Kausijulkaisu 2014-2015

BIOFORE ONSELLUA JA PAPERIAPaperia ja sellua valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta. Valmistaja UPM Kymi.

www.upm.fi

KUVA

: JU

KKA

RA

SIM

US

KOUVOT RY | KAUSIJULKAISU 2014-2015

JULKAISIJA: Kouvot ryVASTAAVA TOIMITTAJA: Ira PasiVALOKUVAT: Matti Koskinen, Markku Lintula, Jukka Rasimus, Vesa VainioTOIMITUS: Nita Ahola, Eino Lindberg, Markku Lintula, Tuomas Pakkanen, Niko Toivonen, Vesa VainioSUUNNITTELU JA TAITTO: Tuomas PakkanenPAINOS: 35.000 kplPAINOPAIKKA: Scanweb OyPAPERI: kansi: UPM 115 Finesse, sisäsivut UPM 90 FinesseJAKELU: Jakelusuora OyKANSI: Joulukuussa 50 vuotta täyttävän Kouvojen toiminnassa viihtyvät kaikenikäiset ja -kokoiset. Suurta ja iloista Kouvot-perhettä edustavat taaperokerholaiset Neta (vas.) ja Joosa Vitikainen, minipoika Lauri Heikkilä, Kouvottarien Sofia Löfman, Kouvojen Korisliigajoukkueen kapteeni Ville Kaunisto sekä seuran perustajajäseniin kuuluva Hannu Pukkila.

3

KAUSIJULKAISU 2014-2015

7

20

16

18

12

PAHIN ON TAKANA. Pelastusoperaation onnistuminen vapautti Kouvot-organisaation resursseja toiminnan kehittämiseen. Puheenjohtaja Jukka Silén kertoo seurajohdon terveiset.

MAINETTAAN PAREMPI. Kouvojen kapteeni Ville Kaunisto kertoo, miksi perheensä ankkuroitui Kouvolaan.

PITKÄ MATKA 50 VUODESSA. Pitkän linjan Kouvot Hannu Pukkila ja Keijo Timberg kertaavat puolivuosisatasia juhlivan seuran taivalta.

PELAAJIEN VALMENTAJA. Niko Toivonen maalaa kuvan entisestä huippupelaajasta, josta tuli pelaajien ylöspäin katsoma valmentaja.

JOKU PÄIVÄ VIELÄ DONKATAAN. Mikrotrio Nea, Aape ja Sebastien kertovat, mikä koripallossa on niin ylivertaisen hienoa.

24

29

54

33

57

TULLUT HUIPULLE JÄÄDÄKSEEN. Korisliigapomo Tom Westerholm on nähnyt Kouvojen menestystä jo kahden vuosikymmenen ajan.

TUOTE KUNTOON. Kymen Seudun Osuuskaupan toimialajohtaja, korismies Apa Salmi vaatii seuroja vastaamaan ajan haasteisiin.

DYNAMIC DUO. Näkymättömän työn tekijät Niko ja Sampsa ovat elintärkeä osa edustusjoukkueen öljyttyä koneistoa, muun staffin ohella.

NYSSE TULEE. Bussikuskien aateliin kuuluva Juhani Heikkilä ajaa myös kaksipyöräisiä ja toivoo kansaa korislehtereille.

SEURAHENKI. Tuore junioripäällikkö, toisen polven kouvo Jyri Haikonen kirjoittaa Kouvot-perheestä ja mitä se merkitsee.

KUVA: JUKKA RASIMUS

PUHEENJOHTAJALTA

PALJON ON TEHTY,PALJON PITÄÄ TEHDÄ

Toisen kautensa Kouvojen puheenjohtajana aloittava Jukka Silén myöntää, että lähtö tähän sesonkiin on ollut huomattavasti edellistä, etupäässä vakavassa taloudellisessa kurimuksessa olleen seuran hengissäpitämiseen keskittynyttä kautta helpompaa. - Viime kaudella jäi tekemättä paljon asioita, joita olisimme halunneet tehdä. Meillä on runsaasti ideoita, mutta ennen muuta kaikki nyt kulminoituu kotiareenamme Mansikka-ahon hallin ja ottelutapahtumiemme kehittämiseen, Silén sanoo ja nostaa esimerkiksi tällä kaudella ovensa avanneen Silver VIP -tilan, joka on tuonut jo viime keväänä kaivatun lisäresurssin seuran yhteistyökumppanien kestitsemiseen.

Hallin seinät ovat kauden alla saaneet kosolti uutta ilmettä, kuten myös upean kasvojenkohotuksen kokenut edustusjoukkueen pukukoppi. - Lisää on vielä luvassa, viihtyvyyden lisäämiseen tähtäämme kaikessa, lupaa Silén ja kehuu yhteistyötä Kouvolan kaupungin kanssa.

Puheenjohtajan mukaan kumppanuuksien solmiminen on ollut viimevuotista helpompaa, mikä on saanut uskomaan siihen, että tuote on riittävän hyvässä kunnossa. - Samalla kun iloitsemme uusista kumppanuuksistamme, meidän pitää muistaa, että työtä on paljon. Kouvolassa on valtavasti yrityksiä, joihin meillä ei vielä ole ollut mitään kontaktia.

Kouvojen organisaatiossa on kuluvan vuoden aikana tapahtunut paljon. Isoin juttu on ollut se, että aktiivisia tekijöitä on saatu lisää, eikä vastuu enää kasaudu liian harvoille hartioille. - Esimerkiksi johtokuntaamme on valikoitunut todella suurella sydämellä seuran eteen töitä tekeviä ihmisiä. Jokaiselle on onnistuttu löytämään hänelle sopiva ruutu.

Silén näkee, että 50 vuotta täyttävä Kouvot on monella tapaa uuden alun edessä. Merkkipaalua juhlitaan luonnollisesti asiaankuuluvasti, mutta samalla muistetaan, että “juoksevat asiat” eli nykyisyys tarvitsee myös alati huomiota. - Minusta on upeaa, että seuran toiminnassa on edelleen tiiviisti mukana ihmisiä, jotka ovat tunnustaneet Kouvojen värejä jo vuosikymmenten ajan.

Silén harmittelee sitä, että vielä toistaiseksi Kouvojen junioripuoli on jäänyt puheenjohtajalle suhteellisen vieraaksi. - Seuran pelastaminen viime keväänä ja nyt edustusjoukkueen kauden startti ovat tähän asti vieneet hurjasti aikaa. Jatkossa aion kuitenkin ehdottomasti tutustua junioripuolemme toimijoihin, hän lupaa.

7

Kauneus- ja Jalkahoitola HelinäSarkalantie 6, KoriaPuh. 044 355 0353

www.kauneushelina.fi

• Kasvo- ja jalkahoidot

• Biote- neulaton Mesoterapia kasvoille ja vartalolle

• Hierontahoidot: • Rejuvanessence A.L.T - sidekudoshieronta • lymfahieronta • intialainen päänhieronta • Hot Stone- kuumakivihieronta

• Body Sugaring, ihokarvanpoisto sokerointimenetelmällä positiivis

in!Kokemuksista

SEURAN TOIMISTO

JOHTOKUNTA

www.kouvot.fi | facebook.com/Kouvot | twitter.com/Kouvot | instagram.com/Kouvot | youtube.com/Kouvot1964

ANTTI IMMONENToiminnanjohtaja040 195 2014antti.immonen@kouvot.fi

JUKKA SILÉNPuheenjohtaja

SAMI POUSIVarapuheenjohtaja

PULLA PELTOLAIRA PASI KALLE RENTTO

JARKKO MIKKOLAJUHA KURVINEN

MIKKO SYDÄNMAANLAKKA

Käyntiosoite:KOUVOT RYIlmarinkuja 345100 Kouvola

Postiosoite:KOUVOT RYPL 12345101 Kouvola

JONNI SOINIHallintopäällikkö040 501 6939jonni.soini@kouvot.fi

JYRI HAIKONENJunioripäällikkö040 730 8310jyri.haikonen@kouvot.fi

HUOMIO! KAIKKIEN JOUKKUEIDEMME JA HARRASTERYHMIEMME HARJOITUSAJAT JA YHTEYSTIEDOT LÖYDÄT KOTISIVUILTAMME OSOITTEESTA WWW.KOUVOT.FI.

9

Muutto tulossa?Varmista sähkön toimitus – tee sähkösopimus ajoissa!

Sopimusta ei voi päättää tai solmia takautuvasti.

Tee muuttoilmoitus:

www.kssenergia.fi tai

p. 05 885 1830 ark. klo 10–18

tai ajanvarauksella

klo 8–18

Sovittavia asioita:• vanhan asunnon sähkösopimuksen päättäminen• uuden asunnon sähkösopimuksen tekeminen• mahdolliset liittymissopimusten siirrot• mittarilukemien ilmoittaminen

Muuttokuormassa mukana

50 vuotta ei nykyään ole ihmiselle ikä eikä mikään, mutta viisi vuosikymmentä nousujohteista kehittämistyötä huippukoripallon parissa on todellakin juhlimisen arvoinen paikka. Haluankin onnitella Kouvoja tästä saavutuksesta, olette tehneet paljon Kouvolan eteen omalla sarallanne, tästä on hyvä jatkaa, niin juniorityön, kuin huippukoripallon parissa.

Kouvola on, kuten monesti viime aikoina on todettu, todellinen urheilukaupunki. Viisi palloilujoukkuetta pääsarjatasolla on saavutus, johon muut kaupungit eivät ole yltäneet. Kouvolan kaupungin näkyvyys onkin levännyt paljolti juuri urheilullisen menestyksen varassa.

Vuosien varrella on Kouvojen pelillinen menestys vaihdellut, jännitystä on riittänyt joka kaudelle ja uskollinen kannattajakunta on saanut seurata kiihkeitä otteluita silmä tarkkana. Kouvojen vahvuus on mielestäni ollut paljolti omien junioreiden esiinmarssin varassa ja joukkueen sitoutumisessa omaan tehtäväänsä.

Niin on nytkin. Pelillinen ilme on reipas ja kentälle juoksutetaan omia kasvatteja taistelemaan ilta illan jälkeen taistelemaan pisteistä ja kunniasta. Ei ole hetkeäkään epäselvää, etteikö näin juhlavuotena Kouvot taistelisi jokaisen ottelun voitosta. Finaalipelit odottavat keväällä!

Koripallo elää kiistatta omaa nousukauttaan Suomessa. Kesän MM-kilpailut sen hienosti näyttivät. Kouvot on ollut omalla työllään osa tätä kehitystyötä. Haluan vielä kiittää Kouvolan kaupungin puolesta kaikkia Kouvojen toimintaan osallistuvia, niin pelaajia, toimihenkilöitä kuin katsojia tämän hienon lajin tukemisesta ja kannatuksesta.

JARI LARIKKAKouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja

PALJON ONNEA,KOUVOT!

Bussilla säästät satoja

euroja vuodessa!

Jopa pelkissäbensakuluissa.

kouvola.fi/joukkoliikenne

HYPPÄÄKYYTIIN

KAUPUNGIN TERVEHDYS

11

Heti tähän alkuun tulee tuhannen euron vinkki päävalmentaja Jyri Lehtoselle. Jos joskus alkaa ahdistaa ja tulla tuskainen olo edustusjoukkueen kanssa, tee ekskursio koko porukan kanssa junnutreeneihin. Pitkävetokertoimella 1,0 mahdollisesti kadoksissa oleva peli-ilo löytyy sieltä.

Mihinkään muuhun päätelmään ei voi tulla, kun juttelee tovin 8-vuotiaan Nea Pöntisen, 7-vuotiaan Sebastien Reposen ja 6-vuotiaan Aape Savolaisen kanssa. Vaikka koossa on

vain kolmen juniorin kööri, tulee viesti kuin kymmenistä suista. - Koripallo on kivaa, koska se vaan on niin kivaa. On kivoja harjoituksia, kivoja juttuja, kivoja temppuja ja kivoja kavereita. Monipuolisen mukavaa menoa

Asiaan vihkiytymättömämpi saattaisi luulla, että koripallo on pelkkää pallon pomputtamista. Annetaanpa kolmikon valistaa, mitä laji oikein pitää sisällään.

- Siinä on syöttelemistä, harhauttamista ja pelaamista, opastaa Aape. - Hyökkäämisen lisäksi on tärkeä puolustaa ja osata kuljettaa palloa, säestää Nea. - Ja sitten on erilaisia temppu- ja esteratoja, kuvailee Sebastien treenivalikoimaa.

Kyse on siis todella monipuolisesta lajista jo heti alkumetreillä. Kun sen kaiken tekee täydestä sydämestään ja isolla innolla, ei oppimiselta ja kehittymiseltä voi välttyä. Kropan ohella myös pään täytyy pelata.

MIELETTÖMÄN KIVAAMAHTAVIENKAVEREIDEN KANSSA

Nea Pöntinen, Aape Savolainen ja Sebastien Reponen pursuavat positiivista peli-iloa. Miten koris voi ollakin niin kivaa, sitä kannattaa kysyä heiltä ja muilta elohopeamaisilta mikrojunnuilta.

TEKSTI JA KUVA: VESA VAINIO

12

- Syöttötaito on tärkeä omaksua ja pistää pallo kiertämään, se antaa paljon enemmän mahdollisuuksia joukkueelle. Pitää muistaa, että tämä on joukkuepeli, heittää Aape ison viisauden ilmoille. Leiapille kyllä, donkille toistaiseksi ei

Koripallossa on useita englanninkielisiä käsitteitä, jotka tuntuvat olevan juuri koulutaipaleen kynnyksellä oleville nuorille selvää kauraa. Esimerkiksi leiappi (kirjoitetaan lay-up), joka siis ei ole sukua appiukolle, on kaikille kolmelle tuttu juttu. - Juoksen korin viereen, ponnistan yhdellä jalalla ja heitän pallon levyn kautta koriin, on Aapen antama resepti täydelliselle suoritukselle.

Sen sijaan korissa roikkuminen sen jälkeen, kun on kiskaissut pallon voimalla korisukan läpi, on vielä hakusessa. Tätä kutsutaan ammattipiireissä donkiksi.

- Kori on vielä liian korkealla tehdä donkki, mutta kyllä minä sen vielä jokin päivä kiskaisen, vakuuttaa Nea.

Pojat ovat ymmärrettävästi samaa mieltä ja näkevät silmissään Alexander Madsenin

leijuvan ilmassa kohti koria pallo kourassaan. Pallo ja solmut hallussa pienen ikää

Sekä Sebastien että Aape ovat harrastaneet tai harrastavat yhä niin jalka- kuin pesäpalloa sekä luistelua. Koripallo maistuu heistä kuitenkin kaikkein maukkaimmalta, mutta he tietävät, että monipuolisuus on pelkästään hyvästä.

Nea löysi koripallon pariin koulun kautta, äidin ja isän pelitausta vauhditti lajivalintaa. Parketin lisäksi Nea pistää kaverinsa solmuun partiossa. - Osaan tehdä siansorkan, rusetin ja merimiessolmun. Niin, ja pelaanhan minäkin koulun välkällä jalista.

Kolmikko aikoo jatkaa koripallouraansa niin pitkälle kuin käsitys kantaa. Oman innon rinnalla potkua antaa mainio yhteisö. Valmentajissa tärkeintä on tulla toimeen lasten kanssa sekä kyky osata valmentaa. Eikä haittaa, jos on sen päälle kiva ja hyvä tyyppi.

Entä mistä koostuu hyvä joukkue? - Siinä on hyviä pelaajia ja kavereita, jotka luottavat toisiinsa ja toimivat yhteisten pelisääntöjen puitteissa, tulee vastaus kuin

yhdestä suusta. Omien vahvuuksien kautta

Vaikka nuoret ovat vasta koripalloilijataipaleensa alkumetreillä, on pakkiin kertynyt jo kasa vahvuuksia, myös kehittämisalueet ovat tiedossa. - Heitto, lay-up ja harhauttaminen ovat vahvuuksiani, syöttely kaipaa eniten hiomista, Aape tunnustaa. - Pomputtaminen, heitto ja lay-up sujuvat parhaiten, kikkailua pitää parantaa, Sebastien miettii. - Puolustaminen ja heitto ovat juttujani, ketteryyttä eri temppuihin kaipaan lisää, niputtaa Nea teesinsä.

Paitsi treeneissä, kehittäviä juttuja voi oppia idoleiden peliä katselemalla. Sebastien seuraa tarkasti Madsenia ja LeBron Jamesia, Aape puolestaan Valtteri Leinoa ja Shawn Huffia. Nea korostaa olevansa yhtä suurta Kouvot-perhettä ja kannustaa Kouvot aina voittoon. Hieno homma!

13

Jos seuran tarjoama toiminta on laadukasta, junioreiden mukana jää toimintaan yleensä monta muutakin ihmistä.

Monitaitoisella juniorilla voi olla joukkueessa kaksi tai kolmekin roolia. Se on kuitenkin vain pintaa siitä, millaiseksi seurassa toimiminen voi muodostua lasten vanhemmille.

Sponsori, kuljettaja, huoltaja, valmentaja, tuomari, lämmin olkapää - ja minimitapauksessakin seuran tahtiin lyövällä sydämellä varustettu katsoja.

Ei olekaan ihme, että moni perhe jää onnellisesti koukkuun, kuten Kouvoissakin on käynyt. Usean sukupolven ja todella monen roolin perheitä voisi luetella pitkään, mutta tällä kertaa otamme esimerkiksi Kailiot.

- Laukan Kalevi naapurista pyysi mukaan. Hän taas innostui lajista, kun isosiskon poikaystävä pelasi. Tuolloin yhdessä juniorijoukkueessa saattoi olla kolmenakin eri vuonna syntyneitä poikia, aivan kuten naapuruston pihapeleissä, Jarkko Kailio muistelee.

Kailio oli 10-vuotiaana paikalla Kouvojen perustamiskokouksessa harrastettuaan lajia tuolloin vuoden päivät.

