasmäärien kasvua on jarruttanut Sakari Alhopuron mukaan ministeriön nuiva suhtautuminen alan kehitykseen.

– Sairauskuluvakuutusten rooli on nykyään tärkeämpi kuin Kelan korvaus. Kun aloitimme, Kela korvasi lääkäri-palkkioista 60 prosenttia. Tällä hetkellä korvauksen taso on noin 25 prosenttia. Se on johtanut siihen, että terveydenhoi-to on eriarvoistumassa. Ennen yksityinen terveydenhoito oli mahdollista köyhällekin, enää ei juurikaan, Sakari Alhopuro harmittelee.

Monipuolisuudesta kertoo se, että yrityksessä työskente-lee noin 250 lääkäriä ja lisäksi muuta henkilökuntaa noin 300 henkeä. Potilaskäyntejä on vuosittain 190 000.

– Ennen toiminta oli pääasiassa yleislääkäritasoista, nyt enimmäkseen erikoislääkäritasoista. Nykyään yksityissek-torilla tehdään enemmän myös leikkauksia. Kehittyneet ja kalliit tutkimuslaitteet mahdollistavat huippudiagnostiikan ja hyvät hoidot, Sakari Alhopuro päättää.

Pulssi on nykyään Turun suurin yksityinen lääkäriasema. Sen liikevaihto 27 miljoonaa euroa.

• Lääkäriasema Pulssin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja 1973–2007 • Lääketieteen lisensiaatti 1973• Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1978• Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 1991, alueellinen ”Entrepreneur of the Year” palkinto 2009• Meksikon kunniakonsuli

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro

hyvä yritys on hyvä kansalainen kaupungissa. ”

”

18 LPY 1/11

terveyspalvelu- markkinat

Lääkäripalveluyritykset ry on jäsenyritystensä edun-valvontajärjestö. Siksi eduskuntavaaleilta odotetaan

paljon. Yhdistyksen puheenjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen heittää puolueille, kansanedustajaehdokkaille sekä äänestäjille yhteisen haas-teen.

– Toiveeni on, että keskusteluissa pidetään mielessä tosiasiat ja yritetään hakea kestäviä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja syyllistymättä liikoihin lupauksiin. Nyt on tärkeää yhdistää voimia eikä sortua vastakkainasetteluun, sillä sekä

julkinen että yksityinen sektori ovat vastuullisia toimijoita – ja molempia tarvitaan.

Terveydenhuolto on toimialana suomalaisen hyvinvoin-tivaltion ytimessä. Lääkäripalveluyritykset haluavat olla mukana rakentamassa hyvinvoivaa Suomea. Vastuullisuus näkyy lääkäripalveluita tarjoavissa yrityksissä hyvänä ja pitkäjänteisenä liiketoimintana.

– Vastuullisuus on kannattavaa yritystoimintaa ja asian-tuntevaa palvelua. Se näkyy erinomaisena asiakaspalveluna, investointeina, toiminnan kehittämisenä, työpaikkoina ja

Vastuulliset

Suomalainen hyvinvointijärjestelmä tarvitsee sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita. Avainasemassa on yhteistyö.

19

verojen maksamisena, luettelee Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen.

Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenet ovat yksityisiä ter-veyspalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Yhdistyksessä uskotaan, että tulevaisuuden mit-tavat haasteet palvelurakenteen uudistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat ratkaistavissa palvelu-markkinoita kehittämällä.

– Yksityinen sektori voi yhdessä julkisen sektorin kanssa kestävällä ja vastuullisella toiminnalla kehittää kansanta-louden kestävyysvajeeseen ratkaisuja, jotka sekä turvaavat että parantavat palveluiden laatua ja saatavuutta, arvioi Anni Vepsäläinen.

Järjestäminen ja tuotanto erikseenYksityisten ja julkisten terveydenhuollon toimijoiden yh-teistyötä edistää parhaiten palveluiden järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttäminen. Lainsäädäntö jo käytännössä erottaa nämä toisistaan, mutta kuntien käytännöt eivät vielä niin tee.

– Eriyttäminen on ydinasia, johon pitää tarttua nope-asti. Jos sama taho järjestää ja tuottaa palvelut, niin eteen tulee tilanteita, joissa palveluiden järjestäjä ei tuottajan ominaisuudessa voi toimia tilanteen mukaan aidon kriitti-sesti. Tämä systeemipäätös pitää saada kunnissa läpi, jotta voimme aidosti oppia toinen toisiltamme.

Julkisen ja yksityisen sektorin hyvään yhteistyöhön ja työnjakoon on jo käytössä toimivia työvälineitä, kuten palvelusetelit ja sairaanhoitovakuutus.

– Terveydenhuollon palveluseteleitä hyödyntävien hank-

keiden lista on vielä kovin lyhyt. Palvelusetelien käytön lisääminen ja aivan uudenlaisten tuotantotapojen hyö-dyntäminen on mahdollista koko Suomen mittakaavassa. Suunnitelmia on paljon, toivottavasti niitä rohjetaan viedä käytäntöön.

Asiakas voittaa ainaAnni Vepsäläinen korostaa, että sairaanhoitovakuutusjär-jestelmä on vakuutus suomalaisille. Kela-osuus ei ole yri-tystuki, vaan se on vakuutuskorvaus asiakkaalle.

– Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Sen hyvät perusperiaatteet kannattaa pitää mielessä: tarkoitus on tarjota valinnanmahdollisuuksia. Korvauksia on täsmen-netty viimeksi vuonna 1989, joten järjestelmä ei ole siten enää ajan tasalla. Kun asiakas voi valita, se pakottaa kaikki tuottajat kehittämään palveluidensa laatua. Lopputulok-sena asiakas voittaa aina. Hyvään asiakaspalveluun liittyy aina olennaisesti myös palvelujen saatavuus. Sujuvat pal-veluketjut ja nopea hoitoonpääsy ovat tärkeitä. Palveluiden on oltava lähellä ihmistä.

– Muutoksia kannattaa tehdä vahvuuksille. Olen sitä mieltä, että työterveydenhuollosta voi ottaa oppia myös pe-rusterveydenhuollon kehittämisessä. Työterveydenhuollon maksajina toimivat työntekijät ja työantajat, joiden maksut Kela ohjaa työantajien valitsemille palveluntarjoajille.

Parempia palveluita kaikilleAsiakkaan valinnanmahdollisuuksien kehittäminen on vastaus asiakastarpeisiin.

– Ihmiset ovat todella valveutuneita terveysasioissa. He haluavat panostaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Minun on vaikea ymmärtää kriittisiä mielipiteitä ja näke-myksiä siitä, että ihmiset haluavat valita palvelujen tuotta-jan ja käyttää varojaan omaan terveyteensä.

Kansantalouden kestävyysvajeeseen tarvitaan ratkaisuja turvaamaan ja kehittämään palveluiden laatua ja saatavuutta.”

”

Kun asiakas voi

valita, se pakottaa

tuottajat kehittämään

palveluidensa laatua.””

1. Annetaan asiakkaalle oikeasti mahdollisuus valita

Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkkinat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii.

Keinot: Sairaanhoitovakuutuksen korvaustason nos-taminen ja palveluseteleiden hyödyntäminen.

LPY esittää: Sairausvakuutusjärjestelmän kokonais-uudistus ja korvaustason nostaminen on otettava seuraavan hallituksen työlistalle samassa yhteydessä, kun tehdään päätöksiä terveyspalvelujen rahoitusjär-jestelmän uudistamiseksi. Valtio kannustaa hallitusoh-jelmassaan kuntia palvelusetelijärjestelmien kehittä-miseen ja hyödyntämiseen myös terveyspalveluissa.

2. Turvataan kaikille palveluntuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset

Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa mikään palveluntuotta-jataho ei saa perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytäntöjen tai ra-hoitusjärjestelmän ansiosta. Toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, pa-rantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. markkinoiden avaamisessa, kehittämi-sessä ja hyödyntämisessä saavutetuista tuloksista on Suomessakin hyviä kokemuksia muun muassa tele- ja energialiiketoiminnan aloilta.

Keinot: julkisella sektorilla erotetaan toisistaan pal-velujen järjestämisvastuu ja tuotanto sekä poistetaan kilpailua vääristävät tekijät.

LPY esittää: Terveyspalvelujärjestelmän kehittämi-nen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja tasa-puolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin.

LPY:n vaalitavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin

Sydämellisesti

Tasapainoa kassanhallintaan

Helsinki•SastamalaPuh. (09) 4242 3080myynti@svea.fi • www.svea.fi

Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa

ja pienennät luottotappioriskiä.Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut

liiketoimintasi parhaaksi.Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti

ja ammattitaidolla.Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Vastuullisessa ja toimivassa terveyspalvelujärjestelmässä julkisen sektorin rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tur-vaajana korostuu. Myös yksityisten palveluiden kehittäminen on kaikkien etu, sillä tehokkaampi hoitoon pääsy parantaa tasa-arvoa myös niiden osalta, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua käyttää omaa rahaa omaan terveyteensä.

– Kun palveluita ja niiden saatavuutta kehitetään, myös julkinen sektori voi paremmin, nopeammin ja tehokkaammin palvella asiakkaitaan.

Yhteiset pelisäännötJulkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä on Anni Vepsä-läisen mukaan paljon kehitettävää. Meillä on paljon keinoja pitää tuotantokustannukset kurissa sekä lisätä palveluiden saatavuutta ja laatua.

– Elinkeinopolitiikan perusperiaatteiden kunnioittami-nen on tärkeää kaikilla toimialoilla, myös terveyspalveluissa. Yhteiskunnan on turvattava kaikille tuottajille mahdollisuus toimia samoista lähtökohdista ja välttyä palvelumarkkinoi-den toimivuutta häiritseviltä kilpailuvääristymiltä.

Reilu kilpailu toteutuu vain silloin, kun kaikki palvelun-tuottajat - julkiset ja yksityiset - toimivat samoilla pelisään-

nöillä. Lainsäädäntö, verotusjärjestelmä, toimilupakäytännöt ja yritystuet eivät saa suosia mitään tuottajaa toisten kustan-nuksella.

– Selkeät yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen estävät kilpailun vääristymisen ja mahdollistavat alan aidon kehittämisen, Anni Vepsäläinen toteaa.

julkisen sektorin rooli oikeudenmukaisuuden turvaajana korostuu.”

”

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka• kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä• erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta• kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti• nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta• polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella• laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet• kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti• päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksentiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, TamperePuh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16www.koskiklinikka.

LAATU-

SERTIFIOITU

Suomessa keskustellaan terveyspalveluista määrällisesti paljon, mutta pinnallisesti. Erityisesti yksityissektorin

näkemykset rajataan pois keskustelusta varsin nopeasti ja jopa määrätietoisesti. Miksi?

Lääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja Kari Varkila kertoo oivaltaneensa innovaatioiden merki-

tyksen asuessaan Kaliforniassa parikymmentä vuotta sitten.– Piilaaksossa innovaatiomyönteinen ilmapiiri oli käsin-

kosketeltava. Ihmisiä kannustettiin ajattelemaan uudella tavalla. Uusia avauksia janottiin. Minulle syntyi vahva luottamus ihmisen jatkuvaan kykyyn luoda uutta.

Kari Varkila uskoo, että innovaatioita syntyy, kun niille luodaan puitteet.

– Yhteiskunnan johtajien tehtävä on raivata maastoa ja antaa tietä uusille ajatuksille. Suomea vaivaa rohkeuden puute uusien ratkaisujen etsimisessä. Meillä keskustelu on kangistunutta ja rajoittunutta. Ideat ammutaan alas ennen kuin niitä on edes kokeiltu, pelkistää Kari Varkila.

Osaamista on, mutta järjestelmä laahaaErityisen leimallista keskustelun rajallisuus on terveyspal-velujen osalta. Alan koulutus ja osaaminen ovat Suomessa korkealla tasolla, mutta järjestelmän ja toiminnan kehittä-minen on urautunut vanhaan kehykseen.

– Väitän, että nykyjärjestelmä pystyy hoitamaan tehtä-vänsä vain, koska siinä työskentelevien henkilöiden panos ja ammattitaito ovat vahvaa.

Toimintaa on kehitettävä radikaalisti ja jotta tulevai-suuden haasteisiin pystytään vastaamaan, pitää ovet avata keskustelulle, ajatuksille ja innovaatioille.

– Terveydenhuolto on perin konservatiivinen ala. Tä-hän asti uudistumisvaateet on torjuttu toteamalla asioiden olevan hyvin. Toivon, että viimeistään nyt kaikki alan asiantuntijat, niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta, otetaan mukaan miettimään ratkaisuja, sanoo Kari Varkila.

InnovaatiomoottoreitaTutkimustuloksiin nojaten tiedetään, että uudet keksinnöt

syntyvät yleensä pienissä organisaatioissa. – Suomessakin tämä on tunnustettu tosiasia oikeastaan

kaikilla muilla aloilla, mutta ei terveydenhuollossa. Kui-tenkin yksityisten terveyspalvelujen tuottajista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Omistajat ovat yrittäjiksi ryhtyneitä asiantuntijoita. Nämä yritykset olisivat tervey-denhuoltojärjestelmällemme loistavia kehityspajoja.

Suuremmat yksityiset ketjut taas voisivat kehittää mas-satason toimintaprosesseja.

– Arvioni on, että yksityisen sektorin toimijat pystyisivät viemään toimialaa eteenpäin erityisesti erikoistumisessa, asiakaspalvelun kehittämisessä ja resurssien järkevässä kohdentamisessa.

Mallia pitäisi ottaa myös ulkomailta.– En tarkoita, että kansainvälisiä käytäntöjä pitäisi

suoraan omaksua meille, mutta pidän tärkeänä, että niitä avoimesti arvioidaan ja tarvittaessa kokeillaan.

Pois byrokratiastaTerveydenhuollon tehtävä on ehkäistä sairauksia ja hoitaa sairaita. Isoissa organisaatioissa perustehtävän rinnalle väistämättä syntyy aikaa vievää byrokratiaa.

– Tämä ei ole suomalainen, vaan kiistaton, kansain-välinen ilmiö. Ruotsissa on kirjoitettu aiheesta kirjakin. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että suursairaala toimii ja työllistää itsensä helposti ilman ainuttakaan potilasta.

Yksityisellä sektorilla byrokratiaa ei pääse muodostu-maan yhtä helposti.

– Tosiasia on, että julkinen sektori ei voi päästä tehok-kuudessa samalle tasolle kuin yksityinen. Tämä johtuu siitä, että julkinen valta ei voi välttää byrokratiaa kokonaan.

Yksityisellä sektorilla samaa toiminnallista pakkoa syn-nyttää byrokratiaa ei ole. Lisäksi kilpailu karsii byrokratiaa tehokkaasti.

Uskalla, yritä, erehdy ja opi

Terveydenhuollonon notkistuttava

22 LPY 1/11

23

Kari Varkila toimii tamperelaisen Koskiklinikka oy:n toimi-tusjohtajana.

– olen peruskoulutukseltani ja sielultani lääkäri, mutta yritysjohtajana olen kokeneempi kuin lääkärinä. Väittelin aikoinaan tohtoriksi immunologiasta ja erikoistuin sitten lääkärinä kliiniseen mikrobiologiaan.

Ensimmäisen uran Kari Varkila ehti tehdä yliopistomaa-ilmassa, opettajana sekä tutkijana. 1990-luvun puolivälissä alkoi ura kotimaisen lääketeollisuuden johtotehtävissä ja vuosituhannen vaihteessa tuli tilaisuus suorittaa mBa-tutkinto Sveitsin Lausannessa sijaitsevassa ImD:ssä. Sen jälkeen ura jatkui kansainvälisessä lääketeollisuudessa.

– Uran aiemmissa vaiheissa olen tietoisesti hakeutunut kansainvälisiin tehtäviin ja se on opettanut paljon. avara-katseisuus ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja.

Vapaa-aikaansa Kari Varkila viettää mieluusti luonnossa. Suunnistukseen hän hurahti pari vuotta sitten.

