Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 21.1.2005 NRO 1

Lentoliikenteentyöehtosopimusuudistettiin s. 14

S I S Ä L L Y S 1/05 ■ ■ ■

3 Pääkirjoitus4 Juuret Heinolassa6 Henryltä apua maahanmuuttajille6 Henry Appleton helps the immigrants9 Valintojen pyörteissä10 Miksi IAU:n jäsenyys on tärkeää11 JÄSENTIETOLOMAKE13 Tupossa sovittu muutosturva parantaa irtisanottujen asemaa14 Lentoliikenteen työehtosopimus uudistettiin15 Lentoliikenteen uudistettu työehtosopimus19 Northport Oy huolehtii lentoyhtiöiden maapalveluista21 Jupe aloitti hallitustyöskentelyn22 Luvallista ampumista lentoasemalla24 AY-LENTOPALLO, KILPAILUKUTSU25 Ilmailumekaanikot Tikkakoskella26 Digitaalista tiedonkulkua ja vianetsintää

28 ITF:n turvallisuuskampanja31 Unioni-lehti ilmestyy myös internetissä!

Levikki 45009. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaTapani Kautto

Puh. (09) 47857 221

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@pp.sak.fi

ToimituskuntaArto KujalaErkki Luoto

Ari MiettinenTuomo OksanenAlpo Pehkonen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutoksetpäivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen

perusteella. Muut osoitteenmuutoksetvoi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy v. 2005 kuusi kertaa.

Ilmestymisaikataulu takakannensisäsivulla.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyis-

tä aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuSanna Kallio

PainoSälekarin Kirjapaino Oy, Somero

KansiLaadunvarmistaja

Henry Appleton tarkastamassatrolleyn sisältöä.

KansikuvaErkki Luoto

1/ 0

4

3

1/05

P Ä Ä K I R J O I T U S 12.1.2005 ■ ■ ■

■ IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton välinen säännöllistä reittiliikennettä tai ras-kasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus uudistettiin osana TUPOA.

Siihen liitännäiset ABB:n maakalustokorjaamoa ja Instrumentointi Oy:n ilmailu-yksikköä koskevat yrityskohtaiset sopimukset sovitaan pääluottamusmiesten toimestayritystasoilla. IAU:n ja Puolustusministeriön välillä 15.2.2005 päättyvä työehtosopimusneuvotellaan liittokierroksen kautta.

IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton kanssa 15.12.2004 syntyneellä sopimuksella eipelkästään muutettu säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä kos-kevan työehtosopimuksen sisältöä keskusjärjestöjen sopiman TUPO:n mukaisesti.Muutokset sopimukseen toteutuivat sekä TUPO:n että sopijaosapuolten välillä sovittu-jen asioiden ja edellisen sopimuksen jälkivaikutuksena toteutuvien asioiden kautta.Erityisen tärkeänä sopimisessa on pidettävä myös sitä missä hengessä sopimus tehtiin.Molemmilla osapuolilla oli tahto luoda edellytyksiä paluuseen sopimusalan piirissä pit-kään vallinneeseen jatkuvan neuvottelun periaatteeseen. Uskon että jatkuvat neuvotte-lut liittotasolla ovat tämän jälkeen se tapa, millä asioita ratkaistaan. Jatkuvaan neuvot-teluun palaamiselle myös yritystasolla on nyt luotu edellytykset. Toteutuminen on tä-män jälkeen kiinni yritystason neuvottelijoiden tahdosta ratkaista eteen tulevat asiatneuvotellen ja sopien.

IAU:n ja Puolustusministeriön välisen työehtosopimuksen keskeinen neuvottelukohdeon se, miten ratkaistaan pitkään työryhmissä valmisteltu palkkatasa-arvoasia. Asianratkaisuvaihtoehtoja tässä asiassa on nähtävissä kaksi. IAU:n ja Puolustusministeriönvälisen työehtosopimuksen palkkarakenteen kehittäminen tai IAU:n sopimusalanhenkilöstön siirtyminen muiden sopimusalojen palkkasopimusten piiriin. Realistisinvaihtoehto tällä hetkellä näyttää olevan IAU:n ja Puolustusministeriön välisen työehto-sopimuksen palkkarakenteen kehittämisen jatkaminen.

IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton välisen säännöllistä reittiliikennettä tai raskastatilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen sopimisneuvottelut käydään seu-raavan kerran kesällä – syksyllä 2007. Tämä antaa IAU:lle mahdollisuuden uudistuaajan vaatimusten mukaiseksi jäsentensä tehokkaaksi edunvalvojaksi. Nyt on keskityt-tävä edustajiston syyskokouksen päättämien muutosten toteuttamiseen täysipainoises-ti. Ensimmäiseksi tulee paneutua sääntöjen muutostyöhön, jotta edustajistolla on kulu-van vuoden aikana mahdollista päättää liitolle ajanmukaistetut säännöt. Sen jälkeen onkeskityttävä toimintaperiaatteiden muutoksiin niin, että uusien sääntöjen mukainentoiminta toteutuu käytännössä.

Myös yhteistyö SAK:n kuljetusliittoperheessä kaipaa uudistamista, yhteistyön on voita-va siirtyä entistä enemmän myös käytännön tekemisen tasolle. IAU:n on, kuten edus-tajisto edellytti, oltava kuljetusliittoyhteistyössä aloitteellinen. Samalla on selvitettäväaktiivisesti myös kaikkia muita erilaisia vaihtoehtoja IAU:n yhteistyötarpeille.

Tärkeätä on tiedostaa, että me kaikki yhdessä luomme IAU:n tulevaisuuden, se ei syn-ny itsestään. Tähän työhön tarvitaan liittoyhteisön koko jäsenistön näkemykset. Asiois-ta päättävät kuitenkin IAU:n hallinnossa olevat ihmiset, heiltä vaaditaan halua ja rohke-utta uudistaa ja ajanmukaistaa IAU!

RAINER HAKALApuheenjohtaja

Uudistusten aika!

1/05

4

Mihail Heinolainen,inkeriläistä alkuperää, tuliSuomeen itänaapurista1991. Hän edustaa sitäikäluokkaa, jolle ikään-tyvässä yhteiskunnas-samme on paljon käyttöä.Ammattioppinsa hän toiitse mukanaan.

■ Mihail on syntynyt Uudessakylässä,Leningradin alueella vuonna 1962 per-heeseen, jossa puhuttiin enimmäkseensuomea.

Aktiivisten koulu- ja ammattiopin-tojen jälkeen hän kulki Neuvostoliittoapitkin ja poikin Tästä ajalta hän muis-telee, kuinka erilaista näin laajalla alu-eella todellakin voi olla: Uzbekistan jaKazakstan edustavat hänen mukaansakäytännössä vielä tavoiltaan keski-ai-kaa!

Hän oli ilmailualan tehtävissäaluksi Pietarissa, josta hän halusi Suo-meen, mikä kävi päinsä 1990 paluu-muuttopolitiikan muututtua MaunoKoivistonkin myötävaikutuksella, japerestroikankin myötävaikutettua asen-teiden vapautumiseen hänen silloises-sa kotimaassaan. Mihail tuli Suomeenvuonna 1991, jolloin vanha Neuvos-toliittokin varsinaisesti lakkasi viralli-sesti olemasta.

Paluumuuttaja Mihail on sopeutunut hyvin läntisenkin työnantajan ympyröihin.

Tuom

o Ok

sane

n

Juuret Heinolassa

1/ 0

4

5

1/05

Juuret SuomessaHänen sukunsa on alun perin Heinolas-ta, mistä sukunimikin johtuu, kun suurijoukko heinolalaisia siirtyi 1600-luvullaitään etsiessään parempia elinolosuh-teita. Juurilleen palannut Mihail on nytSuomen kansalainen, asuu Vantaalla, javoi täydellä syyllä korostaa sitä, että eiole pakolainen niin kuin monet muutSuomeen viime aikoina tulleet, vaan pa-luumuuttaja.

Kielikin sujuu, joskin inkeri eroaajonkin verran suomesta ja joitakin ter-mejä joutuu vielä vähän hakemaan.Kotona vaimo Olgan kanssa puhutaanuseimmin venäjää, 17-vuotiaalla tyttä-relläkin sen taito säilyy, koska tämäopiskelee Pietarissa.

Harrastuksiin kuuluu matkustele-minen ja kotona on melkoinen ase-kokoelma, enimmäkseen vanhoja tika-reita. Hän on aina kuulunut ammatti-liittoon, ja Pietarin aikoina harrastanutyhdistysasioita aktiivisestikin.

Helsinki kuin kortteli PietarissaKysyessäni vaikutelmia Suomesta Mi-hail kertoo esimerkkinä Helsingin ole-van kooltaan vähän niin kuin yksi kort-teli Pietaria, eli eroa on. Ero oli alkuunvarmasti vielä tuntuvampi, koska häntuli aluksi Särkänniemeen, jossa huolsierilaisia laitteita puutarhaosastolla viisivuotta, kunnes tuli Finnairiin 1996 len-tokonelaiteasentajaksi, työpiste LEKO2:ssa. Finnairista hän sai vakituisen työ-paikan.

Huoltotyö hallinnassaFinnairin työ vastasikin paremmin Pie-tarissa oppinsa hankkineen miehen tai-toja: lähes kaikki muu lentokonehuoltoluonnistuu paitsi hydrauliikan ja avio-niikan työt. Takana on oppijakso Kir-sanovin siviili-ilmailualan lentotekni-sessä opistossa, työ Aeroflotissa lento-konemekaanikkona sekä Leningradinmekaniikan korkeakoulu. Siellä suori-tetun, Suomen ylempiin korkeakoulu-

tutkintoihin rinnastettavan, mekanii-kan insinöörin tutkinnon jälkeen työ-paikka oli Pietarin ilmailutehtaassa, jos-sa hän yleni mestarista lentokonehuol-to- ja korjausosaston insinööriksi, kos-ka hänen erikoisalansakin on ilma-alusten tuotanto. Diplomityö on tehtyhyvin arvosanoin aiheesta: Robottitek-ninen laite lentokoneen osien mekaa-nista työstöä varten.

Finnairin aikana hän on ollut alustaalkaen mukana AEROFLOTin tilaa-massa koulutusprojektissa. Sen me-kaanikoille Suomessa järjestettävilläkursseilla on Mihailin venäjän kielentaidosta ollut apua.

Mihail toteaa lopuksi, syystäkin,että Suomessa ei kannata pelätä ulko-maista työvoimaa, koska mm. itäblo-kista tulleet insinöörit ovat hänen kuu-lemansa mukaan täällä pärjänneet.

TUOMO OKSANEN

Inkeriläisten paluumuutto käynnistyi presidentti Mauno Koiviston puhuttua huhtikuussa 1990 kunniavelastamme inkeriläisille.Vuonna -96 lakiin säädettiin inkeriläispykälä, jonka mukaan maahan pääsee, jos on suomalaiset sukujuuret tai muuten riittävänläheiset yhteydet Suomeen. Myös palvelu Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana vuosina 1939 – 1945 tuo paluumuut-to-oikeuden.

Inkerinmaassa, Suomenlahden ja Laatokan välissä, on asunut suomensukuisia kansoja tuhansien vuosien ajan. Stolbovan rau-hassa vuonna 1617 Inkerinmaa liitettiin Ruotsi-Suomeen. Alueen asuttamiseksi suomalaisia houkuteltiin sinne lupaamallavapautuksia sotaväenotoista ja väkeä muuttikin sinne erityisesti Karjalasta ja Savosta. Venäjän hallintaan Inkerin alue päätyipysyvästi Suuren pohjan sodan päättyessä vuonna 1721. Alueella jatkui suomenkielinen kouluopetus ja 1800-luvun puolivälissäsiellä ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiäkin. 1930-luvulla, Neuvostoliiton kansallistamispolitiikan myötä, ne lakkautettiin jasuomenkielinen kouluopetus kiellettiin. Kansallisesti aktiivista väestöä likvidoitiin tai karkotettiin Neuvostoliiton muihin osiin. -Natsi-Saksan joukkojen edetessä toisen maailmansodan alussa vuonna 1941 kohti Leningradia neuvostojohto määräsi inkeriläisetevakuoitavaksi sieltä muualle Neuvostoliitoon. Saksan miehittämältä alueelta siirrettiin puolestaan Suomeen noin 63 000inkeriläistä, jotka Suomi välirauhansopimuksessa sitoutui palauttamaan Neuvostoliittoon. Lopulta näistä 55 000 palautettiin jaheidät sijoitettiin eri puolille Neuvostoliittoa aina Siperiaa myöten. Jatkosodassa Suomen puolella taistelleet joutuivatvankileireille. Neuvostovalta salli ensimmäisten inkeriläisten palata Inkeriin vuonna 1956, mutta vain harvat inkeriläisistä ovatvoineet palata takaisin kotialueelleen.

Suomeen tulleita paluumuuttajia on ollut toistaiseksi yli 20000. Paluumuuttojonossa on Venäjällä yli 20 000 henkilöä ja Vi-rossa noin 2 000 henkilöä.

