kyselyillä kumppanuutta yhteispelillä kohti hyvinvointia
DESCRIPTION
ÂTRANSCRIPT
KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia
Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia
kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla.
Saate
Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimassa asukkaiden
hyvinvointiin ja eri toimijoiden väliseen yhteistoimintaan tähtäävässä
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa kartoitettiin
vuosina 2012-2015 asukkaiden, yhdistysten, kuntatoimijoiden,
päättäjien, vapaaehtoistoimijoiden, opiskelijoiden ja
yhteistyökumppaneiden mielipiteitä sähköisten kyselyiden avulla.
Hankkeen lähtökohtana oli alueella asuvien ja toimivien toiveet,
tarpeet ja halukkuus sitoutua yhteistoimintaan.
Kyselyiden avulla saatiin tarvittavaa paikallista tietoa
yhteistoiminnan kehittämiseen ja mallintamiseen sekä
käynnistämiseen.
www.kumppanuusverkosto.fi
Kumppanuuskysely
Kohtaamispaikat/matalankynnyksen toimintapaikat
Yhteiset tilat – toiveena Kumppanuustalo
Kohtaamispaikka kirjastoihin
Hankeyhteistyöhön sitoutuminen
Hanketyön verkoston vertaiskehittäminen
Sisarhankeyhteistyö
Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli
Kunta- ja yhdistysyhteistyön kysely luottamushenkilöille ja
virkamiehille
Yhdistyskysely yhteistyöstä yhdistysväelle
Nuoret ja vapaaehtoistoiminta
Yhdistys- ja oppilaitosyhteistyö
Kumppanuuskysely
Kysely toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja
Päijät-Hämeen Kylien kanssa joulukuussa 2013. Vastauksia kyselyyn saatiin 171 kpl.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää millaista yhteistyötä eri tahojen välillä on, minkä
asioiden katsotaan vaikuttavan yhteistyön edistymiseen ja mitkä asiat ovat
yhteistyölle haasteellisia. Lisäksi kartoitettiin millä tavoin eri toimijat edistäisivät
yhteistyön syntyä.
Yhteistyötä tehdään eniten tapahtumien parissa. Tiedon vaihto ja jakaminen
nähdään myös tärkeäksi. Yhteinen kehittäminen (työryhmät), vapaaehtoistoiminta
ja näkyvyyden mahdollistaminen (tiedotus) koettiin merkittäväksi yhteistyöksi.
Yhteistyötä edistäväksi koettiin tutustuminen, toiminnallinen yhteistyö, yhdistysten
nimeämät yhteyshenkilöt, säännölliset tapaamiset ja yhteiset tavoitteet ja
pelisäännöt.
Yhteistyön haasteina nimettiin henkilöstöresurssien niukkuus, ajan vähyys,
riittämättömät taloudelliset resurssit, kiinnostuksen puuttuminen ja yhteistyömallin
puuttuminen.
Yhteistyötä lisäisi vastaajien mukaan verkostoituminen, yhteiset tapaamiset,
tiedottaminen ja tapahtumat.
Kohtaamispaikat / matalan kynnykset toimintapaikat
Kysely toteutettiin Päijät-Hämeen alueen kohtaamispaikoille helmikuussa 2014.
Vastauksia saatiin 16 kpl. Kyselyllä kartoitettiin yhteisiä kehittämiskohtia.
Haasteellisimpana kohtaamispaikat kokivat uusien kävijöiden tavoittamisen, paikan
tunnettavuuden lisäämisen ja rahoituksen epävarmuuden sekä vapaaehtoisten
löytymisen. Tärkeänä yhteistyötoiveena kohtaamispaikoilla oli yhdessä toteutettava
paikallinen tiedotus, hankesuunnittelu ja hankeyhteistyö sekä yhteistoiminta ja
tapahtumat.
Kohtaamispaikkojen toiminta on suurelta osin vapaaehtoisten toteuttamaa.
Vapaaehtoisia on monenlaisissa tehtävissä ja tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan
ylläpitäminen on suurimmilla toimijoilla hyvin organisoitua ja vapaaehtoisten
rekrytointi, koulutukset ja ryhmät kuuluvat perustoimintaan. Pienet toimijat
toivoivat tietoa ja tukea vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.
Tulevaisuuden suunnitelmina kohtaamispaikoilla oli toimitilojen säilyminen ja
toisaalta uusien tilojen löytyminen ja Järjestötalon toteutuminen. Nykyisten
henkilöstöresurssien turvaaminen ja lisääminen sekä uusien vapaaehtoisten
löytyminen.
Yhteiset tilat - toiveena Kumppanuustalo
Kysely toteutettiin huhtikuussa 2014. Kyselyyn saatiin kahdeksan vastausta. Kyselyllä
kartoitettiin Kumppanuustalo haaveilevien tarpeita ja toiveita.
Vastaajista viisi tahoa oli siirtämässä koko toimintansa Kumppanuustaloon ja kaksi
tahoa osan toiminnoista. Tilojen sijaintia toivottiin kaupungin keskustaan hyvien
kulkuyhteyksien varrelle. Vastauksissa painotettiin myös tilojen esteettömyyttä.
Satunnaiseen tarpeeseen yhteisiä toimistotiloja tarvitsisi kaksi tahoa. Omaa
toimistoa Kumppanuustaloon tarvitsisi kuusi tahoa, joista kahdella taholla on
useampi työntekijä, jotka tarvitsevat omat toimistot. Ryhmä- ja kokoustilojen
yhteiskäytön tarvetta olisi lähes kaikilla. Tapahtumatilaa suuremmille tilaisuuksille
toivoivat lähes kaikki yhteiskäyttöön. Tilaan toivottiin yhteistä kohtaamispaikkaa ja
kahvilaa, joka päivälle.
Keittiötiloja kaikki toivoivat yhteiskäyttöön ja lisäksi yksi vastaaja toivoi täysin omaan
käyttöön keittiötä. Lukollisia kaappeja oman toiminnan tavaroiden säilytykseen
vastaajista kaipasi kuusi tahoa.
Yhteiseen Kumppanuustaloon eri toimijoiden yhteistoiminnan tiivistämiseksi ja
ylläpitämiseksi toivottiin kahvittelutuokioita, järjestökoulutusta, vapaaehtoisten
rekrytointia, koulutusta ja virkistystä sekä yhteistä toimintaa.
Kohtaamispaikka kirjastoihin
Kysely toteutettiin toukokuussa 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin kolmetoista.
Kyselyllä kartoitettiin kunta ja kirjastokohtaisesti alueen yhteistoiminnan
mahdollisuuksia ja toiveita sekä kirjastojen suhtautumista yhteistoiminnan
käynnistämiseen. Kyselyllä haluttiin kartoittaa millaiset mahdollisuudet ja toiveet
kirjastoilla on toimia alueen kohtaamispaikkana.
Kirjastojen mahdollisuudet olla mukana käynnistämässä uutta toimintaa ovat hyvin
yksilölliset. Kirjastoilla on jo nykyisellään hyvin monipuolista toimintaa. Halukkuutta
uusien toimintojen lisäämiseen löytyy kirjastoilta, joilla on uusiin toimintoihin
sopivia tiloja.
Tapahtumien, yhdistysten esittelyjen, ryhmätoiminnan, yhdistysten tietonurkan,
päättäjien vierailujen ja kokemusasiantuntijuuden lisääminen tai käynnistäminen
kirjastoilla näyttää hyvin mahdolliselta, kun sopivat yhteistyötahot löytyvät mukaan.
Kirjastoilla ollaan avoimia toteuttamaan uutta toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin
lisäämiseksi, poissulkien äänekäs ja kaupallinen toiminta. Kirjastojen tilat luovat
puitteet toiminnan luonteelle ja yhteistyötahojen yhteinen tavoite takaa
onnistumisen.
Hankeyhteistyöhön sitoutuminen
Kyselyn toteutettiin lokakuussa 2014 ja kohderyhmänä oli hankkeen hakuvaiheessa
yhteistyöhön aiesopimuksella sitoutuneet. Vastauksia kyselyyn saatiin 10
kappaletta. Seitsemällä taholla oli sitoumuksen allekirjoittanut vastuuhenkilö
vaihtunut.
Kyselyllä kartoitettiin kuinka eri tahot ovat olleet mukana hankeyhteistyössä, kuinka
yhteistyö on käynnistynyt ja miten he kokevat hankkeen etenemisen. Lisäksi
tiedusteltiin mitä merkittävää on saavutettu hankkeen avulla.