Kailion joukkue nappasi 60-luvun lopulla C-junioreiden piirinmestaruuden. Se oli kova saavutus, olihan koripallo maakunnan eteläpäässä yleensä roimasti edellä.

Edustusjoukkueessa Jakke pelasi Suomi-sarjassa, kuten myös jalkapalloa Susissa ja jääkiekkoa KooKoossa, jälkimmäistä vain parin ottelun verran. Meriitit alkoivat kuitenkin kirkastua sitä myöten, kun oma peliura vaihtui valmentamiseen. - Juhon joukkue sai C-pojissa SM-hopeaa ja

B-pojissa kultaa. Myös Laurin joukkue pelasi SM-sarjassa, vaikka ei saanutkaan mitalia, Kailio muistelee.

Monipuolisesti urheilleen isän lapsista tuli monipuolisia heistäkin. Juho Kailio sanoo kokeilleensa lähes kaikkea, mutta koris jäi aina korkeimmalle korokkeelle. - Pelasin jalkapalloa ja pesäpalloa, uin, yleisurheilin ja hiihdin. Jälkeenpäin on vaikea sanoa, vaikuttiko isän peliura koripallon aloittamiseen, mutta todennäköisesti vaikutti. Tosin myös koko kaveripiiri veti koripalloa kohti, 6-vuotiaana lajin aloittanut Juho toteaa.

Isosisko Riikka Kailio innostui koripallosta samoihin aikoihin, mutta tuolloin Kouvoilla ei ollut tarjota ikäluokan tytöille järjestettyä toimintaa. - Riikka suuttui siitä siinä määrin, että perusti kavereidensa kanssa oman joukkueen, Jarkko Kailio muistelee hymyssä suin.

Pikkuveljien tapaan isosisko oli monipuolinen

YHTÄ SUURTA JA USEAA PIENEMPÄÄ PERHETTÄ

TEKSTI JA KUVA: MARKKU LINTULA

14

urheilija. Kouvolan Urheilijoissa syntyi jopa viestijuoksun junioreiden SE-aika. Valmentamaan hän ei koskaan ryhtynyt, mutta peruskasvatuksessa kolmelle junioriharjoituksissa vilistävälle lapselle - Menni, Aape ja Anttu Savolaiselle - on paljon valmennuksellisia aineksia.

Kolme harrastavaa lasta on vanhemmille ajankäytön haaste. Harjoitussalit tulivat tutuksi myös Anna-Leena Kailiolle, ja myöhemmin perheen äidistä tuli monen Kouvojen jenkin “kummitäti”, hommasihan Jarkko Kailio seuraan vahvistuksia reilun kymmenen vuoden ajan. - Parasta oli, että jos itse ei päästy reissuun, niin lapset saattoi jättää todella luottavaisin mielin muiden joukkueen vanhempien huomaan. Into oli kova, ja kerran meitä lähti Lahteen kymmenen autoa, vaikka flunssan vuoksi poikia oli pelikunnossa vain yhdeksän, Jarkko Kailio muistaa.

Vastuu ja välittäminen tarttuu nuoriin.

Ei olekaan tyhjä fraasi, että harrastava nuori käyttäytyy hyvin myös harrastuksen ulkopuolella. Jarkko Kailio sanoo, että lasten sitoutuminen urheiluun oli iso helpotus, sillä kaveripiirissä pysyi aina tolkku mukana.

Kerran kotibileissä kuokkavieraat olivat vähällä aiheuttaa hankaluuksia. Koripalloyhteisö hoiti tuonkin tilanteen teholla ja tyylillä, kun isä-Kailio sai huolestuneen soiton kotoa. - Vahvistuksemme Troy Smith kysyi, mikä on, ja halusi lähteä mukaan kuultuaan pulmasta. Hän meni ensimmäisenä sisään ja muutaman sekunnin päästä jannuja singahteli ulos kaikista ovista. Troy tuli hymyillen ulos ja sanoi “että ei siellä ketään ole”.

Juho Kailiolle koripallo on tällä hetkellä ammatti, jonka syventämistä nuorisomaajoukkueet läpi kolunnut pelintekijä pohtii vakavasti. Valmennustehtävät Kouvoissa ja Kouvolan Urheiluakatemiassa ovat vahvistaneet halua itsensä kehittämiseen.

- Kouvojen strategiassa halutaan nostaa laatua juuri pienimpien tekemisessä. Junioreita kyllä riittää, mutta seuran toiminnan on oltava koko ajan kyllin laadukasta. Kouvolassa on kova kilpailu seurojen kesken, mutta kilpailu on kaikkien etu, kun hetkittäin hyvään tilanteeseen ei voi tuudittautua, Juho Kailio muistuttaa.

Toki seurojen ja lajien kädenväännössä piilee riskinsäkin. Nuorten tulisi voida harrastaa monipuolisesti vähintään 12-vuotiaaksi asti. Liian aikaiset lajivalinnat eivät ole kenenkään onni.

Talkooväen hupeneminen ei kosketa niitä seuroja, joissa iso perhe ottaa tulokkaat haltuun. - Jokaisen pitää kokea saavansa toiminnasta jotain. Kun toiminta on kyllin hyvää, vanhemmat näkevät lapsen harrastamisen hyödyt ja heidänkin on helpompi sitoutua, Juho Kailio laskee.

Lapsenlapset Anttu (edessä vas.), Aape ja Menni Savolainen pistävät muutaman vuoden päästä vaarin ja enot jo lujille koriksessa. Lauri (vas.), Jarkko ja Juho Kailio uskovat koripallon vetovoimaan jatkossakin, kunhan toiminnan laadusta pidetään huolta.

urheilija. Kouvolan Urheilijoissa syntyi jopa viestijuoksun junioreiden SE-aika. Valmentamaan hän ei koskaan ryhtynyt, mutta peruskasvatuksessa kolmelle junioriharjoituksissa vilistävälle lapselle - Menni, Aape ja Anttu Savolaiselle - on paljon valmennuksellisia aineksia.

Kolme harrastavaa lasta on vanhemmille ajankäytön haaste. Harjoitussalit tulivat tutuksi myös Anna-Leena Kailiolle, ja myöhemmin perheen äidistä tuli monen Kouvojen jenkin “kummitäti”, hommasihan Jarkko Kailio seuraan vahvistuksia reilun kymmenen vuoden ajan. - Parasta oli, että jos itse ei päästy reissuun, niin lapset saattoi jättää todella luottavaisin mielin muiden joukkueen vanhempien huomaan. Into oli kova, ja kerran meitä lähti Lahteen kymmenen autoa, vaikka flunssan vuoksi poikia oli pelikunnossa vain yhdeksän, Jarkko Kailio muistaa.

Vastuu ja välittäminen tarttuu nuoriin.

Ei olekaan tyhjä fraasi, että harrastava nuori käyttäytyy hyvin myös harrastuksen ulkopuolella. Jarkko Kailio sanoo, että lasten sitoutuminen urheiluun oli iso helpotus, sillä kaveripiirissä pysyi aina tolkku mukana.

Kerran kotibileissä kuokkavieraat olivat vähällä aiheuttaa hankaluuksia. Koripalloyhteisö hoiti tuonkin tilanteen teholla ja tyylillä, kun isä-Kailio sai huolestuneen soiton kotoa. - Vahvistuksemme Troy Smith kysyi, mikä on, ja halusi lähteä mukaan kuultuaan pulmasta. Hän meni ensimmäisenä sisään ja muutaman sekunnin päästä jannuja singahteli ulos kaikista ovista. Troy tuli hymyillen ulos ja sanoi “että ei siellä ketään ole”.

Juho Kailiolle koripallo on tällä hetkellä ammatti, jonka syventämistä nuorisomaajoukkueet läpi kolunnut pelintekijä pohtii vakavasti. Valmennustehtävät Kouvoissa ja Kouvolan Urheiluakatemiassa ovat vahvistaneet halua itsensä kehittämiseen.

- Kouvojen strategiassa halutaan nostaa laatua juuri pienimpien tekemisessä. Junioreita kyllä riittää, mutta seuran toiminnan on oltava koko ajan kyllin laadukasta. Kouvolassa on kova kilpailu seurojen kesken, mutta kilpailu on kaikkien etu, kun hetkittäin hyvään tilanteeseen ei voi tuudittautua, Juho Kailio muistuttaa.

Toki seurojen ja lajien kädenväännössä piilee riskinsäkin. Nuorten tulisi voida harrastaa monipuolisesti vähintään 12-vuotiaaksi asti. Liian aikaiset lajivalinnat eivät ole kenenkään onni.

Talkooväen hupeneminen ei kosketa niitä seuroja, joissa iso perhe ottaa tulokkaat haltuun. - Jokaisen pitää kokea saavansa toiminnasta jotain. Kun toiminta on kyllin hyvää, vanhemmat näkevät lapsen harrastamisen hyödyt ja heidänkin on helpompi sitoutua, Juho Kailio laskee.

Lapsenlapset Anttu (edessä vas.), Aape ja Menni Savolainen pistävät muutaman vuoden päästä vaarin ja enot jo lujille koriksessa. Lauri (vas.), Jarkko ja Juho Kailio uskovat koripallon vetovoimaan jatkossakin, kunhan toiminnan laadusta pidetään huolta.

