lapin metsäohjelma 2016–2020 - metsakeskus.fi · tiivistelmä lapin alueellinen metsäohjelma...

Lapin metsäohjelma 2016–2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien.

Lapin alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka

pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeis-

ta ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset

ja sosiaaliset tavoitteet.

Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjel-

mana. Lapin alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa

30.12.2015.

Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Ulla Huusko

Ulkoasu: Ilme Oy

Kuvat: Suomen metsäkeskus

ISBN 978-952-283-043-2

Alueelliset metsäohjelmat verkossa:

www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys1 JOHDANTO 6

2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA TULEVAISUUSKUVAT 8

2 1 Suomen metsäalan nykytila 8

2 1 1 Lapin metsäalan nykytila 10

2 2 Toimintaympäristö 12

2 3 Tulevaisuus 13

2 3 1 Lapin metsäalan lähitulevaisuus 13

3 LAPIN ALUEELLISEN METSÄOHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET 16

4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET 18

5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN 26

6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN 28

7 OHJELMAN VAIKUTUKSET 32

8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA 34

LIITTEET 38

TiivistelmäLapin alueellinen metsäohjelma 2016–2020 on koko metsäalan ja maakunnan yhteinen ohjelma, jonka visioksi on kirjattu: Lapin metsäbiotalous on kestävää ja kilpailukykyistä.Metsäohjelma on laadittu yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Ohjelma on laadittu maa- ja

metsätalousministeriön ohjeistuksen perusteella ja se toteuttaa Kansallista metsästrategiaa. Ohjelma

ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Sen tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja toimintaedelly-

tyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkoja-

lostukselle sekä metsien monikäytölle.

Lapin metsäohjelman strategiset linjaukset vuoteen 2020 ovat seuraavat:1. Metsäbiotalouden investointeja tuetaan aktiivisesti

2. Metsien kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. (Yksityismetsien tavoite

on suurimman kestävän hakkuumäärän tasolla, mutta valtion mailla tavoite jää selvästi sen alapuo-

lelle johtuen muiden metsänkäyttömuotojen huomioon ottamisesta.)

3. Infrastruktuuria (tiet, sillat, rautatiet ja tietoliikenne) ylläpidetään ja kehitetään

4. Tasokas metsä- ja biotuotealan koulutus ja tutkimus säilyy ja kehittyy maakunnassa

5. Eri maankäyttömuodot sovitetaan yhteen siten, että maakunnan luonnonvarat ovat kestävässä ja

tehokkaassa käytössä

6. Vesiensuojelua tehostetaan metsätaloudessa

7. Metsien monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään metsänhoidossa

Keskeisiä kehittämistavoitteita metsäohjelman toteuttamisessa ovat:• Metsäbiotalouden investoinnit lisääntyvät

• Lapin metsäteollisuuden ja metsätalouden liikevaihto kasvaa

• Puun käyttö lisääntyy

• Kilpailukykyisen arktisen metsätalouden harjoittamisen edellyttämä infrastruktuuri on kunnossa

• Lapin metsät ovat hoidettuja ja terveitä

• Lapissa tarjotaan tasokasta ja joustavasti muuttuviin haasteisiin vastaavaa koulutusta metsä- ja

biotuotealalle

• Metsätalouden harjoittamisen arktisen osaamisen merkitys on tiedostettu tutkimusresursseja suun-

nattaessa

• Toimivat tietoliikenneväylät, niiden täysimääräinen hyödyntäminen sekä yhteistyö organisaatioi-

den ja metsänomistajien välillä

• Metsätalouden kannattavuus paranee

• Vesiensuojelun tehokkuus lisääntyy

• Metsän muut kuin puuntuotannolliset arvot huomioidaan laajasti

• Lasten ja nuorten kiinnostus metsään ja metsäalaan lisääntyy

Lapin alueellisen metsäohjelman toimenpiteistä osa on suunniteltu toteutettavaksi hankerahoituksella.

Kemeran merkitys Lapin metsätalouden kannattavuuteen on myös merkittävä. Lisäksi tarvitaan met-

sätalouden toimijoiden ja metsänomistajien omaa rahoitusta kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biota-

louden johtava maa Euroopan unionin alueella

vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkit-

tävimpien lähivuosien kasvumahdollisuuksien

arvioidaan olevan bioenergiassa, biopohjaisissa

polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puuraken-

tamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen

biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat

kilpailukykyinen biotalouden toimintaympä-

ristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva

osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käy-

tettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen

merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yh-

teensä 300 miljoonaa euroa seuraavaan kolmen

vuoden aikana.

Kansallisen metsäohjelman ohella toteutetaan

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteu-

tusohjelmaa 2008–2025 (METSO-ohjelma). Työ-

ja elinkeinoministeriön perustaman määräaikai-

sen Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä

tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan

kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutos-

prosesseja.

Kestävä toimintatapa on ollut ja on metsätalou-

den kulmakivi. Kestävyyden käsite ja painotuk-

set ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan.

Puuntuotannon kestävyys on ollut maassam-

me tavoitteena jo yli sata vuotta. Taloudellisella

kestävyydellä on läheinen yhteys puun tuotta-

miseen. Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen

kestävyys otettiin mukaan tavoitteisiin 1990-lu-

vulla. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on kai-

kin puolin kestävä metsätalous tälläkin kerralla.

Tämä metsäohjelma perustuu vuonna 2014 teh-

tyyn Metsäpoliittiseen selontekoon 2050, Kan-

salliseen metsästrategiaan 2025 ja vuoden 2015

aikana tehtyyn alueelliseen valmisteluun sekä

Lapin tähänastisiin metsäohjelmiin. Alueellinen

valmistelu on tehty yhdessä Lapin metsäneuvos-

ton ja alueellisten työryhmien kanssa. Alan toi-

mijoita on kuultu myös laajalla jakelulla tehdyn

Internet-kyselyn kautta. Valmistelussa on tehty

analyysi alueen metsien käytön nykytilasta ja ar-

vioitu tulevaa kehitystä. Ohjelman strategia, ta-

voitteet ja käytännön toimenpiteet on priorisoi-

tu Lapin maakunnan tarpeen mukaisiksi, mutta

samalla niillä toteutetaan kansallisia tavoitteita.

Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierrok-

sella marraskuussa 2015. Lapin metsäneuvosto

hyväksyi ohjelman koko metsäalan yhteiseksi

toimintaohjelmaksi joulukuussa 2015. Lapin met-

säneuvosto kutsuu kaikki toimijat mukaan etu-

riviin toteuttamaan tätä ohjelmaa maakunnan

parhaaksi.

1 Johdanto


6 7


6 7

2.1 Suomen metsäalan nykytila

Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähtei-

neen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa.

Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan met-

sien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa

kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt

noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40

vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014

kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj. m³.

Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli 2014

noin 65 milj. m³. Tämän lisäksi oksia ja kantoja

korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutio-

metriä. Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4

miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona

kuutiometriä oli tuontipuuta.

Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35

miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteolli-

suuden osuus noin 26 miljardia euroa.

Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa

kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden koko-

naiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoo-

naa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus

tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Li-

säksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi.

Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen

torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden

ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuo-

tuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia

CO2-ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien

monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO)

toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 heh-

taarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain

tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ym-

päristöministeriön kesken.

Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityis-

metsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50

hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pin-

ta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksi-

tyismetsistä on 2,2 prosenttia. Metsällisiin tapah-

tumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 309 900

lasta ja nuorta. He ovat jo lähitulevaisuuden met-

sien omistajia ja mielipiteen muodostajia.

Metsäalan nykytila, toimintaympäristö-analyysi ja tulevaisuuskuva

2

8 9


8 9


8 98 9

2.1.1 Lapin metsäalan nykytila

Lapin metsäalan nykytilan kuvaus on Luonnon-

varakeskuksen tuottamaa, ja se perustuu Valta-

kunnan metsien 11. inventoinnin tuloksiin.

Mittausten mukaan puuston tilavuus on 389 mil-

joonaa kuutiometriä eli keskimäärin 59 kuutio-

metriä metsä- ja kitumaan hehtaarilla. Puuston

vuotuinen kasvu on 13,3 miljoonaa kuutiometriä

eli 2,0 kuutiometriä hehtaarilla. Lapin alueella

puuston poistuma (hakkuut ja luontainen poistu-

ma) on ollut viimeisen viiden vuoden aikana 46

prosenttia kasvusta ja 57 prosenttia puuntuotan-

non maan kasvusta. 1970-lukuun (VMI6) verrat-

tuna puuston tilavuus on 1,5-kertainen ja kasvu

1,9-kertainen. Lapin puuntuotannon metsistä 47

prosenttia on nuoria kasvatusmetsiä eli nopean

kasvun vaiheessa. Vanhoja metsiä on siirretty

viime vuosina 270 000 hehtaaria pois puuntuo-

tannosta.

