Lapsi- ja perhepalveluidenmuutosohjelma 2016–

1

Kohti lapsille, nuorille ja perheilleparempia kuntia, maakuntia ja Suomea!

LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja, VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula#lapemuutos #karkihanke

LAPE on Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa teemmemuutosta

2

• Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

• Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria

• Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensavahvistamiseksi

• Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön

• Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden ja niukkenevat resurssit

• Ylittäen hallinnonalarajat ja perustaen kumppanuuksiin

• 40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018

Palveluissa on johtamisen, kohtaamisen ja yhteensovittamisen haasteita

9/1/2016 Etunimi Sukunimi 3

Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen.

Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta-ja organisaatio-lähtöisesti.

Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin.

Onnistuuko lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen ja tiedonsaanti palveluista?

Muutosta ohjaavat periaatteet

4

Lapsen oikeudet ja lapsen etu

Perheiden moni-muotoisuus

Voimavarojen vahvistaminen

Lapsi- ja perhelähtöisyys

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 #lapemuutos

9/1/2016 Etunimi Sukunimi 5

Yksi asiakas- yksi tieto – yksi suunnitelma

Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja verkostojohtamiseen

Kumppanuus valtion, kuntien, seurakuntien,

järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken.

Rahoituksen pääosa maakuntien muutoksen

tukeen

Monialaiset palvelut edellyttävät verkosto-johtamista, palvelu-

ekosysteemistä ajattelua sekä palvelumuotoilun

osaamista.

Kokonaisuus luodaan tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön.

Digitaalisuuson otettava huomioon

kehitystyössä.

LAPE muutos-kokonai-suudet:

1. Lapsen oikeuksia ja tietoperustai-suutta vahvistava toiminta-kulttuuri

2. Lapsi-ja perhe-lähtöiset palvelut

TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus

on parantunut

Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee

Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde

Kiusaaminen vähenee

Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus

Koulupudokkuus vähenee

Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu

Lasten kokema väkivalta vähenee

Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitatlapsille vähenevät

Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät

Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissaparanee

Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee

TAVOITE KUSTANNUKSISSA Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty

kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä

Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014 tasosta

Mitä muutosohjelma tavoittelee?Onnistuminen 2019–2025

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa (2025)

• omat voimavarat, elämänhallinta, autetuksi tulemisen sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet

• Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy, eriarvoisuus vähenee, erilaisuus osataan ottaa huomioon

Kustannuksissa (2019)

huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja

vastattu kustannusvaikuttavasti asiakkaiden palvelutarpeisiin vähenevien määrärahojen oloissa

Lapsille, nuorille japerheille parempi kuntaja maakunta- miten sen teemme?

Hanne KalmariPsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologiLape-muutosohjelman hankepäällikkö

Muutos tehdään yhdessä

• Tarvitaan:o yhteinen tahtotila ja sitoutumineno taitavaa johtajuutta ja yhteistyörakenteet

muutoksen läpiviemiselleo tehokasta tiedonkulkua ja aktiivista vuoropuhelua

organisaatioiden sisällä ja organisaatioiden välille

• Mukaan tarvitaan:o kaikki palvelut yli hallinnonalarajojen: varhaiskasvatus,

koulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, vapaa-aikao henkilöstöo järjestöt, seurakunnat ja muut vastaavat toimijato alueen perheet, lapset ja nuoret

Maakuntien muutoksen tuen elementit

• Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden luominen o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym.

kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta -kehittämistä

• Muutosagentti; 100 % avustus palkkaukseen 2016-2018; innostaa, valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen

• Koulutus ja valmennus: yhteensovittava johtaminen, muutoskyvykkyys, lapsiystävällinen hallinto, lasten ja nuorten kohtaaminen, Lapset puheeksi -toimintamalli, monialainen yhteistyöo Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset ; LAPE tarjoaa

• Valtionavustukset (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin2017-2018 yhteensä n. 20 milj euroa

• Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi

Maakunnallisen muutostyön yhteistyörakenne

LAPE-ryhmät

Kunnan LAPE-ryhmä

• Edustus mm. kunnan sote-, sivistys- ja nuorisotoimesta, keskeisien järjestötoimijoiden ja seurakuntien edustus

Edistää, ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvioi kunnassa tehtävää LAPE-muutostyötä ja linkittyy tulevaisuuden kunta-kehittämiseen

• Toimii vuoropuhelussa maakunnan LAPE-ryhmän kanssa ja SOTE-valmistelun kanssa

Maakunnan LAPE-ryhmä

• Edustus alueen kunnista, sairaanhoitopiiristä, järjestökentästä, oppilaitoksista, osaamiskeskuksesta, seurakunnista…

• Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen LAPE-muutostyötä

• Toimii vuoropuhelussa o maakunnan SOTE-valmistelun sekä muiden

kärkihankkeiden kanssa

o valtakunnallisen LAPE-muutostyön kanssa

Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet

Toiminta-kulttuurin muutos

Perhekeskus-toimintamalli

Varhaiskasvatus ja koulu lapsen

hyvinvoinnin tukena

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi

Erityistason palveluiden verkostointi

I Toimintakulttuurin muutosLapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri

• Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallin kehittäminen maakunnassa ja kunnissa

• Yhteensovittava johtaminen ja verkostojohtaminen lapsi, nuoriso ja perhepalveluissa

• Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin

• Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen (ml. lasten ja nuorten osallistaminenpalveluiden arviointiin ja kehittämiseen)

• Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan ja raportointiin

• Viedään käyttöön perheystävällisen työpaikan toimintamallia (maakunnassa, kunnissa)

• Ammattilaisten osaamisen uudistaminen muutosta tukevaksi

II Matalan kynnyksen palveluiden verkostoiminen: 1) Perhekeskustoimintamalli

• Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja pilotointi, mukaan lukien yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa

• Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

• Erotilanteen palveluilla vahvistetaan sovinnollisuutta ja lapsen edun toteutumista

• Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto

• Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä matalan kynnyksen palvelut

2) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

• Varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon ja perhekeskusten yhteistyö: kasvatuskumppanuus ja vanhemmuuden tuki

• Yhteisöllinen toimintakulttuuri: Kaverisuhteiden tuki, kiusaamisen ehkäisy ja tehokas puuttuminen

• Lasten ja nuorten omaan osallistumiseen ja perustuva kehitystyö

• Koulu lapsen vapaa-ajan ja harrastamisen tukena

• Varhaiskasvatukseen, kouluun ja oppilaitoksiin jalkautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppimisen erityispalvelut

III Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen

• Verkostoituneiden toimintarakenteiden luominen erityis- ja kaikkein vaativimman tason palveluihin

• Lastensuojelun vaativimman laitoshoidon palvelumallin kehittäminen

• Perus-, erityis- ja vaativimman tason palvelujen yhteistyötapojen, osaamista tukevan toiminnan ja jalkautuvan työn periaatteiden mallintaminen

• Lastensuojelutyön moniammatillisen mallin luominen

• Yhteistyömalli viranomaistoimintaan lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä

• Lastensuojelun perhekuntoutuksen ja sijaishuollon sekä sijaishuollon valvonnan kehittäminen

• Tutkimuksen ja kehittämisen sekä tiedolla ohjauksen koordinoitu malli

Muutosagentit käynnistävät maakuntien lapsi- ja perhepalveluiden muutostyön

• Hallituksen kärkihanke ”Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma” (LAPE) rahoittaa maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien toimintaa syksystä 2016 vuoden 2018 loppuun. Muutosagentin keskeisin tehtävä on innostaa ja motivoida alueen kaikkia toimijoita. Hän edistää ja koordinoi hankkeen tavoitteiden toteutumista maakunnassa.

• LAPE-muutosohjelmassa rahoituksen myöntämisen ehtona on, että maakunnassa muodostetaan muutostyötä ohjaavat, niin sanotut LAPE-ryhmät.