15

PIENEN PORUKAN PELISTÄ KOKO KAUPUNGIN JUTUKSIKouvot irrottautui omaksi seurakseen tanssiaistulojen innoittamana. Viime syksyn

lopetusuhka todisti, että seuralla ja lajilla on Kouvolassa sankka ystäväjoukko.

TEKSTI JA KUVA: MARKKU LINTULA

Hannu Pukkila (vas.) ja Keijo Timberg muistavat, että etenkin HKT-pelit vetivät Kuntotalon täyteen. Kaksikolle koripallo on antanut jännittävien hetkien ohella hyvän kuntolajin ja etenkin valtavasti ystäviä.

16

Urheiluseuran varainkeruu ei 2000-luvulla käy kuin tanssi, etenkään jos harrastetaan palloilua yläsarjatasolla.Kun Kouvoja synnytettiin 50 vuotta sitten, tilanne oli sananmukaisesti toinen. Kuntotalolla tanssittiin ahkerasti, ja järjestelyvuorot jaettiin seurojen kesken sen perusteella, kuinka paljon kukin käytti salia. Uudenvuoden tanssivuoro oli pieni lottovoitto.- Namikan loppumisen jälkeen koripallo oli Susissa omana jaostonaan. Siinä heräsi ajatus, että tanssituotot eivät päädykään koripallon hyväksi, Kouvojen perustajajäseniin kuuluva Hannu Pukkila muistaa. Koripalloa pidettiin 60-luvulla koulupoikien lajina. Susista tulikin perustavaan kokoukseen tuhti lähetystö ilmeisenä aikomuksenaan saada poikien puntti tutisemaan ja hanke omasta seurasta kaatumaan. Olli Toivola ja kumppanit pysyivät kuitenkin jämäkkänä.Asiaa kokouksessa oli niin paljon, että tilat tarjonneen vakuutusyhtiön edustaja joutui lopulta pyytämään innokkaita koripallonuorukaisia poistumaan. Karavaani siirtyi tulosta tuottaneen puhelinsoiton jälkeen Kouvolan Sanomien tiloihin, joihin Jouni Kaikko ei sentään uskaltanut päästää seurantekijöitä ilman isäntää.- Jouni oli paikalla kokouksen loppuun asti, ja lopulta hänet valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, Pukkila kuvaa tuplasti onnistunutta paikanvaihdosta.Kovasta koripallokaupungista Kotkasta oppia Kouvolaan tuonut Keijo Timberg ei ollut perustavassa kokouksessa rakennustöiden vietyä miehen tilapäisesti Lahteen. Palattuaan Timberg löysi itsensä kuitenkin nopeasti erikoisseuran johtokunnasta. Ensimmäisen rupeaman 1974-83 ja vuonna 1995 alkaneen toisen vastuunkantojakson välillä KoPon kasvatti näkee huikean eron.- Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli puhdas harrastetoiminta, toisella taas urheiluseuraa saattoi jo verrata yritykseen, jolla on valtava määrä erilaisia palkanmaksutapoja ja sitovia pykäliä. Muutos oli todella huikea, Timberg vertaa.Vaikka aikanaan pelaamisesta ei maksettu, taustajoukot eivät päässeet helpolla. Asunnot ja työpaikat piti tietenkin järjestää, ja joku taisi saada rakennustarvikkeitakin - tai hampaat kuntoon lajimyönteisen lääkärin tuolissa.- 1978 tehtiin yhdenlaista historiaa, sillä silloin meille tuli ensimmäinen paitamainos. Siitäkään ei tosin saatu rahaa, vaan HOP ainoastaan maksoi paidat, Timberg naurahtaa.

Toki amerikkalaisille pelaajille maksettiinkin. Timbergin salkusta löytyy mielenkiintoinen pelaajasopimus, jossa Garcia Hopkinsille luvattiin maksaa kahdesti kuukaudessa 1100 dollaria. Myöhemmin lukuisia levypallokuninkuuksia voittanut NBA-varaus viihtyi alasarjassa

kuitenkin vain yhden pelin.Kouvojen historian merkittävimpänä tienhaarana Timberg ja Pukkila pitävät ammattivalmentajan ja samalla toiminnanjohtajan palkkaamista sen sijaan, että kovalla työllä kootut markat olisi käytetty jenkkeihin. Orimattilasta Kouvoihin tullut Martti Kitunen alkoikin tehdä järjestelmällistä työtä seuran oman juniorituotannon eteen.Vanhempainillat alkoivat tuottaa niin Jukka Toijalan ja Mikko Sydänmaanlakan kaltaisia huippupelaajia kuin heidän kotijoukkojaan seuran eri toimiin. Vuosi vuodelta ja pala palalta verkko levisi. Enää Kouvolassa ei tarvitse katsella Kotkan suuntaan kateellisena lajikulttuurista.- 60-luvulla meille sanottiin, että koripallo ei tule ikinä nousemaan Kouvolassa merkittäväksi lajiksi. 70-luvulla laji olisikin voinut kuolla, kun harjoituksissa oli muutamia pelaajia. Nyt koripallokulttuuri on kuitenkin jo vahva, minkä osoitti Kouvojen viime vuoden ulostulo talousvaikeuksien suhteen. Se todisti, kuinka paljon ystäviä seuralla ja lajilla Kouvolassa on, Hannu Pukkila kehuu.Myös Timberg pitää hyvänä, että hankalaksi käyneestä tilanteesta puhuttiin avoimesti.- Laji-ihmisiä on Kouvolassa jo niin paljon, että jos seura olisi lopettanut, viisi uutta olisi perustettu saman tien. Tätä lajia todella halutaan pelata, järjestelmällisen kuluseurannan Kouvoihin tuonut talousmies sanoo.Lajikulttuurin juurruttaminen on pitkä taival. Kun Kouvot muutti Kuntotalosta Mansikka-aholle, lipputuloilla ei aina saanut kasaan edes tuomaripalkkioita. Keijo Timberg muistaa myös ajan, jolloin hän ja Urho Lehtonen maksoivat omasta pussistaan ammattikoulun salivuokrat ennen Kouvojen aikaa.Alkaneen kauden joukkue näyttää kokeneiden taustapuurtajien mielestä erittäin hyvältä.- Sanotaan, että Ville Kauniston kolmen vuoden sopimus antaa sopivasti hengähdysaikaa. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan saa urheilussa tuudittautua, Pukkila ja Timberg muistuttavat.

LAJI-IHMISIÄ ON KOUVOLASSA JO NIIN PALJON, ETTÄ JOS SEURA OLISI LOPETTANUT, VIISI UUTTA OLISI PERUSTETTU SAMAN TIEN. TÄTÄ LAJIA TODELLA HALUTAAN PELATA.

“

Urheiluseuran varainkeruu ei 2000-luvulla käy kuin tanssi, etenkään jos harrastetaan palloilua yläsarjatasolla.Kun Kouvoja synnytettiin 50 vuotta sitten, tilanne oli sananmukaisesti toinen. Kuntotalolla tanssittiin ahkerasti, ja järjestelyvuorot jaettiin seurojen kesken sen perusteella, kuinka paljon kukin käytti salia. Uudenvuoden tanssivuoro oli pieni lottovoitto.- Namikan loppumisen jälkeen koripallo oli Susissa omana jaostonaan. Siinä heräsi ajatus, että tanssituotot eivät päädykään koripallon hyväksi, Kouvojen perustajajäseniin kuuluva Hannu Pukkila muistaa. Koripalloa pidettiin 60-luvulla koulupoikien lajina. Susista tulikin perustavaan kokoukseen tuhti lähetystö ilmeisenä aikomuksenaan saada poikien puntti tutisemaan ja hanke omasta seurasta kaatumaan. Olli Toivola ja kumppanit pysyivät kuitenkin jämäkkänä.Asiaa kokouksessa oli niin paljon, että tilat tarjonneen vakuutusyhtiön edustaja joutui lopulta pyytämään innokkaita koripallonuorukaisia poistumaan. Karavaani siirtyi tulosta tuottaneen puhelinsoiton jälkeen Kouvolan Sanomien tiloihin, joihin Jouni Kaikko ei sentään uskaltanut päästää seurantekijöitä ilman isäntää.- Jouni oli paikalla kokouksen loppuun asti, ja lopulta hänet valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, Pukkila kuvaa tuplasti onnistunutta paikanvaihdosta.Kovasta koripallokaupungista Kotkasta oppia Kouvolaan tuonut Keijo Timberg ei ollut perustavassa kokouksessa rakennustöiden vietyä miehen tilapäisesti Lahteen. Palattuaan Timberg löysi itsensä kuitenkin nopeasti erikoisseuran johtokunnasta. Ensimmäisen rupeaman 1974-83 ja vuonna 1995 alkaneen toisen vastuunkantojakson välillä KoPon kasvatti näkee huikean eron.- Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli puhdas harrastetoiminta, toisella taas urheiluseuraa saattoi jo verrata yritykseen, jolla on valtava määrä erilaisia palkanmaksutapoja ja sitovia pykäliä. Muutos oli todella huikea, Timberg vertaa.Vaikka aikanaan pelaamisesta ei maksettu, taustajoukot eivät päässeet helpolla. Asunnot ja työpaikat piti tietenkin järjestää, ja joku taisi saada rakennustarvikkeitakin - tai hampaat kuntoon lajimyönteisen lääkärin tuolissa.- 1978 tehtiin yhdenlaista historiaa, sillä silloin meille tuli ensimmäinen paitamainos. Siitäkään ei tosin saatu rahaa, vaan HOP ainoastaan maksoi paidat, Timberg naurahtaa.