Metsien metsänhoidollinen laatu on viime vuosi-

na jonkin verran parantunut. Metsänhoidollisen

tilan mukaan, mikä ei siis ota kantaa toimenpi-

teen liiketaloudelliseen kannattavuuteen, arvi-

oituna taimikonhoitoja on kuitenkin myöhässä

noin 150 000 hehtaaria – pääosin jo riukuuntu-

neita nuoria kasvatusmetsiä - ja ensiharvennuk-

sia 180 000 hehtaaria. Metsänhoitosuositusten

mukainen taimikonhoitotarve tulevalla viisi-

vuotiskaudella on Lapissa 2,8-kertainen verrat-

tuna viimeisten viiden vuoden aikana tehtyyn

taimikonhoitoon, ja ensiharvennusten tarve on

kaksinkertainen viimeisen viiden vuoden aikana

tehtyyn verrattuna.

Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää

lahopuustoa on keskimäärin 9,2 kuutiota heh-

taarilla. Lahopuuston määrä on vähentynyt ver-

rattuna 1990-lukuun (VMI9), jolloin sitä alettiin

mitata. Määrä ylittää kuitenkin selvästi maan

keskiarvon.

Lapin maakunnan alueen runkopuun aines- ja

energiapuujakeiden kestävä hakkuukertymäar-

vio vuosille 2011–20 (kaikki omistajaryhmät yh-

teensä) on 7,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tuk-

kia arviosta on 1,7 milj. kuutiota vuodessa, kuitua

4,8 milj. kuutiota vuodessa ja ainespuukokoista

energiapuuta noin 0,7 milj. kuutiota vuodessa.

Valtion mailla tavoite jää noin 500 000 kuutiota

vuodessa suurimman kestävän hakkuumahdolli-

suuden, 2,486 milj. kuution, alle muiden metsän-

käyttömuotojen huomioimisen vuoksi. Alueen

nuorten metsien voimakas kasvu heijastuu hak-

kuumahdollisuuksien kasvuna, sillä arvio on

noussut edellisestä inventoinnista 26 prosenttia

lisäyksen perustuessa pääosin kuitupuuhun. La-

pin suurin kestävä kertymäarvio on 9 prosenttia

vastaavasta koko Suomen arviosta. Maakunnan

osuus Suomen puuntuotannon maasta on 20,2

prosenttia ja sen puustosta 12,3 prosenttia.

Tilastojen mukaan Lapin maakunnan alueella

hakattiin vuosina 2011–13 tukki- ja kuitupuuta

keskimäärin 3,9 milj. kuutiota vuodessa, joten

ainespuun osalta kestävä hakkuukertymäar-

vio ylittää 2,6 miljoonalla kuutiometrillä viime

vuosien hakkuumäärän. Suurimman kestävän

kertymäarvion mukainen metsähakkeeksi käy-

tettävissä olevan puun kokonaismäärä vuosina

2011–2020 on 1,87 milj. kuutiota vuodessa. Har-

vennushakkuiden runkopuuta arviosta on 0,73

milj. kuutiota vuodessa, hakkuutähdettä 1,03

milj. kuutiota vuodessa ja kantoja 0,11 milj. kuu-

tiota vuodessa. Suurimmat hakkuumahdollisuu-

det ovat yksityismetsissä.

Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun to-

teutunut käyttö vuosina 2011–2013 oli yhteensä

0,63 milj. kuutiota vuodessa, josta valtaosa (88

prosenttia) runkopuuta, hakkuutähdettä 9 pro-

senttia sekä kantoja yksi prosentti.


10 11

Lapin metsäalaa ja metsäisiä elinkeinoja lukuina

• Puuston kokonaistilavuus (VMI11): 389 miljoonaa kuutiometriä• Puuston kasvu (VMI11): 13,3 miljoonaa kuutiometriä• Kokonaispoistuma (2014): 6,1 miljoonaa kuutiometriä• Runkopuun hakkuumäärä (2014): 4,6 miljoonaa kuutiometriä• Suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2011–2020: (7,18 milj. m³/v) sisältää

tukkia 1,70, kuitua 4,79 ja ainespuukokoista energiapuuta 0,69 milj. m³/v • Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö (2014):

1,24 miljoonaa kuutiometriä• Lapin metsäteollisuuden puunkäyttö n. 6 miljoonaa kuutio-

metriä vuodessa, arvo noin 1,3 miljardia euroa• 65,7 prosentttia puuntuotannossa ja 34,8 rajoitetussa tai ei puuntuotannossa• Ojittamattomia soita metsämaalla on noin 2,5 miljoonaa hehtaaria, ojitettu-

jen soiden määrä on noin 850 000 hehtaaria (VMI 11). • Tilakoko: yli 50 hehtaarin tiloja 25 prosenttia kaikkien tilojen pinta-alasta,

pienten tilojen määrä on ollut kasvussa• Yhteismetsät: n. 50 kpl, pinta-ala n. 300 000 hehtaaria• Matkailu: arvo Lapissa noin 650 miljoonaa euroa • Porotalous: 2014–2015 tuotettiin koko poronhoitoalueella 1,98 milj. kg po-

ronlihaa, josta suurin osa Lapin alueella (1,78 milj. kg), Lapissa poronomistajia on 3461 kappaletta, eloporoja 169 617 kappaletta ja teurasporoja 75 998 kappaletta. Teurastulo: 16,5 miljoonaa euroa, kaikki tulot yhteensä 32,7 milj. euroa Teurastulo koko poronhoitoalueella 18,5 (18,48) ja kaikki tulot yhteen-sä 39,4 (39,37) milj. euroa.

• Metsästys ja riista: 2014 metsätyskortin maksaneita oli 34 755 henkilöä, riis-tasaaliin kokonaisarvo 4-8 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion mailla vieraillei-den lupametsästäjien aluetaloudellinen vaikuttavuus oli Lapin osalta 8,8 milj. euroa ja 76 henkilötyövuotta (Metsähallituksen selvitys 2014).

• Keräilytuotteet: kokonaismarjasato n. 350 miljoonaa kiloa, sienisato n. 300 miljoonaa kiloa. Lappi on maailman suurin luomukeruualue.

• Tietoa Lapin seutukunnista on liitteessä 1

Keskeisimmät Lapin metsäalan toimintaympäristön kuvaajat ovat ohjelman liitteinä.


10 11

2.2 Toimintaympäristö

Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin

vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030

jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2

prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu

edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilan-

teessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys

suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden

tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia

euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteen-

sä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän.

Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli

noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko

tavaraviennin arvosta. Vuonna 2013 yksityis-

metsänomistajien saamat bruttokantorahatulot

olivat 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käy-

tettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli

neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn

hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tä-

män vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kiel-

teisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen.

Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittä-

vä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin

45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luon-

non monimuotoisuudesta ja lajistosta huoleh-

ditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka mer-

kittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua.

Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 pro-

senttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalous-

käytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän

prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertail-

len erittäin korkea.

Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen

hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen

että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hy-

vänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna

2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkai-

lun painoarvo tästä on noin neljännes. Suoma-

laisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta

riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin

tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ih-

misten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia

ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpai-

lua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on

mukana.

Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan

tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat

muun muassa väestön kasvu, kaupungistumi-

nen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan

lukien energian, kysynnän kasvu, uusien tekno-

logioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen

niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden

taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, in-

formaatioteknologian kehitys, sekä maailmanta-

louden rakennemuutos. Useat näistä megatren-

deistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa

väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä.

Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen.

Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merki-

tys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä.

Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biota-

lousstrategiassa todetaan seuraavasti: ”Vuonna

2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyis-

tä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän

energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasva-

va kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuut-

ta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden

saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodos-

tuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäris-

tötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat

vähemmän ympäristöä kuormittavien tuottei-

den valmistukseen.”

Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toi-

minta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden

kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa

paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla

paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointival-

tioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve

ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve

lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan.


12 13

2.3 Tulevaisuus

Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on,

että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yh-

teiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa

linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkä-

vijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella

tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia

luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja

palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyr-

kii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luon-

nonvaroista.

Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiu-

tuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen

osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja

omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu

erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen.

Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että

metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittä-

jämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito

ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka

estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään te-

hokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä pal-

veluja sekä suunnataan julkisia investointeja pe-

rustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään,

että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin

keinoin.

Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että

Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on

vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin

biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia.

Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen

ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimin-

takokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan

lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä

tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan

myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat

metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvo-

va kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset

sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko

edellytyksineen.

2.3.1 Lapin metsäalan lähitulevaisuus

Lapin metsien puuvarat ovat puolitoistakertais-

tuneet 1970-lukuun verrattuna. Puuvarojen en-

nustetaan lisääntyvän edelleen. Ilmastonmuu-

toksella oletetaan olevan positiivisia vaikutuksia

erityisesti Lapin metsien kasvuun. Suurimmat

ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit liittyvät

lisääntyviin myrskytuhoihin, mutta muiden

metsätuhojen lisääntyminen on Lapissa toden-

näköisesti vähäisempää, kuin muualla Suomessa.

Ilmastonmuutos voi muokata biologisia vuo-

rovaikutuksia, mikä heikentää muutosten en-

nustettavuutta. Palsasoiden sulaminen on esi-

merkki ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.

