Maahanmuutto

Muutokset rahoituksessa

Muuttoliike, asukasluvun kehitys

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Palvelujen kysynnän

muutos

Veropaineet/ rahoitus-ongelma

Osallistumisvaje Kunnan raja

EU:n integraatio

Ikärakenteen muutos:väestön vanheneminen,

eläköityminen, syntyvyys

Tehtävien muutos

Muut sisäiset rakennetekijät:työvoiman saatavuus ym

Työpaikka-

rakenteen

muutos/

aluekehitys

Ylikunnallinen yhteistyö(seutu, maakunta, suuralue…)

KUNTIENTALOUS

VALTIONTALOUS

VÄESTÖ- KIELI-JA IKÄRAKENNE

KUNTIENHENKILÖSTÖ

DEMOKRATIA

ELINKEINOPOLI-TIIKKA JA TYÖLLISYYS

TUOTTAVUUS

TEKNOLOGIANKEHITYS

KUNTA-LAINEN

Kunta-jaotus

Kuntienpalveluiden

organisointi

Kuntientehtävät

Kuntienrahoitus

Kuntienyhteistyö

GLOBALI-SAATIO

EUROOPANUNIONI

Hallintaja

ohjaus

Uudistushankkeen kehyskriteerit ja työvälineet

Lähde: KTM

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

31.1

2.20

04

2005

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

85 täyttäneet75 - 84 v65 - 74 v

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2004

Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, Suomen Kuntaliitto

65 vuotta täyttäneet

Lähde: Tilastokeskus29.9.2004/RK

Karttapohja©Genimap Oy

65- vuotta täyttäneet 2003

Koko maa 15,6 %

% väestöstä

6,0 - 9,9 (14)10,0 - 19,9 (221)20,0 - 29,9 (207)30,0 - 32,4 (2)

65 vuotta täyttäneet

2003 ja 2020

Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto (RK)

Lähde: Tilastokeskuksenväestöennuste 200429.9.2004/RK

Karttapohja©Genimap Oy

65- vuotta täyttäneet 2020

Koko maa 22,8 %

% väestöstä

11,2 - 19,9 (42)20,0 - 29,9 (240)30,0 - 39,9 (161)40,0 - 42,3 (1)

Kunta-alan eläkepoistuma 2006-2020prosenttia nykyisestä henkilöstöstä

Lähde: Halmeenmäki Tuomo: Kunta-alan eläkepoistuma 2006-2020. Kuntien eläkevakuutus, 2005.

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään

(Ind. 2005=100)Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100)

Muutokset % vuodessa Menot 2006 2011 v. 2003 -2010 -2020 Menoerä milj. euroa 2005 2010 2020 KOULUTUSPALVELUT 5368 100 97 95 -0,5 -0,3 - esiopetus 65 100 99 102 -0,1 0,3 - peruskoulu 3134 100 93 92 -1,4 -0,2 - lukio 528 100 104 92 0,8 -1,2 - ammatillinen koulutus 1136 100 102 92 0,3 -0,9 - ammattikorkeakoulu 505 100 102 92 0,3 -0,9 TERVEYSPALVELUT 5914 100 104 117 1,0 1,0 - erikoissairaanhoito 3853 100 104 109 0,6 0,6 - terveyskeskukset 2061 100 105 130 1,7 1,7 SOSIAALIPALVELUT 4051 100 111 135 2,1 1,9 - lasten päivähoito 1928 100 99 101 -0,2 0,2 - vanhainkodit 723 100 116 149 2,9 2,6 - kotipalvelut 541 100 113 139 2,5 2,1 - palveluasuminen 859 100 109 128 1,7 1,6

Lähde: STM

Sosiaali- ja terveyspalvelumenot ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, euroa

0

4 000

8 000

12 000

16 000

20 000

24 000

28 000

32 000

0- 4

10-

14

20-

24

30-

34

40-

44

50-

54

60-

64

70-

74

80-

84

90-

94

100-

Ikä

Euroa

Sairausvakuutuksen kattamat lääkkeet ja palvelutSosiaalipalvelutTerveyspalvelut

Lähde: STM

Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020

0

50

100

150

200

250

300

350

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95

Ikäryhmä

ME

UR

yht

eens

ä

2002

2020

© Stakes / CHESS

Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020

Positiivinen (51)Negatiivinen (365)

Positiivinen (290)Negatiivinen (138)

Kuntien vuosikate,tilinpäätös 2004

Kuntien vuosikate 2009-2 euroa/asukas(Peruspalveluohjelma2006-2009, toimintakate -5,3 %/vuosi)

Lähde: SM

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09

LainakantaKassavarat

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat, käyvin hinnoin mrd €

Lähde: Vuodet 1985-2004 Tilastokeskus. Vuosien 2005-2009 ennuste: KUTHANEK 1.3.2005. Suomen Kuntaliitto

Kuntien kokonaismenot suhteessa asukaslukuun vuonna 2003

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

1 51 101 151 201 251 301 351 401

Kuntien lukumäärä (pienimmästä suurimpaan oikealle, 430 kuntaa)

Asu

kasl

uku

0

5

10

15

20

25

30

Mrd

. €

Asukasluku Kokonaismenot, mrd. €

Lähde: SM

Työllisyysaste 1990 – 2006prosenttia

Lähde: VM

60,6 62,968,0

68,267,267,766,974,1 64,161,9

59,9

61,1

70,0

64,767,367,766,0

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

*20

06*

Hankkeen tehtävät…

• ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka.

• palveluiden eri järjestämis- ja tuottamistapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönotto

… tehtävät

• kehittämisehdotukset palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmistä sekä tutkimustoiminnasta sekä arvioida valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa sekä tehdä tarvittavat esitykset

• tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat kuntien tehtäviä ja rahoitusta, kuntien palveluiden järjestämisen organisoimista, kuntien yhteistyötasoja ja yhteistyön toteutumista sekä kuntajakoa ja kuntajaon

muuttamista.

Hankkeen tuloksena

• nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten,

• että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon.

Ryhmä korostaa kunta- ja palvelurakenneuudistus-hankkeen aluevaiheen linjauksissa seuraavia yleisiä periaatteita:

1. Ministeriryhmä tulee vahvasti koordinoimaan aluevaiheen työskentelyä. Myös alueilla tulee aktiivisesti ohjata ja yhteen sovittaa tehtävää työtä, jotta alueilta saatavat vastaukset olisivat riittävän yhteismitallisia valtioneuvoston päätöksenteon tueksi. Tässä työssä käytetään apuna muun muassa kunta- ja palvelurakenne-ryhmässä laadittua kysymys- ja tehtävärunkoa.

Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /1

Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /2

2. Alueilla jo tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa. Tämä tulisi voida ottaa huomioon myös aluevaiheen työn organisoinnissa.

3. Aluevaiheen työskentelyn tulee pysyä asetetuissa aikatauluissa.

4. Aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmäntekemän esityksen mukaisesti kolmea muutosmallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli.

5. Ministeriryhmä ei ole asettanut eri malleja paremmuusjärjestykseen. Ministeriryhmä pitää tärkeänä,

että mallit esitellään aluevaiheen aloitusseminaareissa tasapuolisesti.

Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /3

6. Muutosmalleja tulee alueella arvioida niiden omista lähtökohdista käsin ottaen huomioon kaikki näkökohdat, esimerkiksi maantieteelliset ja kielelliset erityisolosuhteet.

7. Aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita ja palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistamiseen tähtääviä hankkeita.

Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /4