liikettÄ liiketoimintaan vol. 2 · sivistys ja asiantuntijan ammattiin kouluttautuminen ......

LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAANVOL. 2

TO I M I T TA N U T Kaija Sääski

M O N I A L A I S E T

| 1

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2

LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAANVOL. 2

Toimittanut Kaija Sääski


2 |

Savonia-ammattikorkeakouluJulkaisutoimintaPL 6 (Microkatu 1 B)70201 KUOPIOp. 044 785 5023f. 017 255 [email protected]/julkaisut

Copyright © 2016 Savonia-ammattikorkeakoulu ja tekijät

1. painos

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemäs-sä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.

ISBN 978-952-203-234-8 (painettu)ISSN 1795-0848ISBN 978-952-203-233-1 (PDF)ISSN 2242-7015

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 4/9/2016

Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakouluTaitto ja ulkoasu: Tapio AaltoPainopaikka: Grano Oy, Kuopio 2016

| 3

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2Alkusanat .............................................................................................................

Salla WillmanRuisleivällä maailmalle ..................................................................................

Ulla Pekkarinen Ripsiväri vlogissa ..............................................................................................

Jari-Pekka Jääskeläinen4 minuutissa vieraalla kielellä! ...................................................................

Raisa LeinonenTekeminen kotouttaa parhaiten ................................................................

Kaija SääskiTunnetta liikaa – osaamista liian vähän .................................................

Esa ViklundValtaisaa vaikuttavuutta ...............................................................................

Salla WillmanKenen vastuulla into on? ..............................................................................

Kai SelanderPääsykokeet – Valitseeko elämänuran äitisi? .......................................

Jari-Pekka PerttisonKyllä Islanti opettaa! .......................................................................................

Jouni VornanenPalvelua, pyydän ..............................................................................................

Kaija SääskiPaha muuttuu hyväksi, hyvä paremmaksi ............................................

Esa ViklundYrittäisinkö yrittäjänä? ...................................................................................

Jouni VornanenValittajat ...............................................................................................................

Petteri AlankoKokemuksesta elämykseen .........................................................................

Jari-Pekka JääskeläinenOlympialaiset yrittäjyyden hengessä ......................................................

Raisa LeinonenDigiloikalla töihin ............................................................................................

Kaija SääskiBisnes tuo hyvinvointia – hyvinvointi luo bisnestä ...........................

7

9

11

13

15

17

19

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

40


4 |

Esa ViklundMikä sinusta tulee isona? .............................................................................

Ulla PekkarinenHaista home asuntokaupassa! ...................................................................

Kai Selander50-vuotias! Nyt on hyvä hetki ryhtyä pitkäaikaistyöttömäksi .....

Salla WillmanOnko helppous trendi? .................................................................................

Raisa LeinonenKuopiosta Saimaan paras vierasvenesatama ......................................

Kaija Sääski7-kerroksinen luksustalo Kuopion tuomiokirkon tontilla ..............

Esa ViklundYrittäjyyden roolimalleja ...............................................................................

Ulla PekkarinenMediaseksikäs metsä .....................................................................................

Jari-Pekka JääskeläinenTubettamalla Koreaan! ..................................................................................

Jari-Pekka JääskeläinenKateuden siemeniä joka tuutista, kerran vuodessa! .........................

Salla WillmanNam, hyönteisiä! ..............................................................................................

Salla SeppänenSivistys ja asiantuntijan ammattiin kouluttautuminen ....................

Esa ViklundOlen työmarkkinoiden käytettävissä .......................................................

Kai SelanderValistuksen aikana asioita selitettiin järjellä – tämä aate alkoi hiipua 1770-luvulla ................................................

Salla WillmanTehdäänkö töitä vain työpaikalla? .............................................................

Jari-Pekka JääskeläinenEnnen nuoret perustivat rock-yhtyeen, nyt startup yrityksen! ....

Raisa LeinonenKulttuurisia innovaatioita ..................................................................... Kaija SääskiPikkumusta kiehtoo ........................................................................................

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

62

64

67

69

71

72

74

76

| 5


Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut pulvinar porttitor neque, ac porta tortor sodales nec. Nam posuere ullamcorper bibendum. Praesent faucibus tellus eu risus pulvinar, ac dapibus lorem interdum. Morbi urna ante, consectetur id nulla sed, euismod finibus mi. Sed dui felis, commodo sit amet augue sed, lacinia laoreet lorem. Morbi orci sem, egestas vitae pulvinar in, ultricies at diam. Curabitur hendrerit metus at gravida iaculis. Nulla fringilla, lacus quis tempus pretium, ligula dui facilisis ligula, sed luctus nulla ligula eget justo. Nunc a elit lorem. Vestibulum mauris lorem, pretium solli-citudin metus et, pulvinar varius augue.

Donec vel urna egestas, laoreet tortor a, lobortis lectus. Nullam quis lacinia dolor. Nunc ligula orci, lobortis laoreet faucibus at, auctor imperdiet sapien. Curabitur sit amet tris-tique erat. Aenean a semper sem. Aenean at viverra odio. Etiam a vestibulum nunc, non ullamcorper magna. Cras in felis quis libero congue pharetra. Curabitur enim sem, ulla-mcorper eu urna et, dapibus consectetur odio. Aenean commodo, sapien ac interdum imperdiet, sapien purus ultricies diam, finibus sollicitudin arcu dolor eget mi. Quisque sapien erat, dictum pharetra semper eget, viverra vel nulla. Aenean a felis blandit dolor pulvinar suscipit. Nunc eget molestie dui. Nulla maximus neque nulla, vitae pellentesque tellus malesuada interdum.

Nulla varius venenatis sem. Nulla tellus dolor, efficitur nec placerat quis, pretium nec orci. Quisque eleifend, erat ut tempor hendrerit, ligula ligula hendrerit sem, et condimentum nibh dui eget mauris. Vestibulum ante ipsum primis in faucibus orci luctus et ultrices posuere cubilia Curae; Maecenas molestie massa odio, at gravida est maximus ut. Vi-vamus orci metus, posuere ut efficitur sit amet, fringilla id mi. Phasellus id sem auctor, hendrerit risus nec, finibus odio. Nam iaculis mollis tellus. Pellentesque fermentum risus ut pharetra rhoncus. Ut vitae felis vitae felis aliquet ullamcorper quis sed purus. In con-vallis, nibh iaculis lobortis aliquam, odio metus porta purus, sed auctor turpis ante nec risus. Praesent accumsan faucibus lectus, eget luctus magna fringilla ut. Curabitur cursus placerat sapien, ac mattis nunc porta nec. Integer eu lobortis mauris. Duis vitae posuere ipsum.

In nec tempor velit. Aliquam venenatis magna porttitor diam finibus laoreet. Phasellus eget tempor neque. Phasellus consequat eros non fermentum molestie. Nam sagittis sem id nibh blandit, consequat tempor turpis ultrices. Fusce fermentum mollis justo in sollicitudin. Donec eget tellus et sem hendrerit porttitor sed id nibh.

Nam fringilla, velit volutpat rhoncus vehicula, lacus nulla consequat elit, vel laoreet arcu erat a turpis. Aliquam elementum arcu mauris, in consequat diam rhoncus eu. Nunc eget eros ultricies urna vestibulum gravida. Phasellus dictum quam et semper fringilla. Etiam rhoncus congue finibus. Sed ac dapibus est. Praesent feugiat ut ipsum a congue.

Vivamus efficitur facilisis ante, id dapibus dui sodales facilisis. Sed eu blandit sem, quis pulvinar orci. Maecenas vel nibh molestie, mollis massa eu, porttitor justo. Proin pretium leo et quam sollicitudin hendrerit. Vestibulum vitae augue at sem egestas congue nec ut urna. Nullam sed lorem at arcu posuere fermentum. Aenean mattis mauris ut leo mattis, in molestie augue tempor. Mauris at lorem laoreet, laoreet justo eu, ultricies erat. Donec eget purus vel justo commodo rhoncus.

Kuva

Ris

to K

iuru


6 |

Bloggaajat ja heidän teemansa

Petteri AlankoMarkkinointi vaatii varmaa luovimista ja luovuutta. Viestintäpäällikkö. Teema: hyväkin idea vaatii laadukkaan paketoinnin.

Jari-Pekka JääskeläinenYrittäjyyden mallimies niin töissä kuin vapaa-aikana. Liiketoimintaosaamisen lehtori. Tee-ma: yrittäjyys.

Raisa LeinonenKulttuurin ammattilainen muotoilusta musiikkiin ja tanssiin. TK- ja liiketoiminnan suun-nittelija. Teema: kulttuuri, muotoilu.

Ulla PekkarinenMyynnin ja viestinnän moniottelija, moniosaaja. Liiketoimintaosaamisen lehtori. Teema: myynti, asiakaspalvelu.

Kaija SääskiSavonian sekatyöläinen – taipuu kaikille aloille. Koulutusvastuujohtaja. Teema: koulutus, monialainen osaaminen, johtaminen.

Kai SelanderKannattavan matkailubisneksen taitaja ja yrittäjyyden ilmentymä. Liiketoimintaosaami-sen lehtori. Teema: matkailu, yrittäjyys, työllisyys.

Salla SeppänenMonialaisen osaamisen integroija, Savonian sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala ja luon-nonvara-alan koulutusvastuujohtaja. Teema: terveysala, ammatillinen osaaminen, kor-keakoulutuksen kehittäminen.

Esa ViklundLaajalla skaalalla liiketalouden ja ammattikorkeakoulun kehittäjä alasta riippumatta. Tee-ma: korkeakoulutus, opetus, oppiminen, oppimisympäristöt.

Jouni VornanenKirjoituksen jokapaikanhöylä, tietokirjoista kolumneihin. Tiedottaja. Teema: kaikki teemat käyvät.

Salla WillmanRavitsemuksen, ravitsemisen tulevaisuudentekijä. TKI-asiantuntija. Teema: ruoka, ravinto, pedagogiikka.

| 7


Alkusanat

Lähtölaukauksen Savonia-ammattikorkeakoulun blogille antoi rehtorimme Mervi Vidgrén: Savonia blogistina Savon Sanomien verkkolehdessä.

Savon Sanomat eli savolaisten kansankielellä, Savari, lanseerasi lehdenlukijoille uuden blogisivustonsa, keväällä 2015.

Savonian henkilöstö on aktiivinen, nyt myös julkisina blogikirjoittajina. Savarin blogi-ryhmän pioneerijoukko oli liiketalouden, kulttuuri- ja ravitsemisaloilta. Blogiin otettiin mukaan myös uusia kirjoittajia Savonian sosiaali-, terveys- ja matkailualoilta. Ryhmän jäsenet kirjoittavat kerran viikossa blogia, jonka nimi on: Liikettä liiketoimintaan.

SSBlogit – Liikettä liiketoimintaan julkaistaan kahdessa osassa (vol. 1 ja , vol 2.). Toiseen osaan (vol. 2) on koottu ilmestymisjärjestyksessä blogit, jotka on kirjoitettu toukokuun 2016 alusta vuoden loppuun. Molemmat osat ilmestyvät sekä painettuna kirjana että nettijulkaisuna.

Liikettä liiketoimintaan –ryhmä kiittää kauniisti Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Seppo Rönkköä ja digipäällikkö Jussi Murtasaarta blogin mahdollisuudesta. Osaamisem-me sosiaalisesta mediasta kasvaa blogien myötä. Kuopiossa 20.12.2016

Kaija Sääski (toim.) KoulutusvastuujohtajaSavonia-ammattikorkeakoulu

Alkusanat


8 |

| 9


Ruisleivällä maailmalle

Suomessa on paljon terveellisiä ja turvallisia raaka-aineita sekä puhtaat vedet ja luonto. Niitä asioita arvostetaan maailmalla. Jos niitä ei vielä jossain osata arvostaa, meidän tulisi hehkuttaa ja brändätä niitä entistä voimakkaammin. Meillä Suomessa on muun muassa OIVA-järjestelmät ja tuotteiden laatu on korkealle valvottua sekä tarkasti määriteltyä.

Käydessäni erilaisilla messuilla ja tapahtumissa ulkomailla pohdin usein, kuinka moni niin sanottu uutuustuote olisi aivan yhtä hyvin voitu kehittää Suomessa. Joissakin tapauksissa Suomesta jo löytyy vastaava, jopa parempi tuote, ainakin ravitsemuksellista arvoa katsot-taessa. Täytyy todeta, että moni maa on Suomea parempi nostamaan omia perinneruokia esille ja saamaan niitä vientimarkkinoille.

Otetaan esimerkiksi suomalainen ruisleipä, joka on meille hyvin arkinen asia. Sitä se ei kuitenkaan ole suuressa osassa maapalloa. Miksi emme ole saaneet ruisleipää vetäväksi vientituotteeksi? Nyt joku ajattelee, se ei käy ulkomaalaisten makumaailmaan. Se voi olla tottakin, mutta ruisleipääkin voisi hiukan kehitellä. Sen voisi muokata kohdemaan ma-kunystyröihin sopivaksi lisäämällä esimerkiksi jo tuttuja ja hyväksi havaittuja kohdemaan raaka-aineita joukkoon. Tiedä vaikka joku jossain muualla päin maailmaa nauttisi yhtä paljon ruisleivän syömisestä kuin me suomalaiset.

Onko meillä suomalaisilla puutteita kyvyssä markkinoida, luoda tarinoita ja brändätä, vai olemmeko vain unohtaneet, että meille arkiset tuotteet voisivat olla mahtavia veto-nauloja viennissämme? Suomesta löytyy valtava määrä raaka-aineita, joita arvostetaan maailmalla: mitä niiden ympärille voisi rakentaa? Meille arkinen voikin olla viennissä jo-tain poikkeuksellista. Toisaalta ei pidä tuudittautua siihenkään, että meille tutut tuotteet ovat sellaisinaan houkuttelevia, sillä joskus pieni päivitys ja uuden ideointi on paikallaan!

Suomestakin löytyy useita asiantuntijoita, joilta yritykset voivat saada neuvoja siihen, miten eri kohdemaiden markkinoille voi päästä. Tukea voi saada myös siihen, kuinka markkinointia voi hyödyntää tuotteen näkyvyydessä, tutuksi tekemisessä ja myymisessä. Kannustan elintarvikealan yrittäjiä hakemaan rohkeasti kasvua myös omien rajojen ulko-puolelta.

Salla WillmanTKI-asiantuntijaSavonia-ammattikorkeakoulu

4.5.2016Salla Willman



10 |

4.5.2016

Kuva

: Ve

era

Will

man

Salla Willman


Ruisleipää pariisilaisesta leipomosta.

| 11


Ripsiväri vlogissa

Tarvitsin ripsivärin. Sellaisen täydellisen ja mielellään vielä edullisen. Jos katsoo mainok-sia, niin megalomaanisen pitkät ripset saa ostamalla elokuvajulkkiksen suositteleman hy-persuperharjan. Hypnoottisen katseen saa laulajan suosikilla ja tuuheat ripset ostamalla Lapin luonnon aarteita. Mistä aloittaa vaativa ostoprosessi?

Käännyin siis todellisen asiantuntijan puoleen. Tyttäreni täyttää syksyllä kuusitoista.

Kun kaikki on hyperiä, superia, luxusta ja hyaluronihappoa, on tavallinen kuluttaja hie-man hukassa. Tiedustelin tyttäreltäni miten nuoret ostavat meikkinsä. Sain jokseenkin täydellisen luennon vloggauksesta (eli videoblogeista) meikkimaailmassa.

