Lapsiperheet muuttavat- seuraavatko lippukunnat?

Tapaus: Turun seutu

lauri.luoto@iki.fi

Miksi jäsenmäärä laskee?

Partion jäsenmäärä laski voimakkaasti 1960-luvun alussa. Jälkeenpäin syyksi on arvioitu, että uusille asuinalueille ei perustettu riittävästi lippukuntia1.

1990-luvun puolivälin jälkeen jäsenmäärässä on jälleen ollut loivaa laskua. Selitystä on haettu etenkin ohjelman sisällöstä, vaikka tälläkin kertaa maan sisäinen muuttoliike on etäännyttänyt lippukuntia lapsiperheiden asuinalueista.

1 Hakonen: Partiojohtajan käsikirja, s. 321

Kaupungin sisällä lapsiperheet pakenevat keskustasta

Kolojen sijainti Turussa

Lähde: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, lippukunnat

< 10% 10-20%> 20%

Alle 14-vuotiaiden osuus asukkaista

> 100 hlö< 100 hlö

Kolon käyttäjä-määrä

Turkulainen paradoksi

Lähes puolet lippukunnista toimii ydinkeskustassa, jossa asui lippukuntien perustamisen aikaan runsaasti lapsia.

Nykyisin lapsiperheiden enemmistö asuu kaupungin laidoilla, jossa lippukuntia on vähemmän.

Kaupunkialueella päteekin sääntö: mitä vähemmän kullakin alueella asuu lapsia, sitä enemmän siellä toimii lippukuntia.

Entistä useampi lapsiperhe siirtyy keskuskaupungista

ympäryskuntiin

0

3 750

7 500

11 250

15 000

1980 1985 1990 1995 2000 2006

7-12 –vuotiaiden määrät Turussa ja ympäryskunnissa1 lähestyvät toisiaan

Turku Turun ympäryskunnat

Lähde: Tilastokeskus1 Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen,

Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto

Lippukuntien määrä

1980-luvun alussa alle 12-vuotiaiden määrä Turussa oli lähes kaksinkertainen verrattuna ympärys-kuntiin. Nyt määrät olivat miltei tasoissa.

Silti Turussa toimii ympäryskuntiin verrattuna 2,5-kertainen määrä lippukuntia.

0

10

20

30

40

2006

Turku Ympäryskunnat

Lähde: V-SP

Lippukunnilla on sijaintinsa mukaan osin eriytyneitä toimintatapoja

Ydinkeskusta

Muu kaupunkialue

Ympäryskunnat

YdinkeskustaYdinkeskustan lippukunnat pärjäävät vain erikoistumalla, sillä jäsenet pitää houkutella oman alueen ulkopuolelta. Puolet alueen lippukunnista onkin meripartiolippukuntia.

Jäseniä tulee arvattavasti ainakin niistä kaupunginosista, joissa omia lippukuntia on lapsiperheiden määrään nähden vain vähän.

Hieman nurinkurisesti luonnonläheisiltä alueilta (esim. Hirvensalosta) tullaan siis keskustaan partioimaan.

Muu kaupunkialue

Ydinkeskustan ulkopuolisilla lippukunnilla on tyypillisesti useampia koloja. Näin reagoidaan uusien asuinalueiden syntyyn, sillä kokonaan uusien lippukuntien perustaminen on harvinaista.

Paikoitellen on laajoja alueita, joilla lippukuntia ei toimi lainkaan tai ainakin jäsenpotentiaaliin nähden niukasti.

Ympäryskunnat

Useimmissa kunnissa toimii vain yksi lippukunta, joka saattaa olla varsin iso.

Kunnan lapsimäärän kasvaessa yksi lippukunta ei pysty enää järkevästi tarjoamaan partiota kaikille.

AjatuksiaPartio on perinteisesti ollut lähelle kotia sijoittuva harrastus. Nykyisin kololle pääseminen on monille vanhempien autokyydin varassa, millä on vaikutuksensa harrastuksen luonteeseen. Partiolta tuntuu puuttuvan mekanismi kaupunkirakenteen muutoksiin reagoimiseen.

Koko maassa perustetaan ilman erityisiä kampanjoita vuosittain vain muutamia lippukuntia (esim. 2001: 4 kpl). Olemassa olevilla lippukunnilla puolestaan ei aina ole mahdollisuutta laajentua. Jos uusille asuinalueille halutaan partiotoimintaa, olisi tuettava uusien lippukuntien perustamista.