kuinka kunta voi edistää biotaloutta? kokemuksia työuralta · talon elinkaaren aikana....

Kuinka kunta voi edistää biotaloutta?

Kokemuksia työuraltaEnergiametsä, loppuseminaari

Oulu 17.2.2015

17.2.2015Kaarina Daavittila Senior Advisor

Daavittila Oy/Inspira Oy1

Kuka?

• Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi

• Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia (”lepäämässä”)• JHTT ja HTM

• Työkokemus• Kuntajohtajana yli 13 vuotta

• Ylikiimingin jaYli-Iin kuntaliitosselvitystyö

• Vihanti ja Jalasjärvi (tal.vaikeudet) selvitysryhmien pj

• Kuntaliitosverkostotyö (Kuntaliitto), Arttu-tutkimusryhmässä, kuntajakoselvittäjien verkostotyö etc.

• Kunnankamreeri, sote talouspäällikkö 6 vuotta

• Elinkeinoasiamies 2 vuotta

• Tilintarkastaja 7 vuotta (kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt, valtion toimeksiannot, sisäinen tarkastus, johtamisen kehittäminen, sisäisen valvonnan erityistehtävät, Eu ja kansallinen toiminta)

• Yrittäjä, taloushallinto ja johtaminen, yritysten kehittämistehtävät, yli 10 vuotta

• Vakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja (osa-aikainen) n. 3 vuotta

• Maalaistalon emäntä kohta 40 vuotta

• Nyt yrittäjä Daavittila Oy ja neuvonantajana Senior Advisor –nimikkeellä Inspira Oy (Kuntarahoituksen tytäryhtiö, rahoituksen ja talouden asiantuntija)



Tasapainoinen kunta Tasapainoinen kunta Tasapainoinen kunta Tasapainoinen kunta ---- Elinvoiman eväätElinvoiman eväätElinvoiman eväätElinvoiman eväät

Elinvoimankori

Palvelujenkori

Kaarina Daavittila Senior

Advisor

Daavittila Oy/Inspira Oy317.2.2015

Työuralla kohdalle sattuneet vaikeat rakennemuutoksen kunnat• Palvelujen kori valtionosuusriippuvainen

• Kuntapalvelujen kokonaisuutta ollut pakko uudistaa

• Muutosvastarintaa, poliittistakin ”veivausta”

• Toteutettu eri malleja, tehostamista, kilpailuttamista, johtamisen kehittämistä,

• Talous saatu tasapainoon, henkilöstö pääosin innostunut muutoksesta

• Elinvoimakori hiipumassa tai merkittäviä uhkia

• Teollistaminen• Hallipolitiikkaa

• ”muotialoja” oli kokeiltu kaikissa työuran kunnissa

• Matkailu• Luontoon nojaava rakenne

• Luonnonvarat• Luonnonvarojen irroittaminen ja jalostus

• Maansiirto- ja kuljetusala

• Koulutetun työvoiman saatavuus?

• Kainuu 1990-2000: Laajat suojeluohjelmat järkyttivät elinvoimaa, ei toipunut

• Ylikiimingissä heräsi idea kunnan tonttikaupan kylkiäisestä: ”Polttopuupalsta”



Pudasjärvellä päätettiin pärjätä

• Otettiin käyttöön luovuus ja rohkeus, vallitsi luja poliittinen johtajuus ja hyvä ilmapiiri

• ”Uusi, elinvoimainen, ennakkoluuloton Pudasjärvi”

• Kuppi nurin, menneeseen ei tuijoteta, muiden mielestä mahdoton olosuhde on meille mahdollisuus

• Keskityttiin siihen, mitä meillä on

• Jos jossain asiassa/olosuhteissa ihminen voi onnistua, miksei siis onnistuu meillekin

• => laaja pinta-ala = rikkaus



Pudasjärven metsät



Pitäjän kokonaispinta-ala noin 580 000 hehtaaria

Pinta-alasta valtio omistaa vajaa puolet,

yksityiset, yhtiöt, seurakunta ym. toisen puolen.