Nuoret ovat hyvin tarkkoja merkkien suhteen, joten vloggaajien ja bloggaajien esimerkil-lä on valtava merkitys. Suosittelu on siis vahvin nuorten mainoskanava. Tyttäreni opetti minulle miten erottaa aidon suosituksen, epäilyttävän suosituksen ja maksetun videon. Feikki ei myy.

11.5.2016Ulla Pekkarinen

Ripsiväri vlogissa


12 |

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat osallistuvampia esimerkiksi You Tubessa kuin muut pohjoismaalaiset. Vielä vuosi sitten laahasimme silti selkeästi muiden maiden mai-nostajien perässä suosittelumainonnassa. Ehkä ajatus siitä, että tuotetta mainostaisi hy-vin nuori nainen kotitekoisella videolla omasta makuuhuoneestaan, pelotti.

Tämän kevään kansainväliset tutkimukset osoittavat jo aivan muuta. Vloggarit on löy-detty. Suomessa pystyy suosittu vloggari tai bloggari ansaitsemaan teksteillään ja vi-deoillaan ilmaisten meikkien lisäksi ihan kohtuullisen kuukausiansion. Paremman kuin monessa muussa maassa.

Matkailu on nousemassa kauneuden ja hyvinvoinnin rinnalle vlogeissa, joten seuraavaksi suomalaiset seuraavat todennäköisesti nuorten videoiden perässä maailmalle. Tällä het-kellä raha kuitenkin pyörii meikki- ja ruokamaailmassa.

Vlogiselauksen ja suositteluiden käsittelyn jälkeen löytyi ripsiväri jota käyttää todennä-köisesti lähes kaikki Euroopan nuoret neidit. Ja tämä täti.

Ulla PekkarinenLiiketoimintaosaamisen lehtoriSavonia-ammattikorkeakoulu


Ripsiväri vlogissa

| 13

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 18.5.2016

4 minuutissa vieraalla kielellä!

Miltä tuntuisi astella vieraiden ihmisten edessä estradille, jossa sinun tulisi seuraavien neljän minuutin aikana englannin kielellä vakuuttaa kuulijat niin visuaalisesti kuin sisällöl-lisestikin liikeideasta, jota sinä ja kaverisi pidätte maailman parhaimpana?

Näin toimittiin viime viikolla Lahden ammattikorkeakoulussa, jonne oli kokoontunut eri puolilta Suomea parisataa nuorta yrittäjää, jotka olivat ideoineet, perustaneet ja pyörit-täneet omaa yritystään osana opintojaan joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Kyseessä oli NY ( Nuori yrittäjyys) Start Up-finaali, jossa valittiin lukuvuoden parhaat yri-tykset. Nyt oli aika kertoa omasta liikeideastaan vaativien tuomareiden lisäksi myös kilpa-kumppaneille ja yleisölle. Kuvien ja videon käyttö oli sallittua ja lavalla sai olla joko yksin tai sitten oman tiimin kanssa.

Tuomarit lausuivat arvionsa esitysten jälkeen ja seuraavaksi siirryttiin auditoriosta näytte-lytilaan, jossa mielenkiinnon kohteena oli kunkin harjoitusyrityksen tuotteiden ja palve-luiden esittely omilla ständeillä.

Kajaanin amk:n yritys The Great Escape vei sekä parhaan esityksen että parhaan harjoi-tusyrityksen palkinnon ja pääsi edustamaan Suomea kesällä Bukarestiin Euroopan Nuori Yrittäjyys Start Up- finaaliin.

Kuv

a Tu

ro N

umm

inen

Jari-Pekka Jääskeläinen


Muosa NY:n edustajat Lahdessa, vas. Milla Kallajoki ja Hanna Luhtavaara.


14 |

Palkitsemistilaisuudessa oli kuitenkin hienointa se, että yritysten keskuudesta valitun parhaan myyjän palkinnon sai Savonia amk:n muotoilun opiskelija Milla Kallajoki Muosa NY -pop up- liikkeestä.

Samaan aikaan kun puolet ryhmästä markkinoi muotoilijaopiskelijoiden valmistamia ainutlaatuisia koruja, pukuja, sormuksia jne. Kuopion keskustan Torinkulman liikkeessä, Milla hurmasi Lahdessa asiakkaat positiivisella olemuksellaan.

Savonia-amk:n opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa mukana kilpailussa ja heti saatiin menestystä!

Jari-Pekka JääskeläinenLiiketoimintaosaamisen lehtoriSavonia-ammattikorkeakoulu

18.5.2016Jari-Pekka Jääskeläinen


| 15

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 25.5.2016Raisa Leinonen

Tekeminen kotouttaa parhaiten


Näin sanovat maassa asuvat entiset pakolaiset, samoin kuin maahanmuuttajien kanssa työskentelevät. Maahanmuuttajien määrän nopea kasvu lyhyessä ajassa on tuonut laajat ja syvät monikulttuurisuuden haasteet Suomeen. Meillä ei ole laajamittaista kokemus-ta, eikä valmiutta toimia sujuvasti yhdessä maahanmuuttajien kanssa heidän erilaisissa haasteellisissa tilanteissa.

Asian voi nähdä myös positiivisesti. He ovat kasvava työvoima- ja asiakasryhmä, joten heidän tarpeensa tulisi huomioida laajemmin arjen palveluissa ja toimintaympäristöissä. Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti nuorempia kuin kantaväestö ja heillä on monen-laista ammattiosaamista. Onpa arvioitu, että heissä olisi ratkaisu joidenkin alojen työvoi-mapulaan. Tähän en usko.

Mutta tarvitsemme moniin ammatteihin kielitaitoista ja koulutuettua työvoimaa. Suoma-laiset yritykset tarvitsevat lisää ostovoimaa. Ehkä löytyisi myös lisää naisyrittäjiä ja uusia vaikuttajia yhteiskuntaamme.


16 |

25.5.2016Raisa Leinonen


Onneksi valtiovalta on jo reagoinut ja suunnannut resursseja koulutuspolkuihin ja työl-listäviin toimiin. Maahanmuuttajaperheille annettavasta ammatillisesta tuesta huolehdi-taan, samoin opettajien valmiuksista. Jotta positiivinen kierre syntyisi ja tukitoimilla olisi merkitystä, tarvitaan mielekästä tekemistä. Sitä tarvitsevat etenkin nuoret miehet.USA:n malli on, että alle vuosi avustetaan, sitten on pärjättävä omillaan. Työllistymistä tuetaan, mutta valtavasti jää myös avun ulkopuolelle. Laiton maassa oleskelu on ongel-ma. Paperittomien määrä uhkaa kasvaa Suomessakin ja se kehitys on saatava poikki heti.

Paljon ja monenlaisia tuntoja ovat maahanmuuttajat meissä suomalaisissa herättäneet. Kohtaamisen ja yhteisön merkitys on ratkaisevaa. Erityisen merkityksellistä se on niille, jotka tulevat perhekeskisistä kulttuureista. Meidän on kuunneltava maahanmuuttajien tarinoita ja kerrottava myös omamme. Kokeillaan rohkeasti uusi tutustumisen tapoja te-kemisen kautta. Vaikka ’rassaamalla’ autoja. Siinä ne sillat rakentuvat kulttuurien välille ja yhteinen kieli löytyy.

Raisa LeinonenTk- ja liiketoiminnan suunnittelija, kulttuurialaSavonia-ammattikorkeakoulu

| 17

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 1.6.2016Kaija Sääski

Tunnetta liikaa - osaamista liian vähän

Tunnetta liikaa – osaamista liian vähän

Jo joutui armas aika… Äidit pyyhkivät kyyneleitään kevätjuhlissa, eikä veisaamisesta tule mitään. Lapsia hävettää äidin nyyhkintä. Aina sama juttu.

Suvivirsi nostattaa nostalgisia muistoja koulutaipaleelta ja äidin hautajaisista. Itse en ky-kene veisaamaan, saati laulamaan. Tunnetta liikaa ja osaamista liian vähän.

Kesän alkuviikot ovat kouluissa yhtä juhlaa. Valmistutaan ylioppilaaksi ja ammatteihin eri koulutusasteilta. Peruskoululaiset intoilevat huolettomasta kesästä ilman läksypaineita.

Juhlia ennen paineet kasvavat juhlien järjestäjillä. Juhlien jälkeen paineet kasvavat jatko-opintoihin ja työpaikkaa etsivillä. Kumpaakaan ei riitä kaikille.

Jännityksellä odotetaan pääsykoetuloksia ja firmojen vastauksia. Lopputulokset tuottavat toisille jess-fiilistä ja toisille surun tuskaa.

Epätoivoon ei kannata vaipua, koska maailman huippukoulutuksemme avaa ovia jatko-opintoihin vaikka mutkan kautta. Sen mahdollistaa: avoin korkeakoulu.

Kuva

Rik

u Jo

kine

n


18 |

1.6.2016Kaija Sääski

Tunnetta liikaa - osaamista liian vähän

Avoin ammattikorkeakoulu- ja yliopistopolku ovat oiva väylä varsinkin niille, joille oivallus opiskelun tärkeydestä ja mielekkyydestä valkenee vasta myöhemmin, koulun loputtua.

Melkein koulupudokas kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä muistuttaa van-hempia:

”Hyvät koenumerot eivät tarkoita samaa kuin lahjakkuus. Suomessa koulu ja vanhem-matkin arvostavat eniten tietynlaista lahjakkuutta: teknistä, luonnontieteellistä ja kielel-listä. Minne unohtuivat kaikki muut? Mitenkäs taiteelliset lahjakkuudet ja käden taidot ja sosiaalinen lahjakkuus? Jostakin lapsesta voi tulla loistava runoilija tai soitinrakentaja tai esiintyjä tai luontokuvaaja. On tärkeää, että lapsi saa itse löytää oman juttunsa. Vain niin elämästä voi tulla onnellista.”

Suurta iloa ja onnea valmistuville!

Kaija SääskiKoulutusvastuujohtajaSavonia-ammattikorkeakoulu

| 19

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 8.6.2016Esa Viklund

Valtaisaa vaikuttavuutta

Valtaisaa vaikuttavuutta

Savonia-ammattikorkeakoulun visiona on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna 2020. Tavoite on haastava, mutta hyvän vision tavoin motivoiva ja saavutettavissa oleva.

Alueellisena ammattikorkeakouluna Savonian tehtävänä on erityisesti palvella maakun-taa, tuottaa alueelle osaamista, joka mahdollistaa hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ylläpitämi-sen ja kasvun.

Eräs merkkipaalu saavutettiin keväällä kun Savoniasta valmistui 20000. tutkinto. Vuodes-ta 1992 alkaen Savoniasta on valmistunut mm. 250 kätilöä, 480 agrologia, lähes 6000 insinööriä ja 300 musiikkipedagogia vain joitakin mainitakseni.

Savonian merkitystä alueelle voidaan toki mitata tutkintomäärillä, yhä tärkeämpää on kuitenkin arvioida sitä osaamista mikä tutkintojen ja muun toiminnan, kuten lukuisten projektien ja hankkeiden kautta aluettamme rikastuttaa. Savonian opiskelijat tekevät alu-een yrityksille osana opintojaan vuodessa satoja projektitöitä ja yli 100000 harjoittelu-päivää.

Pohjois-Savon, kuten koko Suomen, tulevaisuuden kannalta laadukkaalla koulutuksella on keskeinen rooli. Syrjäisenä pohjoisena kansana meidän on yksinkertaisesti oltava mui-ta keskimäärin osaavampia. Kilpailukykymme ei voi perustua halvempaan hintaan vaan differoituihin asiakasta kiinnostaviin tuotteisiin. Tämän vahvistamisessa yrittäjyydellä ja innovaatioiden kaupallistamisella on keskeinen rooli. Osana Savilahden tulevaa kampus-aluetta Savonia haluaa ottaakin entistä aktiivisemman roolin yrittäjyyden edistämisessä.

Tänä päivänä myöskään koulutus ei ole bulkkituote. Savoniassa pyrimme yhä voimak-kaammin mahdollistamaan opiskelijoille henkilökohtaistetut, räätälöidyt oppimispolut, jolloin myös osaaminen on aiempaa moninaisempaa. Tämä on mahdollista ainoastaan entistä vahvemmalla yhteistyöllä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tulevai-suudessa yhä suurempi osa oppimista tapahtuu työelämän autenttisissa oppimisympä-ristöissä ja enenevässä määrin oppilaitoksen seinien ulkopuolella. Tätä tuetaan laaduk-kailla ja monipuolisilla sähköisillä ympäristöillä.

Savonia saavuttaa visionsa Suomen vaikuttavimpana ammattikorkeakouluna ainoastaan laajamittaisella ja vuorovaikutteisella alueellisella yhteistyöllä. Tällöin voittaja on ennen kaikkea opiskelija, jonka osaaminen vastaa työmarkkinoiden tulevaisuuden vaateita.

Esa ViklundKehittämispäällikköSavonia-ammattikorkeakoulu


20 |


Kenen vastuulla into on?


Millainen vaikutus liiketoimintaan on sellaisella työntekijällä, joka innostuu ja innostaa toisia? Oli sitten kyseessä myyjä kaupassa, opettaja oppilaitoksessa, esimies tai atk-tuki-henkilö, on jokaisella merkitystä hyvän fiiliksen ylläpitämiseen.

Mitä eroa liiketoiminnan näkökulmasta on henkilöllä, joka aloittaa ja lopettaa keskus-telut aina negatiiviseen ja henkilöllä, joka pyrkii aina näkemään asioissa hyvät puolet ja kääntämään muidenkin katseen positiiviseen? Mitä eroa on siinä, että henkilöstö näkee muutoksen aina negatiivisena vai siinä, että muutoksessa nähdään uusia mahdollisuuksia ja niistä innostutaan?

Voiko työ tuntua vähemmän kuormittavalta, jos ilmapiiri työn ympärillä on myönteinen? Jokaisella työpaikalla voisi olla paikallaan pohtia, mikä on arvo sillä että porukassa on ihmisiä, jotka aktiivisesti pyrkivät kääntämään näkökulmat ja tuntemukset positiiviseen suuntaan. Mikä on tällaisen työntekijän arvo liiketoiminnalle ja mistä se arvo muodostuu?On selvää, että tällaisia tyyppejä löytyy pääosin jokaisesta työpaikasta, mutta osataanko heitä arvostaa ja miten se näkyy? Onko työpaikassa helppoa olla innostava, jos sitä ei arvosteta ja työpaikan arvona tuntuu kannustamisen sijaan olevan lannistaminen? Tuki voi tulla työkavereilta, asiakkailta, johdolta tai kaikilta näiltä. On paikallaan pohtia, mikä merkitys kannustamisella ja tuella on.

Mikä on esimiehen, johtajan tai yrittäjän vastuu asiaan? On helppoa olla sellaisen esi-mies, joka joustaa, innostuu ja innostaa muita, mutta tulisiko tyytyväisyys työntekijää kohtaan osoittaa jotenkin? Onhan selvää, että tällaisten työntekijöiden arvo näkyy ja he mitä todennäköisemmin vaikuttavat jos ei suoraan, niin ainakin välillisesti yrityksen liike-toimintaan.