– Luonto asettaa johtajan arvot oikeaan järjestykseen ja suunnistus opettaa nöyryyttä.

– Yksityiset toimijat voisivat toimia julkisen sektorin jatkuvana sparraajana. Onko kaikki byrokratia tarpeen ja pakollista?

Asiakas on muutoksen katalysaattoriInnovaatioiden synnystä on helppo puhua, mutta miten niitä todellisuudessa saadaan syntymään?

– Ehdottomasti paras kannustin on mahdollisuus hyö-dyntää innovaatioita. Tarvitaan toimivat markkinat sekä asiakkaita, jotka kysyvät ja vaativat. Asiakas saa prosessin liikkeelle.

Liian usein terveydenhuollossa ihmistä käsitellään edelleen vain potilaana, järjestelmän hoidettavana olevana objektina. Kehityksen avain on asiakkuuden ja asiakkaan valinnanvapauden tunnustamisessa.

– Meidän pitää antaa asiakkaan ilmaista tyytymättö-myytensä ja tyytyväisyytensä. Voimakas asiakas on kehi-tyksen paras motivaattori, toteaa Kari Varkila.

Kansainvälinen metsäihminen

Voimakas asiakas on paras motivaatio.””

Kuva: arto Wiikari

Keskustelu työeläkevarojen riittävyydestä ja eläkkeiden turvaamisesta on vellonut Suomessa jo pitkään ajoittain kii-vaanakin. Työuria halutaan pidentää alusta, keskeltä ja lo-pusta. Työeläkevakuutusmaksut eivät saisi nousta paljoa, eikä elinaikakerroin leikata eläkkeitä liikaa. Toisaalta vakuutetaan tavoitteiden yhteneväisyyttä ja toisaalta taas mielipiteet ovat ristiriitaisia.

Työeläkevarojen riittävyydestä ja vakuutusmaksujen suu-ruudesta keskusteltaessa on huomio viime aikoina keskittynyt työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuteen ja sijoitustuottoihin. Yhti-öiden vakavaraisuudesta on voimassa sitä parantava tilapäinen laki, joka säädettiin vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. Laki säädettiin lähinnä estämään tilannetta, jossa työeläkeyhti-öiden olisi tarvinnut vakavaraisuussyistä myydä pikavauhtia ja tappiolla omistamansa pörssiosakkeet.

Poikkeuslain varmistusluonne näkyy eläkeyhtiöiden tilan-teesta hyvin, sillä kaikki yhtiöt olisivat selvinneet vakavarai-suusvaatimuksista myös ilman lain säätämistä. Taloudellisen nousun maltillisuudesta huolimatta ovat eläkeyhtiöt sittemmin kahdessa vuodessa onnistuneet nostamaan vakavaraisuutensa suhteessa vastuuvelkaan noin kaksinkertaiseksi, eli finanssi-kriisin vakavaraisuudelle aiheuttama kuoppa on korjattu.

Keskustelua sijoitustuotoista ruokkii myös luonnollisesti vuonna 2008 alkanut finanssikriisi sekä toisaalta väestöra-kenteen muutoksen aiheuttama työeläkevakuutusmaksujen korotuspaine. Valitsemalla vertailuvuodet sopivasti kymme-neksi viime vuodeksi saadaan työeläkeyhtiöiden sijoitusten reaalituottoarvot näyttämään riittämättömiltä, kun kestävän kehityksen rajana on muutamana viime vuotena pidetty noin neljän prosentin tuottoja. Näihin vuosiin mahtuu kuitenkin kolme historiallisen huonoa pörssivuotta. Ottamalla mukaan vain parikin vuotta lisää eli vuosiväli 1999–2010 nousee useim-pien eläkeyhtiöiden sijoitusten reaalituotto tuohon toivottuun noin neljään prosenttiin tai ainakin lähelle sitä, vaikka huonot

vuodet ovatkin edelleen mukana. Kaiken lisäksi on muis-tettava, ettei tuo neljä prosenttia ole mikään maaginen raja, jonka alle jääminen merkitsisi työeläkkeiden vaarantumista. Sen saavuttaminen vain keventää työeläkevakuutusmaksujen nousupainetta.

Työurien pidentämiskeskustelu on saanut jo tautologisia piirteitä. Olisi hyvä muistaa, että isot laivat kääntyvät hitaasti eikä noin 40 vuoden tähtäimellä toimiva järjestelmä oikene ”sormia napsauttamalla”. Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on 2000-luvulla noussut vajaasta 59 vuodesta yli 60 vuoteen. Merkittävää korjaantumista on siis jo tapahtunut, vaikka väliin mahtui jo mainittu finanssikriisikin.

Haluan heittää tässä työurakeskusteluun muutaman henkilö-kohtaisen näkemyksen:

Puhuttaessa työurien pidentämisestä alusta tarkoitetaan useimmiten suomalaisten pitkiä opis-keluaikoja. Tässä pitää kuitenkin muistaa, että suurin osa pidentyneestä opiskelusta johtuu työssä käymisestä opiskelun

ohessa. Nämä ihmiset siis ovat jo työelämässä! Ansiotaso on tietysti matalampi kuin loppututkinnon suorittaneella, mutta työura on jo alkanut.

Jos tähän halutaan korjausta, pitää opiskelun taloudellista tukemista parantaa niin, ettei oheistyöskentely ole opiskelijalle taloudellinen välttämättömyys. Tämä puolestaan pitää tehdä ilman opiskelun suorituspaineiden kasvattamista sellaisiksi, että mielenterveyshäiriöt eivät lisää työkyvyttömyystapauksia. Muuten taloudellinen tulos on täsmälleen päinvastainen kuin toivottiin.