Ilmastonmuutos on tunturiluonnon kannalta

erittäin vakava uhka, johon sopeutuminen

on haaste paitsi luonnon monimuotoisuudel-

le myös luontaiselinkeinoille. Ilmastonmuutos

uhkaa saamelaisten perinteisen tiedon ja tavan-

omaisen luonnonkäytön, kuten poronhoidon

säilymistä. Oikeilla toimenpiteillä ilmastonmuu-

toksen haitallisia vaikutuksia poronhoidolle

voidaan minimoida ja turvata poronhoitokult-

tuurin jatkuvuus (Suomen luonnon monimuo-

toisuuden suojelun ja kestävän käytön toiminta-

ohjelma 2013–2020).

Maakunnan puuvarojen käytön arvioidaan li-

sääntyvän reilulla kahdella miljoonalla kuu-

tiometrillä, jos Kemijärven biojalostamohanke

toteutuu. Lisäksi Äänekoskelle rakennettava

biojalostamo vaikuttanee Pohjois-Suomen puu-

virtoihin Oulun eteläosista ja Kainuusta tähän

saakka Kemiin kuljetetun puun liikkumisella

etelään. Lapin puuhankintaan tämän arvioidaan

vaikuttavan vuosittain noin puolen miljoonan

kuutiometrin verran. Vähähiilisyyteen ja uu-

siutuvan energian käytön lisäämiseen tähtäävät

valtakunnalliset kärkihankkeet lisäävät puun

käyttöä myös energiantuottamiseen. Tulevaisuu-

dessa pitkien välimatkojen maakunnassa lienee

tarvetta lisätä myös CHP-laitosten (hajautettu

sähkön- ja lämmöntuotanto) laitosten käyttöön-

ottoa paikallisella uusiutuvalla energialla.

Kemera-varojen väheneminen seuraavien vuo-

sien aikana aiheuttaa haasteita erityisesti Lapis-

sa, jossa tukien vaikutus metsätalouden kannat-

tavuuteen on muuta maata suurempi. Erityisesti

metsän uudistamisen tuen merkitys on Lapissa

muuta maata suurempi. Niukkenevien varojen

suuntaaminen oikeisiin kohteisiin on näin ollen

vielä entistäkin tärkeämpää.

Metsäbiotalouden tarvitseman infrastruktuurin,

jolla tässä tarkoitetaan sekä tie- että tietoliiken-

neyhteyksiä, ylläpitäminen ja kehittäminen on

erittäin tärkeää Lapin maakunnassa, jossa etäi-

syydet ovat pitkät.


12 13

Lapin metsätilojen omistusrakenteen kehitys on

jatkunut edelleen epäedullisena kannattavan

metsäbiotalouden harjoittamista ajatellen. Pien-

ten tilojen määrä jatkaa kasvuaan, toisaalta yh-

teismetsien määrä ja pinta-ala on kasvanut. Met-

sätilarakenteen kehittämisellä tulevina vuosina

onkin tärkeä osa paitsi metsätalouden kannatta-

vuuden parantamisessa myös puun saatavuuden

kannalta.

Metsäalan tutkimusta ollaan vähentämässä La-

pista. Alueen metsätalouden harjoittamisen eri-

tyispiirteet vaativat kuitenkin maakunnallisen

tutkimuksen ja koulutuksen säilymisen myös

lähitulevaisuudessa. Lappi on metsäbiotalouden

arktisessa osaamisessa maailman huippuluok-

kaa, mitä on mahdollista hyödyntää lähivuosina

myös kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.

Lapin alueen vesienhoitosuunnitelmien päivi-

tykset valmistuvat vuonna 2015. Vesienhoidon

tavoitteena on saavuttaa ja turvata vesien hyvä

ekologinen tila. Torniojoen-, Kemijoen- ja Te-

no-Näätämö-Paatsjoen vesienhoitosuunnitelmis-

sa on esitetty alueiden inventointia ja sen perus-

teella tapahtuvaa kunnostustarvearviointia sekä

vesiensuojelun suunnittelua. Lisäksi Oulu-Iijoen

vesienhoitosuunnitelma ulottuu myös Lapin

puolelle Ranualla, Posiolla ja Sallassa.

Metsien monikäytön; matkailun, porotalouden,

luonnontuotealan, riistatalouden sekä elinym-

päristöjen huomioon ottaminen alueen metsäta-

loudessa korostunee lähivuosina. Edellä mainitut

elinkeinot ovat Lapissa olleet aina muuta maata

merkittävämmässä asemassa eikä tälle myöntei-

selle kehitykselle ole lähitulevaisuudessa odotet-

tavissa muutosta. Lapin maakunnassa on pitkät

perinteet eri maankäyttömuotojen yhteensovit-

tamisesta, ja tämän toiminnan merkityksellisyys

korostuu entisestään lähivuosina.

Saamelaisuus on merkittävä osa Lappia. Saame-

laisten kotiseutualueen valtion maiden tavoitteet

ja hakkuusuunnite määritellään Metsähallituk-

sen alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa.

Hakkuusuunnitteen määrittelyyn ja alueen met-

sien käsittelyyn sisältyvät seuraavat erillissopi-

mukset valtion maiden käytöstä ja hoidosta:

1. Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien ja

kolttaneuvoston kanssa PEFC-sertifioinnin

yhteydessä sovitut saamelaisalueen metsän-

käsittelymallit, jotka rajoittavat metsätalouden

käytettävissä olevia menetelmiä.

2. Inarin metsäkiistojen ratkaisuna laaditut so-

pimukset Inarin paliskuntien kanssa kartoilla

määriteltyjen, tärkeimpien laidunalueiden

rauhoittamiseksi metsätaloudelta 10-20 vuo-

den ajaksi.

3. 17.6.2014 hyväksytty Metsähallituksen,

Saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja

saamelaisalueen paliskuntien yhteistyö- ja

yhteensovittamissopimus, jonka tavoite on

saamelaiskulttuurin turvaaminen ja poronhoi-

tolain velvoitteiden täyttäminen metsätalou-

den toiminnassa.

Lapin metsäalan tarkemmat kehittämistavoitteet

ja -toimenpiteet kuvaillaan tämän ohjelman lu-

vussa 4.

14 15


14 15


14 1514 15

Lapin alueellisen metsäohjelman visio vuoteen 2020: Lapin metsäbiotalous on kestävää ja kilpailukykyistä.

Strategiset linjaukset:1. Metsäbiotalouden investointeja tuetaan aktiivisesti.

2. Metsien kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. (Yksityismetsien tavoite

on suurimman kestävän hakkuumäärän tasolla, mutta valtion mailla tavoite jää selvästi sen alapuo-

lelle johtuen muiden metsänkäyttömuotojen huomioon ottamisesta.)

3. Infrastruktuuria (tiet, sillat, rautatiet ja tietoliikenne) ylläpidetään ja kehitetään.

4. Tasokas metsä- ja biotuotealan koulutus ja tutkimus säilyy ja kehittyy maakunnassa.

5. Eri maankäyttömuodot sovitetaan yhteen sovitetaan siten, että maakunnan luonnonvarat ovat

kestävässä ja tehokkaassa käytössä.

6. Vesiensuojelua tehostetaan metsätaloudessa.

7. Metsien monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään metsänhoidossa

Lapin alueellisen metsä-ohjelman visio ja strategiset linjaukset

3

16 17


16 17


16 1716 17

Lapin metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet ovat Kansallisen metsästrate-gian linjausten mukaisia ja ottavat huomioon maakunnalliset erityispiirteet:

Metsäalan kehittämis-tavoitteet ja toimenpiteet

4

1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy• Metsäbiotalouden investoinnit lisääntyvät

• Lapin metsäteollisuuden ja metsätalouden

liikevaihto kasvaa

• Puun käyttö lisääntyy

1.2 Raaka-aineiden saatavuus mahdollistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investoinnit• Kilpailukykyisen arktisen metsätalouden

harjoittamisen edellyttämä infrastruktuuri on

kunnossa

• Lapin metsät ovat hoidettuja ja terveitä

2.1 Metsäalan osaaminen on moni- puolista ja vastaa muuttuvia tarpeita• Lapissa tarjotaan tasokasta ja joustavasti

muuttuviin haasteisiin vastaavaa koulutusta

metsä-ja biotuotealalle

• Metsätalouden harjoittamisen arktisen osaa-

misen merkitys on tiedostettu tutkimusresurs-

seja suunnattaessa

2.2 Hallinto on joustava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen• Toimivat tietoliikenneväylät, niiden täysimää-

räinen hyödyntäminen sekä yhteistyö organi-

saatioiden ja metsänomistajien välillä

3.1 Metsätalous on aktiivista ja yritysmäistä• Lapin metsätilojen koko kasvaa

• Metsätalouden kannattavuus paranee

3.2 Metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vahvistuvat• Vesiensuojelun tehokkuus lisääntyy

• Metsän muut, kuin puuntuotannolliset arvot

huomioidaan laajasti

• Lasten ja nuorten kiinnostus metsään ja metsä-

alaan lisääntyy

18 19


18 19


18 1918 19

Seuraavassa on listattu keskeisiä toimenpiteitä ja vastuutahoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toi-

menpiteissä läpileikkaavana teemana on neuvonta, koulutus ja tiedottaminen sekä toimijoiden ja

metsänomistajien välisen yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen. Osa toimenpiteistä toteutetaan

hankerahoituksen avulla. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden merkitys on jatkuvassa kasvussa or-

ganisaatioiden perusrahoituksen vähenemisen myötä. Tämä on osaltaan haasteellista, mutta tarjoaa

toisaalta erittäin hyvät mahdollisuudet laajojen yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja esimerkiksi

kansainväliseen toimintaan.

