Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan? Mikä merkitys työpaikkarakenteiden muutoksella on tuottavuudelle? Katoaako työ vai muuttaako se muotoaan? Mitä pitäisi tehdä?

Työpaikkojen uudistuminen,

työllisyys ja työn tuottavuus

(kirjan luvut 2-4) Antti Kauhanen, ETLA & Mika Maliranta, ETLA 8.10.2015

Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä Suomen yrityksissä 1975-2014

0

1 000

2 000

3 000

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Työllisten määrä (vasen asteikko)

Tehtyjen työtuntien määrä (oikea asteikko, milj.)

Lähde: Kansantalouden tilinpito

Työpaikkavirrat ovat voimakkaat Jatkavat ja uudet työpaikat Suomen yrityksissä

1483100 1467000

1 123 723

1 272 936

1 363 280

92 877

224 764

133 120

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

19891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014

Työl

liste

n m

äärä

Jatkavat työpaikat

Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistoista ja kansantalouden tilinpidosta

0

5

10

15

20

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Työpaikkojen syntymisaste

Poistuvien toimipaikkojen työpaikat suhteessa työllisyyteen

Työpaikkavirrat Suomessa ovat mittavia, 1989 – 2012, %

Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistoista.

Uusien toimipaikkojen työpaikat suhteessa työllisyyteen

Työpaikkojen tuhoutumisaste

Yrityssektori

Työpaikkarakenteiden uudistuminen ns. ”ylimääräisellä työpaikkavaihtuvuudella” mitattuna on hidastunut, 1989/1994 – 2012/2014, %

Lähde: Bureau of Labor Statistics (USA) ja omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistosta (Suomi).

0

5

10

15

20

25

30

1985 1990 1995 2000 2005 2010 20150

5

10

15

20

25

30

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Tehdasteollisuus Yksityiset palvelut

USA

Suomi (yritysrekisteri)

USA

Suomi (yritysrekisteri)

Luovan tuhon mekanismi

7

t t+5 t-5

Tuottavuus Kum

ulatiivinen luova tuho

Yritysten tuottavuuden kasvun trendi

t+10

Tuottavuuden kasvu yritysten sisällä, uudet yritykset, poistuvat yritykset ja yritysten välinen rakennemuutos

Työpaikkojen uudistumisesta luovaa tuhoa Tehdasteollisuuden työn tuottavuuden kehity 1975-2014

Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen teollisuustilastoaineistosta ja kansantalouden tilinpidosta

145 %

128 %

41,5 %

52 %

0%

20%

40%

60%

80%

100%

120%

140%

160%

180%

200%

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

Työntekijävirrat ovat työpaikkavirtojakin voimakkaammat Työpaikkojen uudet ja jatkavat työntekijät yritysten toimipaikoilla

Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen työntekijä-työnantaja-aineistoista ja kansantalouden tilinpidosta

909 457

1 035 621

1 054 447

228 443

462 079

420 553

1 496 400 1 483 100 1 467 000

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014Ty

öllis

ten

mää

rä

-0,5 %

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

2,5 %

3,0 %

3,5 %

10%

12%

14%

16%

18%

20%

22%

24%

26%

1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Uusien työntekijöiden sisäänvirta-asteJatkavien työntekijöidenpalkkaliukuma

Palkat ovat reagoineet työmarkkinoiden tilanteeseen yritystasolla

Lähde: Malirannan laskelmat Tilastokeskuksen yhdistetyistä työntekijä-työnantaja-aineistosta sekä Kauhanen & Maliranta

Tehdasteollisuus

0

10

20

30

40

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Ylimääräinen työpaikkojen vaihtuvuus on hiipunut, mutta ylimääräinen työntekijöiden vaihtuvuus kasvanut yksityisissä palveluissa, 1989/1992 – 2011/2012, %

Lähde: Malirannan laskelmat Tilastokeskuksen yhdistetyistä työntekijä-työnantaja-aineistoista.

Työn muutos ja palkanmuodostuk

sen merkitys (kirjan luvut 5-6)

Antti Kauhanen, ETLA & Mika Maliranta, ETLA 8.10.2015

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Keskipalkkaisten ammattien osuus on pienentynyt, 1995 – 2009

100

125

150

175

200

225

250

1995 2000 2005 20100

10

20

30

40

50

1995 2000 2005 2010

Yksityiset palvelut, indeksi, 1995=100 Yksityiset palvelut, %-osuudet

Matala

Korkea

Keski

Matala

Korkea

Keski

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, 1995 – 2009

1,75

1,80

1,85

1,90

1,95

-0,20

-0,10

0,00

0,10

0,20

1995 2000 2005 2010

Tehtävien siirrettävyys ulkomaille Abstraktit tehtävät

Rutiinitehtävien tärkeys

Palvelutehtävien tärkeys

Yrityssektori

Muodollisen koulutuksen määrä (ast. oikealla)

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Palkanmuodostus

• Työmarkkinoiden dynamiikka erilaista kuin aiemmin – Teknologia ja globalisaatio kohtelevat eri

ammatteja eri tavoin

• Yhtä suuret palkankorotukset sopivat huonosti tilanteeseen, jossa arvonlisäys työtuntia kohti kehittyy hyvin eri tavoin eri aloilla, yrityksissä ja ammateissa.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Palkkaliukumat ovat pienempiä työttömyyden ollessa korkealla tasolla, %-yksikköä

-6%

-4%

-2%

0%

2%

4%

6%-1%

0%

1%

2%

3%

4%

5%

1985 1990 1995 2000 2005 2010

”Palkkaliukuma” (vasen asteikko)

Työttömyysasteen muutos (oikea asteikko, käännetty)

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Palkkojen joustavuus

• Palkkaliukumat ovat tuoneet palkkakehitykseen suhdannejoustavuutta. – Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset palkat

ovat kuitenkin jäykkiä.

• Nykyisessä alhaisen tuottavuuskasvun ja inflaation tilanteessa palkkojen joustavuus on entistä tärkeämpää.

Teknologinen murros & työn tulevaisuus (kirjan luku 7) Petri Rouvinen, ETLA 8.10.2015

Aethon TUG robotti Elizabethin sairaalassa

Kentucky, USA

10 km/pv lääkkeitä ym. kuljetellen

http://v.gd/uFnS3M

Digimurros: Totta. Vielä edessä. Kanava #1: Kognitiivisia rutiineja ohjelmistoille. Autonomisesti toimivat & kontekstiaan ymmärtävät ohjelmistot & koneet muuttavat työn sisältöä ... … ehkä myös määrää.

Ihmistyön moniulotteisuutta aliarvioidaan Koneen yleiskäyttöisyyttä yliarvioidaan Koneen opettamisen & ylläpitämisen Ihmistyöintensiivisyys huomiotta

Rajalliset/vakioiset tarpeet

Ei muutoksia toisaalla

Ongelmana runsauden jakaminen! Teknologia ei määrä (globalisaatio ehkä) Digi tehostaa työmarkkinoita monin tavoin Työn häviäminen vs normidynamiikka muutos on hyvinkin sulatettavissa Nettovaikutus työn määrän ehkä negatiivinen mutta rajallinen

Yhteenvetoa ja

päätelmiä

Vesa Vihriälä 8.10.2015

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

• Työmarkkinat ovat monella tavalla dynaamiset – Työpaikkoja tuhoutuu ja syntyy paljon, työsuhteista vielä enemmän – Luova tuho keskeinen osa tuottavuuden nousua

• Teknologia tuhoaa työtä, mutta joustavilla markkinoilla syntyy aina

uutta – Ennusteet katovien työpaikkojen määristä eivät tavattomia historialliseen työpaikkojen

uusiutumiseen nähden; varmuutta digi-murroksen vaikutuksista ei toki ole – Polarisaatio aito ongelma, mutta siihen voidaan vaikuttaa

• Ongelma #1: riittämätön makrojoustavuus EMU-oloissa

– EMUun liityttäessä todettiin, että tarvitaan uudenlaista työvoimakustannusten joustoa, kun valuuttakurssin muutos ei mahdollista kilpailukykyongelmien korjaamista

– Ei ole toteutunut riittävästi matalan inflaation oloissa, vaikka liukumat ovat reagoineet; palkkamalttiin vasta 2013; sovitut ”EMU-puskurit” pieniä, eikä edes täysin käytetty

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

• Ongelma #2: riittämätön mikrojoustavuus tehtävätason kilpailun oloissa

– Kilpailu haastaa entistä enemmän yksittäisten yritysten, niiden yksittäisten toimintojen ja jopa yksitäisten tehtävien kannattavuuden

– Menestyminen edellyttää kykyä sopeuttaa työehtoja ja muuttaa työvoiman kompositiota joustavasti yritystasolla / toimipaikkatasolla

– Kokeilutoiminta tarvitsee riskinottoa ja yksilötason kannustinpalkkausta – Suomen palkanmuodostus ja irtisanomissuoja eivät tue joustavuutta tarpeeksi

• Paikallisen sopimisen alan laajeneminen a ja o – Sallii palkkojen jouston yritysten ja työntekijäryhmien osalta irtisanomisten sijasta – Helpottaa kannustinpalkkausta; auttaa pätevää johtoa tuottavuuden nostossa – Tukee automaattisesti myös makrojoustavuutta, kun epäsymmetrisiä shokkeja

• Rekrytointikynnyksen madaltaminen tärkeää – Em. mikrojoustavuus vähentää uuden henkilöstön palkkauksen riskejä – Myös yksilökohtaisen irtisanomissuojan lievennys, takaisinottovelvoitteen poisto,

pidempi koeaika pienentävät rekrytointikynnystä

• EMU-yhteensopivuus: myös kollektiiviset keinot hyödyllisiä, ainakin periaatteessa

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

• Työttömyysturvan rakennetta muokattava – Korkean työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää rakennetyöttömyyden laskua – Ansiosidonnaisen keston lyhentäminen Suomessa yksi luonteva keino

• Koulutuksen jatkuvaa kehittämistä ei saa lyödä laimin

– Osaaminen Suomen avainvahvuus – Keskeinen keino hillitä työmarkkinoiden polarisaatiota – Mitä varhemmasta vaiheesta kyse, sitä suurempi julkinen vastuu

• Pohjoismainen lähestymistapa teknologiaan ja kilpailuun yhä

pätevä – Hyväksytään rakennemuutoksen välttämättömyys – Pyritään hyödyntämään sen tuomat mahdollisuudet – Tuetaan ihmisiä koulutuksella ja turvaverkoilla