” minusta oikea joustava

eläkeikä olisi 63–70 vuotta.”

Työeläkkeet turvassa

24 LPY 1/11

Jussi PeltonenMarkkinointipäällikkö

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen

työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen

A C U T E

www.acute.fi

Opiskelun nopeuttamista pohdittaessa on myös muistettava, että vastavalmistunut henkilö ilman työkokemusta ei ole mi-kään työmarkkinoiden kultakimpale. Rekrytoija useimmiten suorastaan vaatii työkokemusta!

Työurien pidentämistä lopusta eli vanhuuseläkeiän korot-tamista pohdittaessa on hyvä huomata, että 63–68 vuoden joustava eläkeikä on toiminut hyvin. Se on ollut osaltaan vai-kuttamassa siihen, että eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Kun tosiasiallinen eläkkeellesiirtymisikä on edelleen vuosia teoreet-tisen rajan alapuolella, on turha tuijottaa vain tuohon teoreet-tiseen rajaan. Sen siirtäminen esimerkiksi 65 vuoden ikään ei välttämättä vaikuta toivottuun suuntaan.

Aika moni yli 60-vuotias tuntee ”kremppaa” siellä täällä. Kun tällaisella henkilöllä on nyt pari–kolme vuotta vanhuuseläke-ikään eikä työkyvyttömyyseläkettä saa noin vain, hän sinnit-telee vielä muutaman vuoden työelämässä. Jos edessä olisi työtä vielä noin neljä vuotta, saattaisi työkyvyttömyyseläkkeen houkuttavuus nousta vastustamattomaksi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lakisääteisen van-huuseläkeiän alarajan nostamisen 65 vuoteen sijasta huo-mattavasti tehokkaampaa olisi yläikärajan nostaminen 70 vuoteen, jolloin ikärajat olisivat siis 63–70 vuotta. Näin, jos et jaksa, voisit siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 63-vuotiaana, mutta vähänkin hyväkuntoisemmalle eläkkeellelähtö jo tuolloin olisi psykologisesti luovuttamista, kun aikaa olisi vielä seitsemän vuotta eteenpäin. Jotta tämä muutos ei aiheuttaisi kohtuutonta lisärasitusta eläkejärjestelmälle, voitaisiin 63 vuotta täyttäneen eläkevakuutetun superkarttumaa pudottaa 4,5:stä 3,5 prosent-tiin. Houkute säilyisi silti.

Yksi viime vuoden kevään julkisen eläkekeskustelun yllättä-vimpiä elementtejä oli elinaikakertoimen aiheuttaman eläkkei-den liiallisen leikkaantumisen pohdinta. Sisältämänsä asiavir-heen lisäksi se soti koko muun keskustelun tavoitteita vastaan. Elinaikakerroin on työurien pidentämisessä ”kepin roolissa”, kun superkarttuma on se porkkana. Vanha viisaus on, että molempia tarvitaan.

Vastoin harhakäsitystä elinaikakerroin ei pienennä eläkkeitä. Elinaikakerroin määräytyy eliniän kasvun mukaisesti. Jos elät pidempään kuin sinua edeltäneet ikäluokat, nautit eläkettä pidemmän aikaa. Silloin samansuuruinen eläketurvasi täytyy venyttää kestämään pidempään, jolloin kuukausieläke kyllä pienenee. Jos käytät osan edeltäjiäsi pidemmästä eliniästä työskentelyyn, saat kompensoitua pienentyneen kuukausieläk-keen. Reilu peli, eikö niin?

26 LPY 1/11

”Terveyspalvelut tulee järjestää koko maan kattavina julkisina peruspalveluina, joita yksityiset palvelut täydentävät. Terveyden-huollon hajanaista rahoitusjärjestelmää tulee uudistaa niin, että se kannustaa entistä kustannustehokkaampaan hoitoon. Tehot-tomuutta ja turhia kustannuksia aiheuttavien terveydenhoidon erillisten rahoituskanavien yhteistoimintaa tulee kehittää. Palve-lujen tuottamisessa on löydettävä ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja kumppanuutta kuntien, yhteisöjen ja yksityisen sektorin välillä.

Kristillisdemokraatit pitävät terveydenhuollon tärkeimpinä tavoitteina väestön sairastavuuserojen pienentämistä ja elintavois-ta aiheutuvien terveysongelmien vähentämistä terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta lisäämällä. Terveydenhuollon resurssit tulee kohdentaa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuu-den kannalta oikein. Sen sijaan että terveysmenot kasvaisivat 2–3 miljardilla eurolla, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ohjelmalla tämä summa voidaan saada kirityksi umpeen ja väestön parantuva terveys näkyy myös työkyvyssä ja työn tuloksissa.”– Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit

”Kunnan roolin palvelujen järjestäjänä tulee jatkossakin olla yksi-selitteisesti tunnustettu ja vahva. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut kolman-nelta sektorilta tai yrityksiltä. Palveluiden tuottamisen lähtökohta on kuntien oma palvelutuotanto, jota on edelleen kehitettävä.”– Jutta Urpilainen, Sosiaalidemokraatit

”Terveyseroja kavennetaan ja terveydenhuollon monikanavai-sen rahoituksen ongelmat poistetaan säätämällä pikaisesti laki terveydenhuollon rakenteista ja rahoituksesta. Laissa säädetään, että rahoitus tulee vain yhdestä kanavasta eli verorahoituksena. Kunnat järjestävät ja pääosin myös tuottavat terveyspalvelut riittä-västi resursoituina niin, että kaikille suomalaisille pystytään tasa-arvoisesti tarjoamaan laadukkaita ja edullisia terveyspalveluita. Erityisesti turvataan perusterveydenhuollon voimavarat, samalla kun sen asiakasmaksut poistetaan.”– Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

Minkä terveyspalveluiden tuotantoon liittyvän ajatuksen kirjoittaisit seuraavaan hallitusohjelmaan?