Toki amerikkalaisille pelaajille maksettiinkin. Timbergin salkusta löytyy mielenkiintoinen pelaajasopimus, jossa Garcia Hopkinsille luvattiin maksaa kahdesti kuukaudessa 1100 dollaria. Myöhemmin lukuisia levypallokuninkuuksia voittanut NBA-varaus viihtyi alasarjassa

kuitenkin vain yhden pelin.Kouvojen historian merkittävimpänä tienhaarana Timberg ja Pukkila pitävät ammattivalmentajan ja samalla toiminnanjohtajan palkkaamista sen sijaan, että kovalla työllä kootut markat olisi käytetty jenkkeihin. Orimattilasta Kouvoihin tullut Martti Kitunen alkoikin tehdä järjestelmällistä työtä seuran oman juniorituotannon eteen.Vanhempainillat alkoivat tuottaa niin Jukka Toijalan ja Mikko Sydänmaanlakan kaltaisia huippupelaajia kuin heidän kotijoukkojaan seuran eri toimiin. Vuosi vuodelta ja pala palalta verkko levisi. Enää Kouvolassa ei tarvitse katsella Kotkan suuntaan kateellisena lajikulttuurista.- 60-luvulla meille sanottiin, että koripallo ei tule ikinä nousemaan Kouvolassa merkittäväksi lajiksi. 70-luvulla laji olisikin voinut kuolla, kun harjoituksissa oli muutamia pelaajia. Nyt koripallokulttuuri on kuitenkin jo vahva, minkä osoitti Kouvojen viime vuoden ulostulo talousvaikeuksien suhteen. Se todisti, kuinka paljon ystäviä seuralla ja lajilla Kouvolassa on, Hannu Pukkila kehuu.Myös Timberg pitää hyvänä, että hankalaksi käyneestä tilanteesta puhuttiin avoimesti.- Laji-ihmisiä on Kouvolassa jo niin paljon, että jos seura olisi lopettanut, viisi uutta olisi perustettu saman tien. Tätä lajia todella halutaan pelata, järjestelmällisen kuluseurannan Kouvoihin tuonut talousmies sanoo.Lajikulttuurin juurruttaminen on pitkä taival. Kun Kouvot muutti Kuntotalosta Mansikka-aholle, lipputuloilla ei aina saanut kasaan edes tuomaripalkkioita. Keijo Timberg muistaa myös ajan, jolloin hän ja Urho Lehtonen maksoivat omasta pussistaan ammattikoulun salivuokrat ennen Kouvojen aikaa.Alkaneen kauden joukkue näyttää kokeneiden taustapuurtajien mielestä erittäin hyvältä.- Sanotaan, että Ville Kauniston kolmen vuoden sopimus antaa sopivasti hengähdysaikaa. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan saa urheilussa tuudittautua, Pukkila ja Timberg muistuttavat.

LAJI-IHMISIÄ ON KOUVOLASSA JO NIIN PALJON, ETTÄ JOS SEURA OLISI LOPETTANUT, VIISI UUTTA OLISI PERUSTETTU SAMAN TIEN. TÄTÄ LAJIA TODELLA HALUTAAN PELATA.

“17

Olen saanut kunnian ja oivan mahdollisuuden seurata coach Jyrin toimintaa niin lehtereiltä käsin katsojana kuin myös muutaman kauden ajan aivan joukkueen syvimmässä ytimessä. Aloin miettiä, onko yleinen käsitys katsojien keskuudessa asianosaisesta henkilöstä sama kuin mitä se on niiden henkilöiden parissa jotka ovat päävalmentajan kanssa tekemisissä päivittäin mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja tilanteissa. Seuraavassa kirjoituksessa tarkoitukseni on viedä lukijat matkalle edustusjoukkueen kulissien taakse, maailmaan jota hallitsee Kouvojen päävalmentaja Jyri Lehtonen.

Muistan edelleen ensimmäisen vieraspelimatkani joukkueen kanssa kuin eilisen päivän. Kyseessä oli runkosarjaottelu Bisons – Kouvot ja elettiin keskiviikkoiltaa lokakuun loppupuolella vuonna 2012. Olin tietysti ensikertalaisena aivan innoissani koko tilanteesta. Miten minä, pitkäaikainen koripallon ystävä lähinnä katsomon puolelta, olen päässyt mukaan tähän toimintaan. Tunne oli monin tavoin epäuskoinen, mutta samalla jotenkin tutun turvallinen.

Ottelun puoliajalla olimme nyt jo minulle tuttuun tapaan pukukopissa jossa päävalmentaja kertoi joukkueelle oman palautteensa ensimmäisestä puoliajasta sekä teesit toiselle puoliskolle. Olimme tappiolla kaksi pistettä eikä Jyri ollut tyytyväinen (kaikkeen) näkemäänsä, ei tietenkään. Palaverin jälkeen joukkue lähti takaisin kentälle lämmittelemään ja valmistautumaan ottelun jatkumiseen. Jäimme Jyrin kanssa kahdestaan istumaan pukukopin puupenkeille. Jyri kääntyi puoleeni ja sanoi: ”Taisi olla hieman erilainen tilaisuus mitä arvelit. Kaikki luulevat aina, että huudan täällä naama punaisena joukkueelle, mutta kuten huomasit, totuus on jotain muuta.”

Tämä yksittäinen esimerkki kuvastaa juuri sitä, mitä minäkin aiemmin lehtereillä istuessani luulin. Olin varma, että huonosti sujuneen puoliajan jälkeen kyseinen päävalmentaja antaa joukkueelleen pukukopissa sellaista sapiskaa jotta varmasti tuntuu, oikein isän kädestä.

Todellisuudessa Jyri antaa palautteen joukkueelleen hyvin rauhallisesti, analyyttisesti, yksityiskohtaisesti ja konkreettisin päämäärin. Hän haluaa, että pelaajat myös itse miettivät omaa tekemistään ja kuinka sitä voisi kehittää ottelun ratkaisevalle toiselle puoliajalle, on sitten kyse yksittäisten pelaajien toiminnasta tai koko joukkueen tekemisestä. Kaikesta tekemisestä ja olemuksesta näkee selvästi, että Jyri on pelannut itse ammattilaisena pitkän ja hienon uran.

Joukkueen kapteeni Ville Kaunisto tuntee päävalmentajansa kuin omat taskunsa: ”Jyri on valmentajana erittäin vaativa, mutta samalla hän antaa pelaajalle mahdollisuuden toteuttaa itseään joukkueen edun mukaisissa raameissa. Hänellä on erittäin analyyttinen ajatusmaailma, joka perustuu rationaaliseen toimintaan sekä yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen. Kun Jyri peleissä korottaa ääntään, hän ei niinkään suutu pelaajalle. Hän ei vain pysty aina käsittämään miksei pelaaja toteuta niitä asioita, joita päivästä toiseen harjoitellaan. Tämän takia esimerkiksi joukkueen pelaajat ottavat Jyrin välillä kovaäänisetkin neuvot ymmärtäen mitä on tehnyt väärin ja yrittäen parantaa valintojaan, eikä minään henkilökohtaisina loukkauksina. Juuri tämä onkin valmentajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Ilman huutamista pelaajat eivät kuule aina neuvoja pelin keskellä ja neuvomatta jättäminen olisi sama kuin tyytyminen vallitsevaan tilanteeseen, eli kehityksen pysäyttämiseen.”

Ääneen päästyään Kaunisto jatkaa: ” On erittäin helppo arvostaa Jyriä valmentajana kun näkee hänen peli-ideansa toimivan päivittäin. Myöskin Jyrin kyky opettaa kärsivällisesti ajatuksiaan pelaajalle kuin pelaajalle on lähes poikkeuksellinen kyky valmentajalle. Moni valmentaja sanoo vain että pelataan kovempaa osaamatta selittää miten toimia, kun taas Jyrillä on aina taktinen ratkaisu valmiina helpottamaan pelaajaa vaikeassa tilanteessa. Ehkä suurin kehitys Jyrillä on Kouvot-vuosien aikana tapahtunut juurikin tavassa kertoa omia ideoitaan pelaajille sopivalla tavalla. Usein huippupeliuran pelanneet valmentajat tietävät miten pitäisi toimia, mutta eivät saa asiaa myytyä ja selitettyä oikein

TEKSTI: NIKO TOIVONEN, KUVAT: JUKKA RASIMUS JA MATTI KOSKINEN

JYRI LEHTONEN,MIES MASKIN TAKANA

ON ERITTÄIN HELPPO ARVOSTAA JYRIÄ VALMENTAJANA, KUN NÄKEE HÄNEN PELI-IDEANSA TOIMIVAN PÄIVITTÄIN. MYÖSKIN JYRIN KYKY OPETTAA KÄRSIVÄLLISESTI AJATUKSIAAN PELAAJALLE KUIN PELAAJALLE ON LÄHES POIKKEUKSELLINEN KYKY VALMENTAJALLE.