Otetaan esimerkiksi kaupan myyjä, joka on aidosti innostunut myytävistä tuotteista ja innostuu työstänsä. Hänen asenteensa välittyy asiakkaille ja hän luo työyhteisöön ilma-piiriä, joka myös näkyy asiakkaalle päin. Tällainen aivan varmasti vaikuttaa asiakastyyty-väisyyteen, asiakkaiden ostohalukkuuteen ja mielenkiintoon asioida uudelleen. Haluatko sinäkin töihin tai työporukkaasi tällaisia työntekijöitä? Kuinka sinä jatkossa huomioit ja osoitat arvostuksesi innostuneelle ja innostavalle työntekijälle?


| 21

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 15.6.2015Salla Willman


Kuva

Sal

la W

illm

an


22 |

22.6.2016Kai Selander

Pääsykokeet - Valitseeko elämänuran äitisi?

Pääsykokeet – Valitseeko elämänuran äitisi?

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen perusteli korkeakoulujen pääsykoeuudistusta sille, että pääsykokeet kuormittavat liikaa kevään abiturientteja.

Itse olen pyrkinyt tietoisesti rasittamaan itseäni sekä henkisesti, että fyysisesti. Suomi on rakennettu satavuotisen historiansa aikana pääosin siten, että suomalaisia on kuormitet-tu, jolloin haasteeseen on vastattu sitkeällä ja ahkeralla työnteolla. Onko nykynuorison lii-allinen rasittaminen tosiaan ongelma? Ja onko se peruste muuttaa pääsykoejärjestelmää.Grahn-Laasonen ehdottaa, että korkeakouluihin pitäisi päästä pääosin ylioppilastodis-tuksen perusteella. Pääsykokeisiin pänttääminen pitäisi lopettaa. Siitä olen selkeästi sa-maa mieltä, että ulkoa opettelu vain pääsykoetta varten ei ole järkevää. Opiskelu on muuttunut internetin ja digitalisoitumisen johdosta, joten pääsykokeita toki tulee kehit-tää nykytilannetta vastaavaksi.

Mitä tapahtuu, jos pääsykokeista luovutaan? Selvää on, että tyttöjen osuus korkeakou-luissa tulee lisääntymään. Kuten kaikki tiedämme pojat kypsyvät hitaammin ja poikien on vaikeampi 15-vuotiaana ryhtyä määrätietoisesti pyrkimään oikeustieteelliseen. Ne opis-kelijat, joilla lukio ei syystä tai toisesta onnistu toivotulla tavalla, ovat ulkona korkeakou-luista. Jos alan valinta joudutaan tekemään jo lukion tai toisen asteen koulutuksen alussa elämänuran valitsee todennäköisesti opiskelijan äiti.

Itse kuluin tuohon epäkypsien poikien joukkoon. Lukion alussa kiinnostivat lähinnä ur-heilu ja mopedit. Tytöistäkään en vielä ymmärtänyt muuta kuin, että niitä pitää jahdata. Ei vielä ollut oikein selvillä minkä takia. Koulu tuli käytyä kunnialla, mutta 12 laudaturia ei todistuksessa ole. Kun armeijan jälkeen kuitenkin päätin hankkia kunnollisen opiske-lupaikan, opiskelin ahkerasti kevään ajan pääsykokeisiin. Pääsinkin kahteen toivomaani yliopistoon. Minusta lukeminen pääsykokeisiin ei ollut pänttäämistä tai ulkoa opettelua. Pääsykoekirjat olivat suoraan pääaineeni perusopintoja ja pääsykokeissa tehtävät olivat essee-tyyppisiä, eikä mitään ulkoa opettelua. Kun olin opiskellut perusteellisesti perus-asiat, minulla oli erittäin hyvä pohja suorittaa muut opinnot pääaineesta. Huomasin eron opiskellessani sivuaineita, joihin en ollut perehtynyt aikaisemmin. Nuorempi tyttäreni kävi juuri pääsykokeissa. Essee-tyyppisiä nekin.

Olen valokuvassa koulukaverini kanssa noin 15 vuotiaana. Kaverilla kasvoi jo parta, mutta itse olin vähän kehityksestä perässä. Partakin alkoi kasvaa heti armeijan jälkeen ja nykyi-sin olen 5 cm pidempi kuin kaverini. Muistan hyvin, kuinka kaverini älysi panostaa läk-syjen lukuun, kun odottelin pihalla polkupyöräni kanssa. Patrik Lainekin vaikuttaa melko kypsältä 18-vuotiaalta. Pelaa kuin 30-vuotias ja ulkonäkökään ei ole kovin tyypillinen 18-vuotiaalle.

Hallituksen tavoitteena on myös valmistumisen nopeuttaminen. Opintojen venyminen on huono asia, mutta en pidä kovin pahana, jos nuori on töissä muutaman vuoden en-nen korkeakouluopintojen aloittamista. Juuri aikuisryhmän oppimistehtäviä arvioitaessa vaikuttaa muutaman kymmenen vuoden työelämään tutustumisjakso olleen hyödyksi kokonaisuuden hahmottamiseksi. Enkä välttämättä haluasi joutua 21-vuotiaan lääkärin käsittelyyn.

| 23

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 11.11.2015Kai Selander

Pääsykokeet - Valitseeko elämänuran äitisi?

Miksi kaikki muutokset aina tähtäävät siihen, että kaikilla pitäisi olla helpompaa? Suomi on suuressa ahdingossa. Kymmenenprosentin kilpailukykyloikka voitaisiin toteuttaa si-ten, että kaikkia rasitetaan 10% lisää. En usko, että oltaisiin vielä kovin lähellä edellisten sukupolvien rasitusta.

Kai SelanderLiiketalouden lehtori, yrittäjäSavonia-ammattikorkeakoulu

Kuvassa oikealla kypsä 15-vuotias, joka suuntautuisi tuon hetkisen tilanteen perusteella varmaankin eläinlää-käriksi.


24 |

29.6.2016Jari-Pekka Perttison

Kyllä Islanti opettaa!


Usein käytetty sanonta ”kyllä Siperia opettaa” voisi viime päivien tapahtumien valossa vääntyä paremminkin muotoon ” kyllä Islanti opettaa”. Satujen saari, jossa tulivuoriakin on melkeinpä enemmän kuin asukkaita, on paistatellut maailman keskipisteenä jalkapal-lon EM-kisojen menestyksensä ansiosta.

Viimeksi maa kukisti toisen saarivaltion, jalkapallon emämaan Englannin. Brexit taisi jää-dä briteiltä unohduksiin ainakin vähäksi aikaa siinä tunnemyrskyssä, jossa kaikki vähänkin jalkapalloilua seuraavat Englannin kannattajat armottomasti ruoskivat niin pelaajia kuin valmentajaakin. Toisaalta Islannin joukkueen tarina saattaa jatkua vielä seuraavankin koi-toksen jälkeen, sillä raamikkaat viikingit pistävät lujille myös isäntämaan Ranskan futaa-jat, jolloin ollaankin jo lähellä mitalipelejä.

Mitä sitten voisimme oppia ja omaksua omaan työhön ja yrittämiseen saarelaisten toi-minnasta ja erityisesti asenteesta? Resurssien ollessa rajalliset on valittava selkeä ja yk-sinkertainen tapa toimia ja tehdä asioita. Asetettu päämäärä on pidettävä aina kirkkaana mielessä. Noudatettava päivästä toiseen valittua taktiikkaa ja toimittava ryhmänä, epä-itsekkäästi yhteisen päämäärän eteen töitä tehden. Uskottava omaan peli-/liikeideaan, joka jossakin vaiheessa kantaa hedelmää ja tuo tulosta.

Kannattajien tuki ja kannustus on myös hyvin tärkeää. Viimeisten tietojen mukaan 99,8 % kaikista islantilaisista seurasi ottelua joko paikan päällä Ranskassa, eri katsomoissa Islan-nissa tai ainakin tv:n välityksellä. Osansa on varmaan jo maailmanmaineeseen nousseella urheiluselostajalla, jonka rinnalla meidän Höyry Häyrisemme ja Mertarannan Anterokin ovat rauhallisia, tasatahtisen puheenparren käyttäjiä.

Uskollinen fani kuva: Dan Mullan

Kuva

Dan

Mul

lan

| 25

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 29.6.2016Jari-Pekka Perttison


Esimerkin voima on usein ollut tärkeä ja rohkaiseva niin urheilussa kuin työelämässäkin. Uskallan väittää, että Islannin joukkueen menestys ei pelkästään innosta pienen maam-me jalkapallopiirejä uskomaan mahdolliseen menestykseen tulevaisuudessa. Se kannus-taa ja motivoi suomalaisia monella muullakin elämän alalla; huolimatta sijainnistamme ja maamme asukasluvusta me voimme pärjätä monin eri tavoin isompiemme joukossa. Kii-tos Islanti opeista ja menestystä loppupeleissä!

Jari-Pekka PerttisonLiiketoimintaosaamisen lehtoriSavonia-ammattikorkeakoulu


26 |

6.7.2016Jouni Vornanen

Palvelua, pyydän

Palvelua, pyydän

Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka monta kertaa päivässä olemme palvelutilanteessa. Palvelua tarjotaan kaikkialla: verotoimistossa, kaupassa, postissa, ravintolassa tai vaikka-pa kaatopaikalla.

Viemme vaimon kanssa usein poistettavaa tavaraa Kuopiossa Jätekukon kaatopaikalle Karttulan tien varteen. Eikä ensimmäisenä tule mieleen, että kaatopaikalla saa erinomais-ta palvelua. Siellä todella palvellaan ensi luokkaisesti. Jos ravintoloissa olisi yhtä hyvää palvelua, kotona ruokailu romahtaisi sillä kertaa.

Kaikki on muuttunut palveluksi. Ennen vanhaa sairaalassa saatiin hoitoa ja ihmistä kut-suttiin potilaaksi, nyt hän on asiakas. Kun laitapuolen kulkija vapautetaan putkasta, poliisi kiittää käynnistä ja toivottaa vieraan tervetulleeksi takaisin. Asiakaspalvelua tämäkin.

On vaikea kuvitella ammattiryhmää, johon palvelua ei kuuluisi. Olipa sitten huippu-urhei-lija, asiantuntija tai taiteilija, on osattava palvella ja myydä itseään.

Suomalaisessa kulttuurissa palvelua ei ole arvostettu, vaikka etelän mailla ihailemme notkeita tarjoilijapoikia. Palvelu vaatii muun muassa luovuutta, vuorovaikutustaitoja, jat-kuvaa oppimista ja stressinsietokykyä. Asiakaspalvelijalta vaaditaan pitkää pinnaa, kun vastassa on ihminen joka natisee joka pilkkuvirheestä.

Kuva

Sav

onia

-am

mat

tikor

keak

oulu

| 27

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 6.7.2016Jouni Vornanen

Palvelua, pyydän

Palvelun kukkaseen törmäsin kerran vaimon kanssa autokaupoilla. Minulla ei ole korttia, enkä ymmärrä autoista muuta kuin että yleensä kulkuneuvolla on neljä kumista pyörää. Vaimo tenttasi myyjää asiantuntevilla kysymyksillä.

Myyjä ei vastannut vaimolleni vaan minulle. Keskustelu oli kuin huonosta englantilaisesta komediasta. Kaiken huipuksi myyjä tarjosi minulle autonavaimia koeajelua varten. Olisiko pitänyt kokeilla. Siinä oli tanner tömissyt ja aitaa kaatunut.

Hyvä palvelu lähtee aidosta ihmisen kohtaamisesta, jossa asiakaspalvelija auttaa asiakas-ta ja kohtelee ihmistä yksilönä. Usein mietin, ymmärtävätkö yritykset itsekkään, kuinka arvokas ammattitaitoinen asiakaspalvelija on heidän brändilleen tai tuotteen myynnille, olipa tuote sitten mikä tahansa.

Jouni VornanenTiedottajaSavonia-ammattikorkeakoulu


28 |


Paha muuttuu hyväksi, hyvä paremmaksi


Kun melukylän lapset vanhenevat keski-ikäisiksi, kaivataan lapsuuden maisemiin viinila-sin ääressä tai muisteloissa. Nuoruuden hölmöilyt muuttuvat hauskoiksi tarinoiksi. Äkäi-sistä, vanhan, kunnon ajan kansakoulunopettajista syntyy legendaarisia pedagogeja.

Muisti on ihmeellinen: paha muuttuu hyväksi ja hyvä paremmaksi.

Kaupungit kisaavat maineestaan, niin tekevät myös kaupunginosat. Parasta maineen nostatusta ovat hienosti kirjoitetut, toimitetut kirjat ja kuvateokset. Riman kisoissa nosti korkealle Niiralan kaupunginosa Muistojen Niirala -kirjallaan. Nyt on Kuopion Julkulan kaupunginosan vuoro näyttää ja panna paremmaksi. Syksyllä ilmestyvän Julkula-kirjan ennakkomyynti on menossa. Nimiehdotuksiakin otetaan vielä vastaan.

Kaupunginosan maine on yhtä katoavaista kuin firman maine. Ero on siinä, että yrityksen hyvä maine katoaa nopeasti ja menettää markkina-arvonsa kuten Volkswagenille kävi jäätyään kiinni päästömittausten vääristämisestä.

Hyvä on virheherkkää.

Kaupunginosan maine ei romahda yhdessä yössä. Merkit ovat näkyvissä vuosia. Rau-hallinen perheidyllikylä muuttuu mopopoikien ja pissistyttöjen paratiisiksi kymmenessä vuodessa.

Huonomaineisella asuinalueelle asuntokauppa tökkii ja kiinteistöjen arvot laskevat. On-gelma poistuu parin kymmenen vuoden kuluessa, kun kaupunginosasta kehkeytyy rau-hallinen, vanhusten lähiö.

Julkula nostattaa fiilistä pintaan. Onhan lapsuuteni kahden mielisairaalan välissä tarua ihmeellisempää: jylhä Puijon metsä peikkoineen, koivu- ja pihlajakujineen, karjalaisten ja muiden vähemmistöjen eloisuus, Niuvan ja Beeskan mielisairaaloiden läheisyys erilaisine asukkaineen. Yhtenä jouluna oli Niuvan potilas meillä joulupukkina. Joulun jännitys oli aitoa.

Kilometrin koulumatka Niuvan kouluun taittui jalkaisin, pyörällä tai puusuksilla hiihtäen. Koulun huussi oli sen verran pelottava paikka syvine istuinaukkoineen, että monesti sin-nittelin kotiin, vaikka hätä oli suuri. Sattuihan niitä vahinkojakin. Pakkasella vauhti kiihtyi, kun kinttuja paleli ja hiihtohousut jäätyivät…

Nyt Saaristokaupungissa asuvana en voi kuin edelleen ylistää Julkulaa ja sen pysyviä palveluja. Leipomo, kahvila, kauppa, parturi, päiväkoti, koulu, sairaalat, Ulla Krouvi, uima-ranta, urheilukenttä, Puijon metsä.

Kuopion alueen kauppakamarilla on yritysten välinen Parasta palvelua -kilpailu. Suositte-len samaa myös kaupunginosien välille. Julkula – parasta pukkaa.


| 29




30 |

20.7.2016Esa Viklund

Yrittäisinkö yrittäjänä?


Koulutustason nouseminen vaikuttaa yrittäjyysinnokkuuteen laskevasti. Tätä faktaa vah-vistaa jälleen kerran Akavan teettämä kysely, jonka mukaan 20–35-vuotiaista ammat-tikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli sitä mieltä, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin. Yliopistoista valmistuneista samaa mieltä oli vain 13 prosenttia vastaajista. Samaisen tutkimuksen mukaan 36–64-vuotiasta ammat-tikorkeakoulutetuista 21 prosenttia koki opintojensa tukeneen yrittäjyyttä. Yliopistoista valmistuneista saman ikäisistä tätä mieltä oli vain seitsemän prosenttia.