Puoluejohtajat

Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit

Jutta Urpilainen, Sosiaalidemokraatit

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

vastasivat kysy mykseen:

Puoluejohtajat

”Terveyspalveluiden tulevaisuuden osalta on tärkeää, että vastuu kokonaisuudesta pidetään julkisen sektorin käsissä. järjestämis-vastuun ja rahoituksen on oltava samalla organisaatiolla.

olennainen kysymys ei ole se, kuka palvelut tuottaa, vaan se, että kullakin alueella löydetään paras mahdollinen tapa tuottaa laadukkaita palveluita eri tahojen yhteistyönä. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä on hyödynnettävä nykyistä paremmin kansalaisten valinnanvapauden toteutumiseksi.

Kiireellisin yksittäinen asia on palvelurakenteen selkeyttäminen ja hallinnon yksinkertaistaminen. Kansalaisten kannalta monipor-tainen hallinto heikentää palvelujen sujuvuutta ja kokonaisvaltais-ta hoitoa. nykyisestä nelitasoisesta järjestelmästä (kunnat, kun-tayhtymät, sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet) on päästävä kaksitasoiseen hallintoon.

Yhteistyötä terveyspalveluissa on lisättävä. Se tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto on saatava pelaamaan yhteen. Terveyttä edistetään tekemällä terveellisempien elämäntapojen valitsemisesta helpompaa ja houkuttelevampaa.”– Jyrki Katainen, Kokoomus

”Haluan hallitusohjelmaan ainakin kirjauksen, että tavoitteena on terveyserojen kaventaminen muun muassa alkoholipolitiikalla ja ennaltaehkäisyä tehostamalla.

Sairauksien ennaltaehkäisyä tulee edistää myös terveydenhuol-tosektorin ulkopuolella esimerkiksi arkiliikuntaa suosivan hyvän yhdyskuntarakenteen avulla, ruokavalion muutoksilla tai liikuntaa lisäämällä.

Lisäksi tavoitteena on hyvinvointipalvelujen rahoituksen moni-kanavaisuuden purkaminen kokoamalla rahoitus yhteen. näin kannuste ns. osaoptimointiin asiakkaiden kustannuksella vähenee.– Anni Sinnemäki, Vihreät

”Kaikille suomalaisille on koko maassa taattava laadukkaat ja saatavilla olevat terveyspalvelut. Tässä onnistutaan parhaiten, kun rakennamme palvelujen tuotannossa julkisen ja yksityisen sekto-rin kumppanuutta.”– Mari Kiviniemi, Keskusta

”Erikoissairaanhoidon siirtäminen valtiolle.”– Timo Soini, Perussuomalaiset

”Terveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuu on julkisella val-lalla. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut ovat tärkeä koko-naisuus, joka täydentää julkisia palveluja.”– Stefan Wallin, Ruotsalainen kansanpuolue

Jyrki Katainen, Kokoomus

Anni Sinnemäki, Vihreät

Mari Kiviniemi, Keskusta

Timo Soini, Perussuomalaiset

Stefan Wallin Ruotsalainen kansanpuolue

vastasivat kysy mykseen:

27

28 LPY 1/11

Sensori

Laboratoriopalveluiden pioneeriLaboratorioalan pitkäaikaiset toimijat Yhtyneet Laboratoriot oy sekä medix Labo-ratoriot oy yhdistyivät syksyllä 2009. Tällöin molempien toiminta siirtyi yhdistyneeseen kokoonpanoon. Tänään Yhtyneet medix Laboratoriot oy eli YmL on Suomen johtava yksityinen keskuslaboratorio.

– asiakkaitamme ovat yksityisen ja julkisen sektorin terveydenhuollon toimijat. Yksityisistä toimijoista merkittävä osa toimii yhteistyössä kanssamme. julkiselle sekto-rille tarjoamme usein palveluita erikoisem-missa kuten genetiikan tai lääkeaine- ja dopinganalytiikan tarpeissa, kertoo toimi-tusjohtaja Jouni Pohjonen.

Valtteina palvelut, tehokkuus ja laatuYmL pystyy tarjoamaan asiakkailleen täy-den palveluvalikoiman, mikä onkin yksi sen tärkeimpiä kilpailuvaltteja.

– olemme iso talo, joten palveluvalikoi-

ma on laaja. meillä on hyvin toimiva koko maan kattava näyte- ja tietologistiikka, johon asiakkaan on helppo liittyä. Toimin-tamme on hiottu ja palvelumme ovat kil-pailukykyisiä suuren volyymin ja laajuuden ansiosta. olemme tehokkaita ja asiantunte-via laboratorioalan usealla eri osa-alueella,

jouni Pohjonen sanoo.YmL kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja,

joiden tavoitteena on tehostaa laborato-riotoimintaa sekä varmistaa tai parantaa siihen liittyvää laatua. hyvä esimerkki tällaisesta kehitystyöstä on integroitu vieritestaus.

– Kehittämämme ratkaisu tehostaa lähi-laboratorion toimintaa vähentäen tietojen kirjaustarvetta ja nopeuttaen testitulosten siirtymistä potilastietojärjestelmään ja parantaa samalla laatua, kun vieritestauk-sessa käytettäviä laitteita ja niiden tuloksia voidaan valvoa tietoverkon yli.

Kilpailuvääristymiin on puututtavaTerveydenhuollon tarve kasvaa koko ajan. Tästä aiheutuu kustannuspaineita ja tarve tehostaa toimintaa jatkuvasti. Terveyden-huoltoalaa on viime aikoina leimannut selkeä keskittymisbuumi. Samat trendit

Tiesitkö että... sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei

ole nostettu yli 20 vuoteen. Korvaustaso on nykyisin enää 25 prosenttia, kun tavoitetaso

oli 60 prosenttia.

• Henkilöstöä Suomessa 220, Virossa 14.• Liikevaihto vuonna 2010 Suomessa 26 miljoonaa euroa, Virossa miljoona euroa.• Toimii Espoossa, helsingissä, Tampereella, oulussa ja Tallinnassa.• Palveluita ovat näytteenotto, kliininen kemia, mikrobiologia, patologia, genetiikka, huumausaine-, lääkeaine- ja dopinganalytiikka sekä Tallinnassa lapsettomuushoidot ja genetiikka.

heijastuvat myös laboratorioalalle.– julkisen sektorin laboratoriotoiminta on

keskittymässä yliopistollisten sairaaloiden laboratorioiden ympärille liikelaitoksiin. näistä osa muuttunee osakeyhtiöiksi. Tarve tukipalveluiden tarjoajista on olemassa ja myös meidän alamme on siten jatkuvasti hienoisessa kasvussa, jouni Pohjonen sanoo.

hän painottaa, että tasapuoliset kilpailu-edellytykset ovat tärkeä tavoite terveyden-huoltoalalle. Tähän asiaan on löydettävä ratkaisu seuraavalla hallituskaudella.

– Sairaanhoitopiirien laboratorioiden halu toimia kilpailluilla markkinoilla on selvästi lisääntynyt. Tähän trendiin liittyy ilmeinen riski kilpailun vääristymisestä johtuen muun muassa veroeduista ja konkurssiuhan puut-tumisesta sekä kustannusten oikean kohdis-tamisen vaikeudesta, Pohjonen sanoo.

Yhtyneet Medix Laboratoriot lyhyesti

Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityis-

asiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme

lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat

sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liike-

paikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen sairaala, jossa on

yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala

Varaa aika www.diacor.fi tai 09 775 0800

ALppikAtu | FLAMiNGO | HerttONieMi | isO OMeNA | itäkeskus | keskustA | kirkkONuMMi

LeppävAArA | pAsiLA | pitäjäNMäki | ruOHOLAHti | tApiOLA | tikkuriLA | sAirAALA

30 LPY 1/11

Toimiva työterveyshuolto on muutakin kuin sairauden hoitamista. Se on ennalta-ehkäisevää ja työkykyä tukevaa.

Yara Suomen ja Diacor terveyspalvelut oy:n hedelmällinen ja kiinteä yhteistyö on toiminut seitsemän vuotta.

– Työterveyslääkärit ovat ammattitaitoisia ja hoitosuhteet pitkiä. Työntekijät saavat asiantuntevaa apua terveyskysymyksiin-sä ja työkyvyn säilyttämistä edistetään. hoitoonpääsy on helppoa ja nopeaa, kiittelee hR Business Partner Sari Mäkelä Yarasta.

Varhainen puuttuminenVarhaisen tuen malli tuo apua työnanta-jalle. Esimiehen on hankala yksin löytää ratkaisua havaittuihin ongelmiin, esimer-kiksi työntekijän uupumukseen.

– Varhaisen puuttumisen malliin liitty-vään kolmikantakeskusteluun osallistuvat työntekijä, hR:n edustaja sekä työtervey-den edustaja. Terveyden asiantuntija tuo painoarvoa esimiehen sanomalle, mikä on iso apu, jos työntekijä ei itse tunnista väsymystään, Sari mäkelä sanoo.

Miten hyvä toimii? Toimiva työterveyshuolto on yrityksen etu. Se vähentää sairauspoissaoloja, ylläpitää työkykyä ja näin pidentää työuria.

– hyvän työterveyshuollon on oltava oikea-aikaista, laadukasta ja yksilön haas-teisiin paneutuvaa. Sen on toimittava yh-teistyössä esimiestason kanssa. Se toimii työssä ja työpisteissä. Työterveydenhuolto ei pelkästään hoida sairauksia, vaan en-naltaehkäisee niitä, luettelee Sari mäkelä toimivan työterveyshuollon kriteereitä.

– meidän yhteistyössämme kriteerit ovat täyttyneet, tyytyväinen asiakas kertoo.

Työterveyshuollon tavoitteet asetetaan yhdessä palveluntarjoajan ja asiakasyri-tyksen välillä, ja niiden eteen tehdään yhdessä töitä. Tavoitteet asetetaan ainakin kerran vuodessa, sillä yrityksissä tilanteet ja haasteet muuttuvat usein nopeastikin.

– Tavoitteet asetetaan aina asiakasyri-tyksen lähtökohdista. meillä on palvelun-tarjoajana paljon annettavaa sekä työkalu-ja työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseen. Tuloksia syntyy vain yhteistyöllä, sanoo Diacorin työterveyshuollon vastaava lääkä-ri Sami Riekki.

Sensori

Työkyky on

yrityksen etu

Yhteistyö Diacorin kanssa alkoi, kun Kemira Growhow oyj irtau-tui Kemirasta vuonna 2004. Kun yhtiö integroitui Yaraan, oli työ-terveys muutosprosessissa mu-kana. Yara International aSa on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teol-lisuuskäyttöön sekä ympäristön-suojeluun käytettäviä tuotteita. Yara Suomi oy on sen tytäryhtiö.

AMedi on jatkossa mehiläinen Kou-vola. amedin myllykosken sivutoi-mipiste eriytyy mehiläisestä ja on Kmedi, Suomen medispesialistien lääkäripalvelu.

hyvä työpaikka

Uutta Kouvolassa

Laser Tilkan toiminta kasvussaLaser Tilkka laajentaa merkittä-västi toimintaansa, kun se ottaa käyttöönsä entisen sotilassairaa-lan neljä leikkaussalia ja yhdeksän potilaan heräämön sekä potilas-huoneita niitä potilaita varten, jotka leikkauksen jälkeen tarvitse-vat sairaalahoitoa. Sairaalan tilat on täysin uudistettu vastaamaan nykyaikaisen kirurgian tarpeita. Toimivuuden kannalta on ihan-teellista, että tilat on alun perin suunniteltu leikkaussali- ja sairaa-lakäyttöön.

Laser Tilkka avasi viime keväänä ensimmäisenä Suomessa ja Poh-joismaissa yksityisen rintasyöpään ja melanooman erikoistuneen kirurgisen hoitoyksikön, helsinki Breast and melanoma Centerin, joka tarjoaa vähintään yliopis-tosairaalatasoista hoitoa. Uuden keskuksen hoitotiimiin kuuluvat alansa parhaat osaajat.

Työterveys korostuu muutoksessa

Sari Mäkelä on Yaran HR Business Partner. Hyvä työ-

terveysyhteistyö on tuonut tulosta.

Diacor terveyspalvelut Oy me-nestyi Suomen Parhaat työpaikat -kilpailussa. Diacor sijoittui sarjas-saan kolmanneksi.

Tiesitkö, että...Kela korvaa matkakuluja

moninkertaisesti enemmän kuin lääkärinpalkkioita.

KL-Kuntahankinnat Oy, Kuntaliiton omis-tama yhteishankintayksikkö, kilpailutti kuntien puolesta työterveysyksiköiden päätietojärjestelmän. Voittaja oli suoma-laisen acuten toimittama acute Työterveys -tietojärjestelmä. Sopimus on viisivuoti-nen, viiden vuoden optiolla.

acute on suomalainen terveydenhuol-lon tietojärjestelmäyhtiö, joka toimittaa toiminnanohjaus- ja potilashallintojär-jestelmiä sekä näitä tukevia ohjelmistoja terveydenhuollon organisaatioille.

acute Työterveys on osa acute-tietojär-jestelmää. järjestelmää toimitetaan pää-sääntöisesti SaaS-mallilla, jolloin asiakas käyttää järjestelmää Internet-selaimella ja toimittajan vastuulle jää järjestelmän käyttöpalveluiden tarjoaminen omasta pilvestään.

Valinta päätietojärjestelmäksi tukee tavoitteita yhdenmukaistaa kuntien ICT-ratkaisuja sekä parantaa tehokkuutta.

– Tämä puitesopimus nostaa mark-kinaosuuttamme kuntasektorin työter-veyshuolloissa huomattavasti. Toivon sydämestäni, että uudet asiakkaamme pitävät järjestelmästämme ja toimintata-vastamme, iloitsee acuten toimitusjohtaja Ilari Laaksonen.

Uusi ortopediaan keskittynyt Sairaala nEo vihittiin maaliskuussa käyttöön Turun Kupittaalla. Sairaala nEo:n vih-kivät käyttöön sairaalan johtava lääkäri Jussi Rantanen, nEo:n kirurgitiimin jäsen professori Sakari Orava sekä ulkoministeri Alexander Stubb. ava-jaistilaisuudessa puhunut ulkoministeri uskoo suomalaisen terveydenhuollon osaamisen mahdollisuuksiin suomalai-sena vientivalttina.

– olemme vientiriippuvainen maa. Ihan samalla tavalla kuin koulutuksesta, myös terveydenhuollosta voimme raken-taa vientivalttia. Jorma Ollilan vetämä brändityöryhmä ehdotti, että Suomesta pitäisi rakentaa ongelmien ratkaisija: olemme maailman toimivin yhteiskun-

ta. Tähän brändiin sopii hienosti, että meillä on korkeatasoista lääketieteellistä osaamista, jota markkinoidaan myös muualla, ulkoministeri alexander Stubb totesi avajaistilaisuudessa.

– Toimintamallillamme on vahvoja edellytyksiä laajeta tulevaisuudessa myös kansainvälisesti: suuri osa Euroop-paa ja varsinkin sen itäiset osat ovat päiväkirurgian kehityksessä noin 10–15 vuotta Suomea jäljessä. Suomalaisella ortopedialla on myös erinomainen maine ulkomailla. meillä ei ole infektio-ongelmia, hoitoprosessimme tunnetaan tehokkaina ja teknologiamme on maail-man edistyneimpien joukossa, Sairaala nEo:n johtava lääkäri jussi Rantanen sanoo.

Stubb: Terveydenhuollosta vientivaltti

acuten tietojärjestelmä voittoon