läheisyys paikkatietoisuus ja koulutuksen vaikuttavuus

www.laurea.fi

Miten läheisyys ja

paikkatietoisuus heijastuvat

kehittämistoiminnan

vaikuttavuuteen

Susanna Kivelä

[email protected]

Näkemyksiä ”paikan päällä olemisesta”

Susanna Kivelä Laurea

tarve olla ”paikanpäällä” on tunnistettu yhä tärkeämmäksi pelkän

verkottumisen ohella. Hiljainen tieto, johon alueelliset kyvykkyydet

pohjautuvat on luonteeltaan jähmeää (sticky) ja vaikeasti siirrettävää

organisaatioiden sisällä tai välillä. (Rutten & Boekema 2007)

fyysiseen paikkaan juurtuneisuus ja yksilön tai yhteisön hiljainen, kehollinen tieto

ollaan tunnistamassa ja tunnustamassa kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi.

Kysymyksessä on ”osa laajempaa paradigman muutosta kohti aikaan, paikkaan ja

keholliseen perspektiiviin sidottua tietoa. Tällainen käsitys tiedosta kyseenalaistaa

universaalin, paikan ja ajan ylittävän, tiedon ja totuuden mahdollisuuden” (Anttila

2008, 24).

”mitä enemmän innovaatioprosessit tapahtuvat vuorovaikutuksessa muiden

toimijoiden kanssa, sitä tärkeämpiä ovat laajat, paikallisesti juurtuneet

vuorovaikutus ja tietämysverkostot” (Maskell & Malmberg 1999; Maleck & Oinas 2000;

Virkkala 2003)

No mutta, mitenkäs kun..

• Koulun vetovoima

• Rahoituksen monipuolisuus

• Tutkinnon hinta

• Innovatiivisuus

• Kansainvälisyys

• Opiskelijoiden tyytyväisyys

• Opintojen sujuminen

• Tutkintomäärätavoitteeseen

pääsy

• Valmistuneiden työllistyminen

• Positiivinen aluevaikutus – Työllistyminen

– Avoimen amk:n suosio

– Yrittäjyyys


AMK

toimi-

piste

Esimerkkipaikkakunta: Opiskelijoiden kotikunta


Esimerkkipaikkakunta: Opinnäytetöiden kohdentuminen


Mitä merkitsee, että jossain on jotain?


Kehittäjä

Kehite

ttävä

ALUEELLA ALUEEN ULKOPUOLELLA

ALU

EELLA

ALU

EEN

ULKO

PU

OLELLA

Alueella vaikuttaminen

Alueelta vaikuttaminen

Alueelle vaikuttaminen

Läheisyys


• Fyysinen läheisyys ylläpitää tietoisuutta muista ja muiden toiminnasta – tuottaa kontekstin myös omalle toiminnalle

• Läheisyys liittyy yhdessä oloon ja läsnäoloon F2F tuottaa intensiivisimmän yhdessä olon tunteen

• Etäisyys ja läheisyys määrittelee vuorovaikutuksen luonteen

• Läheisyys pienentää kynnystä siirtyä sattumanvaraisesta kohtaamisesta keskusteluun

• Non-verbaalinen viestintä

Sosiaalisten prosessien ja paikan välillä on toisiaan

tuottava ja muokkaava keskinäissuhde

Juurtuneisuus

Sosiaalinen

mitä ja miten yhdessä tehdään

Sosiaaliset sidokset

Spatiaalinen

missä ja miten toimitaan

Millaiseksi paikka muovataan

Rakenteelliset sidokset


AMK:t ovat aluetta – ovat(ko)/(han)?

• Tavat, käytänteet ja rutiinit suojelevat ja säilyttävät erityisesti hiljaista tietoa ja yhteisöt ja organisaatiot toimivat tiedon välittäjinä.

• Uusi ja innovatiivinen tieto on luonteeltaan hiljaista (tacit nature) ja paikkaan juurtunutta (embeddednes) minkä takia tällaisen tiedon siirtäminen toisaalle työstettäväksi on vaikeaa.