Miten korkeakouluopintojen sitten tulisi tukea yrittäjyyttä? Vaikka tiedon on todistettu lisäävän tuskaa, tarvitaan varmasti faktoja ja esimerkkejä. Mahdollisuuksien näkeminen ja vaihtoehtojen vertailu edistää yrittäjyyttä kun yrittäminen nähdään yhtenä mahdol-lisena uravaihtoehtona muiden joukossa. Sen sijaan ajatus siitä että hyvin suunniteltu ”yrittäjyyskasvatus” johtaisi kasvavaan määrän Suomen taloutta elvyttäviä uusia yrityksiä kuulostaa tänä päivänä epätoivoiselta eilispäivän haikailulta, joku varmasti tähänkin vielä uskoo.

Korkeakoulujen luontainen mahdollisuus edistää yrittäjyyttä on luoda avoimia innovaa-tioympäristöjä joissa kyseenalaistetaan olemassa olevaa, kokeillaan, opitaan ja luodaan uutta. Hyviä esimerkkejä löytyy sekä kansainvälisesti että kotimaasta, Pohjois-Savossa olemme vielä valitettavasti lähtökuopissa. Eri alojen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kohtaaminen synnyttää väistämättä uusia innovaatioita ja verkostoja, jotka toimivat puo-

| 31



lestaan pohjana yritystoiminnalle. Eri koulutustasojen oppilaitoksilla on myös hallussaan merkittäviä aineellisia resursseja (koneita, laitteita, ympäristöjä), joita olisi mahdollisuus hyödyntää merkittävästi nykyistä tehokkaammin vaikkapa tuotekehityksessä ja uusien tuoteinnovaatioiden testauksessa.

Jonkin verran keskustelua häiritsee myös eräänlainen joko/tai-ajattelu. Yrittäminen näh-dään usein tarpeettoman totalitäärisenä valintana vaikka näin ei tarvitsisi olla. Sen sijaan että tavoitteena olisi elinikäinen yrittäjyys ja tästä tunnustuksena yrittäjäjärjestön myön-tämä standaari, on tulevaisuudessa yrittäjyys yhä useammin yksi elämänvaihe tai osa kokonaisuutta palkkatyön ohella.



32 |

27.7.2016Jouni Vornanen

Valittajat

Valittajat

Valittajat ovat kaikille tuttuja, varsinkin palveluhenkilökunnalle. Kaikki inhoavat jatkuvan ruikutuksen kuuntelua. Valittajien asenteet voivat pahimmilleen tarttua jopa ympärillä oleviin ihmisiin.

Myyjä voi kokea valituksen henkilökohtaisena vinoiluna tai sodanjulistuksena, jossa vi-hollisena on valittava asiakas. Tuttu tilanne monelle asiakaspalvelijalle. Edessä pönöttää asiakas naama punaisena ja huutaa kuin palosireeni, joka vinkuu asiasta johon myyjäru-kalle ei ole osaa ei arpaa.

Viisaat puhuvat valituskulttuurista. Vinkumisen juuret löytyvät kuulemma yritysmaail-masta, josta se on levinnyt myös muille elämäalueille kuten terveydenhuoltoon ja oppi-laitoksiin. Lääkärit antavat vääriä diagnooseja tai opiskelijat ovat tyytymättömiä arvosa-noihinsa.

Kysehän on tietysti siitä, ettei asiakashallinta ole kuosissaan. Harmittavan usein valittaja nähdään rasitteena tai hävittynä kauppana, kun asia pitäisi käsitellä haasteena tai osana asiakaspalvelua.

Kuva

Sav

onia

-am

mat

tikor

keak

oulu

| 33

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 27.7.2016Jouni Vornanen

Valittajat

Valitushan on vain tietoa palvelusta, merkki siitä että jokin myyntitilanteessa ei ole men-nyt putkeen. Ajatus pitäisi kääntää toisinpäin. Valittaja ei ole hankala asiakas vaan kon-sultti, joka antaa yritykselle ilmaista tietoa epäonnistuneesta myyntitapahtumasta.

Jos valituksen käsittely on ohjeistettu, myyjä voi keskittyä palvelemaan asiakasta ja sel-vittää kaikessa rauhassa valituksen syyt. Kun valitus hoidetaan asiallisesti, eikä asiakas-parkaa pompotella vastuuhenkilöltä toiselle, yritys saa entistä tyytyväisempiä asiakkaita.Ongelmana eivät ole liikaa valittavat, vaan liian vähän valittavat kuluttajat. Suomalaiset eivät herkästi valita palvelusta: asiaa harmitellaan kaveriporukoissa. Maine huonosta pal-velusta tai tuotteista leviää kulovalkeana, siksi valituksien hoito tulisi ottaa haltuun.

Jouni VornanenTiedottajaSavonia-ammattikorkeakoulu


34 |

4.8.2016Petteri Alanko

Kokemuksesta elämykseen

Kuva

Sav

onia

-am

mat

tikor

keak

oulu

n ku

va-a

rkis

to


Kesälomalla varmasti itse kukin on juossut erilaisten elämysten perässä, sellaisten joista harvoin arkena pääsee nauttimaan. On jotenkin oletettavaa että kesällä pitää tehdä jotain erityistä, sellaista mihin arkena ei ole mahdollisuutta. Mutta pitääkö elämysten olla eril-lään arjesta, vai kuuluisiko meidän osata kaivata niitä ihan ympärivuotisesti?

Wikipedian mukaan elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Ihan tuollaiseen ei toki arjen keskellä kovin helposti päästä, mutta bisneksen kannalta se ei ole tarpeenkaan.

Googlesta jos hakee elämyksiä, tulee tarjolle laskuvarjohyppyä, vuorikiipeilyä ja kosken-laskua. Mutta jos rullaa hieman alaspäin hakutuloksissa, löytyy kuvia ruoka-annoksista, elokuvalipuista ja huonekaluista. Edullisimmillaan kirjallisuus kertoo elämyksen syntyvän vaikkapa kaupan purukumiautomaatilla. Purkan nopeasti häviävä maku ei haittaa, kun-han laitteeseen saa syöttää kolikon ja ruuvata purkan omin käsin ulos. Nuorille aikuisille kokemusta on tarjonnut mm. Starbucks, jossa pahvimukia koristaa iloisesti kirjoitettu asi-akkaan nimi. Kelpaa kuulemma jaettavaksi myös some-kanaviin.

Tämän tyyppisiin asioihin varmasti useimmilla meistä on mahdollisuus, myös arjen kes-kellä. Kyse on ehkä enemmän siitä, että tarjotaanko meille näitä, ja osaammeko näitä palveluntarjoajilta olla vaatimassakaan.

| 35

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 4.8.2016Petteri Alanko


Miten tämä sitten liittyy liiketoimintaan ja bisnekseen? Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka reissaa kesällä ja ostaa palveluita joita ns. arjen keskellä ei tule ostettua. Tänä kesänä pääsin nauttimaan useaan otteeseen tilanteesta, jossa olin saanut jotain extraa, enemmän kuin mitä olin odottanut saavani. Heräsinkin pohtimaan, että olisimmeko me suomalaiset valmiita ostamaan enemmän palveluita, jos niiden kuluttaminen ylittäisi odotuksemme? Tulisiko yhä useammin sellainen olo, että ”kylläpä kannatti ostaa, oli hintansa väärti”?

Uskallan olettaa, että käyttäisimme enemmän rahaa, jos sillä saisi hieman enemmän kuin vain sitä mitä olemme alun perin lähteneet ostamaan. Joskus kyse voi olla asiakaspalve-lusta, joskus itse tuotteesta.

Englanniksi elämystä kuvataan useimmiten termillä experience, joka on lähempänä ko-kemusta, ja siten laimeampi kuin meidän suomalaisten elämys. Pidetään me suomalaiset kiinni tuosta voimakkaammasta termistä, ja kehitetään tuotteita ja palveluita kohti odo-tukset ylittävää kokemusta.

Petteri AlankoViestintäpäällikköSavonia-ammattikorkeakoulu


36 |


Olympialaiset yrittäjyyden hengessä


Katsellessani Rion olympialaisten eri lajeja tuli mieleeni, kuinkahan moni urheilija on uh-rannut suurimman osan elämästään ja erityisesti viimeiset neljä vuotta menestyäkseen elämänsä tärkeimmässä kilpailussa. Valitettavasti moni joutuu kuitenkin pettymään ja taas monilla alkaa olympiadin mittainen valmentautuminen kohti seuraavia koitoksia, jos ikä tai loukkaantuminen ei muodostu esteeksi matkan varrella.

Yrittäjyys on verrattavissa urheiluun monessakin mielessä. Kumpikin vaatii luonteen lu-juutta, pitkäjänteistä työtä, sopivia ominaisuuksia sekä jonkin verran myös onnea. Kai-kesta huolimatta haluttu tulos ei kummassakaan ole ollenkaan varmaa, sillä aina on kil-pailijoita, joilla on sama päämäärä ja voittamisen/menestymisen kiilto silmissään. Samoin kohtalo voi puuttua peliin tavalla, jota on mahdoton ennakoida.

Yrittäjänä menestynyt tuttavani totesi kesällä tavatessamme, että tällä hetkellä tarvittai-siin lisää ihmisiä, jotka uskaltaisivat ottaa riskejä, toteuttaa uusia liikeideoita ja pistää itsensä muutenkin täysillä likoon. Samoin urheilijan on menestyäkseen otettava riskejä harjoittelun suhteen, olipa sitten kyse korkean ilmanalan leireistä, uusista harjoitusmeto-deista tai vaikkapa valmentajan vaihdosta.

| 37

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 10.8.2016Jari-Pekka Jääskeläinen


Kummallakin ryhmällä on varmaan yhteisiä ominaisuuksia ja kannustimia, joiden ansiosta jaksetaan päivästä toiseen motivoitua asetetun päämäärän saavuttamiseen. Olisi helppo sanoa, että sekä yrittäjillä että urheilijoilla olisi päällimmäisenä motivaattorina taloudel-linen menestys ellei jopa rikastuminen. Joskus varmaan näin onkin, sillä ammattilaisena urheilijakin pääsee tuloihin, joista moni tavallinen palkansaaja saattaa vain uneksia.

Kuitenkin esim. monet tennishuiput, menestyneet koripalloilijat, golfammattilai-set ja huippuyleisurheilijatkin kilpailevat olympialaisissa ilman maallisen mammonan tavoittelua. Vaikka menestyminen Riossa saattaakin auttaa palkkioneuvotteluissa, olisi-ko kuitenkin jokin muu tekijä, joka joka päivä saa urheilijan noudattamaan rankkaa val-mennusohjelmaa valmentajan valvonnassa? Samoin moni menestynyt yrittäjä perustaa edelleen uusia yrityksiä ja etsii uusia liikeideoita, vaikka voisi hyvinkin nauttia jo työnsä tuloksista.

Onneksi myös meillä on edelleen nuoria urheilijoita ja yrittäjiä, jotka uskovat tekemiseen-sä ja joilla on unelmia, jotka jonakin päivänä saattavat muuttua todeksi. Yhteiskunnan tulisikin varmistaa toimillaan, että myös tulevaisuudessa olosuhteet olisivat suotuisat niin urheiluun kuin yrittämiseen. Näiden merkitys maallemme on suurempi kuin ymmärräm-mekään.



38 |

17.8.2016Raisa Leinonen

Digiloikalla töihin


Digioraakkelit ja -yhteisöt vannovat maailman mullistavaan ilmiöön kun taas kyynikko-jen joukko on turhautunut ja ymmällään. Hyvää tarkoittavilla hankkeilla tuppaa olemaan huono maine. Ei vähiten sen vuoksi, että ne vievät aikaa tai käyttäjien eteen sysätään keskeneräisiä kehitysversioita.

Kriittisesti voi kysyä, kenen näkökulmasta ja määritteleminä digitaalisten ympäristöjen sisällöt syntyvät ja millaisilla mittareilla digihyötyjä ja –haittoja mitataan? Kokonaisvaiku-tuksia on vaikea hahmottaa.

Digitaaliset markkinat kehittyvät huimaa vauhtia. Suomalaisena korpesi kirjoitus, jossa EU:ta arvosteltiin digiajan nahjukseksi. EU yrittää kovasti luoda yhteisiä digitaalisia sisä-markkinoita, joiden odotetaan tuovan vuosittain 415 miljardin euron edut. Suuri visio on, että yritykset ja julkinen sektori tekevät hankinnat verkossa ja yhteisillä säännöillä.

Mutta ensin pitää purkaa kansalliset esteet, sillä jokainen EU -maa toimii omilla säännöil-lään digimarkkinoilla. Nähtäväksi jää, pääsemmekö esimerkiksi yhteisiin alv-käytänteisiin, postimaksuihin, tekijänoikeus- ja laskutuskäytänteisiin, kuluttajasuojaan ja tietoturvaan.Digitalisaatiossa USA ja Kiina ovat monessa kohden jo porskuttaneet ohi. Kovin pitkää ei EU tässä voi vatuloida. Oppivat koneälyt kuten Google tai Facebook tuntevat meidät paremmin kuin paraskaan esimies. Jos käytän yhtä, olen jo osa oppivaa tietokantaa. Ja mitä enemmän käytän, sitä enemmän tietoa tarpeistani ja mieltymyksistäni kertyy.

| 39



Voisivatko työorganisaatioiden tietojärjestelmät toimia samalla periaatteella? Työn mer-kityksellisyys lisääntyy kun älykkyys valjastetaan tukemaan työprosesseja kuormittamisen sijaan. Sujuva digitaalisten työkalujen käyttö, työajan säästö, työn sisällön mielekkyyden kokemus suhteessa turhautumiseen laitteiden tai järjestelmien toimimattomuuden ää-ressä, on digikamppailua käyvän unelma.

Digitalisaatio mahdollistaa paljon ja elämme jo sen keskellä. Työn koneistumista pelä-tään.

Pohdin työn tekemisen visiota älykkäässä digiloikassa. Miten sen voi valjastaa aikaisem-paa tarkoituksenmukaisempaan vuorovaikutukseen, tekemisen prosesseihin ja palvele-maan tarpeitani.



40 |


Bisnes tuo hyvinvointia - hyvinvointi luo bisnestä

Bisnes tuo hyvinvointia – hyvinvointi luo bisnestä

Uusia yrityksiä kehon ja mielen hyvinvoinnin, liikunnan, ravitsemuksen ja terveyden edis-tämiseksi syntyy nopealla sykkeellä. Ihmisen hyvinvointiin liittyvä yritys- ja liiketoiminta on nopeasti kasvava trendi.

Koulutukset, joista valmistuu liikunnan tai terveyden ammattilaiseksi kiinnostaa nuoria vuodesta toiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutus on kestosuosikki.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi, terveys, terveelliset elämäntavat, terveyden edistäminen, kulttuurikokemukset ja paremmat, yksilöllisemmät palvelut kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen radikaalin uudistuksen eli kansan kielellä soteso-pan oletetaan avaavan kilpailua alalle. Uudistus lisää ja monipuolistaa yksityistä tarjontaa.Silja Huhtiniemi, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja, kannustaa Pohjois-Sa-voa ottamaan lisävauhtia talouteensa terveydestä. Hänen mukaansa alan bisnesmahdol-lisuuksia on vasta raapaistu.

Savoniassa uskomme samaan. Siksipä syksyllä 2017 alkaa uusi, koko Suomessa ainutlaa-tuinen hyvinvointi- eli wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelma, josta valmistuu traden-omiksi. Koulutukseen voi hakea ensi kevään yhteishaussa.

| 41


Bisnes tuo hyvinvointia - hyvinvointi luo bisnestä

Hyvinvointiala on laaja ja sen liiketoimintaosaajista on kysyntää. Olemme varmistaneet sen paikallisten yrittäjien kanssa käymissä keskusteluissamme.

Uuden koulutuksemme tarpeellisuudesta ovat vakuuttuneita niin lääkärikeskus-, apteek-ki-, kuntosali-, hyvinvointiteknologia-, kuntoutus-, kylpylä-, matkailu- ja hyvinvointikes-kusyrittäjät.

Wellness-liiketoiminnan tradenomi erottuu erityisosaamisellaan muista tradenomeista. Hänellä on vahvan liiketoimintaosaamisen lisäksi monipuolinen hyvinvointiin liittyvä tie-tämys ja alan yritystoiminnan kehittämisosaaminen.



42 |


Mikä sinusta tulee isona?

Mikä sinusta tulee isona?

Otsikon mukaisella kysymyksellä on perinteisesti ahdisteltu juuri koulutiensä aloittanutta pientä tulevaisuuden toivoa. Aiemmin vastaamisessa saattoi ollakin jokin mieli, ammat-ti periytyi usein isältä pojalle ja usean kymmenen vuoden työura haaveammatissa oli mahdollinen ja jopa tavoiteltava. Tänä päivänä paras vastaus voisi olla ”enpä todellakaan tiedä”, mikä ei varmaankaan tyydyttäisi kysyjän tiedonnälkää.

Yksi mahdollinen tapa lähestyä yhä haastavammaksi muuttuvaa kysymystä olisi vastata mikä pikku koululaisesta nyt ei ainakaan tule isona. Ei tule matkatoimistovirkailijaa eikä videovuokraamon tyyppiä. Sanomalehtityön ammattilainen lienee myös epätodennäköi-nen vaihtoehto, pienen koululaisemme on vaikea ymmärtää miksi vanhoja uutisia pitäisi kantaa paperille painettuna kotiin?

Hieman pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa uhan alla ovat esimerkiksi ravintolako-kin, kirjanpitäjän ja kaikenlaiset ajoneuvokuljettajan ammatit. Robotit tulevat, tahdoimme sitä tai emme. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että tekoäly voisi korvata suomalaisten työpaikoista 36 prosenttia seuraavan 10–20 vuoden aikana. Alussa esitetty kysymys pienelle koululaiselle alkaa tuntua suorastaan kohtuuttomalta.

| 43


MIkä sinusta tulee isona?

Myös koulutusorganisaatioissa kysymys tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta on keskeinen, emmehän halua kouluttaa nuoria menneisyyden ammatteihin. Vastuu on suuri, niin yhteiskunnan kuin opiskelijoiden näkökulmasta. Tänä syksynä aloittavat kor-keakouluopiskelijat ovat työuransa puolivälissä joskus vuoden 2040 aikoihin jolloin moni varmasti toimii ammateissa ja tehtävissä joita emme edes vielä tunnista.

Muutoksen keskellä turvaa luova tekijä on tunnistaa pysyviä asioita, fundamentteja, asi-oita jotka kestävät aikaa eivätkä muutu. Tehtävä on merkittävästi helpompi kuin tule-vaisuuden ammattien ennustaminen: vuonna 2040 miesten jalkapallomaajoukkue ei ole edelleenkään raivannut tietään arvoturnaukseen, alkamassa kuitenkin kaikkien aikojen karsinnat. Paavo Väyrysen pyrkii vuoden 2042 vaaleissa Keskustan ehdokkaaksi ja Olki-luodon kolmosreaktorissa tehdään viimeistelytöitä. Esa ViklundKehittämispäällikköSavonia-ammattikorkeakoulu


44 |


Haista home asuntokaupassa!


Keväällä Kuopiossa oli myynnissä enemmän asuntoja kuin koskaan, jopa enemmän kuin 90-luvun syvimmässä lamassa.

Ennustan kristallipallostani mullistusta asuntokaupan alalle. Koti on yksi suurimmista yk-sityisen henkilön hankinnoista elämänsä aikana. Koti ostetaan usein enemmän tunteella kuin järjellä, mutta moni talo ja asunto jää ostamatta jos ostaja oirehtii.

Asuntomarkkinoilla on alkanut liikkua tarkkanenäiset ostajat, joiden tärkein kriteeri asun-tokaupassa on puhdas ilma.

Kiinteistövälittäjät ovat helisemässä, sillä potentiaaliset ostajat eivät nykyisin katso enää vain keittiökalusteita ja kylpyhuoneen laattoja, vaan nuuhkivat nurkkia ja valesokkelia, tarkastelevat paineseinän reunoja ja kiipeilevät katolla. Yhä useampi asiakas on altistunut homeelle jossain elämänsä vaiheessa. Kosteusvaurioiden, sisäilmaongelmien ja homeen pelko näkyy ja vaikuttaa yhä voimakkaammin myös asunnon ostotilanteessa.

Kävin itse läpi viime keväänä lähes sata asuntonäyttöä. Olin juuri se hankala asiakas, joka soitteli isännöitsijöille, teki ehdollisen tarjouksen, vaati koeasumista ja purki tarjouksen toisensa jälkeen kun alkoi oirehtia myynnissä olevassa asunnossa. Ongelma ei ole kenen-kään yksittäisen myyjän ja välittäjän syy, tämä on Suomen syy. Suomen ”hyvä rakennus-tapa” on ollut pitkään huono.

| 45

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 7.9.2016Ulla Pekkarinen


Sisäilmaongelma ei ole aina homeongelma. Yhdelle on painovoimainen ilmanvaihto pai-najainen, toinen oirehtii tehokkaasti ilmastoiduissa taloissa, joku ei kestä puuta ja osa karttaa jo uusiakin materiaaleja. Tilanne ei ole helppo ostajalle, myyjälle eikä välittäjälle. Välittäjä on kuitenkin ainoa, joka tekee tätä työkseen. Valitettavan usein prosessiin jou-dutaan ottamaan myös lakimies.

Tapasin ostokierroksella ammattitaitoisia välittäjiä, sympaattisia perheitä ja huolestuneita isännöitsijöitä. Harva haluaa pahaa toiselle, mutta kodin haluavat kaikki. Vain muutamas-sa tilanteessa epäilin, että tarkoitus oli laittaa vahinko kiertämään, mutta pääasiallisesti uskallan kehua savolaisia välittäjiä asiantunteviksi ja vain vähän kieroiksi. Myyntityöstä-hän tässä kuitenkin on kyse.

Sisäilmaongelma ei yleensä ilmene puolen tunnin näytön aikana. Uskon, että tulevaisuu-dessa ostajat vaativat yhä tarkempia tietoja kohteen korjaushistoriasta, sisäilman laadus-ta ja jopa perheen terveydestä. Tässä saattaa piillä uusi liikeidea. Tosin nenäkin kertoo jo paljon, ja siksi suosittelen ottamaan asuntonäyttöön mukaan useamman nenän.

Yhteydenottojen määrän perusteella minulla olisi hieno ura homekoirana.



46 |


50-vuotias! Nyt on hyvä hetki ryhtyä pitkäaikaistyöttömäksi


Hallituksen budjettiriihessä päätettiin jatkaa velkaantumista, joka olikin odotettavissa. Suuri hämmästys oli itselleni, että Lex Lindström pitkäaikaistyöttömien vanhuus?eläkkeen aikaistamisesta hyväksyttiin hallituksessa.

Tuntuu kummalliselta, että tehdään tällaisia päätöksiä, kun eläkeläisten osuus väestöstä lisääntyy muutenkin. Siinä onkin miettimistä 55-vuotiaalle, kannattaako tehdä vielä 10 vuotta sekalaisia töitä vai pötkötellä kotona 5 vuotta ja päästä sitten eläkkeelle. Tällä vii-kolla tuli vielä lisää löylyä aiheeseen, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson leimasi eduskunnassa työttömien 3 kuukauden haastattelu velvoitteen kapitalistien juo-neksi kerätä työllisyysrahoja haastatteleville organisaatioille. Huh, Huh !

Itselläni on juuri tuo kymmenisen vuotta työelämää jäljellä, joten nyt olisi hyvä aika ha-keutua pitkäaikaistyöttömäksi.

Jos suomalaisten elinikä jatkaa nousuaan, voisi olettaa, että nykyiset 50-vuotiaat elävät noin 100- vuotiaaksi. Lex Lindströmiä noudattaen kansalainen työskentelisi noin 30 vuot-ta, kun 50-vuotiaana kannattaa jo aloittaa valmistelemaan eläkkeelle siirtymistä. Näin ollen hänelle maksetaan tukia ja eläkkeitä seuraavat 50 vuotta. Tähän systeemiin on todella vaikea löytää maksajaa.

Mukava katsella itse hoidettua metsää. Samalla kunto paranee ja puut kasvaa myytäväksi asti.

| 47



Oma työllistämismallini olisi tarkalleen päinvastainen. Kelan väistyvä pääjohtaja Liisa Hyssälä totesi televisiohaastattelussa nykyjärjestelmän olevan luotu aivan toisenlaisiin oloihin.

Ehdottaisin työllistämismallia, jossa kaikki tuet olisivat vastikkeellisia. Jos kansalainen saa tukia esimerkiksi 1000 euroa, tulisi sitä vastaan tehdä jotain työtä siten, että 15 eu-ron laskennallisella tuntipalkalla laskettuna tuntivelvoite täyttyisi. Eli 1000 eurolla pitäisi työskennellä 66 tuntia. Tähän työhön voitaisiin sisällyttää esimerkiksi opiskelu, vanhus-tenhoito, metsänraivaus, omien lasten hoito tai normaali työskentely. Pääasia, että kaikki kantaisivat kortensa kekoon. Samalla tapahtuu automaattisesti kilpailykykyloikka.

Amerikassa tukijärjestelmä on tämän kaltainen. Muutenkin ole vahvasti sitä mieltä, että on erittäin epäterveellistä sekä fyysisesti, että henkisesti makailla kotona ilman järkevää tekemistä. En usko alkuunkaan, että esimerkiksi masennusoireet parantuvat yksin kotona makaamalla. Hyötyliikuntakin on kadotettu, kun tarvitaan jo personal trainer viereen, en-nekuin oikea lihas rasittuu. Tekemätöntä työtähän on loputtomiin ja kaikissa työpaikoissa on työtehtäviä, johon näitä työvelvotteisia voitaisiin käyttää. Itselläni on hyviä kokemuk-sia rakennustöistä ja metsänhoidosta Kainiemen huviloilla. Kiva katsella aikaansaannok-sia ja hoidettua metsää. Kunto nousee itsestään pitkäkestoisessa askartelussa. Kaikki työt ojan kaivamisesta ja siivoamisesta alkaen maistuu, kun tietää, että siinä hommat edistyy ja samalla yritys säästää kustannuksia.

Toki ymmärrän, että muutos esittämään työkulttuuriin on suuri. Sairasloma tai sairaseläke ovat edelleen hyvä järjestelmä niille, jotka ovat sairaina tai muuten työkyvyttömiä.

Olemme kuitenkin mielestäni tilanteessa, jossa jonkinlainen asennemuutos olisi tehtävä. Työurien pidentäminen ja työtätekevien määrän kasvattaminen on ehdottoman välttä-mätöntä. Muuten käy huonosti.

Kai SelanderLiiketalouden lehtori, 2 x toimitusjohtajaSavonia-ammattikorkeakoulu


48 |


Onko helppous trendi?


Monesti minulta kysytään, mitkä ovat valloillaan olevat trendit. Joka kerta huomaan pohtivani, minkä näkökulman otan asiaan tällä kertaa. Yleiset kuluttajatrendit nojautu-vat usein ulkomailla tehtyihin kuluttajatutkimuksiin, jolloin tulee oleelliseksi kysyä, min-kä toimialan trendeistä puhumme? Puhummeko tietyn alueen tai maan trendeistä? Vai kenties yleisesti hyväksytyistä trendeistä, joiden oletetaan olevan globaaleja. Eroa on siis sillä, puhutaanko kotimaan trendeistä vai onko ajatuksena vienti tai uusien ideoiden haku jostakin maasta.

Googlettaessa trendeistä tulee paljon tietoa kuluttajien käyttäytymisestä ja niitä tietoja pidetään varsin yleispätevinä. On kuitenkin hyvin merkittävää puhutaanko Aasiasta, jos-takin länsimaasta tai esimerkiksi Venäjästä. Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttaa alueen kulttuuri ja sen sidonnaisuus ihmisten toimintaan. Suomesta tällainen esimerkki voisi olla yksilökeskeisyys, joka on ollut nousussa jo pitkään. Tähän liittyy olennaisesti sinkkutalo-uksien lisääntyminen, joka vaikuttaa väistämättä kuluttajakäyttäytymiseen eri tavalla kuin esimerkiksi Italiassa vallitseva perhekeskeisyys. Näin trenditkään eivät pääse kaikkialla samalla lailla valloilleen.

Nostan usein yrittäjien kanssa keskusteluun helppouden, jota pidän trendeistä voimak-kaimpana ja se on vallalla erityisesti Suomessa. Helppous on ehdoton trendi jo pitkällä ajalla, enkä usko sen mihinkään häviävän. Kaikkia meitä kiinnostaa erilaisten arjen asioi-den helppous. Syynä siihen voi olla vähentynyt aikaresurssi tai ihan vain laiskuus; miksi tehdä jotain vaikeamman kautta, jos voi tehdä asiat helpomminkin.

Trendikaavio Anuga 2015 messuilta Kölnistä.

Kuva

Sal

la W

illm

an

| 49



Kuulostaa yksinkertaiselta, kun sanon, että tärkein kuluttajatrendi on mielestäni helppo-us. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa! Trendiä tulisi osata hyödyntää tuotekehityksessä, palveluiden kehittämisessä ja sitä kautta liiketoiminnassa ja markkinoinnissa. Helppou-teenkin voi olla useita näkökulmia: kyseessä voi olla todella hyvä tuote, mutta vaikeasti avattava pakkaus, joka saa kuluttajan jättämään tuotteen jatkossa kauppaan.

Tai jos pakkaus ei mahdu järkevästi mukaan käsilaukkuun tai tuote säilyy huonosti. Help-poutta voi myös olla tuotteen saatavuus. Eikö olisi helppoa, jos tuotetta tai palvelua olisi aina silloin saatavilla kuin kuluttaja sitä haluaa? On kyseessä sitten kaupan hyllyillä oleva tuote tai kenties netistä saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Helppouteen on paljon näkökulmia ja tulokulmia, joita on syytä tarkastella. On paikallaan myös pohtia, mitkä kaikki niistä ovat tavoittelemisen arvoisia.



50 |

28.9.2016

Kuva

Judi

n, H

eikk

inen

Raisa Leinonen

Kuopiosta Saimaan paras vierasvenesatama


Kuopio on upeiden venereittien päässä ja varrella. Heinäveden ja Varistaipaleen reitit ovat sulkuineen uniikkeja koko Suomen mittakaavassa. Varkauden ja Konnuksen kautta tuleville avautuu mitä kaunein järvi-Suomi. Ja Kuopiosta matka voi jatkua Tahkon juurelle saakka.

Mutta miksi tulla Kuopioon? Vesireittien lisäksi tori saa kiitosta. Samoin kaupungin yleis-tä ilmettä ja ystävällistä tunnelmaa kehutaan. Laituri- ja saunakeskusteluissa kuitenkin valitettavan moni veneilijä antaa negatiivista palautetta meidän vierasvenepalveluista. Useimmiten keskustelu päätyy ala-arvoisiin saniteetti- ja huoltotiloihin. Ja sitä ne todella ovat!

