LakiasiaintoimistoVaratuomari

ILMARI HAAPAJOKI KyAapontie 3 A, 02180 Espoo

Puh.09-776 711 Fax.09-179 534siihkciposti : tsto.haapajqk illAeljts.Util.

Kommentteia tutkimuksesta "Luotsauksen vaikuttavuus"

I Kommentin taustaksi

1. Tehtzivii

Luotsiliitto-Lotsforbundet ry on pyytiinyt minua tutustumaan Turun yliopistonmerenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuun B 184 201 I "Luotsauksenvaikuttavuus" ja lausumaan kirjoituksessa esitetysta kiisitykseni. Ttissti tarkoituksessaesitrin seuraavaa.

2. Yleistii

Suomessa luotsauk,sesla on siiridetty lailla. Keskeiset voimassa olevat luotsausta koskevatsiiiidokset sisiiltyviit luotsauslakiin (94012003) siihen myohemmin tehtyine muutoksineen.lakiin Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtioksi ( 1008/201 0) sekiivaltioneuvoston asetukseen luotsauksesta (24612011). Muuallekin lainsiiiidiintcion sisiiltyyyksittiiisiii luotsausta koskevia oikeusohjeita.

Luoisauslaissa m?i2iritelliiiin mm. mitii laissa tarkoitetaan lttotscurksella. luotsilla ialuotsausyhtiolla.

Lainstitidtinncjssii erotetaan selviisti toisaalta luotsausja toisaalta luotsauspalvelujentuottaminen.

Luot^taus on alukseen ohjailuun liittyviiii toimintaa, jossa luotsi toimii piizillikonneuvonantaj an a sekzi ve si al ueen j a merenkul un asiantuntij ana.

Luolsauspalvelut kZisitteenii ovat selviisti laajempi ja raioiltaankin epiimZiiiriiisempi kuinluotsaus; sisiiltiien oikeastaan kaikki itse luotsausta tukevat toimet kutenluotsausorganisaation ylliipidon siihen sisiiltyvine aktuelleine tarpeineen, johonpuolestaan kuuluu mm. asianmr.rkaisten toimintatilojen ylliipito, teknisen viilineisto,huolehtiminen henkilokunnan ja erityisesti luotsien riittiivyi'destai, luotsien kuljetuksetaluksille ja sieltii pois. toiminnarr hallinto-organisaation jiirjestiiminen, luotsien koulutusjne. Ns. luotsiviilitys (Fokka) kuuluu hallinto-organisaatioon.

Itse luot,snu,i" ioka luonnollisesti kuuluu luotsauspalveluien ytimeen, on perinteisesti iayhii edelleen luotsauslaissa miiiiriitty luotsin vastatavaksi ja vastuulle kuuluvaksi toimeksi.

Luotsin velvollisuuksista luotsauksessa on siten siiiidetty lailla. Luotsit ovat velvollisettiiytt2imiitin velvollisuutensa luotsauslaissa siiiidetyn rikosoikeutlellisen virkavustuunnojctlla.

3. Historiallinen kehitys

Nykyinen luotsauslain.f tirjestelmii on perriisin aialta, jolloin siitii sii2ideltiinluotsausasetuksella (39311957) ja sitii tiiydentiivillii luotsauksesta huolehtivanmerenkulkuhallituksen/laitoksen ohjeilla ja miiiiriiyksill2i. Yksityiskohtaisia rn2iiiriiyksiiiannettiin jopa merenkulkupiireittiiin. Valtion virkamiehenii toiminut luotsi toimittiluotsauksen. Tiimii m1,os merkitsi, ettii valtion luotsi vastasi tehttiviin suorittamisestahtinelle virkamiehenZi kuuluvin oikeuksin j a velvol I i suuksin.

Virkamiesaseman katsottiin oikealla tavalla turvaavan luotsin toiminnan itseniiisyydenalusturvallisuuden ja yhteiskunnan eri etujen valvonnassa. Se oli myos peruste luotsinerikoisasemalle" jossa luotsi joutui toimimaan yhteistyossri piiiillikon ja vahtimiehistonkanssa. Luotsi ei ollut alistus- tai kiiskyvaltasuhteessa priiillikkoon tai laivanisiintiiiin.Luotsauspakko ja luotsinkiiyttovelvollisuus ei kr"ritenkaan ollut niin pakottava kuin miksise myohemmin I ainsiiiidiinno s sii on muuttunut.

Luotsauksesta siiiidettiin lailla ensimmiiisen kerran v. 1998 (luotsauslaki 90/1998). Lainmukaan merenkulkulaitos oli velvollinen httolehtimaan luotsatrksen.jcirjestcimisestti.Luotsit toimivat edelleen valtion virkamiehinei merenkulkulaitoksessa. Luotsauslakiinsisiiltyviin valtuussritintojen mukaan muut kuin laissa mainitut luotsausta koskevatmiiiiriiykset annettiin luotsausasetuksella ja merenkulkulaitoksen priritoksillii.

Luotsauslainia muihin sen nojalla annettujen sZiiidoksien ja miiiiriiyksien mukainenluotsausjtir.iestelmii perustui kiiytiinnollisesti katsoen jo aikaisemmin voimassa olleenluotbausjiirjestelmiin vahvistamiseen, joskin eriiitii muutoksia tehtiin mm. luotsauspakontiukentumisen muodossa. Luotsauslakia tiiydensiviit lakia alemmanasteiset siiZidokset. nimmerenkulkulaitoksen ohjeet luotsauksesta. Niiissii ohjeissa silloin voimassa olevaa lakiatiiydentiien ja myds yksityiskohtaisemmin miiiiriittiin luotsin velvollisuuksista jatehtavistA. (Luotsauksen alkaminen, pritittyminen. luotsipaikasta sopiminen. luotsintehtavAt luotsauksen alkaessa. yhteistyd ptiiillyston kanssa. yhteydenpidot VTS:iin ym.s1,viiys, aluksen ulkopuolelta annetut ohjeet jne.).

V:n 1998 luotsauslakija sen nojalla annetut sii[dokset maarittelivrit mm. luotsin jaluctlsauksen sekii miiZiriisi luotsin .ia paAllikon suhteesta. Eriis keskeisiii seikkoja olivahvistaa laissa piitillikon ja luotsin vrilinen suhde. Aluksen paallikko oli vastuussaaluksen ohjailusta. Luotsi oli vastuussa luotsauksesta. Luotsin tehtiivZi oli siten avustaa jaantaa ohj eita luotsattavan aluk sen p[allikolle.

Piitillikon vastuuta ja luotsin asemaa luotsauksessa koskeva oikeusohjeet olivat laissa jasen nojalla annetuissa ohjeissa ja miiiiriiyksissii sisiilloltii2in selkeiit.

Luotsauksem alkamisen.la piiiittymisen miiiirittelyllii oli vahinkojen korvausjiirjestelmiinkannalta tiirketi merkitys. Valtio ei nimittiiin vastannut luotsauk^sessa aiheutetustavahingosta. Ns. passiivisen identifikaation tilanteissa valtio kuitenkin joutui ktirsimiiiin jakantamaan vastuun sen omaisuudelle aiheutuneen luotsin osuutta vastaavan vahingon.

Asian luonteesta johtuu. ettei luotsauslain.iiir.jestelmzi ole dispositiivistii oikeutta elioikeutta, josta jonka sisiillostii voitaisiin vapaamuotoisesti sopia toisin.

4. Luotsauslaki 9 40 I 200 3 i a mvohemmrit muutokset lainsiiiidiinno s sii

Kun lucttsauspalvelujen tuottuminen siirrettiin valtion liikelaitoksen (Luotsausliikelaitos)hoidettavaksi. siiiidettiin uusi luotsauslaki (94012003), jolla kumottiin aikaisempi.Luotsauspalvelujen tuottaminen annettiin Luotsausliikelaitokselle, jolla oli velvollisuustarjota luotsauspalveluja Suomen aluevesillZi ja Saimaalla. Valtuudet lakiaalemmanasteisteisten stitinnosten ja miiiiriiysten antamisesta muutettiin perustuslainvaatimusten mukaisiksi. minkii muun ohella merkitsi merenkulkulaitoksenluotsausohjeiden kumoamista velvoittavan siiiidoksen muodossa. Luotsausoh.jeisiinsisiiltyviit periaatteet ja osa ohjeisiin sisiiltyvistii miiiiriiyksistZi siirrettiin ja sisiillytettiinluotsauslakiin. Niiin uusi luotsauslaki sisiilsi oikeusohjeet. joista aikaisemmalla lailla japo. ohjeilla oli siiiidetty. Osia luotsausohjeiden yksityiskohtaisista miirirriyksistii voi ollajZitinyt noudatettavaksi tapaoikeutena. Luotsin.ia piiallikon suhdetta koskevat szirinnoksetstiilyiviit perusteiltaan ja kiiyttinnossii sisiilloltZi2in entisinii. Luotsit jatkoivat aluksiaikaisemman mukaisesti tehtavAnsii hoitamista virkamiehinii. kunnes tehtava muutettiintyosopimussuhteiseksi. .Iiirjestelmii ja luotsin itsenziinen vastuu.ja tehtiivat siiilyivtittiissiikin vaiheessa lain jiirjestelmiissii kuitenkin entisen kaltaisena. Tiirke2iii on havaita.ettii luotsin virkamiehenii suorittama luotsaus siiilytettiin edelleen tyosuhteessa luotsinvastuulla suoritettavana itsenriiseni. autonomisena tehtiiviinii. Lakiin sistillytettiin miiziriil'srikosoikeudellisen virkavastuun soveltamisesta luotsiin. Luotsilla on mvos oikeus saadavirka-apua.

Luotsausliikelaitoksen muuttuessa valtion omistamaksi osakeyhtioksi luotsaizsla koskevajiirjestelmiin osa siiilyi edelleen entisenzi. Luotsin autonominen asema luotsauksen osaltasziilyi kaytiinnossii entiselltitin. Luotsauslain tarkoittamaan luotsiin sovelletaan edelleenrikosoikeudellista virkavastuuta koskevia sriiinnoksiii. Huomionarvoista on, etteiosakeyhtion hallinto- tai muu henkilokunta ole tiillaisen vastuun alainen. Ristiriitaistaolisikin jos yksityisoikeudellisten etujen edustaja voisi vaikuttaa ratkaisuihin, joita luotsijoutuu suorittamaan hiinelle siiiidetyn rikosoikeudellisen virkavastuun alaisena.

Yleisistii tyooikeudellisesta siiiinnoistii poiketen luotsaus on luotsin tyonantajaansaniihden autonomisesti suorittama tehtava ja toimi. Vastaava autonomisuus vallitsee myossuhteensa aluksen ptiiillikkoon yleensiikin. mutta erityisesti juuri luotsauksen aikana.Luotsi ei kuulu aluksen vahtimiehistoon eikii korvaa siitii ketiiiin. Luotsilla ei oleitseniiistii kZiskyvaltaa kehenkiiiin aluksen henkilokunnasta. Tiimii itsenriisyys kay ilmimm. luotsauslain 7, 8 ja 11 $$:str i .