Vastaajat kokivat yhteistyön hyvin eri asteisena. Tiiviimmäksi yhteistyön kokivat
verkostotyöskentelyssä, tapahtumissa ja vapaaehtoistoiminnan verkostossa mukana
olevat. Joillekin riittävää oli seurata hankkeen etenemistä ja olla kuulolla.
Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen on sitouduttu kiitettävästi ja yhteistyötä on
rakennettu vastaajien mielestä yhteistuumin, omien resurssien mukaan. Hankkeen
avulla koetaan saavutetun monipuolista yhteistyötä ja yhteistyön tiivistymistä.
Merkittäväksi koettiin tietoisuuden lisääntyminen, verkostotyöskentely ja yhteistyön
käynnistyminen.
Hankkeelle toivotaan jatkoa ja erityisesti toiveena ja odotuksena on
Kumppanuustalon syntyminen, vielä hankkeen aikana.
Hanketyön verkoston vertaiskehittäminen
Kysely toteutettiin marraskuussa 2014 ja vastaajia oli kahdeksan. Kyselyllä
kartoitettiin kokemuksia hankeverkoston toimivuudesta, tarpeellisuudesta,
hyödyistä, haasteista ja kehittämiskohdista.
Hanketyön verkosto muodostuu eri tahoilla työskentelevistä hanketyöntekijöistä,
hankkeen hallinnoijista ja hankkeita suunnittelevista. Hanketyön verkostolle on
luotu toiveiden ja tarpeiden mukaan toimintamalli, joka sisältää myös vuosikellon
yhteistoiminnan toteutukseen.
Suurin osa vastaajista piti verkostoa tarpeellisena ja verkoston kautta koettiin
saadun lisää tuttavuuksia, yhteistyötä, vertaistukea, tietoa ja ideoita. Haasteelliseksi
verkostossa koettiin erityyppiset toimijat, aikaresurssit, tiedon välitys, sitoutumisen
puuttuminen ja tavoitteiden epäselvyys. Onnistumisen kokemuksia oli yhteiset
tapaamiset, ajatusten vaihto, tapahtumien suunnittelu yhdessä, yhdessä tekeminen,
jakaminen, yhteistyön kehittäminen ja uusien hankkeiden suunnittelu.
Hanketyön kentällä on herätty yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, jotka
hyödyttävät niin hankkeissa työskenteleviä kuin hankkeen hallinnoijiakin. Yhteistyön
kiinnostukseen ja intoon on hyvä käydä rakentamaan yhtenäistä toimivaa ja
sitoutunutta verkostoa.
Sisarhankeyhteistyö
Kysely toteutettiin joulukuussa 2014. Kyselyyn saatiin kymmenen vastausta.
Kyselyn tarkoituksena oli tarkastella sisarhankeyhteistyön toimivuutta, tuloksellisuutta ja
vaikuttavuutta sekä nostaa esiin yhteistyön kehittämiskohtia.
Neljä sisällöltään samansuuntaista kehittämishanketta Etelä-Suomen alueelta
muodostavat Sisarhankkeet verkoston. Sisarhankkeissa on vaihtunut useita työntekijöitä
kolmen vuoden yhteisen taipaleen aikana. Yhteistyön tavoitteet ovat jääneet osalle
hanketyöntekijöistä epäselväksi.
Yhteistyössä on toteutunut: kokemusten jakaminen, tutustuminen, verkostoituminen,
tietoisuus toisten toiminnoista ja hyvien käytäntöjen vaihto. Myös taitojen ja tietojen
jakaminen, haasteiden ja kipukohtien käsittelyn koettiin askel askeleelta parantuneen.
Yhteistyön hyödyksi koettiin: ideat, uudet toimintamenetelmät, uudet ajatukset ja uusi
tieto. Moni vastaaja koki saaneensa myös erilaisia näkökulmia, vinkkejä käytännön
yhteistyöhön, asiantuntijuutta, intoa, vertaisuutta, ymmärrystä, voimaantumista,
jakamista, työkaluja ja iloa.
Vertaisuudesta koettu hyöty saatiin tuttuuden, yhteistoiminnan, jakamisen, tiedon
välittämisen, uusien näkökulmien ja emotonaalisen tuen kautta. Yhden vastaajan mielestä
vertaisuus on suurin hyöty sisarhankeyhteistyössä.
Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli
Kysely toteutettiin joulukuussa 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin 17 kappaletta.