Huono palvelukokemus sataa kaupungin laariin vaikka palvelusta ja kiinteistöstä vastaa-vat yksityiset toimijat. Veneilykulttuuri on sosiaalista ja veneilijät ovat heterogeenin ryh-mä eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Laitureilla ja saunoissa vaihdetaan kokemuksia, jaetaan neuvoja ja kerrotaan tarinoita. Meillä tämä ei toteudu.

Kuopion vierasvenesataman perusrakenteet ovat hyvät. Sähköä ja juomavettä on hel-posti saatavilla, jätehuolto, polttoaineen jakelu ja septin tyhjennys ovat välittömässä

Muotoiluopiskelijoiden visio kelluvasta ravintolasta muutaman vuoden takaa.

| 51



läheisyydessä. Lisäksi ruokakaupat, leikkipuisto, sairaala ja varsinainen keskusta ovat kävelymatkan päässä. Vierailijan on mahdoton hahmottaa palvelukokonaisuutta, koska informaatiota ei ole kootusti saatavilla.

Viime viikolla SS julkaisi kaksikin uutista sataman liiketoimintoihin liittyen. Vierasvenepal-velut ovat osa kokonaisuutta, jonka muita osia ovat muun muassa venetarvikemyynti, ra-vintola ja nyt väistyvät galleria-, teatteri- ja esiintymistoiminta. Erittäin hyvä ja poikkeava konsepti, jonka olisi suonut näkevän enemmän kuin yhden kesän.

Veneilijänä haluaisin kaikin tavoin olla luomassa kuopiolaista veneilybrändiä. Kun nykyi-nen palvelukonsepti ei toimi, eikä kiinnostusta näytä olevan ja kerrostalojakin kaavaillaan, niin käännän toiveikkaan katseeni satama-altaan eteläpäätyyn.

Löytyisikö tulevasta ravintola-saunamaailmasta matkailuosaajaa, joka ottaisi haltuun myös veneilevät vieraat? Jos vielä aallonmurtajan kainalossa olevan ja nykyisen vieras-venelaiturin paikkoja vaihdetaan, olisivat veneilijöidenkin peruspalvelut lähellä ja otsikon mukainen tilanne totta.



52 |


7-kerroksinen luksustalo Kuopion tuomiokirkon tontilla

Kuva

San

dor N

agy


Ihailin Kuopion kaupunkinäkymää virtuaalisen talon parvekkeelta, tuomiokirkon tontilla. Näin alaviistossa Lingnell&Piispansen talon ja sivulla Suomen Pankin eli Ravintola Isä Camillon. Silloin kolahti.

Päässäni oli ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut lasit, joihin pystyin vaihtamaan asun-non sisustuksen ja tyylin yhdellä joystickin klikkauksella. Niin helppoa ja todellista.

3D-kolahduksen aiheuttivat Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet nuoret mie-het, jotka perustivat yrityksen nimeltään 3D-talo. Sandor Nagy, Pauli Rissanen ja Matti-Juhani Pekkanen täydentävät osaamisellaan toisiaan: koneinsinööri, teollinen muotoilija ja ympäristötekniikan insinööri.

Nämä miehet haluavat olla toteuttamassa omia visioitaan nopeasti kehittyvässä maail-massa. Yrittäjien tietä helpotti se, että ympärille muodostui nopeasti innostunut ja mo-nialainen osaajatiimi, jolla oli samanlaiset visiot tulevaisuudesta. Mukana toiminnassa on 11 muuta nuorta ammattilaista.

| 53



Kuva

Hei

kki P

arvi

aine

n.

3D-talon yrittäjät.

Yrittäjät vannovat verkostoitumisen nimiin. Yrittäjyydessä kiehtoo vapaus: mahdollisuus muuttaa ja kehittää liiketoimintamallia ilman isompaa veivaamista. Vapaus rakentaa itsel-le ja ympärillä oleville ihmisille maailman paras työpaikka.

Yritys on erikoistunut tuottamaan korkealaatuisia virtuaalitodellisuusmalleja pääasialli-sesti rakennusalan ja teollisuuden käyttöön, suunnitteluun ja myynnin työkaluksi. Lisäksi yritys tekee laserkeilausta, 3D-tulostusta sekä monialaista suunnittelua.

Yrityksen päätuote on virtuaalimallien tekeminen rakennusteollisuuteen, teollisuuteen, viihde- ja elämyspuolelle. Olemme panostaneet erityisesti rakennusteollisuudessa käy-tettäviin virtuaalimalleihin, korostavat nuoret yrittäjät.

Kunnianhimoa nuorilla löytyy. Viiden vuoden kuluttua he näkevät yrityksen olevan yksi Suomen suurimmista virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta hyödyntävistä firmois-ta rakennusalalla, teollisuudessa ja tieteessä.

3D mullistaa – oletko valmis!



54 |


Yrittäjyyden roolimalleja


Nuorten asenne yrittäjyyteen mahdollisena uravaihtoehtona on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut myönteisempään suuntaan. Ajatus oman yrityksen perusta-misesta on nykyään todennäköisempi jopa korkeakouluopiskelijalle vaikka edelleen tie-don voidaan havaita lisäävän tuskaa, akaateeminen yrittäjyys on Suomessa valitettavan vähäistä.

Nuorissa on tulevaisuus ja kuvattu muutos näkyy onneksi myös laajemmin yhteiskunnal-lisessa keskustelussa, yrittäjyys on aiempaa hyväksyttävämpi uravaihto. Yksi vaihtoehto muiden hyvien vaihtoehtojen joukossa, ei enempää eikä vähempää. Perinteinen työläiset-porvarit vastakkainasettelu nostaa päätään enää lähinnä opposition kritisoidessa kiky-neuvotteluja, tämä Lindmannille ja kumppaneille suotakoon. Suomen kaltaisen pienen avoimen viennistä riippuvaisen talouden menestymismahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa ei varmaankaan paranneta keskinäisellä kinaamisella, tämän ymmärtäminen laajasti puolin ja toisin tuntuu tosin jostain syystä olevan täysin mahdotonta.

Yhteiskunnallisen keskustelun ja yleisen asenneilmaston ohella nuorten maailmankuvaa rakennetaan usein roolimallien kautta. Pieni huolestumisen paikka, kiinteistökuningatar Kaisan siirryttyä ainakin hetkeksi taka-alalle, ovat eniten medianäkyvyyttä tällä hetkellä saavat yrittäjäpersoonat (sanan varsinaisessa merkityksessä) huutokauppakeisari Palsan-mäki ja kauppaneuvos Jethro. Siinäpä isille ja äidille ihmeteltävää kun viisivuotias Eevertti alkaa meklata kuparipannusta lähtien kodin irtaimistoa tai koheltaa posket punaisena pitkin naapurustoa antamassa arvioita asuntojen hinnoista.

| 55



Vaikka en suuri amerikkalaisuuden ihailija olekaan, pidän suosittua jenkkiformaattia ”Shark Tank” (Leijonan luola) varsin mainiona lyhyenä oppimääränä yrittäjyyteen. For-maattia kokeiltiin suomalaisenakin versiona, jossa leijonina kunnostautuivat mm. pank-kiiri Ari Lahti ja nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Jenkkihaiden kiin-nostuksen herättäminen vaatii hyvän idean lisäksi yrittäjältä uskoa omaan tekemiseen, periksiantamattomuutta ja vakuuttavuutta. Liikeideakonsepti on kyettävä lyhyessä ajassa viestimään selkeästi ja näkymä tulevaisuudesta on oltava kirkas. Faktojen on oltava hal-lussa ja niiden on perustuttava todellisuuteen, ei toiveisiin tai haaveisiin. Isi ja äiti, odot-takaapa vain pikku Eevertin seuravaa pitchausta..

Ja sitten on tietenkin tämä yksi amerikkainen yrittäjä. Let´s Make America Great Again vai pitäisikö todeta God Bless America.



56 |


Mediaseksikäs metsä


Menen metsään joka päivä. On pakko kun on koiria. Mutta vaeltelen minä siellä muuten-kin. Metsän vetovoima on vahva.

Viime aikoina metsään on huudeltu paljon. Ikihonkia on suositeltu katsottavan työnteon merkeissä, toivottu Poke-pelin sijaan marjojen metsästystä ja oman osansa soppaan ovat keittäneet puunhalaajat ja ns. luontolääkärit.

Jostain syystä Suomi ei saa markkinoitua upeaa luontoaan ja mahtavaa metsäänsä turis-teille. Meillä on kauniit kansallismaisemat, upeat erämaat, värikäs ruska, sieniä ja marjoja yllin kyllin – ja silti tarjoamme turisteille usein vain kaupunkikohteita.

Perheessämme oli vaihto-oppilas Kaliforniasta. Hänen muistorikkaimpia kokemuksiaan Suomesta olivat luontoretket. Kävely jään päällä oli jännittävää aurinkoisista maisemista tulleelle, retki syksyiseen kansallispuistoon puolestaan mykistävä. Hienointa tuntui kui-tenkin olevan sade. Siis todellakin vesisade, sitä kun ei Kalifornian auringon alla ole kos-kaan. Oli siinä opeteltavaa suomalaiselle perheelle, joka yritti keksiä nähtävyyksiä vaihto-oppilaalleen.

| 57

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 19.10.2016Ulla Pekkarinen


Tänä vuonna metsä ei ole vastannut itselleni aivan kuten olen kuvitellut. Olen juossut pakoon maa-ampiaisia, tavannut useamman kyyn ikävissä merkeissä, törmännyt mäy-rään ja lääkinnyt itseäni punkin pureman jälkeen antibiootilla borrelioosin vuoksi. Itikat ja hirvikärpäset ovat oma lukunsa. Isommista pedoista puhumattakaan. Uskaltaako turisti mennä metsään jos suomalaisetkaan eivät aina kestä luonnon antia?

Metsän tuotteistaminen, luonnon ja luontokokemusten kaupallistaminen ja hyvinvoin-tivaikutusten markkinointi ovat osa hyvinvointimatkailua, joka on selvässä nousussa. Metsässä on myös valtavat resurssit taiteen näkökulmasta, tuo taidemuseo vain odot-taa löytäjäänsä. Kompastuskivenä on kuitenkin juuri tuo metsän markkinointi. Mystisyys, terveysvaikutukset, estetiikka ja keräilykulttuuri pitäisi olla haluttavaa, mediaseksikästä. Miksi metsä ei sitten myy?

Lopuksi muistuttaisin, että Kuopiossa on helppo mennä metsään. Jos haluaa välttää suo-situn Puijon, voi metsään poiketa lähes kaikissa lähiöissä. Metsäpolkuja on Kuopio pul-lollaan. Olen löytänyt jopa pitkospuut vain neljän kilometrin päästä Kuopion torilta, siis lähes keskustasta. Metsää varten ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan.



58 |


Tubettamalla Koreaan!


Jo 1,5 milj. klikkaajaa on nähnyt YouTubessa Saara Aallon viimeisimmän esityksen X Factor UK:ssa. Moniko tiesi hänestä kuukausi sitten Suomen ulkopuolella tai miten on mahdollista, että savolainen pienyrittäjä on ilman sen suurempia markkinointiponnis-tuksia onnistunut myymään toiselle puolelle maailmaa mönkijään kiinnitettäviä lisäva-rusteita? Kiitos viihdyttävän ja vauhdikkaan YouTube-videon, jossa lumi pöllyää Suomen talvisella tiellä tai nurmi leikkautuu siististi pihamaalla.

Onko todella näin, että hyvin suunniteltujen markkinointistrategioiden ja kampanjoiden rinnalle ovat tulleet jäädäkseen suhteellisen helposti, nopeasti ja halvalla toteutettavat videot, jotka usein myös humoristisesti kertovat tuotteesta tai palvelusta koko nettikan-salle? Ja ei pelkästään tuotteista vaan jopa uusista, mielenkiintoisista ihmisistä ja heidän elämästään.

| 59



Ennen vanhaan piti osata markkinoinnin eri kilpailukeinot ja niiden yhdistelmä, ns. mark-kinointimix. Onko pk-yrittäjällä nyt kerrankin mahdollisuus ilman suurta markkinointi-budjettia ja -henkilöstöä saavuttaa potentiaaliset asiakkaat ympäri maailmaa ja viedä tuotteitaan menestyksekkäästi ja kannattavasti kansainvälisille markkinoille siinä missä suuryritystenkin?

Uudentyyppisen markkinoinnin lisäksi myös kehittynyt logistiikka on aiheuttanut sen, että verkkokaupasta tilattu tavara voidaan lähettää turvallisesti ja nopeasti toiselle puo-lelle maapalloa, joskus lisäksi jopa halvemmalla kuin maantieteellisesti lähempänä oleviin kohteisiin. Eikä varmaankaan ole haittaa siitä, että Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa rehellisyys ja luottamus ovat edelleen arvossa. Tällöin asiakas on myös valmis mak-samaan tilauksensa jo etukäteen, joka ei ole ollenkaan huono tilanne yrittäjän kassavir-ralle.

Mitä mahdollisuuksia tarjoaakaan tulevaisuudessa nykyajan teknologinen kehitys. Mikä tulee olemaan esim. mainostoimistojen rooli, jos homma hoituu yrittäjän hyvin varuste-tulla älypuhelimella parissa tunnissa? Ja ehkä näemme myös sen päivän, jolloin mönkijän lisäosien tilauksetkin tulevat Korean pohjoiselta puolelta eikä enää pelkästään etelästä!



60 |


Kateuden siemeniä joka tuutista, kerran vuodessa!


Vuoden yksi kohokohdista juhlapyhien ohella on tämä päivä, marraskuun ensimmäinen. Siltä se ainakin tuntui ajaessa lumipyryssä aamuvarhaisella kohti Joensuuta, sillä heti aa-mun ensimmäisissä uutislähetyksissä kerrottiin, että klo 8.00 saadaan ensimmäiset tiedot viime vuoden verotuksesta. Sivulauseessa taidettiin mainita jotain Mosulin ihmiskilvistä ja uusista paljastuksista USA:n presidenttikisassa.

Kun sitten työpäivän päätteeksi alkoi kotimatka hieman paremmassa säässä, ensimmäi-senä sain kuulla radiosta, että eniten ansaitsevaan tuloluokkaan kuului Joensuussa pari autoliikkeen omistajasukua, varaosaketjun omistajat sekä kuuluisa kauppamies ja taiteen keräilijä. Kotona olikin jo aika taas päivittää maamme raharikkaat ja alueuutisissa kuulla, miten Savossa metsäkoneiden valmistus luo varallisuutta koko veljessarjalle.

Näin jatkettiin kaikissa uutislähetyksissä ja sitten olikin jo aika A-studion ja pörssin en-tisen toimitusjohtajan, Asko Schreyn vuoro. Halu työllistää, halu vaurastua ja halu tehdä jotain megalomaanista! Näin entinen Helsingin pörssin toimitusjohtaja kuvaili haastatte-lussa yrittämisen motiiveja. Potkut saatuaan hän on luonut yrittäjänä menestyksekkään uran, jonka yhtenä osoituksena on se, että hän maksoi viime vuoden tuloistaan veroina 5 milj. €. Yrittäjän vapautta 80 h viikossa, kuten hän totesi kysyttäessä työajan pituudes-ta. Schrey myös painotti puheenvuorossaan sitä, että nykyaikana jokaisen tulisi miettiä omaa markkina-arvoaan työmarkkinoilla.

| 61



Tärkeän päivän kruunasi Armanin isännöimä lähetys, jossa yksi vierailijoista oli Sami Hed-berg ja taas päästiin asiaan. Maamme eturivin koomikkoihin lukeutuva Sami sai selitellä suuria tulojaan. Olivatko ne peräisin 365 Stand Up -kiertueelta vai peräti Luokkakokous 2 suorituksesta? Paljon oli työtä tehty, keskimäärin 13 tuntisia päiviä, joten sekin tuli sel-väksi!