LÄHDE: Turun kulttuurikeskuksen kotisivu

Inkeriläisten paluumuutto

1/05

6

Henryltä apua maahanmuuttajille

■ Vieraaseen kulttuuriin ja vieraaseenkieleen tutustuminen vie oman aikan-sa. Työelämän säännökset ja kulttuurityöelämässä saattavat poiketa hyvinkinpaljon siitä, mihin on aikaisemmin tot-tunut. Näitä työntekijöitä auttamaanSLT valitsi syksyllä yhdysmiehen Henry“Henkka” Appletonin.

Juuret Karibian merelläHenkka on itsekin kokenut samat vai-keudet. Hän on sopeutunut hyvin suo-malaiseen kulttuuriin ja puhuu myössujuvaa suomea.

Henkka on syntyisin aurinkoiseltaJamaikalta, jossa puhutaan kreolia ja

englantia. Kylmään Suomeen hän muut-ti vuonna 1983 rakastuttuaan suoma-laiseen. Aluksi Henkka toimi Suomes-sa kokkina ja kouluttipahan itsensämyös hitsaajaksi. Suomenkielen kurs-sejakin hän on käynyt, koska pitää kie-len osaamista välttämättömänä apunasopeutumisessa uuteen ympäristöön.Vuonna 1990 Henkka tuli Finnairilletöihin ramppiin, josta siirtyi muutamankuukauden kuluttua Cateringiin. Ca-teringissa hän toimii nykyisin laadun-varmistajana.

Tiedon avulla suvaitsevaisuuttaSLT:n johtokunnassa virisi ajatus järjes-

tää näille maahanmuuttajille apuaSuomeen sopeutumisessa, ja auttaatyöelämässä, että turhilta väärinkäsi-tyksiltä puolin ja toisin vältyttäisiin.Henkan tehtäviin kuuluu opastaa janeuvoa kaikkia kysymään tulevia, avus-taa työsopimusten ja tiedotteiden ym-märtämisessä. Muutenkin hän saattaaauttaa kaikissa, jopa siviilipuolen asiois-sa. Henkka on ulospäinsuuntautunut jaavulias henkilö, jota on helppo lähestyä.

Henkalta kysyttäessä halukkuuttatehtävään hän vastasi, että ”miksikäs ei,kysyyhän ne muutenkin aina multa.”

Uskomme hänestä olevan erittäinpaljon apua eri kansalaisuusryhmienvälissä lisäämässä yhteisymmärrystä jasuvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan.

Henkan kontaktitiedot:email: appleartur@hotmail.comGSM: 0400 526021

ERKKI LUOTO

Finnair Catering Oy:tä voisi kuvata, tavallaan alaankinliittyen, kansallisuuksien sulatusuuniksi. Siellä on ylikymmenen eri kansallisuutta ja työntekijöistä peräti ylikolmekymmentä puhuu äidinkielenään muuta kuinsuomea tai ruotsia.

■ It takes quite a while to get accus-tomed to a foreign culture and lan-guage. The rules and culture in work-ing life may differ a lot from the prac-tise the employee has been used to ear-

lier. The local branch of ground han-dling employees, SLT, chose Henry“Henkka” Appleton in order to helpthe employees in these circumstances,as a contact man last autumn.

Roots inthe Caribbean Sea districtHenkka has himself gone through thesame difficulties. He has got adjusted tothe Finnish culture and speaks Finnishwell and fluently .

Henkka was born in the sunny Ja-maica, where Creole and English lan-guage are generally spoken. He movedto the cold Finland in 1983 after fallingin love with a Finn. In the beginningHenkka worked as a cook in Finlandand he was even trained to be a welder.He has gone through various courses

Henry Appleton helps the immigrants

Finnair Catering could be, in a way, described as to theline of its activities as kind of a melting pot of differentnationalities. You can find more than ten different na-tionalities there, and more than thirty employees speaksomething else than the official languages of Finland astheir native tongue.

1/ 0

4

7

1/05Er

kki

Luot

o

Henry Henkka Appleton valittiin yhdysmieheksi auttamaan maahanmuuttajia.

in Finnish, because he finds the lan-guage as necessary means when ad-justing to new circumstances. In 1990Henkka was employed by the rampdepartment in Finnair, and he went af-ter a few month over to Finnair Cater-ing. There he works in quality controlnowadays.

Tolerance by meansof informationThe executive committee of SLT cre-ated the idea to arrange assistance forthese immigrants in adjusting to Finnish

circumstances, and help in working life,in order to help in getting rid of misun-derstandings on any side concerned.The task of Henkka is to guide and ad-vise all those, who come to inquireabout these things, to assist in under-standing the contracts of employmentand in understanding the notices andbulletins. He may help even in otherways, even in matters outside of labourlife. Henkka is an extrovert person,who is willing to help, and who is easyto approach.

When Henkka was asked about his

willingness to accept this task, he an-swered: ”Why not, they come and askme always, anyhow.”

We believe, that he will be a veryuseful person between different groupsof nationalities, enhancing mutual un-derstanding and tolerance.

Contact information of Henkka:email: appleartur@hotmail.comGSM: 0400 526021

ERKKI LUOTO(Translation: T.OKSANEN)

1/05

8

9

1/05

Valintojen pyörteissä■ Nellillä on juuri menossa viimeisetkuukaudet peruskoulussa. Hän miettiiluokkakavereiden ja tuhansien muidenysiluokkalaisten tapaan mitä lähtisiopiskelemaan syksyllä. Vatsanpohjas-sa kutkuttaa tunne isosta päätöksestä.Suuri osa yseistä pitää itsestään selvänä,että menee lukioon miettimään kol-meksi vuotta mitä haluaisi tehdä. Nellinmielestä on hyvä mennä peruskoulunjälkeen opiskelemaan ammattiin. Val-mistuttuaan hän on 19-vuotias ja pää-see suoraan työelämään. Lukion valin-neet alkavat tuolloin vasta miettimäänmitä haluaisivat tehdä isona.

Nelliä ei ole ikinä kiinnostanut pelk-kä lukeminen. Pikkutytöstä asti hän onpuuhannut enonsa autotallilla ja koto-na yrittänyt korjailla sähkölaitteita. Au-tot eivät kuitenkaan ole tuntuneet yhtämielenkiintoisilta kuin lentokoneet.Niiden suuri koko ja mielenkiintoinensisältö on saanut aina Nellin silmätkiilumaan. Vuosi sitten Nelli luki leh-teä, jossa oli artikkeli lentokone-asen-tajan työstä. Työ vaikutti juuri sellaisel-ta, mistä Nelli on aina haaveillut. Jutunluettuaan hän on ottanut paljon selvääkoulutuksesta ja ammatista. Opolla eiole ollut paljoa aikaa ottaa selvää len-tokoneasentajan työstä, joten Nellin ontäytynyt olla omatoiminen.

Ensin Nelli ei uskaltanut kertoa asi-asta vanhemmilleen ja muille sukulai-sille. Syy siihen on selvä, sillä molem-mat hänen isosisaruksensa menivät pe-ruskoulun jälkeen lukioon. Nellin äition lääkäri ja jankkaa aina Nellille, että

lukioon on mentävä jotta voi edetä yli-opistoon. Nelli ei halua lääkäriksi ja onkuullut, että ammatillisen perustut-kinnon saatua voisi jatkaa ammatti-korkeakouluun tai yliopistoon. Mum-mo oli vielä vaikeampi saada ymmärtä-mään, että elämässä pärjää ilman val-kolakkiakin. On kuulemma suvun hä-peä, jos tyttö ei hanki kunnon koulu-tusta. Äiti ja mummo kai luulevat vieläkääntävänsä Nellin pään, mutta lento-koneasentajan työ tuntuu unelma-ammatilta.

Nelliä on ihmetyttänyt ihmistenasenne ammatillisen koulutuksen suh-teen. Nellin äiti ja mummo eivät ole ai-noat, jotka pitävät valkolakin hankki-mista tärkeämpänä kuin ammatillistakoulutusta. Keväällä koulujen loppues-sa kaikki tuntuvat puhuvan vain yliop-pilaiden juhlista ja mitä heille antaisilahjaksi, vaikka samaan aikaan valmis-tuu myöskin tuhansia nuoria ammat-tiin. Eikö ammattiin valmistuminen olemuka juhlimisen arvoinen asia? Leh-dissä kuitenkin kirjoitetaan paljon, ettäSuomeen tarvittaisiin perusammattienharjoittajia kuten putkimiehiä. Luulisi,että peruskoulun jälkeen suorittaessaammatillisen perustutkinnon, on pal-jon enemmän hyödyksi yhteiskunnalle.Nelli ei voi ymmärtää tätä ristiriitaistatilannetta.

Kirjoittaja on Suomen AmmattiinOpiskelevien Keskusliitto – SAKKI ry:npuheenjohtaja

K O L U M N I Kati Kokkonen ■ ■ ■

1/05

10

Miksi IAU:n jäsenyys on tärkeää■ Suomalaisista lähes kaikki kuuluvatjäseninä johonkin järjestöön. Se voi ollaurheilu-, kulttuuri-, harrastus-, avustus-tai ammattijärjestö. Maamme kuuluu-kin yhdistysten ja järjestöjen lukumää-rässä suhteessa maan väkilukuun maa-ilman kärkiluokkaan. Suomessa am-mattiyhdistysliikkeeseen järjestäytymi-nen on koettu vuosikymmenien ajantärkeäksi ja työssäkäyvien järjestäyty-misaste on ollut korkea. Ammattiyh-distysliikkeen vaikutus suomalaistenelintason ja elämänlaadun nousuun onollut kiistattomasti merkityksellinen.Historiasta voidaan poimia lukuisia esi-merkkejä työaikaan, työturvallisuuteen,lomiin, veroihin, sosiaalisiin asioihin jatasa-arvoon liittyvistä lakimuutoksis-ta ja sopimuksista, joita ammattiyhdis-tysliike on vuosikymmenten saatossaaikaansaanut. Työehtosopimusten so-piminen sekä niiden valvonta on raken-tanut lähes kaikille aloille selkeän, tasa-puolisen ja uudistumiskykyisen työym-päristön. Pitkät tulopoliittiset sopimuk-set ovat tuoneet työelämään vakautta jayhdessä valtion toimin useita laadullisiaparannuksia suomalaisten arkipäivään.

Viime vuosikymmenellä alkanut ke-hitys, jossa isot yhtiöt määrittivät ydin-toimintojaan ja keskittyivät niihin, johtipirstoutumiseen yhtiöittämisten, ul-koistamisten ja yritysmyyntien kautta.Ilmailualalle tämä ilmiö tuli kilpailunvapautumisen myötä varsin voimak-kaasti ja nopeasti. Yhden työnantajanala on muuttunut muutamassa vuodes-sa monen kymmenen yrittäjän temmel-lyskentäksi. Pääsääntöisesti ilmailualanyritykset noudattavat lakeja ja sopimuk-sia, johtuen ilmailun erikoisluonteestaja alan viranomaismääräyksistä eivätkäole tulleet alalle ketunhäntä kainalossa.On kuitenkin yrityksiä, jotka eivät piit-taa IAU:n työehtosopimuksista. Ylityö-korvauksia ja vuorolisiä ei makseta jaliittoon liittymisestä uhkaa seurata irti-sanominen. Eräässä yrityksessä uhkail-laan töiden siirtämisestä Viroon, jos sejoutuu noudattamaan liittomme yleis-sitovaa sopimusta.

SAK:n ja sen jäsenliittojen yhdessärakentama kampanja ”Viidakon laiteivät enää ole voimassa” alkaa vii-kolla viisi. Tarkoituksena on paitsituoda ammattiyhdistysliikettä tu-tuksi niin myös käydä jäsenhan-kintaa. Kevään mittaan SAK ja lii-tot järjestävät erilaisia tapahtumiaja mainoskampanjan mediassa.

Hanki uusi(a) jäsen(iä) viereiselläsivulla olevalla lomakkeella. Loma-ketta voi vapaasti kopioida. Annase jollekin työtoverillesi joka ei vie-lä ole jäsen!

Onneksi edellä olevan tapaiset yri-tykset ovat tällä hetkellä harvinaisia.Mutta jos niille antaa jalansijaa on nii-den vyöryä vaikea torjua. Vaikeaksiasian tekee se, ettei kaikissa tällaisissayrityksissä ole liittomme jäseniä. Pai-neet työehtojen ja ansioiden muutta-miseksi ovat alallamme kovat, koskakilpailu on ilmailussa muuttunut radi-kaalisti. Ainoa turva on voimakas, ko-ko alan sopimus- ja edunvalvonta toi-mintaa hallussa pitävä IlmailualanUnioni. Olisikin erittäin tärkeää, ettäkoko liittoyhteisö ammattiosastoista jaluottamusmiehistä jäsenistöön asti ot-taisi jäsenhankintatyön ilmailualallaasiakseen nyt.