Aluksen piiiillikko on vastuussa aluksensa ohjailusta myos silloin, kun hiin noudattaaluotsin aluksen ohjailuun liittyviti olijeita. Luotsilla on tehtavaansii suorittaessaan oikeusja velvollisuus kiiyttiiii julkista valtaa meri- ja ympiiristoturvallisuuden sitii vaatiessa.Tiimti sisiiltiiti sen. ettzi luotsilla on oikeus ja velvollisuus tiilloin olla aloittamattaluolsausla tai keskeyttaa luolsaus. Tiilldin aluksen laillinen kulku Suomen vesialueellakeskertvv.

Suomen voimassa olevaan luotsausoikeuteen on selostetulla tavalla implimentoitu mm.STCW-sopimuksen mukainen jzirjestelmii aluksen piirillikdn ja luotsin viilisestii suhteesta.minkii johdosta suomalainen jiirjestelmii tiiltii osin vastaa IMO:n suosituksia.

Tiiysin keskeistii luotsin tyossii on siten luot,sauksen aikainen autonominen lttotsinsuorilus.luot,sutts. Samalla kun kysymys on alukseen liittyviin meriturvallisuudenvalvonnasta. luotsi toimii osaltaan yhteiskunnan intressien valvojana ja kontrollinameriturval I i suuden j a ympiiri stonsuoj e lun kannalta. Ko rostettakoon" ettZi trimiiautonomisuus ei tarkoita aluksen priiillikon ohjailuvastuun siirtymistii luotsille. vaanainoastaan neuvonantajan tehttivflssii toimimista ja ttilloin niiden luotsille siiildettyjenvelvollisuuksien tiiyttiimistii. joista stiiidetiiiin luotsauslaissa. On aluksen piiiillikonratkaistavissa, miten hiin kulloinkin jiirjestiiri aluksen siltavahdin ja millii tavoin ottaahuomioon hiintii muutoin velvoittavat kansainviiliset tai kansalliset miiiiriiykset.

Luotsauksen so. luotsin autonomisen tyoskentely.jakson alkamisesta ja pii?ittymisesttisiiiidettilin luotsauslaissa. Tiimii onkin tiirkeiiii toimiin liittvvien vastuukvsvmvstenkannalta.

Suomen luotsausjiirjestelmti perustuu luot,suuspakkoon. Ts. alus- ja meriturvallisuuden.iaympiiristovahinkojen estiimiseksi ympiiristovahinkojen estrimiseksi yhteiskunta so. valtioedellytttiii lahtokohtaisesti alusten kiiyttiiviin luotsauslain tarkoittamaa luotsia laissatarkemmin maaritel lyisszi tilanteissa.

Luotsauspalvelujen tuottaminen on luotsauslailla siiZidetty valtion kokonaan omistamanosakeyhtion yksinoikeudeksi. Tiimiin jiirjestelmiin myotii Suomen valtiolla on edelleen ns.luotsausmonopoli.

Luotsina voi toimia vain valtion monopolijiirjestelmiin so. sen omistaman osakeyhtionpalveluksessa oleva luotsauslaissa mii2iritelty luotsi. Luotsauspakosta myonnetiiiinkuitenkin vapautuksia mm. linjaluotsiicir.iestelmcinja ns. erivapuuksiem muodossa.

II Tutkimuksen arviointia

l . Y le i s i i i huomio i ta

Tutkimus "Luotsauksen vaikuttavuus" on siinii ilmoitetun mukaisesti tehty valtionomistaman luotsausyhtio Finnpilot Pilotage Oy:n tilauksesta ja toimeksiannostaluotsaustapahtuman "standardisoimiseksi".

Tutkimuksen ovat suorittaneet Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- jatutkimuskeskuksen julkaisuna siinii mainitut tutkijat. Tiedossa ei ole onko tutkimuksensuorittajilla ollut aikaisempaa kosketusta merenkulkuun.ja erityisesti sen kapeaanerityissektoriin eli luotsuukseerz. Kukaan tutkijoista ei heidiin ammattimerkinnoistiipiiiitellen ole myoskiiiin suorittanut oikeustieteellistii tutkintoa.ia toiminut aikaisemminluotsausta koskevien oikeudellisten kysymysten parissa. Ongelmana tilaajan taholla lieneemyos ollut" ettei siellii olevaa oikeudellista osaamista ole kiiytetty hyviiksi tutkimuksenyhteydessii. NiimZi seikat osaltaan selittdvat paljon tutkimuksen tulosta ja johtopiiiitoksiZi.

Tutkimusmetodina on ollut "kirjallisuuteen" (kirjallisuustutkimus) perehtyminen,siihkopostikyselyt ulkomaalaisille luotsausorganisaatioiI1e seka "luotsauksenasiantuntijoiden" kanssa pidetty tyopaja, jossa "kirjallisuuden" perusteella tutkijoidenmuodostamaa "prosessimallia" on muokattu vastaamaan kZiytiinndn luotsausta.

Tutkimuksessa kiiytetiiiin laajasti ilmaisuja ja kasitteita,.joilla ei ole vastaavuuttalainsiiiidiinnossti. Jo pelkiistii?in kiisite "luotsaustapahtuma". jonka kerrotaan olevan"standardisoinnin" kohteena. niiyttiiisi olevan erilaisten tapahtumien ketju, joita luotsitehtavassaan joutuu kiiymiitin liipi. mutta jolla ktisitteellii sellaisenaan ei ole vastinettalainsiiiidiinndssii ja joka tapahtumaketju on velvollisuuksien ja vastuiden osaltahuomattavan monistiikeinen.

Tutkimuksen otsikkoon on kuitenkin sistillytetty luotsauslain kiisite "luotsaus".Tutkimuksen liihempi tarkastelu osoittaa, ettii tiillekin kiisitteelle on ilmeisesti jo otsikossapyritty antamaan yleisempi, ehkii kansankieltii tavoittelevampi ja laajempi merkitys kuinmitii sillii lainsiiiidtinnossii ymmiirretririn. Yleinen havainto on, ettii tutkimuksessa kiiytett-vkieli ja kasitteiden kiiytto ei vaikuta noudattavan perinteistii tarkkarajaista linjaa, miktilienee ominaista tieteelliselle tutkimukselle.

Tutkimuksessa on kiiytiinnollisesti katsoen sivuutettu kaikki edellii viitatut oikeusohjeetvain poikkeuksellisen lyhyilla maininnoilla. Oikeastaan koko luotsausjiirjestelmzieikoskeva normikehys on jii2inyt ellei sitten kiiytiinnossii kokonaan tutkimuksenulkopuolelle, niin ainakin vaille riittavaa huomiota. Tiimii puute on erittain valitettava jatutkimustuloksen kiiyttokelpoisuuden kannalta haitallinen.

Lakiin sisiiltyviit luotsausta koskevat oikeusohjeet ja lttot,s'uuksen normiperusta onasiallisesti sivuutettu ja annettu samalla virheellinen kuva. ettzi lainsiiiidiinnossii eisiiiidettiiisi kattavasti luotsauksen perusteista. sisiillostii, ptirillikon.ia luotsin viilisistiisuhteesta, vastuista jne. Tutkimuksessa on tarkoitushakuisesti luotu ktisitys normitaustansuppeudesta, jolla ilmeisesti halutaan selittaZi tutkijoiden toimesta tutkimuksella muutoinluol.sauksesla luotua ia muodostettua mielikuvaa.

Tutkimuksessa on kirjallisuusliihteinii viitattu eriiisiin tutkimuksiin,.loiden selitetaankuvaavan luotsauk.sen teoreettista mallia. Liihteinii viitataan myos mm.onnettomuustutkintakeskuksen selvittelyihin, joita kuitenkin on muissa yhteyksissiivoimakkaasti kritisoitu ja arvioitu olevan ainakin osaksi ristiriidassa voimassa olevanlainsZitidiinnon kanssa. ErZiiden onnettomuustutkintakeskuksen tutkijoiden soveltamassaaiattelutavassa on havaittavissa merkkejii siitA. ettei luotsin ja linjaluotsin eroa olepystytty hahmottamaan. Tiitii kritiikkiii ei ole huomioitu lainkaan.

Suomalaisen luotsausjiirjestelmtin osalta ei ole olemassa juurikaan kirjallisuutta. eiainakaan merkittaivtiti kirjallisuutta. joka voisi olla apuna luotsausta arvioitaessa. Sensijaan suomalaisen oikeuskiiytiinnon ratkaisut ja niihin liittyv2i kulloinkin voimassa olevalainsiiiidiinto varmasti olisivat antaneet konkreettista ja suoraa tietoa arvioitaessasuomalaisen jiirjestelmiin mukaistaluotsctusta. Myos todellista asiantuntemusta olisi ollutloydett2lvissii Liikenteen turvallisuusvirastosta, johon niiiden kysymysten parissa viimevuosikymmenten kuluessa tyoskennelleet ja asiaan perehtyneet lakimiehet ovatmerenkulkulaitoksen lakkauttamisen yhteydesszi siirtvneet.

Pidiin hyvin poikkeuksellisena ja suurena puutteena. ettei tutkimuksessa ole lainkaanviitattu suomalaiseen oikeuskriytrintoon, iossa kuitenkin on vuosien varrella kiisiteltyerityisesti piitillikdn ja luotsin suhdetta sekii vastuuta onnettomuustilanteissa.Oikeuskiiyttinnon linja vuosikymmenten varrelta on kohtuullisen selkeii. ainakinmerioikeusasioiden parissa tyoskenteleville lakimiehille. Tiimii puute on erityisenmerkittiiva. koska niiissii oikeustapauksista olisi ollut loydettiivissri oikeusvoimaisiamalleja siihen miten luotsausta on arvioitu voimassaolevan tai siihen rinnastuvannormikehyksen perusteella ja valossa. Riidatonta on. ettzi navigoinnin tekniikka onedistynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tiimii ei kuitenkaan ole muuttanutpiitillikdn ja luotsin viilistii suhdetta. Molempien on pysyttiivii kehityksen mukana.

Em. niikokulma olisi o1lut sitiikin tiirkeiimpi. koska tutkijoiden tiedossa pitiiisi olla, ettrisuomalainen luotsausjrirjestelmii. josta siiiidetZirin mm. luotsauslaissa, sisiiltiiZiluotsauspalvelu.ien osalta eri toiminta-alueita ja tehtavia niihin liittyvine erilaisinevastuujiirjestelmineen mm. siitti riippuen. onko kyseessa luotsauksen alkana syntyvzivahinko vai vahinko muussa tehtiiviissti Finnpilot Pilotage Oy:n palveluksessa.Merkittiivtiii voi olla on kuka kiirsii vahinkoa tyontekijtin virheestri. Ajatelkaammeesimerkiksi luotsin luotsiveneestii tai muualta radiolla tekemtiii pyyntoii lee'n tekemisestiitai muuta merenkulullista neuvoa/ohjetta ennen luotsauksen alkamista tai sen piiiittymisenjiilkeen. Toisin kuin tutkimuksessa todetaan nykyinen luotsauslaki ei mahdollistaveneestii/kutterista luotsaamisra. Jo edellii viitatuissa merenkulkulaitoksenluotsausohjeissa todetaan. ettei kysl,mys ole luotsauksesta vaan muusta neuvonnasta.Entiipli jos ohjeen/neuvon antajana on kutterinhoitaja. Tuntuisi asiallisesta pohtia kukavastaa neuvosta,iohjeesta johtuvasta vahingosta ja milla oikeudellisella perusteella. N2iitiikysymyksiii ei ole lainkaan kiisitelty.