Kello olikin jo 23.00, mutta vielä sattui silmiin Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan aamuinen tv-haastattelu, jossa hän puhui yrittäjyyden puolesta. Yrittäjyys on muotia, eikä enää se viimeinen vaihtoehto, hän totesi. Erityisesti hän piti tärkeänä nuorten asenteen muuttumista suotuisammaksi yrittäjyyttä kohtaan. Merkittävä osa mm. yliopisto-opiskelijoista kokee, että heistä voisi tulla yrittäjiä. Vastaavasti kun hän oli opis-kellut teknillisessä korkeakoulussa, yrittäjää pidettiin henkilönä, joka oli epäonnistunut saamaan oikeita töitä. Hänen mielestä yrittäjyyskulttuurin nousu on hienointa, mitä Suo-messa on tapahtunut 20 vuoteen! Ja mikä parasta, nyt haastattelussa ei keskusteltu Suo-men suurituloisimmista ja heidän maksamistaan veroista.



62 |


Nam, hyönteisiä!

Nam, hyönteisiä!

Tänä syksynä olen miettinyt paljon sitä, miksi vain hyvin pieni osa suomalaisista tuotteista on menestynyt vientimarkkinoilla. Meillä on elintarvikealallakin upeita tuotteita ja maa-perä ja ilma Suomessa on puhdasta. Meillä on upea alkutuotanto ja todella hyviä tuote-kehityksen tuloksia. Mistä siis kiikastaa, että moni tuote jää vain Suomen rajojen sisälle?

Syyslomaviikolla vierailin yhdessä maailman suurimmassa elintarvikealan tapahtumassa, SIAL-messuilla Pariisissa. Oli uskomatonta huomata, että muutamia erikoisuuksia vaille suurin osa tuotteista löytyy Suomestakin ja väitänpä, että moni paljon paremman makui-sena. Suomessa on aivan vastaavanlaisia tuotteita ja teknologiaa, mutta SIAL-messuilla-kaan ei ollut juurikaan suomalaisia verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin.

Suomessakin on käyty keskustelua hyönteisten käytöstä elintarvikkeissa ja osana ruo-kaketjua. Tälle ei kuitenkaan ole näkyvästi tullut tuulta purjeisiin. Mielikuvat esimerkiksi hyönteiswokista eivät varmaan monenkaan ajatusta gourmet-ruoasta hivele, mutta on kenties tulevaisuutta. Ranskalaiset olivat jo ottaneet asiassa askeleen eteenpäin. He olivat tehneet muun muassa premium-tason suklaata, jossa oli hyönteisiä sekä partybox-pake-tin, jossa oli erilaisia kuivatettuja hyönteisiä välipalojen ja keksien muodossa. Hyönteiset oli kasvatettu Ranskassa. Mielestäni tämä on varsin käyttökelpoinen idea – suklaastahan meistä suurin osa tykkää ja kenties on helpompaa lähteä testaamaan hyönteissuklaata kuin hyönteiswokkia.

Ranskalaisilla on ollut tässä rohkeutta yhdistää eri asioita sekä uskoa itseensä ja omaan toimintaan! Sitä me suomalaisetkin tarvitsemme: uskoa omaan tekemiseen ja omiin tuot-teisiin. Suomalaiset tuotteet ovat todella korkealaatuisia ja maukkaita, meidän pitää it-sekin uskoa se!

Kyseinen messupiste oli koko ajan tupaten täynnä kiinnostuneita ihmisiä ja esittelijöillä oli kädet täynnä työtä kertoa tuotteistaan. Mielenkiintoista nähdä milloin tällaiset tuot-teet tulevat Suomen markkinoille.

Haluan rohkaista suomalaisia yhdistelemään eri asioita uudesta näkövinkkelistä ja suun-taamaan katseen kohti uusia markkinoita!


| 63


Nam, hyönteisiä

Kuva

Joha

nna

Kant

ala

Vähän toisenlaista suklaata SIAL-messuilta.


64 |

16.11.2016Salla Seppänen

Sivistys ja asiantuntijan ammattiin kouluttautuminen


Sivistys sanana on juhlallinen ja nuorten mielestä ehkä menneen maailman juttuja. Si-vistys on kuitenkin tärkeä osa ihmisenä olemista ja perusta yhteiskunnan toimivuudelle.

Sivistys määritellään kasvatuksen kautta omaksutuksi tiedoksi ja henkiseksi kehittynei-syydeksi ja avarakatseisuudeksi.

Sivistys voidaan jaotella yleissivistykseen ja akateemiseen/ ammatilliseen sivistykseen. Ihmisen sisäistä kehittyneisyyttä ja kypsyyttä kutsutaan ”sydämen sivistykseksi”.

Yleissivistystä ovat tiedot ja taidot, jotka kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Klassisen sivis-tysihanteen mukaan sivistys ei ole vain suljetun eliitin etuoikeus vaan jokaisen kansalai-sen tulee olla sivistynyt pystyäkseen hahmottamaan kokonaisuuksia ja arvioimaan tietoa, ja siten osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.

Yleissivistys merkitsee elämäntaitoa, elämisen hallintaa, jossa ratkaisevaksi osoittautuu se, miten ihmiset elävät toistensa kanssa.

Ammattikorkeakoulut kouluttavat laaja-alaisia asiantuntijoita, joiden ydinosaamiseen kuuluu kehittäminen. Asiantuntijuus edellyttää ammattisivistystä, joka määritellään tie-toihin, taitoihin, arvoihin ja asenteisiin perustuvaksi kyvyksi vastata työn haasteisiin ja kehittää oman ammattialansa käytäntöä tieteelliseen perusteltavuuteen nojautuen.

Ammattisivistyksen osa-alueista tietoja ja taitoja voidaan opettaa, mutta asenteet synty-vät ilmapiirissä, joka korkeakoulussa ja harjoittelupaikassa vallitsee.

Asiantuntijaksi kasvaminen on alusta lähtien katsottu ammattikorkeakoulun sivistyskäsi-tyksen osaksi. Mutta riittäkö se?

Jotta ammatissaan toimiva asiantuntija on sivistynyt, hänen tulee tietää paljon muustakin kuin oman alansa asioista. Hänen tulee hallita niin sanottuja kansalaistaitoja, joihin tänä päivänä kuuluu mm. digitaalinen osaaminen.

Sivistynyt asiantuntija omaa myös eettisen ulottuvuuden eli ns. sydämen sivistyksen, jolla tarkoitetaan asennetta ja omaksuttua arvomaailmaa. Sydämen sivistys on halua edistää inhimillistä tietoa ja kulttuuria, ja kykyä nähdä nämä ihmisen kasvun teinä.

Sydämen sivistys on aitoa tiedonhalua ja innostusta, aktiivista oppimista ja uuden omak-sumisen halua, mutta samalla kunnioitusta ja arvostusta jo olemassa olevaa tietoa koh-taan.

Koulutuksen tulisi yhä vahvemmin mahdollistaa asiantuntijuuden kehittymisessä myös sydämen sivistyksen kasvu. Mitään helposti osoitettavaa viisasten kiveä ei tähän tehtä-vään ole. Keskeisiä menetelmiä oppimisessa ovat tavoitteellinen toiminta ja sen reflektio eli oman toiminnan kriittinen analyysi ja arviointi sekä vertaispalautteen hyödyntäminen osana ammatillisen kasvun prosessia.

| 65

Liikettä liiketoimintaan Vol. 2 16.11.2016Salla Seppänen


Ratkaisevaksi koulutuksessa tuleekin asenne ja henki, joita opinnot välittävät – ei se mitä kaikkea tietoa opintoihin on sisällytetty. Pedagogiset valinnat ja opiskelijan ohjaus ovat avain asemassa sivistyneitä asiantuntijoita koulutettaessa.

Tänään elämme koulutuksessa jatkuvan niukkuuden kehässä. Koulutuksesta leikataan joka vuosi miljoonia. Ammattikorkeakoulujen tulee tuottaa tukintoja nopeasti ja tehok-kaasti yhä pienemmillä resursseilla – vähemmällä enemmän periaatteella. Herää kysymys kuinka tämä mahdollistaa sivistyneen asiantuntijan kehittymisen koulutuksen aikana.

Historian professori Juha Siltala määrittelee sivistyksen elämäntavaksi, johon kuuluu filo-sofista pohdintaa ja joutenoloa sekä käytännön tietoa. Sivistystä ei saavuteta tuottamalla ja nopealla omaksumisella, vaan ihmiseltä vie aikaa nivoa tiedoistaan oma maailman-kuvansa. Siksi tehokkuusvaatimukset sopivat erittäin huonosti ammattilaisten sivistämi-seen. Pohdittavaksi jää onko koulutus tulevaisuudessakin sivistyksen kehto.

Salla SeppänenKoulutusvastuujohtajaSavonia-ammattikorkeakoulu


66 |

16.11.2016Salla Seppänen


| 67


Olen työmarkkinoiden käytettävissä


Työttömyys, työvoimapula ja kohtaanto-ongelma. Kolme termiä jotka kummittelevat jat-kuvasti suomalaisessa työmarkkinakeskustelussa. Asiantuntijasta riippuen joku triange-lidraaman näkökulmista korostuu eniten. Päällimmäiseksi nouseva ajatus on väkisinkin se että maailma on muuttunut nopeammin kuin ymmärryksemme siitä, digitalisaatio muuttaa myös työmarkkinoita. Organisaatiot ja rakenteet natisevat liitoksistaan. Tarinat valtion pitkästä ja kapeasta leivästä ovat osa katoavaa kansanperinnettä, rohkeimmat kysyvät onko vakituinen työsuhde yleensäkään jatkossa tarpeellinen?

Nuoren vastavalmistuneen osaajan näkökulmasta maailma on mahdollisuuksia täynnä, ehkä jopa laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Oman vihreän oksan löytäminen vaatii kuitenkin määrätietoisuutta ja oikeiden kanavien tunnistamista. Yhä useammin ei riitä se että työpaikkahakemus ansioluetteloineen on yksilöity ja kiinnostusta herättävä. Hakijan somebrändin pitää olla kunnossa, vähintään LinkedIn profiili pitää olla ajantasainen. Vi-deotervehdyskään ei olisi pahitteeksi ja ammattitaitoa esittelevä blogi on suositeltava.

Työmarkkinadynamiikan muuttuminen on johtanut siihen että aiempaa useammin moo-ses ei kävele vuoren luo vaan vuori lähestyy moosesta. Työnantajat etsivät ja löytävät verkostoista yrityksen profiiliin sopivia osaajia. Tämä muuttaa myös perinteisiä rekrytoin-tiprosesseja tehden niistä nopeampia, kevyempiä ja halvempia. Taitavimmat verkostoja hyödyntävät yritykset eivät kärsi työvoimapulasta eivätkä tunnista koohtaanto-ongelmaa.


68 |



Konsulttiyritys Universumin tutkimuksen mukaan vuonna 2016 kaupallisen alan opis-kelijat pitivät työnantajamielikuvaltaan parhaina yrityksinä Finnairia ja Googlea. Paitsi työnhakijalle myös työnantajalle on yhä tärkeämpää huolehtia somebrändistä. Kun yri-tys näyttäytyy julkisuudessa kiinnostavana ja innostavana työpaikkana, helpottavat myös rekrytointiongelmat. Tätä kuvaa ei luoda kiiltävillä julkisivuilla ja sliipatuilla mainosvide-oilla vaan autenttisilla sisällöillä yuotubessa, instagrammissa, blogeissa yms.

Ja sitten on toki vielä yksi mahdollisuus, joka koskee valitettavan harvoja. Työnhakija voi lausua avoimen hakemuksensa julki valtakunnallisissa uutislähetyksissä ja parhaassa tapauksessa saada asialle julkisuutta vielä seuraavanakin päivänä. Näin menetteli dema-reiden puoluesihteeri Reijo Paananen joka ilmoitti olevansa helmikuusta lähtien työmark-kinoiden käytettävissä. Taitavaa median hyväksikäyttöä, nähtäväksi jää ratkeaako Reijon henkilökohtainen kohtaanto-ongelma.


| 69


Valistuksen aikana asioita selitettiin järjellä – tämä aate alkoi hiipua 1770-luvulla


TMielestäni suurin muutos tiedon saatavuudessa ja sen käsittelemisessä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aika. Tietokoneiden yleistyminen tapahtui hitaasti kymmenen vuoden aikana, eikä internetinkään avautuminen varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa.

Viimeisen viiden vuoden aikana on siirrytty älykännyköiden mukana tilanteeseen, että kaikki tieto on koko ajan mukana. Nämä muutokset huomioiden olenkin varsin häm-mästynyt, että ihmiset edelleen uskovat erilaisiin kaivonkatsojiin ja muihin poppamie-hiin. Myöskään faktoja ei viitsitä tarkistaa, vaan uskotaan ensimmäisenä vastaan tulevaa lähdettä, varsinkin jos sen viesti sopii omaan arvomaailmaan. Tutkin internetistä mikä on vaativin urheilulaji. Löysin näppärästi oman lajini ykköseksi, mutta tarjolla oli 7-8 muuta-kin vaihtoehtoa.

Periaatteessa ihmiset saavat tietenkin uskoa mihin haluavat, mutta väärään tietoon luottaminen on haitallista ja mahdollisesti hengenvaarallista. Eteenkin ihmeparantajat voivat olla vaarallisia heihin uskovien terveydelle.

Yhä suurempi joukko ihmisiä pitää tiedettä eliitin huijauksena, toteaa Itä-Suomen yliopis-ton rehtori Jukka Mönkkönen mielenterveyspäivillä. Tieteellisen tutkimuksen pääidea on, että ilmiötä tutkittaessa koehenkilöitä on riittävästi. Jos halutaan tietää esimerkiksi ra-vintoaineiden vaikutusta elimistöön, tarvitaan luottavan tiedon aikaan saamiseksi jopa


70 |



satojatuhansia koehenkilöitä. Serkun ja velipojan kokemukset eivät vielä todista, että johtopäätökset ovat oikeita. Tilastolliset menetelmät käyttävät matematiikkaa hyödyk-seen tulosten analysointiin. Suuren aineiston laskeminen ristiin rastiin antaa tunnetusti parempaa tietoa, kuin sammakoista analyysin tekevä kiuruveteläinen. Kannattaa siis huo-lella miettiä lähdettä, johon oman mielipiteensä perustaa.

Kannattaa käyttää myös omaa järkeään, kun arvioi tiedon uskottavuutta. Kuulin, että lehmät saattavat kevätlaitumella innostua syömään niin paljon, että räjähtävät. Jos tämä pitäisi paikkaansa, olisi keväällä puunoksilla lehmän riekaleita useammankin pellon reu-nassa. Tyrnimarjan syöminen estää flunssan ja kananmunan hankaaminen päänahkaan estää kaljuuntumisen, joten yhtään kaljua flunssaista ihmistä ei pitäisi olla olemassa. Mik-si ihmiset uskovat tv:n ennustajiin, kun melko nopeasti löytyy tietoa siitä, millä tekniikoilla he soittajalta tietoa lypsävät.

Ehdottomasti pahin huijaus on Uri Geller–niminen taikuri, joka on väittänyt, että hänellä on paranormaaleja kykyjä. James Randi on toinen taikuri, joka on paljastanut kyseisen Gellerin useamman kerran suorassa tv-lähetyksessä. Tästä huolimatta Geller on hankki-nut 10 miljoonan omaisuuden ja ystävystynyt mm. Michael Jacksonin kanssa. Sopii ku-vaan. Käsittämättömäksi tilanteen tekee, että ihmiset uskovat paranormaaleihin kykyihin, vaikka kaikki Gellerin lusikanvääntötemput kopioitu suoraan Pikku kotitaikurin käsikir-jasta. Alla linkki videoon, jossa näytän lusikan vääntötempun ja toisen paranormaaliksi väitetyn tempun 15 min harjoittelulla.

Onneksi asiantuntijan rooli sentään tuntuu vielä olevan arvossaan oppilaitoksissa. Ope-tustyössäni Savonia-ammattikorkeakoulussa en ole törmännyt siihen, että opiskelijoiden lähteet olisivat juurikaan epäluotettavia. Ehkä olemme onnistuneet korostamaan lähde-kritiikin merkitystä. Populismia vastaan pärjätään vain perustamalla oma päätöksente-komme tutkittuun tietoon.

Video: Säälittäviä temppuja, joita paranormaaliksi ilmiöksi kutsutaan

Kai SelanderLiiketalouden lehtoriSavonia-ammattikorkeakoulu

| 71


Tehdäänkö töitä vain työpaikalla?

Tehdäänkö töitä vain työpaikalla?

Työelämä elää parhaillaan erinäisiä murroksia ja jatkaa varmasti voimakkaasti muuttu-mistaan nuoremman sukupolven astellessa työelämään. Yksi mielenkiintoisimmista huo-mioista ja käymistäni keskusteluista on työn tekemisen sijainti. Etätyömahdollisuus on ollut joillakin työpaikoilla jo pitkään, mutta kuinka sitä on osattu hyödyntää, on toinen asia. Etätyöllä on jokseenkin negatiivinen vivahde keskusteluissa – onko kyseessä tiedon tai kokemuksen puute, epäluottamus tai jopa heikkous itsensä johtamisessa?

Monelta etätyön konkarilta olen kuullut, että kollegoilta irtoaa työpaikoilla helposti kom-mentteja kuten ”näkeehän sinuakin” tai ”tulithan sinäkin töihin”. Myöskin jos etätyöläinen on tekemässä töitä kotona ja se tulee puhelussa esille, voi kollegan seuraava kommentti olla: ”jaa okei, sä pidät vähän iisimpää päivää” tai ”öh, voinko mä sit häiritä?”. Seuraavaksi voisi kysyä, että miksi näin ajatellaan, koska töissähän sitä ollaan etätöissäkin. Eihän työn tekemisen sijainti pitäisi ratkaista sitä, kuinka tehokkaasti työsi teet. Itse ainakin olen huomannut, että tehokkuuteni lisääntyy huimasti tehdessäni työtäni kotona: tällöin työtä keskeyttäviä tekijöitä ei ole läheskään niin paljon kuin töissä.

Mielestäni etätöiden tekemisessä ei ole mitään sen kummempaa kuin työpaikalla tehtä-vässäkään – itsensä johtaminen korostuu, mutta voiko jatkossa odottaa muuta myöskään työpaikalla tehtävän työn osalta? Jos lähtökohtainen ajatus on se, että etätöissä ”lus-muillaan”, voi se kertoa paljon myös näin ajattelevan tavasta tehdä työtä. Kenties hänellä on vaikeuksia itsensä johtamisessa tai motivoitumisessa työn tekemiseen muutoin kun jonkun toisen seurannan alla.

Motivoitunut työntekijä tekee työnsä sijainnista riippumatta, eikä kenenkään tarvitse var-mistella hoitaako hän työnsä vai ei. Asettaahan se toki johdollekin toisenlaisen ulottu-vuuden, kun johtamista ei voi eikä ole järkevää enää seurata kuten ennen, tai pelkästään työajanseurannan näkökulmasta. Johdon on löydettävä toisenlaisia tapoja johtaa ja edis-tää sekä palkita työllensä omistautuneita työntekijöitä.

Kaikessa työn tekemisessä ei ole kyse vain sijainnista. Uskon, että jatkossa työn tekemi-sen sijainti tuleekin muuttumaan radikaalisti, eritoten nuoremman sukupolven astuessa vankemmin työelämän syrjään kiinni. Työn tekemisen paikkoja tulee olemaan perinteisen kotona tehtävän etätyön lisäksi monia, kuhunkin tilanteeseen ja tavoitteeseen parhaiten sopiva paikka, joka ei ole välttämättä juuri se totuttu työpaikan palaveritila.



72 |


Ennen nuoret perustivat rock-yhtyeen, nyt startup yrityksen!


Näin totesi businessenkeli Leena Niemistö Arto Nybergin haastattelussa viime sunnun-taina. Muutenkin startup yritykset ovat olleet mediassa hyvin edustettuina, kiitos pari viikkoa sitten Helsingin Messukeskuksessa järjestetyn Slush-tapahtuman. Euroopan suu-rin kasvuyritystapahtuma kokosi varovaistenkin arvioiden mukaan yli 15 000 kävijää 120 maasta.

Hieman pienemmässä, mutta sitäkin lämminhenkisemmässä tilaisuudessa hyvästelimme eilen illalla Savonia amk:n yrittäjyystiimin (yTiimin) eri alojen opiskelijat. Puolitoistavuotta kestänyt taival päättyi yhteisen illanviettoon, jossa oli aika muistella hienoja hetkiä eri projektien ja tapahtumien parissa.

Matkuksen kauppakeskuksen joulutunnelmaan virittäminen oli monelle se projekti, jota varmaan muistellaan yhdessä vielä vuosien päästä. Samoin eri tapahtumien järjestämi-set, joista suurimpana Up to You-nuoryrittäjyyspäivä esiintyjinä Anne Kukkohovin, Jussi Heikelä ja Tatu Ahonen, jäävät varmaan loppuiäksi tiimiläisten mieleen. Keskustelussa nousi esille myös Parasta Palvelua-kilpailu, jossa nuoret kokivat auttaneensa paikallista liike-elämää ja samalla yrittäjiä testatessaan mm. yritysten asiakaspalvelua.

Mikä on sitten näiden juuri yrittäjyystiimin suorittaneiden opiskelijoiden tulevaisuus? Pe-rustavatko he piankin oman startup yrityksen (parilla onkin jo oma yritys) vai siirtyvätkö

| 73



he valmistuttuaan toisen työnantajan palvelukseen. Entä löytyisikö porukasta jatkajaa yritykselle, jonka omistaja haluaisi jo luopua firmastaan ja päästä nauttimaan hyvin an-saituista eläkepäivistä pitkän yrittäjätaipaleen jälkeen?

Aktiivinen ja tehokas verkostoituminen, projektityön periaatteiden omaksuminen ja te-hokkaan tiimityön sisäistäminen ovat ne osa-alueet, joita kuluneen puolentoistavuoden aikana on treenattu oikeassa liiketoimintaympäristössä oikeiden yritysten ja organisaa-tioiden kanssa. Se, johtaako se nopeasti vai joskus tulevaisuudessa yrittäjyyteen, jää siis nähtäväksi. Kuitenkin kaikkia näitä tärkeitä osaamisalueita tarvitaan nykyajan liike-elä-män eri tehtävissä, työskenteleekö sitten toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä.

Näin joulun alla jäivät illanvietosta mieleen opiskelijoiden lämpimät ajatukset siitä, miten tiiviissä yhteistyössä toteutettu tiimiaika on lähentänyt opiskelijoiden ja opettajien väle-jä. Olen usein todennut ystävilleni, että on etuoikeus saada työskennellä innostuneiden ja idearikkaiden nuorten parissa, jotka ovat sukupolvea, joille yrittäjyys on hyvinkin luon-nollinen vaihtoehto. Ja onhan se otsikossa mainittu rock-yhtyeen perustaminenkin mah-dollisesti kannattavaa yritystoimintaa, ainakin kun miettii jopa maailmalla menestyneitä suomalaisia bändejä, hevillä tai ilman.



74 |

Kulttuurisia innovaatioita

Viime viikolla julkistettiin toivottavasti viimeinen projekti Minna Canthin talon pelasta-miseksi. Uskon Minna Canthin talo ry:n ohjaksissa olevan näkemyksellisyyttä, mukaansa tempaavaa innostamista ja osaamista.

Idean uudelleen käynnistämisessä olisi mieluusti kuullut työryhmältä, mikä on kulttuuri-nen draiveri ja ideologinen veturi. Ilman sitä hankkeesta välittyi toistaiseksi tilojen kun-nostamisen painotus. Mutta heillä on hyvät mahdollisuudet saada korjauseurot kasaan ja tuottaa laadukasta, tästä päivästä kumpuavaa sisältöä yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Pohjois-Savossa on paljon luovilla aloilla työskenteleviä. Vaikutus työllisyyteen on paljon laajempi ja monialaisempi kuin yksittäinen kulttuurin ammattiala. Työtä tarjoavat muun muassa oppilaitokset, koulut, orkesterit, kunnat, teollisuuden, kaupan ja palveluliiketoi-minnan alueet, elämysteollisuus, kevyen musiikin ja esittävän taiteen alueet, teatterit ja nykyisin myös hyvinvointisektori. Kulttuurialan ammatteihin valmistuvien asenteet yrittäjyyteen ovat myönteiset ja sitä pitää tukea. Uusia työllistymisen muotoja haetaan ja löydetään. Tilannetta kuvaa hyvin kombityö, joka tarkoittaa työn tekemisen erilaisten tapojen yhdistelmiä. Myös kevytyrit-täjyys kiinnostaa: voit työllistää itseäsi tekemällä määräaikaisia pieniäkin projekteja, olla vuokratyöläinen tai toimia yrittäjänä.

Näitä uusia elämysinnovaattoreita on Kuopiossa mukana terveysvaikutteisten pelien ke-hittämistyössä. Alue on vielä suhteellisen uusi ja tutkimustyötä pelien terveysvaikutuksis-

21.12.2016


Raisa Leinonen

Savonian 1.vuosikurssin tanssinopettajaopiskelijat Pähkinänsärkijä-baletin ”Lumihiutaleina”.

| 75



ta tarvitaan. Mutta parasta on aito innostus ja tekemisen ympärille syntyvä elävä kulttuuri ja sitä kautta uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytyminen.

Saan kokea kulttuurielämyksiä myös työssä. Viime viikko alkoi ensimmäisen ja toisen vuosikurssin tanssiopettajaopiskelijoidemme repertuaariesityksillä ja päättyi ystäväpo-rukan kanssa koettuihin elämyksiin ruoasta ja makuihin teatterista. Mahtava esimerkki paikallisesta elämysinnovaatiosta.

Ja lopuksi. Minulle kampaajallakin käynti on innovatiivinen kulttuurielämys. Visioivan kulttuuriluotsin innoittaman depattia käydään milloin torin toiminnoista, arkkitehtuuris-ta, muotoilusta, taiteen ilmiöistä ja tekijöistä, muodista, ruoasta ja niin edelleen. Se on varsinaista kulttuurin cross overia.

Kokemuksellista Joulua kaikille!



76 | Pikkumusta kiehtoo

Pikkumusta kiehtoo

Kun joulupukista on selvitty, sydän hakkaa ja kädet hikoilevat. Alkaa armoton kilpailu, jossa otetaan miehestä mittaa ja naisestakin.

Joka joulu sama lahja, joka joulu rikki pelattu. Vuoden kuluttua on uusi turnaus. 60-lu-vulla pelimiehet oli pellistä, nyt muovista. Vastustaja oli joko Neuvostoliitto, Venäjä tai Ruotsi. Haastaja on aina sinivalkoinen, Suomi. Pikkumusta kiehtoo.

Fyysinen ylivoima ei auta, eikä ikä. Pelisilmä, sorminäppäryys, treenaus, hyvät hermot takaavat menestyksen. Vastustajan psyykkaaminen, itsensä yltiöpäinen kehuminen, Lai-neen ja Puljujärven hehkutus viimeistelevät valmistautumisen. Punamylly jauhaa tai tre kronor yllättää. Ylimielisyyteen ei ole varaa, hetken herpaantuminen - maaliiii!

Kyseessähän on iänikuinen Stiga-pöytäjääkiekkopeli. Digitalismin pyörteessä vanha kun-non jäkispeli säilyttää suosionsa. Vanhemmilla mieleen nousevat nuoruusmuistiot, nuo-rilla pelin alkeellisuus herättää hilpeyttä ja kilpailuviettiä. Peli kuroo umpeen X-, Y- ja Z-sukupolvien välisen kuilun.

Pelin sponsorit, kenttä- ja laitamainokset, vaihtuvat vuosittain. Tiukan pelin aikana ne uppoutuvat tajuntaan ja vaikuttavat ostovalintaan vuosien saatossa. Lähes vauvasta vaa-riin - ovelaa.

Stiga on ruotsalainen tuotemerkki - tietenkin. Pöytätennistuotteiden valmistus alkoi vuonna 1944, jääkiekkopelin tuotanto 1957. Ruohonleikkurit valtasivat Pohjolan nurmet 1958. Firman moottoroituja puutarhatyökaluja löytyy joka mökistä ja taloyhtiöstä.


| 77


Pikkumusta kiehtoo

Pöytäjääkiekko ei ole mikä tahansa perhepeli. Sillä on myös oma liittonsa. SM- ja MM-ki-sat järjestetään miesten, naisten ja veteraanien sarjoissa. Suomalaiset ovat kisoissa maa-ilmalla menestyneet, pahin kiusankappale ja vastustaja myös tässä lajissa ovat venäläiset - dopingilla tai ilman.

Ensi viikolla alkaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Pöytäjäkispelikin täyttää jo 60 vuotta. Ilmassa on siis suuren urheilujuhlan tuntua!



78 |

00.12.2016

Blogin otsikko

Kirjoittajan nimi

Savon Sanomien SSBlogit – Liikettä liiketoimintaan nyt saa-tavana sekä kirjana että nettijulkaisuna. Blogeissa kerrotaan raikkaasti ja innostavasti bisneksen ja koulutuksen kehittämi-seen liittyvistä ilmiöistä ja tarpeista. SSBlogit – Liikettä liike-toimintaan ilmestyy kahdessa osassa.

Savonia-ammattikorkeakoulun blogistien näkökulma on työ-elämäläheinen, tietoa ja arjen kokemuksia yhdistävä. Kirjoituk-set antavat myös ajattelemisen aihetta kaikille ammattilaisille, kasvatuksen ja koulutuksen aloilla toimiville

*9789522032348*

SSBLOGIT - LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAAN VOL. 2

I S B N : 9 7 8 - 9 5 2 - 2 0 3 - 2 3 4 - 8 ( P R I N T ) | I S S N : 1 7 9 5 - 0 8 4 8 |I S B N : 9 7 8 - 9 5 2 - 2 0 3 - 2 3 3 - 1 ( P D F ) | I S S N : 2 2 4 2 - 7 0 1 5J U L K A I S U S A R J A : D 4 / 9 / 2 0 1 6

liikettÄ liiketoimintaan vol. 2 · sivistys ja asiantuntijan ammattiin kouluttautuminen ......

Documents