ALPO PEHKONEN

Ammattiosaston/työttömyyskassan asiamiehen allekirjoitus

Lomake vastaanotettu pvm. _____ . _____. 20______________

Vastaanottajan allekirjoitus ____________________________

Jäsenyyden alkamispäivämäärä _____ . _____. 20______________

Ammattiosaston allekirjoitus _____________________________

JÄSENTIETOLOMAKEIlmailualan Unioni IAU ry:n, ammattiosaston, sekäIlmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassanjäseneksiliittymislomake / jäsenrekisteri-ilmoitus

Jäsenmaksun perintäsopimus

Työntekijä

Henkilötunnus

Suku- ja etunimet _______________________________________

Lähiosoite _____________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka _______________________________

Jäsenmaksusuorituksen saajat:Ilmailualan Unioni IAU ry, liitto no 055John Stenbergin ranta 6, PL 337, 00531 HELSINKIwww.iau.fi

Jäsenmaksun postisiirtotili:Sampo 800013-56 737

Ammattiosasto/työttömyyskassan asiamies001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry002 Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry004 Ilmailumekaanikot ILMEK ry008 Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät/ULT ry010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry012 Siviililentoliikenteen Työntekijät ry

IlmoituslajiUusi jäsen JäsenmaksuvapaushakemusOpiskelijajäsen Eläke_____________________ Päättyminen

Alkamis/päättymispäivämäärä ______________ - ________________

MuutostiedotEdellinen liitto/työttömyyskassa ____________________________Jäsenyysaika ed. liitossa/tk:ssa ___________________________

Työntekijän allekirjoitus

Päiväys _____ . _____. 20_____ Allekirjoitus ___________________

TÄYTÄ LOMAKE SELVÄSTI PAINOKIRJAIMIN

Voit tehdä tällä lomakkeella kaikki jäsentietoihin liittyvät ilmoitukset. Osoite ja nimimuutoksia ei tarvitse tehdä, koska ne päivitetään Väestörekisterin muutostietojen mukaan.Asioi kaikissa jäsenyyteesi liittyvissä asioissa oman ammattiosastosi kanssa. Yhteystiedot löydät työpaikkasi ilmoitustaululta.

-

TYÖNANTAJAN TIEDOT (jos maksat jäsenmaksun itse, täytä myös tämä kohta)

Puhelin koti________________ työ ________________________

GSM _____________________ e-Mail _____________________

Ammatti ___________________ Äidinkieli ___________________

Sisäinen postikoodi __________ Kustannuspaikka _____________

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan TyöttömyyskassaKaisaniemenkatu 10, 8. krs, 00100 HELSINKIwww.irkatk.fi

Allamainittu ammattiosasto

Sopimusalat01 Säännöllistä reittiliikennettä

tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva sopimus02 Puolustusministeriön alue

Työpaikkaosasto

No ______________ Nimi ________________________________

Lisätietoja

Valtuutan ammattiliiton/työttömyyskassan ilmoittamaanerostani edelliseen ammattiliittoon/työttömyyskassaan.

Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenetu-markkinointiin

VALTUUTUS JA VOIMASSAOLOAIKATällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun ennakon-pidätyksen alaisesta kokonaisansiosta.

Jäsenmaksuperuste ilmoitetaan työnantajalle vuosittain. Tällä valtakirjalla valtuutanmyös työttömyyskassan perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista ennakon-pidätyksen alaisista etuuksista ammattiliiton/työttömyyskassan voimassa olevien päätöstenmukaisesti. Valtakirja on voimassa toistaiseksi. Valtakirjan voi peruuttaa kirjallisesti. Val-tuutus raukeaa työsuhteen päättyessä valtakirjassa mainittuun työnantajaan. Valtuutuson voimassa, jos työsuhdetta jatketaan enintään kuukauden kuluessa. Tällä valtakirjallakumotaan mahdollisesti aiemmin antamani jäsenmaksun perintäsopimus.

Jos vaihdan ammattiliittoa/ammattiosastoa/työttömyyskassaa, ammattiliitto/ammattiosas-to/työttömyyskassa yhdistyy/purkautuu tai sopimusalani siirtyy toiseen SAK:laiseen liittoon,jäsenyystietoni saa luovuttaa uudelle liitolle.

Työnantajan nimi _______________________________________

Yhteyshenkilö _________________________________________

Lähiosoite _____________________________________________

Postinumero _________ Postitoimipaikka __________________

Puhelinnumero ______________ Y-tunnus __________________

Työnantajan allekirjoitus

Päiväys ________________ Allekirjoitus / nimen selvennys __________________________________________________________________

Työnantajan asianhoitajan nimi ____________________________

Yhteyshenkilö _________________________________________

Lähiosoite _____________________________________________

Postinumero _________ Postitoimipaikka __________________

Puhelinnumero _________________________________________

1/2005

1/05

12

Voit olla huoletta, koska selkeässä If-sopimuksessa vahinkovakuutukset ovatyhdessä vakuutuskirjassa. Hyödyt jäsenyydestäsi, koska saat tuntuvia alennuksiavakuutusmaksuistasi sekä neljä korotonta maksuerää. Maksuistasi saat myös YkkösBonusta.Lisäksi sinulla on järjestösi jäsenenä oikeus edulliseen Ryhmäsampoon.

Ole huoletta.Me autamme.

Kokonaisratkaisujajärjestöjäsenille – If

Lisätietoja järjestöeduistasi saat soittamalla palvelukeskukseemme 010 515 200, käymällä konttorissamme tai verkosta www.if.fi /iau

1/ 0

4

13

1/05

■ Irtisanottujen asemaan tulee mer-kittävä parannus, kun tupossa sovituttoimenpiteet palkansaajien muutostur-van parantamiseksi toteutuvat. Työnan-tajien sosiaalinen ja taloudellinen vastuuirtisanomistilanteissa kasvaa ja työttö-mäksi jäävien mahdollisuudet työllistyäuudestaan jo irtisanomisaikana tai no-peasti irtisanomisen jälkeen lisääntyvät.

Irtisanotuille, heidän niin halutes-saan, laaditaan jatkossa henkilökohtai-nen työllistymisohjelma ja heille tuleemahdollisuus mm. työnhakuun käytet-tävään palkalliseen vapaaseen jo irtisa-nomisaikana. Palkallisen vapaan pituuson 5—20 päivää irtisanomisajan pituu-desta riippuen. Työttömäksi jäävä työl-listymisohjelmaan osallistuva työntekijäon oikeutettu korotettuun koulutus-tukeen, mikä merkitsee selvää työttö-myysturvan paranemista.

Työnantajien vastuu irtisanomisti-lanteissa on ollut Suomessa pienempikuin monissa muissa Euroopan unio-nin jäsenmaissa. SAK:ssa uskotaan,että muutosturvapaketin avulla moni-kansallisten yritysten houkutus vähen-tää työvoimaa nimenomaan Suomessavähenee.

SAK:n vastaavan lakimiehen JormaRusasen mukaan muutosturva pyri-tään saamaan käyttöön mahdollisim-man nopeasti. Toteutus tapahtuu kui-tenkin asteittain.

– Muutosturvan edellyttämät muu-tokset työehtosopimuksissa tulevat voi-maan jo 16.2.

Työvoimaviranomaiset ovat myösilmoittaneet alkavansa soveltaa malliavälittömästi.

Rusanen arvio, että kokonaisuudes-saan muutosturva saataisiin käyttöönensi syksyyn mennessä.

Työllistymisohjelmanavulla uuteen työhönTupon muutosturvapaketissa on sovit-tu yhteistoimintamenettelyn vahvista-misesta. Tämä tarkoittaa, että työnanta-jan on yhdessä henkilöstön edustajienkanssa neuvoteltava toimintasuunni-telma irtisanottavien uudelleen työllis-tymisen tukemiseksi. Suunnitelmassasovitaan irtisanomismenettelyn lisäksityöntekijöiden mahdollisuuksista työn-hakuun, koulutukseen ja työvoima-palvelujen käyttöön jo irtisanomisai-kana. Nämä toimenpiteet on selvitettä-vä myös silloin kun yt-menettely kos-kee alle 10 työntekijää, vaikka varsi-naista toimintasuunnitelmaa ei tällöinedellytetä.

Muutosturvapakettiin sisältyy yksi-löllinen työllistymisohjelma, johon ta-loudellisin tai tuotannollisin syin irti-sanotulla on oikeus jo kolmen vuo-den työhistorialla. Tällaisia työntekijöi-tä arvioidaan olevan vuosittain noin30 000.

Työllistymisohjelman tavoitteena onedistää irtisanottujen mahdollisimmannopeaa uudelleen työllistymistä jokosuoraan tai ammattitaitoa kehittävänkoulutuksen avulla. Työllistymisohjel-man laatii työvoimaviranomainen yh-teistyössä työntekijän kanssa. Ohjel-maan voi sisältyä mm. työnvälitys-palveluja, aikuiskoulutusta, työssä op-pimista ja harjoittelua sekä ammatinva-linnan ohjausta ja urasuunnittelua.

Muutosturvapaketti parantaa myös

määräaikaisten työntekijöiden mah-dollisuuksia työllistyä uudestaan. Työl-listymisohjelmaan ovat oikeutettujamääräaikaiset työntekijät, joiden työ-suhde samaan työnantajaan on kestä-nyt vähintään kolme vuotta joko yh-dessä tai useammassa ketjutetussa työ-suhteessa.

Jorma Rusanen korostaa, että jokai-sella työntekijällä on oikeus muutostur-vapaketin etuuksiin riippumatta työn-antajayrityksen koosta. Järjestelmä kos-kee myös kuntien ja valtion työnteki-jöitä.

Työttömyyspäivärahaanreilu korotusMuutosturvan toteutuminen merkitseereilua korotusta työttömyyspäivära-haan. Työttömäksi jäävän, työllisty-misohjelmaan osallistuvan työntekijänon mahdollista saada ansiosidonnaisentyöttömyysturvan lisäksi korotettuakoulutustukea. Tukea voi saada 20—185 päivän ajan työllistymisohjelmaanosallistumista varten. Tuen saaminenedellyttää paitsi ohjelmaan osallistumis-ta 10 kuukauden jäsenyyttä työttö-myyskassassa ja 43 viikon työssäolo-ehdon täyttymistä.

Keskipalkkainen 2 400 euroa kuu-kaudessa ansaitseva työntekijä saa ko-rotetun koulutustuen ansiosta työttö-myyspäivärahaa yli 350 euroa kuussalisää. Koko 185 päivältä korotetunkoulutustuen suuruus on tässä tapauk-sessa yhteensä reilut 3 000 euroa.

Korotettu koulutustuki ei syö edel-lisessä tupossa sovittua erorahalisää,jonka saa työttömäksi jäävä työntekijä,jolla on takanaan vähintään 20 vuoden

Tupossa sovittu muutosturvaparantaa irtisanottujen asemaa

t

1/05

14

Puolustusministeriönsopimusneuvottelut alkamassa

Tupon ulkopuolella

■ Ilmailualan Unioni IAU ry jaPalvelualojen Toimialaliitto ry allekir-joittivat 15.12.2004 tulopoliittisen ko-konaisratkaisuun perustuvan säännöl-listä reittiliikennettä tai raskasta tilaus-lentoliikennettä koskevan työehtosopi-musratkaisun.

Vaikka neuvotteluaikataulu oli tiuk-ka, noin viikko, saavutimme meille tär-keissä asioissa yhteisymmärryksentyönantajaliiton kanssa. Sopimuksellasaatiin ratkaistua liiton edustajiston jahallituksen asettamat tavoitteet koski-en työehtosopimuksen soveltamisalaaja palkkasopimuksen rakennetta, sekävakituisen työvoiman määrää koskeviakirjauksia.

Työehtosopimusratkaisussa on kol-menlaisia asioita. Osa asioista tuleesuoraan tulopoliittisesta sopimuksesta,kuten esimerkiksi palkankorotukset.Tällaisia asioita ovat myös tuloratkai-sun laajan laatupaketin mukaiset työ-elämän kehittämiseen liittyvät asiatmm. muutosturvan ja henkilöstön

edustajien aseman parantaminen.Suurin osa asioista tulee kuitenkin

vanhan sopimuksen perintönä. Van-han työehtosopimuksen määräyksetovat voimassa lukuun ottamatta niitäkohtia, joita muutettiin 15.12.2004allekirjoitetulla pöytäkirjalla. Tämänpöytäkirjan mukaista sopimusratkai-sua on selvitetty seuraavilla sivuilla.Vanhan sopimuksen perintönä tulimyös vuosien 2003 ja 2004 ansio-kehitystarkastelu.

Kolmantena ryhmänä ovat IAU:nasettamien tavoitteiden mukaiset rat-kaisut. Ne voidaan kiteyttää kahteenasiakokonaisuuteen. Näistä ensimmäi-sen kokonaisuuden muodostavat sopi-muksen soveltamisalan ja sen sovelta-misen selkeyttäminen sekä yhteisten jamahdollisimman yhtenäisten tulkinto-jen mahdollistaminen. Toisen koko-naisuuden muodostaa vakituisen työ-voiman riittävän määrän ratkaisemi-nen eri yrityksissä.

TAPANI KAUTTO

Lentoliikenteentyöehtosopimusuudistettiin

työhistoria. Erorahalisää maksetaanenintään 150 päivän ajalta. Koro-tettua ansioturvaa voikin jatkossasaada enimmillään jopa 335 päiväl-tä.

Työnantajat rahoittavatkollektiivisestiTyönantajat kustantavat kollektiivi-sesti korotetun koulutustuen. Tukirahoitetaan nostamalla työnantajiltaperittävää työttömyysvakuutusmak-sua, ja se maksetaan irtisanotuilletyöttömyyskassasta.

Työnantaja vastaa taloudellisestimyös työntekijän palkallisesta työn-hakuvapaasta. Esimerkiksi 20 päi-vän työhakuvapaa maksaa työnan-tajalle työntekijän lähes kuukaudenbruttopalkan ja siihen liittyvät so-siaalikulut.

Työnantajan suostumuksellatyövoimaviranomaiset voivat liittääirtisanottujen työllistymisohjelmiinmyös maksullisia palveluita, joistatyönantaja vastaa.

Työvoimaviranomaisilla on suurivastuu siinä, että muutosturva käy-tännössä toteutuu. Tuposopimuk-seen onkin kirjattu, että työvoima-hallinnolle on varmistettava riittäväthenkilö- ja taloudelliset resurssit,jotta muutosturvapakettiin sisälty-vät toimenpiteet voidaan toteuttaasovitulla tavalla.

Muutosturvan toteuttaminenedellyttää myös useita lakimuu-toksia. Näiden valmistelu on jokäynnistynyt ja ne pyritään JormaRusasen mukaan saamaan pikai-sesti voimaan vielä ensi syksyynmennessä. Esimerkiksi korotettukoulutustuki saadaan käyttöön vas-ta lakimuutosten jälkeen.

PIRJO PAJUNEN / SAK

t

■ Edustajiston päätöksen mukaisestiPuolustusministeriön sopimuksesta eineuvoteltu osana tupoa, vaan neuvotte-lut käynnistyvät 19.1.2005. Puolustus-ministeriön sopimusalueella on tarkoi-

tus päästä ratkaisuun vuosia auki ol-leessa palvelusuhdekysymyksessä. IAU:ntavoitteena on, että asia ratkaistaisiinosapuolten välisen palvelusuhdetyöryh-män keväällä 2004 esittämällä tavalla.

15

1/05

S O P I M U K S E T

PÖYTÄKIRJA SÄÄNNÖLLISTÄ REITTILIIKENNETTÄTAI RASKASTA TILAUSLENTOLIIKENNETTÄKOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI

1. Sopimuksen uudistaminen ja sopimuskausi

Keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 saavuttaneet neuvottelu-tuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005–2007. Osapuolet vahvistavat neuvottelutuloksen sopimuk-seksi viipymättä sen jälkeen kun alakohtaiset sopimukseton tehty.

Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta, tulopoliittisensopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jolla muute-taan voimassa olevaa alan työehtosopimusta jäljempänäesitetyllä tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 16.12.2004 japäättyy 30.9.2007.

Palvelualojen Toimialaliitto ja Ilmailualan Unioni IAU sopivatuudesta, tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta työehtosopimuk-sesta, jolla muutettiin voimassa olevaa säännöllistä reittiliiken-nettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimustajäljempänä esitetyllä tavalla. Työehtosopimus tuli voimaan työ-markkinoiden keskusjärjestöjen allekirjoitettua tulopoliittisen sopi-muksen 16.12.2004. Lentoliikenteen työehtosopimuksen uusi sopi-muskausi alkoi 16.12. 2004 ja päättyy 30.9.2007.

2. Palkantarkistukset vuonna 2005

YleiskorotusPalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, jokaalkaa 1.5.2005 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu-kauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30,06euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia.

Korotus maksetaan henkilökohtaiseen palkkaan. Korotuksen vai-kutus on prosenttimääräinen 1582,37 euron ja sitä suuremmissakuukausipalkoissa.

LiittoeräLiittoerä (0,6 %) siirretään paikalliseksi yrityskohtaiseksieräksi. Erän suuruus lasketaan 2004 neljäs neljänneksensäännöllisen työajan palkkojen summasta. Erän suuruustodetaan paikallisesti yhteisesti.

Liittoerä lasketaan yrityskohtaisesti vuoden 2004 lokakuun-joulu-kuun säännöllisen työajan palkkasummasta.

Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluot-tamusmiehen kesken viimeistään 15.4.2005 mennessä. Erämaksetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Erä käytetään palkkauksen oikeudenmukaisuuden ja kan-nustavuuden lisäämiseen.

Yrityksen pääluottamusmies sopii liittoerän käyttämisestä työnan-tajan edustajan kanssa. Liittoerä on tarkoitus käyttää palkkaus-järjestelmän kannustavien ja oikeudenmukaisuutta lisäävienmahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,6 %)korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräi-senä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajankohdasta luki-en.

Jos erän käyttämisestä ei päästä yksimielisyyteen se maksetaan 0,6%:n suuruisena yleiskorotuksena.

TaulukkopalkatTaulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2005 lukien korotuksiavastaavasti.

Taulukkopalkkojen korotukset sovitetaan muihin sopimuskoro-tuksiin siten, että 2,5 %:n kustannusvaikutus ei ylity.

Korotusajankohta, joka poikkeaa tulopoliittisen sopimuksen mu-kaisesta, johtuu aiemmassa työehtosopimuksessa sovituista, samas-sa yhteydessä toteutettavista vuosien 2003 ja 2004 ansiokehitys-tarkastelun mahdollisesti aiheuttamista korotuksista.

Muut palkkaperusteetEuro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan tulopoliittisen so-pimuksen mukaisesti ja siinä mainittuna ajankohtana.

Muita kuin prosenttipohjaisesti määräytyviä lisiä korotetaan1.3.2005 yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavan pro-senttiluvun mukaisella korotuksella. Lisät pyöristetään lähimpäänsenttiin.

3. Palkankorotukset vuonna 2006

YleiskorotusPalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, jokaalkaa 1.6.2006 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu-kauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 pro-senttia.

1.6.2006 korotetaan palkkoja 1,8 prosentin suuruisella yleisko-rotuksella, joka muodostuu edellä mainitusta yleiskorotuksesta jaalla mainitusta liittoerästä.

Liittoerä ja tasa-arvoeräLiittoerä (0,4 prosenttia) maksetaan edellä mainitusta ajan-kohdasta lukien prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

Palvelualojen Toimialaliitto ja IAU saavuttivat 15.12.2004 tupon mukaisen neuvottelutuloksenja allekirjoittivat seuraavan pöytäkirjan. Numeroitu ja sisennetty teksti on sopimustekstiä.Työehtosopimusta selvittävä teksti on kirjoitettu sisentämättömänä ja kursivoituina.

Lentoliikenteenuudistettu työehtosopimus

1/05

16

S O P I M U K S E T

Tasa-arvoerän (0,1 %) käytöstä sovitaan paikallisesti työn-antajan ja pääluottamusmiehen kesken. Erä kohdennetaanhenkilöille, jotka ovat palkkaluokissa 1–4.

Yrityksen pääluottamusmies sopii tasa-arvoerän käyttämisestätyönantajan edustajan kanssa. Tasa-arvoerä on tarkoitus kohden-taa alimpiin palkkaryhmiin. Käytännössä se tarkoittaa lähinnäpalkkaryhmiä 3 ja 4, koska 1 palkkaryhmässä ei ole arvioituja töitäja 2 palkkaryhmässäkin vain muutamia henkilöitä.

Mikäli tasa-arvoerän käytöstä ei sovita, maksetaan kokoerä (0,1 %) korottamattomasta palkasta laskettuna pro-senttimääräisenä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajan-kohdasta lukien.

Jos erän käyttämisestä ei päästä yksimielisyyteen se maksetaan 0,1%:n suuruisena yleiskorotuksena

TaulukkopalkatTaulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2006 lukien korotuksiavastaavasti.

Taulukkopalkkojen korotukset sovitetaan muihin sopimuskoro-tuksiin siten, että 1,9 %:n kustannusvaikutus ei ylity.

Muut palkkaperusteetEuro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan tulopoliittisen so-pimuksen mukaisesti ja siinä mainittuna ajankohtana.

Muita kuin prosenttipohjaisesti määräytyviä lisiä korotetaan1.6.2006 yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavan pro-senttiluvun mukaisella korotuksella. Lisät pyöristetään lähimpäänsenttiin.

4. Tämän sopimuksen osana noudatetaan allekirjoitus-pöytäkirjan 23.2.2004 mukaista ansiokehitystarkas-telulauseketta.

Sopimuksen osapuolet tarkastelevat huhtikuussa 2005 vuosien2003 ja 2004 ansiokehitystä. Mikäli tarkastelu antaa aihetta, to-teutetaan 1.5.2005 palkkausjärjestelmän korotukset, jotka sovi-taan erikseen. Tarkastelussa huomioidaan yleinen palkkojen kehi-tys teollisuudessa verrattuna tämän työehtosopimuksen alueenpalkkakehitykseen.

5. Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjenvälillä sovittua indeksiehtoa sekä tarkastelulauseketta.

Tupon indeksiehto vaikuttaa palkkoihin, mikäli lokakuu 2004 - lo-kakuu 2005 välisenä aikana kuluttajahintaindeksi nousee yli 3 %.Korotus toteutetaan vuoden 2006 yleiskorotuksen yhteydessä.

6. Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan sitä,mitä keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

Palkkasopimuksen 6.1.3 ja 6.2.1 mukaiset omat matkakustan-nukset korvataan Verohallituksen vuosittaisten päätösten mukai-sesti. Korvaukset vuonna 2005 ovat auto 40 s, peräkärry 6 s jakuljetettava henkilö 1 s ajokilometriltä.

Liitot toteavat, että tulopoliittisessa sopimuksessa sovittuatyöllistymisen ja muutosturvan toimintamallia noudate-taan sopimuskauden alusta. Mallia koskevat työehtosopi-musmääräykset (ja/tai viittaukset keskusjärjestösopimuk-

siin tai lainsäädäntöön) valmistellaan siten, että ne tulevatvoimaan työehtosopimuksen osana sopimuskauden alusta.

Tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 kohdan 1 mukainen työllis-tymisen ja muutosturvan toimintamalli on voimassa sopimuskau-den alusta, 16.12.2004 alkaen.

Liitot selvittävät, onko henkilöstön edustajien asemassatehtäviinsä nähden perusteettomia eroja ja ehdottavat tar-vittavia muutoksia. Tarvittavat muutokset niiden poista-miseksi tehdään sopimuskauden aikana. Selvityksen koh-teena ovat esim. koulutusmahdollisuudet, korvaukset jaajankäyttö luottamustehtävien hoitamiseksi. Liitot sopivatkorvausten vähimmäismääristä.

Liitot toteavat, että tulopoliittisen sopimuksen mukaankeskusjärjestöt asettavat henkilöstön edustajille annettavi-en tietojen vähimmäissisältöä selvittävän työryhmän, jon-ka tulee tehdä tarvittavat muutokset 30.9.2005 mennessä.Liitot katsovat työryhmän esitysten pohjalta tarvittavatmuutokset 30.11.2005 mennessä.

Liitot toteavat, että keskusjärjestöt asettavat työryhmänlaatimaan yhteistä työsuhdeasiain koulutuksen perusai-neistoa liittojen käyttöön. Liitot arvioivat aineiston valmis-tumisen jälkeen tarvetta täydentää sitä alakohtaisilla työ-ehtosopimusasioilla.

Liitot selvittävät, vastaako työehtosopimuksessa sovittuhenkilöstön edustajan suoja liikkeen luovutusdirektiivin 6artiklaa sekä työsopimuslaissa säädettyä luottamusvaltuu-tetun ansiomenetyksen korvausta ja luottamusvaltuutetunasemaa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tarvittavat muu-tokset toteutetaan samantasoisina.

Kohdat 8-11 liittyvät tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 kohdassa2 sovittuihin henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiäkoskeviin järjestelyihin. Ne otetaan huomioon tässä selvitettävänpöytäkirjan kohdan 12.2 mukaisen Työehtosopimuksen tekstit jatarkoituksenmukaisuus –työryhmän työskentelyssä.

Lisäksi on sovittu seuraavista alakohtaisista kysymyk-sistä, jotka eivät ole ristiriidassa tulopoliittisen sopi-muksen 2004 – 2007 kanssa:

Työehtosopimuksen 1 §:ään lisätään pöytäkirjamer-kintä 2:

Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvi-taan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihintöihin, jotka sisältävät yli 50 % tämän sopimuksen sovelta-misalaan kuuluvia tehtäviä.

Työehtosopimuksen soveltamisalaa laajennettiin pöytäkirjamer-kinnällä. Soveltamisalaan kuuluvat nyt kaikki ne tekniset työt joi-hin tarvitaan viranomaisen myöntämää todistetta tai kelpuutusta.Käytännössä tämä lisäys tarkoittaa raskaassa tilauslentolii-kenteessä käytettävien suurimmalta lentoonlähtöpainoltaan yli5700 kg painavien lentokoneiden, helikoptereiden tai muidenilma-alusten huolto- ja korjaustöitä.

Allekirjoituspöytäkirjaan seuraava kohta:

Mikäli paikallisesti on todettu arvioimaton työ, kuvataantyö ja arviointi suoritetaan viipymättä.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

12.1.