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 17

• Muutosagentti toimii yhteistyössä niin kuntien, kansalaisjärjestöjen, seurakuntien kuin tulevan maakunnankin toimijoiden ja sote-valmistelun kanssa . Muutosagentin rooliin kuuluu välittää tietoa ja näkökulmia maakunnasta valtakunnalliseen LAPE-työhön. Muutostyö kattaa myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelut.

• Maakunnan kunnat päättävät, mikä kunta, kuntayhtymä tai vastaava organisaatio toimii muutosagentin työnantajana sekä vastaavat yhdessä muutosagentin valinnasta. Palkkaamiselle kärkihanke myöntää 100-prosenttisen rahoituksen. Lisäksi ministeriö myöntää tietyn summan muutosagentin toimintakuluihin.

• Muutosagenttihaun voi käynnistää, kun vaadittavat yhteistyörakenteet on nimetty maakuntatasolle. Tavoitteena on, että ensimmäiset muutosagentit voisivat aloittaa työssään lokakuussa 2016. Sosiaali- ja terveysministeriö valmentaa muutosagentit tehtäväänsä syksyn 2016 aikana.

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 18

Valtionavustus maakunnalle• Kärkihankkeen kokonaisrahoitus vuosina 2016-2018: 40 miljoonaa euroa

• Valtionavustuksiin kohdennettava rahoitus: n. 20 miljoonaa euroa

• Valtionavustusta voidaan myöntää kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja yritysten muodostamien yhteenliittymien (hankekonsortioiden) toteuttamille hankkeille. Hankekonsortion tulee valita se taho, joka toimii hankehallinnoijana.

• Kuntien ja kuntayhtymien valtionavustus voi olla enintään 80 prosenttia.

• Järjestöjen, yritysten ja palveluntuottajien taloudelliseen toimintaan myönnettävä valtionavustus voi olla enintään 40 - 60 prosenttia

• Omarahoitusosuutena hyväksytään myös hakijoiden henkilöstön oma työ.

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 19

Kriteerit

• Relevanssikriteeri: Muutoshanke kohdistuu selkeästi yhteen tai useampaan dioissa 12-16 määriteltyyn kehittämiskokonaisuuteen siten, että hanke sisällöllisesti kattaa koko valitun kehittämiskokonaisuuden tai valitut kehittämiskokonaisuudet. Muutoshanke on sisällöltään selkeästi linjassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankesuunnitelman sekä valittujen kehittämiskokonaisuuksien toimeenpanosuunnitelmien kanssa.

• Alueellisen kattavuuden kriteeri: Muutoshanke toteutetaan riittävän suurella alueella (vähintään yhden maakunnan kaikki tai lähes kaikki kunnat osallistuvat).

• Monitoimijaisuuskriteeri: Alueella muutosta toteuttavat yhteistyössä kuntien/kuntayhtymien kanssa järjestöt, seurakunnat, yritykset ja/tai muut toimijat. Mahdollisimman laaja monitoimijaisuus katsotaan hankkeelle eduksi.

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 20

Aikataulu• Valtionavustusten haku käynnistyy 1.9.2016

• Hakijoille järjestetään tuki- ja verkostoitumisseminaarit• 20.9.2016 klo 9.00 -12.00, Toimintakulttuurin muutos• 16.9.2016 klo 9.00 -12.00, Perhekeskustoimintamalli sekä Varhaiskasvatus ja oppilaitokset lapsen

hyvinvoinnin tukena• 21.9.2016 klo 13.00 -16.00, Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

• Lisäksi hakemusten valmistelun tueksi järjestetään mahdollisuus verkkokonsultaatioon. Yksi verkkoklinikkatapaamisista suunnataan erityisesti järjestöjä koskevien kysymysten käsittelyyn. Verkkoklinikkatapaamisten ajankohdat ovat:• 26.9.2016 klo 16.00 -17.00• 3.10.2016 klo 16.00 -17.00 (erityisesti järjestöjä koskevat kysymykset)• 10.10.2016 klo 16.00 -17.00

• Hakuaika päättyy 4.11.2016 klo 16:15

• Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätökset viimeistään xx.12.2016

• Maakunnallisten muutoshankkeiden toteutus 1.1.2017 - 31.12.2018

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 21

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut maakunnassa

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 22

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden uusi malli

perustuu yhteiseen asiakkuuteen

yhteinen johtaminen,

yhteinen tiedon hallinta

yhteiset resurssit.