Metsänomistajia reilut 3000

Metsätaloudenmaa (metsät ja suot) noin 500 000 hehtaaria,

60 hehtaaria/asukas

Puuta metsissä noin 28 milj./m3 =n. 60 m3/ha

3200 m3/asukas = n.70 rekkakuormaa

Suomessa keskimäärin noin 5 ha ja 400m3/ suomalainen.

Pudasjärven kaikkien metsien arvo noin 450 milj. euroa

51 000 euroa/asukas

…Pudasjärven metsät…



Pudasjärvellä euroa/asukas

Vuotuiset hakkuut 500 000-600 000 m3

Yksityismetsistä 300 000 – 400 000 m3

Valtion metsistä noin 200 000 m3

Yhteensä lähes 1,5 rekkakuormaa asukasta kohden vuodessa.

noin 2000 euroa/asukas

Metsien kasvu 1 milj. m3/v

Kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin nähden.

= hakkuumääriä olisi mahdollista ja pitäisikin nostaa 20-30% vuodessa!!!.

Vuosittain Pudasjärveltä hakatun puuston arvo noin 17milj.€

Yksityismetsistä hakatun puuston kantorahatulo 10-11milj.€

Lisäksi valtio maksaa alueelle noin 2 milj.€ verottomia kemera (kestävän metsätal.

Rahoitustukea, luku vuodelta 2011)

…Pudasjärven metsät



Metsien suora työllistävä vaikutus (metsäorganisaatioiden, koneyritysten yms. työllistämä

määrä). (luvut 2012)

Toimistohenkilöitä 5

Toimihenkilöitä ja yo tutkinnolla n.40

kone/automiehiä n.150

työmiehiä 70-80

yhteensä suoraan metsästä saa palkkansa 250-300 henkilöä, kerrannaisvaikutuksineen noin

500.

Puunjalostusteollisuus, Kontio, Profin, muut, yhteensä 300, kerrannaisvaikutuksineen noin 500-

600.



Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Erilaisia suojelualueita on Pudasjärven pinta-alasta noin 15%, työllistää suoraan jossain

määrin, matkailuelinkeino hyödyntää.

Matkailuelinkeino

Matkailutulo Pudasjärvellä vuonna 2009 noin 42 miljoonaa euroa/v (selvitys 2011), yhtä

paljon kuin muilla Oulunkaaren kunnilla yhteensä.

Työllistämisvaikutus Pudasjärvellä vajaa 500 hlötyövuotta, josta kansallispuiston osuus

tuolloin noin 10 % (metsähallituksen ilm.).

2000- luvulla yhä vahvemmin noussut esille uudistuvien ja havumetsän merkitys globaalin ilmasto-ongelman ratkaisussa• Eduskunnan, hallitusten ja ministeriöiden tutkimuksia, politiikkaohjelmia,

selontekoja, maaseutupoliittisia ohjelmia, puun käytön lisäämistä

• Pudasjärvellä vahvistui käsitys luonnonvarojen merkityksestä työpaikkojen ja ansaintamahdollisuuksien löytämisessä, ihmisten arjessa.

• Kehittämishankkeet suunnattiin niin, että olemassa olevat vahvuudet ovat keskiössä

• BioYty BioYty.docx

• Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia -tutkimushankeHirsikorttelihankeloppuraportti_netti.pdf

• Logistiikan kehittämishankkeet

• Lämpöyrittäjyyshankkeet, Oulunkaaren yhteiset hankkeet



Pudasjärven kuntasuunnitelman päivitys 2010 – 2011• Käynnistettiin kuntasuunnittelussa laaja prosessi, yli 1000 kuntalaista

osallistui. Nojattiin globaaleihin ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin käytännössä. Mitä muutosvirtoja?

• Kunnan toimitilojen sisäilmaongelmat puhuttivat

• Haluttiin parempia toimitiloja, lapset ja nuoret keskiössä, koulujen kuntasuunnitelmariihessä opettajat nostivat esiin hirsikouluidea

• Oltiin saatu tutkimustietoa hirsirakentamisen ekologisista vaikutuksista, ylivertainen, vanha materiaali, moderniin suunnitteluun yhdistäminen tavoitteena

• Samanaikaisesti aktivoiduttiin hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista

• sekä Oulunkaaren että Pudasjärven omia uudistuvan energian käytön edistämiseen tähtääviä hankkeita17.2.2015

Kaarina Daavittila Senior Advisor


Hankkeet todeksi:1. Hirsirakentaminen

Miksi uskottiin moderniin hirsirakenteeseen?

TutkimushankeSisäilmaongelmat

Paikallinen yrittäjyys



PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE, 2009 – 2012KARHUKUNNAS

- Lähdettiin selvittämään uusien energiatehokkuusmääräysten

vaikutuksia hirsitalotehtaiden tulevaisuuteen

- 2012 käyttöön kokonaistehokkuustarkastelu, yksittäisten

rakenneosien lämmönläpäisykyvyn merkityksen tarkastelusta

kokonaistarkasteluun

- Haettiin objektiivista tietoa hirsitalojen ekologisuudesta tulevia

normiuudistuksia

varten



Erkki Tanttu: Rakentajat

Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto

Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa.

Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä

Hankkeen yrityskumppaneita ovat:

Hirsitaloteollisuus RyKontiotuote OyProfin OyKaskipuu OyVireal OyVital Oy



• Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät:� Rakennustarvikkeiden valmistamisesta � rakentamisesta

� rakennuksen käyttämisestä� rakennuksen purkamisesta

• Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen.

• Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista

• Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin

Matti Alasaarela



• Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa

• passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana

Lähde Metla: Mikko Viljakainen

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

NY

KY

INE

NR

AK

EN

NU

SK

AN

TA

2010

NO

RM

IEN

MU

KA

AN

RA

KE

NN

ET

UT

PA

SS

IIVI J

AN

OLL

AE

NE

RG

IAT

AL

OT

KÄYTTÖ

RAKENTAMINEN

RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN-KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK-SESTA



Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana

Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa (punaiset katkoviivat).17.2.2015



• Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä

• Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla.

1.8 kg CO2

1.3 kg O2

0.5 kg C=1 kg puuta

Matti Alasaarela



Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti , 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avullaMuut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet

SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT

PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA

Energiankulutus MJ/m2 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

betoniele

men

tt i

täys

tiili

tiiliv

erhottu

puuverh

ottu

hirsise

inä

MJ/

sein

ä-m

2

uusiutumaton

kokonaisenergiankulutus -200000

-150000

-100000

-50000

0

50000

100000

150000

beton iele

mentti

täystii

li

tiiliv

erhottu

puuverhottu

hirsise

inä

CO

2-e

q g

/se

inä

-m2



Pudasjärven hirsikorttelihanke, kaksi toimistorakennusta ja asuntoja.

Suomalaiset hirsitalotehtaat ovat rakentaneet pääasiassa ulkomaille näyttäviä, toimivia ja turvallisia hirsikokonaisuuksia



Toimistorakennuksia Pudasjärvellä



Huono rakennuskanta oli nujertaa koko kunnan talouden

ja toiminnanHyödynnettiin hirsitutkimushankkeen tuloksia nopeasti



Kindergarden 1200 m2Pikku-Paavalin päiväkoti, 1300 m2 , sadalle lapselle,

valmistui syyskuu 2013, hinta noin 3 milj. euroa

Toteutettiin perinteisellä tavalla, arkkitehtikilpailu,

voittaja Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3,

hirret kilpailutettiin erikseen



Seuraavaksi lähdettiin pohtimaan uuden hirsikoulukampuksen rakentamismahdollisuutta

Tutkittiin soveltuuko hirsi?

Mikä paikka

Tekes tuki kilpailuttamismenettelyä

• kilpailullinen neuvottelumenettely

• 10000 m2, 800 oppilasta

• Elinkaarimalli

• Kilpailutus päättynyt

• Rakennustyö 01.2014 – 07.2016

• Tavoitteena edistää hirsirakenteen käyttämistä julkisessa rakentamisessa

• Elinkaaren jatkaminen

• muuntuvuus



Kouluinvestoinnin koko ja poistuvat toimitilat vertailussa• Nykyisellään taajamassa yhteensä n. 19000 m2

• Kurenalan koulukompleksi n. 5300 m2• Rimminkangas koulukokonaisuus n 11000 m2• Lukio 2700 m2

• Käyttökulut yhteensä 1,1 milj euroa vuodessa

• Tasearvot yhteensä 7,2 milj euroa (alaskirjattava)

• Purkukustannus 1,8 milj euroa

• Toivoton taloustilanne, kriisikuntauhka,

• miten ratkaistaisiin loppumaton kierre = kyseessä Pirullinen ongelma (tutk. Zimmerman), tunne siitä, että Kesyjä ongelmia ei olekaan

• Tilalle rakennetaan yksi uusi rakennuskokonaisuus 9700 m2, tavoite 700-800 oppilasta, kaikki koulumuodot + kans opisto ja samalla harrastetilat. Todettiin olevan ainut ratkaista tilanne ja päästä pirullisesta ongelmasta = 100 omakotitaloa käsittävä hanke



Vanhat ratkaisut eivät auta

• Etsitty uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, Tekes halusi tukea innovatiivista ja uutta luovaa mallia, julkisen rakentamisen tason nostaminen, tavoite elinkaari ainakin 150 vuotta, tilojen terveellisyys, muunneltavuus, kotimaisen työn ja kotimaisen rakennusteollisuuden

• avataan päätöksentekoa varten uutta ratkaisua

• Tavoitteena kustannusten hallinta

• Osaamisen vahvistaminen

• Nojataan ammatillisesti vahvaan tutkimukseen ja asiantuntemukseen



Hirsirakennuksen painuman väitetään olevan ongelma

� Nykyiset hirsirakennukset laskeutuvat ja ”elävät” oleellisesti vähemmän kuin menneen ajan ilmakuivatut, yhdestä puusta tehdyt hirsirakennukset.

� Arkkitehtien ja teknisen suunnittelun välistä yhteistyötä tarvitaan, mutta ennakkoluulot ja pelkotilat haittaavat

� Hirsirakenteen luullaan rajoittavan arkkitehtuuria, luulo johtuu tietämättömyydestä eikä perustu tosiasioihin. Kyseessä on taitolaji!



Paloturvallisuuskysymyksiä pidetään peikkona

� Massiivipuurakenteena hirsirakennus kestää rankarakenteista huomattavasti paremmin palokuormaa.

� Paksut hirsiseinät osastoivat paloa hyvin – estävät palon etenemistä



Hirsiseinä ääneneristävyyttä epäillään

� Pudasjärven kokemusten

mukaan päiväkodin

lepohuoneiden

äänieristysvaatimukset on

pystytty täyttämään,

� Myös

hirsikampussuunnitelmissa

pystytään vaatimukset

täyttämään

� Päiväkodin äänimaailma on

pehmyt, kokemukset

erinomaiset



Miksi hirrestä julkisia rakennuksia� Massiivihirsi seinärakenteena – ratkaisu

sisäilmaongelmiin!? (seinän sisään ei synny mikrobeille ja homeille otollisia olosuhteita)

� Hirsi on paikallinen, kotimainen raaka-aine, kansallisvarallisuuden käyttö, työpaikat ja metsärahat kotimaahan, metsän uusiutuminen, hiilinielu, jne

� Ihminen viihtyy ja rauhoittuu hirsirakennuksessa

� Hyvällä hirsiarkkitehtuurilla voidaan luoda ympäristö, jossa tulevat sukupolvet viihtyvät ja jota voi ylpeänä esitellä vierailleen

� Suomen julkisten rakennusten elinkaari vähintään samalla tasolle Euroopan maiden kanssa



PUDASJÄRVEN PUDASJÄRVEN PUDASJÄRVEN PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU…HIRSIKOULU…HIRSIKOULU…HIRSIKOULU…

• TERVEELLINEN, ÄLYKÄS JA MUUNTUVA OPPIMIS-, HARRASTE- JA SIVISTYSYMPÄRISTÖ-HANKE

• Hankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentaa sellainen oppimisympäristö

-jolla voidaan vaikuttaa siellä olevien ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja oppimismotivaatioon

-sekä pidentää rakennusten elinkaarta ja mahdollistaa elinkaarenaikainen muunneltavuus.



…PUDASJÄRVEN …PUDASJÄRVEN …PUDASJÄRVEN …PUDASJÄRVEN HIRSIKOULUHIRSIKOULUHIRSIKOULUHIRSIKOULU

• Koulukampus toteutetaan hirsirakenteisena. Vastaavan suuruista, noin 10.000 k-m2:n suuruista hirsikoulukampusta ei ole toteutettu aiemmin missään.

• Hirsirakenteeseen ollaan päätymässä siksi, että hirsi on luonnonmateriaali ja luo jo sellaisenaan hyvät mahdollisuudet terveelliselle rakentamiselle. Hirsirakennetta puoltavat lisäksi mm seuraavat tekijät;

• Hirsirakentaminen on tutkitusti ekologisin tapa rakentaa

• Puu materiaalina on hyvä lähtökohta terveelliselle huoneilmalle

• Nykyiset hirsirakennukset pystytään rakentamaan nollaenergiatasoisiksi.

• Uudessa koulukampuksessa halutaan selvittää käytännössä hirsirakentamisen yhteyttä terveelliseen huoneilmaan, viihtyisyyteen ja opiskelumotivaatioon.

• Hirsirakenteinen koulukampus suunnitellaan 2020-luvun oppimisympäristö-vaatimuksia vastaaviksi yhteistyössä Aalto Yliopiston kanssa. Oppimisympäristö varustetaan tulevaisuuden huipputeknologialla.

• Rakennettavassa kohteessa halutaan selvittä millaisilla teknisillä ratkaisuilla hirsirakentaminen täyttää sekä ääneneristävyyden, että paloturvallisuuden vaatimukset.

• Rakenteet suunnitellaan siten, että niillä voidaan turvata siellä oleskelevien ihmisten turvallisuus mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriötilanteissa.



Hirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tilaHirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tilaHirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tilaHirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tila----atmosfäärillä) atmosfäärillä) atmosfäärillä) atmosfäärillä) pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm seuraavilla toimenpidekokonaisuuksillaseuraavilla toimenpidekokonaisuuksillaseuraavilla toimenpidekokonaisuuksillaseuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla• valaistusolosuhteiden hyödyntäminen. Hirsi heikosti heijastavana pintana mahdollistaa

valon säätelyn (lisäämisen/vähentämisen) pimeinä aikoina ilman heijasteita. Valon säätelyllä pyritään luomaan miellyttävä, virkistävä ja hyvinvointia vahvistava vaikutus.

• Hirsirakenteisen tilan akustiset ominaisuudet luovat mahdollisuuden pehmeän ja rauhallisen äänimaailman luomiseen oppimistilassa. Hirsi päärakennusmateriaalina yhdistetään muihin käytettäviin materiaaleihin siten, että ne tukevat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Myös seinien/tilojen muuntelumahdollisuus tarpeen ja ryhmäkoon mukaan mahdollistetaan.

• Hirsirakenteisten tilojen huoneilman laatua ohjataan älykkäällä järjestelmällä, joka tunnistaa kulloisenkin käyttäjäryhmän, ulkoilmaolosuhteet ja huomio hirren kosteutta tasaavan ja hirren termisen massan vaikutuksen huoneilman laatuun ja energiankulutukseen.

• Hirsi luonnonraaka-aineena on myös tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali. Se houkuttelee pintojen koskettelemiseen (lämpö, miellyttävyys, luonnollisuus). Tavoitteena on hyödyntää tätä hirren ominaisuutta terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla tavalla.



2. Hajautettu energiantuotanto

• Taustaa: Kunnan talous- ja toimintakuuri, talouden perusteiden korjaaminen, pidettiin mielessä ”kaksi koria”

• Rankka kouluverkon saneeraus 2009, 6+1 sivukoulua suljettiin

• Koulut myytiin joko kyläyhdistyksille tai yksityisille toimijoille

• Useita hankkeita uudistuvan energian mahdollisuuksista, realistiset vaihtoehdot vahvistuivat

• Etsittiin uusia toimijoita, metsäalan toimijat ja maataloustoimisto olivat aktiivisia elinkeinotoimen ohella, hankkeet auttoivat



Välittömiä tuloksia• Kunta luopui osittain omasta energiatuotannosta (teknisen toimen palveluiden kilpailutus avasi

silmiä ja mahdollisuuksia)

• Syntyi Pudasjärven Energiaosuuskunta lämmön tuotantoon, raaka-ainetoimittajia osuuskunnalle useita

• Energiaosuuskunta kunnan sopimuskumppani ja vastuullinen toimija• Aittojärven koulu, Hirvaskosken koulu, Lakarin koulu, teollisuusalue useita isoja kiinteistöjä

• Kussakin oma lämpölaitos, kilpailutuksen tuloksena sama toimija kaikissa

• Kilpailutettiin kukin erikseen, hakkeella

• Sarakylässä yksityinen lämpöyrittäjä, hakkeella Sarakylän koulu

• Pudasjärven kaupungin oma lämpölaitos käyttää haketta ja purua + turvetta, uudistuvaa yli 95 % (10 MW+5 MW)

• Pudasjärven kaupungin lämmitysöljyn käyttö putosi 10 vuodessa 90 % ( ennen 1 milj. l/v, nyt 0,1 milj.litraa, ovat poistuvia rakennuksia)

• Myös muut innostuivat:• Iso-Syötteen hotelli: omistajayrittäjä siirtyi sähkölämmityksestä hakkeeseen

• Jongun kyläyhdistys osti Paukkerin koulun, uudisti lämmitysjärjestelmän hakkeelle



3. Metsä- ja energia-alan yrittäjäosaamisen edistäminen• Käytännön yhteistyö tärkeiden toimijoiden kanssa:

• Vapo, Biowatti, Oulun Energia, Turveruukki, metsäalan asiantuntijat, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Metsähallitus, metsäyhtiöt

• Yhteistyössä em. Toimijoiden kanssa koulutusta yrittäjien ja työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi

• Terminaalihankkeita• Edistettiin yrittäjien yhteistyötä

• Metsätoimijoiden keskittyminen Hirsikunnaalle oli työvoitto, jossa Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen aktiivisuus ratkaisi> metsäalan imago nousi!

• Vuosittain Metsäpäivä, metsäalan toimijat ja kaupunki yhteistyössä, ”äijät” innostuivat, ”markkinaa ja makkaraa”, asiaa metsäelinkeinoista, metsänomistuksesta, puurakentamisesta. Alan yritykset mukana. Lehdistö noteerannut näkyvästi.

• Yhteismetsähanke, kaupunki oli aktiivisesti mukana edistämässä.

• Maisemahakkuut taajaman ympärillä lisäsivät positiivista ilmettä



Paljon kiitoksia!



Ota yhteyttä:

[email protected] tai

[email protected]

Puh: 0408266588

kuinka kunta voi edistää biotaloutta? kokemuksia työuralta · talon elinkaaren aikana....

Documents