Hankkeiden toiminta-aika on noin kolme vuotta, joten toimenpiteiden välitarkastelua tehdään vuoden

2018 alussa. Hankerahoitusta ohjelman toteuttamiseen haetaan jatkuvasti. Luonnonhoidon alueelli-

nen toteuttamissuunnitelma (TOTELMA) kuvaa luonnonhoidon toimenpiteitä.

• LAPIN METSÄBIOTALOUDEN INVESTOINNIT LISÄÄNTYVÄT

• Uudet käyttöpaikat, kaikki toimijat

• Tunnistetaan metsäbiotalouteen tehtävien investointien kannattavuus. Varmistetaan raa-

ka-aineresurssin saatavuus sekä metsänomistajia että puuta korjaavia yrityksiä neuvomalla

ja tiedottamalla metsäbiotalouden tuomista mahdollisuuksista.

• Pienten toimijoiden mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan paranevat; kasvuyritys-

ten löytäminen ja tukeminen, Suomen metsäkeskus

• Metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä tun-

nistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja oman toiminnan kehittämistä sekä tukea

tätä kautta konkreettisia yritysten kehittämistoimenpiteitä.

• Puuhun, puun ominaisuuksiin, puutuotteisiin ja sellun sivutuotteisiin liittyvät tutkimus- ja

kehityshankkeet, joissa kehitetään uusia tuotteita, tutkimus- ja koulutuslaitokset

• Eri toimialojen osaamisen yhdistäminen metsäbiotalouden arvoketjussa, Arctic Smartnes

Portfolio -hanke, Lapin liitto ja toimijat

• ASP-hankkeessa (kesto vuoden 2015 loppuun) panostetaan uudenlaiseen yhteistyöhön, joka

vahvistaa alueen osaamista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integroitumis-

ta Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin. Hanketoimijoiden tavoitteena on jatkaa klusteriyh-

teistyötä ja sen kehittämistä yhtenä EU:n klustereiden kehittämisen mallialueena. (Muut

mallialueet ovat Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de

Calais ja West Region Romania.)

• LAPIN METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄTALOUDEN LIIKEVAIHTO KASVAA

• Puuhuollon pullonkaulat, Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Selvitetään puuhuollon kannalta kriittiset tieosuudet rakenteineen ja vaikutetaan niiden

kehittämiseen.

• Kiertotalouden vahvistaminen, Luonnonvarakeskus ja toimijat

• Sivuvirtojen kaupallistaminen tehokkaasti vanhoissa ja uusissa käyttöpaikoissa sekä

kiertotalouden huomioiminen investointipäätöksissä, esimerkiksi sahat ja sähköntuotanto,

biotuotetehtaiden sivuvirrat. Metsäbiotalouden osalta aihetta käsitellään Asp-hankkeen

teollisuus ja kiertotalous -klusterin työssä.

• PUUN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY

• Pohjoista metsäenergiaa -hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Ennen varsinaista hanketta toteutetaan esiselvityshanke, jolla kirkastetaan tavoitteita


20 21

yhteistyössä hankkeen kohderyhmän kanssa. Pohjoista metsäenergiaa -hankkeen tavoit-

teena on lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden

käyttöä. Hankkeen toimenpiteinä on mm. aktivoida uusia käyttökohteita ja parantaa jo ole-

massa olevien kohteiden kannattavuutta sekä lisätä toimialan yritysten osaamista ja auttaa

löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

• Puurakentamista vauhditetaan Lapissa: julkiset rakennukset, koulut, päiväkodit, terveyden-

hoitoala, asumisyksiköt, kerrostalot, kaikki toimijat

• Tiedotetaan puurakentamisen mahdollisuuksista sekä tehdään parastamismatkoja jo on-

nistuneisiin julkisen puurakentamisen uudis- ja korjausrakentamisen kohteisiin. Lisätään

päättäjien myönteistä suhtautumista puurakentamiseen.

• KILPAILUKYKYISEN ARKTISEN METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISEN EDELLYTTÄMÄ

INFRASTRUKTUURI ON KUNNOSSA

• Pohjoisen väylät –hanke (tiet, sillat, rautatiet), Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Ennen varsinaista hanketta toteutetaan esiselvityshanke, jonka tavoitteena on tunnistaa

väylien parantamiseen ja kehittämiseen liittyvät tarpeet.

• Selvitetään puu- ja haketerminaalien tarve ja sijainti

• Tiekuntien toiminnallisuuden parantaminen

• Lisätään tarvittaessa metsäteiden rakentamisen ja kunnossapidon osaamista alueella.

• LAPIN METSÄT OVAT HOIDETTUJA JA TERVEITÄ

• Metsänomistajien ja metsäammattilaisten koulutus ja neuvonta jatkuu hyvällä tasolla, kaik-

ki toimijat

• Koulutuksissa ja neuvonnassa mukana myös metsien monikäyttö, kuten riistan elinympä-

ristöjen huomioiminen

• Kemeran suuntaaminen nuorten metsien hoitoon

• LAPISSA TARJOTAAN TASOKASTA JA JOUSTAVASTI TYÖELÄMÄN MUUTTUVIIN

HAASTEISIIN VASTAAVAA KOULUTUSTA METSÄ- JA BIOTUOTEALALLE

• Vaikutetaan siihen, että metsäalan AMK-tasoinen koulutus säilyy Lapissa, kaikki toimijat

• Kausityöntekijästä moniosaajaksi – hanke, Lapin ammattikorkeakoulu ja toimijat

• Hankkeen tavoitteena on kouluttaa metsä- ja matkailualan kausityöntekijöitä siten, että

ympärivuotiset työllistymismahdollisuudet paranevat. Hankkeessa kehitetty koulutusmalli

on mahdollista ottaa käyttöön muillakin toimialoilla.

• Metsäpalvelukentän kehittäminen, Suomen metsäkeskus

• Suomen metsäkeskuksen hallinnoimassa valtakunnallisessa hankkeessa kehitetään metsä-

palveluyritysten osaamista ja kasvua. Metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma

tukee myös metsäpalveluyrityskentän kehittymistä.

• Kansainvälinen yhteistyö ja oppiminen muiden maiden haastavien alueiden metsätaloudes-

ta, kaikki toimijat

• Harjoittelupaikat metsäalan organisaatioissa, kaikki toimijat

• Koulutusta luonnonvarojen tuotantotaloudessa sekä puurakentamisessa ja sen suunnittelus-

sa, oppilaitokset


20 21

• METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISEN ARKTISEN OSAAMISEN MERKITYS ON

TIEDOSTETTU TUTKIMUSRESURSSEJA SUUNNATTAESSA

• Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen vahvistaminen pohjoisessa, Luonnonvarakeskus ja

toimijat

• Arktisen keskuksen osaamisen linkittäminen Lapin metsätalouden hyväksi, kaikki toimijat

• Tutkimus ja kehitys: verkostoituminen kotimaassa ja kansainvälisesti biotalouden yritystoi-

mintaa, palvelumuotoilua, tuotantotaloutta ja -teknologiaa vahvistaen

• TOIMIVAT TIETOLIIKENNEVÄYLÄT, NIIDEN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN JA TEHO-

KAS YHTEISTYÖ ORGANISAATIOIDEN JA METSÄNOMISTAJIEN VÄLILLÄ

• Metsään.fi–palvelun kehittäminen ja markkinointi, Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Asiakaslähtöisyys, kaikki toimijat

• Koulutus ja neuvonta, kaikki toimijat

• Mobiilipolut metsään -hanke, Suomen metsäkeskus

• Hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit

helposti metsänomistajien saataville mobiilipalvelun kautta. Hankkeen tavoitteena on

myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta metsään ja metsäelinkeinoihin mm. osallistami-

sen avulla.

• LAPIN METSÄTILOJEN KOKO KASVAA

• Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Metsätilojen pirstoutumista ehkäistään sukupolvenvaihdosten ja kuolinpesien purkamisen

paremmalla valmistelulla. Metsätilan sukupolven vaihdoksen suunnittelusta ja hallitusta

toteutuksesta tehdään osa yritysmäistä metsänbiotalouden harjoittamista. Metsänomistajia

opastetaan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa ja toimijoista kootaan asiantuntijaver-

kosto metsänomistajien tueksi. Toimijat opastavat kuolinpesien purkamisessa ja järjestelyis-

sä siten, että pirstoutumista toteutettaisiin mahdollisimman vähän. Metsätilusjärjestelyillä

parannetaan metsätilojen käytettävyyttä: pirstoutuneiden alueiden metsätilojen käytet-

tävyyttä parannetaan tiedottamalla ja opastamalla metsänomistajia metsätilusjärjestely-

jen toteuttamiseen, yhteismetsien perustamiseen sekä tilakokonaisuuksia suurentaviin

tilakauppoihin.

• Neuvonta ja tiedottaminen, kaikki toimijat

• METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS LISÄÄNTYY

• Metsään.fi–palvelun kehittäminen metsänomistajia paremmin palvelevaksi, Suomen metsä-

keskus

• Julkisen metsävaratiedon uusien käyttömuotojen tukeminen

• Infran ja logistiikan kannattavuuden mallinnus, Luonnonvarakeskus


22 23

• Turvemaiden ja pehmeiden maiden puunkorjuu, ajokoneiden kehittäminen

• Maantiekuljetusten kehittäminen, Metsähallitus ja toimijat

• Osallistutaan puunkorjuu- ja maantiekuljetuskaluston sekä metsänhoidon koneiden kehit-

tämiseen.

• Sähköinen puumarkkinapaikka, MTK, Metsäteollisus ry ja Metsäteho ry

• VESIENSUOJELUN TEHOKKUUS LISÄÄNTYY

• Freshabit IP, Metsähallitus ja toimijat

• Hankkeen tarkoituksena on parantaa vesiluontotyyppien tilaa suunnittelumenetelmien

kehittämisen sekä käytännön toimenpitein hankkeeseen valituilla kohdealueilla. Vesiin

liittyvät luontotyypit ovat tärkeä osa myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Suomen

metsäkeskuksen tehtävänä on laatia luonnonhoidon suunnitelmia kohdealueiden valu-

ma-alueille. Luonnonhoidon suunnittelussa otetaan huomioon vesiensuojelun näkökohtien

lisäksi monimuotoisuuteen liittyvät asiat. METSO-ohjelma ja sen mahdollistamat keinot

ovat tärkeä osa suunnittelua ja toteutustyötä.

• Happamat sulfaattimaat –hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Hankkeessa tehostetaan happamuushaittojen vähentämistä tukijärjestelmiä kehittämäl-

lä, täydennetään ja ajantasaistetaan HS-maiden erityispiirteet ohjeissa ja suosituksissa ja

vahvistetaan tutkimusta, tiedotusta ja neuvontaa. Lisäksi kartoitetaan happamat sulfaat-

timaat riittävän kattavasti, otetaan nämä alueet huomioon maankäytön suunnittelussa

ja rakentamisessa sekä tehostetaan happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen

torjuntaa.

• Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano

• METSÄN MUUT, KUIN PUUNTUOTANNOLLISET, ARVOT

• NatNet Life -hanke, ELY-keskus ja toimijat

• Hankkeen tavoitteena on luoda ekologisia yhteyksiä Natura 2000 -alueiden ja muiden ole-

massa olevien luonnonsuojelualueiden välille Lounais-Lapissa. Yhteyksiä luodaan maan-

omistajalähtöisillä vapaaehtoisilla suojelusopimuksilla. Metsäisiä elinympäristöjä suojellaan

METSO-ohjelman avulla. Yhtenäisempään luonnonsuojelualueverkostoon pyritään mm.

luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä ja lisäämällä sekä elinympäristöjen pirstaloitumis-

ta vähentämällä. Hankkeessa toteutetaan erilaisia luonnonhoidollisia toimenpiteitä kuten

elinympäristöjen kunnostus-, ylläpito- ja ennallistamistöitä. Hanke toteutetaan laajassa

viranomaisyhteistyössä ja se kehittää yhteistyötä monipuolisesti myös muiden metsäalan-

toimijoiden välillä.

• Luomualue-status vahvistuu, Suomen 4H-liitto ja toimijat

• Varmistetaan, että saamelaiskulttuuri huomioidaan metsätaloudessa saamelaisalueella,

kaikki toimijat

• Porotalouden huomioiminen metsätaloudessa, kaikki toimijat

• Varmistetaan, että poronhoito huomioidaan metsätaloudessa vuoden 2016 aikana päi-

vitettävän Poro ja poronhoito talousmetsissä -oppaan (2008) linjausten mukaisesti sekä

suositellaan poronhoidon huomioimista maankäytössä ”Opas poronhoidon tarkasteluun

maankäyttöhankkeissa” –julkaisun mukaisesti.


22 23

• Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa on mukana porotalouden ja metsätalo-

uden opiskelijoille teemaan liittyvää opetusta.

• Poronhoitoalueen valtion maiden metsien käytössä ja hoidossa noudatetaan Metsähallituk-

sen ja Paliskuntain yhdistyksen välistä sopimusta (2002, uusittu 2013), jonka tavoitteena

on metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittaminen ja poronhoitolain velvoitteiden

toteuttaminen

• Ekosysteemipalveluiden arvottaminen, Metsämittari -hanke, Luonnonvarakeskus ja toimijat

• Kehitetään nettikarttapohjaista viestintää ja tiedonkeruumenetelmiä alueiden käyttäjien

tarpeista erityisesti matkailualueiden ympäristössä, Metsähallitus ja toimijat

• Riistan huomioon ottaminen metsätaloudessa, Riistakeskus ja toimijat

• Metsähanhien kannanvaihtelua kuvaavan mittarin kehittäminen, Luonnonvarakeskus

• Majavakantojen levinneisyyden selvittäminen Lapin alueella, Luonnonvarakeskus ja Suo-

men riistakeskus

• LASTEN JA NUORTEN KIINNOSTUS METSÄALAAN LISÄÄNTYY

• Metsäalan yhteistyö koulujen ja nuorisojärjestöjen, erityisesti 4H:n kanssa, kaikki toimijat

• Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen hanketoiminnan avulla

• Kasit metsään, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus ja toimijat

• Mobiilipolut metsään –hanke, Suomen metsäkeskus

• Hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit

helposti metsänomistajien saataville mobiilipalvelun kautta. Hankkeen tavoitteena on

myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta metsään ja metsäelinkeinoihin mm. osallistami-

sen avulla.

24 25


24 25


24 2524 25

Metsäalan toimintaan vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset sekä ohjelmat niitä toteut-

tavien organisaatioiden ohjauksen ja rahoituksen kautta. Tässä ohjelmassa on otettu huomioon kansal-

listen ohjelmien ja strategioiden lisäksi alla mainitut maakunnalliset ohjelmat.

• Lappi - sopimus 2014–2017

• Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020

• Lapin bioenergiaohjelma 2014–2020

• Lapin maakuntasuunnitelma

• Lapin maakuntaohjelma

• Lapin energiastrategia

• Lapin ilmastostrategia

• Lapin matkailustrategia

• Lapin teollisuusstrategia

• Luonnonhoitoon liittyvät ohjelmat ovat luonnonhoidon

toteuttamissuunnitelman (TOTELMA) liitteenä

Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin

5

26 27


26 27


26 2726 27

Ohjelman toimeenpano rahoitetaan seuraavista lähteistä: Kemera, Maaseuturahasto, rakennerahastot,

Life ja INTERREG. Muita rahoituslähteitä ovat organisaatioiden ja toimijoiden sekä metsänomistajien

oma rahoitus.

Ohjelman rahoitusja resurssien kohdentaminen

6

Työlaji Tavoite 1000 euroa/v %

Taimikon varhaishoito, ha 4000 640 10

Nuoren metsänhoito, ha 8000 1 680 26

Pienpuun kerääminen, ha 2800 588 9

(Juurikäävän torjunta)

Metsätiet, km 205 2 665 40

Suometsän hoito, ha 4500 990 15

Metsän terveyslannoitus, ha 100 30 <1

Yhteensä puuntuotanto 6 593 100

Uudistaminen 2 000

Ympäristötuki 800

Metsäluonnon hoitohankkeet 100

Summa 9 493

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus vuosille 2016-2017, alustava esitys:

28 29


28 29

KPL KEMERA, €VALTION-

APU, €

VALTAKUN-NALLISET LH- HANKKEET, €

EU- RAHOITUS, €

MUU RAHOITUS, €

YHTEENSÄ, €

1. TÄRKEIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT SEKÄ SUOELINYMPÄRISTÖJEN ENNALLISTAMINEN Elinympäristöjen kunnostaminen

2 30 000 15 000 45 000

2. METSÄOJITUKSISTA AIHEUTUNEIDEN VESISTÖHAITTOJEN ESTÄMINEN TAI KORJAAMINEN Vesistöhaittojen estäminen

Jo rahoitetut hankkeet 3 121 000 121 000

Uudet hankkeet 6 240 000 50 000 290 000

3. METSIEN MONIMUOTOISUUTTA EDISTÄVÄ KULOTUS

Kulotushankkeita

5 80 000 30 000 110 000

4. VIERASKASVIEN HÄVITTÄMINEN JA LEVIÄMISEN ESTÄMINEN

0 0 0

5. MUITA METSÄLUONNONHOITOA, MAISEMA, KULTTUURI- JA VIRKISTYSARVOJA KOROSTAVIA ALUEELLISESTI MERKITTÄVIÄ HANKKEITA

0 0 0

Hankkeet yhteensä 16 471 000 95 000 545 000

YMPÄRISTÖTUKIEN LAADINTA 1)

- uusittavat 10§ ja METSO-kohteet

452 ha 900 000 40 000 940 000

- uudet ympäristötuet (50 % jäljellä olevasta

METSO-ohjelman tavoitteesta)

4171 ha 3 106 000 150 000 3 256 000

Ympäristötuki yhteensä 4 206 000 190 000 4 396 000

NatNet Life -hanke 1 100 000 100 000

Freshabit -hanke 1 350 000 350 000

Yhteensä 4 677 000 285 000 450 000 5 412 000

Luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukisopimuksien suunnitelma ja budjetti Lapin yksityismetsiin vuosille 2016-2020. Taulukossa hankkeet, joissa Metsäkeskus on mukana.

1) Ympäristötukisopimukset eivät sisällä vähäpuustoisia soita. Uusittavat ympäristötukisopimukset tehty vuosina 2006-2010.

Toteutusohjelma vuosille 2016-2020 on ohjelman liitteenä.


28 2928 29

Hanke ja kesto Rahoituslähde Hallinnoija Euroa

Puuhuollon pullonkaulat, 2016-18 EAKR 300 000

Pohjoista metsäenergiaa, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 300 000

Pohjoisen väylät, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 300 000

Kausityöntekijästä moniosaajaksi,

2016-18ESR

Lapin

ammattikorkeakoulu250 000

Mobiilipolut metsään, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 450 000

Pohjoisen metsätilat kasvuun, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 300 000

Freshabit, 2016-2020 LIFE Metsähallitus 600 000

(Happamat sulfaattimaat, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 40 000)

Metsämittari, 2016-18 EAKR Luonnonvarakeskus 20 000

NatNet, 2012-17 LIFE ELY-keskus 950 000

BIOTUHKA, 2015-17 EAKR Luonnonvarakeskus 597 000

LODIBI Kuivuritestaus 2016-18 EAKR Luonnonvarakeskus 365 000

HYÖBI, Hyödyntämättömien biomasso-

jen materiaali- ja kustannustehokkaan

arvoketjun kehittäminen 2016-18

EAKR Luonnonvarakeskus 860 000

Biotalouden mahdollisuudet Lapissa

2015-18EAKR Luonnonvarakeskus 483 000

Summa 5 815 000

Ohjelmassa esitettyjen EU-osarahoitteisten hankkeiden kokonaisrahoitustarve:

Ohjelman toteuttamiseksi haetaan rahoitusta jatkuvasti, yllä ovat listattuina ne hankkeet, jotka ovat

ohjelmaa kirjoitettaessa valmiina tai lähes valmiina. Edellä mainituista hankkeista lähes kaikki ovat

ylimaakunnallisia tai valtakunnallisia hankkeita, taulukossa on arvioitu Lapin osuutta hankkeiden ra-

hoituksesta.

30 31


30 31


30 3130 31

Metsäohjelman vaikutusarvioinnissa on tarkasteltu ohjelman taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövai-

kutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Arviointi on etukäteisar-

viointia siitä, millaisia vaikutuksia uudella metsäohjelmalla on toteutuessaan ihmisiin eli asukkaisiin

(sosiaaliset vaikutukset), ympäristöön sekä talouteen. Vaikutusten arviointi on tehty kahdessa vaihees-

sa. Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelmavastaava Eeva-Liisa Repo on tehnyt metsäohjelmaluonnoksen

kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden perusteella alustavan arvion ohjelman vaikutuksista.

Arvioinnissa on pyritty osoittamaan merkittäviä metsäohjelman toteuttamisen vaikutuksia. Näin ol-

len arviointi on suhteellisen yleispiirteistä. Arvioinnissa on pyritty saamaan esille: merkittävät suorat

vaikutukset, merkittävät välilliset vaikutukset sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset.

Menettelystä on valtakunnallisesti sovittu maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Sosiaaliset vaikutukset

Puuntuotannon, puunhankinnan ja -jalostuksen, metsien muun hyödyntämisen sekä luonnonhoidon

aktiivisuus lisääntyy ja lisää työpaikkoja ja siten hyvinvointia. Vesistöjen laadun parantaminen, tiestön

kunto ja metsänhoito tarjoaa virkistysmahdollisuuksia. Sähköiset järjestelmät ja tiedon saatavuus lisää

tasa-arvoa metsätalouden harjoittamisen mahdollisuuksissa ja kansalaisten vaikuttamisessa. Paikalli-

sen uusiutuvan raaka-aineen ja osaamisen hyödyntäminen parantaa alan hyväksyttävyyttä ja vahvis-

taa Lapin identiteettiä arktisen alueen metsäosaajana.

Vaikutukset ympäristöön

Ohjelma sisältää kaksi merkittävää kehittämiskohdetta liittyen vesistöjen tilan parantamiseen ja met-

sien monimuotoisuuden lisäämiseen sekä suojelun laadun parantamiseen. Metsätalouden kasvutavoit-

teeseen liittyvää ympäristöllistä riskiä vähennetään lisäämällä toimijoiden ja metsänomistajien osaa-

mista luonnonhoidon toimenpiteistä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä.

Vaikutukset aluetalouteen

Puun käytön lisäys käynnistää aluetaloudessa myönteisen kehityksen. Paikallisen uusiutuvan raa-

ka-aineen monimuotoinen hyödyntäminen tuottaa maakuntaan merkittävän arvonlisäyksen. Muiden

luonnontuotteiden ja muita käyttömuotoja tukevien arviointien avulla voidaan tukea myös Lapin mer-

kittävän matkailuelinkeinon kehitystä.

EpävarmuustekijätTalouden kehittyminen ja viennin mahdollisuudet ovat merkittävin epävarmuustekijä sekä taloudel-

listen että sosiaalisten (työpaikkojen) kehityksen kannalta. Investointien ja muiden toimenpiteiden ra-

hoitus riippuu taloustilanteesta ja -näkymistä. Valtion talous rajaa valtion tukien hyödyntämismahdol-

lisuuksia ja kehittämisrahoituksen hankkiminen esim. EU-lähteistä sisältää aina epävarmuustekijöitä.

Ohjelman vaikutukset

7


32 33


32 33

Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan kokonaisvastuu metsäohjelman toimeenpanon järjes-

tämisestä on Metsäkeskuksen elinkeinopalveluilla. Ohjelman toteuttamisessa korostuu aktiivinen yh-

teistyö ja työnjaosta sopiminen toimijoiden kanssa itse kullakin käytettävissä olevien resurssien puit-

teissa ja ulkopuolisten rahoitusresurssien hankkiminen.

Alueellinen metsäneuvosto edistää metsäohjelman toteutusta sekä seuraa tavoitteiden ja toimenpitei-

den toteutumista. Ohjelman toteutuksesta laaditaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä tiivis,

sähköinen seurantaraportti, jossa arvioidaan ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden ja asetettujen ta-

voitteiden toteutumista. Alueellinen metsäohjelma toteuttaa osaltaan Kansallista metsästrategiaa 2025,

joten Metsäkeskus raportoi ohjelmien toimeenpanosta myös maa- ja metsätalousministeriölle.

Ohjelman toimeenpano on jatkuva prosessi. Seurannassa havaittuihin toimintaympäristön muutoksiin

ja uusien toimenpiteiden tarpeeseen vastataan joustavasti metsäneuvoston, alueen metsänomistajien

ja alan toimijoiden yhdessä tarpeelliseksi katsomalla tavalla.

Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain, seurantatiedot julkaistaan Metsäkeskuksen verkkopalve-

lussa. Ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta vastaa Suomen metsäkeskus, tähän työhön osallistuu

myös alueellinen metsäneuvosto.

Seurantamittarit ovat seuraavilla sivuilla löytyvissä taulukoissa.