17

1/05

S O P I M U K S E T

Mikäli työehtosopimuksen kohdan 3.1 mukaisten työnantajien(Palvelualojen Toimialaliittoon järjestäytyneet työnantajat) alueel-la on yhteisesti todettu arvioimaton työ, se kuvataan ja arvioidaanniin pian kuin se käytännössä on mahdollista.

Alakohtaiset työryhmät

TyönarviointiOsapuolten perustama yhteinen työnarviointiryhmä jatkaatyöskentelyään.Työryhmän tehtävänä on huolehtia uusienja muuttuneiden töiden arvioinnista kuuden kuukaudenkuluessa, kun uusi tai muuttunut työ on tunnistettavissapalkkaluokittelua varten.

Työryhmä tekee osapuolille esityksen työnarviointijärjes-telmän kehittämisestä, erityisesti sen muuttamisesta nykyi-siä olosuhteita vastaavaksi ja arviointimenettelyn nopeutta-miseksi 31.12.2005 mennessä.

Liittojen välinen työnarviointi huomioi työskentelyssään kuudenkuukauden maksimiajan. Työryhmä valmistelee ja tekee tämänvuoden aikana esityksen työnantajaliitolle ja IAU:lle arviointi-järjestelmän kehittämisestä yllä mainitulla tavalla.

Työehtosopimuksen tekstit ja tarkoituksenmukaisuusOsapuolet perustavat yhteisen työryhmän (2+2), jonkatehtävänä on käydä läpi työehto- ja palkkasopimuksentekstit liitteineen ja huomioida vaikeasti ymmärrettävät taisovellettavat tekstit sekä yhdistää erillään olevia kohtia jamuuttaa vaikeasti ymmärrettäviä kohtia tarkoituksen-mukaisemmiksi ja helpommin yhteisesti sovellettavaksi.

Työryhmä huomioi työssään keskusjärjestöjen 29.11.2004neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille2005–2007 kohdissa 3. jatkuva neuvottelumenettely ja 4.työelämän kehittäminen sopimusalakohtaisesti toteutet-tavat toimet ja liite 2 henkilöstön kehittämisestä sekä näi-den kohtien lisäksi tämän neuvottelutuloksen kohdat 6-10.

Osapuolet arvioivat työryhmässä myös sopimusalan työ-ehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutukset.

Työryhmä valmistelee tekstejä koskevat muutosesityksetsopijaosapuolille. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisissaasioissa työryhmä tekee esityksensä 31.3.2005 mennessä.Kaikista muista asioista työryhmä tekee esitykset osapuolil-le 30.4.2006 mennessä ja raportoi säännöllisesti osapuolilleselvitystyön tuloksista myöhemmin yhteisesti sovittavallatavalla.

Työryhmän työnä on muuttaa työehtosopimuksen tekstit helpom-min ymmärrettäviksi. Tarkoituksena on minimoida mahdollisettulkintaerimielisyydet. Työehtosopimuksesta on lisäksi tarkoitusmuodostaa looginen kokonaisuus yhdistämällä päällekkäisiä koh-tia ja siirtämällä erillään olevia kohtia oikeaan asiayhteyteen. Li-säksi työryhmä huomioi tulopoliittisen sopimuksen mukaiset lukui-sat muutos- ja uudistustarpeet.

Palkkasopimuksen 6.2.1. muutetaan seuraavasti:

Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan sitä,mitä keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

Matkakustannukset korvataan Verohallituksen vuosittaisten pää-tösten mukaisesti. Korvaukset vuonna 2005 ovat auto 40 s, perä-kärry 6 s ja kuljetettava henkilö 1 s ajokilometriltä.

Palkkasopimuksen 6.3.2. muutetaan seuraavasti:

Lauantaipäivän, sekä vappu-, juhannus-, joulu-, ja uuden-vuodenaaton aikana klo 6.00 alkaen suoritettavasta työstämaksetaan peruspalkan lisäksi 50 %:n suuruinen liikenteenrakenteeseen perustuva erillislisä tehdyiltä työtunneilta.Lisää ei makseta niiltä edellä mainituilta päiviltä, jotka ovatpyhä- tai sunnuntaipäiviä.

Jouluaattona lisää maksetaan klo 15.00 asti.

Lauantai- ja aattotyöstä maksettavaa erillislisää maksetaan klo6.00 alkaen aikaisemman klo. 7.00 sijasta. Niiltä päiviltä, joiltamaksetaan pyhätyökorvausta, ei makseta erillislisää.

Palkkasopimuksen 4 § Kokemusvuosilisäjärjestelmämuutetaan seuraavasti:

4.1. Kokemusvuosilisän määräytyminen

Niiden työnantajien alueella, joissa on käytössä 5 §:n mu-kainen henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmä,palkkaryhmissä 1–9 maksetaan kokemusvuosilisää seuraa-vasti:

2 kokemusvuoden jälkeen 3 %4 ” 6 %6 ” 9 %8 ” 12 %10 ” 15 %

Palkkasopimuksen kohta 4.1 muutettiin koskemaan vain niitätyönantajia, joiden alueella on käytössä heko-järjestelmä. Muidentyönantajien alueella on käytössä 5.1. kohdan mukainen koke-musvuosilisäjärjestelmä.

Palkkasopimuksen 5 § Henkilökohtainen palkanosamuutetaan seuraavasti:

Henkilökohtainen palkanosa on työntekijän ammatin-hallinnan, erityisosaamisen sekä työskentelytavan järjestel-mälliseen arviointiin perustuva kannustava ja palkitsevapalkanosa.

Osapuolet pyrkivät koulutuksen ja opastuksen kautta sii-hen, että yrityksissä käytettäisiin ensisijaisesti henkilökoh-taisen palkanosan arviointijärjestelmää.

Palkkasopimuksen 5.1. kohdaksi seuraava määräys:

5.1. Henkilökohtaisen palkanosan toteutus erityistapauksissa

Niiden työnantajien alueella, joissa ei ole käytössä henkilö-kohtaisen palkanosan arviointijärjestelmää, maksetaanpalkkaryhmissä 1–9 kokemusvuosilisiä tämän palkka-sopimuksen kohdassa 4.1. määriteltyjen määräytymispro-senttien sijasta seuraavasti:

Alle 2 vuotta 5 %Yli 2 vuotta 11 %Yli 4 vuotta 18 %Yli 6 vuotta 21 %Yli 8 vuotta 27 %Yli 10 vuotta 34 %

Muuten noudatetaan kaikkia muita 4 §:n määräyksiä.

12.2.

12.3.

12.4.

12.5.

12.6.

12.7.

1/05

18

S O P I M U K S E T

Palkkasopimuksen 5 § korvataan kokonaisuudessaan edellä oleval-la tekstillä. Henkilökohtaista palkanosaa koskevat tarkemmatmääräykset tulevat työehtosopimuksen liitteeksi 1, kuten aikaisem-min on ollut Finnair-konsernia, SAS:ia ja Blue1:a koskien. Uusikohta 5.1 tulee sovellettavaksi lähinnä niissä yrityksissä, jotka nou-dattavat tätä työehtosopimusta yleissitovuuden velvoittamina.

Allekirjoituspöytäkirjaan lisätään määräys:

Osapuolet noudattavat ratkaisulautakunnan 30.1.2004 an-tamaa päätöstä koskien ongelmia, jotka syntyvät palkkaus-järjestelmään henkilön työskennellessä muissa sopimus-alan yrityksissä kuin lentoyhtiöissä.

Ratkaisulautakunnan päätöstä noudatetaan työehtosopimuksenvoimassaoloajan.

Allekirjoituspöytäkirjaan seuraavat määräykset:

Tuotannon ja henkilöstömäärän yhteensovittaminen

Yrityskohtaisesti sovitaan työnantajan ja pääluottamusmie-hen välillä 31.5.2005 mennessä järjestelmästä, jonka tarkoi-tuksena on yhteen sovittaa henkilöstön määrä tuotannontarpeisiin.

Niiden yritysten osalta, missä järjestelmästä ei ole päästyyksimielisyyteen 31.5.2005 mennessä tuotannon ja henki-löstömäärän yhteen sovittamisesta, asiasta sovitaan alle-kirjoittaneiden liittojen välillä.

Mikäli asiassa ei päästä liittojenkaan välillä yksimielisyyteen,siirretään asia työehtosopimuksen mukaisen välimiesme-nettelyn ratkaistavaksi.

Tällä ei muuteta työehtosopimuksen 4 §:ää.

Joillakin ilmailualan työpaikoilla on ollut ajoittain liian vähän työ-voimaa. Joustavatkaan työaikajärjestelyt eivät toimi, jos työnteki-jöitä on liian vähän. Yrityskohtaisesti sovitaan ensi toukokuun lop-puun mennessä järjestelmistä, joilla sovitetaan henkilöstön mää-rät tuotantoa vastaaviksi. Jos paikallisesti asiasta ei saavuteta yksi-mielisyyttä, siitä sovitaan liittojen välillä tai viime kädessä asia rat-kaistaan välimiesoikeudessa.

Välittömästi suoritettavat työnarvioinnit

Palvelualojen Toimialaliiton jäsenyritysten alueella olevattyöt, joita ei ole mainittu palkkasopimuksen 3 §:n mukai-sessa luettelossa, kuvataan ja arvioidaan viivytyksettä tämänsopimuksen tultua voimaan.

Työnantajaliiton jäsenyritysten alueella olevat tämän sopimusalantyöt, jotka eivät vielä ole palkkasopimuksen 3 §:n mukaisessapalkkaryhmäluettelossa, arvioidaan mahdollisimman pian ja lisä-tään kyseiseen luetteloon. Asialla on merkitystä, paitsi kyseistentöiden tekijöiden kannalta, myös niiden työntekijöiden kannaltajotka tekevät vastaavanlaisia töitä niissä yrityksissä, joissa tätä työ-ehtosopimusta noudatetaan sen yleissitovuuden perusteella.

Palkkaratkaisu SAS/Blue 1:ssa

SAS/Blue 1:n alueella otetaan 1.5.2005 käyttöön työehtoso-pimuksen liite 1 kohdan 2.1.5. mukaiset monitaitoisuudenmääräytymisprosentit. Käyttöönotto toteutetaan tes-palkkavertailuna. Työehtosopimuksenmukainen 0,6 %:nliittoerä toteutetaan SAS/Blue 1:ssa 1.5.2005 työehtosopi-muksen tarkoittamalla tavalla eikä sitä käytetä moni-taitoisuuden määräytymisprosentteihin.

Kuitenkin, jos 23.2.2004 allekirjoituspöytäkirjassa sovittuvuonna 2004 toteutettava ansiokehitystarkastelu antaa ai-hetta 1.5.2005 toteutettaville palkkausjärjestelmän koro-tuksille, katsotaan SAS/Blue 1:n jo käyttäneen omalta osal-taan em. korotuserä, paitsi jos korotuserä on suurempikuin monitaitoisuuden määräytymisprosenttien käyttöön-otosta aiheuttamat kustannukset.

SAS/Blue 1:n alueella otetaan käyttöön 1.5.2005 samantasoisetmonitaitoisuuden määräytymisprosentit, kuin muissakin yrityksis-sä joissa henkilökohtainen palkanosa on käytössä. Työehtosopi-musratkaisun 4. kohdan mukainen ansiokehitystarkastelun mah-dollisesti tuottama korotus maksetaan SAS/Blue 1:n alueella, josse on suurempi kuin edellä mainitun ratkaisun kustannukset.

Samanaikaisesti maksettava yleiskorotus ja liittoerä toteutetaantyöehtosopimuksen mukaisesti.

Yhteinen työmarkkinakoulutus

Allekirjoittaneet liitot sopivat sopimuskauden aikana jär-jestettävistä yhteisistä työmarkkinakoulutustilaisuuksista,joihin osallistuvat työnantajapuolelta Palvelualojen Toi-mialaliiton jäsenyrityksien työehto- ja henkilöstöasioistavastaavat sekä työntekijäpuolelta näiden yrityksien IAU:nluottamusmiehet. Koulutustilaisuuksien tarkoituksena onselvittää työehtosopimusta sekä työnarviointi ja palkkaus-järjestelmä.

Kohdan 12.2. Työehtosopimuksen tekstit ja tarkoituksen-mukaisuus työryhmä ottaa työssään huomioon koulutus-tilaisuuksissa esiin tulleet työehtosopimuksen soveltami-seen liittyvät ongelmat. Työehtosopimuksen tekstien tul-tua uudistetuksi edellä mainitun työryhmän esityksestä,järjestetään erityisesti uudistettua työehtosopimustaesitteleviä yhteisiä koulutustilaisuuksia.

Yhteisesti järjestettävän työmarkkinakoulutuksen tarkoituksenasaada eri yrityksissä sekä työnantaja- että työntekijäpuolelle yhte-näinen näkemys eri työehtosopimuskohtien soveltamisesta sekätyönarviointi- ja palkkausjärjestelmän tarkoituksesta ja menettely-tavoista.

Ellei 29.11.2004 allekirjoitettua tulopoliittista sopimustakoskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksisopimukseksi, raukeaa tämä sopimus.

Mikäli keskusjärjestöt eivät olisi 16.12.2004 allekirjoittaneet tulo-poliittista sopimusta, olisi lentoliikenteen edellinen työehtosopimusjäänyt voimaan ja sopimuskausi olisi päättynyt 31.3.2006.

TAPANI KAUTTO

12.8.

12.9.

13.

12.10.

1/ 0

4

19

1/05■ Northport Oy on Finnair Oyj:n 100-prosenttisesti omistama maapalvelujatoimittava tytäryhtiö. Se tuottaa mm.lentoliikenteen lähtöselvitys-, portti- jamatkatavarapalveluita lentoyhtiöilleSuomessa. Yhtiö huolitsee vuosittain n.100 000 lentoa ja yli 8 miljoonaa mat-kustajaa.

Suomen toimintojen vuotuinen lii-

Yritysten hallitustyöskentelystä kertovassa juttusarjassaon nyt esittelyvuorossa Northport Oy ja sen hallitukseenkuuluva ramp-valvoja Juhani Pietilä.

Northport Oy huolehtiilentoyhtiöiden maapalveluista

kevaihto on n. 60 miljoonaa euroa jatoimipisteitä on 17 lentoasemalla. Yhti-öllä on noin 900 hengen suuruinenhenkilöstö ja lisäksi sillä on 14 kumppa-niyritystä, joiden palveluksessa on n.250 henkilöä.

Northport Oy:n hallitukseen kuulu-vat johtaja Eero Ahola, johtaja TeroPalatsi ja asiakaspalautetoimiston

osastopäällikkö Marja Pellosniemisekä henkilöstön edustajat palvelu-esimies Väinö Neiglick ja ramp-valvo-ja Juhani Pietilä. Asiat esittelee halli-tuksessa yhtiön toimitusjohtaja TeroVauraste.

Uusi yhtiöYhtiö on toiminut itsenäisenä osakeyh-tiönä vasta lyhyen ajan. Se perustettiinkun Finnair Oyj:n hallitus päätti helmi-kuussa 2004 järjestää maapalveluja toi-mittavan Finnair Ground Handling-liiketoimintayksikön omaksi tytäryhti-ökseen 1.5.2004 alkaen. Samalla Tuk-

Asiakaspalvelu huoleh-tii mm. matkustajienlähtöselvitys- ja portti-palveluista. Ramp-val-voja Marjo Ahlgren val-mistelemassa koneenlähtöä.

Ari

Mie

ttin

en

1/05

20

Asematasopalvelu huolehtii matkata-varoiden ja rahdin lastauksesta japurkamisesta sekä lentokoneidentarvitsemista maakalustopalveluista.

holman Arlandassa toiminut FinnairOyj:n tytäryhtiö FinnHandling AB siirtyiuuden yhtiön tytäryhtiöksi.

Perustettaessa yhtiötä sen toiminta-ajatuksena ilmoitettiin olevan tuottaa,kehittää ja markkinoida asiakaslähtö-isiä maapalveluita liikenneyhtiöille jaheidän asiakkailleen Suomessa ja lähi-alueilla, kilpailukykyisesti, kannattavastija laadukkaasti.

Uuden yhtiön asiakkaina ovat Fin-nair Reittiliikenne, Finnair Lomalii-kenne sekä useita muita reitti- ja tilaus-lentoyhtiöitä. Yhtiöittämistä perustel-tiin uuden yhtiön itsenäisemmällä ase-malla, joka parantaa mahdollisuuksiamaapalveluiden asiakaspohjan laajen-tamiseen sekä joustavampaan palvelu-tuotantoon eri asiakassegmenteille.

Toiminta jakaantuu kahteen osaanYhtiön käytännön toiminta jakaantuukahteen osaan. Asiakaspalvelu tapah-tuu matkustajaterminaalissa ja siinähuolehditaan matkustajien lähtöselvi-tys- ja porttipalveluista. Asemataso-palvelu puolestaan tapahtuu asema-tasolla tai lentoaseman matkatavara-aulatiloissa, ja siinä huolehditaan mat-

1/ 0

4

21

1/05

Ari

Mie

ttin

en

■ Ramp-valvoja Juhani ”Jupe”Pietilä on osallistunut vasta yh-teen Northport Oy:n hallituksenkokoukseen. Yhtiössä sovittiinheti sen toiminnan alkaessa tou-kokuussa henkilökunnan hallin-toedustuksesta yhtiön hallituk-sessa. Hallitus kokoontuu noinneljä kertaa vuodessa.

Tikkurilassa asuva 43-vuoti-as Jupe on Oulun lahja Etelä-Suomelle ja Kärppien kannatta-ja, kuten hän itsensä esittelee.Hallitusedustuksen lisäksi mui-na luottamustehtävinä on työ-suojeluvaravaltuutetun tehtäväja Finnairin henkilöstörahastonvaltuuston jäsenyys. Aikaisem-min hän on toiminut mm. am-mattiostonsa Suomen Siviililen-toliikennevirkailijoiden Liittory:n (010) puheenjohtajana.

- Northport Oy:n hallituksessa voi ehkä vaikuttaa asioihin etukäteen,jotta asiat hoituisivat mahdollisimman hyvin, hän sanoo. Aikaisemminhenkilökunta on voinut ottaa kantaa vasta kun päätökset ovat jototeutusvaiheessa ja siitä on tullut käytännön ongelmia. Toivomusennakoinnista on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon, miten monenmuutoksen kohteena yksikkö on ollut viime vuosien aikana.

Ensimmäinen kokous antoi myönteisen kuvan hallitustyösken-telystä.

- Uskon, että kokouksissa voi ottaa vapaasti kantaa asioihin. Tosinkokouksissa ei mennä toiminnan yksityiskohtiin, vaan käsitellään laa-jempia asioita. Lähden positiivisella mielellä mukaan hallitukseen. Aikanäyttää, miten homma toimii, Jupe sanoo lopuksi.

PEKKA KAINULAINEN

Jupe aloittihallitustyöskentelyn

katavaroiden ja rahdin lastauksesta japurkamisesta sekä lentokoneiden tar-vitsemista maakalustopalveluista.

Näiden kahden ydinprosessin tuke-na on monia erillisiä palveluita, kutensuunnittelu- ja hallinnolliset palvelut.

LÄHTEET: Finnair Oyj:n nettisivut

Northport Oy:n hallituksessa voiehkä vaikuttaa asioihin etukä-teen, toivoo Juhani Pietilä.

Ari

Mie

ttin

en

1/05

22

Luvallista ampumista lentoasemalla■ Ilmailulaitos sai loppuvuonna 2004valmiiksi jatkomatkatavaran käsitte-lyyn tarkoitetun hallin, joka sijaitseelentoasemalla palokunnan edessä. Au-lan työntekijät kutsuvat hallia “Nopo-areenaksi”. He eivät ole aivan varmojasiitä, että onko halli tarkoitettu ainoas-taan Northportin käyttöön.

Tässä hallissa matkatavaraliikenteenvalvojat seuraavat jatkuvasti, miltä len-nolta siirtyy matkustajia millekin len-nolle. Näiden matkustajien matkatava-ra kulkee heidän käsiensä kautta jakaikki tallennetaan viivakoodin lukijallatietojärjestelmään. Viivakoodin lukijamuistuttaa vähän ampuma-asetta, jos-ta syystä työmaakieleen on muodostu-nut ilmaisu: “matkatavaran ampumi-nen”.

Tekijä esiin…Haastattelimme 44-vuotiasta PeterIsakoffia, joka asuu perheineen Helsin-gin Herttoniemessä. Tytär Paula onmuuttanut pois kotoa muutama vuosisitten ja nuorimmaisenkin, täysi-ikäisenHenryn, jalka alkaa olla puoliksi ulkonakotiovesta, joten vapaa-ajan voi käyttääilman huonoa omatuntoa itselleen. Pe-ter harrastaa kalastusta ja matkusta-mista. Kalastusharrastus on mukavaavastapainoa työnteolle, ja kalastamassahän käy Finnairin kalaporukoissa Tam-misaaressa joka kevät ja syksy, aina kunsiihen on mahdollisuus. Matkoilla hänkäy Raija-vaimon kanssa kaikilla yhtei-sillä lomilla. Lomakohteeksi valitaanyleensä jokin uusi kohde. Paljon on vie-lä näkemättä.

Finnairin palvelukseen Peter tuli19-vuotiaana. Kahdeksan ensimmäis-tä vuotta hän toimi Ramp-toiminnassaerilaisissa tehtävissä. Vuodesta 1988alkaen hän on toiminut cp:ssä matka-tavaraliikenteen valvojana. Hän myösperehdyttää cp:hen töihin tulevia työn-tekijöitä uusiin tehtäviinsä.Peter Isakoff ’ampumassa’ matkatavarakonttia.

Ari

Mie

ttin

enT Y Ö P A I K A L L A

Helsingin lentoasemalla sijaitsee työpiste, jotakutsutaan Check-pointiksi (cp). Siinä työskenteleeNorthport Oy:n palveluksessa olevia matkatavara-liikenteen valvojia, joiden keskeisimpänä tehtävänäon varmistaa Helsingin kautta kulkevien lentomat-kustajien ja heidän matkatavaroidensa kulkeminensamalla lennolla.

1/ 0

4

23

1/05

Peter, mikä työssäsi on sinulle tär-keintä?

Ensisijainen motiivini työntekoon ontietenkin raha ja toimeentulo. Tärkeä-nä koen myös sen, että tiedän olevaniriittävän ammattitaitoinen hoitamaanomia sekä muita aulan tehtäviä. Pidänvuorotyöstä. Vapaa-aikaa on näin ar-kisinkin, vuoroja voi vaihdella ja sitensaada pitempiä jaksoja vapaaksi.

Miten Finnairin muuttuminenNothportiksi on vaikuttanut sinuunja työhösi?

Muutos on tuonut tietynlaista epä-varmuutta työpaikkaan ja lisännyt enti-sestäänkin työn määrää.

Kerro työstäsi.Nopo-areena tuo kipeästi kaivattua

lisätilaa jatkomatkatavaran käsittelyyn.Jotta voisimme hyödyntää hallin kapa-siteettia, täytyy tietysti saapuvissa ko-neissa jatkomatkatavara olla eroteltunaHelsinkiin jäävistä laukuista. Cp selvit-tää kyseisten koneiden kuormaustie-dot ja informoi ajomiehiä ja Ramp-ryh-miä mahdollisista erotteluista, ja siitämitä ajetaan Nopo areenalle.

Epäsäännöllisyystilanteissa ja no-peissa koneenvaihdoissa saatetaan jou-tua ohjaamaan matkatavaroita suoraankoneelta koneelle. Jollei matkavara jos-tain syystä ehdi samalle lennolle mat-kustajan kanssa, se lähetetään jälkikä-

teen niin pian kuin mahdollista.Cp arvioi tarvittavien tyhjien kont-

tien ja kärryjen määrän, jota tarvitaanjatkojen erotteluun, sekä sopii aula-esimiehen ja CLC:n kanssa lähteviinkoneisiin käytettävistä konttimääristäja rekisteröi sen mukaan, onko laukutlokaalijatkoja vai edelleen jatkavaa mat-katavaraa (esim. KIX/HEL/MAD/ALC).

EU:n ulkopuolisten lentojen lisäksicp päättää minkä muiden lentojenjatkomatkatavaroita otetaan uuteenNopo-areenaan käsittelyyn. Tätä kir-joitettaessa on alustavasti on sovittuneljästä EU-lennosta päivittäin(782FCO, 880CDG, 892MAD/ARN,906BCN). Näiden lisäksi voidaan tar-

T Y Ö P A I K A L L APe

kka

Kain

ulai

nen

Viimevuoden loppupuolella valmistunut Nopo-areena.

t

1/05

24

peen tullen ottaa myös muitakin lento-ja - myös kotimaan lentoja.

Useimpina päivinä Aasiasta saapuuneljä sekä USA:sta yksi tai kaksi MD11konetta. Jokaisessa on keskimäärinneljä matkatavarakontillista (1 kontti n.40 laukkua) jatkomatkatavaraa. Venä-jältä jatkolaukkuja pelkästään USA:hanon helposti tuommoinen 150 kappa-letta (SVO, LED) ja sitten näiden lisäksinuo neljä edellä mainittua lentoa jaekstrat. Nämä kaikki laukut puretaanläpivalaisuhihnalle, josta ne tulevatNopo-ruletille (pyörivälle hihnalle),mistä ne kerätään, ammutaan ja kuor-mataan. Yhden laukun kierros läpi-valaistusta ruletille kestää noin kolmeminuuttia - jos Ilmailulaitoksen laitteis-to toimii.

Koko ulkomaan cp-toiminta muut-tui aika radikaalisti tammikuun kym-menentenä päivänä. Silloin voimaanastuvat uudet määräykset, joiden mu-kaan kaikki EU:n ulkopuolelta tulevajatkomatkatavara on läpivalaistava. Sa-mana päivänä myös tullaus ulkomailtakotimaan asemille muuttui siten, ettäläpivalaisu tapahtuu Helsingissä ja tulli-tarkastus tapahtuu määränpäässä, esi-merkiksi Rovaniemellä.

Millaisia määriä matkavaraa käsit-telette keskimäärin työvuoron aika-na?Karkea arvio Nopo-areenalla tapahtu-vasta matkatavaran käsittelymäärästäon 1000-1500 laukkua/päivä. Tietystisekaan mahtuu helpompiakin päiviä,mutta joinakin päivinä tuo 1500 kappa-

letta lienee pahasti alakanttiin. Omaarvioni on, että päivittäin isoja LD3kontteja kuormataan Nopo-areenalla10-15 kappaletta, AirBus-kontteja 20-30 kappaletta, sekä niiden lisäksi luke-maton määrä matkatavarakärryjä.

Check pointissa on päivittäin 6 mies-tä: 4 ulkomaan päässä (3 aamussa ja 1illassa) sekä 2 kotimaan päässä (1 aa-mussa ja 1 illassa). Työtä siis riittää ai-van varmasti kaikille, eikä kahvitauoillejää aikaa.

Mitä odotat työltäsi ja työnanta-jaltasi tulevaisuudessa?Säännöllistä nousevaa palkkaa ja lisääammattitaitoista henkilökuntaa, ja ainiin: tietysti pidempiä lomia!

Haastattelijana ARTO KUJALA

KILPAILUKUTSUNyt ammattiosasto- tai työpaikkajoukkueella

kisailemaan vuoden 2005 lentopallon AY-mestaruuksista

AY-lentopallon SM-kisoihin 2005 on haettu jälleen hieman uutta ilmettä. Mm. miesten B-sarjan karsinnat järjestetäänmaakuntakohtaisina ja siten lähempänä joukkueita. Muut sarjat pelataan suoraan lopputurnauksina 23.-24.4. Vaasassa.

Joukkueiden kokoaminen on helppoa sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voikuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä jonkun keskus-järjestön alaiseen ammattiliittoon.

Kilpailut käydään miesten A- ja B-sarjoissa, sekasarjassa, sekä naisten sarjassa.

Ilmoittautumiset 28.2.2005 mennessä. Yksityiskohtaisempi kilpailukutsu löytyy osoitteista www.lentopalloliitto.fi/harraste/Ay-lentis ja www.tul.fi/Ay-kilpailut. Lisätietoja myös Antero Tapola 044 0880 654

Kilpailujen järjestelyistä vastaa lentopallon AY-toimikunta, jossa ovat edustettuina SLeL, TUL, AKAVA, SAK ja STTK.

t

1/ 0

4

25

1/05

ILMEK ry:n jäseniä Tikkakoskella kuuntelemassa kenraaliluutnantti JouniPystystä.

Hen

ri L

ehti

nen

Kenraaliluutnantti Jouni Pystynenkertomassa ilmavoimien henkilöstö-politiikasta ja tulevaisuuden näky-mistä.

■ Paikalle oli saapunut noin 60 yhdis-tyksen jäsentä. He paheksuivat sitä, mi-ten Ilmavoimissa samaa työtä tekevätsotilas- ja siviilityöntekijät ovat palk-kauksellisesti eriarvoisia. Ei ole oikein,että 30 vuotta Ilmavoimia palvellutlentokonemekaanikko, joka on useinmyös esimies- ja asiantuntijatehtävissä,jää palkkauksellisesti 300–500 euroa/kk jälkeen 10 vuotta palvelleelle sotilas-ammattihenkilölle.

Voiko arvostukseen vaikuttaa?Osallistujien mielestä työnantaja ei ar-vosta työtämme. Arvostuksen puute onaiheuttanut työpaikoilla passivoitumistaja haluttomuutta mm. ylitöihin. Palkka-us koettiin tärkeimmäksi arvostuksenmittariksi. Juhlapuheiden kiitokset jakehut eivät tuo leipää perheelle.

Epäkohta on otettu useaan ottee-seen esille Ilmavoimien ja Puolustusmi-nisteriön kanssa, mutta korjausta asi-aan ei ole saatu. Näyttää siltä, että to-dellinen halu korjata tämä epäkohtapuuttuu. Pöytäkirjoista nähdään, ettäasia on hiertänyt jo 1970-luvulla.

Rahoista päätetään muuallaIlmavoimien komentaja kuunteli jäsen-

IlmailumekaanikotILMEK ry kokoontui8.12.2004 Tikkakoskelle.Tilaisuuden tarkoituk-sena oli antaa jäsenillemahdollisuus kyselläilmavoimien komentajakenraaliluutnantti JouniPystyseltä ilmavoimienhenkilöstöpolitiikastaja tulevaisuudestailmavoimissa.

Ilmailumekaanikot Tikkakoskella

temme kysymyksiä ja mielipiteitä, jotkaolivat aika ajoin kärkeviäkin. Hän sanoiymmärtävänsä tilanteemme ja toivoi,että asia saataisiin pikaisesti kuntoon.Pystynen kertoi, että Ilmavoimien mah-dollisuus korjata asia on vähäinen, kos-ka sillä ei ole ns. palkkavaltaa, palkka-sopimukset tehdään Puolustusministe-riössä.

Ongelmana oli Ilmavoimallisiin lisiinkuuluva sitoumus. Sitoumuksen mak-saminen tuntuu olevan Ilmavoimillevaikeaa. Jos halu sitouttaa tai hyväksyäjokin muu vastaava korvaus puuttuu,asiaa ei jatkossakaan saada kuntoon.Tässä suhteessa Ilmavoimilla on mer-kittävä mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Pystynen lupasi ottaa asian esillePääesikunnan ja Puolustusministeriönkanssa. Aika näyttää, onko Puolustus-voimilla tahtoa hoitaa asia kuntoon.Tahdostahan tässä on loppujen lopuksikysymys.

Tilaisuuden jälkeen osallistujat siirtyivätnauttimaan Tikkakosken Toimiupsee-rikerhon antimia.

ESKO KULUSJÄRVIIlmek ry:n pääluottamusmies

Kenraalia kuulemassa

Hen

ri L

ehti

nen

1/05

26

M I K Ä T Y Ö ?

Digitaalista tiedonkulkuaja vianetsintää

1/ 0

4

27

1/05

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Radioasentaja Timo Tiittasen oi-kean käden vieressä oleva musta laa-tikko on multiplexjärjestelmän pää-yksikkö. Keskellä on tietokone, jonkaavulla kokeilut tehdään. Vasemmallaon järjestelmään liittyviä laitteita.

Pöydälle on koottu multiplexjärjes-telmän laitteita. Laitteet vasemmaltaovat istuinyksikkö, emännän paneeli,lukuvalo-ohjain ja alueyksikkö.

Istuinyksikkö kansi avattuna.

M I K Ä T Y Ö ?

■ Lisää konjakkia, kiitos! Konjakin ti-laaminen lentokoneessa voi olla yllättä-vän monimutkainen toimenpide. Aina-kin, jos sitä ajattelee teknisessä mieles-sä.

Matkustajan painaessa emännänkutsunappia MD-11 koneessa hänkäynnistää toiminnan, jossa on muka-na paljon elektroniikkaa ja tietokonei-ta. Tieto kutsunapin painamisesta välit-tyy digitaalisesti emännän paneelillekoneen tarjoomoon. Tähän tarvitaanmonia elektronisia laitteita, mutta vä-hän johtoja. MD-11 koneen matkus-tamon viihdytys- ja palvelujärjestel-mässä onkin ideana kuljettaa matkus-tajien viihtyvyyteen liittyvää tietoa digi-taalisesti, jolloin samassa johdossa voikulkea enemmän dataa. Emännän kut-sun lisäksi voidaan johdoissa kuljettaamm. lukuvaloihin, musiikkiin ja eloku-viin liittyvää tietoa.

KorjausMikäli konjakin tilaaminen ei onnistu,saattaa vika olla multiplexjärjestelmässä.Tällöin järjestelmään kuuluva vikaan-tunut laite irrotetaan koneesta ja lähe-tetään korjaamolle. Finnairin tekniikanAvioniikkakorjaamolla korjataan lento-koneen mekaanisia- ja elektroniikka-laitteita. Yhtenä korjauskohteena onMD-11 matkustamon viihdytys- ja pal-velujärjestelmä (Multiplexjärjestelmä).

Radioasentaja Timo Tiittanen ker-too, että laitteiden korjaus tapahtuu si-ten, että korjaamon pöydälle kootaanjärjestelmän eri laitteet. Laitteet yh-distetään tietokoneeseen, jonka avullasuoritetaan kokeilu ja etsitään laitteissaolevia vikoja. Rikkoutuneet osat, kuten

mikropiirit vaihdetaan vialliseen lait-teeseen juottamalla. Myös lämmön ai-heuttamat kosketushäiriöt korjataanjuottamalla. Laitteissa on myös kytki-miä ja sisäisiä akkuja, joita joudutaansilloin tällöin vaihtamaan. Emännänkutsun toimimattomuus saattaa johtuavaikka huonosta kontaktista matkusta-jan käyttöpaneelissa. Ne ovat kovassakäytössä, joten niissä on myös enitenvikoja.

Matkustamon viihdytys- ja palvelu-järjestelmään kuuluu myös monia mui-ta laitteita, kuten monitorit, videot jaCD-soittimet, jotka myös korjataanAvionikkakorjaamolla.

PEKKA KAINULAINEN

�

1/05

28

■ ITF:n kampanja ei kohdistu mihin-kään määrättyyn päivään, koska turval-lisuus on aiheena jatkuvasti ajankoh-tainen.

Kirjoitushetkellä puhutti Indonesianalueen tsunami suunnattomine ihmis-uhrimäärineen. Ne aiheuttivat omat toi-menpiteensä. Niiden kanssa pyritäänsamanaikaisesti kehittämään tuonkinonnettomuuden jälkien selvittämisessätärkeän kuljetusalan edellytyksiä pys-tyä palvelemaan, niin nopeata toimin-taa vaativissa kuin tavanomaisem-missakin olosuhteissa.

Turvallisuus on noussut tärkeysjär-jestyksessä ITF:ssä korkealle. Onnistu-nut kampanja hyödyttää sekä kuljetus-alaa että ITF-järjestöä ja sen jäseniä it-seään, kun huomataan alan asioidenolevan yhteisiä maailmanlaajuisesti jaettä niihin voidaan vaikuttaa yhteistyöl-lä, minkä merkitys aina vain korostuu.

Ilmailun tapahtumatalkusysäyksenäKukin liitto voi valita itselleen parhaitensopivan tavan osallistua, lähtien omistapaikallisista olosuhteista. Ilmailussa on

kampanjoitu viime aikoina Euroopassalähinnä halpalentoyhtiökysymyksenpuitteissa Ryanairin turvallisuuttakinvaarantavaa TES-politiikkaa vastaan jakiinnitetään edelleen huomiota lento-häiriköintiin, matkustajien aiheuttamiinongelmatilanteisiin. Tätä taustaa vas-taan syyskuun 11. päivän tapahtumatvuonna 2001 edustavat ongelmien laa-jenemista, kun julkista kuljetusmuotoa,ilmailua, käytettiin sekä kohteena ettäaseena. Maaliskuun 11. päivänä viimevuonna käytettiin Madridissa junaamassamurha-aseena.

Yleisö, kuten hallitukset ja polii-sivoimat, on herännyt uuteen väkival-taan ja siihen, kuinka haavoittuviauseimpien päivittäin käyttämät kulje-tusvälineet ovat. Turvallisuuspalvelutovat joutuneet tutkimaan salassa tie-dotusvälineiltä suunnitelmia, joissa len-tokoneita on aiottu käyttää kypsymässäolevien satojen kemialliseen va-hingoittamiseen ilmasta käsin, tai aiot-tu pommein tai öljytankkerien kimp-puun hyökkäämällä saastuttaa meri-alueita. Silti työntekijöiden asemaan eiaina osata kiinnittää riittävästi huomiota.

Kuljetusalan työntekijät ovat joutu-neet uhreiksi. Oli sitten kyse terrori-hyökkäyksestä lentokonetta, junaa, lin-ja-autoa tai asemaa, satamaa tai laivaavastaan, niin kuljetusalan työntekijöi-den henki on vaarassa. Työntekijöilletällainen jatkuva tietoisuus haavoittu-vuudesta tällaisten hyökkäysten yhtey-dessä merkitsee stressiä. Onkin sekäalan työntekijöiden että yleisön etu,että kuljetukset tehdään niin turvalli-siksi kuin mahdollista.

ITF:n turvallisuusperiaatteitaITF:n edustajakokous keskusteli Van-couverissa turvallisuudesta vuonna 2002ja omaksui pitkän listan turvallisuuteenliittyviä periaatteita, joita nyt sovelle-taan tähän kampanjaan. Seuraavassatärkeimpiä niistä.

Kuljetus on ala, jolla maailmantalo-udessa korvaamattoman suuri merki-tys. Kunnossa olevat turvallisuusasiatovat ensiarvoisen tärkeitä kuljetuksilleja sitä kautta myös maailmantaloudel-le. On erittäin tärkeää suojata ihmisiä jakuljetettavia tavaroita kautta koko kul-jetusketjun.

ITF on parhaillaan kampanjoimassaturvallisuuden puolesta maailmanlaajui-sesti yli eri kuljetusalojen ja ammatti- sekäaluerajojen. Turvallisuuden edistämisenpitäisi olla automaattista, oli kysymyssitten inhimillisistä työsuorituksista tainiitä koskevien säännöstöjen laadinnasta.Luonnonvoimille emme paljon mitäänvoi, mutta lisääntyneeseen terrorismiinkinvoidaan vaikuttaa turvatoimia lisäämällä.

ITF:n turvallisuuskampanjaITF Campaign on Safety and Security

1/ 0

4

29

1/05

Toimenpiteet turvallisuuden lisää-miseksi eivät saa itse muodostaa muitaongelmia, niiden tulee vastata arvioitu-jen riskien määrää ja olla oikeassa suh-teessa niihin. Turvallisen ja varman kul-jetusjärjestelmän ylläpidon tulee kuu-lua kulmakivenä hallituksien politiik-kaan ja olla niiden perusvelvollisuuksia.Hallitusten ja teollisuuden täytyy jakaakustannukset taatakseen turvallisen kul-jetusjärjestelmän; näistä kustannuksistaei saa koitua työntekijöille negatiivisiavaikutuksia.

Kuljetusalan työntekijät ja heidänammattiliittonsa ovat avainasemassa,kun kuljetusten turvallisuutta kehite-tään ja pannaan käytäntöön. Kuljetus-turvallisuuden toteutuminen vaatii sen,että ymmärretään inhimillisten tekijöi-den merkitys, koska ne voivat jokoedistää tai nakertaa järjestelmiä ja toi-mintatapoja. Missä kuljetusalan työnte-

kijöillä on turvallisuuteen liittyviä teh-täviä, heidän tulee saada kunnollistakoulutusta niiden suorittamiseen, sekäniin, että turvallisuusasioiden merki-tyksestä ollaan selvillä. Tätä täytyy täy-dentää ja tukea sopivalla viranomais-toiminnalla, johon kuuluvat lupakirjatja todistukset taidoista.

Turvallisuus voidaan saavuttaa vainlaajalla ja yhtenäisellä toiminnalla ja vainkäytännössä toimiva, tiukka ja pakot-tava säännöstö varmistaa sen, että lii-kenne on turvallista. Kuljetukseen liitty-vien turvallisuusmääräyksien tulee ollayleismaailmallisia ollakseen tehokkaita.

Vakituinen, luotettava työvoimaITF:n pääsihteeri David Cockroftinmukaan: ”Ilmeinen tarve käyttää koulu-tettua työvoimaa, joka pystyy toimi-maan tehokkaasti hätätilanteissa, jonkaammattitaidosta on selviä todisteita ja

jonka kokemus on etu torjuttaessa tur-vallisuusriskejä, puhuu sitä nykysuun-tausta vastaan, että käytettäisiin halpaa,väliaikaista tai ulkoistettua työvoimaa.Kuljetusten turvallisuutta ei voida pa-rantaa, jolleivät hallitukset ja työnanta-jat tunnusta tätä.”

Vakinainen, koulutettu ja motivoi-tunut työvoima edistää turvallisuutta.Työvoima, joka ehkä tuottaa paljon,mutta joka ei ole sitoutunut työhönsähuonoista työehdoista johtuen, on tur-vallisuusriski.

Ei liikaa vastuutakaanKuljetusalan työntekijät ovat etulinjas-sa, kun kuljetuksien turvallisuutta halu-taan varmistaa. Heidän edellytetään ole-van tarkkana jatkuvasti. Joillakin aloillakuljetusoperaattorit itse lisäävät uusiaturvallisuustehtäviäkin, mutta eivät kui-tenkaan ota lisää henkilökuntaa näitten t

1/05

30

hoitamiseksi. Kun työsuorituksiin on joennestään paineita alan kilpailun ko-venemisen johdosta, niin uusien vas-tuitten sälyttäminen jo ennestään yli-työllistetyn henkilöstön niskoille on te-hoton ja tuhoisa strategia.

Kuljetusalan työntekijöitä ei saa ran-gaista sellaisesta, minkä korjaaminen eiole heidän vallassaan, kuten vaikkapasiitä, kun kuljetettavaksi on tullut hei-dän tietämättään joko laittomasti maa-han pyrkiviä maahanmuuttajia. – Tu-lee myös varmistaa, että työntekijöilläei ole syytä pelätä ottaa epäkohtia pu-heeksi, kun he uskovat jonkin olevanvialla.

Mitä työnantajilta odotetaanPerusteellisen turvallisuuskoulutuksentuottaminen ja kustantaminen kuuluutyönantajan rooliin. Hyvin koulutetut javalppaat työntekijät voivat estää hätä-tilanteita.

Turvallisuussuunnitelmien laatimi-nen työntekijäpuolta kuunnellen ontapa, jolla turvallisuutta voi edistää. Senhenkilöstön käsitykset, joka on suo-raan tekemissä ongelmien kanssa, ovatarvokkaita.

On saatu viestejä, että käytännöntyötilanteissa voi olla selviä puutteita jaettä turvakoulutuksessakin olisi paran-tamisen varaa Suomenkin olosuhteis-sa. Nämä puutteet on nyt tarkoitus ke-rätä yhteen ja katsoa, miten niihin voi-daan parhaiten puuttua.

Mitä hallitusten tulee tehdä?Ei saa jäädä pelkästään kunkin kuljetus-alan operaattorin tehtäväksi valita ja ot-taa käyttöön niitä tapoja, joilla turval-lisuutta parannetaan. Hallitusten tuleesäädellä näitä asioita ja varmistaa, ettäne tulevat pakollisiksi, sekä järjestääturvallisuutta koskevien säännöstenkäyttöönotto ja valvoa sitä.

Näin voidaan varmistaa, että kulje-tusalan ammattilaisilla on käytössäänkatkeamaton koulutusketju, jossa onotettu huomioon pätevyyskysymykset,kertaukset ja todistukset sekä lupa-kirjat.

Olennaista on turvata rahoitus, jollakuljetusväyliä parannetaan ja joillakinalueilla kehitetään uutta teknologiaa.

Jos ei koko kuljetusketjun heikkojakohtia tunnisteta, niin ketju itsessäänvoi aiheuttaa turvallisuusriskejä. Haas-tetta riittää, koska kotimaan olojen li-säksi tulee ottaa huomioon kuljetustenmaailmanlaajuinen luonne.

Sen lisäksi, että on luotu kansainvä-listä lainsäädäntöä, on maakohtaisestiotettu käyttöön joitakin uusia lakejaturvallisuusalalla, etenkin USA:ssa. Kos-ka kuljetusala on kansainvälistä, niinnäillä uusilla määräyksillä on heijastus-vaikutuksia muittenkin hallituksien po-liti ikkaan.

Sopimuksia ja toimintaohjeitaVuoden 2001 jälkeen on kehitetty eri-laisia sopimuksia ja toimintaohjeita kan-sainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa sekämerenkulun (IMO) ja ilmailun (ICAO)kansainvälisissä yhteiselimissä. APEC:n(Aasian ja Tyynenmeren talousalue)alueilla on kehitetty erilaisia turvalli-suusmääräyksiä kansainvälistä kauppaavarten ja EU:ssa on pyritty viemään nii-tä lainsäädäntöön, nämä alueellisinaesimerkkeinä.

ITF:n omaksuttua listansa turvalli-suusperiaatteista ICAO kehitti ilmailunturvallisuustoimenpidesuunnitelman,joka sisälsi ohjeet tavasta, jolla tuleemahdollistaa se, että säännöllisesti, sys-temaattisesti ja yhtenäisesti arvioidaanalan turvallisuusmääräyksiä kaikissaICAO:n 188 jäsenvaltiossa.

Myös turvallisuustoimenpiteet len-toasemilla ovat joutuneet tiukan tar-kastelun kohteiksi. On vihdoin havait-tu, että turvallisuus kärsii, jos tehtäviäpilkotaan ja ulkoistetaan ja samanaikai-sesti käytetään tilapäistä ja alipalkattuatyövoimaa. Marraskuussa 2002 val-tiollistettiin turvallisuustoimet kaikillaUSA:n lentoasemilla, mikä merkitsisitä, että yksityiset vartiointiliikkeittentyöntekijät saivat väistyä valtion palve-luksessa olevien tieltä.

Miehistön tunnistamisesta onkeskusteltu ilmailussa kuten merel-

läkin. ICAO-kokouksessa huhtikuussa2004 ITF tuki sitä, että luotaisiin tun-nistamisjärjestelmä, jossa olisi mm.biometrisiä tietoja. Samalla kuitenkintähdennettiin, että systeemiä luotaessatulee kunnioittaa yksilön oikeuksia. Sil-loinkin, kun niitä talletetaan tiedos-toihin, tulee ottaa huomioon henkilönyksityiselämän loukkaamattomuus.

On myös käyty väittelyä siitä, milläehdoilla ohjaamoihin voisi viedä tuli-aseita. ITF on ollut sitä mieltä, että tur-vallisuuden lisäämiseksi tehtävät toi-met eivät saa itsessään lisätä riskejä.Aseet voisivat merkitä ylimääräisiä ris-kejä ja tulisi mieluummin käyttää hen-keä uhkaamattomia toimenpiteitä, sito-misvälineitä ja opetusta niitten käyttä-miseen.

Liittojen toimintaedistää turvallisuuttaTurvallisuutenne riippuu kunnollisestaammattitaidosta. Ammatistaan ylpeämyös järjestäytyy muita todennäköi-semmin. On todettu, että järjestäytymi-nen osaltaan lisää kuljetuksien turvalli-suutta. Terrorismi viihtyy ympäristössä,jossa on eriarvoisuutta. Kun liittojentehtävä kaikilla sektoreilla on taistellatasa-arvoisuuden puolesta ja sen vuok-si, että erilaisia etuja jaettaisiin tasaisestikautta koko maailman, niin terroris-minkin edellytyksiltä viedään pohjaa.

Tietoa jaossaTästäkin kampanjasta on informaa-tiota ITF:n verkkosivulla. IAU:n koti-sivulta pääsee sinne kohdasta Yhteis-työkumppanit, Jäsenyyksiä, Interna-tional Transport Workers’ FederationITF. Seuraamme ja omalta osaltammekehittelemme IAU:ssakin edelleen osal-listumismuotoja, joilla voisimme edistääkampanjaa.

Tehdään yhdessä kuljetukset turvalli-siksi!

TUOMO OKSANENLÄHDE: ITF:n kampanjamateriaali

t

31

1/05

Ilmailu- ja RautatiekuljetusalanTyöttömyyskassaKaisaniemenkatu 10, 8. krs.00100 HELSINKI

faksi: (09) 47857 209

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.irkatk.fi

Kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 47857 200Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201

Ilmailualan Unioni IAU ryJohn Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

faksi: (09) 47857 250

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210

Jäsenasiat Paula Seppälä (09) 47857 200jasenasiat@iau.fi

Unioni-lehden IlmestyminenNumero 2 ilmestyy 18.3, aineisto toimitukseen 28.2.Numero 3 ilmestyy 16.5, aineisto toimitukseen 25.4.Numero 4 ilmestyy 26.8, aineisto toimitukseen 8.8.Numero 5 ilmestyy 28.10, aineisto toimitukseen 10.10.Numero 6 ilmestyy 9.12, aineisto toimitukseen 21.11.

Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €

Unioni-lehtiilmestyy myösinternetissä!

Lehti löytyyliiton sivuilta osoitteesta:

www.iau.fi

Julkaisemme Internetissäkoko painetun

lehden pdf-muodossa.

Liiton nettisivuilta löytyymyös työehtosopimusja paljon muuta tietoa.

Korjaus■ Viime lehdessä olleessa, kirjoittamassani Edustajisto linjasiliiton tulevaisuutta –jutussa kerrottiin liittojäsenmaksunkorottuneen 0,5 prosenttiyksikköä. Tämä on kuitenkin vir-heellinen tieto, sillä liittojäsenmaksua korotettiin vain 0,05prosenttiyksikköä. Pahoittelen virhettä, joka johtui kirjoitta-jan huolimattomuudesta.

TAPANI KAUTTO

1/05

32

viidakon lait eivät enää ole voimassa.

lintu lensipesästä

lintu lensipesästä

Ihan kuin se vielä hetki sitten olisi ollut muna,tuumi kyyhkysäiti katsellessaan pörhistelevääpoikastaan. Nyt se kuitenkin ol i valmiinanousemaan omille siivilleen, työelämään.

Täynnä itseluottamusta poikanen räpytteli jokohti kyyhkyslakkaa. Sillä oli hyvä työpaikkatiedossa, kirjekyyhkynä. ”Kirje mulle, jyvä sulle”,

ol i pomo sel i t tänyt nuorel le pi lot i l le. Eikämitään papereita tarvita meidän kyyhkyläistenkesken. Kuulostaa reilulta, ajatteli untuvikko.

Jyvänjakopäivänä pomoa ei näkynyt missään.”Tavoittelemaanne matkapuhelinnumeroon eijuuri nyt saada yhteyttä”, toivotti pomon puhelin-vastaaja jäähyväisiksi nuorelle työn sankarille.

Ohjaa oma untuvikkosi osoitteeseen www.liityammattiliittoon.fi

- ammattiliitot -