Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2008

Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2008

Kylä PARAS paikka

Tapahtumakalenteri

Kylämarkkinat 10.5.

2

Isoja asioita tapahtuu ja tehdään kylissä. Täs-sä muutama tärkeä asia. Maakuntakaava on vih-doin vahvistettu. Päät-täjät osoittavat tällä kaa-valla, että haluavat vah-vistaa maakuntamme kyliä. Maakuntakaavas-sahan on nyt melkein puolet enemmän kyliä kuin aiemmin. Maakun-takaava antaa monille mahdollisuuden suunni-tella uusia hankkeita. Sa-moin useissa kylissäm-me on tekeillä osayleis-

kaavoja, joista saadaan oivia työvälineitä maan-käytön kehitykseen ja kyliin rakentamiseen.

Nyt on alkanut uusi toi-mintakausi hankemaa-ilmassa (2007-2013) ra-hoituksia ajatellen. Kylä-palvelupäivä (Lusin mal-li) on yksi Päijät-Hämeen kylien pilotoima ja isoa kiinnostusta herättänyt hanke. Toimintapäivä-mallia ollaan laajenta-massa uusiin kyliin maa-kunnassa.

Alueen kylissä toimi-taan ja jokainen tapa on TÄRKEÄ sillä alueella. Yksi tärkeä asia kylissä on päivittää kyläsuunni-telma tai tehdä sellainen, jos sitä ei vielä ole. Suun-nitelman teko tai päivi-tys ei ole ylivoimainen tehtävä vaan oiva työ-kalu kyläyhdistykselle. Suositeltavaa on myös, että kylän toiminta on re-kisteröitynyt yhdistys-muotoon. Rekisteröity-minen tekee esimerkiksi avustuskelpoiseksi.

Vietimme maakunnal-lista kyläpäivää 8.3.3008 Hartolan Vuorenkylässä, Purnun hiihtokeskukses-sa, Naistenpäivänä. Vuo-renkylä on Päijät-Hä-meen Vuodenkylä 2007.

Kylä PARAS paikka

Uusien kylien aikaKunnat perustettiin Suomen maaseudul-le vuonna 1865 annetul-la asetuksella. Aina 1920 -luvulle asti edellytettiin, että maaseudulla kuntien ja seurakuntien rajat ovat samoja. Tämän vuok-si Suomeen syntyi suu-ri määrä pieniä maaseu-tukuntia. Ennen kuntien perustamista kylät olivat tärkeitä maaseudun toi-minallisuuden perusyk-sikköjä. Kuntien perusta-misen jälkeen kylistä tuli monenlaisen kansalais-toiminnan paikkoja.

Maaseudun murros 1960- ja 1970-luvulla pie-nensi perinteisten yhdis-tysten jäsenmääriä ky-lillä. Myös kylien pal-velujen heikkeneminen pakotti uusiin toiminta-tapoihin. Syntyi oivallus kylätoimikunnasta, joka keräisi kyläläiset yhteen tekemään työtä oman kylänsä puolesta. Tapah-tui kuin sata vuotta ai-kaisemmin nuorisoseu-rojen perustamisen yh-teydessä: ajan henki oli otollinen uudelle toimin-nalle ja kylätoiminta al-koi levitä nopeasti.

Kun Suomi liittyi Eu-roopan unioniin, kiinnit-tyi huomio Leader –yh-teisöaloitteeseen. Se pe-rustana on maaseudun paikallislähtöinen ja kan-salaiskeskeinen kehittä-minen. Leaderin sovel-taminen edellyttää pai-kallisen toimintaryhmän

perustamista. Suomes-sa toimintaryhmiä alet-tiin muodostaa kylistä käsin. Tehtävää ei annet-tu kunnille, vaan asetel-mat syntyivät kansalai-saktiivisuuden perustal-le. Tässä prosessissa ky-lätoiminnasta kertyneet kokemukset olivat ar-vokkaita; paikallisten toimintaryhmien ensim-mäisiä ohjelmia kirjoit-tamaan valikoituikin 1990-luvun puolivälissä kylätoiminnan aktiiveja. Leader -metodin juurtu-minen Suomeen on pal-jolti kylätoiminnan an-siota.

Kylätoiminnan seu-raava suuri vaihe liit-tyy kunta-ja palvelura-kenneuudistukseen.Va-rovasti arvioiden kuntia on maassamme kymme-nen vuoden kuluttua va-jaat 300. Tutkimusten mukaan kuntaliitokset keskittävät palveluja ja kansalaisten on sopeu-duttava piteneviin asi-ointimatkoihin. Tästä kärsivät etenkin maaseu-tujen asukkaat. Erityisen tarkkana on oltava kun-taliitoksissa, joissa moni-aineksiset ja laajat maa-seutualueet muodosta-vat uuden suurkunnan keskuskaupungin kans-sa.

Suurentuvissa kun-nissa ollaan suunnittele-massa erilaisia aluefoo-rumeita, jotta kuntien osa-alueiden asiat tuli-

sivat huomioon otetuik-si kunnan päätöksente-ossa. Tällaiset kuulemis- ja lausunnonantoelimet ovat kuitenkin kunnalli-sen päätöksenteon osina melko voimattomia. Nii-den ohi on tarvittaessa helppo tehdä päätöksiä. Kuulemisesta on pitkä matka kuuntelemiseen ja huomioon ottamiseen.

Tarvitaan aluefooru-meita väkevämpiä väli-neitä. Maaseudun kan-nalta tärkeä tavoite on kyläsuunnitelmien kyt-keminen osaksi kunnan budjetti- ja kaavoituspro-sessia. Tavoitteena tulee olla järjestely, jossa osa kuntien budjeteista ”alu-eellistetaan” kyläsuun-nitelmien kautta. Kun-nan budjetista irrotet-taisiin kyläkohtaisia ke-hysbudjetteja. Kehykset päättäisi kunnanhallitus kunnanvaltuuston mää-rittelemien periaatteiden mukaisesti. Menettely ei kasvattaisi kunnan bud-jettia, vaan irottaisi osan budjetista alueperustai-seksi. Kunnanosia kos-kevasta budjetoinnista on Ruotsissa saatu hyviä kokemuksia. Kylien ke-hyksiin voitaisiin siirtää esimerkiksi maankäy-tön suunnitteluun, lasten päivähoitoon sekä hoiva-palveluihin liittyviä teh-täviä. Aluksi edettäisiin varovasti, mutta koke-muksen karttuessa kylä-suunnittelun toimivaltaa laajennettaisiin.

Hahmotellussa jär-jestelyssä kylän käsite määriteltäisiin nykyis-tä väljemmin. Uudet ky-lät olisivat olemassa ole-vien kylien muodosta-mia yhteistoiminta-alu-eita. Hallinnollisesti ne olisivat kunnan organi-saatioon kuuluvia alue-lautakuntia, joihin kylä-toimikunnat esittäisivät ja kunnanvaltuusto ni-mittäisi jäsenet. Tavoit-teena olisivat toiminnal-lisesti mahdollisimman luontevat aluekokonai-suudet. Vaikka kuntien rajat jatkossa muuttuisi-vat, maaseudun toimin-nallliset paikallisalueet, uudet kylät pysyisivät. Tämä olisi tärkeää maa-seudun huomioon otta-misen jatkuvuuden kan-nalta. Käsitys maaseu-dusta ei saa olla riippu-vainen hallinnollisista aluejakopäätöksistä.

Hahmoteltu tavoi-te uusiin kyliin perusta-vasta budjetointikäytän-nöstä on vaativa ja tar-vitsee tukea myös ylem-miltä tahoilta. Tärkeitä ylätason välineitä ovat seuraava maaseutupo-liittinen kokonaisohjelma sekä hallituksen vuonna 2009 eduskunnalle anta-ma maaseutupoliittinen selonteko.

Hannu KatajamäkiAluetieteen professoriVaasan yliopisto

Kiitokset vielä päivän järjestelyistä Vuorenky-län ihmisille!

Tämän vuoden alusta on kaksikymmentä piirita-son yhdistystä aloittanut yhteistyön. Yhdistykset haluavat yhdistää voima-varoja samansuuntaisissa asioissa. Päijät-Hämeen kylät on ollut tässä yh-teistyössä aloitteellinen.

Kylätoiminta on myös kansainvälistä. Se tuo toimintaan uusia ulottu-vuuksia. Viimeisen vuo-den aikana Päijät-Hä-meen kylät on vaihtanut kokemuksia ainakin itä-valtalaisten ja walesilais-ten kanssa, sekä käynyt tutustumassa EU-parla-mentin toimintaan.

Toivon, että Te, kyli-en ihmiset, samoin kuin kaupunginosa-alueiden asukkaat, tulette mu-kaan yhdistyksiin. Yh-dessä saadaan isoja asi-oita tehdyksi.

Elämme aikaa, jolloin puhutaan ja kirjoitetaan kuntaliitoksista ja palve-lurakenteista. Kylän yh-distykset ovat tulevai-suudessa hyvinkin iso osa lähidemokratiaa… näin ennustan, että siinä-

kin mielessä kannattaa olla mukana toimimassa.

Äitienpäivän aattona 10.5. kylien väki esittäytyy ky-lämarkkinoilla Lahden sa-tamassa. Päijät-Hämeen kylät, tapahtuman järjestä-jänä, valitsi teemaksi Kylä PARAS paikka. Haluam-me tuoda näkökulmia ja herättää kansalaiskeskus-telua uudistuksista.

Isot kiitokset kaikille teil-le, jotka olette kirjoittaneet, lähettäneet kuvia, tapah-tumatietoja sekä ilmoitat-te tässä lehdessä! Miellyt-tävää Kesää kaikille ja mu-kavia hetkiä kesätapahtu-missa kylissämme!

Kylä – paras paikka!

Hannu MarkkanenPäijät-Hämeen kylät ry, puheenjohtaja

JULKAISIJA: Päijät-Hämeen kylät ry www.phnet.fi /kylat/

TOIMITUSKUNTA: Elina Leppänen, Jouni Ikonen, Mari Kantola, Kristiina Mattila

TAITTO- JA SIVUN VALMISTUS:Koulutuskeskus Salpaus, graafi sen viestinnän media-assistentti opiskelijat

KANNEN KUVAT: Hannu Rinne: Poika puussaPetri Honkanen: JoutsenetTapio Kiviniemi: Kylämarkkinat 2007Nelli Siivonen: ”Zico relaa”

PAINOS 15 000 kpl

PAINO Esa Print Oy, Lahti

Kesä Päijät-Hämeen kylissä –lehti on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät-Hämettä, Lahdessa kylämarkkinoilla sekä muis-sa tapahtumissa.

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RYPäijät-Hämeen kylät ry on maakunnallínen ky-läyhdistys, joka toimii kylien kehittämisen, asu-kas- ja kylätoiminnan sekä maaseudun elinvoi-maisuuden edistämiseksi. Yhdistys rakentaa yh-teistyötä kylien, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Päijät-Hämeen kylät järjestää vuosittain toukokuussa Kylämarkkinat Lahden satamas-sa. Yhdistys järjestää maakunnallisen kyläpäi-vän vuoden kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankeyhteis-työtä on ollut Koulutuskeskus Salpauksen kans-sa vuodesta 2002 lähtien.

www.phnet.fi /kylat

Luet vuosipainosta 2008 Kesä Päijät-Hämeen kylissä lehdestä. Lehdessä on läpileikkaus kylien tapahtumista, ihmisistä ja tekemisistä Päijät-Hämeen kylien alueella eli Päijät-Hä-meen maakunnassa. Keskiaukeamalta löytyy tapahtumakalenteri, jonka avulla kylät kutsu-vat Teidät tapahtumiinsa.

3

Kylä ja kaupunginosa ihmistä lähellä - nyt ja tulevaisuudessaPäijät-Hämeen maaseu-dulla on noin sata kylää. Lahdessa puolestaan on 26 kaupunginosaa. Sari Knuuti toimii Lahden seudun ympäristöpalve-luilla kestävän kehityk-sen ohjaajana vastuualu-eenaan asukastoiminta. Elina Leppänen on kylä-asiamies Päijät-Hämeen kylät -yhdistyksestä.

Elina, onko asukastoi-minta ja kylätoiminta sama asia? Kylätoiminta on asukkaiden toimintaa lähiympäristönsä ja kylän-sä yhteisten asioiden eteen. Asukastoiminta voidaan määritellä ihan samoin. Kylätoiminnassa kyläk-si käsitetään se alue, jonka alueen asukkaat mieltävät kyläksi eli toiminnallinen alue, jossa ihmiset teke-vät asioita yhdessä. Oike-astaan siihen kuuluu, että on olemassa kyläyhdistys tai joku muu vastaavas-ti toimiva paikallisyhdis-tys. Päijät-Hämeen kylät ry:n toiminnassa on maa-seutukylien lisäksi muka-na mm. Liipolan lähiöseu-

ra Lahdesta ja Sepäntähti Heinolasta.

Sari, mitä asukastoi-minta on Lahdessa? Asu-kastoiminta, jota Lahden seudun ympäristöpalve-lut pyörittää, toimii alue- ja virkamieskummimallil-la. Aluekummi on vapaa-ehtoinen henkilö, jonka tehtävänä on viedä tietoa aukkaiden ja virkamies-ten välillä sekä aktivoida asukkaita osallistumaan oman alueensa viihtyi-syyttä ja hyvinvointia edistäviin tapahtumiin. Lahdessa toimii noin va-paaehtoisena 85 alue-kummia, virkamieskum-meja on 15. Virkamies-kummit toimivat oman asiansa asiantuntijoina virkansa puolesta. Vuo-desta 2000 asti kummitoi-mintaa on ylläpidetty ja kehitetty kolmella hank-keella. Nyt kummitoimin-taa pidetään niin tärkeä-nä, että toimintaraha löy-tyy suoraan kaupungin budjetista. Minä toimin kummitoiminnan ohjaa-jana ja tukihenkilönä. Vä-

litän tietoa sekä kannus-tan ja aktivoin. Kummeil-le järjestetään tapaamisia ja ideointi-iltoja sekä tar-vittaessa esimerkiksi kou-lutusta. Puolet työajastani on ympäristöneuvontaa ja –kasvatusta.

Sari, kerro esimerkke-jä aluekummin toimin-nasta? Aluekummi voi järjestää asukkaille esim. ympäristönhoito- tai sii-voustalkoot alueellaan. Vihervuoden 2008 kun-niaksi on esimerkik-si kaupunki kunnostaa leikkipuiston Riihelässä. Puiston avajaiset järjes-tetään yhteistyössä niin, että aluekummi kokoaa asukkaita juhlien järjes-telyihin mukaan.

Elina, mitä eroja on sit-ten aluekummitoimin-nalla ja kylätoiminnalla? Kyläyhdistys toimii kylän tai alueensa yhteisten asi-oiden ja näkemysten ko-koajana, vastaavasti kuin aluekummit. Puolet maa-kuntamme kylistä on teh-nyt kyläsuunnitelman. Se on kyläläisten yhteinen

näkemys kylän tulevai-suudesta sisältäen tavoit-teita ja toimenpiteitä. Par-haimmillaan siinä on saa-tu sovitettua kylän eri yh-distysten ja toimijoiden tarpeet ja voimat yhteen. Kyläsuunnitelma tuo toi-minnalle pitkäjänteisyyt-tä ja sen avulla on hel-pompi saada vaikka kun-ta mukaan kylän hank-keisiin. Kun yhdistys on toimija, se on juridises-ti pätevä vaikka omista-maan, solmimaan sopi-muksia, hakemaan han-kerahaa ja palkkaamaan työntekijöitä. Esimerkke-jä kylätoiminnasta löytyy tästä lehdestä.

Sari, mitä opittavaa voisi olla kylätoiminnas-ta? Tuo kyläsuunnitelma tuntuu hyvältä. Se että on selkeä päämäärä, johon alueen eri toimijat tulevat mukaan. Lahdessa Liipo-lan Lähiöseura on kerän-nyt asioita yhteen lukui-silta alueensa toimijoil-ta kuten seurakunnalta ja koulusta. Nyt kummi-toimintaa ollaan laajenta-

massa Hollolaan ja Nasto-laan, ovat kyläyhdistykset hyvä yhteistyötaho.

Elina, mitä opittavaa aluekummitoiminnasta?Aluekummiksi voi ryh-tyä kuka tahansa, joka on kiinnostunut yhteisis-tä asioista. Aktiivisia ky-läläisiä ei koskaan ole lii-kaa, kyläyhdistyksen hal-lituksen lisäksi toimi-jajoukko voisi joissain kylissä olla laajempi. Se on hienoa, että Lahden kaupunki panostaa asu-kastoimintaan niin että

siihen on puolipäiväinen työntekijä.

Millainen on asukas- ja kylätoiminnan rooli tule-vaisuudessa? Entistä tär-keämpi, vakuuttavat mo-lemmat. Asukastoiminta on osallistumista ja vas-tuunottoa lähiympäris-töstä mutta myös lähei-sistä ja koko naapurustos-ta. Jos kuntakoko kasvaa, on kuntien panostettava enemmän lähidemokra-tiaan. Asukas- ja kylätoi-minnalla olisi siihen pal-jon annettavaa.

Mitä minä voin tehdä lähiympäristöni hyväksi? – Lahden seudun ympäristöneuvonnan puuhun voi käydä kirjoit-tamassa oman ympäristölupauksensa. Vasemmalta Sari Knuuti, Elina Leppänen ja Jouni Ikonen.

Kylien kehitystä Orimattilassa ohjaavat kyläjohtokunnatVuonna 1989 Orimatti-lassa kaupunginvaltuus-to perusti kyläjohtokun-nat. Muutos perustui sil-loiseen vapaakuntakokei-luun. Kyläjohtokunnat toimivat myös koulujen johtokuntina.

Kyläjohtokunnat ovat ilmeisen harvinainen jär-jestely. Kouluasioiden li-säksi, etenkin tänä päi-vänä, painopiste kylä-johtokuntien roolissa on kylien kehittäminen. Ky-läjohtokuntia voidaan verrata lautakuntiin, kau-pungin toimielimiin. Ky-

läjohtokuntien vaalin te-kee kaupunginvaltuusto vaalikausittain. Tätä en-nen kyläkokouksissa ku-kin kylä tekee esityksen-sä kyläjohtokunnan ko-koonpanosta. Näihin etsi-tään aktiivisia kyläläisiä. Poikkeuksetta kaupun-ginvaltuusto on hyväksy-nyt kylien esitykset.

Johtosäännön mukaan kyläjohtokuntien tehtävi-nä ovat: esitysten tekemi-nen talousarvioon ja in-vestointisuunnitelmaan, laatia ja ylläpitää kylä-suunnitelmaa, tehdä aloit-

teita ja antaa lausunto-ja sekä tukea kansalais-toimintaa. Viime vuosina johtokuntien tehtävät ovat keskittyneet EU- rahoit-teisten kehittämishank-keiden käynnistämiseen. Järjestelmä toimi kaupun-gin ja kyläläisten välisenä informaatio- ja keskuste-lukanavana ja aktiivisen kuntalaiskeskustelun yllä-pitäjänä. Kaupunki infor-moi ajankohtaisista asiois-ta kyläjohtokuntia. Kylä-johtokunnille on annettu vuosittain 1 000 euroa nk kylärahaa, jonka kyläjoh-

Kuv

a: U

lla K

anan

en

Kylien ja asukkaiden PARAS?Asuminen ja eläminen on oltava mahdollista ja an-toisaa niin taajamassa kuin kylässäkin. Palvelut eivät saa karata kauaksi. On pys-tyttävä vaikuttamaan asi-oihin. Nämä asiat nousivat keskeisiksi, kun Päijät-Hä-meen kylien hallituksessa mietittiin Paras-hanketta. Jos kuntarajat muuttuvat, jäävät kylät olemaan. Ky-lät ja asuinalueet eivät ka-toa minnekään.

Kylät virallisiksi osiksi kuntaaPäijät-Hämeen kylät ry on valmistelemassa Kou-

lutuskeskus Salpauksen kanssa kehittämishanket-ta Kylät välittää. Kylätoi-minnasta ja siinä käyte-tyistä menetelmistä voi-si olla apua lähidemokra-tian kehittämisessä. Jos kuntakoko kasvaa ja asi-oita hoidetaan yhä enem-män seututasolla, siirtyy päätöksenteko harvem-mille. Paikallisuutta pi-täisi kuitenkin samanai-kaisesti vahvistaa.

Edellisessä yhteishank-keessa kehitettiin muuta-man kylän kanssa Kylän tulevaisuus-taulukko, uu-denlainen, aiempaa ke-

vyempi kyläsuunnitelma. Taulukkomuotoon on kä-tevä kirjata yhteiset asi-at ja tarpeet. Se on selkeä kuntaan päin. Eri kylien asioita on helpompi ver-rata ja rakentaa yhteistyö-tä toisten vastaavien asi-oiden kanssa painiskele-vien kylien kanssa. Tau-lukko helpottaa lisäksi oman toiminnan seuraa-mista. Eri järjestöt voivat myös osallistua, tuomalla siihen oman panoksensa, mitä kukin tekee nyt ja jat-kossakin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kylä-suunnitelma toimisi lähi-

demokratian työkaluna.Kylässä tai taajamassa,

asuinalueella, kannattaisi lähteä keskustelemaan tu-levaisuudesta, eikä odot-taa, että mitenkähän täs-sä sattuu käymään. Olen toiminut kyläkokouksissa ulkopuolisena juontajana, milloin tätä tulevaisuus-keskustelua on käyty. Yh-dessä illassa on saatu esil-le yhteiset tarpeet ja toi-mintaideoita. Illoissa on käytetty osallistavia me-netelmiä. Osallistavia ilto-ja voitaisiin järjestää myös isommalta alueelta, vaik-ka kunnan alueelta.

tokunta voi käyttää par-haaksi katsomallaan ta-valla.

Orimattilassa on tällä hetkellä 13 kyläjohtokun-taa. Tosin on käyty kes-kustelua kyläjohtokunti-en määrän vähentämises-tä siten, että naapurikylät voisivat yhdistää voima-varansa ja perustaa yh-teisen kyläjohtokunnan. Päätösvalta tässä asiassa on kuitenkin kylillä.

Kaupunginohtaja kut-suu vuosittain neljä ker-taa kyläjohtokuntien pu-heenjohtajat ja sihteerit

neuvotteluun. Neuvotte-lun esittelijänä ja sihteeri-nä toimii kaupungin han-keasiamies. Neuvottelus-sa käydään aktiivista kes-kustelua ja osallistujien määrä on lähes aina 100 prosenttinen.

Kuntalaisten osallis-tuminen aktiivisti oman kunnan asioihin (osalli-suus) on edelleen demo-kraattisen järjestelmän keskeinen haaste. Sen merkitys tulee vain kas-vamaan tulevaisuudessa. Orimattilassa käynnissä olevan hankkeen ”Osallis-

tu ja vaikuta Orimattilas-sa” tärkeä kehittämiskoh-de on kyläjohtokuntien aseman vahvistaminen. Kyläjohtokuntajärjestel-mä toimii Orimattilassa. Siitä on saatu hyviä ko-kemuksia. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, että johto-kuntiin saadaan tulevai-suudessakin innokkaita, kylän kehittämisestä kiin-nostuneita jäseniä.

Martti HeinonenKaupunginjohtajaOrimattila

Yhdistykset yhdessäVuoden 2008 alusta ovat seutu- ja maakuntatason yhdistykset kokoontuneet säännöllisesti parantaak-seen yhdistysten välis-tä yhteistyötä. Yhteistyös-sä on mukana noin kaksi-kymmentä alueyhdistys-tä, kuten Päijät-Hämeen Liikunta- ja Urheilu, Pro Agria Häme, Salpausse-län Partiolaiset, Nuoriso-seurojen Liitto ja Leader-toimintaryhmät. Päijät-Hämeen kylät on toimi-nut kokoonkutsujana.

Yhdistykset voivat toi-mia paremmin yhteen, niin kuin kunnatkin,

aloittaa poistamalla pääl-lekkäisyyksiä. Kylät vä-littää –hankkeessa on tar-koitus koota yhteisiä toi-menpiteitä niin, että syn-tyy maakunnall inen ohjelma paikallisen vas-tuun lisäämiseksi. Maa-kunnallinen kyläohjelma on siinä pohjalla mutta näkökulmaa laajennetaan erityisesti yhdistysken-tälle. Tulevaisuudessa yhdistykset voivat ehkä osallistua enemmän pal-velujen järjestämiseen.

Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät ry, kyläasiamies

4

Vipinää Urajärvelle - Peltoset muuttivat kylälle!Vuosi sitten saimme taas uusia asukkaita Urajärvelle, tällä ker-taa Peltosen perheen muutettua Kukkilasta. Peltoset muuttivat Pelto-Hoivalan tilalle, keskelle Urajärven ky-lää ja samalla paikan nimi vaihtui Pelto-Ollilaksi.

Peltosen perheeseen kuuluvat Susanna ja Olli sekä lapset Iina, Joona ja Saana. Lisäksi tilalla temmeltää eläimiä: hevo-sia, poneja, koiria, kanoja sekä pupuja. Perheessä on Jackrussellinterriere-jä, joiden pienimuotois-ta kasvatusta Susanna myös harrastaa Kennel Taskuauringon nimellä. Koko viime kesä kului Peltosilta remonttihom-missa, niin taloa kuin ul-korakennuksia korjaten.

Maaseudun riemuja kaupunkilaislapsillePelto-Ollilan tila toimii perheen kotina, mutta siellä järjestetään myös muuta toimintaa. ”Tilal-lamme tarjotaan maati-laleirejä kouluikäisille, erityisesti kaupunkilais-lapsille, jotka haluavat

lomallaan maaseudulle vaikkapa eläinten kans-sa puuhastelemaan”, kertoo äiti-Susanna toi-minnasta. Esimerkiksi ratsastukseen on hyvät mahdollisuudet. Myös mm. koiraleirejä on tänä kesänä tiedossa. Susan-na on koulutukseltaan sekä perhetyönohjaa-ja että ratsastuksenoh-jaaja, joten hän voi leiri-toiminnassa hyödyntää molempia ammattejaan. Peltosten leiritoimintaa on käynnistelty talven ajan ja kesän koittaes-sa palvelu on jo täydes-sä vauhdissa, majoitus-tiloja on talviaikana ol-lut neljälle leiriläiselle ja kevään myötä paikat li-sääntyivät viiteentois-ta. Kesän lemmikkieläin ja ratsastusleirit ovatkin jo lähes loppuunmyy-tyjä. ”Kesällä tarjoam-me turistiratsastustunte-ja, leiritoiminnan lisäksi, erilaisten tapahtumien ponitalutuksia unohta-matta”, kertoo Susan-na palveluista Urajärven kesäasukkaille.

Kova kysyntä paikal-le on ollut myös lähiseu-tujen päiväkotien kevät-retkikohteena. ”Tanner-

ta tömistää kesän alkaes-sa hevosten lisäksi myös monikymmenpäiset lap-siryhmät tutustuessaan maatilan eläimiin ohjatus-ti”, naurahtaa Susanna.

Leiritoiminnan lisäksi Pelto-Ollila toimii myös Asikkalan 4H-yhdis-tyksen kotitallina. Tämä tarkoittaa mm. sitä että Heppakerho on aloitta-nut toimintansa kyläl-lämme marraskuussa 2007. Kerho kokoontuu aina keskiviikkoisin tun-nin ajan. Hevosteluun ovat tervetulleita kaikki kouluikäiset tytöt ja po-jat. Tällä hetkellä aktii-visia kerholaisia onkin jo 10. Myös muut aikui-set ja lapset pääsevät Pel-to-Ollilan tilalla ratsasta-maan ohjatusti joko juu-ri valmistuvalla kentällä tai maastossa Urajärven silmiä hivelevän kauniis-sa maalaismaisemassa.

Perhe on ollut todella tyytyväinen muuttoonsa. ”Olen viihtynyt uudes-sa koulussa Urajärvel-lä, ja saanut uusia ystä-viä” kertoo kolmasluok-kalainen Iina. Vanhem-mat ovat olleet iloisesti yllättyneitä siitä kuinka

Leader –rahoitus tukee maaseudun elinvoimaisuuttaToimintaryhmätyö ja Leader –toimintatapa tuli osaksi suomalaista maa-seutu- ja kehittämispoli-tiikkaa Suomen EU-jäse-nyyden myötä. Toimin-taryhmätyötä ja Leader –metodia on siis toteu-tettu Suomessa ja Päi-jät-Hämeessä yli 10-vuo-den ajan. Leader –sana tulee ranskankielestä ja se tarkoittaa käännetty-nä maaseudun taloudel-lisen toiminnan yhdyssi-teiden vahvistamista. Al-kaneella Euroopan uni-onin vuosien 2007-2013 ohjelmakaudella kaikki maamme toimintaryh-mät toimivat saman Lea-der –rahoitusinstrumen-tin avulla.

Toimintaryhmätyössä ja Leader –toimintatavas-sa ovat keskeisessä roo-lissa paikallislähtöisyys ja alhaalta-ylös –toimin-taperiaate sekä paikalli-nen kumppanuus. Pai-kallislähtöisyys ja alhaal-

ta - ylös toimintaperiaate näkyvät parhaiten siinä, että jokainen Suomen 55- toimintaryhmästä toteut-taa omista paikallisista lähtökohdista laadittua kehittämisohjelmaa. Pai-kalliset kehittämisohjel-mat on laadittu yhdes-sä paikallisten asukkai-den, järjestöjen ja kunti-en kanssa osallistavasti. Lisäksi paikallislähtöi-syys näkyy toimintaryh-mien toiminnassa siinä, että rahoitettujen hank-keiden tulee olla paikal-lislähtöisiä ja hankkei-den tulee tähdätä jonkin paikallisen ongelman parantamiseen tai uuden toiminnan kokeilemiseen tai käynnistämiseen.

Kumppanuudella Lea-der –toiminnassa tarkoi-tetaan sitä että tähdätään laajaan, kunta- ja hallin-nolliset rajat ylittävään yhteistyöhön eri toimi-joiden kesken. Paikalli-nen kumppanuus näkyy

myös siinä että toiminta-ryhmät ovat rekisteröi-tyjä yhdistyksiä, joiden hallinnossa toteutetaan ns. kolmikantaperiaatet-ta, jonka mukaan yhdis-tyksen toimeenpanoval-taa käyttävässä hallituk-sessa ovat tasapuolises-ti edustettuina alueen asukkaat, alueen yhdis-tykset ja muut yhteisöt sekä alueen kunnat.

Päijät-Hämeessä toi-mii alkaneella vuosien 2007-2013 ohjelmakau-della kolme toimintaryh-mää: Päijänne-Leader ry, Etpähä ry, sekä Sil-mu ry. Päijänne-Leader toimii pohjoisessa Päijät-Hämeessä toiminta-alu-eenaan Asikkalan, Sys-män, Padasjoen ja Har-tolan kunnat sekä Hei-nolan kaupunki. Näiden lisäksi Päijänne-Leaderin toiminta-alueeseen kuu-luu Etelä-Savon maakun-nasta Pertunmaan kunta. Etpähä ry toimii Lahden

hyvin heidät on kylällä otettu vastaan. Kaikkia tarvittavia palveluita on löytynyt omalta kyläl-tä ja kyläläiset ovat oma-aloitteisesti tulleet esit-täytymään ja jutustele-maan.

Myös kylällä ollaan tyy-tyväisiä uusiin tulokkai-siin. Pienet lapset ovat tietysti aina tervetulleita

kylään, jossa kyläkoulun kohtalo on silloin täl-löin liipaisimella! Mut-ta ennen kaikkea kaikki uusi liiketoiminta ja yrit-täminen tuo vaihtelua ja elämää kylälle. Varsin-kin tällainen kiinteästi maaseutuun ja sen par-haimpiin puoliin nojau-tuva toiminta on omiaan Urajärvelle. Kylän tarjo-amat elämykset eivät ole

vain meidän yksinoike-us, vaan myös kaupun-kilapset ovat oikeutettu-ja nauttimaan kauniista ja elävästä maaseudusta.

www.pelto-ollila.com

Teksti Kaisa VuorivirtaKuva Milla Tammisaari

seutukunnalla toiminta-alueenaan Hämeenkos-ken, Hollolan, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Orimattilan kaupunki. Artjärvellä toimii Silmu ry, jonka muu toimin-ta-alue ulottuu Uudel-lemaalle ja Itä-Uudelle-maalle.

Toteuttaakseen laatimi-aan paikallislähtöisiä kehittämisohjelmia toi-mintaryhmät rahoitta-vat toiminta-alueellaan erilaisia kehittämis-, in-vestointi- ja koulutus-hankkeita. Näiden hank-keiden hakijoina voivat toimia alueen kunnat, erilaiset yhdistykset, sää-tiöt ja järjestöt sekä alu-een yritykset. Hankkeet ovat tavoitteellista ja jär-jestäytynyttä toimintaa jonkin asian parantami-seksi, kokeilemiseksi tai aloittamiseksi. Hankkeil-la on selkeä alku ja lop-pu. Hankkeet saavat kes-tää pääsääntöisesti enin-

tään kolme vuotta. Ra-hoitettavien hankkeiden tulee toteuttaa toimin-taryhmien oman kehit-tämisohjelman lisäksi Manner-Suomen maa-seudun kehittämisohjel-maa vuosille 2007-2013. Alkaneella ohjelmakau-della yritysrahoitus ja uusien työpaikkojen luo-minen on saanut toimin-taryhmätyössä entis-tä keskeisemmän roolin. Tästä huolimatta toimin-taryhmät tukevat myös erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden ke-hittämis- ja investointi-hankkeita. Lisätietoa toi-mintaryhmätyöstä ja eri-laisista rahoitusmahdol-lisuuksista saat ottamalla yhteyttä joko oman alu-eesi toimintaryhmään tai Hämeen TE –keskuksen maaseutuosastoon.

Teksti:Jukka-Pekka Jauhiainen

Päijänne-Leader ryMaritta VirtanenToiminnanjohtajaRauhankatu 3 A18100 Heinola044-308 8600maritta.virtanen@paijanne-leader.net

Etpähä Jukka-Pekka JauhiainenToiminnanjohtajaVirkatie 116 600 Järvelä0400-876 442etpaha@phnet.fi

Silmu rySirkka MalkkiToiminnanjohtajaKirkkotie 17607171 Pornainen040-569 0068sirkka.malkki@silmu.info

Kylä PARAS paikka asua

5

Monta hyvää syytä● kaupan sulkeu-tuminen

● koulun lakkau-tusuhalla ”härnää-minen” ja palvelu-jen karsiminen

● uuden kaupan avautuminen!

● valon juhla, laskiainen, äitien-päivä…

● mahottoman joutuisat junayh-teydet lähikyliin; Lahteen, Riksuun ja Stadiin.

● kippurainen, mutta näppärä väylä Mäntsälään

● työtä ja joutilai-suutta

● maalaistunnel-maa ja infrastruk-tuuria

● perinteitä ja nykyaikaa

● mukava ja tur-vallinen kyläkoulu

● kuusijuhla ja kevätiltamat

●”sen seitsemän seuraa”

● talkoot kauka-lolla, urheiluken-tällä…

● toimintaa palo-tallilla, työväen-talolla ja Lappi-linnassa

● palveluja ja juttuseuraa kylä-tuvalla

● markkinoita ja näyttelyitä

● naapureita ja kylähulluja

OLLA LAPPILALAINEN! Lappilalainen toimii ja taistelee, juhlii ja harrastaa.

Tervetuloa tutustumaan!

Mari Niinistö

Kuvittele, Villähteellä!

Oman onnensa seppiäOnnellisen ihmisen tunnusmerkkejä on muun muassa se, että tekee sitä mistä pitää.

Yksi tekemisen muoto on taiteen puuhaaminen enemmän tai vähem-män tosissaan, sen mo-nin eri keinoin. Taidehan on tärkeä osa elämää, kä-sittää laajasti arkielämän kokemuksiakin. Mutta yhtä tärkeää on taiteen kyky irrottaa meidät ar-jesta. Pelkästään taiteelli-sen ulottuvuuden tutkai-lu on kiinnostavaa, mut-ta mielessä on taka-aja-tus; jos kylällä on monen monta tekijää, onko se merkki onnellisesta ky-lästä?

Tekemisen riemu vs. saamattomuus... elämä on tässä ja nyt. Onni teh-dään tekemällä ja sepät hikoilkoot ahjonsa ää-rellä. Siitä se hyvä mieli syntyy; tekemisestä, val-miiksi saattamisesta.

Se vie pientä kylää-kin eteenpäin, pienissä osissa. Erikseen mutta yhdessä. Kylän elämää miettiessä kyse voisi olla muustakin tekemisestä ja arvoista kuin taitees-ta. Pienten asioiden mer-kitys on suurempi, kuin mitä yksilö usein pystyy kuvittelemaan. Oman ajan käyttö ja tekojen vaikutus muihin alimi-toitetaan helposti, onni kiertää pientä kehää. Jos

oppii laajentamaan ke-häänsä, kokemus elä-mästä rullaa uusiin ulot-tuvuuksiin ja ottaa mu-kaansa muitakin.

Onni kietoutuu taiteen ympärille monin säikein. Se koskettaa niin hän-tä, joka sitä tekee, kuin myös häntä, joka on tul-lut katsomaan näkyväk-si saatettua hengen työ-tä. Oman onnensa seppiä on kylällämme enemmän kuin mitä näiltä riveiltä löytyy, mutta täällä taide on vienyt mennessään muiden muassa Tuomo Tapanisen, jonka koti-seuturakkaus on saanut valokuvaamaan omaa kyläänsä. Myös hänen elokuvansa Villähtees-tä on idyllinen kuvaus kotikylän elämästä, joka jokaisen Villähteeläisen olisi hyvä nähdä. Tunne-tuimpia taiteilijoitamme ovat Elo Kallionpää ja Seppo Suomensyrjä, jot-ka löytyvät myös Villäh-teen www sivuilta. Suo-mensyrjän Motosaurus pääsi edustamaan ky-läyhdistyksen T-paitaa vuosi sitten, jota sittem-min markkinaväki pää-si myös ihan ’livenä’ ih-mettelemään Villähteen kesämarkkinoilla.

Taide ja käsityö am-mattina kantaa muuta-mia näinkin pienessä ky-lässä. Kylällä on kou-lutettu taideterapeut-ti Katri Kokko, jonka www-sivut ovat kenties

jo avautuneet lehden il-mestyessä (www.taide-terapiamatkaminuuteen.fi). Taidokkaita tiffa-ny- ja lyijylasitöitä tekee työkseen Margit Veden-pää, jolla on lasipaja Teh-dastie 10:ssä.

Kylän tuore satukirjai-lija Anne Kotokorpi kävi Leikkitupa Vilskeessäkin esittelemässä uutta tuo-tantoa, Nallukan tarinoi-ta. Ruohonjuuritason ak-tiivinen harrastelu kä-sitöiden parissa näkyy Wellamo-opiston järjes-täminä käsityö- ja taide-kerhoina, jonka puitteis-sa järjestettiin myös en-simmäinen näyttely Vil-lähteellä huhtikuussa.

Sitten on suuri jouk-ko käsityöläisiä ja sun-nuntaimaalareita, jotka tekevät unelmistaan tot-ta kun vaan pääsevät vi-reeseen ja saavat siihen mahdollisuuden. Heille oma tekeminen jää var-sin subjektiiviseksi ko-kemukseksi, mutta ken-ties jonain päivänä joku muukin rohkenee Anne Tuukkalan tavoin ja tart-tuu tilaisuuteen järjestää oma pieni taidenäyttely, vaikkapa kylätoimiston tiloissa. Tervetuloa kau-empaakin Annen valo-kuvanäyttelyn avajaisiin 8.6. klo 16:00 Villähteen vanhalle kyläkoululle, Kärrytie 7!

Jutun pitäisi jo oikeas-taan loppua, mutta ky-synpä ihan kiusallani, ai-hetta sivuten, että mikä teko vei sinut tänään lä-hemmäs unelmaasi?

Teksti: Sari KarhuValokuvaus: Anne Tuukkala

Kylämarkkinat 2007

KUVA: MIA SULKUMÄKI

KUVA: TAPIO KIVINIEMI

KUVA: MIA SULKUMÄKI

Kylä PARAS paikka asua

6

Kylä PARAS paikka? - Mitä mieltä nuoret kunnallisvaaliehdokkaat ovat kylistä

Kuka olet, miksi ehdolla ja missä?

Miten arvioit Paras-hankkeen vaikuttavan omalla alueellasi? Kaisa: Valitettavasti en

usko, että Paras-hanke vaikuttaa omalle alueel-leni merkittävästi.

Miikka: Uskon, että hy-vien yhteyksien päässä oleva Hämeenkoski tu-lee hyötymään Paras-hankkeesta. Palveluiden parantaminen hankkeen paras puoli ja se tekee hankkeen myös kunnal-le välttämättömäksi. Ih-misten pelko siitä, että

palvelut katoavat kun-nasta, on hieman liioitel-tu, mutta osittain myös aiheellinen. Uskon kui-tenkin, että yhteistyön ja tulevaisuudessa myös kuntaliitosten myötä Hä-meenkoskikin saa uusia ystäviä eikä vihamiehiä. Kuntayhteistyö on mie-lestäni mahdollisuus, ei maailmanloppu.

Sami: Palveluorganisaati-oiden yhdistämistä kun-

tarajojen yli tulee toki sel-vittää, samoin kuin mah-dollisten kuntien yhdis-tymisten hyödyt ja haitat. Uskon kuitenkin, että suurimmat vaikutukset näillä yhdistymisillä olisi Lahtea ympäröiville kun-nille, ei niinkään Lahdelle itselleen.

Ossi: Konkreettisesti Hei-nolaan ei suuria ja mul-listavia muutoksia ole ai-van lähivuosina tulossa.

Hartolan ja Pertunmaan kanssa kaavailtu kunta-liitos olisi sellainen ollut, mutta nyt konkreettisim-mat muutokset liittyne-vät toimintojen tehosta-miseen ja yhdenmukais-tamiseen niin paikallisesti kuin myös ylialueellises-ti. Tämä on mielestäni täysin riittävää tässä vai-heessa ja liitoskeskuste-luja esimerkiksi Lahden kanssa ei ole syytä aktii-visesti käynnistää.

Kaisa Koskelo, polii-tiikan ”untuvikkoeh-dokas” Hollolasta. 17 -vuotias Tenni-lässä asuva lähihoi-tajaopiskelija, joka haluaa valmistua sairaankuljettajaksi.

Olen ehdokkaana Hollo-lassa Keskustan listoilla. Olen aina ollut kiinnostu-nut politiikasta ja varsin-kin kuntapolitiikasta, isä-ni luottamustehtäviä ikä-ni seuranneena.

Miikka Lönnqvist, ”poliittinen broileri ” Hämeenkoskelta. 18-vuotias kevään ylioppilas. Harrastaa aktiivisesti politiikkaa sekä järjestötoimintaa ( Etelä-Hämeen Sos. Dem. Nuorten ja Hämeenkosken Sosi-alidemokraattien pj). Toukokuusta alkaen KE Satu Taiveahon eri-tyisavustaja Eduskun-nassa. Pyrkii Helsingin Yliopistoon lukemaan valtiotieteitä.

Kunnallisvaaliehdok-kuus on luonnollinen asia. Haluan vaikuttaa ja tuoda nuorta näkökul-maa kotikuntani päätök-sentekoon.

Sami Hietanen, su-kunsa ”vihreä lam-mas” Lahdesta. 23 – vuotias sosiaa-lialalta valmistuva opiskelija Lahdesta, minne opiskelut toivat Helsingistä. Asuu yk-sin, mutta seurustelee.

Olen vihreiden ehdok-kaana Lahdessa (Lahden Vihreiden Nuorten va-rapj). Innostukseni poli-tiikkaan tulee perhepii-ristä, jossa tosin kanna-tetaan toista puoluetta. Vihreiden arvomaailma ja yhteydet kansalaisjär-jestöihin vetosivat.

Ossi Arvela, porukan ”poliittinen konkari” Heinolasta. 29 –vuotias pro-jektikordinaattori, yrittäjä, naimisissa eli vaimo ja tytär.

Olen Kokoomuksen eh-dokkaana jo kolmatta kertaa. Tulin aikoinaan valituksi kaupunginval-tuustoon nuorimpana Heinolan historiassa ja sen jälkeen ei ole maltta-nut poiskaan jättäytyä. Ensimmäisen kauden jäl-keen olen osallistunut va-ravaltuutettuna aktiivi-sesti kokouksiin, oppi-en vaikuttamismahdolli-suuksista paljon uutta.

Miten koet ” Kylä PARAS paikka”?Kaisa: Hyvin paikkansa pitävä lausahdus. Olen aina ihaillut kotikylää-ni, sen rauhallisuutta. Si-vukylät ovat mielestäni parhaita paikkoja.

Miikka: Kirkonkylän poi-kana minulle tulee mie-leen oma kirkonkylä, jota on aina kutsuttu ”kyläk-si” ja se minulle on pa-ras paikka. Mieleen tulee myös Paras-hanke.

Sami: Yhteisöllisyyttä ko-rostaen on tärkeää, että lähellämme on aidosti välittäviä ihmisiä, jotka

eivät jätä meitä pulaan, kunnioittavat toisiaan ja suvaitsevat erilaisuut-ta. Sydämeltäni kaupun-kilaisena uskon, että yh-teisöllisyys voi toteutua myös vaikka kerrosta-lossa - joka on kuin pieni kylä sinänsä.

Ossi: Kylämuotoinen asu-minen olisi varmaan ide-aali asumistapa monella eri tavalla, mutta nyky-elämän kiireinen elämän-rytmi ja ennen kaikkea ihmisten asenteet ajavat meitä enemmän kaupun-kikeskuksiin.

Mitkä palvelut ovat mielestäsi lähipalveluja ja miten lähellä niiden olisi oltava? Kaisa: Päivittäistavara-

kaupat, koulut, päivähoi-to sekä terveydenhuol-to. Sivukylällä kasvanee-na olen tottunut siihen, että kaikki ei ole käve-lymatkan päässä. Kau-pat voisivat olla lähem-pänä kuin 12 km päässä. Yli 40 km kauppareissus-ta on liikaa.

Miikka: Päivittäistavara-kauppa, posti- ja pankki-palvelut sekä kunnalliset palvelut; sosiaali- ja ter-veyspalvelut, päivähoi-topalvelut sekä perus-opetuspalvelut. Erityi-sesti ikääntyvä väestö tarvitsee näitä lähipal-veluita, jotka löytyisivät omasta asuintaajamas-ta tai ainakin 10-15 ki-lometrin säteeltä. Myös lapsiperheet tarvitsevat päiväkoti- ja perusope-tuspalvelut läheltä.

Sami: Lähiöstä ja kylästä tulisi löytyä ainakin yksi päivittäistavarakauppa, jossa voisivat toimia myös posti- ja kioskipalvelut.

Yhä suurempi osa pal-veluista siirtyy internet-tiin, mutta ei pidä unoh-taa ilman nettipalveluja olevaa kansanosaa.

Kylässä tai lähiössä tu-lisi olla myös kokoontu-mispaikka (muukin kuin kapakka), jossa yhteisöl-lisyyttä voisi toteuttaa eli koulu, kerhorakennus, puisto tai jokin muu tila.

Ossi: Päivittäisruokakau-pat, päivähoito ja vaik-kapa kaikkien ulottuvil-la oleva julkinen liiken-ne, joka voi olla monesti ratkaista sen, onko joku tietty palvelu etääm-mällä asuvalle silti lähi-palvelu. Palvelun luok-se pääsemiseen käytetty aika on välimatkaa olen-naisempi kysymys.

Mikä on parasta asuinkylässäsi/-paikassasi ja mikä tekisi sen vielä paremmaksi? Mitä palveluja/ toimintoja erityisesti nuorille pitäisi olla kylissä?

Kaisa: - Ehdottomasti pa-rasta on rauhallisuus ja seudun kauneus. Voi harrastaa, mitä haluaa, eikä tarvitse pahemmin naapureitakaan miettiä. Pihassa voi päästää koi-ran irti ja lähteä suoraan metsään tai pellolle, fi i-liksestä riippuen.

- Vain järvi tai ranta puuttuu. Kaikki muu on jo tarpeeksi hyvää.

- Varhaisnuorille kyläl-läni on partio ja kokki-koulu. Hiukan vanhem-mille nuorille pitäisi olla jotain järkevää hyvää ja kehittävää yhteistä teke-mistä. Voi olla, että tä-män kylän nuoret siitä pitävät enemmän ehkä kuntakeskuksen ja siellä on enemmän nuoria.

Miikka: - Parasta on maa-laispitäjän rauhallisuus ja elämän tasapainoi-suus; kaikki tuntevat toi-sensa ja elämä sujuu hy-vässä hengessä. Kaikki elämisen ja olemisen pal-velut löytyvät läheltä.

- Harrastusmahdolli-suuksia pitäisi olla enem-män ja niitä pitäisi tuo-da paremmin esille. Pal-veluita tulisi myös kehit-tää vastaamaan nykyisiä tarpeita. Nuoria tulisi kuunnella päätöksente-ossa. Eriasia on, halu-avatko nuoret tulla kuul-luiksi.

- Kunnassa tulisi olla ainakin yksi nuorten ko-koontumispaikka, nuori-sotalo tai vastaava. Myös kylissä nuorten omaa mielipidettä tulisi kar-toittaa siitä, mitä he ha-luavat vapaa-aikanaan tehdä. Kyläyhdistyksien roolia tapahtumienjärjes-täjänä tulisi lisätä, koska ne voivat olla nuortenkin asialla.

Sami: - Lahdessa kaik-ki palvelut ovat suhteel-lisen lähellä ja kaikkien ulottuvilla, koska linja-autot liikennöivät myös kaukaisimpiin lähiöi-hin. Pidän kaupungin

kulttuurikeskeisyydestä, täällä tapahtuu loppujen lopuksi aika paljon.- Lisäpanostus tervey-denhoito- ja sosiaalipal-veluihin sekä joukkolii-kenteeseen ei olisi pa-hitteeksi. Koulu-uudis-tus oli aikamoinen virhe, sillä se hajotti monta yh-teisöä. Luulen, että tästä joudutaan maksamaan tulevaisuudessa, kun nuorten syrjäytyneisyys lisääntyy.- Nuorilta itseltään pitää kysyä, koska heidän tar-peensa vaihtelee asuin-paikasta riippuen.Heiltä löytyy kykyä kes-kustella, ideoida ja päät-tää asioista, kun oikea mahdollisuus annetaan. Kaikkialla pitäisi kan-nustaa nuoria osallistu-maan enemmän yhteisis-tä asioista päättämiseen.

Ossi: - Parasta Heinolas-sa ovat sen monet mah-dollisuudet sijainnin, rik-kaan luonnon ja monien kaupungista löytyvien moniosaajien puolesta. Heinolassa on hyvä kas-vaa isoksi.

- Yhdistysten ja mui-den toimijoiden aktivoi-minen toimimaan nä-kyvämmin, oman alu-een vahvuudet ja oman osaamisen tiedostami-nen lisäisi yhteisöllisyyt-tä. Kaupunki voi tukea toimintoja muullakin ta-voin kuin vuosittaisilla kulttuuriavustuksilla.

- Nuorille ei välttämät-tä aina tarvitse olla suur-ta hienoa ja kallista, jotta nuoret saataisiin aktivoi-tua. Annettaisiin ”pallo” nuorille eli määräraha, jonka käyttämisestä pää-tettäisiin yhdessä nuor-ten kanssa. Järjestetään tapahtuma, suunnitel-laan ja toteutetaan skeit-tipuisto, hankitaan har-rastusvälineitä yms. Pal-velutarpeet vaihtelevat alueittain, joten tärkeintä on luoda oikeat palvelut oikeaan paikkaan.

Kylämarkkinat

7

Kylämarkkinat 2008 – kylä PARAS paikka la 10.5.2008klo 9-15 Lahden matkustajasatamassa

Paikallisia tuotteita, herkkuja, kädentaitoja, talutusratsastusta. Kylä- ja asukastoimintaa, elämää ja asumista maalla.

9.00 Kylämarkkinat aukeavat 10.00 Kylämarkkinoiden avaus, kansanedustaja Ilkka Viljanen Päijät-Hämeen Vuoden kylän 2008 julkistaminen ja

palkitseminen,Päijät-Hämeen kylät ry 11.00 Kärkölän pelimannit 12.00 Kylä PARAS paikka –kilpailu TANSSI TÄHTIEN KANSSA -osuus Kilpailijoina nuoret kunnallisvaaliehdokkaat: Kaisa Koskelo, Miikka Lönnqvist, Sami Hietanen, Ossi Arvela Tanssittajina Titta Malinen & co Lahden Tanssiurheiluseurasta Arvovaltainen tuomaristo paikallisista vaikuttajista 13.00 Kärkölän pelimannit 14.00 Varjonukketeatteria, Ravioskorven lapset Ravioskorpi – kulttuurin kummikylä 2008 15.00 Kylämarkkinat päättyvät

Juontaja Jenni Vuorio

Järjestäjä Päijät-Hämeen kylät ry www.phnet.fi /kylat/

Kylämarkkinoilla tapahtuuKylämarkkinat tuovat maaseudun ja paikalliset tuotteet jälleen kaupun-kiin. Päijät-Hämeen ky-lät ry järjestää markkinat Lahden satamassa äitien-päivän aattona nyt yh-dennentoista kerran. Ky-lien tuottajat, tekijät ja tai-tajat tulevat markkinoil-le myymään tuotteitaan. Kyläyhdistykset, joita on mukana parikymmentä, tekevät tutuksi maaseu-dun elämää, osaamista ja

asumista.Markkinoitten teema

on Kylä PARAS paikka. Teemalla halutaan koros-taa paikallisuuden merki-tystä, kuinka kylä ja kau-punginosa ovat arjessa lähellä. Yhdistyksillä on makasiinissa yhteisosas-to, jossa voi käydä raken-tamassa oman kylän tai toiveensa lähiympäristös-tään. Teemasta kuullaan myös kansanedustaja Ilk-ka Viljasen ajatuksia. Hän toimii myös Uusi kunta – selvityksen puheenjohta-jana. Päijät-Hämeen Vuo-den Kylä 2007, Vuoren-kylä Hartolasta on pal-kitsemassa maakunnan Vuoden Kylää 2008.

Paikallistietoja ja taito-ja testataan tällä kertaa nuorilta kunnallisvaali-ehdokkailta. Tanssitaito-han on päättäjäntyössä oleellista. Lahden Tans-siurheiluseuran nuo-ret tanssijat perehdyttä-

vät ehdokkaamme cha-cha latinotanssin salai-suuksiin. Arvovaltainen maakunnan vaikuttajis-ta koostuva raati sekä tie-tysti markkinyleisön ää-net ratkaisevat voittajan.

Kylämarkkinoilla viih-dyttää kansanmusiikkia ja vanhaa tanssimusiik-kia soittava Kärkölän pe-limannit.

Sysmän Ravioskorven kylän lapset esittävät var-joteatteria, jota ovat ope-telleet läänintaiteilija Hannu Räisän avustuk-sella. Ravioskorpi on Hä-meen Taidetoimikunnan kummikylä 2008.

Tervetuloa viihtymään kylämarkkinoille!

Lisätietoa markkinoista Elina, 044 708 0005, elina.leppanen@salpaus.fi markkinapaikkavarauk-set Sirpa, 050 529 1549, sirpa.kerppila@phnet.fi

Kärkölän pelimannit tahdittavat markkinamenoaKärkölän pelimannit ovat soittaneet yhdessä erilaisissa kokoonpanois-sa yli 30 vuotta. Musiikin riemu innostaa aina edel-leen. Nykykokoonpanos-sa on kymmenen soit-tajaa. Pelimannien yk-kösviulistina ja yhtyeen johtajana toimii Matti Kuusisto. Ryhmä toimii talvisin Wellamo-opis-

ton kansanmusiikkiryh-mänä Kärkölässä. Ryh-mä on levyttänyt vuonna 2007 ”HOHHOI”-Kärkö-lä soi CD-levyllisen kan-sanmusiikkia ja peliman-nihenkistä musiikkia. Le-vyllä on mukana Kärkölä-aiheiset Ranta-Vaahalan valssi ja Järvelän jenkka. Äänitettä on myynnissä kylämarkkinoilla.

Titta tanssittaa Tähti-ehdokkaitaTanssien tähdeksi –vaik-ka päättäjäksi. Nuoret kunnallisvaaliehdokkaat kisaavat lattaritansseissa kylämarkkinoilla. Tans-sittajana toimii laulaja-tanssija Titta Malinen tanssijaystävineen.

Titta Malinen on hä-meenkoskelainen maati-lan tyttö, joka aikoo teh-dä musiikkitaiteilijan töi-tä maatalousyrittäjyyden ohella. Kotitilalla on lyp-sykarja sekä peltoviljelyä. - Ei täältä halua mihin-kään lähteä, sukupolven-vaihdos pitäisi tehdä pa-rin vuoden sisällä.

Maatalousalan töissä pidän eniten työskente-lystä eläinten parissa, eri-tyisesti eläinten hyvin-vointi ja terveys ovat tär-keitä, Titta kertoo. Lapse-na kesät kuluivat omien hevosten ratsailla ja maa-tilan eläimiä hoitaen. He-vostytön laulut kaikuivat

tallin seinille. Kotitilan töihin hän hankki amma-tillisen koulutuksen.

Titta tutustui tanssihar-rastukseen Lahden Tans-siurheiluseura Nick’s Dance Sportin ohjaamal-la kurssilla. Titta muiste-lee, että se oli rakkautta ensi askelilla, oma liikun-talaji löytyi. Tanssin kaut-ta esiintyminen ja laulu-kin sitten saivat hurjasti tulta alleen.

Vahva yrittäjähenki pi-tää kiinni maatilalla ja juuri se sama yhdistettynä musiikkiin on vienyt ar-tistikoulutukseen. Vajaan vuoden kestävän koulu-tuksen pääpaino on mu-siikkialan businessasiois-sa kuten markkinoinnissa, talouden ja ohjelmiston suunnittelussa. - Esiin-tymisasioitakin saam-me koulutuksessa opis-kella huippuohjauksessa, mm. Irina Milan ja Katrii-

na Honkanen sekä Taisto Lunkka ovat kouluttajina.

- Olisi upeaa lisätä maa-seudun tunnelmallis-ten seurantalojen käyttöä tanssien ja iltamien muo-dossa, Titta suunnittelee. - Nostalgisen iltamakult-tuurin ihailijoina etsim-me yhteistyökumppania, jonka kanssa voisimme el-vyttää osaltamme vanhaa perinnettä, myös koko il-lan ohjelman kasaaminen kiinnostaa. Ohjelma voisi sisältää näytelmän ja tans-siopetusta sekä orkesteri-tanssit. Titta ja hänen nas-tolalainen tanssiorkeste-rinsa Timantti esittää oh-jelmistoa, jonka pääpaino on tanssin svengaavalla kulta-ajalla, 30-60-luvuil-la. Orkesterin voi nähdä ja kuulla seuraavan kerran Hämeenkoskella Ravinto-la Starissa 17.5.

www.tittajatimantti.fi

KUVA: MIA SULKUMÄKI

Kylämarkkinat

KU

VA

: EE

RO

KO

KK

O

8

Artjärven Ykköstupa,kuntalaisten yhteinen olohuoneArtjärven Vanhusten-tuki ry ja Artjärven seu-rakunta yhdessä ovat vuokranneet käyttöönsä entisen kirjaston tilat Art-järven keskustasta. Nimi-kilpailun tuloksena tila nimettiin Ykköstuvaksi.

Kaikki alkoi siitä, kun seurakunta oli saanut pro-jektirahoitusta perhekah-vilatoiminnan käynnis-tämiseksi, mutta toimin-nalle sopivaa tilaa ei ol-lut. Vanhustentuki ry oli myös pitkään harmitellut sopivan tilan puutetta toi-mintansa järjestämiseksi. Näin löytyi yhteinen tarve saada tilat toiminta- ja ta-paamispaikaksi.

Seurakunta on Ykkös-tuvan päävuokralainen ja muut tilan käyttäjät mak-savat osuutensa käyttä-miensä tuntien perus-teella. Tilaa käyttää seu-rakunnan ja Vanhusten-tuen lisäksi mm. kunnan nuorisotoimi Nuokku- iltojensa järjestämiseen sekä Wellamo- opisto. Ti-laa vuokrataan myös sa-tunnaisesti esim. kokous-ten ja muiden tilaisuuksi-en järjestämiseen.

Artjärven Vanhusten-tuki ry:n pyrkimys on saada projektirahoitus

hankkeelle jonka tavoit-teena on vähentää syrjäy-tymisen uhkaa maaseu-dulla. Näin tilaa voitai-siin käyttää tehokkaam-min ja monipuolisemmin tarjoten hyötyä useam-mille kuntalaisille.

Päijät-Hämeen Kylät ry:n Kyllikki 2- hankkee-seen on tarkoitus kytkeä Villikkalan NS ja Van-hustentuki ry yhteispon-nistuksena. Hankkeen to-teutuessa kaikkia yhdis-tyksiä odotetaan mukaan omalla panoksellaan.

Vanhustentuki ry järjes-ti Ykköstuvan avajaispäi-vän helmikuussa jolloin tilassa oli nähtävillä van-hoista valokuvista ja niihin liittyvistä tarinoista koottu näyttely. Näyttely oli Mik-kelissä kulttuuria opiskele-van artjärveläisen käsialaa. Avajaisten ohjelmassa oli myös haitarinsoittoa, ru-nonlausuntaa, nimikilpai-lu, arpajaiset, kyläkirjoja nähtävillä ja tietenkin kah-vitarjoilu. Avajaisten suuri osanottajamäärä sekä mu-kava ilmapiiri kannusta-vat jatkamaan työtä yhtei-sen hyvän eteen.

Teksti:Kaarina ja Johanna

Palvelupäivä kyläkoululla tai kylätalollaKyllikki –hankkeessa syntyneitä hyvä käytäntöjä levitetään maakunnallisesti ja valtakunnallisestiMiten ja kuka tuottaa hy-vinvointiin liittyviä lä-hipalveluja tulevaisuu-den maaseudulla? Miten voidaan tukea lapsiper-heiden maalla asumis-ta. Miten voidaan tu-kea ikääntyvien koto-na selviytymistä palve-lujen keskittyessä entistä enemmän?

Miten hoiva ja hyvin-vointiin liittyvää yrittä-jyyttä voidaan kehittää alueen maaseudulla?

Miten pystytään tuke-maan yhdistysten tuot-tamaa ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä?

Näihin kysymyksiin py-ritään löytämään vastauk-sia uuden maaseudun lä-hipalvelujen kehittämi-seen liittyvän hankkeen avulla, jota on suunnitel-tu vuoden 2008 aikana yhteistyössä alueen toi-

mijoiden ja kyläyhdistys-ten kanssa. Suunnittelu on jatkoa Kyllikki –pilot-tihankkeelle, jota toteutet-tiin (1.4.2006-31.12.2007) viidessä päijäthämäläises-sä kylässä. Kyllikin avulla käynnistyi etenkin maa-seudun ikääntyvän väes-tön tarpeisiin toimintaa, jossa maaseudun palve-luja tuottavat yhteistyössä kylän yhdistykset, alueen palveluyrittäjät ja julkinen sektori. Vahva rooli toi-mintojen käynnistämises-sä oli alueen asukkailla. Hankkeen tuloksena syn-tyi muun muassa Lusin palvelupäivä ikääntyville. Vanhempi väki kokoon-tuu kyläkoululle palve-lupäivään Lusissa kerran viikossa ja Kurhilassa ker-ran kuukaudessa, vaikka hanke on päättynyt.

Toiminnan tavoitteena

on, että osan palveluista voisi myös jatkossa saa-da lähipalveluna, vaik-ka julkisen sektorin tar-joamat palvellut keskitty-vät yhä enenevissä mää-rin suurempiin taajamiin. Maaseudulle halutaan synnyttää uudenlaista palvelutuotantoa sekä vahvistaa alueen palvelu-yrittäjyyttä. Tarkoitus on myös löytää uusia palve-lujen tuottajia sekä asiak-kaita palveluja tarjoavil-le yrityksille. Hanke tulee tuottamaan myös tietoa (luo mittareita) kolman-nen sektorin ja järjestötoi-minnan tuottamien pal-veluiden sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä.

Uuteen hankkeeseen on tulossa mukaan noin kymmenen kylää/yhtei-söä. Hankkeen hakijana toimii Lahden ammatti-

korkeakoulu yhteistyössä Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. Yhteistyökump-paneina hankkeessa ovat alueen kunnat, Päijät-Hä-meen sosiaali- ja terve-ydenhuollon kuntayh-tymä, Peruspalvelupiiri Oiva, Palvelu-Santra, Pal-menia ja Hyvinvointiklus-teri. Yhteistyökumppa-neita löytyy myös Päi-jät-Hämeen ulkopuolelta, sillä ns. Lusin palvelupäi-vämallia levitetään myös muiden maakuntien alu-eella. Hankkeelle haetaan yhteisrahoitusta alueen kolmesta toimintaryhmäs-tä: Päijänne-Leaderista, Et-pähästä ja Silmusta. Jos ra-hoitus hankkeelle järjestyy, päästään toimintoja käyn-nistämään syksyllä 2008.

Teksti:Anne Lahikainen

Liipolassa toimitaanLiipolan aktiivinen asu-kastoiminta on kiinnit-tänyt huomiota ympäri Lahtea ja maakuntaakin eikä syyttä, olemmehan monessa mukana. Liipo-lan Lähiöseura ry:n pe-rinteisen toiminnan ym-päristön ja asumisviih-tyvyyden lisäämiseksi olemme pystyneet ylläpi-tämään tärkeää tukikoh-taa Liipolan asukastupaa toimintamme tukemi-seen. Lahden kaupunki on tullut vastaan mak-samalla tilojen vuokran, mikä on hyvä asia, tosin muukin toimintatuki ei olisi pahitteeksi.

Asukkaiden omatoimi-suus ja innostus on kui-tenkin mahdollistanut asukastuvalla useiden kerhojen ja tapahtumien järjestämisen.

Kuukausittain tuval-la kokoontuvaan Lähiö-luontotyöryhmään kut-sutaan asiantuntijoi-ta pitämään luentoja ajankohtaisista aiheista, suunnitellaan mitä järjes-

tetään ja mihin osallistu-taan muuten vaan, esim. teemaviikot, retket jne.

Viime syksynä ympä-ristöviikolla järjestettiin Liipolan virkistysmet-sässä mittava verkosto-metsän istutus-tapahtu-ma yhdessä Lahden seu-

dun ympäristöpalvelujen aluekummien kanssa.

Yhteistyössä Launeen seurakunnan kanssa olemme olleet mukana järjestämässä yhtä Liipo-lan merkittävintä tapah-tumaa, eli Mäkilähtö-ke-sään, joka toteutetaan sektorilla seurakuntakes-kus-koulu-kirjasto.

Vesijärven satamassa vuosittain järjestämme Esteetön suunnistus-ta-pahtuman, johon osallis-tuu useita eri vammais-järjestöä. Tänä vuonna Esteetön KesäMäSä jär-jestetään lauantaina 24.5. yhdessä paikallisen MS-yhdistyksen kanssa.

”Kaupunkikylänä” Lii-pola on mukana Päijät-

Hämeen kylät ry:n halli-tuksessa ja tietenkin mu-kana Kylämarkkinoilla.

Lähiöseuran tapahtu-makoordinaattori Tuomo Haarala on ollut myös pitänyt huolta alueen ja miksei koko Lahden päi-väkotilapsista tempauk-sillaan, kuten joulun alla värityskirjojen ja kynien muodossa kaikille Lah-den päiväkodeille.Liipolan laavu on tullut tutuksi sekä lapsi- että eläkeläisryhmille ja ke-sän yhteislaulut Liipo-lan huipulla jatkuvat tä-näkin vuonna.

Teksti ja kuvat:Jouni Ikonen

Kylän PARAS tapaamispaikka

Kahdestoista kesä yhdistysyhteistyötä PutulassaSuomen Paras –tunnus-tuksella 1996 palkittu Putulan kirjasto- ja ko-tiseutuyhdistys järjesti Hämeenkosken Putulas-sa tuotantonsa luoneen Aleksandra Ionowan eli Schuran taiteen näytte-lyn elokuussa 1996. Hä-meenkosken Taideyh-distyksen silloinen pj Tauno Helen keksi Keva-rin navettasalin yhdis-tyksensä vuotuisen näyt-telyn sijaintipaikaksi.

Kesällä 2008 12. ker-ran järjestettävillä Tai-de- ja kulttuuriviikoilla

on ollut vuosien varrel-la taidenäyttelyn ohel-la monenlaista kulttuuri-kuhinaa, mm. Antiikkia, antiikkia –tvlähetys, teat-teri- ja tanssiesityksiä, jazz-konsertti, esitelmiä paikallishistoriasta, kir-jallisuus- ja runotapah-tumia, yhteislaulutilai-suuksia, huutokauppoja.

Heinäkuisten Taide-viikkojen tämän kesän tarjonnan pohjana yhdis-tyksillä on taidenäytte-ly jälleen Kevarin Galle-riassa. Kyläkirjastossa on avoimet ovet sekä puh-vetti ja kirjamyynti. Ja tietenkin oheisohjelmaa. Vuosittain sadat ihmi-set löytävät tiensä Putu-laan, missä tutustumis-ta riittää pidemmäksikin ajaksi! Vierailu Taidevii-koilla näyttää aiheutta-van vuosittaista käynti-riippuvuutta, mistä yh-distyskumppanukset eivät ole lainkaan pahoil-laan…

9

Kulttuurin kummikylä RavioskorpiSysmän Ravioskorpi on ainutlaatuinen kyläyh-teisö Päijät-Hämeessä. Asumattomasta korvesta raivattiin sotien jälkeen 38 asuntilaa karjalaisil-le siirtolaisille ja rinta-mamiehille. Kylän karja-lainen vahva kulttuuri-perinne ja iloinen toime-liaisuus, puolsivat sen valintaa Hämeen taide-toimikunnan kummiky-läksi vuonna 2008. Kum-mikylätoiminnalla tue-

taan kylän jo olemassa olevaa kulttuuritarjontaa sekä viritellään uusia tai-dekokemuksia taideleiri-en ja työpajojen avulla. Toiminnalla halutaan tu-kea myös alueen taiteili-joiden työmahdollisuuk-sia tarjoamalla heille työ-tä pajojen vetäjinä.

Paras paikka kyläkult-tuurille tänä kesänä on siis Ravioskorpi eteläi-sessä Sysmässä ja siellä kylätalona toimiva kou-lu; www.ravioskorpi.net.

Wanhanajan iltamat hauskuuttivat Ravioskorven kyläyh-distyksen Ulla-Maija Luodemaa kuvaa meil-le värikkäästi kevään en-simmäisiä iltamia seu-raavaan tapaan:

Perjantai -illan pimetessä autojen valokiilat pyyh-kivät Ravioskorven suo-

ria ja loskaa uhmaten au-tot suunnistivat kyläm-me koululle. Talo täyt-tyi ihmisistä, pienistä ja isommista. Salissa kuu-lui iloinen puheensorina, takahuoneissa esiintyjien vilskeinen pukeutumi-nen ja ilakoiva porina. Sitten juontajamme Han-nele otti yleisön haltuun-sa lupsakkaalla tyylil-lään. Aluksi hiukka läm-miteltiin yleisöä laululei-killä. Sen jälkeen lapset antoivat näytöksen hel-mikuisen nukkepaja-vii-konlopun annista ja esit-tivät meille suunnittele-mansa varjoteatteri-esi-tyksen. Minttu helisytti kiehtovasti kanneltaan. Ajankohtaan sopivana oli myös huikea Formu-la-kilpailu. Henkeäsal-paava ja naurulla vat-salihakset kramppaava Korven Komeiden voi-mailunäytös oli tulosta punttisalimme vankasta tehosta. Nukkepariskun-

ta ”Hanna ja Niilo” kä-väisivät myös tanssahta-massa. Harmi vain, että polkka heidän oli jätet-tävä väliin kavaljeerin taannoisen polvileikka-uksen vuoksi.

Upeat kaunottaret oh-jelmanumerossaan oli-vat sekalaisen miessa-kin hurmattavana. Oli Uuno, rokkari, duuna-ri.... Arvattavasti se ky-län bodari naisten sydä-met valloitti. Kaksi van-haa mummuakin kylältä intoutuivat villiin tans-siin ryöstettyään ensin kavaljeerit nuoremmil-taan. Eikä siinä lonkka-vaivat tahtia hidastaneet! Tyttösten, Marian ja Jon-nan esittämä Täti Moni-ka sai suupielet hymyyn letkeällä menollaan.

Koitti väliaika ja kansa-kunta sulloutui kahvijo-noon. Kiinnostusta ja ra-haa riitti paikallisten tuot-teiden ja tavaroiden os-toon. Perinteen mukaan yleiset tanssit pääsivät vauhtiin vasta väliajan jäl-keen. Hanuristit Timo ja Pauli houkuttelivat soi-tollaan tanssin pyörtei-siin. Vähän tuli moitteita, kun kylän miehet niukan-laisesti pokkasivat tytöil-le. Asia varmaan korjaan-tuu kunhan lauantaina al-kava tanssikurssimme an-taa tulostaan. Salin lattia sai kyytiä ja vieraitten läh-dettyä saivat huvin järjes-täjät onnellisina lattioitaan pyyhkiä.

Kiitos kaikille mukana olleille. Seuraavaa tapah-tumaa jo suunnitellaan.

Teksti ja kuvat:Ulla-Maija Luodemaa

Korven Komeet, voimailunäytös (punttiksen satoa).

Ken on heistä ”kaunehin”?

Nuket ”Hanna ja Niilo” käväisivät tanssahtamassa.

Esityksiä erityyppisillä nukeilla annetun aiheen mukaan. Täti Monika, Maria ja Jonna.

Kylän PARAS tapaamispaikka

10

www.keskiaika.fi

Medium AevumHollolense ry

Hollolankeskiaikaseura

www.karkola.fi Puh. 040 308 6227

Museo ja kahvila 25.5. - 24.8.2008

klo 11-18 (ma sulj.)Tervetuloa!

Avoinna joka päivä klo 10-20. Alueelle vapaa pääsy.

Päijät-Hämeen kylissä tapahtuu kesällä 2008TOUKOKUU5.5.-11.5. Nastola-viikkola 10.5. Lahti, Vesjärven matkustajasatama: Päijät-Hämeen kylämarkkinat ”Kylä

PARAS paikka” klo 9-15su 11.5. Kärkölä, Lappila: Äitienpäivälounas klo 12-15 Lappilinnassa, liput 8.5.

mennessä 03-7653216la, su 17.-18.5. Orimattila, Niemenkylä: Seppä Kallen paja ry Rompepäivät klo 10-15,

Päärniläntie 169 la,su 24.-25.5. Hämeenkoski, Putula: Keväiset Kirjanpäivät klo 11-17 la 24.5. Orimattila, Niinikoski: Luontopolun avajaisetla 24.5. Asikkala, Vääksy, Kustaantori: Kesämielisten toripäiväla 24.4. Lahti, Vesijärven satama: Esteetön KesäMäSä klo 12-22la 24.5. Padasjoki: Keskustien Karkelot, Yrittäjien Kesänavaus klo 9-14su 25.5. Artjärvi, Villikkala: Luontopolku, lähtö Sammalkosken myllyltäsu 25.5. Kärkölä, Huovilan puisto: Kesäkauden avajaiset, opastettu puistokierros

klo 14 (maksull.), myynnissä Huovilan omia taimiake 28.5. Orimattila, Tönnö: Linnunlaulukonsertti, kokoontuminen Tönnön museo-

sillalla klo18.00

KESÄKUUsu 1.6. Nastola, urheilukeskus: Suunnistuksen SM 2008 Sprint la 7.6 Sysmä, Rapalantie 41: Avoimet ovet Morganismissa klo 12-18la 7.6. Sysmä, Hulluin Lauantai markkinat Hyvien Ihmisten torilla ja lähialueilla,

markkinaristeily, lähdöt klo 11 ja 14su 8.6. Nastola, Taidekeskus Taarasti: Pisara teatteri esittää ”Mooses ja Mahvian

miehet”, Ensi-ilta. klo 19.00 www.nastola.fi su 8.6. Kärkölä, Huovilan puisto: Kärkölä päivä ja uusien kuntalaisten päiväke 11.6. Orimattila: Niikoskipyöräilyke 11.6. Suomi Meloo Sysmässä ( koko tapahtuma 7.-13.6 )ke 11.6. Sysmä, Opastettu luontoretki Erakon saareen, lähtö klo 17.30, 040-505 5560pe 13.6. Padasjoki, Vesijaon kylätalo: Nakukymppi klo 19 la-su 14.-15.6. Nastola, Villähteen koulu: Nastola Nyt – tapahtumasu 15.6. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19su 15.6. Kärkölä, Huovilan puisto: Luonnonkukan päiväsu 15.6. Sysmä: Kirkkokahviristeily ti 17.6. Orimattila: Tönnön Siltajuhlat klo 18.00 Tönnön museosilla, juontajana Eki

Jantunenti 17.6. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19ti 17.6. Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo 18.30-20.30ke 18.6. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19ke 18.6. Sysmä:Opastettu luontoretki Päijätsalon näkötornille ja luontopolulle, lähtö

kirkonkylän laivarannasta klo 18to 19.6. Hämeenkoski, Tulimäki: Juhannustori klo 16-18pe 20.6. Asikkala, Kalkkinen: Juhannuskokko satamassa klo 18pe 20.6. Hämeenkoski, Tulimäki: Juhannuskokko ym. klo 19-20pe 20.6. Nastola, Taidekeskus Taarasti: Juhannusjuhlape 20.6. Sysmä: Juhannusaaton risteily, Lähtö klo 12 kirkonkylän laivarannasta,

kesto n. 2 hla 21.6. Sysmä, Vintturin NS-talo: tanssit, Esko Sartolahti yhtyeineenla 21.6. Sysmä Juhannusristeily, lähdöt kirkonkylän laivarannasta klo 12 ja 14.30,

kesto 2 hti 24.6. Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo 18-19.30, 2 €/hlöke 25.6. Sysmä: Opastettu luontoretki Kelventeen luonnonpuistoon. Lähtö kirkon-

kylän laivarannasta klo 11, kesto n. 6 hto 26.6. Hollola, Heinäsuo: ” Afrikan morsian” näytelmän ensi-ilta klo 19.00pe 27.6. Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo 16-2027.6.-5.7. Sysmän Suvisoittola 28.6. Nastola: Rautalankafestarit Taidekeskus Taarastila 28.6. Asikkala, Vääksyn joki, Toivo Kärki puisto: Kaarnalaivakisa

la 28.6. Sysmä: Suvisoiton konserttiristeilysu 29.6. Kärkölä, Huovilan puisto: Kärkölän sahtimestaruuskisa klo 13, järj.

Kärkölä seurama 30.6. Hämeenkoski: Putulan Taide- ja kulttuuriviikot klo 12-18

HEINÄKUUti 1.7.- la 19.7. Hämeenkoski: Putulan Taide- ja kulttuuriviikot klo 12-18 ti 1.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Insinöörin kasvikierros klo 18-19.30, 2 €/hlöti 1.7. Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo 18.30-20.301.-5.7. Sysmä: Lasten Suvisoittoti 1.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19ke 2.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 18ke 2.7 Retki Sysmästä Kalkkisiin, kysy lisää Raijalta 0500-514 735ke 2.7. Sysmä: Opastettu luontoretki Erakon saareen klo 17.30, kesto 4 hto-su 3.7.-6.7 Sysmän Kirjakyläpäivät, risteilyt, lähdöt pe klo 18, la klo 11 ja 14.to 3.7. Sysmä: Suvisoiton teemapäivä: Lepäisit jo rauhassa, Komisario Palmuto 3.7. Sysmä: Kartanokierrs, kysy lisää Raijalta 0500-514 735to 3.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19pe 4.7. Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo 16-18la 5.7. Asikkala, Kalkkinen: Toripäivät klo 9 – 14la 5.7. Padasjoki: Sahtimarkkinat Keskustielläsu 6.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 14.00ti 8.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo 18-19.30, 2 €/hlöti 8.7. Asikkala: Vääksyn kanavan puisto: Mobilisti-ilta, Vanhojen ajoneuvojen

harrastajat kokoontuvatke 9.7. Retki Sysmästä Kalkkisiin, kysy lisää Raijalta 0500-514 735ke 9.7. Sysmä: Opastettu luontoretki Kelventeen luonnonpuistoon, lähtö laiva-

rannasta klo 11.pe 11.7 Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo 16-18la 12.7. Nastola, Ruuhijärven ns.talo: Rock A Billy Festival klo 16-02, liput 12 €.la 12.7. Sysmä: Tanssit Vintturin NS-talolla, tanssiorkesteri Galaxiesu 13.7. Hollola, Ns. Toivolan talo ja kenttä, Kivikoskentie 111: Länsi-Hollolan kesä-

tapahtuma: L-H maamiesseuran 100-vuotisjuhla, ”Heinäntekoa sadan vuo-den ajalta” – näyttely, vanhoja maatalouskoneita, perinnetyönäytöksiä, käsityönäyttely, tanssit illalla, 044 276 2225

ma-ti 14.7–15.7. Sysmä, Vanha Tupa: Pajakurssi, tehdään tulusrauta, 0400-822 363ma 14.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19.00ti 15.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19.00 ti 15.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Insinöörin kasvikierros klo 18-19.30, 2 €/hlöti 15.7. Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo 18.30-20.30ke 16.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19.00ke 16.7. Sysmä: Opastettu luontoretki Kelventeen luonnonpuistoon, lähtö laiva-

rannasta klo 11to 17.7. Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä ”Omena putoaa”, Kuurina teatteri

esittää klo 19pe-su 18.-20.7. Hämeenkoski: Kosken VPK:n vuosijuhlat: la 9-15 markkinat, klo 20 mark-

kinatanssit, su ohjelma klo 12 alkaen, klo 20 ohjelmalliset iltamat Seuralassape-la 18.-19.7 Hartola: Vuorenkylän kesäjuhlat, pe tanssit, la pääjuhlape 18.7. Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo 16-18la 19.7. Asikkala: Kesäpäivä Urajärven kartanolla klo 10-14, järj. Urajärven kyläyh-

distys ja Museovirasto18.-20.7. Päijännepurjehdussu 20.7. Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä ”Omena putoaa”, Kuurina teatteri

esittää klo 19su 20.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19.00su 20.7. Naisten Automobiiliajo 2008: lähtö Hollolan kirkolta klo 10.00 reitti Uskilan

ja Kurhilan kautta, tauko Vääksyn kanavalla klo 11-13, museoajoneuvoja, aikakauden mukaan pukeutuneita naiskuljettajia.

Kesäillan pihasoitot joka toinenkeskiviikkoilta pääkirjaston edessäKeskiaikatapahtuma Hollolankirkolla 25. – 27.7.Hollo ja Martta kansainvälinenlasten kansantanssi- ja musiikki-festivaali 26.10. – 2.11.2008

KESÄN 2008TAPAHTUMIA HOLLOLASSA

Palvelupiste Piipahluspuh. (03) 880 3357, 880 3448www.hollola.fi

Kylien PARHAAT tapahtumat

11

www.heilan.fip. 010 - 239 2399 toriemanta@heilan.fi

Lähiruokatori HeilaCafe Heila

HeinolaE4 pohjoinen liittymä 24 p. 010-239 2397

PERJANTAI 18.7.klo 20.00-24.00 Letkupub avoinna

LAUANTAI 19.7.klo 9.00-15.00 Markkinatklo 10.00 Sormikoukun MM-kisatklo 14.00 Sormikoukun finaalitklo 20.00 Markkinatanssit

SUNNUNTAI 20.7.klo 12.00 Palokunnan marssi

Lipunnosto Seuralan pihallaTivolipelit

klo 14.00 Ohjelmaa urheilukentälläklo 15.00 Palokunnan näytösklo 18.00 Kosken VPK:n viihdeorkesteriklo 20.00 Ohjelmalliset iltamat Seuralassa

Koko viikonlopun avoinna Letku-Pubi japalokuntanaisten kahvila ja ravintola.

TERVETULOA !

ti 22.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo 18-19.30, 2 €/hlöke 23.7. Sysmä: Opastettu luontoretki Erakon saareen, lähtö klo 17.30, kesto n. 4 hto 24.7. Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä ”Omena putoaa”, Kuurina teatteri

esittää klo 19to 24.7. Sysmä: Kartanokierros kaikille halukkaille, kysy lisää Raijalta 0500-514 735pe 25.7. Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo 16-1825.-27.7. Hollolan kirkolla: Keskiaikatapahtuma, maksullinen (6 - 2 €), turnajaiset Ro-

han pe 18, la 13, la 18, su 14pe-la 25.-26.7. Sysmä:Uotinpäivät: pääjuhla teatteritalolla pe klo 18, la Maalaismark-

kinat Kotiseutumuseon mäellä 9-16, opastettu kiertoajelu Sysmässä, risteilyt la lähdöt klo 11 ja 13

su 27.7. Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmän”Omena putoaa”, Kuurina teatteri esittää klo 13 ja 19

ti 29.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Insinöörin kasvikierros klo 18-19.30, 2 €/hlöke 30.7. Sysmä: Risteily Kuhmoisten sota-ja asemuseoon. Lähtö klo 10.00

www.asemuseo.comto 31.7. Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä ”Omena putoaa”, Kuurina teatteri

esittää klo 19

ELOKUUla 2.8. Padasjoki, Arrakosken raitti: Perinteiset Arrakosken Elomarkkinat klo 9-14la 2.8. Sysmä, Vintturin Ns-talo: :Tanssit, tanssiorkesteri Tahdissala-su 2.-3.8. Sysmä: Kirkko soi -tapahtuma Pyhän Olavin kirkossati 5.8. Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo 18-19.30, 2 €/hlöke 6.8. Sysmä in 2 hours, sightseeing tour in Englishpe-la 8.-9.8. Asikkala, Vääksy, Kalmarinranta: Anianpellon markkinatla 9.8. Hämeenkoski, Kärkölä: Teurojoki-melonta, ilmoittautumiset 21.7 mennessä

Hämeenkosken postiinla 9.8. Sysmä: Lahti Historic Rallysu 10.8. Sysmä, Vanha Tupa: Koe saippuanteon ihmeellinen maailma, 0400-822 363su 10.8. Sysmä: Lauluristeily Päijänteen saareen.su 10.8. Kärkölä, Huovilan puisto: Kauppamakasiinin vihkiäiset, järj. Kärkölä-seurake 13.8. Sysmä in 2 hours, sightseeing tour in Englishla 16.8. Sysmä, Vintturin NS-talo: Tanssit, Reijo Ingman yhtyeineenla 16.8. Sysmä: Tainionvirran Kalapäivätla-su 16.-17.8. Lahti, kisapuisto: MM MÖLKKYti 19.8. Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo 18.30-20.30su 24.8. Kärkölä, Huovilan puisto: Kesäkauden päättäjäisetpe 29.8. Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo 16-18su 31.8. Orimattila, Niinikoski: UKK-kävelysu 31.8. Sysmä, Rapalantie 41:Morganismi-näyttelyn kesäkauden päättäjäiset klo 12-18

SYYSKUUla 6.9. Hollola: Nostavan kyläpäivä koulun kentällä klo 10-15 mm. kirppis, kylätoi-

mikunnan kahvio, Hakosilta-Nostavan VPK:n esittely, Okeroisten Urheilijat Ryn perinteinen kolmiottelu

la 6.9. Kärkälö, kirkonkylä: Maalaismarkkinat. Huovilan puistossa opastuksia, kahvila ja museo (maksull.)

su 7.9. Nastolan markkinat, urheilukeskuksen paikoitusaluela 13.9. Sysmä: Ilotulitellaan laivarannassa ja muualla, Olli Halio 040-5848514su 14.9. Orimattila, Niinikoski: Lasten tapahtuma

Tiedustelut: Kalevi Porvari gsm. 0500-352442Tekeväntie 2,18300 Heinola rakennusyhtyma@pp.phnet.fi

RAKENTEILLA

NÄYTTELYJÄti-su 27.5.-26.8. Kärkölä, Huovilan lato: Karkkeja ja Koiranpommeja

klo 11-18ti-su 25.5.-24.8. Kärkölä, HuovilanVanhassa saunassa: Ruususauna

klo 11-18ti-su 25.5.-24.8. Kärkölä, Huovilan puisto, Linnan kivijalassa, Raameja

ja Ruukkuja klo 11-18to-su 7.6.-31.8. Sysmä, Rapalantie 41: Morganismi 2008 klo 12-18ti-su 15.6.-3.8 Hämeenkoski, Jokelan kartano: Oljemarkin taidenäyttely

klo 12-19ti-su 8.6.-24.8. Kärkölä, Huovilan puisto, Museon makasiinissa,

Arjesta juhlaan - Wanhoja vaatteita klo 11-18ti-su 8.6.-24.8. Kärkölä, Huovilan puisto, Kauppamakasiini, Suomen- hevo-

nen 100 vuotta, valokuvanäyttely, klo 11-1816.7.-30.8. Sysmä: Mika Waltari ja suomalainen historiallinen romaani,

näyttely kunnankirjastossa

Kylien PARHAAT tapahtumat

12

Toukokuussa Heinolan Vuohkallioon ABC:n ku-peeseen avautunut lä-hiruokatori Heila ei ole syntynyt tyhjästä. Sen taustalla ovat Benjamin Lihatorin väki Iitistä Ee-rolan tilalta sekä Janne ja Titta Pihamaan viini-tila Asikkalan Kalkkisis-ta, kumpikin ajassa me-nestyneitä maatalouksia. Pihamaiden viinitilal-la tuotetaan ja käytetään Suomen arvostetuimpia marjaviinejä. Itse tila on elävä ja monipuolinen maatalo, jossa paitsi kas-vatetaan marjoja ja vi-hanneksia myös jatkoja-lostetaan niistä miellyt-täviä elämyksiä.

Hollolan keskiaikata-pahtumassa taistel-laan pahaa vastaan

”Kansa kärsii, kynsiän-sä järsii. Paha pahuudel-la palkitsee, miksei mitään kukaan tee? Kadonneet on ritarit entisaikojen? Hylänneet meidät kurjat käsiin pahuuden?”

Ei suinkaan, ritarit eivät ole keskuudestamme ka-donneet, sen voi jokainen todeta itse omin silmin heinäkuussa Hollolan kirkonkylässä. Keskiai-kaisen kirkon ympäris-töön levittäytyvät jo seit-semättä kertaa vanhan

Eerolat puolestaan ovat pitkään tuottaneet hyvin pidettyä Benjamin viljapossua purupohjasi-kalassaan ja myyneet sitä edelleen Benjamin Maati-latorin palvelevalta, Suo-men parhaaksi valitulta lihatiskiltä lähiseuduil-le ja maakuntien kulina-risteille. Tuotantotapa on sekä eettisesti että ekolo-gisesti kestävää tuottaen samalla erityisen laadu-kasta ja maukasta suo-malaista ruokaa.

Puhemies paikallaan

Vaikka Eila ja Titta ovat aikaansaavia emäntiä, tarvitaan onnistumiseen innon ja vision lisäksi

toki tilaisuus, oikea-ai-kaisuus, oikeita ihmisiä, sopivat tuotteet ja herk-kyys tarttua annettuihin mahdollisuuksiin. Pit-kän uran vähittäiskau-pan eri tehtävissä teh-neen Pekka Rusilan pa-luu kotiin Heinolaan ja halu jakaa kertynyt ko-kemuksensa ja oivallus lähiruoan merkitykses-tä oli ratkaiseva Heilan synnyssä. Pekka oli pu-hemiehenä selvittänyt Vuohkallion suunnitel-mat, jakanut visionsa lä-hiruokakaupasta raken-nusyhtiön kanssa, tarjon-nut kauppapaikka mah-dollisuutta Eeroloille ja Pihamaille, visioinut tar-jontakonseptin lähiruo-kakaupan ja Cafe Heilan tarjonnasta, laskenut ohi-kulkevat autot ja aurin-gonlaskun suunnat. Luo-mupekka on ollut pait-si puhemies, myös koko hankkeen kummi.

Tärkeitä ovat olleet myös kontaktit tuotta-jiin. Lähiruokatorilla on tarjolla yli sadan tuotta-jan tuotteita ja lisää so-pivia tuottajia ja tuot-teita etsitään koko ajan. Tuottajien ydinjoukko on ollut mukana jo Iitis-sä Maatilatorilla. Heilas-sa lähiruoka ajatus lisää itähämäläisten tuottajien osuutta. Palvelu toimii torimyyntiperiaatteella, tuottajille tarjotaan kaup-papaikka johon sisäl-tyy Heilan kaikki palve-lut. Heilassa asioimassa kävijöille palvelu halu-taan tehdä mahdollisim-

ajan markkinat ja lisä-tunnelmaa tuo keskiai-kainen elämä vaeltavien kansalaisten leirissä.

Turnajaiskentällä katso-taan, miten käy uhrautu-vaisten ritareiden taiste-lussa pahaa vastaan. Jänni-tyksestä pitää huolen kes-kiaikaiseen turnajais- ja ratsastuskulttuurin pereh-tyneen, Kemiön Västan-fjärdissä toimivan Roha-nin tallien väki. Luvassa on taiturimaista taistelua ratsain, aseina jouset, mie-kat ja peitset. Seurue tuo Hollolan kentälle hurjan ja upean hevosshown, joka esitetään tapahtumavii-konloppuna 25.-27. heinä-kuuta peräti viisi kertaa.

Edellisvuosista poike-ten Hollolan keskiaika-tapahtuma avautuu täl-lä kertaa siis jo perjan-tai-iltana, jolloin markki-nat ovat auki, leiriläiset pystyttävät asumuksiaan ja turnajaiskentällä tais-tellaan tulen loimotuk-sessa. Keskiaikainen tur-najaisnäytelmä herättää henkiin pohjattoman

ritarillisuuden. Taita-vaa taistelua hevosen se-lästä miekoin, nuijin ja peitsin. Tarinan vie ylei-sölle läpi kertoja musii-kin siivittämänä.

Turnajaiset ovat vain yksi osa keskiaikatapah-tuman runsasta ohjelma-tarjontaa. Hollolan kirk-

ko on Päijät-Hämeen ai-noa keskiaikainen raken-nus, joten sen historiaa voidaan elävöittää ny-kyaikana monella tapaa. Keskiaikapahtuma on yksi tapa tehdä historiaa eläväksi eläen ja esittä-en sitä nykyajassa. Kirk-ko on aina ollut inspiraa-tion lähde kaikkiin kes-kiaikapahtumiin ja sitä se on myös tänä vuon-na. Tulevan kesän kes-kiaikatapahtuman kes-keinen henkilö on Pyhä Hubertus, jonka legenda on taottu kirkon asehuo-neen oveen. Hubertuk-sen legendaan tutustu-taan kirkon esittelytuo-kioissa ja muun muassa

teatterin keinoin mark-kina-alueella.

Lisäksi luvassa on messu sunnuntaina sekä musiikkia ja käsityöesi-tyksiä koko tapahtuman ajan Aiemmista tapah-tumista poiketen tänä vuonna ei ole suuria ilta-

pitoja, sen sijaan tapahtu-man ohjelma jatkuu myö-hään iltaan. Kesäyötä ote-taan vastaan iltatulien ää-ressä leiritunnelmissa. Hollolan keskiaikaseura www.keskiaika.fi

Teksti: Sirkku Muhli

Tänään maaseutuelämä vaatii maatalouksilta uudistumista, rohkeutta ja eteenpäin kat-somista siinä missä mikä tahansa yritystoi-minta. Niin on ollut ennenkin. Eeroloilla oli aikanaan auto ennen taloon johtavaa tietä. Nyt Eila ja Ismo Eerola yhdessä Pihamai-den kanssa ovat luomassa modernia mutta perinteisen tunnelmaista lähiruokakauppaa, eikä mallia saa kopioitua mistään. On vain luotettava näkemykseen, aistittava ympäröi-vä aika ja arvot ja tartuttava toimeen. Näin syntyi Heila

Leirielämää, iltatulia ja markkinahumua

man helpoksi lähestyä ja käyttää. Tunnelmal-taan leppoisassa kaupas-sa voi tehdä kaikki tar-vitsemansa ostokset ja piipahtaa sitten syömäs-sä tai kahvilla. Ostoksilla kävijän ei tarvitse miettiä missä menevät eri yritys-ten rajat. Heila on yksi iso kokonaisuus.

Oman Heilan luo kelpaa tulla- Haasteellisinta Heilas-sa on varmistaa, että aja-tuksemme, tuotteemme ja koko tämä Heila juttu on jokaisen kävijän mah-dollista kokea omakseen, pohtii kiireiseen kesään valmistautuva Eila.

– Jos paikan halutaan olevan kävijälleen innos-tava, inspiroiva ja mieli-hyvää tuottava, pitää lu-paus kyetä myös lunas-tamaan.

Heinolan pohjoisen liittymän ohi ajelee koko ruuhka-Suomi matkal-laan koti loma- ja järvi-Suomeaan. Kun hektisen työviikon jälkeen pakkaa autonsa, suuntaa ruuh-kaiselle moottoritiel-le päämääränään oman mökin tai mummolan leppoisa tunnelma voi matkasta kehkeytyä joko piinaavan hikinen reissu tai siirtymäriitti olotilas-ta toiseen.

- Ajattelemme, että Heila olisi paikka py-sähtyä ja vaihtaa oravan-pyöräolo leppoisaan elo-oloon. Hyvien asioiden äärellä muistaisi näitä elämisen mukavia ja lep-

poisia asioita, täydentää Pihamaan Titta.

- Koko tämä lähiruo-ka ja lähellä viihtymisen ajatus on tärkeä osa tätä Heilaa. Kun tuntee, että on tekemässä merkityk-sekästä asiaa jaksaa te-kemisestä innostua. Puu-haa tässä kyllä tulee riit-tämään, tuo Suomen kesä kun on niin monella tavalla intensiivinen.

Omalta kylältä

Laadukkaan ja merki-tyksekkään lähiruoka- ja – tuotevalikoiman ta-voitteena on tarjota mo-nipuolinen tarjonta ja edistää lähellä tuotetun hyvän ja lähellä viihty-misen oivallusta. Hyvä löytyy läheltä, aina ei tar-vitse lähteä merta edem-mäs kalaan.

Monipuolinen lihatis-ki ja tilaviinin tuotanto ja viinit ovat vain perusosa sortimenttia. Palveleva Dorrit kalatiski Heinolas-ta, monipuoliset leipä- ja viljahyllyt, kasvimaa ko-timaisine juureksineen ja vihanneksineen, juusto-tiskit ja herkkuhyllyt tar-joavat kaiken, mitä voi kuvitella tarvitsevansa.

Lähellä viihtymisen ta-varat, käsityö- ja pientuo-tannossa valmistetut elä-misen esineet ovat kaik-ki nekin osa lähellä viih-tymisen hyvää. Tuotteita on tarjolla niin yhdessä kokkailuun kuin sauna- ja mökkielämään, omaan kotiin ja pihapiiriin sekä ystävien ja perheen kans-sa viihtymiseen. Lähiruo-

katori tulee seuraamaan vuodenaikojen ja suoma-laisen elämän muodon rytmiä vaihtuvine seson-keineen.

- Käytämme myös ruo-ka-annoksissa kahvilan puolella mahdollisim-man monipuolisesti lä-hiruokia raaka-aineena, kertoo Cafe Heilan kah-vila-ravintoloitsija Cari-ta Latvanen.

- Tärkeintä on ymmär-tää asiakkaan tarpeet ja vastata niihin. Meillä on sekä nopea kahvilalinjas-to niille, jotka haluavat pysähtyä ripeästi ja jat-kaa matkaansa, että lep-poisampi ruokailupuoli, jonka listaa kehitämme sesonkien ja alati muut-tuvien tarpeiden mu-kaan.

Pidempään viihtyville on kesäaikana terassi, ja talven tullen Pihamaan lämmittävät glögit var-masti lämmittävät baari-tiskin puolelta. Kesäisin katoksen alle löytävät tiensä myös torikojut ja lasten leikkipaikka mai-tolaitureineen ja maalais-miljöineen. Heila ikään kuin elää pienen kylän elämää toreineen ja kar-tanoineen. Pullistelevat aitat, hyörinä ja leväh-dyshetki takkatulen ää-ressä mahtuvat nekin tä-hän pieneen kylään, jos-sa kaikki on ihan tästä lä-heltä.

Teksti: Riikka SalokannelKuvat: Rami Toivonen

Heila löytyi läheltä

Kylä – PARAS paikka poiketa

13

Kauniissa järvimaise-massa sijaitseva Urajär-ven kartano luo Urajär-ven kylälle hienon his-toriallisen ympäristön. Empiretyylinen karta-no on nykyisin museo-viraston omistuksessa ja on auki kesäisin kaikille kartanoelämästä kiinnos-tuneille. Kartano kuu-lui aiemmin von Heide-man -suvulle ja suvun viimeiset omistajat, sisa-rukset Lilly ja Hugo von Heideman, testamentta-sivat sen museokäyttöön 1900-luvun alkupuolella.

Uudet aatteet saapuivat ensin kartanoonLilly ja Hugo von Heide-manin aikana vuosisadan vaihteen molemmin puo-lin Urajärven kartanossa seurattiin ajan virtauksia ja omaksuttiin uusia aat-teita, niin naisen asemas-ta kuin maalaisväestön koulunkäyntitarpeesta. Lilly von Heideman oli naisasianainen, puolusti raittiusaatetta ja myötä-

Nastolan Ruuhijärven ke-sätapahtumista kuuluisin on heinäkuun rockabilly viikonloppu. Nyt jo kuu-detta kertaa järjestettävä tapahtuma on nuoriso-seuran kesän suurin tal-kooponnistus, jossa mu-kana ovat myös kaikki kylän muut seurat.

Rockabilly kulttuuri nousee vahvanaIllan musiikkitarjonnan on koonnut edellisvuo-den tapaan Rami Pouti-ainen, joka tälläkin kertaa on saanut houkuteltua

vaikutti mm. ensimmäi-sen kyläkoulun syntyyn Urajärvellä.. Niin Lilly kuin Hugokin rakastivat taidetta ja useat taiteili-jat kuuluivat sisarusten tuttavapiiriin ja vieraili-vat Urajärven kartanos-sa, kuuluisimpina Eero Järnefelt.

Englantilaistyylinen puistoalue hurmaaKartano sijaitsee Urajär-ven rannalla ja sitä ym-päröi kaunis puistoalue. Urajärven lahdelmas-sa ui valkoinen tekojout-sen, joka muistuttaa si-sarusparin elävästä rak-kaudesta oopperaan, eritoten Wagnerin teok-siin. Puistoalueen ehdo-ton valtti on kuitenkin Valhalla; antiikin tyyliin tehty korskea pylväik-kö, keskellä suomalais-ta metsää. Valhallasta on huikeat järvimaisemat.

Kesäpäivä yhdistää asukkaat ja vierailijat Heinäkuussa, lauantai-na 19.7. klo 10-14, viete-

tään jo perinteeksi muo-dostunutta kesäpäivää tällä historiallisella pai-kalla. Kartanon piha-alu-eella on torimyyntiä, tar-jolla on alueen tuotteita ja satokauden tarjontaa. Myös ohjelmaa on luvas-sa, niin soittoa kuin esitel-mäkin. Kesäpäivä huipen-tuu vuoden 2008 Lillyn tai Hugon valintaan. Täl-lä valinnalla kyläyhdistys haluaa muistaa vuosittain ansioitunutta kyläläistä, joka omalla toiminnallaan on myönteisellä tavalla vaikuttanut kylämme ke-hittymiseen. Valituksi tul-lut hatutetaan näyttävästi Lillyn tai Hugon hatulla. Jokaiselle kylälle on tär-keää että joukossamme asuu niitä nykyajan lillyjä ja hugoja, jotka omalla toi-minnallaan myötävaikut-tavat elinvoimaan ja pitä-vät omalla panoksellaan kylän vireänä.

Menneisyys ei ole taakkaUrajärvellä loistelias kar-tanomenneisyys lyö kät-

Suomen kiinnostavimmat yhtyeet Ruuhijärvelle.

Mutta mitä sitten on rockabilly, onko se val-koisten miesten maalais-rokkia, kuten sitä joskus luonnehditaan.- Rockabilly juontaa juu-rensa mustien rhythm & bluesin ja valkoisten country westernin yhdis-tämiseen 50-luvun alus-sa Amerikan keskilän-nessä. Yleisempiä soitan-nollisia tunnusmerkkejä ovat kontrabasso, puo-liakustinen kitara ja kiih-keä laulutempo nikotte-

luineen, kertoo Rami.Kuuluisimpia rockabil-

lyn esittäjiä olivat mm. El-vis Presley, uransa alku-vaiheissa ja Carl Perkins. Musiikissa oli kuultavis-sa nuorten kapinallisuutta ja uutta vapautta, ja tämä synnytti myös tavan il-maista itseään pukeutu-misella. Miten rockabilly näkyy nykyajassa?

- Olennaisia tyyliin rin-nastettavia asioita ovat vaatetus, kampaukset, levyt, huonekalut, van-hat autot ja tietysti bileet, vastaa Rami.

Ruuhijärvellä mukana on myös Goofi n Record-sin levymyynti (www.goofinrecords.com) ja Eijan vaatemyynti, jo-ten vanhoja vinyyleitä ja 50-luvun kukkamekko-ja, kenkiä ja muita asiaan kuuluvaa voi käydä ihai-lemassa ja hankkimassa kokoelmiinsa.

Niin ja ne autot - kylän raitti täyttyy Cadillaceis-ta ja muista amerikanrau-doista, jotka ovat viimei-sen päälle puunattuja juh-laa varten. Myös juhlaväki on viettänyt jonkin verran aikaa peilin ääressä son-nustautuessaan farkkui-hin tai rokkihameisiin ja tyylinmukaisiin kampauk-siin. Kuvia aikaisempien vuosien festivaaleita löy-tyy osoitteesta www.ruu-hijarvi.fi > kuvagalleria.

Viisi bändiä – musiikkia aamuun asti

Illan pääesiintyjä on Whistle Bait, mutta muis-takin esiintyjistä löytyy Internetistä paljon mu-siikkinäytteitä.

Näin Rami luonnehtii musiikkitarjontaa:

- Whistle Bait on le-gendaarinen bailubän-di tyylinään 60-luvun alun Rock & Roll. www.whistlebait.net

- Greased Lightning, 70’s revival Rock & Roll. www.myspace.com/greasedlightningrnr

- Rockabilly Boys on 50-luvun juurevaa rocka-billya ilman rumpuja tul-kitseva trio www.myspa-ce.com/rockabillyboys

- Tail Shakers,taas on nuori hyvän palautteen

saanut 50’s rockabilly-combo kera upeaäänisen laulajan.

- Mystery Train,on tut-tu orkesteri jo rockabilly-buumiajoilta ja se on teh-nyt loistavan paluun alan genreen.www.myspace.com/mysterytrain77

Lisäksi DJ Daddy-O soittelee illan meininkiin napakasti sopivaa musiik-kia vankalla kokemuksel-laan, huomauttaa Rami.

Miksi Ruuhijärvi on paras paikka Rock A Billy Festareille?- Loistavan upea mesta! Tämä Ramin huudahdus, on niin aito, ettei sen paik-kansa pitävyyttä tohdi lainkaan epäillä. Tunnel-ma Ruuhijärvellä on aina hieno. Tarjolla on erilais-ta pientä purtavaa ja juo-mia sekä tietenkin yleistä seurustelua alan harrasta-jien kesken. Tanssilattial-la on tilaa toteuttaa isom-piakin rock-and-roll kuvi-oita, ja pihalla lempeässä kesäyössä voi ihailla ikiai-kaista hämäläistä maalais-maisemaa.

Tervetuloa siis Ruuhijär-ven ns-talolle 12.7.2008 klo 16.00 - 02.00. Liput 15 euroa.

Teksti: Liisa HelantoKuvat:Marko Hämäläinen

joutui aikanaan varmaan ponnisteltaman saadak-seen kyläkoulun perus-tettua.

http://www.nba.fi /

tä nykyisen elämänme-non kanssa, ilman suuria ristiriitoja. Vivahteikkaat tarinat kartanonelämästä ja sen yhä jäljelle jääneet puitteet tuovat ripauk-sen eksotiikkaa myös ny-kyiseen elämänmenoon. On miellyttävää ajatella, että omalla asuinpaikal-la on mielenkiintoinen historia, joka yhä tänä päivänä vaikuttaa ky-län asukkaisiin ja veto-voimaisuuteen. Kun hu-ristaa puolessa tunnissa moottoritietä pitkin Lah-teen on hauska kuvitella kuinka entisajan herras-väki on tuntikausia mat-kannut ensin kärripolkua myöden Vääksyyn ja sii-tä vesitse Lahteen. Tai kuinka kartanon lehmät ovat laiduntaneet omal-la tonttimaalla ja alusta-laisten keinuhuveja on pidetty naapurikallioilla. Vahva menneisyys antaa pontta myös nykyisyy-teen. On hyvä syy pitää 125-vuotiaan kyläkoulun puolia, kun tietää sen al-kutaipaleen - myös Lilly

Rock A Billy Festival Ruuhijärvellä

Mikäs se on Meri-tytön retkeillessä kun taustalla kohoaa v. 1913 rakennuttu Valhalla.

Lillyn ja Hugon jalanjäljissä - elämää Asikkalan Urajärvellä

fi /urajarven_kartano-museo.

Teksti ja kuva Kaisa Vuorivirta

Kylä – PARAS paikka poiketa

14

Liipolassa sijaitseva Koti ja Kuusi osuuskun-ta edustaa Lahden alu-eella harvinaista sosi-aalista yritystä. Osuus-kunnan toimitusjohta-jan Sari Dufvan mukaan sosiaalisen yrityksen pe-rustaminen lähti liikkeel-le työllistämisnäkökoh-dista; Liipola on työttö-mien ja samalla maahan-muuttajien kehto niin kuin moni muukin lah-telainen lähiö. Onneksi alueen sisään kätkeytyy yksi kaupungin aktiivi-simmista asukastuvista ja lähiöseuroista.

Sosiaalisen yrityk-sen palkkatukea saavis-ta työntekijöistä 30 % tu-lee olla pitkäaikaistyöt-tömiä, vaikeasti työllis-tettäviä, osatyökykyisiä (vajaakuntoisia) tai maa-hanmuuttajia. Koti ja Kuusen palkkatuettavis-ta työntekijöistä on täl-lä hetkellä 70 % maahan-muuttajia, vaikka emme me mitenkään erityises-ti ole etsineet maahan-muuttajia töihimme”, sa-noo Sari.

Yritys voi työllistää palkkatuella maksimis-saan kolmeksi vuodek-si yhtäjaksoisesti, nor-maalisti yrityksissä mak-setaan palkkatukea kor-keintaan kahden vuoden ajan. Osatyökykyisen työntekijän osalta tuki-työ voi jatkua kolmen vuoden jälkeenkin, jos vajaakuntoisuuden syy ei poistu.

”Ei varmaan olisi hait-taa meille, jos sosiaali-sia yrityksiä olisi nykyis-tä enemmän Lahden alu-eella, ja niitä olisi hyvä saada eri aloille. Pienelle perheyritykselle se olisi

Lounasravintolan keittiössä työskentelevä maahanmuuttaja Nina Kalinina kuivaa astioita ennen lähestyvää lounasta.

Sosiaalisia yrityksiä kolme Lahden seudulla

Koti ja Kuusi osuuskuntaperustettu Lähiön sosiaaliset yrittäjät •

EQUAL-hankkeen pohjalta vuonna 2004, merkitty sosiaalisten yritysten rekisteriin noin vuosi myöhemmin.

osuuskunnan perustivat Liipolan lähiöseu-• ra ry, Manna ry ja Liipolan asumispalvelut osuuskunta

tavoitteena on vajaakuntoisten, pitkäai-• kaistyöttömien ja maahanmuuttajien val-mentaminen työelämään ulkoalue-, koti- ja tukipalvelutehtävissä

liikevaihdosta noin 60 % muodostuu Lah-• den kaupungille tehtävistä ulkoalueiden kunnossapitotehtävistä.

yhteystiedot: Sari Dufva, 050 – 599 6665, • www.kotijakuusi.fi Emäntä Hanna Salomaan (neljäs vas.) vetää iloista keittiöhenkilökuntaa lounasravinto-

la Aarteessa.

tavaa mitä tulee vieras-kielisten suomenkielen osaamiseen.

”Jokaisella maahan-muuttajalla on halu op-pia kieltä, ja huonom-mallakin suomella pär-jää. Jokainen harjoitteli-jakin ymmärtää suomea ja tulee ymmärretyksi. Heillä on selkeästi halu pärjätä yhteiskunnassa. Kyllä minusta jokaisella pitäisi olla oikeus näyt-tää kykynsä ja kynten-sä, mihin pystyy ”, poh-tii Sari.

Sen verran Sariakin on kielikärpänen puraissut, että haluaisi vastaavasti oppia venäjän kieltä.

Koti ja Kuusi osuuskunta antaa pitkäaikaista palkkatukityötä

Avoin uusille toimialoille

Sari Dufvan mukaan osuuskunnassa ollaan avoimia uusille asioil-le ja toimialoille. Lähi-tulevaisuudessa on tar-koitus käynnistää hoiva-alan tukipalveluja anta-va Samovaari-projekti ja Stakesin Sateenvarjo -hankkeen kautta haet-tu rahoituskuvio ratke-aa pian. Tukipalvelujen tarve lähti ikääntyneistä maahanmuuttajista, jot-ka eivät pysty hakemaan palveluja ja selviämään arkipäivän elämästä suo-menkielellä.

”Tarkoituksena on oh-jata hyvän suomen kie-litaidon omaavia maa-hanmuuttajia joko oppi-sopimuksen tai lähihoi-tajakoulutuksen kautta hoiva-alalle”, selvittää Sari.

Lounasravintola Aarre antaa työtä maahanmuuttajille

Koti ja Kuusi osuuskunta vuokrasi lounasravinto-latilat Ankkurin alueel-ta kuluvan vuoden alus-sa. Palvelutalo Aarre-ko-din yhteydessä sijaitseva ravintola on 46-paikkai-nen: sen käyttäjäkuntaan

kuuluvat talon ikäänty-neet asukkaat. Ravinto-lan väki kuljettaa ateri-oita päivittäin Ritatornin palvelutalon 21 asiak-kaalle ja äskettäin lou-nasravintola käynnisti ateriakuljetukset yksit-täisiin talouksiin.

Ravintola on ihanteel-linen esimerkki sosiaali-sen yrityksen toiminnas-ta, sen seitsemästä työn-tekijästä peräti neljä kuu-luu maahanmuuttajiin.

”Lounasravintolan keittiössä kaikki ovat si-säistäneet omat tehtä-vänsä, ihmiset ja tava-rat ovat löytäneet hyvin paikkansa. Ateriakulje-

tukset ovat lähteneet hy-vin käyntiin, tosin tar-vitsemme ateriakuljetus-ten piiriin vielä lisää asi-akkaita”, kertoo Aarteen emäntä Hanna Salomaa.

Taloyhtiöiden yhtiöko-kousväestä on saatu uusi asiakasryhmä iltaisin ja osuuskunnan lounasra-vintolaa on houkuteltu käynnistämään kahvila-toimintaa parissa Lah-den alueen kohteessa. Kahviloiden ylläpitämi-sestä käydään neuvotte-luja lähiaikoina.

Teksti: Leena TurpeinenKuvat: Jouni Ikonen

hyvä vaihtoehto, koska sosiaalinen yritys mah-dollistaa pitkäaikaisen tukityön”, sanoo Sari.

Sosiaalista yritystä suunniteltaessa on huo-mattava, että palkkakus-tannukset ovat suurin säännöllinen menoerä, ja ne rasittavat melkoisesti yritystä. Sari toivookin, ettei tuottavuuden tar-vitsisi rakentua pelkki-en palkkatukien varaan. Kaupungin tai kunnan rahallinen tuki olisi sosi-aalisille yrityksille terve-tullutta.

Maahanmuuttajien elämä helpottuuSosiaaliset yritykset ovat uusien haasteiden edes-sä, koska eritoten ve-näjänkielisten maahan-muuttajien virta Suo-meen kasvaa huimaa vauhtia. Koti ja Kuusi hyödyntää omia yhteis-työkumppaneitaan ja ne vastaavasti osuuskuntaa.

”Pystymme helpotta-maan pientä osaa maa-hanmuuttajien elämäs-tä. Voimme olla linkkinä muihin yrityksiin, jotta työpaikkoja löytyy maa-hanmuuttajille muualta-kin kuin meiltä. Meille-kin on tultu palkkatyö-hön suoraan esimerkiksi Liipolan asukastuvasta”, toteaa Sari.

Osuuskunnassa lähde-tään liikkeelle työharjoit-telusta, yleensä edetään palkkatukityöhön ja val-mennuksen jälkeen ihan-netilanne olisi työnteki-jän valmius lähteä avoi-mille työmarkkinoille.

Koti ja Kuusi osuus-kunnan venäjänkielisistä maahanmuuttajista Sari Dufvalla on hyvä sanot-

Kylä PARAS paikka – pärjätä kotona

15

Kuntoutumista linnunpöntöilläHeinolan Kirkonkylän kyläyhdistys on syksys-tä 2007 alkaen tarjonnut pitkäaikaistyöttömille kuntouttavaa työtoimin-taa. Kuntouttavan työ-toiminnan tarkoitukse-na on parantaa pitkään työttömänä olleen työl-

listymismahdollisuuk-sia, sekä tarjota heille uusia eväitä elämänhal-lintaan. Kirkonkylällä käynnissä olevan Portaat työelämään -hankkeen vetäjä Ossi Arvela ker-too kuntouttavasta työ-toiminnasta saatujen ko-

kemusten olleen erittäin positiivisia.

- Kuntouttavaa työtoi-mintaa Heinolassa tarjo-aa ainoastaan muutama toimija, vaikka tarvetta sille on runsaasti. Työt-tömälle kuntouttava työ-toiminta on erinomainen mahdollisuus saada uut-ta sosiaalista verkostoa, sekä välttää passivoitu-minen ja omaan kotiin muumioituminen, Arve-la toteaa.

Kuntouttavassa työ-toiminnassa työt vaihte-levat suuresti. Kirkon-kylällä talven aikana on tehty lumitöitä, puret-tu pihavajaa, sekä raken-nettu runsaasti linnun-pönttöjä.

- Linnunpöntöt teh-tiin yhteistyössä Heino-lan lintutarhojen kans-sa. Pönttöjä myydään sekä lintutarhoilla, että Kirkonkylän Kyläpirtil-lä. Talven aikana on ol-lut hyvä, että tarjolla on ollut myös tuollaista siis-tiä sisähommaa, kuin lin-nunpönttöjen valmistus-ta, Arvela naurahtaa.

Kuntouttava työtoi-minta voi toimia ensim-Kuntoutettava Lassi Oja vaihtaa syksyllä linnunpöntöt

koulunpenkkiin.

Hämeenkosken Rattaasta iloa ja apua kylien lapsiperheille ja vanhuksille Osuuskunta Hämeen-kosken Ratas on monia-lainen yritys, joka tarjo-aa pääasiassa siivouspal-veluita yksityisille ja yri-tyksille. Toimialueena on Hämeenkoski ja naapu-rikunnat. Rattaan työn-tekijöitä ovat sen jäsenet ja tällä hetkellä kymmen-kunta ulkopuolelta pal-kattua henkilöä. Osuus-kunnan muita toimialoja ovat mm. rakennuskon-servointi (erityisalana ikkunat), huonekalujen verhoilu ja uusimpana

yksilöllinen pukusuun-nittelu ja -ompelu.

Rattaalta voi tilata apua vaikkapa kodin tai kesä-mökin siivoukseen. Rattaan toimisto ja siisti pieni kirpputori ovat lii-ke- ja asuintiloiksi muu-tetussa vanhassa ja tun-nelmallisessa autoilija Pekolan rakennuttamas-sa punatiilisessä linja-autotallissa Hämeenkos-kella Keskustie 34:ssä. Kirpputorille kannattaa mennä penkomaan ja os-

toksille ja samalla tutus-tua yrityksen toimintaan ja palveluihin. Kesäkes-kiviikkoisin Ratas opas-

taa kävijöitä myös naa-purissaan sijaitsevassa Hämeenkosken kotiseu-tumuseossa.

mäisenä portaana työl-listymiseen, kuten Arve-lan vetämän hankkeen nimessäkin mainitaan. Näin on myös tapahtu-nut.

- Yksi kuntoutettava pääsi määräaikaiseen työ-suhteeseen tammikuussa ja toinen on tehnyt suun-nitelman palaamisesta ta-kaisin koulunpenkille, Ar-vela iloitsee.

Lopuksi Arvela ker-too kuntouttavalla työ-toiminnalla olleen vaiku-tusta myös yleisviihty-vyyteen Kirkonkylällä.

- Kuntoutettavat ovat käyneet raivaamassa pu-sikkoja ja putsaamassa epäsiistejä alueita. Kaik-kialle kun eivät kaupun-gin miehetkään ehdi ja talkoilla ei kaikkea jaksa. On ollut mukava lisä täl-le toiminnalle, että olem-me voineet tässäkin asi-assa olla edes vähän avuksi, Arvela kokee.

Teksti ja kuva:Ossi Arvelaportaat.tyoelamaan@ph-net.fi

ISOMÄENPUUTARHAKureniityntie 4715540 Villlähdepuh. 758 9354

Avoinna:arkisin 8-20La 8-18Su 8-18

PUUTARHASTAVILLÄHTEELTÄ

- kesäkukat- amppelikukat- perennat- puut ja pensaat

Tervetuloapuutarhaostoksille!

Koti ja Kuusi OskHuippupolku 1, 15500 LAHTIwww.kotijakuusi.fi

Koti ja piha kuntoon� kotisiivoukset*� ikkunoiden pesut* ym.� pihatyöt*� pihapuiden kaadot ym.

*Huom! Kotitalousvähennys

Kotipalvelut:puh. 044 559 4776Ulkoaluepalvelut:puh. 050 387 8703Toimisto:puh. 044 595 8978

Tervetuloa edullisille ostoksille: Kaikista tuoteluettelomme tuotteista -10 %,II-laatuiset -30 %. Luontaiskosmetiikkaa, lahjatavaroita.

RUSKOVILLA OY, Kinnarintie 32, 16230 Artjärvi p. 03-871460, www.ruskovilla.fi • Avoinna ma-pe 9-16, la 10-14

T E H T A A N M Y Y M Ä L Ä

RUSKOVILLA - LUONTO PUKEE HYVÄN OLON

Luonnon laatua Ihanaa villaa,

hoitavaa silkkiä ja miellyttävää silkkivillaa

TERVETULOA TUTUSTUMAAN

koko perheen alusasu- javuodevaatevalikoimaan

tehtaanmyymälään!

Lahti Laune

Kylä PARAS paikka – pärjätä kotona

16

Monet kyläyhdistykset keräävät omaa paikallista historiaansa. Kynnys, että materiaali kootaan kirjak-si voi tuntua korkealta. Jotta kaikki eivät vuoro-tellen tekisi samoja virhei-tä, Päijät-Hämeen kylät ry kannustaa kannustaa ko-kemusten vaihtoon tois-ten kylien kanssa. Kylä-asiamies Elina Leppänen saattoi yhteen Länsi-Hol-lolan kylähistorian teke-miseen paneutuneet ky-läläiset ja juuristaan kiin-nostuneet kylät Äinää-Vähimaan Asikkalasta ja Putulan Hämeenkoskelta.

Länsi-Hollolan kyläyh-distyksen historiaryhmä onkin vieraillut näissä kylissä kertomassa omis-ta kokemuksistaan kirjan teossa ja historian kerää-misessä. Länsi-Hollolassa on tehty yksi paikallishis-toriakirja ja toista, jonka työnimi on Sulenko, Uiku-ra, Ävinä – Länsi-Hollolan paikannimistöä valmistel-laan ilmestyväksi tämän vuoden lopulla.

Sekä 17.3. Äinää-Vähi-maalla että 30.3. Putulan-kulmalla kyläläiset olivat innokkaita kuulemaan länsihollolalaisten koke-muksista. Keskustelu oli vilkasta ja siitä oli hyötyä molemmille osapuolille. Kyläyhdistykset sopivat, että ovat jatkossakin yhte-

Tennilässä harraste-taan partiotoimintaaTämän vuoden alussa Tennilän kylässä aloit-ti toiminnan Hukat-var-tio. Vartioomme kuuluu kahdeksan 8-12 vuotias-ta vartiolaista; kolme tyt-töä ja viisi poikaa. Mei-tä vartionjohtajia, eli tu-tummin VJ:tä on kolme. Vartiomme tukikohtana toimii Tennilän koulu, josta teemme retkiä Ten-nilään ja muille metsäi-sille seuduille. Kuluneen puolen vuoden aikana olemme harjoittaneet ja testanneet taitojamme niin suunnistuksen kuin makkaran paiston sa-roilla. Muutamat meistä osallistuivat lippukun-tamme Hollolan Hirven-hiihtäjien joukkueretkel-lekin.

Partio on moni-puolista ja luonnon-läheistä toimintaaPartiossa ei ole tärkeää hyvä kunto tai koulume-nestys vaan reipas asen-ne ja hyvä ryhmähenki. Se ei vaadi harrastajal-

Kuntoilukärpäsen iskiessä mietin mitä kaikkea voi harrastaa ja tehdä Villikkalassa. Laskin aja-tuksissani liikkumismahdollisuudet.

Harrastamisen helppoutta Villikkalassa

voi harrastaa, se jos mikä on tehokasta. Luistelu jär-ven jäällä on myös mah-dollista. Järveä kiertäessä pääsee ihailemaan luon-toa. Lenkkeilystä kiinnos-tunut voi samoilla met-sissä tai teillä. Villikkalas-ta löytyy kaikille sopivia reittejä joko kävellen tai pyöräillen.

Hyötyliikuntaa saa har-rastaa joka keväisellä sii-voustempauksella. Kylän pääraitin tienvarret siivo-taan roskista yhden illan aikana. Urakan lopuksi nautitaan maittavat tal-kookahvit.

Toukokuun 25. päi-vä on perinteinen luon-topolku Sammalkosken myllyltä lähtö. Kolmen kilometrin pituinen reit-ti, höystettynä tunnetus-ti helpoilla kysymyksillä kiertelee lähimaastossa.

Luontopolkua on järjes-tetty yli kahdenkymme-nen vuoden ajan touko-kuun lopulla. Koskaan ei ole satanut aikaisemmin tapahtuman aikana.

Sammalkoskea eräät hurjapäät laskivatkin lautalla eräänä keväänä. Koskenlaskukin on mah-dollista, mutta laskijoiden omalla vastuulla. Melon-nasta kiinnostuneet voi-vat kierrellä järvellä tai lähteä tutkimusmatkalle jokiin. Soutelu kesäpäi-vänä järvellä on mieltä rauhoittavaa luonnon ää-niä kuunnellen. Kalasta-minen on yksi harrastus-muoto kesällä ja talvella. Muistettava, että tarvit-tavat luvat kalastukseen ovat kunnossa. Ei sovi unohtaa uintia. Järvi on vedenlaadultaan täysin uimakelpoinen.

Juhannusaattona on mahdollista rauhoittua rannassa, ihaillen paikka-

”Meil on metsässä nuotiopiiri…”

Kylän PARHAAT toimijat

FM Merja Uotila kertoo Länsi-Hollolan nimistönkeräyk-sestä Putulan kirjastossa

taan mitään erityisomi-naisuuksia ja kaikki in-nokkaat otetaan mieluus-ti mukaan. Partiossa opi-taan monia hyödyllisiä asioita, kuten ensiapua ja retkeilytaitoja. Saatu-ja oppeja partiolaisten on mahdollista testata mm. partiotaitokilpailuissa.

Partion merkeissä ta-vataan joka viikkoVartiokerrat aloitetaan yleensä vartionjohtajan runsaasta leikkivarastos-ta löytyvällä leikillä. Ker-roilla on teema, esimer-kiksi nuotion sytyttämi-nen. Näitä taitoja harjoi-tellaan käytännössä ja

ydessä toisiinsa historian keräämisen merkeissä.

Kokemusten vaihtoa kannattaa soveltaa mo-neen muuhunkin toimin-taan kuten esimerkiksi kylätalon remonttiin tai sen toiminnan monipuo-

listamiseen, pyörätien ra-kentamiseen, nuorisotoi-minnan virittämiseen tai tehokkaan tiedottamisen suunnitteluun.

Teksti:Sirpa Kerppilä

Historianvaihtoa toisten kylien kanssa

kunnan komeinta kokkoa ja pistää ulkolavalla vaik-ka valssiksi. Rannassa on myös rantalentopallo-kenttä. Mikään ei estä ju-hannuksena pistämässä lentispelejä pystyyn.

Yhdistystoiminta on vil-kasta. Halukkaat voivat valita itselleen sopivan harrastusmuodon Villik-kalan martoista, -metsäs-tysseurasta tai –nuoriso-seurasta. Kylään ja sen toimintaan voi käydä tu-tustumassawww.villikkala.fi sivuilla.

Teksti: Päivi KoskimaaKuvat: Heikki ja Päivi Koskimaa

ps. Villikkalan nuoriso-seura ja Päijät-Hämeen kylät haluaa vielä kerran kiittää teitä kaikkia, jot-ka erilaisin tavoin osallis-tuitte Villiä menoa Villik-kalassa 2007 vuoden ky-läpäivän onnistumiseen.

usein leikin varjolla. Var-tiokerran päättää ilta-hartaus, joka saattaa olla opettavainen tarina tai vaikkapa pätkä Raama-tusta. Ennen kotiinlähtöä keräännytään vielä sisa-ruspiiriin. Partion suo-la ovat ehdottomasti ret-ket ja leirit, jotka yleen-sä suuntautuvat lippu-kunnan kämpille. Vartiot järjestävät sekä omia lei-rejä että osallistuvat lip-pukunnan yhteisille ret-kille. Leireillä puuhastel-laan porukassa, tavataan uusia ihmisiä ja saatetaan suorittaa taitomerkki.

Kuva ja teksti:Veera Räsänen

Mennyt talvi ei suonut oikein mahdollisuuksia hiihdon harrastamiseen. Muina talvina on ollut latuja ristiin rastiin ky-lää. Suunnistustaidosta ja paikkatuntemuksesta on hyötyä, niin laduilta on löytänyt kotiin. Villikka-lan järven jääladut ovat kiertäneet järven tai men-neet suoraan jään poikki Vuorenmäelle ja Salme-laan. Lumikenkäkävelyä

Koskenlaskua kevättulvien aikaan sammalkoskella.

Villikkalan kyläportti.Kyläpäivän melontapaikalla riitti Tiina Lepistöllä opastet-tavia kokopäivän.

HOLLOLAN HIRVENHIIHTÄJÄTHollolan Hirvenhiihtäjät on vuonna 1959 perustettu partiolippukunta, johon kuuluu 147 jäsentä. HHH on nk. sekalippukunta, eli Hirvenhiih-täjiä voivat olla sekä tytöt että pojat. Hollolan Hirvenhiihtäjät kuuluvat Salpausselän partiopiiriin ja on ainoa Hollolan alueella toimiva partio-lippukunta. Lippukunnanjohtaja on Antti Lappalainen. Hollolan Hirven-hiihtäjät täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Maailmanlaajuinen partioliike taas vietti 100-vuotis syntymäpäiviään viime vuonna.Lisätietoa partiosta saat osoitteista: www.hhh.fi , www.partio.fi

Vartiolaiset saivat joukkueteltan pystyyn retkellä Pinnolassa.

Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen ryhmä käymässä Äinää-Vähimaalla

17Kylän PARHAAT toimijat

Moni orimattilalainen kylä oli kolme vuotta sit-ten sitä mieltä, että paik-kakunnalle tarvittiin eri-laisia luontopolkuja. Tuu-masta toimeen lähdettiin mukaan useamman maa-kunnan yhteiseen hank-keeseen, vaikka rahaa ei luvattu kuin nimeksi. Tarve oli suuri. Käärittiin hihat ylös ja ryhdyttiin hommiin. Polku polulta edettiin. Viimeiset opas-teet lyödään maahan tänä kesänä.

Vuoden 2006 syksyllä puhuin veljeni vaimon Heidin kanssa siitä, että kun ei täällä kylällä ole pienille lapsille mitään. Mietittiin olisiko tuttava-piirissä ketään joka voisi pitää lapsille esimerkiksi jonkinlaista kerhoa. Eipä tullut mieleen.

Tällöin veljeni perhees-sä oli kaksi poikaa ja kol-mas tulossa, ja itselläni oli kolme alle kouluikäis-tä lasta. Ajatus unohtui hetkeksi, mutta palasi en-tistä voimakkaampana ja tavallaan uhmakkaampa-nakin, että miksen minä voisi järjestää lapsille toi-mintaa? (onhan minulla hyvä koulutus ja paljon kokemusta =) )

Koska olin itse niin ko-vasti tämän asian kan-nalla niin sain houkutel-

Temppuilua ja energian purkua Nostavalla

tua siskonikin Annema-rin ja Katariinan siihen mukaan. Varasin Nosta-van koululta salivuoron omiin nimiini, ja niin se homma potkaistiin käyn-tiin 2007 vuoden alussa.Alle kouluikäisten lasten liikuntatuokioista ilmoi-teltiin lähinnä ilmoitus-tauluilla, tietenkin juttu alkoi kulkea ja muuta-man kerran jälkeen mei-dät olivat löytäneet jo usean perheen pienim-mät.

Kerho on siis tunnin mittainen osittain ohjat-tu tuokio, jonne vanhem-mat saavat lapsensa jät-tää ja mennä itse vaikka lenkille tai käymään kau-passa. Salissa lapset saa-vat pomppia trampolii-nilla ja patjoilla, kiipeil-lä puolapuissa ja köysis-

sä, roikkua renkaissa jne.Mitään välineitä meillä

ei ollut joten keräsin ko-toa lasteni pieniä palloja, leikkitunnelin, ison täkin ja muita käyttökelpoi-sia “urheilullisia” leluja mukaan. Kävin ostamas-sa lisäksi isompia pallo-ja, hulahula- renkaita ja hyppynaruja. Otin van-himman poikani cd-soit-timen ja lastenlauluja, ja näillä mentiin…

Alku kevään vedim-me tätä siskoporukal-la. Jossain vaiheessa Ka-tariina lopetti opiskelu kiireidensä takia. Lap-sia oli paljon, ja tarvit-simme lisää silmiä vah-timaan lapsia. Annemari sai houkuteltua ystävän-sä Emmin mukaan.

Orimattilan kylät tekivät mahdottomasta mahdollista

Tönnön kylä oli yksi niistä kylistä, joka kaipa-si kylälleen omaa luonto-polkua. Suunnittelualue valittiin sen mukaan, missä perustamiskustan-nukset olivat mahdolli-simman edulliset: alueel-la oli jo paljon kyläläisten itsensä tallomia kinttu-polkuja. Paikallinen työt-tömien perustama yhdis-tys rakensi polulle muu-taman kiinteän taulun sekä joukon numeroituja paaluja. Jokainen polul-

le lähtijä voi nyt itse tu-lostaa netistä paalupai-koille suunnitellut rasti-tekstit tai vaihtoehtoises-ti noutaa tekstit Tönnön omalta kioskilta. Nume-roidut paalut mahdollis-tavat jatkossa myös uusi-en erilaisten teemapolku-jen järjestämisen. Tönnön luontopolun paalurastien

Koska lapsia oli toimin-nassa mukana parhaim-millaan pälle kaksikym-mentä, tunsin turvalli-seksi muuttaa toiminnan

Nostavan kylätoimikun-nan nimiin.

Annemari ja Emmi ovat aivan uskomattomia nuo-ria naisia, ja tekevät tätä hommaa täysin vapaa-ehtoisesti ja ilman palk-kaa, niin kuin minäkin. Olen ottanut paljon ke-huja vastaan toiminnas-ta ja varsinkin Katariinaa, Annemaria ja Emmiä on kehuttu kovasti. On hie-noa, että nuoret tulevat perjantai- iltaisin iloisina touhuamaan oman kylän lasten kanssa…

Itse väsyin joka perjan-taiseen merkintään ka-lenterissani ja sanoin vä-

symisestäni muille äi-deille, jotka ottivat asian vastaan hyvin. Nyt nos-tavalaisten lasten liikun-takerho toimii ns. äitien vastuuvuoroilla.

Homma on sujunut hienosti, kiitos siitä en-nen kaikkea Annemarille ja Emmille, sekä tietysti kaikille meille äideille… Näillä eväillä jatketaan vielä tämä kevät. Miten-köhän on ensi syksyn lai-ta?

Teksti ja kuvat:Maarit Borgenström-Saarinen

aiheet käsittelevät tällä hetkellä suomalaisia leh-tipuita, vesienhoitoa, riis-tanhoitoa ja pohjavesiva-roja. Polku on ahkerassa käytössä: sitä käyttävät niin koululaiset kuin ilta-lenkillä olevat kyläläiset.

Orimattilan muut luon-topolut sijaitsevat monel-la eri kylällä. Natura 2000

Mitä luulisit saavasi aikaan 4.000 euron koko-naisbudjetilla? Joukko Orimattilan kyliä pe-rusti sellaisella hankebudjetilla kahdeksan (8) luontopolkua Orimattilan alueelle. Raha rahaa kului vähän, mutta talkootunteja tuli mittariin moninkertainen määrä. Materiaalihankinnois-sa hyvät yhteistyökumppanit olivat kullan ar-voisia. Tönnön kylä oli yksi niistä kylistä, joka osallistui 3+3 (kolme maakuntaa Suomesta ja kolme Virosta) Interreg hankkeeseen.

luontopolut sijaitsevat Nii-nikoskella ja Mallusjoella. Niinikosken polku kertoo tarinan soista ja Mallusjo-en polku vanhan metsän tarinan. Karkkulan kylän luontopolku kulkee Ter-riniemen kallioiden jyl-hissä kallioleikkaukissa luonnonkauniin Mallus-järven rannalla. Orimatti-lan keskustassa sijaitsevat Lintulan , Palojoen ja Jy-mylinnanmäen luontopo-lut. Lintulassa tutustutaan puronotkoon ja Jymylin-nanmäellä voi lenkkeil-lä luonnon keskellä harju-maastossa. Palojoen var-rella ei ole mitään tauluja vaan kesän tultua netistä voi tulostaa itselleen Pa-lojoen rantakasvillisuut-ta koskevan opaslehtisen. Hakalan metsäaiheinen luontopolku sijaitsee Pyö-rähtälän suunnassa.

Tönnöläinen yläasteen oppilas Olli Jouppila tut-ki orimattilalaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden ym-päristöasenteita ja *tietä-mystä TET (työelämään tutustuminen)- harjoitte-lujaksollaan lokakuussa 2007. Selvityksen mukaan lähes kaikki nuoret piti-vät ympäristönsuojelua tärkeänä. Nuorten ym-päristöasenteet saivatkin Tönnön kyläjohtokunnan ideoimaan yhdessä mui-den kylien kanssa jatkoa luontopoluille: päätettiin yhdessä kunnostaa nuor-ten mieleinen uimaran-ta parempaan kuntoon ja edistää laajemman kun-to- ja virkistyspolkuver-koston luomista.

Teksti:Kirsi Liukkonen-HämäläinenKuva: Pertti Oksanen

PÄIJÄT-HÄMEEN KESÄMENOVINKITTAPAHTUMAKALENTERISSA!

18

Soramäentie, 15880 HOLLOLAPuh. (03) 7805 858, 7806 257

Bonusta jopa 5%Muista myös maksutapaetu 0,5%

Ulvontaa VuorenmäelläArtjärven teatterinharras-tajat ovat tänäkin kesänä yhdistäneet voimansa ja esittelevät yleisölle oman näkemyksensä Arto Paa-silinnan tutusta suosikista Ulvova mylläri. Vuoren-mäen idyllinen kesäteatte-rinäyttämö Villikkalanjär-ven rannalla on muuttu-nut kyläksi missä tahan-sa Suomessa. Tapahtumat sijoittuvat sodanjälkei-seen aikaan, mutta tari-na sinänsä on ajaton. Se kertoo suvaitsevaisuuden puutteesta ja ahdasmie-lisestä yhteisöstä, joka ei siedä poikkeavaa käytös-tä tai tuskallisen suoria huomioita itsestään. Paa-silinnan tyyliin kuuluu maustaa riipaiseva tari-na rehevällä huumorilla ja suurella inhimillisyydellä, romantiikkaa unohtamat-ta. Artjärveläisten versi-ossa on yllättäen mukana myös rytmikästä fl amen-coa ja muita epäsovinnai-

sempia elementtejä, ja oh-jaaja Tero Porali uskoo harrastajaryhmän esityk-sen voittavan puolelleen vaativimmankin yleisön. Vuoden 2007 farssiversio klassikosta Robin Hood miellytti kaikenikäisiä katsojia.Kesällä 2008 Vuoren-mäen kesäteatterissa on mukana näyttelijöitä ala-asteikäisistä kuusikymp-pisiin. Artjärven kylien

lisäksi vahvistuksia on saatu Lahdesta, Orimat-tilasta ja Lapinjärveltä. Itse myllärin roolin esit-tää harrastajateatterin konkari Jori Lahtinen. Ulvovan myllärin ensi-il-ta Artjärven Vuorenmä-ellä on 15.6. ja viimeisen kerran ulvahdukset kiiri-vät järvenselällä 20.7.

Teksti ja kuva: Mari Harve

Morganismi on kesän ilon pilkahdus Verbaalista leikkiä, yllättäviä oivalluksia, luonnonmateriaaleis-ta ja kierrätystavaras-ta tehtyjä teoksia.

On turha yrittää kuvail-la mitä Morganismi on, se pitää kokea. Tosikko-jen ei kannata vaivau-tua, mutta koska har-va myöntää olevansa to-sikko, niin ehkä heidän olisikin kaikkein tärkein-tä Morganismissa pii-pahtaa – tai mieluummin viipyä pitkään.

Taide panee kiertämään ”Taide-, tieto- ja huviry-väs Morganismi on rön-syilevä kokonaisuus, jo-hon kuuluu Morganin alkuperäisnäyttely veis-tospolkuineen, tietosäilö ja tarkkaamo Kuhanpää sekä huvipuisto, jossa on mm. lastenmakasiini Sintti. Lisäksi on erikois-esityksiä ja mitä kaikkea onkaan vielä tulossa.”

Näin esittelee Morgan itse Morganismin, Sys-mässä Virtaan kylässä, Linnan tilalla, Vääksyn-tien varrella olevan tai-de-, tieto- ja huviryp-pään. Ehkä parasta on aloittaa veistospolulta. Se virittää sopivaan tun-nelmaan ja kävellessä eh-tii sulatella näkemäänsä.

Näyttely osoittaa, että pohtivaa taidetta voi syntyä mistä tahansa, kun omaa osaavat kädet ja antaa ajatuksen len-tää. Ydinperhe viimeisel-lä rantabulevardilla, So-peutus ja triptyykki Äi-dit odottavat… Isänmaa

odottaa… Nuoria sanka-reita, ovat tästä mainioi-ta esimerkkejä.

Mutta Morganismi on silti kaikkea muuta kuin vakava. Juuri kun ehtii pohtia teosta vakavas-ti, huumori tunkee esiin sen toiselta laidalta.

Morganismi on myös lasten paikka. Lasten-makasiini Sintissä ja hu-vipuistossa voi kokeil-la mm. omintakeisia pe-lejä, karuselliä ja liuku-putkea.

Leikkiä tiedon varjolla

Kuhanpään tietosäilös-sä ja tarkkaamossa on luonnontieteellinen pe-rusnäyttely, mm. muu-mioita, luurankoja, pe-siä ja saattaapa paikalla vilahtaa muuta materi-aalia eläväisempi näytte-lykissa Miiu. Kuuhuone, tähtitaivas ja Camera obscura elävät sulassa sopusoinnussa tiedon-lajittelijan ja kansanus-komuskabinetin kanssa.

Jos leikki on lasten työ-tä, täällä tietoa saa leikin varjolla, vai oliko se sit-tenkin toisin päin?

Puodin puolelta löy-

tyy pullotettua mennei-syyttä, taulusarja loisista, kauhukoruja ja -kransse-ja ja vaikka pullonavaa-jia. Luonto tarjoaa ehty-mättömästi materiaaleja kaarnatauluihin, tuohi-töihin ja vaellussauvoi-hin.

Olen, mitä kulloinkin olenMorganismissa on ajoit-tain myös yleisöesityk-siä. Mielenkiintoista näh-tävää tarjoavat Tirehtööri H.J. Morgan ja kirppusir-kus Sirkus Minimus Pu-lex, Shamaani, tietäjä Ka-levanpoika Hamalainen ja kierto-opiston dosentti sankaritieteilijä H.M. Ju-hani Hämeenjussi. Saa-tatpa myös nähdä Hiljai-sen Hämäläisen liikkuvia kuvia, jos osaat katsoa.

Tällainen on Morga-nismi-näyttely. Kun täs-tä ei selvinnyt tarpeek-si, ota riski ja mene kat-somaan.

Teksti: Irma Peltola Kuva: Heikki Hämäläinen

Morganismissa on nähdä myös shamaanin, kirppusirkuksen tai kuulla konsertin.

Morganismi 2008 näyttely avautuu 7.6.2008 ja jatkuu siitä 31.8. asti tors-taista sunnuntaihin klo 12-18. Muina aikoina näyttely on auki sopimuksen mukaan erityisesti ryhmille. Puoti Linnan tilalla on auki myös näytte-lykauden ulkopuolella, jolloin kannattaa varmistaa aukiolo puhelimitse. Lisätietoja nettisivuilta osoitteesta http://morganismi.googlepages.com tai sähköpostilla morganismi@gmail.com ja puhelimitse 044-3141413.

Kylä – PARAS paikka poiketa

19

Suomessa on vain yksi pankki, joka maksaa bonusta pankkiasioinnista, myös lainoista. Jos et vielä ole sellaisen pankin asiakas, ehdotamme, että tulet pistäytymään Osuuspankissa. Jos olet jo bonus-asiakkaamme, onnittelemme. Kun sinä pärjäät, myös me pärjäämme. Lisätiedot OP 0100 0500, op.fi.

MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ KOTIVAKUUTUS-

ASIAKKAIDEMME SAAMISTA EDUISTA:

50 %:n alennus lasten ja aikuisten uudesta sairauskuluvakuutuksesta

30 %:n alennus tapaturmavakuutuksesta

30 %:n alennus jatkuvasta matkustajavakuutuksesta

www.lahivakuutus.fi

Vakuuta kaikki tärkeä ja säästä selvää rahaa

Lähivakuutuksen kotiasiakkaana saat rahanarvoisia etuja kodin ja perheen vakuutuksista. Saat merkittäviä alennuksia ja

Suomen parasta vakuutuspalvelua.

Lähivakuutuksen asiakkaana saat vakuutus maksuistasi YkkösBonusta.

LÄHIVAKUUTUS VELLAMOAidosti paikallinenwww.lahivakuutus.fi /vellamo

Heinolan Omakotiyhdistys

Lakiasiantoimisto K. Mattila, Heinola

Ympäristö-neuvonnasta käytännön vinkkejäKun ympäristöasiat as-karruttavat Vesijärven-katu 27:ssä sijaitsevas-ta Lahden seudun ym-päristöpalveluiden ym-päristöneuvonnasta saa apua ja tietoa moniin ky-symyksiin. Palvelupiste on avoinna ja ympäristö-neuvoja opastaa arkipäi-visin. Ympäristöneuvon-ta toimii linkkinä asuk-kaiden ja kaupungin vir-kamiesten välillä, sillä tieto erilaisia asioita hoi-tavista ihmisistä löytyy neuvonnan kautta. Ym-päristöneuvonnasta saa myös esitteitä ja materi-aalia mukaansa maksut-ta. Esitteitä löytyy kaik-kea kestävän kehityk-sen aihealueesta. Esillä on pysyvä kestävän ku-lutuksen näyttely. Malli-keittiö kertoo ekotehok-kaamman arjen pyörit-tämisestä. Ympäristö-neuvonta kiertää myös monissa erilaisissa tapah-

tumissa, joten neuvon-taan voi törmätä vaikka markkinapäivänä.

Ympäristöviikko tu-lee taas, kun ympäristö-asioista käsitellään syys-kuussa teemaviikolla. Tä-män vuoden teemana on ilmastonmuutoksen hil-litseminen ja siihen so-peutuminen. Tämän päi-vän polttavan aiheen alle mahtuu paljon ympäris-tötekoja, sillä erityises-ti pienilläkin ympäris-tömyönteisillä teoilla on merkitystä, eihän ole ole-massa mitään yhtä suurta tekoa, jolla tilanne voitai-siin hoitaa. Ympäristös-tään ja yhteisistä asioista kiinnostuneet lahtelaiset ovat tervetulleet mukaan aluekummitoimintaan.

Ympäristöneuvonta Patina, Vesijärvenkatu 27, Lahtipuh 03 8143160ma-ke, pe 9-16, to 12-16

www.salpaus.fi

Hauskaa kesää! Päijät-Hämeen kylät ry

20

Seutunelosten virkeän valppaat paikalliset lehdet tavoittavat joka viikko yli 140 000 päijät-hämäläistä kymmenessä kunnassa.

Seutuneloset on

nelinkertainen kylien äänenkannattaja!

Seutunelosten KESÄLEHTI, mehukas NELIAPILA ilmestyy toukokuun lopussa. Siinä on tiiviissä muodossa kaikkien neljän lehden levikkialueen kesän kohokohdat: makoisat mansikkapaikat, upeat uimarannat, vauhdikkaat tapahtumat, soitot, teatterit, torit ja kesäihmiset suvisine ajatuksineen. Ilmoita omat viestisi Päijät-Hämeen kesäkansalle. Varaa paikka ilmoituksellesi heti, NELIAPILA säilyttää tuoreutensa koko kesän. Sen saavat lehtiemme vakituisten lukijoiden ohella myös alueen kesä- asukkaat ja satunnaiset matkailijat kymmenistä jakelupisteistä ympäri maakuntaa.

hukas NNELIAPILALA nä onn tiiviissää

Ota yhteyttä myyntiasiantuntijoihimme: ilmoitukset@seutunelosetMirva Rantalainen puh. 044 736 0769Soili Kaivosoja puh 044 736 0762Marjaleena Kardell puh. 044 736 0753

Neliapila, Seutunelosten uusi KESÄLEHTIilmestyy 31.5.

Hollola, Kärköläja Hämeenkoski

Nastola ja Kuivanto

Orimattila, Pukkila, Artjärvija Myrskylä

Asikkala

������������