Ohjelman toimeenpano ja seuranta

8


34 35

Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luonnonvarakeskus)

Kansallinen metsästrategia

2025koko maa

Toteutunutkoko maa 2014

ToteutunutLappi

Tavoite2016-2020

Metsäteollisuus M€ kasvaa 26 000 kasvaa

Metsätalous M€ kasvaa 35 000 kasvaa

KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (LUONNONVARAKESKUS)

Metsähake milj. m³ 15 7,6 0,4 0,7

Kiinteät puupolttoaineet ei tavoitetta 18,7 1,6 2,3

yhteensä milj. m³

PUUSTON KASVU TALOUSMETSISSÄ (LUONNONVARAKESKUS)

Runkopuu milj. m³ /vuosi 100 – 110 105,5 10,7 10,8

VUOTUISET PUUSTON KORJUUMÄÄRÄT (LUONNONVARAKESKUS)

Runkopuun teollisuuspuu milj. m³ 80 65 3,9 6,0

Runkopuu energiapuu 0,6

Oksat, lehdet, milj. m³ 0,6

Kannot, juurakot milj. m³ 0,07

Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus)

väyläverkosto käyttötarkoituk-sen mukaisessa kunnossa

väyläverkosto käyttötarkoituk-sen mukaisessa kunnossa

ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen rahoitus

alemman asteiseen tieverkkoon

REKRYTOINNEISSA TYÖVOIMAN MÄÄRÄ JA OSAAMINEN VASTAA METSÄALAN TARVETTA (SUOMEN METSÄKESKUS JA MAAKUNNAN METSÄNEUVOSTO)

Laadullinen arviointi (voidaan täydentää

mol.fi saatavalla tiedolla avoimista metsä-

alan työpaikoista)

vastaa tarvetta vastaa tarvetta


34 35

Metsäalan liikevaihdon kehitys

(Luonnonvarakeskus)

Kansallinen met-

sästrategia 2025

koko maa

Toteutunut

koko maa 2014

Toteutunut

Lappi

Tavoite

2016-2020

YLI 50 HA:N YKSITYISTEN METSÄTILOJEN JA YHTEISMETSIEN PINTA-ALAOSUUS (LUONNONVARAKESKUS)

Yhteensä % 70 % 50 %

PINTA-ALA, JOHON METSÄN- KÄYTTÖILMOITUKSET KOHDISTUVAT

(SUOMEN METSÄKESKUS)740 729 103 268 110 000

% metsäalasta, johon kohdistuu 3,3 3,4

YKSITYISMETSIEN PUUNTUOTANNON SIJOITUSTUOTTO (LUONNONVARAKESKUS)

Sijoitustuotto % (huomioiden ja ei-huomi-

oiden kantohintojen kehitys) (a ja m)kasvaa 2,5 4,0

toteuttaa

valtakunnallista

avoitetta

METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTYÖT (LUONNONVARAKESKUS) HA / KM /V

Metsänviljely, ha 122 266 16 610 19 000

Taimikonhoito, ha 140 000 164 638 12 158 15 000

Nuoren metsän kunnostus, ha 57 222 9 000 12 000

Terveyslannoitus, ha 11 939 53 410

Kasvatuslannoitus, ha 32 494 1 021 740

Kunnostusojitus: ojitettu pinta-ala, ha 61 690 5 530 5 700

Uusien teiden rakentaminen, km 484 130 105

Teiden perusparannus, km 2 479 228 510

METSON TOTEUTUS (SUOMEN METSÄKESKUS, ELY-KESKUKSET)

Maa- ja metsätalousministeriö,

ympäristötuki, ha82 000 880 ha / v

Maa- ja metsätalousministeriö, luonnon-

hoitohankkeet ha/kpl/kohdelkm9 uutta

YM, ha 96 000 ei tiedossa

METSÄLUONNON TILA

M³/ha kuolleen puun määrä talousmet-

sissä (METLA, erikseen Pohjois-Suomi /

Etelä-Suomi, luonnontila.fi ME6)

10-11 8 9,2 9

Kpl uhanalaisuus lieventynyt/kasvanut (a)

metsälajien uhanalaisuusluokan muutos

(SYKE, seuraava uhanalaisuusarviointi

2020, luonnontila.fi ME13

Myönteinen

kehitys 81 lajilla

kielteinen kehi-

tys 108 lajilla

Myönteistä

kehitystä on

kaksi kertaa use-

ammalla lajilla

kuin kielteistä

kehitystä

toteuttaa

valtakunnallista

tavoitetta

36 37


36 37

Metsäalan liikevaihdon kehitys

(Luonnonvarakeskus)

Kansallinen met-

sästrategia 2025

koko maa

Toteutunut

koko maa 2014

Toteutunut

Lappi

Tavoite

2016-2020

METSÄTALOUDEN

VESISTÖVAIKUTUKSET

57 000 tn/v

(2012)

Laadullinen arviointi ml. vesienhoitosuun-

nitelmien toimeenpanosta saatava tieto

kiintoainekuor-

mitus pienenee

toteuttaa valtakunnallista tavoitetta

METSIEN PUUSTON JA MAAPERÄN VUOTUINEN HIILINIELU (LUONNONVARAKESKUS)

Hiilinielu milj. tn CO2; lasketaan jaolla

Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi,

jota hyödynnetään

10-17 milj.t.

CO2 ekv

toteuttaa valtakunnallista tavoitetta

KANSALLISPUISTOJEN JA RETKEILY-

ALUEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT

(METSÄHALLITUS)

kasvaa 2 641 800 1 009 267toteuttaa valtakunnallista tavoitetta

METSÄLLISIIN TAPAHTUMIIN

OSALLISTUNEET LAPSET JA NUORET

(SUOMEN METSÄKESKUS JA SUOMEN

METSÄYHDISTYS)

kasvaa 309 900toteuttaa valtakunnallista tavoitetta

KANALINTUTIHEYS kasvaa

HIRVITIHEYS

hirvikanta

Riistaneuvos-ton asettaman kantatavoitteen mukaisesti.

MATKAILIJAMÄÄRÄT kasvaa


36 3736 37

Liite 1. Lapin seutukunnat (Lähde: Lapin Liitto, Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020)

Työpaikat toimialoittain 2010

TUNTURI-LAPPIväestö 14 515 (2012)väestönmuutos -1,0 % (2012)työttömyysaste 13,8 % (2012)työllisyysaste 67,4 % (2010)

LAPPI väestö 182 844 (2012)väestönmuutos -0,3 % (2012)työttömyysaste 13,3 % (2012)työllisyysaste 62,1 % (2012)

Alkutuotanto

Kaivostoiminta

Teollisuus

Rakentaminen

Yksityiset palvelut

Julkiset palvelu

Muut palvelut

POHJOIS-LAPPIväestö 16 851 (2012)väestömuutos 0 % (2012)työttömyysaste 12 % (2012)työllisyysaste 63,8 %

ITÄ-LAPPIväestö 17 900 (2012)väestönmuutos -2,2 % (2012)työttömyysaste 18,4 % (2012)työllisyysaste 56,4 % (2010)

ROVANIEMEN SEUTUväestö 65 104 (2012)väestönmuutos 0,3 % (2012)työttömyysaste 13,1 % (2012)työllisyysaste 64,2 % (2010)

KEMI-TORNION SEUTUväestö 60 099 (2012)väestönmuutos -0,4 % (2012)työttömyysaste 12,7 % (2012)työllisyysaste 61,4 % (2010)

TORNIOLAAKSOväestö 8 375 (2012)väestönmuutos -2,2 % (2012)työttömyysaste 13,4 % (2012)työllisyysaste 57,4 % (2010)

45 %

22 %

7 %

7 %

7 %

2 %7 %

37 %

33 %

7 %

10 %

3 %3 %

5 %

30 %

35 %

5 %

14 %

2 %

7 %5 %

38 %

39 %

4 %

3 %2 %

5 %7 %

30 %

29 %4 %

3 %

2 %

24 %

7 %

30 %

32 %

3 %

13 %

1 %

7 %

9 %

36 %

33 %

5 %

5 %

3 %

11 %

7 %


38 39

ITÄ-LAPPIväestö 17 900 (2012)väestönmuutos -2,2 % (2012)työttömyysaste 18,4 % (2012)työllisyysaste 56,4 % (2010)

ROVANIEMEN SEUTUväestö 65 104 (2012)väestönmuutos 0,3 % (2012)työttömyysaste 13,1 % (2012)työllisyysaste 64,2 % (2010)

Liite 2. Lapin metsäalan keskeisimpiä tunnuslukuja kuvina.

Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulos Lapissa vuosina 2000–2013

Kuva 2. Metsälöiden määrän kehitys Lapissa pinta-alaluokittain vuosina 2009–2013

20042003200220012000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lappi

00

5

10

15

20

25

30

35

40

euroa

40 000

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5000

0

Pienmetsälö < 10 ha 10–19,9 ha 20–49,9 ha 50–99,9 ha 100–199,9 ha 200 > ha Metsälöitä kaikkiaan

2009

2010

2011

2012

2013


38 39

Mäntytukki

Kuusitukki

Lehtitukki

Tukkipuu yhteensä

Mäntykuitu

Kuusikuitu

Lehtikuitu

Kuitupuu yhteensä

Polttopuu

Kaikki puutavaralajit yhteensä

Kuva 3. Hakkuumäärien, 1 000 m³, kehitys Lapissa vuosina 2000–2014, kaikki omistajaryhmät

5000

4500

4000

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Kuva 4. Kantorahatulojen, 1000 euroa, kehitys Lapissa vuosina 2002–2014, kaikki omistajaryhmät

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

160 000

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

Kaikki yhteensä

Yksityismetsät, yhteensä

Metsäteollisuus


40 41

Kuva 5. Yksityismetsätalouden maiden osuus koko kunnan pinta-alasta

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

ENONTEKIÖ

INARI

KEMI

KEMIJÄRVI

KITTIL

Ä

KOLARI

MUO

NIO

PELKOSENNIE

MI

PELLLO

POSIO

RANUA

SAVUKOSKI

ROVANIEM

I

SALLASIM

O

SODANKYLÄ

TERVOLA

TORNIO

UTSJOKI

YLITO

RNIO

KEMIN

MAA

Kuva 6. Puuntuotannon maan osuus, %, metsämaan pinta-alasta. (lähde Luke).

LAPPIKOKO MAA

Ei puutuotannossaPuutuotannossa Rajoitetusti puutuotannossa

84,8 % 65,7 %

9,5 %

24,8 %6,2 %

9,1 %


40 41

Kuva 7. Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Lapissa, VMI 10 ja 11

VMI 10

VMI11

250

200

150

100

50

0

Mänty Kuusi Raudus-koivu

Hies-koivu

Muulehtipuu

227,1

milj. m³

248

74

3,3 4,2

59,667,2

56,6

3,4 3,7

14

12

10

8

6

4

2

0

mill.m³/v

19

66

19

71

19

76

19

81

19

86

19

94

19

99

20

04

20

09

20

14

Kasvu Kasvu puutuotannon maalla Poistuma

Kuva 8. Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lapissa vuosina 1996–2014

Lähde: Luonnonvarakeskus


42 43

50

40

30

20

10

0

VMI 10

VMI11

Kuva 9. Kehitysluokkien osuudet puuntuotannon metsämaalla Lapissa, VMI 10 ja 11

Nuoretkasvatus-metsiköt

Uudistusalat Taimikot Varttuneetkasvatus-metsiköt

Uudistus-kypsät

metsiköt

3,8

22,2

46

14,813,2

2,4

18,3

47

19,8

12,4

19,8

Kuva 10. Lapin metsien metsänhoidollinen tila

Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus

5-vuotiskaudentehdyt

Lähin 5-vuotiskausimuut

Lähin 5-vuotiskausimyöhässä

Taimikonhoitotarve on jonkin verran suurempi kuin

edellisessä inventoinnissa ja tulevalla 5-vuotiskau-

della 2,8-kertainen viimeisen viiden vuoden aikana

tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna

• Ensiharvennustarve kasvanut huomattavasti edel-

liseen inventointiin verrattuna ja vaikka tehtyjen

ensiharvennusten määrä on kasvanut, on tarve

kaksinkertainen viimeisen viiden vuoden aikana

tehtyyn ensiharvennukseen verrattuna

• Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on 150 000

hehtaaria (VMI10: 119 000 ha), joista yli 90 000

hehtaaria on nuorissa kasvatusmetsissä (arvio

tehty metsänhoidolliselta kannalta, siinä ei oteta

kantaa taloudelliseen kannattavuuteen.)

• Myöhässä olevia ensiharvennuksia on yli 180 000

hehtaariaa (VMI10: 100 000 hehtaaria) Lähde: Luonnonvarakeskus


42 43

3 000

2 500

2 000

1500

1 000

500

0

Ahvenanmaa

Rannikko

Etelära

nnikko

Pohjanmaa

Häme-U

usimaa

Kaakkois-Suom

i

Pirkanm

aa

Etelä-S

avo

Etelä- j

a Keski-P

ohjannaa

Keski-Suom

i

Pohjois-S

avo

Pohjois-P

ohjanmaa

Pohjois-K

arjala

Kainuu

Lappi

Lounais-Suom

i

Kuva 11. Ojitustilanne metsätalousmaalla, 1000 ha, VMI 11

Ojittamattomat suot

Ojitut suot, ojikot

Ojitetut suot, muuttumat

Ojitetut suot, turvekankaat

Ojitetut kankaat

Kuva 12. Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha)

Abiottiiset tuhot

Ihmisen toiminta

Hirvi

Muut selkärankaiset

Hyönteiset

Sienet

Kilpailu

Tunnistamaton535

3

147

66

269

31

348


44 45

Kuva 13. Suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion kehitys VMI7 (1977–84) - VMI11 (2009–2013)

Tukki

Kuitu

Yhteensä

mät

kut

let

mäk

kuk

lek

VMI8/VMI9 puuntuotannon metsämaan pinta-ala kasvoi n. 1 milj. ha ja siitä se on vähentynyt 0,55 milj. ha. 1980-luvun

alun jälkeen hehtaarikohtainen arvio on lähes kaksinkertaistunut ja erityisesti mäntykuidun hakkuumahdollisuudet

voimakkaassa kasvussa (huom. VMI11 kuitu sisältää myös ainespuukokoisen energiapuun)

Kuva 14. Lapin maakunnan alueella vuosina 2011–2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä vs. suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosille 2011–2040

4,0

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0

+0,67 +0,18 +,0,01 +1,47 +0,43 +0,29

Mät Kut Let Mäk Kuk Lek

Tot. 2011–2013 0,87 0,14 0,00 2,01 0,47 0,41

2011–2040 1,54 0,32 0,01 3,48 0,91 0,70

milj. m³/v


44 45

Kuva 15. Kanalintujen kokonaistiheyden kehitys Lapissa vuosina 1988–2015

25

20

15

10

5

0

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Kanalintujen kokonaistiheys (yks./km2) riistakolmiolla Lappi

Kuva 16. Hirvimäärän kehitys Lapissa vuosina 1995–2014

30 0000

25 000

20 000

15 000

10 000

5000

0

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Lähde: Suomen riistakeskus

Lähde: Suomen riistakeskus


46 47

Kuva 17. Rekisteröidyt yöpymiset Lapissa vuosina 1990-2013. Lähde: Lapin Liitto, matkailustrategia 2015–2018

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

3 000 000

2 500 000

2 00 000

1 500 000

1 000 000

500 000

0

2 404 706

1 376 246

1 028 460

Sum of Kotimaiset Sum of Ulkomaiset Sum of Yhteensä

YÖ

PY

MIS

ET

Kuva 18. Poronlihan tuotanto, milj.kg, vuosina 2000–2013

Milj. kg PORONLIHAN TUOTANTO

3,0

2,5

2,0

1,5

1

0

2000-

20012002-

20032004-

20052006-

20072008-

20092010-

20112012-

2013

Poronhoitovuodet

Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Paliskuntain yhdistys(tuottoverolaskelmat)


46 47

Teurastulot

Kokonaistulot

Kokonaismenot

35

30

25

20

15

10

5

1994/1995

1996/1997

1998/1999

2000/2001

2002/2003

2004/2005

2006/2007

2008/2009

2010/2011

2012/2013

2013/2014

Miljoonaa euroa

Phv

Kuva 19. Porotalouden tulo- ja menokehitys, miljoonaa euroa, vuosina 1994 – 2014

Lähde: Paliskuntain yhdistys


48 49

Kuva 20. Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero 2011–2020 (milj. m³/v) Suomi

2.57

2.21 1.68

1.661.65

1.95

0.82

0.031.99

2.02

1.02

0.98

1.99

0.48

0.90


48 49

Liite 3. Lapin alueellisen metsäohjelman laatimista ovat ohjanneet:

kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi, MTK Metsälinja, puheenjohtaja

aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen, Metsähallitus

yksikön päällikkö Hannu Linjakumpu, Lapin ELY-keskus

yhteysjohtaja Maiju Hyry, Lapin liitto

yrittäjä Kimmo Kulojärvi, Lapin koneyrittäjät

metsäpalveluesimies Risto Kelloniemi, Safartica Oy

yrittäjä Juha Kokkonen, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy

riistapäällikkö Sami Tossavainen, Suomen riistakeskus

varttunut tutkija Heli Viiri, Luonnonvarakeskus

aitatyönjohtaja Kari Henttunen, Paliskuntain yhdistys

toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia

piirihallituksen jäsen Pekka Nyman, Lapin luonnonsuojelupiiri ry

metsäpäällikkö Hannu Virranniemi, Pölkky Oy, Metsäteollisuus ry

Metsäneuvoston lisäksi alueellisen metsäohjelman valmistelun tueksi koottiin kolme työryhmää (wood, nonwood ja

environment), joiden työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt:

Wood-työryhmä:

Lauri Karvonen, Metsähallitus

Kokkoniemi Samuli, MTK

Kokkonen Juha, Tervolan Saha ja höyläämö

Viiri Heli, LUKE (lync)

Kulojärvi Kimmo, Koneyrittäjät

Kirsi-Marja Korhonen, Metsähallitus

Tykkyläinen Markus, Napapiirin vesi ja energia

Virranniemi Hannu, Pölkky Oy

Huusko Ulla, Metsäkeskus

Nonwood-työryhmä:

Tossavainen Sami, Riistakeskus

Wuotila Anna-Kaisa, 4H-liitto

Hyry Maiju, Lapin liitto

Kelloniemi Risto, Safarctica

Maaren Angeli, Paliskuntain yhdistys

Alaruikka Simo, ProAgria

Kari Henttunen, Paliskuntain yhdistys

Huusko Ulla, Metsäkeskus

Environment-työryhmä:

Nyman Pekka, Lapin luonnonsuojelupiiri

Kojola Taina, Lapin Ely-keskus

Kokkoniemi Samuli, MTK

Karvonen Lauri, Metsähallitus, metsätalous

Puustinen Mika, Metsähallitus, luonnonsuojelu

Ruokanen Irmeli, Metsäkeskus


50 51


50 51

lapin metsäohjelma 2016–2020 - metsakeskus.fi · tiivistelmä lapin alueellinen metsäohjelma...

Documents