- VILLE KAUNISTO

“

PÄÄVALMENTAJA

18

joukkueelleen. Tässä Jyri on aivan huipputasolla ja siihen yhdistettynä edistyksellinen pelifilosofia niin Jyrin joukkueessa on pelaajan helppo tuntea itsensä onnistujaksi.” Jason Conleylla on ollut mittavan ammattilaisuransa aikana monta valmentajaa. Kuinka kokenut pelimies näkee neljännen suomalaisvalmentajansa: ”Jyri on pelaajien valmentaja. Tarkoitan tällä sitä, että hän ymmärtää mitä on olla pelaaja ja osaa samaistua meihin. Hän on lopunperin erittäin rauhallinen valmentaja. Monet pelaajat eivät tottele tai omaksu asioita kovinkaan hyvin jos valmentaja huutaa ja räyhää heille ja uskon, että juuri tästä syystä Jyri ei toimi niin. Jyrin joukkueen tyyli hyökätä antaa pelaajille mahdollisuuden toimia monipuolisesti, aktiivisesti ja hyvin usein menestyksekkäästi. Olen huomannut vuosien varrella Suomessa pelatessani, että monet Korisliigan valmentajat käyttävät tai soveltavat Jyrin systeemiä hyökkäyksessä ja puolustuksessa. Hän osaa näyttää pelaajille aina tärkeimmän hyökkäysvaihtoehdon jota etsiä milloin missäkin tilanteissa. Jyrin kyky käyttää samoja pelejä ja kuvioita vuodesta toiseen, ja silti saada aikaan niin paljon vapaita heittoja, on hämmästyttävää.”

Ilari Seppälä on pelannut Jyri Lehtosen alaisuudessa monta vuotta ja oppinut tietysti takamiehenä päävalmentajaltaan paljon: ”Harjoituksissa Jyri on melko tarkka ja vaativa. Parhaiten hänen kanssaan tulee toimeen kun tekee asiat niin kuin hän sanoo. Välillä Jyrin pitää tulla tietenkin itse näyttämään kuinka asiat oikein tehdään. Peleissä hän elää aina vahvasti mukana. Hän tykkää osallistua peliin aika paljon ja antaa palautetta niin hyvistä kuin huonoistakin suorituksista omaan rehelliseen tyyliinsä. Jyrin vahvuus valmentajana on ehdottomasti pelin taktisissa asioissa. Hänen kehittämänsä pelisysteemi on hyökkäyksessä yksinkertainen, mutta erittäin toimiva silloin kun kaikki kentällä olevat pelaajat toteuttavat asioita kuten on harjoiteltu. Henkilökohtaisesti olen saanut Jyriltä vuosien aikana paljon hyviä neuvoja vaikkapa palloskreenin käyttämisessä.”

Tarinan loppuun en malta olla mainitsematta suurta mielenkiintoani kun huomasin tätä juttua kirjoittaessani Kouvojen nettisivuilla Jyristä tehdyn pikahaastattelun vuodelta 2011. Muutama vastaus sai välittömästi hymyn suupieliini. Niin tuttua, niin kovin tuttua Jyriä.

Ensinnäkin Jyri toteaa haastattelussa, että pelaajana hänen suurimmat vahvuutensa olivat pelinlukutaito ja hyvä heitto. Pelinlukutaito näkyy edelleen vahvasti Jyrin valmentamisessa ja se tuntuukin olevan myös valmentajan roolissa yksi hänen monista vahvuuksistaan. Myöskään heittotaito ei ole kadonnut mihinkään. Joukkueen harjoitusten lomassa Jyri saattaa heittää mitä merkillisimpiä heittoja mitä moninaisimmista paikoista. Pallo löytää tiensä vanhasta tottumuksesta korisukan keskelle lähes poikkeuksetta. Perään kuuluu tuttu lausahdus: ”But he make”.

Toinen mielenkiintoinen toteamus on Jyrin suosikki TV-ohjelman kohdalla. Tämän koko joukkue tulee kokemaan konkreettisesti kuluvan kauden aikana sillä kolmannesta vierasmatsista lähtien linja-autossa on katsottu vain ja ainoastaan The Wire-sarjaa, eikä loppua ole näköpiirissä. Koko boksi on hommattu tätä varten, kaikki viisi tuotantokautta.

Päätän tämän juttuni kyseisessä haastattelussa mainittuun Jyrin tunnuslauseeseen: ”Tärkeintä ei ole se missä olet juuri nyt, vaan se minne olet menossa.” Tämä ajatus toistuu myös Jyrin valmennusfilosofiassa kaudesta toiseen. Kaikki Jyrin tekeminen kentän laidalla tähtää kuitenkin vain yhteen asiaan, suurempaan kokonaisuuteen. Joukkueen on oltava parhaassa kunnossa keväällä. Kaikki se mitä tehdään pitkän ja pimeän syksyn aikana tai helmikuun paukkupakkasilla, kaikki se päämäärätietoinen tekeminen tähtää siihen, että keväällä ratkaisupelien alkaessa joukkue on parhaassa mahdollisessa iskussa. Epäilemättä näin on myös keväällä 2015.

19

Niin ne ajat muuttuvat, tippumispeikosta ja toiminnan loppumisesta on kokonaisuudessaan vajaa vuosi ja Kouvot on taas kaupunkimme ykkösseura. Urheilun uskomaton maailma näyttäytyy kouvolalaisille koko hienoudessaan. Usean vuoden jälkeen Kouvot on saanut jalkeille ryhmän, jolta voi odottaa edellisvuosia suurempaa menestystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi tapahtunut hetkessä. Kouvot on ollut ihanteellinen paikka meidän nuorille pelaajille kasvaa ja kehittyä Korisliigapelaajiksi. Kouvot on antanut erinomaiselle valmentajalleen, Jyri Lehtoselle, loistavan paikan keskittyä oman pelimallin luontiin ja nuorten kouluttamiseen. Kouvot on jo vuosia luonut hyvää mainetta Kouvolassa, niin maan parhaiden katsojien kuin taloudellisten tukijoiden keskuudessa. Mikään ei siis ole tapahtunut hetkessä, vaan pitkän ajan kuluessa, sitkeästi vaikeista ajoista huolimatta. Kun kaikki tämä sai viime kaudella taakseen uudistumiskykyisen, innokkaan ja innovatiivisen johtoryhmän pääsimme tilanteeseen, missä jokainen pelaaja haluaa olla: Voittavan ja hyvävoimaisen organisaation keulakuvana, viimeistelemässä sitä, mitä varten olemme jo pitkään työskennelleet.Riittääkö sitkeä organisaatio luomaan tämän kaiken? Vastaus on ei. Suurimpia syitä tähän nousuun on Kouvola ja kouvolalaiset. Kouvolallakaan ei ole mennyt viime aikoina hirveän hyvin, negatiiviset uutiset luovat negatiivista ympäristöä ja kierre on valmis. Keskitytään siis kaupunkimme hyviin puoliin! Me onnekkaat kouvolalaiset saamme asua Suomen parhaimmassa urheilukaupungissa. Ammattiurheilu ei ole yksinään välttämättä mikään positiivinen itseisarvo. Se on jäävuoren huippu, se pieni osa, joka näkyy ja luo hyviä mielikuvia ja lisää innostusta. Lapsille omien idolien ja esikuvien läheisyys tuo aivan uutta syvyyttä omaan harrastukseen antamalla nuorelle haaveita ja unelmia, iloa ja jännitystä, ymmärrystä liikunnan tuomista mahdollisuuksia ja useista ystävistä. Urheilu antaa paljon myös aikuiskatsojille. Mahdollisuus identifioida itsensä oman kaupungin

YHDESSÄ

KAPTEENI KAUNISTO

Coralba SpumanteUudistunut klassikko

Alkon myydyin puolikuiva kuohuviini jo vuodesta 1994.