Asialla olisi ollut ja on erityinen merkitys. koska tutkimuksen johtopiiiitokset, tekstinmonet sanonnat ja erityisesti luotsaustapahtuman kuvaus antavat aiheen olettaa, ettii"standardisoidulla luotsaustapahtumalla" tyonantajan direktio- ja ohjausvaltaa haluttaisiinulottaa itse luotsauslain tarkoittamaan luotsaukseen, siis juuri luotsin tydn autonomiseenosaan. johon tZillainen tyosuhde-elementti ei luotsauslain jZirjestelmrin mukaan ulotu. Taisitlen luotsauksen rajoja halutaan venyttiiii luotsauslaissa siiiidettyii laveammaksi.Vapaamuotoisesti tai esim. Finnpilot Pilotage Oy:n organisaation ptiiitoksilki tiimii eikuitenkaan voi taoahtua.

2. "Luotsausprosessista"

Tutkimuksen mukaan "luotsausprosessi" kasittaa seuraavat vaiheet: l. luotsauksenvalmistelu. 2. alukseen siirtyminen ja laivaan nousu, 2. luotsauksen aloittaminen, 3.luotsaus, 4. luotsauksen piiiittiminen. 5. aluksesta poistuminen ja 6. luotsauksensulkeminen.

Tutkimuksen jaottelu ei vastaa luotsauslaissa siiiidettyii.iiirjestelmiiii. Toimintavaiheidentarkastelu lain mukaista.jiirjestelmiiii vasten olisi ollut tiirkeiiii" koska sen mukaisestijiirjestyviit ja myos piiiitetiitin mm. luotsin rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisistavastuista sekii myos tydnantajayhtion vastuista ja tyonantajan ja -tekijiin asemastatoisiinsa niihden.

Ei ole mitiiiin epiiilystii, etteiko luotsi tehtiiviinsii suorittaessaan kiiy liipi niiin kuvattujavaiheita. Tiimii ei ole mitaan uutta eikii siten tutkimuksella esiin saatuja havainto.ja.

Ymmiirrettiiviiti tietenkin on tutkijoiden yritykset niihd2i toiminnan kokonaisuustyosuorituksena, mutta mita todellista arvoa tiillaisella maarittelyllii ja tutkimisella on.koska tilanne on tiedossa jo entuudestaan. Positiivinen seikka kuitenkin on" ettzitutkimuksessa vahvistetaan ne vaiheet, iotka ovat luotsin tyoaikaa, vaikka eiviit kaikiltaosin ole luotsausta. Turvallisuusjiirjestelmtin kannalta tiillii on huomattakin merkitys esim.luotsin I e p o a ikct j a laskettaessa.

2.1. Valmistelutyo

Valmistelutyo kuuluu luotsin velvollisuuksiin, mutta sita ei pidettiine luotsauslainmukaiseen luotsaukseerz kuuluvana. Erris ongelma on kuitenkin o11ut, ettei tyonantajaFinnpilot Pilotage Oy ole halunnut aikaisemmin laskea tiitii aikaa luotsin tyoaikaan mm.lepoaikoja miiiiriitttiessii. Kuluvana kevriiinii asiaan saataneen muutos.

2.2. Si irtyminen alukselle

Siirtyminen alukselle on oikeastaan tyonantajalle so. Finnpilot Pilotage Oy:lle kuuluvakuljetustehtzivii. Tl,onantajan so. luotsauspalvelujen tuottajan velvollisuutena on jiirjestiiiiluotsille matkustus-.ja siirtymismahdollisuus alukselle. Piiiiosaltaan siirtymisen aikanaluotsi on matkustajan asemassa. Luotsin kuljetus alukselle tapahtuu eri kuljetusmuodoilla.mutta merikuljetusosuudesta vastaa Finnpilot Pilotage Oy. Erityinen tyonantajanturvallisuusvelvoite liittiy alukselle/alukselta siirtymisvaiheeseen. jota pidetiiiin luotsintyon ehkii vaarallisimpana vaiheena. Finnpilot Pilotage Oy:n on osaltaan huolehdittavariittiivista (yo)turvallisuusjiirjestelyistii tapahtuipa siirtyminen veneestii/kutterista taisitten vedessii kelluvien jiiiilohkareiden seassa tyonantajan kiiyttiimiii liikuteltaviakulkusiltoja myoten. Siirtyminen ei ole luotsauslain mukaista luot.saustu. vaan muutehtdvii tyonantaj an palveluksessa.

2.3. Luotsauksen aloitus ("kattel)"') ja piitittiiminen.

Luotsauslaissa on siiiidetty luot,sauksen alkamisesta ja piitittymisestii. Tyosuorituksen javastuukysymysten kannalta ntiiden rajojen selvittelylla on hyvinkin suuri merkitys. Valtioon ollut perinteisesti vapaa sen luotsin aiheuttamasta luolsausvahingosta. Kuitenkin itsevarsinaisen lttotsuuksen ulkopuolella aiheutetuista vahingoista valtio on ollutvahingonkorvauslain mukaisessa isiinnzinvastullssa. Sama vastuujiirjestelmzi oli r oimassaLuotsar-rsliikelaitoksen aikana.

Myos Finnpilot Pilotage Oy:llii on vahingonkorvauslain mukainen isiinntinvastuu muistaktin luotsctuk,sessa aiheutetuista vahingoista tilanteissa" joissa tzimii korvausjiirjestelmiitulee kysymykseen. Nykyisin voimassa olevassa luotsauslaissa osakeyhtiolle on stiiidettyraioitettu (100.000€) vastuu kvalifioiduissa luotsausvahingoissa. Vastuu edellytaa luotsintahallisuutta tai torkeaii huolimattomuutta ja lisiiksi tietoisuutta. ettii sellainen vahinkotodenniikoisesti syntyisi. Lisiiksi vastuu on kanavoitu laivanisiinniin vastuun kauttatapahtuvaksi. Vastuu on siiiidetty sellaisessa muodossa, ettri vastuun edellytykset tuskinkoskaan toteutuvat. Luotsien tyo- ja tehtAvakokonaisuutta olisi tarkasteltava siten, ettiitiedetiiiin ainakin arvioidaanko virhettii ia vahinkoa laivanisiinnzin vastuun ia siihen

liittyviin luotsille kuuluvan henkilokohtaisen vahingonkorvausvastuun vai tyonantajan so.Finnpilot Pilotage Oy:n istinndnvastuun.ia siihen liittyviin tyontekijiin vastuun kannalta.

Kokonaan asia erikseen. ja vielii myos lainsiiiidiinn6ssii ja oikeuskiiytiinnossiiselvittZimZiton. on kysymys Finnpilot Pilotage Oy:n mahdollisesta sopimusvastuustalaivaniszinniille silloin kuin kysymys on luotsauspalvelun toimittamisesta ja niiidenpalvelujen muusta osasta kuin itse luotsauk,sesta. Asia liittyy kysymykseen katsotaankoluotsauspalvelujen tarjonta luotsauspalvelujen tuottaminen edelleen julkisen vallankiiytoksi, kun sita. aikaisemmasta poiketen, harjoitetaan yksityisoikeudellisen toimijantoimesta?

3. Aluksen ohjailuvastuusta.

Erittilin oudoilta ja edellii kiisiteltyjen laissa siiiideltyjen vastuiden kannalta erikoisiltavaikuttavat tutkimukseen laajalti sisiillytetyt tulkinnat ja v?iitteet aluksen ohiailuvastuunsiirtymisestii luotsille. Kirjoituksesta henkii sama tendenssi kuin eriiistiionnettomuustukintakeskuksen viimeaikaisista merionnettomuustutkintaselostuksissa.joissa eriiiden tutkijoiden toimesta luotsin luotsauksen toimittamisessa esiintyviA toimia javieliipii vastoin luotsin omaa kiisitystii on viilttiimiittii haluttu sanallisesti kuvata aluksenohjailuvastuun ottamiseksi. Tiillainen vastuu ei voi luotsille siirtyii milliiiin laillisellaperusteella ja menettely olisi voimassa olevan oikeuden vastaista. Tulkinta liittyneealuksen navigointilaitteiden kiil.ttoon ia toisaalta priiillikon ia luotsin viiliseen tietojenvaihtoon.

On aikaisemmin voimassa olleen lainstiiidtinnon. siita johdettujen ohjeiden ja mziziriiysten(mm. MKL:n luotsausohjeet) sekii myos nykyisin voimassaolevan lainsiiZidiinnonmukaista, ettii luotsi voi luotsauksen aikana kiiyttiiii aluksen navigointiviilineistoii.Oikeuskiiyttinnon ratkaisuissa ja myds luotsausta valvovan viranomaisen kannanotoissatiitii menettelyii pidetiiiin tietenkin luonnollisena ja luotsille kuuluvien luotsauksenedellyttflmien velvollisuuksien mukaisena. NZiin luotsi voi kiiyttZl2i luotsauksen aikanaaluksen navigointilaitteistoa kuten automaattiohjausta, tutkaa" kiisiruoria (luotsia ei saamiiiirtitd ruorimieheksi) jne. TZimii ei siis ole hrinen (virka)velvollisuuksiensa vastaista.Tiistii tiiysin eri asia on kommunikointitarve ja -vaatimukset pZiiillik6n ja luotsin viililkiluotsauksen aikana.

Luotsi ei voi suomalaisessa luotsausjiirjestelmiissii ottaa aluksen ohjailuvastuuta, vaantoimii aina neuvonantajan asemassa. Neuvonantajan asema ei muutu vaikka luotsi joutuukiisittelemtirin aluksen navigointilaitteita. Kysymys kokonaisuutena on aluksen piiiillikonvastuulla tapahtuvasta navigoinnista, johon luotsi neuvonantajana osallistuu.

On myos erittain tiirkeiiii havaita luotsin ja linjaluotsin viilinen eroavaisuus. Linjaluotsinohjauskirja voidaan myontiiiiioko ko. aluksen piiiillikolle tai periimiehelle" (merkitseepoikkeusta luotsauspakosta eli luotsinkiiyttovelvollisuudesta) ja ioka toimii aluksenpcicillikkona tai percimiehend.fu siten vahtimiehiston osana. Aluksen paallikkopaiillikkonii tai periimies vahtiptizillikkonii tiissii ominaisuudessaan vastuussa aluksenohjailusta.

Ks. myos mitii jiiljemptinii sivulla 13 on lausuttu eri termien kiiytostii.

Kiisitykseni mukaan edellii todetun kaltaisista tilanteista ja mahdollisista tavoitteista.ainakin nykyisen lainsiiiidiinnon valossa. on sanouduttava.jyrklisti irti ja korostettavaluotsille kuuluvan neuvonantajan asemaa.

Poikkeukselliselta mycis vaikuttaa. ettii tiillaista tulkintaa alettaisiin "standardisoimaan".Mikali tutkimuksen tilaajaan Finnpilot Pilotage Oy:n tarkoituksena olisi vaatia tiillaistakiiyttZiytymist2i luotseiltaan. on todettava" ettii sen lisiiksi, ettii se tulee olemaanristiriidassa luotsille luotsauslaissa siiiidetyn autonomisen luotsaustehtiivAn suorittamisenkanssa, sellainen vaatimus niiyttiiisi olevan vakavassa ristiriidassa luotsauslaissasiiiidettyjen luotsille kuuluvien velvollisuuksien ja vastuiden kanssa, erityisesti luotsinrikosoikeudellisen virkavastuun kanssa.

Komentosiltatydssii oma lukunsa on tietenkin ovat alusten pZiZillikoiden ja vahtimiehistonomien velvollisuuksien laiminlyonnit. Luotsauksen aikana tapahtuneidenmerionnettomuuksien selvittelyissii on useissa tilanteissa luotsin toiminta navigointitiiminjtisenenii korostunut. Tiimii saattaa selittya sillZi. ett2i luotsin toimintaa joudutaanarvioimaan samanaikaisten piiiillikon tai vahtipiiiillikon heille kuuluvien laiminlyontienyhteydessii. Merioikeuksien ratkaisuista ilmenee. ettii aluksen oma vahtipiiiillysto useinjattiiytyy liiallisesti luotsin paikallistuntemuksen varaan ja jopa niin, ettei luotsi tiitii edeshavaitse. Tehtiivienjakoa miiiiriiZivien normien kannalta olisi syytii koko ajan pitiiiimielessti. ettti aluksen navigointi on aluksen pcicillikdn johdollu tapahtuvaa ryhmcityotii.jossa luotsilla on oma vaikuttava osuutensa. Silla seikalla kiiyttiiiiko luotsi itsekomentosillan navigointiviilineitii ei ole aluksen ohjailuvastuun kannalta sita vaikutusta.ettii ohjailuvastuu siirtyisi luotsille. Sen sijaan juuri tietojen vaihdolla piiiillikon ja luotsinvZilillii on useimmiten ratkaiseva merkitys.

Reittisuunnitelmastiiinnostoillii on pyrkimys taata mm. tietojen vaihdon tapahtuminenaluksen paallikon ja luotsin viilillii aluksen kiiyttiimiin reitin osalta. Reittisuunnitelmalla eikuitenkaan ole vastuiden kannalta sellaisia vaikutuksia kuin tutkimuksessa mm. ss. 16-17esitdtaan.

3. Yksittiiisiii havaintoia tutkimuksessa lausutusta

s. l2 "soolo luotsaus"

Sivulla kuvataan Drouin ja Robin'n miiiirittelemiiii "perinteistii luotsaustapaa", jotanimitetiiiin "sool oluotsaukseksi".

Kommentti:Kysymys on ilmeisesti varsin tavanomaisesta tilanteesta. jossa luotsi kzisittelee aluksennavigointilaitteita. esim. tutkaa ja automaattiohjausta ja jossa paallikko eri tavoilla esim.kiiyttiimZillii tutkaa ja muita tarpeellisia laitteita. valvomalla luotsin toimintaa" osallistuu jajohtaa aluksen ohjailua ja navigointia; piiiillikon ohjailuvastuun katsotaan toteutuvan juurikokonaistilanteen monitoroinnin kautta. Tiimii on itse asiassa tilanne. jotaluotsauslainsiiiidiinnossii on tarkoitettu ja jota myos aikaisemmin voimassa olleetluotsausohjeiden, sittemmin luotsauslakiin siirtyneet periaatteet tarkoittivat.

Lienee kuitenkin aika tavanomaista. ettii priiillikon ja luotsin navigoinnin aikainen tietojenvaihto voi jtitidti viihiiseksikin. Kummallakin toimijalla on omat velvollisuutensa mm.

reittisuunnitelman osalta. On kuitenkin kyett[vii ymmilrtiimiiiin. ettii navigoinninkokonaisiiirjestely ja aluksen ohjailuvastuu on pAAllikollA. Tiihiin jdrjestelmii2in luotsintulisi tuoda aktiivinen neuvonantaian osuutensa.

s. I3 "Luotsauksessa tarvitaan ti irnitvdti i"

Kommentti:Aluksen navigointi on piiiillikon.iohdolla tapahtuvaa yhteistyota/ryhmiityotii, johon luotsiosallistuu.

Lausuma siniinszi antaa aiheen otaksua" etta luolsau^r-ktisite on tutkimuksessa ymmiirrettyjo liihtokohtaisesti virheellisesti. Vrt. toteamus s. 33: "Aluksella, jollapcidllikko suorittivttrsinuisen luot sauksen... . . ."

s. l3 "Suomessa ei ole laadittLr luotseja sitovia tarkkoja ja yksitviskohtaisia ohjeita luotsaustoimintaaneikii mydskii i in standard inomaisia suosituks ia' '

Kommentti:Luotsauslain ja kansainv?ilisten siirinndsten sivuuttaminen on havaittavissa ttissii.Suomessa luotsaukse,s/./ saitidetriiin lailla. Suomalainen luotsausjtiriestelmii perustuusiihen. ettii luotsi on piiiillikon neuvonantaja. Sitovien ohjeiden puuttuminen johtuu osaksiedellti todetusta ja osaksi tilanteiden yksilollisyydestii. erilaisuudesta ja vaihtuvuudesta.Vrt. myos kommentit jiiljempiinii s. 10 The British Coast Pilot'n kommenttien yhteydessii.Myos lain vastuuj 2irj estelmii perustuu luotsin autonomise en luotsaukseen.

Sitova, yksityiskohtainen ohjeistus toisi myos mukanaan vastuuta ohjeiden laatijalle jaantajalle. Ohjetta tai miitiriiystii tuskin voi antaa sellainen. joka ei ole siitii vastuussa.

Tutkimuksessa esitetyllii ajattelutavalla saattaa olla liittymi[ linjaluotsijiirjestelmZiiin"jossa kuitenkin liihtdkohtana on aina sama alus, sama miehisto jne., ja jossamuuttuvuuselementti puuttuu. Linjaluotsausjtirjestelmii ei voi olla luotsauksenarviointiperuste sen erilaisuuden johdosta.

s. l6 ' 'Aikaisernpien tutkimusten sekli luotsaukseen li i tt l ,vien standardien ja suositusten pohjaltatunnistetti in hyvii l le luotsaustavalle kulmakivet. jotka ovat reitt isuunnitelrna. komentosiltal 'hteistyo jamodernin navigointiteknologian hyodyntiirninen"

Kommentti:Ottamatta kantaa tiissti yksityiskohtaisemmin todettuihin seikkoihin voidaan todeta, ettrihyviin luotsaustavan meiZirittelyssii ei ole lainkaan liihteenZi kiiytetty oikeuskiiytiinnonratkaisuja erityisesti siihen niihden. ettii luotsaus ja vastuu siita on Suomessa laissamtiiiriteltyii toimintaa.

s. I 6 "Luotsauksen perusta rnuodostuu reitt isuunnitelrrasta"s. l6 "Suornen luotsauslaki l i ihtee siita. etta reitt isuunnitelman ja esittaminen aluksella on luotsinvastuul la . "s. lT "Luotsaustoimintaa har.ioittavan organisaation pitl i isi julkaista virall iset reitt isuunnitelrnat alueil le.ioi l la on lLrotsinkrivttcivelvol I isuus"

l 0

Kommentit:Ei varmaankaan vallitse minkZiZinlaista epiiselvyyttii siitA, etta etukiiteen laaditullareittisuunnitelmalla edistetZiiin turvallisuus- ja ympiiristonsuojelupiiiimliiriii.

Tutkimuksessa kuitenkin ntiytetiiiin piiiityviin siihen lopputulokseen. ettzi Suomessaainakin luotsauspakon alaisissa luotsissa vastuu reittisuunnitelman laatimisesta aluksellaolisi vain luotsin vastuulla. Tiillaiseen tutkijoiden tekemiiiiniohtopiiiitokseen ei voidaSuomen lainsiiiidiinnon valossa yhtyii. Aluksen pAallikolla Suomen lainsiiiidiinnon jakansainviilisten sopimusten (IMO. STCW), ioihin tutkimuksessakin viitataan. onvelvollisuus laatia aluksensa reittisuunnitelma satamasta satamaan (lMO 960). TtimZivelvollisuus Suomen vesialueilla on myos muiden kuin suomalaisten aluksen paallikoilla.mahdollisesti jo lippuvaltion oikeusohjeiden perusteella. mutta viihintiiiinkinvelvollisuutena noudattaa Suomessa hyviiii merimiestapaa, jonka laiminlyonti onSuomessa sanktioitu eri muodoissa .

Luotsauslain tarkoittaman reittisuunnitelman esittiimisen liihtokohtana ja perusteena onollut stititiiii luotsille luotsin reittisuunnitelmaa koskeva velvoite. jolla edistetriiin aluksenpiiiillikon ja luotsin viilistti navigointiin liittyviiii yhteistyota ja tietojen vaihtoa. Asiaakoskevan hallituksen esityksesszi todetaan: "Talla varmistetaan se, ettd aluksen piiallikolla.ja luotsilla olisi yhtenevziinen kiisitys siita, mita reittiiiia millaisten tietojen perusteellaalusta navigoidaan." Veiite. ettii aluksen reittisuunnitelma tekeminen olisi vain luotsinvastuulla. ei niiytii perustuvan mihinkiiiin oikeudelliseen seikkaan ja on tietenkin myosluotsauslain 7 $:n kanssa ristiriidassa. Sen sijaan laissa ei siiiidetii reittisuunnitelmansisiilldstii muuta kuin sen tulee perustua ajantasaiseen kafttamateriaaliin. TZimii ilmeisestiliittyy luotsauksien yksilollisyyteen.

Ohjailuvastuun tai muunkaan pazillikolle kuuluvan vastuu.f akamisen peruste eireittisuunnitelma ole, ei ainakaan luotsin kannalta. Minkiiiin viraston laatimia "virallisia"reittisuunnitelmia ei liene olemassa. Finnpilot Pilotage Oy ei voine sellaisia laatiasemminktitin kun sille ei ole tiillaista valtuutta laissa annettu ja kun toisaalta "virallisella"tai muulla organisaation mrizireiaimiillii suunnitelmalla puututtaisiin luotsin autonomisentehtavan Quotsauksen) sisiiltoon ja suorittamiseen, joka menettely puolestaan n2iyttiiisisekoittavan ja sotkevan jo muutoinkin rajoiltaan ongelmalliset vastuusuhteet. Eri asiakokonaan on luotsau.sta tukevun materiaalin ia viilineiston hankkiminen ia valmistaminensekii niiden antaminen luotsin kiivttoon.

s. l8 EMPA: "tietojen vaihto on luotsin vastuulla"

Kommentti:Suomen luotsauslain mukaan luotsin tiedonantovelvollisuudesta siiZidetiiiin luotsauslain 8s:ssii. Tiillii perusteella htin on vastuussa tietojen antamisesta. Paallikollii on myosluotsauslain 7 $:ssii siiiidetty velvollisuus antaa luotsille kuikki ne tiedot".ioilla onmerkitystii luotsaukselle. Laki siten jo miiiirittelee molemminpuolisen velvollisuudentietojenvaihtoon. Viitataan myos mita edella on lausuttu muun lippuvaltion alustenprizil likoiden osalta.

s. 20 Luotsausprosessi.ja luotsaus

Kommentti:

l l

Tutkimuksessa niiytetiiiin aika vapaasti synonymisoivan luolscrus ja luotsausprosessikiisitteet. Lainstiiidiintrj ei tunne luotsausprosessikiisitettii. mutta luotsauksen lakimiiiirittelee. TallA on lain systematiikan kannalta merkitys. koska sillii tuetaan luotsinautonomista asemaa luotsauksessa ja koska myos vastuujiirjestelmti on kytketty tiihiin.Toisin kuin kirjoituksessa todetaan" laki ei maarita luotsauksen vaiheita "vain hyvinkarkeasti", vaan priinvasto in j okseenkin hyvin tarkkaraj ai sesti.

Kokonaan toinen asia on. ettii luotsi kiiy tyosuorituksessaan liipi luotsausprosessiksikuvatut vaiheet.

s. 2 I "Luotsauksen prosessi mal l i miirir ittyy reitt isuunnitelman kautta"s.2l "Reitt isuunnitelma on ka\'t( innt)n tvoohle sekii luotsil le etta komentosiltahenkilcistdlle onnistuneenIuotsauksen li ipiviemiseksi. Myds prosessiin l i i ttyviit eri roolit mAarif iyvat reitt isuunnitelma kautta.Roolien perusteella maaritellaAn, kuka vustaa mistaikin tehtAvasta prosessin eri vaiheissa"

Kommentti:Ehkii em. ajatuksia ja johtopziiitoksiii voidaan asioista tehdii, mutta todellisuudessaluotsauksen taustalla on se vziyliiharjoittelu ja viiyl2ituntemus. jota luotsi pitkiinoppilasajan aikana eri tavoin joutuu opiskelemaan saadakseen ko. viiylZille viranomaisenmyontiimtin ohjauskirjan. Tiitii ohjauskirjaa ei siis myonnii tyonantajana toimiva FinnpilotPilotage Oy, vaan Liikenteen turvallisuusvirasto, joka myos viranomaisena osaltaan laissasii2idetyin muodoin valvoo luotsien toimintaa. Luotsin tyohdn kuuluvat kaikki ne seikat.jotka luotsi joutuu luotsaustehtiiv2iiinsii valmistellessaan ja luotsausta suorittaessaanottamaan huomioon. vtihiittelemrittii lainkaan reittisuunnitelman osuutta. OikeudellisessamenettelyssZi on usein tiistti kokonaisuudesta kiiytetty ilmaisua "luotsaussuunnitelma""joka on laajempi kiisite kuin pelkkzi reittisuunnitelma.

Olen myos eri mieltii siita. ettii reittisuunnitelma olisi.ionkun "roolijaon" peruste."Roglijako"-johtopiiiitos on myos luotsauslain jiirjestelmiin vastainen. koska pziiillikko onvastuussa aluksensa ohjailusta myos silloin, kun hiin noudattaa luotsin antamia ohjeita.Kokonaan eri asia on mitii ratkaisuja paAllikko tekee aluksen navigoinnin osalta ottaenhuomioon reittisuunnitelmat ia mahdollisesti luotsin luotsaussuunnitelman.

s . 2 9''The Brit ish Columbia Coast Pilots Ltd kertoi vastauksessaan Kanadan luotsausta ohjaa-vastaji ir iestelmiisti i . Kanadan luotsauksen hyviit turvall isuus- ja tehokkuusti lastot ovat seurausta kattavastajtir. iestelmiisti i , joka perustuu kansall iseen luotsauslakiin ja siitt i johdettuihin sii i innoksiin. Tiimiinji ir. iestelmiin tarkoituksena on varmistaa, etti i rneril i i-kenne nii l l i i alueil la, joil la onluotsinktiyttovelvoll isuus i lmentii i i ennen kaikkea-julkista intressii i . Jotta tAma voidaan saavutraa. onluotsausjtir jestelma jar.iestetty siten, etta luotsit voivat noudattaa omaa, parasta mahdoll ista asiantunti janarvosteluky'kylit in i lman. ettri heihin kohdistuu taloudell isia paineita. Samaan aikaan ji ir jestelmii ottaahuomioon sen. etta luotsaus on yksiloll isti i ja paikall ista, perustuu paikall iseen tieti imykseen.ja ottaahuornioon mer ia lueiden paikal l iset erot" jo tka voivat o l la hyv ink in merk i t l ,ksel l is i l i . "Jiir jestelmiin luotsaukselle asettamat vaatirnukset.la kiiyti inndt vaihtelevat t i imiin vuoksi alueesta toiseen.Esirnerkiksi vaatimukset siita. rnit i i edellytyksiti tulee ti iytt i i i i , jotta on pateva saamaan luotsikiria.vaihte levat luotsausaluei t ta in."

Kommentti:The British Columbia Coast Pilots Ltd:n vastaus sisiiltliii paljon yhtymiikohtiasuomalai seen j iirj estelmiiiin. Vastauksesta korostuu j ulkinen i ntressi j a luotsinautonominen asema. Viimeksi mainittu on katsottu Suomessakin olevan tehokkaanluotsaustoiminnan kulmakivi. Suomessakin luotsaus perustuu kansalliseen luotsauslakiin.

t2

Luotsauslaki siiiitiiii luotsille oikeuden noudattaa omaa, parasta mahdollista asiantuntijanarvostelukykya luolsauksessa. Tiimii on mahdollistaiuuri luotsin autonomisen asemanjohdosta. Niiin myos luotsausten yksilollisyys ja paikalliset (luotsiasemakohtaisuus)vaatimukset tulevat huomioiduksi. Sen sijaan suomalaisen jiirjestelm[n varjopuolenavoidaan pittiti n"vkyisin taloudellisten paineiden vaikutusta, joka voi syntyii ja vaikuttaaainakin epiisuorasti tyonantaj an v o i t o n t av o i t I e I upyrkimy sten j ohdo sta ( luotsienlukumtiiirien viihennl,s. hallinto-organisaation paisutus.jne.). Tiitii voidaan pitriti puutteenaverrattae ssa suomalai sta i iiri e stelmiii edel I 2i kuvattuun.

s. 32 "... luotsi ohia.si itse"s. 32 " luotsi kiiyti innossii huolehti aluksen ohjailusta koko luotsausmatkan ajan...."s. 32 " luotsi vastaa aluksen ohjcti ltrsta.ia aluksen paril l ikko taijoku perrimies on monitoroimassa.' 's. 32 "... luotsi vastaa ohjuiler.rlc joko automaattioh.iauksen tai kiisiohjauksen avulla"s.32 " . . . luots i luovut t i oh iat rsvustutur a luksen pr i i i l l ikd l le satarnassa. . . . "s. 33 "Aluksella. jolla paall ikkA stroritt i yarsinqisen luotsauksen...."s. 34 " Joissakin ti lanteissa luotsin ollessa johdossd saattaa nriehist0ll i i olla ns. lepotauko tai he tekeviites imerkiksi paperitdit l i"s. 35 "Aluksen pii i i l l ikdt eiviit haluaisi r.thjata itse vaan kayttaisivlit mieluummin luotsia."s. 35 ". .. ohiaarninen ei ole stressaavaa..jos ti lanne on selvii ja heti alussatiedetiir in. etti i luotsil la onvastuu."s. 40 "Suurirrmassa osassa luotsauksia aluksen ohjailu luovutetaan luotsil le."s.40 "Lttotsin saapttesso komentosillalle voi melkein kuullo pcicillyslon huokauksen, kun ncimci voivcrtI tr ovtt ttaa a I u ksen ohj a il u n I uots i I I e "s. 4l "Aluksi kysytriZin, kuka lt ihtee ohjaantaon ja missii vaiheessa"

Vastaavia i lmaisuja tutkimuksessa on l isriksi useissa eri kohdissa.

Kommentti:Sanoja "ohjata'", "ohjailu". "ohjausvastuu" ja'Johto" on kiiytetty ilmeisesti synonyymeiniija varsin vapaasti. On ilmeistii. ettii tapahtumien tulkitsemisessa ja kuvaamisessa ontapahtunut arvioitsijalle viiiirinkiisitys. T2imti saattaa selittya merioikeudellisensystbmatiikan ja merenkulunkin puutteellisella tuntemuksella ja pyrkimyksellii kuvatatapahtumia kansanomaisesti. Kysymys on aina piiiillikon vastuulla tapahtuvasta aluksenohjailusta rannikkomme viiylillii ja samalla aluksen navigoinnista ja siita, millti tavoinpaallikko aluksen siltavahdinia luotsin luotsauksen so. yhteistyon haluaa tapahtuvan.Suorastaan mahdoton on tutkiloiden kiisitys, ettii miehisto olisi lepotauolla tai paperitoitiitekem2issti luotsin ollessa aluksella ja luotsatessa. Esimerkit myos paljastavat" ettiitutkimuksessa on virheellisesti klisitelty aluksen (saaristo)navigointia ja luotsaustasynonyymeinii ("piiiillikkd suoritti varsinaisen luotsauksen").

s.3T " Luotsauksen keskeisiatehtaviai on resursointi, jonka yhteydessli selvitetaan, kuka luotseisra meneehoitamaan tietyn luotsauksen. Resursoinnin aikana varmistetaan, etta luotsattavil le aluksil le ri i ttt i i iluotseja ja niimii ennlitt i ivtit aluksil le ajoissa. Luotsauksen resursointi on erittain haastavaa"

Kommentti:Suomalainen luotsausjtirjestelmri perustuu luotsien viikko/viikko systeemiin, jossa luotsion tyossii viikon. jonka.jtilkeen seuraa lepoviikko. Tyoviikon aikana varsinaiselletydajalle mrn. lepoaikojen laskemiseksi on omat perusteet. Vahdin johdossa onluotsivanhin. Kussakin vahdissa olevat luotsit suorittavat luotsaukset vuorotellen. jotenmitaan valikointia tiissii vaiheessa ei tapahdu. Periaate on jokainen vuorollaan lepoajathuomioon ottaen. Oikeastaan ainoa "haastavuustekijii" on, ettd vahtiin kuuluu riittavastiluotseja. Viimeksi mainittuun vaikuttava ongelma on ollut, ettii taloudellisen tuloksen

l i

tavoittelussa Luotsausliikelaitos viihensi henkilokunnasta luotseja siinti miiiirin. ettiiluotsien riittiivyys ilman ylitoitti ja lepoaikojen rikkomisia on kyseenalainen eik?i niiiltiiturvallisuuteen suoraan vaikuttavilta haittailmioilta ole viiltr,ttv.

s. 37 "Luots in tu lee j i i r jest i i r i my0s kul je tus. . . . "

Kommentti:Kulietus ei kuulu itse luotsaukseen, mutta sisiiltyy tietenkin alukselle tuotettuunluotsauspalveluun. Luotsin kuljetuksista aluksille "ajoissa" on vastuussa luotsintydnantaja eli Finnpilot Pilotage Oy. Kuljetusmuoto. luotsivene tai -kutteri, auto junajne. ntil'ttiiisi tiissii suhteessa olevan merkitykseton. Luotsi on matkustaja kZiyttipZi hiinmitti tahansa kuljetusmuotoa. Merikuljetusosuudesta on lausuttu jo edellii. Samoinpuheena olevassa suhteessa irrelevantti asia on millii tavoin organisaation sisiillzi tiedotkulkevat kulloinkin tarvittavasta kuljetuksesta. Organisaation toimivuuteen asiallatietenkin on merkitystri. Esimerkitsi tilanteissa, jossa luotsivene myohiistyy sovitustaajasta, luotsi tuskin voi olla vastuussa muutoin jos myohiistyminen johtuu htinen syykseenI uettavasta tek ij iistti.

s. 39 "Joskus luotsit. ioutuvat antamaan navigointiohjeita saapuvalle alukselle jo ennen Iaivaan nousua..losesimerkiksi aluksen kurssi ei ole paras mahdoll inen. Myds ti lanteissa, joissa sii i iolosuhteet estavat luotsinoton luotsipaikalta joudutaan antamaan alukselle oh.jeita jo luotsiveneestli"

Kommentti:Tiimiin tyo/luotsauspalveluvaiheen selvittely tutkimuksessa olisi vaatinut oman erityisenhuomionsa. varsinkin kun esitetty menettely ei niiytii olevan luotsauslain mukaistaluotsattsta. Ennen ensimmZiisen luotsauslain voimaantuloa veneestri kiisin saatettiinsuorittaa miiiiriityissii olosuhteissa lttotsausta. Lain tultua voimaan tiillaista mahdollisuuttaei eniiZt ollut. Kuitenkin on selvliii, ettii niiihin tilanteisiin liittyy aluksen" luotsin,luotsiaseman. luotsikutterin ja mahdollisesti myos VTS:n kommunikointia. Miten vastuutjrirjestyviit? Ongelma ei liene oikeuskiiytiinnosszi tullut vielii konkreettisena esille jaratkaistu.

Luotsauspalvelujen tuottajaorganisaationa on nykyisin yksityisoikeudellinen osakeyhtio.Jtirjestyyko sen vastuut samalla tavoin kuin valtion vastuu aikaisemmin vastaavissatilanteissa? Jo edellii on viitattu kysymykseen kontruoidaanko Finnpilot Pilotage Ov:nvastuu tllloin julkisen vallan kiiyttiimisen kautta vai muulla perusteella. Asialla voikuvitella olevan merkitystii toiminnan jiirjestiimisen kannalta. Asia ja vastuut voivat tullaesille ja konkretisoitua kiiytiinnon haveritilanteiden yhteydessii ja niihin liittyvienvastuiden selvittelyssti.

4. Tyotii ohjaavista mittareista

Toiminnan kehittiimiseksi eri pZiiimiiiirien kuten tehokkuuden, taloudellisuuden.turvallisuuden jne. kannalta eri tyyppisten mittareiden kiiytto on yleisellii tasollaperusteltua. Tiirkein piiiimiiiirii luotsauksessa on turvallisuus. Sen mittaaminen onhankalaa ellei suorastaan mahdotonta. koska tapahtumattomia asioita on mahdoton mitata.

Luotsauksen kohdalla mittareita kehitettaessii on pidettiivii mielessZi

l 4

- luotsin autonominen asema luolsauksessa- luolsatt^rrenyksilollisyys- luotsausten valhlelevuus- luotsauksen palkallisuus

Perinteisesti paikallisuus. yksilollisyys ja aktuelleihin luotsauksiin liittyviitturvallisuuskysymykset. ongelmat.ja eptiselvyydet yms. on kiisitelty paikallistenluotsiasemien asemakokouksissa tai suoraan vahdin kesken. Epiikohtiin voidaan vaikuttaavalittomasti. Luonnollisesti eri rapofioinneilla on ollut oma ohjaava merkityksensii.

Em. seikat huomioon voidaan kuitenkin perustellusti ottaen kysyii. ketii yleinenmittarijiirjestelmii esim. Pilot web varsinaisesti palvelee. Onko tiillaisen tiedon keriirimisenmerkitys enemmiinkin hallinnollinen kuin itse paikallista luotsausta tukeva ja palveleva.Milla tavoin Saimaan sisiivesiliikenteen ongelmat ja tieto niistii auttaa esim. Kokkolanluotsien luotsauksia? Toinen ongelma saattaa olla. ettei tyoantaja ole suostunut lukemaanluotsin tydaikaan toimenpiteita. jotka joudutaan tekemriiin Pilot Web:n kysymyksiinvastattaessa. Ongelma saattaa myos olla" ettei hallinnosta tulevilla ohjeilla ole edes suoraaulottuvuutta luotsin autonomiseen asemaan tai sitten on jopa haitallista merkitystti.

Nyt lausutulla ei ole tarkoitus vahatella toimia" joilla luotsauksen piiiimiiiirien toteutustavoidaan edistiiii. On vain usein niin. yltiopiiinen raportointi muuttuu helpostiitsetarkoitukseksi.

Pilot Webin erris kiiyttinnon luotsaustilanteita koskeva haitta tulee esiin haveritapaustenselvittelyn yhteydessti. Viimeisten vuosikymmenten aikana haverien yhteydessii onluotsien omasta toimesta (Luotsiliiton kehittAmii luotsin oikeusturvajiirjestelmii) kehitettl,selvittelytapa. jossa poikkeamaraporltiin liittyy seikkaperiiinen luotsin selvitys ja analyysihaveriin johtaneesta tapahtumasta. Tiimii selvitys ei nykyisin edes "mahdu" j?irjestelmiizin.Myos julkisuus tzissii vaiheessa voi olla ongelma. Tiimii selvityksellzi on ollut myoskeskeinen merkitys merionnettomuuksien eri tutkintamuodoissa kuten meriselityksesszi.poliisin suorittamassa esitutkinnassa j a onnettomuustutkintakeskuksenonnettomuustutkinnoissa. Tiirkeri merkitys tiillii on ollut luotsin oman henkiliikohtaisentilan ja myos ammattitaidon kannalta. Yksityiskohtainen ja analyyttinen selvitys voiedesauttaa henkistii selviytymistii onnettomuuden omakohtaisista seurauksista. Ongelmaainakin jossain miiiirin on. ettzi asiaan voi liittyii etujen ristiriitaa esim. tydnantajan etujenkanssa, josta muodostuu eriis luotsin oikeusturvaongelma. Luotsin itsenszi kannaltayleensii on eritt?iin raskasta olla mukana oikeudellisissa selvittelyissii vuosikausien ajan.Niiihin prosesseihin kuluva 5-7 vuoden aika ei ole mitenkZiZin tavaton. Tilanne ja ongelmaon tunnistettu jo aikanaan merenkulkuhallituksen vastatessa luotsauspalveluista.

III Loppup:iiitelmiii

Luotsin tyo ei ole suoraan verrattavissa muihin tyosuhteisiin. vaan siinii on kysymystyosuhteesta omaa lajiaan, sui generis. TatA fonantajan ja tyontekijin suhdetta erityisestimiiiiriiii luotsin autonominen asema ja suoritus iuun luotsuuksessa. Tiitti omaleimaisuuttaei niil'tetti tutkimuksessa tiedostettavan ainakaan riittavasti. Tiimii on ilmeisesti ertiskeskeinen ongelma ja puute tutkimuksessa. Havaittavissa on myos merkkeja, ettiiluotsauspalvelujen tuottajan hallinto-organisaatiossa on merkkejri siitri. ettei tatatyosuhteen omaleimaisuutta nykyisin riittaviisti huomioida.

l 5

Voidaan pitiiii notorisesti selviinii, ettZi luotsattksellrz on suuri vaikuttavuus. Onkotodellista aihetta tiitii edes erikseen tutkia? Ttimii seikka on luotsauspakon ja kokoluotsausjiirjestelmtin perusta ja kihtokohta. Asia on myos kirjattu luotsauslain I 8:sszi "laintarkoitus:

"Tiimzin lain tarkoituksena on alusliikenteen turvallisuuden edistiiminen sekrialusliikenteestZi ympiiristolle aiheutuvien haittojen ehkiiiseminen."

Tutkimuksen johtopiiZitcisten taustalla voivat olla luotsausoikeutta koskevat aika viihiiisetkirjalliset liihteet ja tutkimukset. Myos onnettomuustukintakeskuksen eriiiden tutkijoidensamansuuntainen arviointi- ja tutkintatapa. joka on liitt,vnyt viimeaikaisiinmeriturvallisuusselvityksiin,.ioissa luotsin asemaa. suhdetta aluksen piiiillikkoon jaaluksen pzitillikon velvollisuuksia niiy'tetaAn kasiteltiivrin tiiysin irrotettuna niitii koskevistaoikeusohjeista.ia normikehyksest[ ja jotka ovat antanut aiheen hyvin kriittiseenarviointiin" saattaa olla tutkimuksessa esitettyjen mielipiteiden taustalla. Tarkemmintutkimuksen n2iitii lahteitA tarkasteltaessa lopputulos voi olla, ettii tutkimuksen todellinenliihdemateriaali supi stuu entisestiiZin ja j ohtaa lopulta samoihin "liihteisi in".

Samalla kun tutkimuksessa on tukeudutaan siinii valittuun l2ihdemateriaaliin. Suomenlainsiiiidiintci ja oikeuskiiytiinto ovat jiiiineet jiiiinyt viihemmiille huomiolle. On syytiimuistaa. vaikka merenkulku siniinsii on kansainvzilistZi ja perustuu kansainvrilistenjiirjestojen suosituksiin ja periaatteisiin, kussakin maassa luot.sausja luotsaustavatperustuvat vesialueiden ja luonnonolosuhteiden omaleimaisuuteen, minkZi iohdostajiirjestelmiit voivat poiketa toisistaan. Suomessa luotsausiiirjestelmri on kehittynyt osittainomista kihtdkohdista ia vaatimuksista.

Tutkimuksessa luodaan edellti todetuin tavoin voimakasta mielikuvaa. ettii luotsauksenaikana luotsille siirtyisi aluksen ohj ailuvastuu ja joka tutkimuksen mukaaniiiirihuodoissaan tarkoittaisi sita. ettii vahtipiiiillystci voisi luotsauksen aikana "menndvaikkapa kahville tai tehdd muita paperitoita".