• Tiedon tahmeus (stickness) johtuu

– alueen organisaatioiden ja alueen toimijoiden yhteisestä oppimisesta

– luottamuksesta ja keskinäisestä yhteisymmärryksestä joka on juurtunut alueen bisnes- ja organisaatiokulttuuriin.

Alueen

kehittäminen

Alueella

kehittäminen

Up Down

Eksogeeninen

Bottom Up

Endogeeninen

Subjekti=

toimijayhteisö Objekti=

innovaatioverkostot

”verkostojen viisaus”

”paikkojen viisaus”

Innovatiivinen

miljöö tarvitsee

sekä

verkostoja että

toimijayhteisön

, jossa

toimijoiden

välillä on

säännöllinen ja

voimakas

vuorovaikutus

Onko tällainen mylly sitten olemassa?

Mitä tämä mylly tuottaa ja kenelle?

Kuka omistaa / hallinnoi / suuntaa?

Susanna Kivelä Laurea (Vesalainen)

Valtakunnallisen kehittämishankkeen

kokemukset ”We are the 85 %” ..mitenkäs sitten??

Tietotaitotalkoot

Hanke, jonka tavoitteena oli

parantaa yhteisöjen

viestintävalmiuksia ja luoda

yhteisöille viestinnälliset käytännöt,

jotka jatkuvat hankkeen jälkeen.

- Paikan päällä

- Yhteisön tavoitteet

- Yhteisö tekee


YHTEISKUNNALLISET

PÄÄMÄÄRÄT JA

TAVOITTEET

TAVOITTEISIIN JA PÄÄMÄÄRIIN

LIITTYVÄ KEHITTÄMINEN JA

KOULUTUS

MUUTTUNUT

YHTEISKUNNALLINEN

TODELLISUUS

OSAAMIS- JA

KEHITTÄMISTARVE

Poliittinen

Taloudellinen

Sosiaalinen

Teknologinen

Ekologinen

Spatiaalinen

OMA VISIO

TOIVOTTAVASTA

YHTEISKUNNALLISESTA

TODELLISUUDESTA

A )

B)

M

u

u

t

o

s

p

a

i

n

e

A) Ylhäältä alas

B) Alahaalta ylös

”KEHITETTÄVÄN”

VISIO JA

KOKEMUS KONTEKSTISTA

”KEHITTÄJÄN ”

VISIO JA

NÄKEMYS

LÄHTÖTILANTEESTA

Tacit

Explicit

KEH

ITTÄJÄ

Mekanistinen

painotus

TOIMIJA

Mekanistinen

painotus

Orgaaninen

painotus

Orgaaninen

painotus

Opittua

riippuvuutta

vahvistava

kehittäminen

Uudistava,

voimaannuttava

kehittäminen

Vapauttava

emansipatoorinen

kehittäminen

Rajoittava

tukahduttava

kehittäminen

Paikkatietoisuus kehittämisessä

• Paikkatietoisessa kehittämisessä huomioidaan fyysisen paikan ja paikkaan

juurtuneisuuden arvo ja merkityksellisyys. (Lanas 2008, Karjalainen

2006).

• Paikkatietoisuutta tarvitaan, jotta kehittämisellä olisi positiivinen eikä

hajottava vaikutus paikkojen sosiaaliselle ja ekologiselle hyvinvoinnille.

(Lanas 2008, Gruenewald 2003).

• Paikkatietoinen kehittäminen pyrkii huomioimaan muutostarpeen lisäksi

myös sen, mikä kannattaa säilyttää (Gruenewald 2003).


oppiminen

alueella

Alueellinen

oppiminen oppiminen yli

alueen

oppiminen

verkostossa oppiminen

verkostona

Ainaskin näitä kahta kiinnostaisi

tarkastella…

Paikkaan juurtuneisuuden

tuottama lisäarvo? Edellisen ”varjeleminen”

kehittämisprosesseissa

Toimijoiden paikkasuhteen tunnistaminen

kehittämistoiminnassa yleensä

21

Susanna Kivelä

[email protected]

läheisyys paikkatietoisuus ja koulutuksen vaikuttavuus

Documents

kivela laurea

gruenewald 2003

esimerkkipaikkakunta

lanas 2008