Alkon tuotenumero 008761

urheiluseuraan. Mahdollisuus katsojana tehdä urheilusta jotain yksittäistä pelitapahtumaa suurempaa, tehdä siitä sosiaalinen ja iloinen illanviete keskellä kylmää talvea ja ehkä siinä samalla joutua liikuntakärpäsen puremaksi itsekin. Uskomattominta tässä on katsojan kannalta se, että te itse asiassa mahdollistatte tämän positiivisten tapahtumien ketjun tulemalla hallille peleihin, juttelemalla peleistä ystävien, työtovereiden ja miksei myös pelaajien kanssa. Me siis kaikki olemme vastuussa oman kaupunkimme hyvyydestä. Me kaikki voimme vaikuttaa! Kaikki alkaa yhdestä rohkeasta ihmisestä. Yksi kasvaa pieneksi ryhmäksi, ehkä 1200 Mansikka-aholla istuvan Kouvot-perheen ryhmäksi ja lopulta 90 000 kouvolalaisen yhtenäisenä ja ylpeänä ryhmänä teemme kaupungistamme kauniimman. Potentiaalia tämä kaupunki omaa hirveästi, minä sen tiedän, kun olen tänne kerta toisensa jälkeen palannut. Viime keväänä perheelläni oli vaihtoehtoina Euroopan keskus Pariisi, turkoosinsinisen Välimeren Etelä-Ranska ja meidän oma Kouvola. Valitsimme Kouvolan juurikin ystävällisten, vilpittömien ja hienojen kouvolalaisten vuoksi.Mutta kuten sanoin, mikään asia ei tapahdu yhdessä yössä. Kehittyminen vaatii aikaa, sen ovat meidän harjoitukset ja pelit osoittaneet. Miehet menevät yhteen suuntaan ja pallo toiseen. Kaikki yrittävät parhaimpansa mukaan auttaa joukkuetta, aiheuttaen hämmennystä ja turhautuneisuutta. Mutta juuri yhtenäisyyden takia harjoitellaan, erehdytään ja opitaan. Meidän hieno joukkue kehittyy ja kasvaa silmissä ja siinä katsojien apu on elintärkeää. Yhdessä me pystymme muodostamaan tästä kaudesta kaikkien aikojen koriskauden. Suuret unelmat toteutetaan aina yhdessä. Dream big.

Kapteeni palveluksessanne,VILLE KAUNISTO

ETEENPÄIN

KUVA

: JU

KKA

RA

SIM

US

zz

Kouvojen A-pojat valmistautuivat kauteen 2013–2014 mielenkiintoisista lähtökohdista, sillä joukkue oli täysin uusi ja pelaajia oli jopa neljästä eri ikäluokasta. Valmennusjohdolla oli haastetta saada joukkueen vuosina 1995–1998 -syntyneet pelaajat kasvamaan yhteen ja ensimmäinen tavoite oli lunastaa paikka SM-sarjaan alkavalle kaudelle.SM-sarjan karsinnat pelattiin vuosi sitten syyskuun puolessa välissä Nokialla. Matka kohti mestaruutta alkoi lupaavasti, sillä Kouvot lunasti paikkansa SM-sarjassa puhtaalla pelillä, voittaen karsinnoissa kaikki neljä pelaamaansa ottelua.Tämän jälkeen joukkue asetti tavoitteensa korkealle, sillä taitoa ja halua menestymiseen oli. Edellisen kauden SM-hopea saattoikin edelleen painaa mielessä ja pelaajien innostuneisuuden lisäksi joukkueen taustat olivat kunnossa, sillä taustajoukkoihin kuuluivat valmennuksen lisäksi huoltajat, joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja, kuljetusvastaava, kioskivastaavat ja muut tukijoukot.Joukkueen alkukausi oli tunnustelua niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin, pelaajien hitsautuminen yhteen vei aikansa. Lisähaastetta tähän toi se, että A-pojilla oli joukkue myös Kaakkoisen alueen

1-divisioonassa ja kaksi pelaajaa matkasi Kouvojen edustusjoukkueen mukana.Neljän eri ikäluokan pelaajat siis pääsivät kauden aikana kokemaan paljon haasteita ja etenkin valmennusjohdolta vaadittiin paljon suunnitelmallisuutta, jotta pelaajarinki olisi ollut mahdollisimman laadukas kaikilla sarjatasoilla. Tästä ei myöskään tule unohtaa sitä, kuinka iso merkitys on oman seuran valmentajien välisellä viestinnällä.

Kovalla harjoittelulla kohti tavoitetta

Joukkue treenasi kovaa ja hyvien harjoitusten kautta onnistumisia nähtiin peleissä pitkin kautta. Ne pelaajat, jotka eivät saaneet peliaikaa SM-sarjassa, pääsivät pelaamaan Kaakkoisen alueen 1-divisioonassa. Pelaajat näkivät kahden joukkueen mallin hyvänä kaikkien pelaajien kehittymisen kannalta.Vaikka joukkueen matka näytti kauden mittaan hyvältä ja onnistumisista saatiin lukea lehtien palstoilta, ei tämänkään joukkueen matka sujunut ongelmitta. Välillä joukkue kävi syvällä niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta kerta kerralta joukkue nousi oppien epäonnistumisista. Matka jatkui aina harjoituksista peleihin, joissa edettiin aina tilanne kerrallaan.

Runkosarjassa Kouvot sijoittui kolmanneksi ja haaveet loppuottelusta saivat lisää tuulta alleen. Töitä piti silti jatkaa, sillä menestyminen ei tullut ilmaiseksi.Välierät pelattiin huhtikuussa ja Kouvoja vastassa oli paikallisvastustaja Namika Lahti Juniorit. Jo etukäteen oli selvää, että runkosarjassa toiseksi sijoittunut Lahti pelaa kovaa ja ottelut tulevat olemaan todella tiukkoja. Välierät ja finaalit pelattiin menetelmällä paras kolmesta, eli kahdella otteluvoitolla toinen joukkueista selvisi SM-sarjan finaaliin. Tunne- ja tapahtumarikkaissa kahdessa kohtaamisessa Kouvot oli parempia, matkaten kohti A-junioreiden SM-sarjan finaalia tuottamalla suuren pettymyksen Namika Lahti junioreille.Matka kohti historian ensimmäistä A-poikien SM-kultaa jatkui finaalissa, vastassa oli runkosarjassa neljänneksi sijoittunut ja koko kauden hyvin pelannut Ura Basket Kaarinasta. Finaalit pelattiin myös menetelmällä paras kolmesta ja Kouvot sai aloittaa finaalipelit kotihallissa, kotiyleisönsä edessä.Kotihallin tunnelmasta vastasi myös A-poikien faniryhmä White Dogs, jonka kannustushuudot saivat koko Mansikka-ahon yleisön mukaan finaalifiilikseen. Pelaajatkin innostuivat entistäkin parempiin suorituksiin kentällä

UNELMA VIIMEISEEN SUMMERIN SOITTOON

Kouvojen A-poikien matka kohti historiallista Suomenmestaruutta alkoi vähän yli vuosi sitten. Matka kultajuhliin oli pitkä ja kivinen. Nyt joukkue on kääntänyt kat-seen kohti uutta kautta ja uusia haasteita. Mitä joukkueelle kuuluu mestaruusjuhlien jälkeen?

TEKSTI: NITA AHOLA

A-JUNIORIT

22

tämän fanijoukon kannustaessa.Finaalin ensimmäinen osa päättyi upeasti kotijoukkueen voittoon yli 800 silmäparin edessä ja seuraava haaste oli vierasvoiton saavuttaminen Kaarinassa, Littoisten monitoimihallin parketilla. Voittoon tarvittiin kannustusta muiltakin kuin White Dogseilta, mutta ennen kaikkea hyvää ja virheetöntä pelaamista. Toinen osa-ottelu päättyi jännittävien hetkien jälkeen hieman yllätyksellisestikin Kouvojen voittoon 65–73 ja näin ollen työteliään kauden päätteeksi Kouvojen A-pojat saivat painaa Suomenmestaruuslakit päähänsä ja leikata monitoimihallin korisukan tuliaisiksi Kouvolaan.

Kultahuuman jälkeen katseet kohti uutta

Kauden 2013–2014 jälkeen pelaajat ja kaikki tukijoukot olivat uupuneita. Mestaruuteen vaadittiin työtä kentällä ja sen ulkopuolella ja merkityksellistä oli myös jokaisen pelaajan saama tuki kotijoukoilta.Kultahuuma jatkui pitkään ja ansaitusti joukkue nautti saamastaan huomiosta. Pitkän kauden jälkeen oli kuitenkin aika hengähtää ja nostaa katseet kohti uutta kautta. Joukkue oli jälleen uuden edessä, sillä jo kesäharjoituskauden aikana tavallinen arki paljastui ja tuleva kausi realisoitui. Mestaruuskausi oli vain yksi kausi muiden joukossa ja jälleen koko prosessi joukkueen kasaamisesta lähtien oli aloitettava alusta.Kun joukkueen oli aika painaa Suomenmestaruuslakit naulaan, oli myös aika katsoa peiliin. Kauden 2014–2015 pelaajarinki oli kasassa hyvissä ajoin kesällä ja joukkue pääsikin harjoittelemaan monipuolisesti. Syksyn edetessä jännitys kasvoi, sillä valmennusjohto ja joukkueen taustat eivät olleet kunnossa.Nyt joukkue voi olla luottavaisin mielin, sillä Kari Kurronen on saatu jälleen A-poikien penkin päähän ja muu taustajoukkokin on

selvillä. Alkutunnelmat ovat joukkueessa hyvät, vaikka muutama loukkaantuminen on hidastanut joukkueen treenaamista ja uuteen kauteen valmistautumista.Kurrosen tuleminen joukkueeseen loi luottamusta pelaajien välille ja valmentajaa kohtaan. Lisäksi joukkueella oli nyt mahdollisuus haaveilla tulevasta – SM-sarjan paikka oli lunastettava uudelleen ja tavoitteet asetettava myös sen mukaan. Joukkueen oli aloitettava alusta, sillä neljä edellisen kauden avausviisikon pelaajaa jätti muille saappaat täytettäviksi.