Mallin ydin

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 24

• YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu

• Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen

• Matalan kynnyksen tuki vahvistuu

• Avoimet yhteiset palvelut muodostavat kokonaisuuden, joiden runkona ovat neuvolatyö varhaiskasvatus ja perusopetus (oppilashuolto mukaan lukien), täydennettynä kulttuuri- ja liikuntapalveluilla ja avointen palvelujen perhetyöllä, kotipalvelulla ja nuorisotyöllä. Toisella tasolla ovat ongelmalähtöiset tehotetut palvelut ja kolmantena ongelmalähtöiset erityisen tuen palvelut.

1.9.2016 25

1. Asuinalue, asuminen, perhe, toimeentulo

2. Kaikille yhteiset avoimet peruspalvelut

4.Erikoistason eriytyneet palvelut

3. Erikoistuneet palvelut

Tavoite 2020: Yhteinen johto, yhteiset resurssit ja yhteinen

asiakkuus ja yhteinen tiedon hallinta. Painopiste tasoille 1-2.

• Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja siirretään painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin

• Kyseessä on laaja, monia hallinnonaloja ja palveluja koskeva muutos, joka edellyttää vahvaa kansallista ohjausta ja muutosvaiheen rahallista panostusta.

LAPE KÄRKIHANKE: TOIMENPIDEOHJELMASTA / HANKESUUNNITELMASTA

Olennaista ei ole tasojen lukumäärä

vaan palvelujen ryhmittely

palvelutarpeen vaativuuden mukaan.

Suomessa kaikki lapset ja myös heidän

perheensä ovat kaikille yhteisten

palvelujen asiakkaita raskauden alusta

oppivelvollisuuden päättymiseen saakka.

Siksi on perusteltua tavoitella kaikkien

palvelujen yhdistämistä niin, että ne

näkyvät lapselle ja perheelle yhtenä

asiakkuutena, joka laajenee

palvelutarpeen lisääntyessä

Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen1.9.2016 26Kuva: Rimpelä & Rimpelä: Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 27

Palvelujen sijoittuminen eri tasoille

1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 28

Perhekeskus käsitteen laajentaminen:asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms

Seudulliset SOTE palvelut

SOTE erityispalvelut

Sähköiset palvelut ja –asiointi itsehoito

Palveluohjaus

Osaamis- ja tukikeskus

3. taso: Tehostettu tuki (ongelma-lähtöinen). Lastensuojelu, Kasvatus- ja perheneuvola, , oikeudelliset palvelut, perhesovittelu perhetyö, parisuhteen tuki, kotiapu, erikoissairaanhoidon avohoito, tason 2. tukeminen, yms. , kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö

4. taso: Erityinen tuki. Sijaishuolto, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, oikeuspsykiatriset palvelut,

lastenasiaintalo. kriminaalihuolto

1. taso: Perheen elinolot. Asuinalue, asuminen, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen

2. taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut.Kulttuuri, liikunta, neuvolat, oppilashuolto, varhaiskasvatus, koulutus, kasvatusvalmennus, perheneuvonta, perhetyö, kotiapu ja nuorisotyö, nuorisotiedotus ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille

Tavoitteet 2019 -2025:YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Matalan kynnyksen tuki vahvistuu

PERHEKESKUS (harmaa alue)asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms

Tiedon hallinta (yksi lapsi yksi suunnitelma

Mistä tietoa LAPEsta?

1.9.2016 Etunimi Sukunimi 30

• LAPEn omat verkkosivut http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut

• Seuraa Ajankohtaista-sivuahttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista

• Maakuntakierroksen esitykset sekä projektisuunnitelmien tiivistelmäthttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit

• Yleisesite sekä lapsille ja nuorille suunnattu hankesuunnitelmahttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit