kruunusillat - uutta helsinkiä · lisäksi helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkolii-...

KruunusillatHankekuvaus

Kesäkuu 2015

3



SISÄLTÖ

1 TIIVISTELMÄ ...................................................................................................... 4

2 JOHDANTO .......................................................................................................... 6

2.1 Taustat ......................................................................................................... 62.2 Yleiset tavoitteet............................................................................................ 72.3 Hankkeen vaikutukset .................................................................................... 8

3 SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEEN ORGANISAATIO ................................... 10

3.1 Yleistä ......................................................................................................... 103.2 YKT-prosessi ................................................................................................ 11

4 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS ....................................................................... 12

4.1 Yleistä ......................................................................................................... 124.2 Hankekokonaisuus ........................................................................................ 13

4.2.1 Raitiotie ........................................................................................... 134.2.2 Kadut .............................................................................................. 144.2.3 Korkeasaaren pohjoisosan järjestelyt .................................................. 19

4.3 Hankkeen kanssa yhteen sovitettavia projekteja ja toimintoja ............................ 214.3.1 Hakaniemi ja Merihaka ...................................................................... 214.3.2 Kalasatama ja Sompasaari ................................................................. 214.3.3 Korkeasaaren eläintarha .................................................................... 224.3.4 Kruunuvuorenranta ja Laajasalo ......................................................... 224.3.5 Vartiosaari ....................................................................................... 22

4.4 Hankkeen kanssa samaan aikaan toteutettavia järjestelyjä ja selvityksiä ............. 224.4.1 Vesiliikenneyhteydet ......................................................................... 224.4.2 Pyörätie ja jalankulku yhteydet ........................................................... 224.4.3 Pelastustoiminta ............................................................................... 224.4.4 Muut raidehankkeet .......................................................................... 234.4.5 Muut projektit .................................................................................. 23

5 SUUNNITTELUOHJELMA .................................................................................... 24

6 TIEDONHALLINTA ............................................................................................. 26

6.1 Lähtötietomalli ............................................................................................. 27

7 AIKATAULU ....................................................................................................... 28

7.1 Yleisaikataulu ............................................................................................... 28

8 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN HALLINTA .............................................................. 30

9 VIESTINTÄ ........................................................................................................ 31

4



1 Tiivistelmä

Kruunusillat–hankkeen tarkoitus on yhdistää Laajasalon ja uuden Kruunuvuorenran-nan kaupunginosat kantakaupunkiin uudella yhteydellä, johon kuuluu uuden joukko-liikenneyhteyden lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn yhteydet. Yhteys kulkee Yliskyläs-tä Kruunuvuorenrantaan, sieltä Korkeasaaren ja Kalasataman kautta joko Hakanie-meen tai Kruununhakaan, ja edelleen kantakaupunkiin (Kuva 1). Hankkeeseen kuu-luu raitiotie-, pyöräily- ja kävely-yhteys Helsingin keskustan ja Laajasalon Yliskylänvälillä sekä yhteyksien toteuttamismahdollisuuksien ja toiminnan edellytysten var-mistaminen. Hankkeen keskeisimmät kohteet ovat Keskustan päätepysäkki, Keskus-ta-Nihti silta, Finkensilta ja Kruunuvuorensilta sekä nykyiset kehitettävät ja uudetraitiotiekadut (Kuva 1). Kruunusillat hankkeessa toteutettava Kruunuvuorensilta tu-lee olemaan merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Silta toteutetaan 2011-2013järjestetyn suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen "Gemma Regalis" pohjalta.

Kuva 1. Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Yleiskartta

Kruunusillat tulee palvelemaan joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden li-säksi huolto- ja hälytysajoneuvoja. Yhteyden suunnittelussa otetaan huomioon mah-dollisuus pikaraitiovaunun käyttöön Laajasalon ja Korkeasaaren välillä myöhemmintulevaisuudessa.

Kruunusillat-hankkeen kilpailuvaiheen aikainen kustannusarvio on 210 miljoonaaeuroa.

Ennusteiden mukaan raitiotieyhteyttä käyttäisi Kruunuvuorenrannan ja Kalasatamanvalmistuttua päivittäin noin 23 000 matkustajaa. Kruunusillat -yhteyden toteuttami-sesta ei ole tehty päätöstä. Päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään 2016. Hank-

5



keeseen liittyy useita muita hankkeita sekä alueellisia suunnitelmia, jotka on esiteltylyhyesti tässä kuvauksessa varsinaisen hankkeen lisäksi. Kuva 2 on esitelty Kruunu-sillat hankkeen jaottelu osiin.

Kuva 2. Kruunusillat-hankkeen jaottelu

6



2 Johdanto

2.1 Taustat

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden alustava suunnittelu alkoi Helsingin yleiskaava2002:n valmistelun yhteydessä 1999. Vuonna 2000 kaupunginhallitus linjasi, ettäLaajasalon öljysatama-alue muutetaan asuin- ja työpaikka-alueeksi. Yleiskaavassaöljysataman alue osoitettiin kerrostalo- ja pientalovaltaisen asumisen alueena, jostaon osoitettu ohjeellinen raideliikenteen yhteys Helsingin keskustaan, Kuva 3.

Helsingin asukasmäärän on ennustettu kasvavan 250 000 asukkaalla vuoteen 2050mennessä. Kasvu asettaa haasteita nykyiselle liikennejärjestelmälle ja kaupunkira-kenteelle. Siirtämällä teollisuus- ja satamatoimintoja on vapautunut uusia alueitaasuinrakentamista varten. Laajasalon öljysatama Kruunuvuorenrannassa on yksinäistä alueista. 20 000 asukkaan merellinen kaupunginosan on tarkoitus valmistuavuoteen 2030 mennessä. Kaupunginosa on linnuntietä vain noin kolmen kilometrinpäässä Helsingin keskustasta Kruunuvuorenselän toisella puolella. Nykyisillä yhteyk-sillä matkaa Koirasaarentien päästä Helsingin keskustaan on yli kymmenen kilomet-riä, sillä ainoa kulkuyhteys on Laajasalon pohjoisosista Herttoniemen kautta Itä-väylälle ja sieltä keskustaan.

Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä on todettu, että nykyinen liikenne-verkko ei riitä palvelukyvyltään turvaamaan toimivaa liikennettä Laajasalossa jaKruunuvuorenrannassa. Lisäksi Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkolii-kenteen ja kestävämpien liikennemuotojen, kuten pyöräilyn ja kävelyn, osuutta lii-kenteessä koko Helsingin alueella.

Kuva 3. Ote Helsingin yleiskaavasta 2002. Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Sittemmin yhteyden linjausta on tarkennettu eri kaavatasoilla mm. Kruunuvuoren-rannan osayleiskaavassa. Koirasaarentien asemakaavoissa, katu- ja rakennussuunni-telmissa on varauduttu raideliikenteeseen. Uudenmaan ympäristökeskus päättivuonna 2009, että Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdoista tulee laatia ympäristö-vaikutusten arviointimenettely, joka alkoi arviointiohjelman laatimisella 2009. Arvi-ointimenettelyn aikana rinnalla vuosina 2012-2013 järjestettiin kansainvälinen Kruu-nusillat-suunnittelukilpailu, jonka pohjalta joukkoliikenneyhteyden suunnittelu onaloitettu. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi syyskuussa 2014.

7



Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavaa on laadittu samanaikai-sesti. Asemakaavalla mahdollistetaan joukkoliikenneyhteyden sisältävien siltayhte-yksien rakentaminen Kalasataman Nihdistä Korkeasaaren ja Palosaaren kautta Kruu-nuvuorenrantaan ja Laajasaloon.

Maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä, ja ympäristöministeriön 30.10.2014vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on liikenteen yhteystarve -merkintä Helsingin keskustasta Laajasaloon. Yhteys on suunnittelumääräyksen mu-kaan suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Joukkoliikenneyhteydentoteuttaminen edellyttää vähintään kolmen uuden sillan rakentamista, sekä muutok-sia olemassa oleville katualueille raitioliikenteen toteuttamiseksi.

2.2 Yleiset tavoitteet

Helsingin kaupungin tavoitteena on ollut tehdä Kalasataman ja Kruunuvuorenrannanalueesta vahvasti joukkoliikenteeseen tukeutuvia asuinalueita. Kruunusillat-joukkoliikenneyhteys on tärkeä Kruunuvuorenrannan asuinalueen liikenneyhteyksienkehittämisen ja toimintakyvyn turvaamisen kannalta. Helsingin kaupungin strate-giaohjelma tukee Kruunusillat-joukkoliikenneyhteyden rakentamista siinä asetettujenperiaatteiden ja niitä tukevien tavoitteiden osalta. Lisää strategian tavoitteista Kuva4.

Kuva 4. Helsingin kaupungin strategian tavoitteet vuosille 2013–2016. Lähde: Helsingin kaupunki

8



2.3 Hankkeen vaikutukset

Kruunusillat-hankkeen luoma yhteys edistää joukkoliikenteen käyttöä ja parantaa ja-lankulun ja pyöräilyn verkostoa sekä kantakaupungin ja Laajasalon saavutettavuut-ta. Hankkeen kokonaiskestävyydestä, elinkaarivaikutuksista sekä ilmastonmuutok-seen sopeutumisesta valmistuu erillinen aiempia selvityksiä tarkentava tutkimusvuoden 2015 aikana.

Aamuhuipputunnin aikana Kruunuvuorenselän kohdalla raitiotieyhteyden matkusta-jamäärä on noin 3 300 henkeä. Raitiotieyhteys vähentää metron matkustajamääriä 2100 – 2 300, millä on merkitystä metron kapasiteetin kannalta tulevaisuudessa. Ku-losaaren sillalla ruuhkasuuntaan kulkevien autojen määrä tulee vähenemään yli 150ajoneuvon verran. Laajasalon ja Herttoniemen välisellä sillalla tulee kulkemaan aa-muhuipputunnissa 330 ajoneuvoa vähemmän kuin jos hanketta ei toteutettaisi.Kruunusillat hanke vaikuttaa Laajasalon yhteyksien ja houkuttelevuuden lisäksi Kala-sataman ja Nihdin kehittämiseen muun muassa tarjottavien päivittäispalveluidenosalta.

Sillat yhdistävät Korkeasaaren osaksi kantakaupunkia, sekä parantavat Korkeasaa-ren ja Mustikkamaan alueen saavutettavuutta. Korkeasaaren kohdistuvista muutok-sista kerrotaan enemmän kohdassa 4.3.3 Korkeasaaren kohdan järjestelyt. Sillatmuuttavat alueen maisemaa ja kaupunkikuvaa merkittävästi. Koska Kruunuvuoren-silta tulee muuttamaan merkittävästi Kruunuvuorenselän ympäristön maisemaa, onsiitä laadittu erillinen näkemäanalyysi.

Raitiotieyhteydet ja päätepysäkkivaihtoehdot sijoittuvat kantakaupungissa suureltaosin valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muuallaherkkään ja laadukkaaseen katutilaan, minkä vuoksi suunnitteluratkaisut tehdäännoudattaen hankkeelle laadittavaa suunnitteluohjetta.

Vedenalaisen kulttuuriperinnön vuoksi rakennusalueella on tehty vuonna 2014 ar-keologinen vedenalaisinventointi. Alueella ei ole tuhoutumisvaarassa olevia mui-naismuistolain rauhoittamia kohteita. Kulttuuriperinnön kannalta kiinnostaviksi tode-tuista kohteista tehdään tarkistussukellukset kesällä 2015. Mikäli hankkeen kanta-kaupunkiyhteys sijoittuu Pohjoisrantaan, on siellä tehtävien ruoppausten aikana pai-kalla oltava valvova arkeologi alueella olevien laivahylkyjen osien inventoimiseksi.

Kuva 5. Vedenalaisen inventoinnin rajaus

9



Siltayhteydet ja niiden rakentaminen haittaavat alueen moottori- ja purjeveneilyä.Kruunuvuorensillan alikulkukorkeus on 20 m, joka rajoittaa suurimpien purjealustenliikkumista Kruunuvuorenselällä. Hanketta varten on teetetty venepaikkaselvitys tu-levien siltojen vaikutusten arvioimiseksi ja venesatamien kehittämiseksi.

Sillat ja rantarakenteet suunnitellaan niin, että turvataan veden vaihtuvuus ja Van-taanjoen kalaväylän toimivuus. Vedenvaihtuvuutta sekä rakentamisen aikaisia sa-mennusvaikutuksia sekä mahdollista haitta-aineiden kulkeutumista arvioidaan vesis-tömallinnuksen avulla. Sen tulokset raportoidaan Nihti-Kruunuvuori vesilupahake-muksessa. Vesilain mukaiseen lupaan liittyy vesistö- ja kalastovaikutusten tarkkailu-velvoite.

Sillan estevaikutus linnuille on marginaalinen, eikä sillä arvioida olevan vaikutustalintujen lentokorkeuteen tai pääasiallisiin lentosuuntiin. Pylonin ja kannatinvaijerienaiheuttama törmäysriski linnuille on kuitenkin otettava huomioon jatkosuunnittelus-sa. Kruunuvuorensilta rakennetaan alueelle, jossa sijaitsee Emäntä ja Nimismies –nimiset lintuluodot, jotka on otettava huomioon rakentamisessa

10



3 Suunnittelu- ja toteutusvaiheen organisaatio

3.1 Yleistä

Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) on hankkeeseen ryhtyvä taho. HKR toi-mii Kruunusillat-hankekokonaisuuden vastuuorganisaationa. Hankkeen rahoituksestavastaa HKR:n lisäksi Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL), joka vastaa osaltaanmyös raitiotien suunnittelun ja toteutuksen ohjaamisesta ja valvonnasta.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto(HKR) laativat Kruunusillat -yhteydestä vastuunjakosopimuksen, jossa määritelläänvastuut organisaatioiden välillä hankkeen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen,omistajuuden ja ylläpidon suhteen. Periaatteellinen vastuunjako Kruunusillat hank-keessa on esitetty Kuva 6.

Kuva 6. Vastuunjako Kruunusillat hankkeessa

Kuva 7. Kruunusillat –hankkeen organisaatiokaavio

11



3.2 YKT-prosessi

Kruunusillat-hanke toteutetaan YKT-hankkeena (yhteinen kunnallistekninen työ-maa). YKT-prosessi ohjaa hankkeen toteutusta kaikilla osa-alueilla. Helsingin kau-pungin eri infrarakentamisesta ja suunnittelusta vastaavat tilaajaorganisaatiot alle-kirjoittivat vuonna 2008 sopimuksen, jossa määriteltiin tehtävän yhteistyön tavoit-teet ja toimintatavat Helsingin kaupungin eri organisaatioiden työmaahankkeissa.

YKT-hankkeen on tarkoitus edistää kaupungin eri hallintokuntien yhteistyötä luomal-la toimintamalli hankkeeseen, joissa eri toimijoiden toteuttamat infrastruktuurin osatohjelmoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä. Ennen hankkeen aloitustatilaajaosapuolet solmivat YKT-sopimuksen, jossa määritellään mm. vastuujako hank-keessa ja hankkeen yhteyshenkilöt. Yhteisellä sopimuksella tavoitellaan parempaarakentamisen kokonaislaatua, kaivuhaittojen vähentämistä, lyhyempiä toteutusaiko-ja ja kaikkiaan taloudellisempia ratkaisuja. Näihin tavoitteisiin päästään sovittelemal-la eri hankkeiden työt järkeviksi kokonaisuuksiksi.

YKT-prosessissa hankkeelle nimetään päätilaaja, pääsuunnittelija, työmaan valvojasekä päätoteuttaja. Päätilaaja toimii rakennushankkeeseen ryhtyvien tilaajien edus-tajana. pääsuunnittelija huolehtii hankkeen suunnittelun koordinoimisesta, johtami-sesta, riskien hallinnasta sekä tarkistaa suunnitelmien yhteensopivuuden, tekee tur-vallisuusasiakirjan ja Haitaton-arvioinnin. Työmaanvalvoja toimii päävalvojana javastaa valvontatöiden yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä muiden osapuolien kans-sa. Hän vastaa tarvittavien lupien ja selvitysten hankinnasta. Päätoteuttaja vastaarakennusvaiheen toteutuksesta ja työnaikaisista alueiden käyttöön liittyvistä luvista.Päätoteuttajalla on vastuu hankkeen turvallisuusvelvoitteista sekä verohallinnon il-moitusvelvollisuudesta. Kruunusiltojen YKT-prosessi on käynnistetty aloituskokouk-sella 29.9.2014.

Kuva 8. YKT-prosessin kuvaus lähde: YKT-prosessin esittely, Sito/HKR

12



4 Hankkeen tekninen laajuus

4.1 Yleistä

Kruunusillat-hanke on osa laajempaa joukkoliikenteen kehityshanketta kantakau-pungin ja Laajasalon välillä ja vaikuttaa siten koko pääkaupunkiseudun joukkoliiken-nejärjestelmään. Kruunusillat-hankekokonaisuus käsittää Kruunuvuorenrannan jaHelsingin kantakaupungin välisen yhteyden, johon liittyvät tiiviisti myös Korkeasaarisekä Kalasatama. Se on siis itsenäinen hankekokonaisuus, jolla on merkittävä rooliraitioliikenteen laajenemisen sekä kyseisten alueiden julkiskuvan kannalta.

Kuva 9. Havainnekuva Korkeasaaresta ja Kruunuvuorensillasta, näkymä lännestä itään. Läh-de: yleissuunnitelma WSP

13



4.2 Hankekokonaisuus

4.2.1 Raitiotie

Joukkoliikenneyhteyden linjauksien vaihtoehtoja Helsingin kantakaupungissa ja Laa-jasalon Yliskylässä selvitetään osana hanketta. Tarkastelunäkökulmana ovat suoratyhteydet keskustasta, mutta toisaalta vaihtoehto keskusta C kytkeytyy Hakanie-meen, josta on vaihtoyhteys metroon sekä mahdollisesti tulevaisuudessa Pisara-rataan. Vaihtoehdot linjauksen osalta näkyvät muun muassa kansikuvassa ja listauk-sessa alla:

· Keskusta AAleksanterinkatu - Pohjoisranta – Tervasaari - Nihti

· Keskusta BLiisankatu – Tervasaari - Nihti

· Keskusta CHakaniemi - Hakaniemenranta – Nihti

Kantakaupungin osuuden linjaukseen vaikuttaa vahvasti Helsingin kaupunginhalli-tuksen ja -valtuuston energiapoliittinen päätöksenteko, jota odotetaan tehtäväksisyksyllä 2015. Päätöksen mukaan Hanasaaren voimala tulee joko jatkamaan toimin-taansa uudistettuna nykyisellä paikallaan tai energiantuotanto siirretään uuteenvoimalaitokseen Vuosaareen.

Raitiotieyhteyden mahdollinen jatkuminen Yliskylästä Vartiosaareen vaikuttaa myösraitioliikenteen varikkotarpeisiin. Kantakaupungin linjausvaihtoehto päätetään raitio-tien yleissuunnitelman valmistumisen ja voimalaitospäätöksen jälkeen. Joukkoliiken-neyhteyden päätepysäkkivaihtoehtoja tarkastellaan vuoden 2015 aikana valmistu-vassa raitiotieyhteyden yleissuunnitelmassa. Raitiotie toteutetaan suljettuna ratara-kenteena.

Kruunusillat hankkeessa varaudutaan myös mahdollisesti tulevaisuudessa toteutet-tavaan pikaraitiotieyhteyteen Santahaminasta Laajasalon kautta Korkeasaareen. Pi-karaitiotieyhteyteen varaudutaan suunnittelemalla Kruunuvuorensillan poikkileikkausriittävän leveäksi.

14



Kuva 10. Pikaraitiotievaraus

4.2.2 Kadut

Kruunusillat-joukkoliikenneyhteys muuttaa nykyistä katuverkkoa. Toistaiseksi Kruu-nusillat-yhteyttä palvelevat katuyhteydet (lukuun ottamatta siltayhteyksiä) voidaanjaotella seuraavan periaatteen mukaisesti:

· olemassa olevat katualueet, jotka tulee suunnitella ja rakentaauusiksi raitiotieyhteyttä varten

· muut yleiset alueet tai tontit, jotka tarvitsevat kaavamuutoksen,sekä uudet liikenne-, katu- ja rakennussuunnitelmat

· joukkoliikenneyhteyttä varten jo suunnitellut ja rakenteilla olevatkatualueet

Esimerkiksi Korkeasaaressa ei ole tällä hetkellä katualuetta, mutta hankkeen myötäosa Korkeasaaren pohjoisosasta muuttuu katuaukioksi. Kantakaupunkiin rakennetta-van uuden raitiotien vuoksi katualueet vaativat uudelleen tarkasteluja ja suunnitte-lua.

15



Kuva 11. Yhteysvaihtoehdot kantakaupungin ja Nihdin välillä.

Havainnekuva Kruununhaka-Nihti nostosiltavaihtoehdosta on esitetty kuvassa 12.Siltayhteydestä on tehty alustava yleissuunnitelma nosto- tai läppäsiltana vuonna2011. Tällä hetkellä valmistellaan tarkentavaa yleissuunnitelmaa, jossa muun muas-sa sillan leveys on kasvanut verrattuna kilpailuvaiheeseen. Valmisteilla on myösyleissuunnitelma kiinteästä siltavaihtoehdosta välillä Kruununhaka-Nihti. Yleissuunni-telmassa tarkastellaan vaihtoehtojen Keskusta A ja keskusta B liikennöitävyyttä.

Sillan avattavuutta on tutkittu Hanasaaren voimalaitokselle välttämättömien poltto-ainekuljetusten vuoksi. Yleissuunnitelman rinnalla tutkitaan myös muita vaihtoehtojavoimalaitoksen polttoainekuljetusten järjestämiseksi jos voimalaitoksen toiminta tu-lee jatkumaan.

16



Kuva 12. Havainnekuva vaihtoehtoreitistä Kruununhaasta Sompasaareen. Lähde: Pontek Oy,Kruununhaka-Sompasaari, Raitiotien ja kevyen liikenteen yhteys, Yleissuunnitelma

Reittivaihtoehdolle C on esitetty kahta eri siltavaihtoehtoa. Toinen on matalan täyt-töalueen ja siltayhteyksien yhdistelmä, jolloin syntyisi myös uusia virkistysalueitaKalasataman eteläisiin osiin. Toinen siltavaihtoehto on tehdä yksi yhtenäinen siltayh-teys, joka mahdollistaisi paremman veneyhteyden Sompasaaren altaaseen ja Suvi-lahteen. Vaihtoehdon C alustavassa yleissuunnitelmassa tutkitaan myös Kruunusillathankkeeseen liittyvän Hakaniemen sillan uusimisen toteuttaminen.

Kuva 13. Havainnekuva tekosaarivaihtoehdosta Hakaniemi-Nihti välillä. Näkymä Hakaniemes-tä Nihtiin päin. Lähde: Ramboll Finland oy

17



Nihdin maayhteys määräytyy kantakaupungin reittivalinnan mukaan. Joukkoliiken-neyhteys Nihdissä tullaan alustavasti osoittamaan erillisessä asemakaavassa Nihdinalueella tai asemakaavassa valittavan keskustayhteyden kanssa.

Nihdin koillisosan ja Korkeasaaren luoteisosan välinen Sompasaarensalmen tuleeylittämään Finkensilta. Korkeasaaren pohjoisrannalla silta rajoittuu Mischan ja Ma-schan aukioon ja Korkeasaaren uuden vastaanottorakennuksen edustan aukioon.Korkeasaaren pohjoisosan rantaa laajennetaan aukion ja raitiotieyhteyden edellyt-tämällä tavalla, missä yhteydessä Korkeasaaren ja Palosaaren välinen vesialue täy-tetään. Yhteys jatkaa Korkeasaaren rantaa Palosaaren kautta Kruunuvuoren sillalle.Korkeasaaren osuus on tarkemmin selitetty jäljempänä.

Kruunuvuorensilta sijoittuu Palosaaren ja Kruunuvuoren välille ja sen pyloni Kruunu-vuorenselän keskellä sijaitsevien luotojen, Nimismies ja Emäntä kohdalle. Silta onteräsrakenteinen vinoköysisilta ja se on valmistuessaan Suomen pisin silta, n. 1191metriä. Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävällä sillalla on merkittävä rooliHelsingin siluetissa ja lähialueiden maisemassa. Kuvassa 15 näkyy näkemäanalyysintulokset. Se kertoo, kuinka laajalla alueella silta vaikuttaa maisemaan.

Kuva 14 Kruunuvuorensillan havainnekuva Lähde: Yleisuunnitelma 28.2.2015

18



Kuva 15. Kruunuvuorensillan pylonin näkyvyys Lähde: Näkemäanalyysi 2014

19



4.2.3 Korkeasaaren pohjoisosan järjestelyt

Kruunusillat –hanke vaikuttaa voimakkaasti myös Korkeasaaren toimintoihin. Kor-keasaaren pohjoisosa muuttuu julkiseksi virkistysalueeksi liikenneyhteyden ympäril-lä, kuten näkyy kuvissa jäljempänä.

Kuva 16. Korkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma, näkymä Laajasaloon päin. Lähde: WSPKorkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma 25.6.2014

Korkeasaaren pohjoisosasta tulee hankkeen myötä osa julkista katutilaa. Tämänvuoksi myös Korkeasaaren nykyinen vastaanottorakennuksen toiminnot tullaan siir-tämään Mustikkamaalta Korkeasaareen eläintarhan alueelle. Korkeasaaren eläintar-haan on tulossa lähivuosina uudistuksia, joihin liittyen Korkeasaaren pohjoisosalle onlaadittu viitesuunnitelma Kruunusillat-hankkeen yhteydessä. Korkeasaarta on tarkoi-tus kehittää monipuoliseksi ympärivuotiseksi eläintarhaksi ja sen pohjoisranta tuleeyleiseen virkistyskäyttöön joukkoliikenneyhteyden rinnalla. Muutosten myötä eläin-tarhan alue tulee aidata ja kulkureitti eläintarhaan on suunniteltu Mischan ja Ma-schan aukiolle, johon sijoittuu myös yksi raitioitien pysäkeistä. Korkeasaaren Eläin-tarha pysyy avoinna rakennustöiden ajan.

20



Kuva 17. Hahmotelma Korkeasaaren tulevasta pysäkkiaukiosta. Näkymä kantakaupunkiinpäin. Lähde: WSP Korkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma 25.6.2014

Kuva 18. Korkeasaaren pohjoisrannan viitesuunnitelma. Lähde: WSP Korkeasaaren pohjois-osan viitesuunnitelma 25.6.2014

21



4.3 Hankkeen kanssa yhteen sovitettavia projekteja ja toimintoja

4.3.1 Hakaniemi ja Merihaka

Hakaniemen ja Merihaan alueen suunniteltua maankäyttöä tarkastellaan uudelleen.Hakaniemen silta on käyttöikänsä päässä ja sillan uusimisen myötä vapautuu alueitauutta maankäyttöä varten. Muita alueen kehittämismahdollisuuksia pohditaan myös.Kruunusillat joukkoliikenneyhteyden yhteysvaihtoehto ”Keskusta C” on esitetty ase-makaavatyön pohjaksi valituissa suunnitteluperiaatteissa, jotka kaupunkisuunnitte-luvirasto on laatinut.

4.3.2 Kalasatama ja Sompasaari

Kalasatamassa on käynnissä uuden kaupunginosan rakennus. Kruunusillat –hankeon Kalasataman osalta kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenne oh-jataan mahdollisesti Kalasataman läpi metrolle ja toisessa vaiheessa uuden sillankautta kantakaupunkiin. Nihdin asemakaavoituksen aikataulu riippuu Kruunusiltojenraitiotielinjan suunnittelu- ja toteutusaikatauluista. Havainnekuva Kruunusiltojen jaKalasataman aluerakennushankkeen yhteensovittamisesta löytyy liitteestä 1.

Rakennusvaiheessa Kalasataman ja Sompasaaren läpi tulee kulkemaan Kruunusillat–hankkeelle tärkeä logistinen reitti. Suurten rakennushankkeiden logistiikan yhteen-sovittaminen on erittäin tärkeää toimivuuden ja turvallisuuden vuoksi. Logistiikanhaastavuutta lisää se, että Nihdin kanavaa suunnitellaan rakennettavaksi samanai-kaisesti Finkensillan kanssa. Nihdin kanavaan tulee kaksi siltaa, joista ensimmäisenrakentaminen on suunniteltu alkamaan vähän ennen Finkensillan rakentamisen al-kamista. Yhteensovituksessa on huolehdittava, että Nihdin kanavan yli pääsee kokoajan vähintään toista reittiä. Lisäksi alueella on käynnissä asuntorakentaminen.Asukkaiden turvallisuudesta on huolehdittava rakennustöiden yhteydessä.

Kuva 19. Nihdin kanava. Alustava luonnos Nihdin alueesta yhteysvaihtoehdolla keskusta A.Lähde: KSV

22



4.3.3 Korkeasaaren eläintarha

Kruunusillat –hankkeen rakennustyöt vaikuttavat Korkeasaaren Eläintarhan toimin-toihin. Tavoitteena on mahdollistaa Eläintarhan tauoton aukiolo ja eläinten ja asiak-kaiden viihtyminen rakennustöistä huolimatta. Lisäksi hankkeen seurauksena Kor-keasaaren pohjoisranta muuttuu yleiseksi alueeksi, jolloin Eläintarhan vastaanotto-rakennus tullaan siirtämään Mustikkamaalta Korkeasaareen. Myös Mustikkamaan sil-taan tullaan tekemään korjaustöitä hankkeen yhteydessä. Nämä vaativat muun mu-assa logistiikan ja aikataulujen yhteensovittamista.

4.3.4 Kruunuvuorenranta ja Laajasalo

Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan vaiheittainen kaavoitus ja rakentaminenovat käynnissä. Suunnittelussa on otettu huomioon tulevat siltarakenteet ja kulkuyh-teydet. Osana Laajasalon täydennysrakentamista Laajasalon sisääntuloväylälle, Laa-jasalontielle kaavaillaan uutta ilmettä kaupunkibulevardina. Kruunusillat-yhteydensuunnittelu ja rakentaminen tulee yhteen sovittaa myös Laajasalon ostoskeskuksensuunnittelun ja rakentamisen kanssa eritoten niiltä osin, missä ostoskeskuksen py-säkki tulee sijaitsemaan. Samaten kaupunkibulevardin suunnitelmissa tulee ottaahuomioon raideliikenneyhteyden tilavaraukset ja linjaukset.

4.3.5 Vartiosaari

Vartiosaareen ollaan laatimassa uutta osayleiskaavaa. Osayleiskaavan pohjaksi onvalittu saaren kehitys asuinalueena 5000–7000 asukkaalle siltayhteydellä. Vahviste-tuissa suunnitteluperiaatteissa linjataan, että tavoitteena on liittää Vartiosaari osaksiKruunusiltojen kautta kulkevaa raitiotieverkostoa. Näin ollen Vartiosaaren joukkolii-kenne tullaan vaihtoehdon mukaan suunnittelemaan siten, että Kruunusillat-joukkoliikenneyhteys voi jatkua Kruunuvuorenrannan ja Yliskylän kauttakautta Var-tiosaareen.

4.4 Hankkeen kanssa samaan aikaan toteutettavia järjestelyjä ja selvityksiä

4.4.1 Vesiliikenneyhteydet

Kruununsiltojen suunnittelualueen vaikutuspiirissä sijaitsee 15 Helsingin kaupunginvenesatamaa. Hankkeen yhteydessä laaditaan selvitystä nykyisestä vesialueidenkäytöstä, joka valmistuu talven 2015 aikana. Kaupunginkanslia on käynnistänyt laa-jemman selvityksen vesialueiden käytöstä ja tarpeista Helsingin vesialueilla. Selvi-tyksessä tultaneen käsittelemään myös Kruunusillat -hankkeen vaikutukset ja niidenhuomioiminen vesiliikenteen kokonaisuudessa.

4.4.2 Pyörätie ja jalankulku yhteydet

Kruunusillat-yhteydellä on merkittävä vaikutus myös pyöräteihin ja jalankulkuyhte-yksiin. Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman välinen siltaosuus on määritelty pyörä-liikenteen laatukäytävien verkkosuunnitelmassa (KSV 19.2.2013) pyöräilyn laatukäy-täväksi. Yhteys on huomioitu myös kantakaupungin pyöräliikenteen tavoitetila 2025-selvityksessä.

4.4.3 Pelastustoiminta

Kruunuvuoren ja Kalasataman alueille muuttaa tulevaisuudessa huomattava määräuusia asukkaita. Pelastustoiminnan kannalta uusille asuinalueille tulee johtaa kaksitoisistaan riippumatonta kulkuyhteyttä. Kruunusillat on näistä toinen. Nihti-

23



Kruunuvuorenranta väli tulee olemaan pelastustoiminnan pääyhteys keskustasta tul-lessa.

4.4.4 Muut raidehankkeet

Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään on kaavailtu lisättäväksi pikarai-tiolinja Raide-Jokeri, joka tulisi kulkemaan Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeenpääosin runkobussilinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä. Raide-Jokerin ja Kruunusillat-joukkoliikenneyhteyden toteutus ajoittunevat hyvin lähekkäin tai samanaikaisesti,josta syystä hankkeiden rahoituspäätökset voivat vaikuttaa toistensa etenemiseen.

Pisararata on keskeisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään ja kokoSuomen sisäiseen junaliikenteeseen vaikuttava ratahanke. Kruunusillat- joukkolii-kenneyhteydellä tulisi olla kantakaupungin päässä jouheva vaihtoyhteys Pisarara-taan. Tästä syystä kruunusiltojen joukkoliikenneyhteyden kantakaupungin pään lin-jausta ja liitoskohtia olemassa olevaan rataan tutkitaan raitiotien hankesuunnitel-massa.

4.4.5 Muut projektit

Kruunusillat tulee olemaan osa Helsinkipuistoa, joka on laaja virkistysalue, joka ko-rostaa kaupungille ominaista merellisyyttä, luonnonläheisyyttä ja vehreyttä. Helsin-kipuistoa kehitetään kokonaisuutena sen omista lähtökohdista. Tarkoituksena on ko-rostaa historiallisia arvoja ja monimuotoista luontoa, sekä parantaa edelleen moni-puolisia virkistysmahdollisuuksia.

24



5 Suunnitteluohjelma

Yhteys sijoittuu erinäisille sääolosuhteille alttiiseen paikkaan. Vallitsevat sääolothuomioidaan kohteen toiminnallisessa suunnittelussa. Ratkaisun pitää olla turvallinenkaikissa sääoloissa ja sen pitää mahdollistaa sujuva ja esteetön kulku. Rakenne- jamateriaaliratkaisuissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet: esimer-kiksi kestävät materiaalit, huollettavuus ja pitkä käyttöikä. Kuvassa 20 näkyy hank-keen pääsilta Kruunuvuorensilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan KorkeasaareenPalosaaren kautta. Siltasuunnittelukilpailun voittaja Gemma Regalis toimii suunnitte-lun lähtökohtana välillä Kruunuvuorenranta-Korkeasaari.

Meren pohjan yleispiirteisenä syvyystietona on Liikenneviraston luotauksiin perustu-va aineisto koko Vanhankaupunginlahden, Pohjoissataman ja Kruunuvuorenselänalueelta. Tämän aineiston käyttö vaatii Liikennevirastolta käyttäjäkohtaisen luvan.Pääesikunta on 7.8.2014 myöntänyt Liikennevirastolle luvan luovuttaa syvyyspiste-aineiston hakemuksen mukaiselta alueelta. Hankealueella on tehty vuoden 2014 ai-kana useita luotauksia ja pohjatutkimuksia pohjaolojen selvittämiseksi.

Kuva 20. Gemma Regalis, Kruunusillat-suunnittelukilpailun kuva-aineistoa. Lehdistökuva, Hel-singin kaupunki 5.12.2014

Kruunusillat-hanke toteutetaan yhteisenä kunnallisteknisenä työmaana. Hankkeessaon mukana useita suunnittelijoita ja konsultteja. Suunnittelun koordinointi ja vastuusuunnitelmien yhteensovittamisesta on YKT-sopimuksessa määritelty pääsuunnitteli-jalle.

Seuraavaksi YKT-prosessissa järjestetään hankekokouksia sekä suunnittelukokouk-sia. Suunnittelun kanssa yhteistyössä ja samanaikaisesti tehdään hankkeen riskienarviointia, jota varten hankkeelle on perustettu oma riskienhallintaryhmä. Hankkeenriskejä on tarkasteltu riskienhallintasuunnitelmassa.

25



Hankkeen laajuuden vuoksi hankesuunnittelu, suunnittelun valmistelu ja suunnitte-lun ohjaus tapahtuvat samanaikaisesti. YKT-prosessi edetessään selkeyttää suunnit-teluvaiheiden organisointia ja luo edellytyksiä menestyksekkäälle rakentamisen val-mistelulle ja ohjaukselle.

26



6 Tiedonhallinta

Kruunusillat-hankkeen tiedonhallinta perustuu Bentleyn ProjectWise tiedonhallinta-ohjelmistoon. Hankkeen tietovarastossa hallitaan koko Kruunusillat hankkeen tietojaavoimista lähtötiedoista suunnitelmiin, malleihin ja kokousasiakirjoihin. Tiedonhallin-nan kannalta pääsääntö on, että kaikilla hankkeessa mukana olevilla tahoilla on kat-seluoikeudet kaikkiin hankkeen tiedostoihin, lukuun ottamatta joitain projektinjoh-don ja tilaajan välisiä aineistoja.

Hankekohtaisissa tietovarastoissa hallitaan yksittäisten hankkeiden aineistoja, kutenlähtötietoja, hallinnollisia asiakirjoja ja suunnitelmia. Yleisissä tietovarastoissa halli-taan mm. koko hankkeen yleisiä aineistoja (Hankeaineistot), avoimia lähtötietoja se-kä käyttö- ja asennusohjeita.

Tiedonhallintatiimi toimii Kruunusiltojen tiedonhallinnan operatiivisena toimijana javastaa koko hankkeen tietovarastojen aineistojen ylläpidon koordinoinnista. Tiedon-hallintatiimi hakee erillisistä tietolähteistä tiedot yksittäisten projektien lähtötietova-rastoihin. Lähtötietovarasto toimii jokaisen projektin omana tietovarastona, minkätietoja revisioidaan tarpeen niin vaatiessa. Päävastuu aineistojen siirroista on yksit-täisistä hankkeesta vastaavilla konsulteilla ja sidosryhmillä. Tiedonhallintatiimi toimiiopastajana, tarkastajana sekä aineistojen siirtäjänä.

Louhi-karttapalvelu on selaimessa toimiva karttakäyttöliittymä, jonka kautta käyttäjänäkee hankerajaukset, pääsee linkkien kautta ProjectWise tietovarastoon, kaavoitus-tietoihin ja näkee ominaisuustietoina mm. hankkeesta vastaavan pääkonsultin.

Kuva 21. Havainnekuva Korkeasaaresta talvella. Lähde: yleissuunnitelma WSP

27



6.1 Lähtötietomalli

Kruunusillat–hanke on laaja ja pitkäkestoinen, joten hankkeessa syntyy huomattavamäärä aineistoja, joiden käsittelyn helpottamiseksi on tehty tiedonhallintasuunnitel-ma. Osana tiedonhallintasuunnitelmaa on selostettu hankkeen lähtötietomalliproses-si. Lähtötietomalli on kokoelma erilaisia aineistoja, mutta sen lisäksi erityisesti tie-tynlainen tapa koota, muokata ja hallita hankkeen lähtöaineistoa. Lähtötietomallikoostuu hankkeen suunnittelualueen nykytilannetta kuvaavista aineistoista (nykyti-lamalli) sekä hankkeen suunnittelun kannalta oleellisista, nykytilannetta kuvaavistaviiteaineistoista.

Kuva 22. Lähtötietomallin rakenne InfraBIM:n mukaisesti

28



7 Aikataulu

7.1 Yleisaikataulu

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti priorisoida Kruunusillat-joukkoliikenneyhteydentoteutuksen syksyllä 2013. Tavoitteena on, että ensimmäiset rakentamisvaiheetkäynnistyvät vuonna 2018 ja hankekokonaisuus avataan liikenteelle 2023-2024.Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin vielä kaupunginvaltuuston päätöstä.Päätös hankkeen toteuttamista on tarkoitus tehdä vuoden 2016 alussa.

Ennen rakentamisen aloittamista yhteyden mahdollistavien asemakaavojen tulee ollalainvoimaisia, sekä katu- silta- ja rakennussuunnitelmien valmiita. Tämä edellyttäämuun muassa Helsingin kaupungin päätöstä energiapoliittisesta linjauksesta (ts.energiapoliittinen päätös), jotta Hanasaaren voimalaitoksen vaikutukset voidaanhuomioida. Rakentaminen edellyttää myös useita lupia kuten vesiluvan vesirakenta-miselle sekä lentoesteluvan vinoköysisillan rakentamiselle. Alustava aikataulu on esi-tetty kuvassa 23 ja taulukossa 1.

Kuva 23. Hankkeen aikataulukartta, 9.6.2015

29



SiltakaavaKantakaupunki/Hakaniemi

NihtiSiltakaava Nihti-Korkeasaari-Kruunuvuorenranta(Kruunuvuorenrannanjoukkoliikenneyhteys)

Kruunuvuorenranta

Laajasalo

Kantakaupunki-Nihti (alustava)

Hakaniemi- Nihti (alustava)

Nihti-Kruunuvuorenranta

Hakemuksen laatiminenKäsittely- ja valitusaika

Hakemuksen laatiminenKäsittely- ja valitusaika

Kantakaupunki/HakaniemiHakaniemi/Kantakaupunki- NihtisiltayhteysNihti-KruunuvuorenrantasiltayhteydetKruunuvuorenranta, Laajasalo

Kantakaupunki/HakaniemiHakaniemi/Kantakaupunki- NihtisiltayhteysNihti-Kruunuvuorenrantasiltayhteydet

Kruunuvuorenranta, Laajasalo

VesilupaKantakaupunki-Nihti

KATU- JARAKENNUSSUUNNITTELU

RAK ENNUTTAMINEN JARAKENTAMINEN

LUVAT

2 01920 15 20 16 201 7 2018

HANASAARENVOIMALAPÄÄTÖS

ASEM AKAAVATOSUUKSITTAIN

YLEISSUUNNITTELU

HANKESUU NNITELMA

VesilupaNihti-Kruunuvuorenranta

RAK ENTAMISPÄÄTÖS

HANASAARENVOIMALAN VESILI IKKENNE

20 14 20 24

RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMA

20 20 202 1 2022 2 023

Taulukko 1. Alustava hankeaikataulu

30



8 Ympäristönäkökohtien hallinta

Hankkeessa varmistetaan Kruunusillat-hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja toi-minnan (ja ylläpidon) ympäristömyötäisyys sekä lupien mukaisuus asetettujen vaa-timusten ja määritellyn laatutason puitteissa. Projekti asettaa ympäristötiimin, jokaseuraa ympäristötarkkailun tuloksia ja muista lähteistä saatavia tietoja hankkeenympäristövaikutuksista ja raportoi niistä projektinjohdolle. Asiantuntijat tukevat ym-päristöriskien hallintaa, ympäristöturvallisuutta sekä seuraavat hanketta koskevaaympäristökeskustelua sekä raportoivat ympäristövaikutuksista projektinjohdolle,HKR:lle ja tätä tarkoitusta varten perustetulle ympäristö ja luvat –työryhmälle.

Hanke edellyttää useita vesilain mukaisia lupia, joista laajin, Nihti-Kruunuvuori – yh-teyttä koskeva hakemussuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoonvuonna 2015. Lisäksi hanke edellyttää työnaikaisia ympäristönsuojelulain mukaisialupia ja ilmoituksia. Kruunuvuorensiltaa varten tarvitaan lentoestelupa. Muita lupiinverrattavia päätöksiä, joissa käsitellään ympäristöasioita ovat asemakaavojen ja ka-tusuunnitelmien maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset hyväksymispäätökset. Seu-rannat sisältävät ennen rakentamista tapahtuvaa, rakentamisen aikaista ja käytönaikaista seurantaa ja tarkkailua.

Hankkeeseen ryhtyvän tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Osaseurannoista on tarkemmin lailla säädeltyjä kuten vesi- ja ympäristönsuojelulainedellyttämät tarkkailuohjelmat, osa on toiminnanharjoittajan omaehtoista tarkkailua.Osittain seurannat ja tarkkailut liittyvät alueella tehtäviin muihin seurantoihin jatarkkailuihin. Alueella saatetaan tehdä myös seurantoja tutkimustarkoituksiin.

Kuva 24. Havainnekuva Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan päin. Lähde yleissuunnitelmaWSP

31



9 Viestintä

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa linjataan viestinnän perusperiaatteet. Lin-jaus ohjaa myös Kruunusillat-yhteyden suunnittelun ja rakentamisen aikaista vies-tintää. Viestinnän tehtävä on taata sujuva yhteistyö ja tiedonkulku.

Hankkeen viestinnästä vastaa tilaaja, ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksestavastaa hankkeen viestintäkonsultti. Viestintää ohjataan viestintäryhmässä, jokakoostuu rakennusviraston, Korkeasaaren, kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL:nviestinnän asiantuntijoista sekä hankevastaavista ja projektinjohtokonsultin sekäviestintäkonsultin edustajista. Viestintäryhmä on ohjaava seurantaryhmä, jossa luo-daan ja asetetaan linjoja viestinnälle.

Osa hankkeen ulkoista viestintää on muun muassa Kruunusillat –hankkeen oma si-vusto ”Uutta Helsinkiä” –sivuston alla. Sivustolla on tarkoitus tiedottaa julkisestihankkeesta ja sen etenemisestä, kun rakentamisspäätös on tehty. Hanke tulee nä-kymään myös sosiaalisessa mediassa rakentamispäätöksen jälkeen.

Kuva 25. Kruunusillat havainnekuva idästä välillä Nihti-Korkeasaari-Kruunuvuorenranta. LähdeYleissuunnitelma WSP

kruunusillat - uutta helsinkiä · lisäksi helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkolii-...

Documents