Niiin luotsin ja paallikon suhde on tulkittu tiiysin viiiiriillii ja suorastaan lain vastaisellatavalla. Ei voida riittiiv2in voimakkaasti tiihdentiiii, ettii tiillainen mielikuva ja kiisitysluotsauk.sesta ei ole voimassa olevan oikeuden mukainen. Nyt lausuttu ei koskepelkiistZiZin luotsin tehtavia ja velvollisuuksia, vaan myos aluksen piiiillikon ja muunnavigointiin osal listuvan si ltavahdin tehtaviii j a velvollisuuksia.

Tutkimuksen mukainen malli luot,cauksesta ei ole luotsauslain mukainen; listiksitutkimuksessa esitetyt kiiyttZiytymis- ja toimimismallit voivat synnyttiiii vastuita, joitaedelta kiisin ei kyetii arvioimaan.

Modernin teknologian hyodyntiiminen toteutuu ilmeisesti parhaitenlinjaluotsaustilanteissa. Integroitu navigointijiirjestelmZi lienee Suomen olosuhteissakehitetty Suomen ja Ruotsin viilisessii autolauttaliikenteessii hyodynnettiivtiksi. Kun tiihiinsamanlaisena toistuvaan matkustajalauttaliikenteeseen vielii yhdistetiitinlinjaluotsausjiirjestelmii. ntiissii "ihanneolosuhteissa" teknologian hyodyntiiminentoiminee ehkti parhaimmalla mahdollisella tavalla (sama reitti, sama alus, sama miehistdjne.). Epailemiittii juuri ntiissii olosuhteissa on saavutettu turvallisuuden kannalta melkoesimerkillinen tilanne. Tavanomainen rahtialuksen luotsaus kuitenkin vleensZi noikkeaa

l 6

liihes kaikilta osin em. linjaliikenteen olosuhteista. Ttimlin vuoksi luotsausorganisaationetukziteen esittiimien standardivaatimusten noudattaminen saattaa j ohtaa "oj astaallikkoon". Luontevam paa s uomal ai se ssa j iirj e stelmiissZi o I i painottaaluotsausorganisaation velvollisuutta kouluttaa ja ylliipitiiii luotsien riittavdii ammattitaitoamyos kehittyvrin merenkulkuteknologian osalta.

Nykyisen lainsiiiidiinnon ollessa voimassa pidiin suorastaan mahdottomana" ettii yhtion"standardiluotsaukseksi" miiiiriteltiiisiin "Luotsauksen vaikuttavuus" tutkimuksessakuvattu menettely myos itse luolsattksen osalta.

MikAli Finnpilot Pilotage Oy:n johto tai sen toiminnasta vastaavat henkilot tukevat taiedist2iviit menettelyii, joka ei ole luotsauslain mukainen. ja tiillainen menettely on voinutolla vaikuttamassa merionnettomuuden syntymiseen. voidaan esittAA kysymys ollaankoorganisaatiossa kaikilta osin tehtavien edellytamien vaatimusten tasalla ja onko yhtio jasiitti vastuussa olevat valmiita kantamaan tiistii johtuvat taloudelliset seuraamukset. jotkavoivat syntyii merionnettomuuksien seurauksina. On enemmiin kuin todennZikoistii. ettiitutkimuksessa kuvatuissa olosuhteissa ja esitettyihin kasityksiin ja tulkintoihin vedotenerilaisia oikeudellisia vaatimuksia tullaan esittaimaiin myos luotsausyhtiotti kohtaan.

Kiisitykseni on. ettii Finnpilot Pilotage Oy:n johdon, johtajien tai muun henkilokunnanpuuttuessa yksittiiisen lttotsauksen sistiltoon tulisi noudattaa erityisen suurta varovaisuuttaja myos varmistua edeltii kzisin, millaiseksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa vastuutmuodostuvat. Kiisitykseni myos on" ettii luotsauksen sisiiltocjn puuttuminen edellyttti2ilainmuutosta, jossa koko jiirjestelmiin perusteet muutettaisiin. TZimii edellytiiisi myosvastuujiirjestelmiin muuttamista ainakin luotsien osalta ja uutta pohdiskeluaI uotsausorgani saatiorr vastuusta.

Tyonantajan panoksen itse luotsaukseen tulisi ilmetZi siitZi, ettA se tuottaa ja toimittaamahdollisimman paljon itse luolsausla tukevaa aineistoa ja yaraa luotseille riittaviitmahdollisuudet mm. luotsauksen liitZinnziistoimien suorittamiseen (valmistelu, matkat jakuljetus alukselle ja takaisin ja hallinnolliset lopputoimet). Teknologian kehitys merkitseemyos jatkuvaa koulutustarvetta. josta organisaation on vastattava. Vastuiden kannalta onmyos tiirkeiiii havaita, ettii viilineiden ja materiaalin puute. mutta myos niiden liiallisuus.puhumattakaan vaatimuksista noudattaa tyonantajan ohjeistusta, voivat synnyttiiiiyllattavia vastuita.

TZirketiksi myos koetaan. ettii luotsin tulisi voida suorittaa tyons2i ilman taloudellisiapaineita ja vapaana tycinantajan tuloksentavoittelupyrkimyksistii. Tycinantajan johto- jadirektiovaltaan liittyvii taloudellinen paine voi esiintyii lukuisissa eri muodoissa.

Keskitetty hallinto ja luotsien paikallinen tyo luonne ovat jossain miiiirin ristiriidassakesken2iiin. Viime vuosien selviisti niikyvii piirre on ollut luotsauspalvelujen tuottajanorganisaation hallinnon lisiiZiminen samanaikaisesti kun luotsien lukumiiiirtiii onviihennetty.

Luotsaus ei ole perusteiltaan kaupallista toimintaa, ei ainakaan siinii mielessii. ettii silliiolisi sellaista markkinaa. jota liikeyritys voisi siiiidellii ja itseniiisesti hyddyntiiii.Kysymyksessei on yhteiskunnan turvallisuuspalvelu" jossa korostuu yhteiskunnallistenetujen valvonta. Mitiiiin ristiriitaa ei ole siinii. ettii toiminnan tulee olla taloudellisestijiirkeviisti hoidettua ja kustannukset, ainakin piiiisiitintciisesti, tulee kattaapalvelujen

l 7

kayttajilta perittavilla maksuilla. Allekirjoittaneen kiisityksen mukaan luotsauspalvelujentuottamisen ja tarjoamisen ei tulisi olla toimintaa. jossa piiiimiiiirinZi on tavoitellataloudellisia voittoja. Luotsaus on n. kymmenen viimeisen vuoden aikana kehittynytviranomaistoiminnasta yksityisoikeudellisen osakeyhtion tuottamiksi palveluiksi.Keskeinen osa so. luotsin suorillama luotsous on kuitenkin siiilynyt niiiden muutostenaikana perusteiltaan ja sisiilloltritin samanlaisena. Aikaisempaan tilanteeseen verrattunaluotsausjlirjestelmririn on kehittynlt kolmas elementti, voitontavoittelu. T2imiin ilmeneejiiriestelmiissii mm. hallinnon lisiiiintymisenri, johon jo edelki on viitattu. Taloudellistenniikokohtien painottamisesta kielii jrirjestelmiin hallintorakenne, aina yhtion hallitustamyoten. Hallitus on miehitetty lZihinnii muiden alojen kaupallishallinnollisen taustanomaavilla henkil6illzi. samanaikaisesti kun luotsien edustus on jiiiinyt marginaaliseksi.Hallinto-organisaatiossa mm. viiliportaan hallintoa on kasvatettu ja lisiitty huomattavastisiihen niihden. millA jzirjestelmiiii johdettiin valtion vastatessa luotsauksen jiirjestiimisestzija vaikka itse luotsausjiirjestelma ei tatA edellytii. Yksityiskohtiin enemmiilti menemiittiivoidaan todeta, ettii suuri hallinto-organisaatio-osuus tuo taloudellisia paineita juuriluotseille. koska jiirjestelmiin tr-rlot kert5rviit vain luotsin suorittamasta osuudesta,luotsauksesta.

Seikka, joka liittyy taloudellisen tuloksen tavoitteluun, on pyrkimys kiiyttiid samaa luotsiaSuomen sislivesillii ja rannikoitten eri osilla ts. eri luotsiasemilla. Tiimzi menettely voi ollaristiriidassa juuri luotsin paikallisen tuntemuksen vaatimuksen kanssa. Paikallistuntemusja aktuelli tieto ovat luotsauk,ven perustekijoita. joka tiillaisessa tilanteissa voi vaarantua.

Tutkimus olisikin niihtiivii" huolimatta siinZi ilmenevistii virheellistii ja viiiiristiitulkinnoista. pohdiskeluksi. olisiko ja jos. millZi tavoin suomalaiseenluotsausjiirjestelmiiZin olisi tarvetta saada muutoksia. Kiisitykseni on. ettii ainakaantutkimuksessa todettuun suuntaan ei ole aihetta kehitystii viedii. Koska suomalainenluotsausjZirjestelmii perustuu lailla siiiidettyyn jiirjestelmiirin, muutokset luotsauk,cessatulisi joka tapauksessa tapahtua tiitii kautta. Pelktistiitin luotsausorganisaation, nykyisinFinnpilot Pilotage Oy:n, tekemtit "muutokset ja uudistukset". kuten jonkin sisiiltoinen"standardisointi" voivat aiheuttaa taitamattomasti hoidettuna "norsu lasikaaoissa" ilmionja jolloin vahinkoa syntyy huomaamatta.

Tutkimuksesta voi aiheutua vahinkoa myos siinii suhteessa. ettii koska suomalaisestaluotsausjiirjestelmiistii on olemassa vain viihiin varteenotettavaa kirjallista aineistoa"kirjoitus asiaa tarkemmin tuntemattomien kiisissii voi saada aikaan virheellisenmielikuvan voimassa olevasta lainsiiiidiinnostii ja jopa siita, ettti ohjailuvastuut ja luotsinasema ja velvollisuudet olisi tahdonvaltaisesti aluksen siltatydskentelyn aikanamuutettavissa sellaiseksi miten kulloinkin padllikktl tai luotsi haluaa.

Jos aikaisemmin ei ole tullut asiaa riittavasti painotettua, niin todettakoon vielii tiissti. ettziluotsi suorittaa luotsauslain mukaiset velvollisuutensa rikosoikeudellisen virkavastuunalaisena. Ei ole luotsin tai piiiillikon vallassa muuttaa sita mita lailla on luotsinvelvollisuudeksi siitidetty. Sen tien piiiissii on todenntikoisimmin rangaistus. luotsinohjauskirjan menetys ja muut vastuut.

IV Liihdeaineistosta

Tiimiin kirjoituksen ensisijaisena liihdeaineistona on Suomessa voimassa oleva ja ollutluotsauslainsiiiidiinto siihen liittwine esitoineen. Omakohtainen yli 30 vuoden aikana

l 8

karttunut kokemus luotsausten yhteydessii tapahtuneiden merionnettomuuksienselvittelyistii ja oikeudenkriynneistii ei liene haitaksi. Liitiin myos tlihtin kirjoitukseenkaksi luotsausviranomaisen (Merenkulkulaitos. Liikenteen turvallisuusvirasto)kannanottoa koskien luotsien tyoskentelyii aluksella luot,sauksen aikana ja aluksensiltatyoskentelyii alusta navigoitaessa. Vuodelta 1989 oleva ohjeistus kaipaisi piiivitystii.mutta kiiyttiiytymismallin keskeisiltii osilta se on edelleen ajankohtainen.

Espoossa. 5.2.2012

./ , ,,1-_->\/ Z *irr-rrit""pajoki IVT; Espoo

Liitteet:l. Liikenteen Turvallisuusviraston Liikennepiiallikkd Valtteri Laineen kirje ja vastaus

Finnpilot Pilotage Oy:lle 22.8.2011 koskien komentosiltalaitteiden kziyttoiiluotsauksessa

2. Merenkulkutarkastustoimisto/Simo Aarnion muistio 1 5.1 1.1989 koskienkomento s i I lan vahtij iirj e ste lyj 2i luotsin o I I e ssa aluksella.

l 9

, . /

Finnpi lot Fi lotage OYToimitusjohtaJa Matl i PajulaP L 5 2 00 0 1 0 1 H e l s i n k t

Pij iveiys/Datum/Date 22.8.20II

Dnro/Dnr/1nd.No. TRAFI/L4290/A3.04-0t .O2/ZOI1

Vr i te /Referens/Ref Ki r jeenne 11.08.2011

!{o me mtosi lta I a i ttei d en kfr yttdi 0 u otsa u $<sessa

Tu!kintaPYYntd

F innp i lo t P i lo tage Oy on pyy tdny t L i i ken teen tu rva l f i suusv i ras ton tu lk tn taa nyky ises t i iluotsauskdytannostd, jossa alusta luotsaava luotsi kdyttaa aluksen komentosi l talai t tei taI uotsaustehtdvdnsi i suori t tamiseen'

Li i ke nteen tu rval I isuusvi raston v a sta us

Tdssd vas tauksessa e i o te ta kantaa m/ t Crys ta l Pear l in tapaukseen (25 .1 ,2009) ta i muuhunkaanyks i t td rs ta Pau kseen.

Luotsaus la in ta rko i tL rksena on a lus l i i ken teen tu rva l i i suuden ed is taminen seka a lus l i i ken tees taympi i r i s to i le a iheutuv ien ha i t to jen ehkd iseminen. La issa ta rko i te taar t luo tsaukse l la a luksenoh ja i luun l i i t t yv i i i i to im in taa , jossa iuo ts i to im i i a luksen p i i l i l l i k t in neuvonanta jana seka ves ia lueenja merenku lun as ian tun t i lana .

Luots i to imi i . a iuksessa p i ia i l l i kon ( ja l ta i vah t ipdd l l i kc in ) neuvonanta jana e ika luo ts i luo tsa tessaankorvaa ke t i i8n komentos i l tavaht i in kuu iuvaa a luksen omaan henk i lokuntaan kuu luvaa henk i loe i .

Luotsaus ta to imi t taessaan luo ts i saa ja h inen p i t66 tukeutua ka ikk i in ta rpee l l i s iks i ka tsomi insanav igo inn in apuv id l iners i in ja la i t te is i in , jo tka a lukse l la on kby te t tSv tssa ,

Kans ivaht i in kuu luv ien la ivan omaan henk i lokuntaan kuufuv ien on ta rpeen mukaan avus te t tava jaopastettava luotsia aluksen navigoint i la i t teiden kaytoss; i eikd naiden lai t teiden kaytt i iminen saahe i i r i t i i i uo ts in vars ina is ta teh tavaa a luksen pSa l l i kdn (Ja / ta i vah t ip i ia l i i kon) neuvonanta jana '

Luotsatessaan luotsin on kerrottava paAl l ikol le ( jal tai vaht ipei ; i l l ikoi le) ni ist t i navigoint i la i t tei l latapahtuvista toimenpiteist?j , iotka hin tekee i tsenaisest i ,

Valt ter i LaineLi ikennepi i i i l l ikko

L;ikenteen turval i isuusvirasto o Trafiksdkerhetsverket c Finnish Transport Safety Agency

PL/PB/P.O. Box 320, 00101 He ls ink i , F in land , Y- tunnus /FO nummcr /puh / I fn [Te t +359 {0 )20 618 500, fax +358 (0 )20 618 5095 " www t ra f r . f r I Bus iness ]D 1031715 9

UERENKUIJ'NTARKAS TUSTO I!{T STOSimo Aarnlo/lv

MUISTIO

15 .11 .1989

KO!,IENTOSIIJr,AN VAIITIJfrnJESrELYT LUOTSIN OLLESSA ALUKSELLA

1. YLeis tE

Tarkasteltaeega komentosi}lan vahtiJ[rjestelyE }uotsinollessa aluksella, on }lht$kohtana pldetttv! sl'tfl, ettttunralliseEta vahtiJlrJestelyetf, vastaa yksinonaan aluksenptf,lltkkd tal vahttpt5lltkk$, nrkllt hfin totntl pEfilllkdnagenassa.

TenE pflEperlaate on klrJattu muun muassa merenkulktJotdenkouluiusla, ptterrlryrsktrJqJa Ja vahdllpflo9 koekevan yLeis-sopimuksen lSfCfV-sopimus)

- s68nn6^ lIlL kohda-eqa- 2) r Josll

seidete6n, itta 'lokaieeir pt6tlfk6n on huolehdit_taya, ettiivahtlJ8rJ6stetytli.E atkaaniaadaan tunrallLnen vahtL komen-togiLialla. PAellikon Johdon alalsena vahtlpaallyet6 onvaetuussa aluksen turvalll.sesta navigoinnista vahtineaalkana, Jolloln heidf,n on erJ.tyiseeti otettava huomioonyhteent6nn6yeten Ja karllleaJon v8ltt&nLnen.

Lruotsin osalta t&tn8 on varmistettu aaman yleJ.asopimuksens66nn6es[ TI lt kohdasea 101 "Iruotsin LHentolo aluksell.a el-luotsille kuuluvlsta tehttvigta Ja velvollisuuksistahuoli:natta vapauta p6&llikk$e tai vahtipf,Ellikk68 hetdtntehtavLet$sn Ja velvollLsuukslstaan huolehtLa aluksenturvalllsuudesta" .

Vastaavanlalaet st8nndkset ovat Suomen laLnsHf,dtnndgs$vahdinpidogta aluksella annetussa asetukeessa (666/81) .

tuotsL el aluksella konraa ketEEn vahdtnpttoon osalll.stuvaahenkilda, ei vahtipeettikkoe, €hyetHJali etkt nrorJ.miestt.

PHtsHtntdlsesti konentosillalla tulLsl slLE luotsLn ohellaolla 3 henkt166, sllt6 t$hyst6JHn Ja ruorimLehen tehtevEtovat ertUlsi8 (STCt{-aoptnus, sHEnt6 IIl1 kohta 9 b) JavahdJ-npltoasetus 12 S 2 mom. 2l ).

TietyJ.asf, oloeuhteigea voi pientlle a}ukeltla ruorLmleatoinia myds tHhysttJ6n[. SfCl{-sopimus el mHtrittele 'pl-entHalustan r- Joten uttconateten alugten oealta ky-8lmys on kovinavoln Ja erl nerenkulkuviranomalset ovat ratkaLseeet senoman hirklntansa mukaan. Suomalaisten alusten kohdallatLlanne on selke6, sllt$ vahdinpl'toasetus m{SrLtteleepieneksi aluksekgi aLuksen, Jonlca bruttovetoisuus on alle1600 rekLeterltonnLa.

Val.oLsana aikana vol myds vahtlpilEfltkk6 toinLa tahyst[JEna,mutta se edellyttEH erLkseen lueteltuJa, hyvtfi olosuhtel'ta.

HuonLolmalla er|lalset vaihtoehdot voLdaan todetar ett$ptentllH aluksLlla tal valolsana aLkana 2 hengen komentoail-tanlehltys luotsln ohella on ehdoton nLnimi.

Tlstt konentoslllan vthtmntlsnlehltyksgFlH luotsl el. voloIIa vaotuussa.

-fatnf p'erlaate kty e6lvllle. Sy6B Luotsaus-

r"e["f.ien 13 Srn-l no;entLctar J6aea s6[det66nt ettt;t;;t-i;;E oioeihterJsi iuotsl'v5i suorl'ttaa luotsaukgenveneestt rasrn. rarrornnan luotsl eL mLtenlcssn vol tlettaio*enioslllan ttahdtn kokoonpaDool ngtta pelk5st6En segetkka eL estt hEntH luotsaamasta alugta'

Muut merenkulkuviranomaieet kuln luoteit tarkastavat aluksetlmrenrtii" Ji

-ii - ran"" porkkeuks ett" l{o?lt"fq1r - llpPuval tlon

aslanomaisen viranomaleen antaman rntehitystodlstuksenmukainen v6hinunlt aniehitYs

MlnkEEn tarkaEtusorganisaatLon pulttelesa ei kuitenkaanol,e naiidofff"m valioa, nlten t16t (eei*.- vahdlnplto)afurseif;-ie;F"teieen. remg vaituu'on JakanattomastLaLuksen PAtlIikdIIA.

2. Luotsin keyttemtnen ruorinriehenH-Iruotsausasetuksen 21 $lssE s66detEtn, gltF.luotsla Elk66nkef,et;tio-fi;idetreis. iatne ei sistillE kieltoa luotsintoimrnis.ir! ruorimiehenS, nutta Egtali p6ettikk66 vaatimastas i t t .

T6mts k5y eelville nrm. luotsauEasetuksen 51 $:stt' Jonklnukaan-'lo"i"r"-iayttgrrnen ruoriniehen& on asianomistaJa-rlkos, i;;;;;eri iomrstaJa, sLis luotsi, voi i lnoittaarikkonuksen slryrLteeseen Pantavarar'

rapauskohtaJ.seen harkl"ntal- Jelr tl?:1^13111""*":::i-T::tru;;ialllIl;;-;yyililty1yj rioiiausaseruksen 20 g:n rlk-i;i;;;;l--pviarii e noineirtissa s65derr6n, ertii "luorsi ei;;i;;;;l--piiaiii i rnoieirtissa s6adett6n, ettii "luotsi ei;;-:... *irtye-..;. ttitrat6ns6 nlhinkliin, Joka voi JohthHnen huomLonsa pois luoteauksesta'.s a a . . . . r y h t y a . . . . y l l P a a E a n s a m r nh6nen huomLonsa pois luoteauksesta'.

, Joka voi Johtaa

Kalken kaikkiaan luotsin on tarkoin harkLttava koko mainitun;tiel6" Eiiaft8e ennen-rytrtlnlristeen aluksen " fyyslseksi "ohJaaJaksi.

z t J t t

( "rc

Adtu"ttbToLmistopeeffikkd Sfuno Aarnio