1

Lapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen

tukeminen Seinäjoki 2.5.2018

Päivi Santalahti

Ylilääkäri

THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö

2.5.2018

Uuden kohtaaminen

• Kun lähtee kohtaamaan uutta, syntyy prosessi, jossa myös itse muuttuu.

• Elämä on monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa lukemattomat prosessit eikä muutoksen mukanaan tuomia asioita voi ennustaa.

• Kaikilla ei ole juuri tässä ja nyt mahdollisuuksia lähteä muutoksen polulle, mutta ehkä myöhemmin on.

2.5.2018 2

2.5.2018 4

Lapset ja nuoret pakolaisina

• 2015 Euroopassa olevista turvapaikanhakijoista 29% oli alaikäisiä (19 % alle 14 –vuotiaita ja 10 % oli 14 - 17 vuotiaita).

• Vauvoilla ja pikkulapsilla keskushermosto kehittyy voimakkaasti ja nuoruusiässä etenkin korkeammat aivotoiminnot, liittyen esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja käyttäytymisen säätelyyn, jatkavat kehitystään ja ovat herkkiä ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksille.

• Aivojen koko kasvaa, rakenne muuttuu ja hermoradat kehittyvät, käytetyt hermosolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat yhteydet karsiutuvat

• Puolet mt-ongelmista alkaa 14 v ikään mennessä (Kessler ym. 2015)

2.5.2018 5

Ekologinen malli lapsen kehityksestä, Bronfenbrenner (cisworld.centerforics.org)

2.5.2018 6

Hyvä kasvuympäristö (Yhteispeli-hanke)

2.5.2018 7

Mielenterveyden ja hyvinvoinnin perusteet

• Mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat riski- ja suojaavat tekijät, resilienssi ja selviytymiskeinot

• Kokonaisuus on yksilöllinen

• Mielenterveyden ongelmien kehittymisen kannalta keskeistä on riskitekijöiden määrä

– traumat, menetykset, ympäristön ennakoimattomuus, vanhempien mt-ongelmat, oppimisvaikeudet, fyysisen kehityksen ongelmat, arki ei tarjoa iänmukaisia haasteita, kavereiden puute ja kaverisuhteiden muutokset, kiusaaminen ja syrjintä

• Keskeistä lapsilla ja nuorilla on miten lapsi tai nuori selviää kehitystehtävistä traumojen ja menetysten ’kanssa’ ja uudessa ympäristössä

2.5.2018 8

• Nuorella identiteetin kehitys on keskeistä ja tämän vuoksi turvallisuuden, kuuluvuuden ja onnistumisen kokemusten lisäksi menneisyyden ja tulevaisuuden työstäminen on tärkeää.

• Koherentti tarina tapahtuneesta auttaa selviytymään, mutta lapselle se voi olla monista sysitä vaikeaa (muisti, maagiset ajatukset, väärintulkinnat).

• Hylätyksi tuleminen ja yksin jääminen on lapsen peruspelkoja ja säilyy jossain muodossa läpi elämän. Voi johtaa suhteettomalta näyttäviin paniikkitilanteisiin.

• Ylivirittyneisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet, vetäytyminen ja mahd. somaattiset oireet vaikeuttavat iänmukaista oppimista. Alakouluikäiselle on tärkeää olla samanlainen kuin ikätoverit.

2.5.2018 9

Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Minna

Lähteenmäki 2013

• Turvapaikanhakijalapsia voidaan pitää yhtenä vähiten valtaa omaavista yhteiskuntaryhmistä.

• Arkielämässä monet aikuiset käyttävät kulttuuria keinona selittäessään pois jotakin, mitä he eivät pysty muuten nostamaan esiin.

• Turvapaikanhakijalapsen näkökulmasta monet ristiriitatilanteet johtuvat muusta kuin perheen kulttuurista.

• Kotimaan kodin positiiviset merkitykset siirtyivät turvapaikan haun aikaiseen kotiin.

2.5.2018 10

Palomassa opittua!

• On tärkeää että lapset ja nuoret saavat samat palvelut ja niiden samat sisällöt viiveettä!

– Kouluvalmiuksien kehittämisen tukeminen

– Äitiys- ja lastenneuvola, seksuaaliterveys

• Näiden sisällöt ovat todella tärkeitä ml terveysneuvonta!

– Joustavia ratkaisuja eri puolilla Suomea

– Toivottavasti löytyy resurssit materiaalien kääntämiseksi

2.5.2018 11

Palomassa opittua!

• Tupla aika

• Tulkki

• Kysy aina asiakkaan/potilaan oma näkemys:

– Esim. mistä itse luulet tämän oireen johtuvan?

• First do no harm by stereotyping

2.5.2018 12

Traumojen hoitaminen

• Traumoja ei voi hoitaa ilman vakauttamista

• Traumareaktiot ovat yleisinhimillisiä

• Traumatisoituminen on kokonaisvaltaista eli huomioi/ymmärrä myös fyysiset ja kognitiiviset vaikutukset kuten muisti ja keskittyminen

• Toipumista ei voi kiirehtiä, asiat tapahtuvat asiakkaan/potilaan tahdissa ei työntekijän tai orgnisaation

• Huolehdi omasta jaksamisestasi > myötätuntouupuminen/myötätuntoresilienssi

2.5.2018 13

• Opas

Taitoja mielen toipumiseen

2.5.2018 14

Hankkeita, menetelmiä, toimintoja

• Lapsiystävällinen tila, Pela ry

• Fhille, Folkhälsan

• Helsingin Diakonissalaitos

• Tunne- ja vuorovaikutustaidot kouluissa, kiusaamisen ehkäisy, ryhmänhallinta

• NET, narratiivinen altistusterapia

2.5.2018 15

2.5.2018 16

Lasten ja nuorten, jotka ovat pakolaisina mielenterveyden edistäminen

• Turvallinen, ennakoitava iänmukaisia oppimis- ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava arki

• Samat palvelut kuin muille ikätovereille: pääsy ja sisältö

• Hankkeet ja projektit > mitä tehty aiemmin ja muualla, mihin tutkimusnäyttöön pohjaa

> uusien toimintojen tutkiminen

2.5.2018 17

References:

• Anna Rastas. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Nuorisotutkimusverkosto. Tampere University Press 2007.

• Räsänen M, Kivirauma J. Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. In Klemelä K, Tuittu A, Virta A, Rinne R (eds)Vieraana Koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turku 2011

• Räsänen R. Conditions for intercultural learning and dialogue (pp. 15–34). Turku: Finnish Educational Research Association.2005.

• Souto A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteissa. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 110. Helsinki 2011.

• Stohmeier D, Kärnä A, Salmivalli C. Intrapersonal and interpersonal risk factors for peer victimization in immigrant youth in Finland. Dec Psychol 2011; 47:248-251.

• Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakoliaslasten ja –nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1 /2010. Helsinki 2010

• Hakkarainen, Laakso, Qvarnström-Obrey, Vehviläinen. Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on. KITU lapset ja nuoret –hankeen loppuarviointiraportti. Helsingin Diakonissalaitos 2/2012

• Kerkkänen, Säävälä. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. TEM 40/2015.

2.5.2018 18

• Snellman ym. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51:203-222

• Minna Lähteenmäki .Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, 2013

2.5.2018 19