Kyselyn tarkoituksena oli saada vinkkejä vapaaehtoistoiminnan mallin
jatkokehittämiseen ja verkoston toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin on luotu malli, joka tukee eri tahojen
(yhdistykset, seurakunnat, kunta) muodostaman vapaaehtoistoiminnan verkoston
toimintaa.
Vapaaehtoistoiminnan mallin koettiin selkeyttävän yhteistyötä ja auttavan oman
organisaation vapaaehtoistoiminnan toteutuksessa. Suurin osa koki, että malli on
helppo hahmottaa. Muutamille malli oli jäänyt epäselväksi.
Vapaaehtoistoiminnan verkoston toiminta koettiin yhteisvastuulliseksi, hyödylliseksi
ja aktiiviseksi toimintakentäksi. Muutamat kokivat, että verkostossa on mukana
tahoja, jotka eivät anna panostaan yhteiseen kehittämiseen.
Suurin osa vastaajista koki työryhmien jakavan hyvin vastuuta ja tiedottavan
toiminnoista koko verkostolle. Muutamien mielestä työryhmien rooli oli jäänyt
epäselväksi.
Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin ja sen osa-alueiden sekä vuosikellon
koettiin selkeyttävän yhteistyötä ja vapaaehtoistoiminnan verkoston toimintaa.
Kunta – ja yhdistysyhteistyön kysely luottamushenkilöille
ja virkamiehille
Kysely toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa joulukuussa 2014. Kyselyyn
saatiin päijäthämäläisiltä luottamushenkilöiltä ja virka- ja toimihenkilöiltä 121 vastausta.
Kyselyllä kartoitettiin millaiset rakenteet ja yhteistyömahdollisuudet kunnissa on
yhdistysyhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Päijät-Hämeen kunnissa tunnetaan kiitettävästi oman kunnan yhdistystoiminta. Vastaajien
mielestä kunnissa järjestetään hyvin tapahtumia/tilaisuuksia kunnan virkamiesten ja
luottamushenkilöiden sekä yhdistysväen kohtaamisiin. Lisäksi vastaajat kokivat, että
kunnissa tiedostetaan hyvin yhdistysten mahdollistamat toiminnot ja palvelut, jotka
tukevat kuntalaisten hyvinvointia.
Vastaajien mielestä kunnan ja yhdistysten yhteistyöstä puuttuvat selkeät työtehtävät ja
säännölliset tapaamiset. Kunta ja yhdistys yhteistyöhön ei katsottu panostettavan
riittävästi. Tiedonkulun koki avoimeksi kunnan ja yhdistysten välillä alle puolet vastaajista.
Innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön sen sijaan löytyi kiitettävästi.
Kunta- ja yhdistysyhteistyön tiivistämiseen kaivattiin yhteistyön kartoittamista, -
aikatauluttamista, riittävää ja avointa viestintää, positiivisia kohtaamisia ja tasavertaista
keskustelua sekä yhdistysvastaavan ja koordinaattorin nimeämistä. Toiveena nousi myös
tarpeesta nousevien yhdistyspäivien, yhteistyöryhmien, järjestöstrategian,
kumppanuussopimusten, yhteistyösuunnitelman tai yhteistyön toimintamallin
kirjaamisesta.
Yhdistyskysely yhteistyöstä yhdistysväelle
Kysely toteutettiin huhtikuussa 2015. Kyselyyn saatiin 94 vastausta. Kyselyllä
kartoitettiin yhdistysten keskinäistä yhteistyötä ja yhdistys ja kuntayhteistyön
toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia.
Yli puolet vastaajista tuntee oman kunnan yhdistykset ja toivoo
yhdistysyhteistyöhön piristystä. Alle puolet vastaajista toteuttaa yhdistysten kesken
yhteisiä tapahtumia. Yhdistysyhteistyötä luonnehdittiin kivaksi, helpoksi ja
koukuttavaksi. Yhdistysyhteistyöhön toivottiin sähköistä yhteydenpitoa ja
kohtaamispaikkaa kirjastolle. Kunnalta toivottiin apua yhteistyön virittämiseen.
Yhdistysten ja kunnan välisessä yhteistyössä koki reilusti alle puolet vastaajista
olevan riittävästi kohtaamisia virkamiesten ja yhdistysten välillä. Yhdistysten
toiminnot ja palvelut uskoi melkein puolet vastaajista tiedostettavan kunnassa.
Yhteistyötä kuvailtiin riittämättömäksi. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että
säännölliset tapaamiset eivät toteudu yhdistysten ja kunnan välillä.
Yhdistyksillä on kiitettävästi innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön kunnan kanssa.
Yhteistyön tiivistämiseksi ehdotettiin yhteyshenkilöä, säännöllisiä tapaamisia,
tiedottamista, aikataulutettua ja tavoitteellista yhteistyötä.
Kunnan toivottiin olevan aloitteellinen yhteistyön käynnistymisessä.
Nuoret ja vapaaehtoistoiminta
Kysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kyselyyn saatiin 20 vastausta. Kyselyllä
kartoitettiin nuorten näkemyksiä ja kiinnostusta vapaaehtoistoiminnasta sekä
halukkuutta osallistua vapaaehtoistoimintaan.
Kyselyn tarve nousee vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen huolesta saada
toimintaan mukaan nuoria vapaaehtoisiksi.
Nuoret ilmaisevat kiinnostuksensa vapaaehtoistoimintaan, jossa voi toimia eläinten,
lapsiperheiden tai ikäihmisten parissa. Mielekkääksi vapaaehtoistoiminta koettiin jos
siinä voi hyödyntää omia taitoja, kehittää itseään ja saada toiminnasta esimerkiksi
opintopisteitä. Tehokkain rekrytointiväylä on henkilökohtainen pyyntö ja
vapaaehtoisten kokemusten kuuleminen.
Vapaaehtoistoimintaan nuorilta löytyisi aikaa kerran kuukaudessa. Vapaaehtoisena
oltaisiin mieluiten kuuntelijana, ryhmän ohjaajana, ulkoiluttajana tai kahvittajan.
Puolet vastaajista on jo mukana vapaaehtoistoiminnassa.
Vapaaehtoistoimintaan mukaan pääsy kiinnostaa nuoria kun toiminta on heille
sopivaa ja heidän näköistä.
Yhdistys- ja oppilaitosyhteistyö
Kysely suoritettiin Lahden ammattikorkeakoulun ja Kumppanuusverkoston
yhteistyönä kevään 2015 aikana. Kyselyyn vastasi 22 yhdistystä.
Kyselyllä kerättiin tietoa oppilaitosyhteistyöstä Päijät-Hämeen laajuisilta sosiaali- ja
terveysalan yhdistyksiltä.
Kaikilla vastaajilla oli halukkuutta ja mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyöhön.
Projektiyhteistyöhön halukkuutta ja mahdollisuuksia oli 15 yhdistyksellä.
Halukkuutta yhteistyöhön muissa maissa toimivien yhdistysten kanssa oli
kymmenellä yhdistyksellä. Kansainvälisestä yhteistyöstä yhdistykset olivat
kiinnostuneet koska haluaisivat saada vertailukohtia, uusia näkökulmia, ja
verkostoitua. Projektiyhteistyön esteeksi nousivat vähäiset taloudelliset resurssit,
aikapula, vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden puuttuminen.
Kyselyyn vastaajien mielestä yhdistys- ja oppilaitosyhteistyötä tukevat yhteiset
tarpeet, kiinnostus ja motivaatio, yhteyshenkilö, avoin kommunikointi ja riittävät
resurssit sekä yhteiset keskustelut.
Yli puolet vastaajista koki, että yhdistyksellä olisi halukkuutta järjestää oppilaitosten
kanssa yhdessä tapahtumia, ottaa opiskelijoita palkattomaan harjoitteluun/
työharjoitteluun, järjestää opiskelija vierailuja yhdistykseen ja mahdollistaa
opinnäytetyön tekeminen yhdistyksessä.
Kyselyiden avulla on
työstetty teemallisia yhteistyöverkostoja
toteutettu yhteisiä tapahtumia
lisätty viestinnän osaamista
mahdollistettu näkyvyyttä
toteutettu yhteisesitteitä kohderyhmittäin
mahdollistettu yhdistys-kunta Kumppanuusillat
rekrytoitu yhdessä uusia vapaaehtoisia
etsitty uusia muotoja vapaaehtoistoimintaan
tutustuttu kumppanuustalolle sopiviin tiloihin
innostettu, kannustettu ja muistutettu