Uutta mestaruutta metsästämässä

Kurrosen luoma luottamus ei ollut turhaa, sillä uuden 2014–2015 -kauden alla Kouvojen A-pojat varmisti paikkansa myös alkavalla kaudella A-poikien SM-sarjassa. Kouvot voitti Salossa pelatuissa karsinnoissa kaikki neljä pelaamaansa ottelua ja näin ollen taistelee jälleen A-poikien korkeimmalla sarjatasolla.Jälleen joukkueen ja pelaajien takaa löytyy tukijoukot, joilla on iso merkitys tulevalla kaudella. Ilman heidän antamaansa, ulospäin näkymätöntä työpanosta, joukkueen matka ei etenisi. Joukkueen matka mestaruuden jälkeen on vielä kesken, eikä matka tällä kaudella tule olemaan helppo.Urheilussa aina, tulee olemaan hyviä ja huonoja hetkiä, ylä- ja alamäkiä ja hetkiä, joista ei voi julkisuuteen kertoa. Tämän joukkueen matka kuitenkin jatkuu kovaa työtä tehden aina seuraavaan ja viimeiseen summerin soittoon asti.

KAUSI OLI TODELLA

PITKÄ JA SISÄLSI YLÄ-

JA ALAMÄKIÄ. AINA EI

TODELLAKAAN OLLUT

HELPPOA.

JOUKKUEHENKI

NÄYTTI ULOSPÄIN

HYVÄLTÄ, MUTTA

TODELLISUUDESSA EI

AINA OLLUT SITÄ.

PELI KERRALLAAN

MESTARUUTEEN ASTI.

NYT SE ON UNOHDETTUA

JA KATSEET KÄÄNNETTY

KOHTI UUTTA KAUTTA.

“ “ “

KAUSI OLI IKIMUISTOINEN.

KAUDEN AIKANA JOKAISEN

PELAAJAN ANTAMA PANOS

OLI TÄRKEÄSSÄ OSASSA.

TOISSAKAUDEN HOPEASTA

JÄI KATKERA MAKU, MUTTA

TÄMÄ KAUSI SAI KAIKEN

TUNTUMAAN VIELÄ

PAREMMALTA!

“

LOUKKAANTUMISIA TULI

MESTARUUSKAUDELLA

JA ON TULLUT MYÖS

NYT UUTEEN KAUTEEN

VALMISTAUTUESSA.

“

TODELLA HYVÄ FIILIS JA

MAKU JÄI VIIME KAUDESTA,

JOKA OLI KAIKIN PUOLIN

ONNISTUNUT. SEN VIELÄ

KRUUNASI MESTARUUS,

JOKA OLI KOVALLA TYÖLLÄ JA

HYVÄLLÄ VALMENNUKSELLA

ANSAITTU TAVOITE!

“MESTARUUS OLI ANSAITTUA

JA OLI UPEAA OLLA FANINA

TUKEMASSA JOUKKUETTA.

KANNUSTAMALLA PYSTYIN

ANTAMAAN JOTAKIN

A-POIKIEN JOUKKUEELLE.

KYLLÄ MESTARUUS

MERKKASI MEILLE KAIKILLE

FANEILLE TODELLA PALJON!

“

JOUKKUEEN KATSE KOHTI

UUTTA KAUTTA, SILLÄ AINA

ON PELATTAVA VIIMEISEEN

SUMMERIIN SOITTOON ASTI.

“

NELJÄ VIIME KAUDEN

AVAUSVIISIKON PELAAJAA

JÄTTI MUILLE SAAPPAAT

TÄYTETTÄVIKSI.

“

23

Menestystä heti SM-sarjaan noustuaEnnen pääsarjatasolle nousuaan

edustusjoukkue kolusi alempia sarjatasoja kolme vuosikymmentä. Ajoittain 70-luvulla koko seura kamppaillut koko olemassaolostaan, kun kaupungissa pelattiin vain maakuntasarjaa. 1980-luvulle Kouvot nousi kuitenkin takaisin valtakunnallisiin sarjoihin, ja pitkään alamaissa ollut juniorityökin lähti uuteen nousuun. Osoituksena hyvästä juniorityöstä seuran palkintokaappiin saatiin myös ensimmäiset SM-mitalit 80-luvun lopulla, kun A-pojat nappasivat SM-pronssia.

Laadukas juniorityö loikin edellytykset nousuun pääsarjatasolle. Kouvot nousi silloiseen SM-sarjaan kaudeksi 1993–1994 muun muassa omien kasvattiensa Jukka Toijalan ja Mikko Sydänmaanlakan johdolla. Näistä herroista jälkimmäinen palkittiin myös kauden päätteeksi koko SM-sarjan vuoden tulokkaana.

– Kouvot oli raikas tuulahdus SM-sarjaan. Etenkin nuoret huippupelaajat Toijala ja Sydänmaanlakka jäivät mieleen noilta kausilta, Westerholm muistelee.

Pitkään ei Kouvolassa tarvinnut odotella menestystä SM-tasolla, sillä Kouvot voitti historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden heti toisella kaudellaan pääsarjatasolla. Kevään 1995 finaalisarjassa kaatui Uudenkaupungin Korihait voitoin 3–1. Westerholm toimi tuolloin Korihaiden junioripäällikkönä. – Voitimme ensimmäisen pelin vieraissa, mutta Kouvot vei kolme seuraavaa. Kouvojen omien kasvattien lisäksi mieleen painuivat myös joukkueen jenkkivahvistukset Bill Gillis ja John Taylor, jotka olivat huikaisevia, Westerholm kertaa.

Taylor ja Gillis olivatkin korvaamattomia pelaajia joukkueelleen, sillä molemmat pelasivat koko kauden yli 20 pisteen

keskiarvolla.

Kouvot ehti pelaamaan 1990-luvulla vielä kolmesti finaaleissa. Joukkue hävisi kahdesti peräkkäin loppuottelusarjan ToPolle 1997 ja 1998, kunnes keväällä 1999 Pantteri-pysti palasi Kouvolaan. Tapiolan Honka kaatui neljännessä loppuottelussa Mansikka-aholla, ja Kouvot pääsi juhlimaan toista mestaruutta kotikentällään. – Toiselta mestaruuskaudelta muistan Uuden-Seelannin maajoukkuemiehen Phill Jonesin, joka oli ensimmäisiä ns. EU-pelaajia. Hän heitti mestaruuden ratkaisseen kolmen pisteen heiton muutama sekunti ennen päätöstä. Tuo heitto on varmasti jäänyt kouvolalaiseen palloiluhistoriaan, Westerholm pohtii.

Vielä yksi mestaruus 2004

Kaksi mestaruutta ja kaksi hopeaa tuonutta 1990-lukua seurasi hieman vaisummat vuodet. Toisen mestaruuden jälkeinen kausi on varmasti yksi Kouvojen pääsarjahistorian sekavimmista. Useampi pelaaja lopetti tai siirtyi toisaalle ja samalla vaihtui valmentajakin. Kun vielä talvella kaksi joukkueen jenkkivahvistusta jouduttiin erottamaan heidän tapeltua kaupungilla, kävi seurassa kevätkaudella melkoinen pelaajaruljanssi. Lopulta joukkue selvisi puolivälieriin, joissa kuitenkin hävisi ToPolle. Seuraavatkaan kaudet eivät tuoneet parannusta. Joukkue tippui kahdesti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, ja jäi jopa kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle keväällä 2002.

Kausi 2003–2004 toi kuitenkin jälleen menestystä Kouvojen toistaiseksi viimeisen mestaruuden muodossa. Jukka Toijala palasi Joensuusta vahvistamaan joukkuetta, samoin Anssi Kinnaslampi hankittiin KTP:stä. Uuden säännön mukaan jokaisella joukkueella sai

KOUVOT 50 VUOTTA 1964-2014

MAAKUNTASARJASTA MESTARUUKSIINJOULUKUUN ALUSSA TULEE KULUNEEKSI PUOLI VUOSISATAA KOUVOJEN PERUSTAMISESTA. NYT 50-VUOTIAS SEURA PELAA PÄÄSARJATASOLLA 22. KAUTTAAN. VUOSIEN VARRELLE ON MAHTUNUT NIIN ILOISIA MENESTYK-SEN VAIHEITA, KUIN MYÖS HUONOMPIAKIN KAUSIA. KUIN HUOMAAMATTA ON MYÖS KORISLIIGA MUUTTUNUT NIIN KUIN ITSE PELIKIN. KORIPALLOLIITON KILPAILUTOIMINNAN JOHTAJA TOM WESTERHOLM VALOTTAA NIIN KOUVOJEN KUIN KOKO KORIPALLON PÄÄSARJAN MUUTOSVAIHEITA VIIME VUOSIKYMMENILTÄ.

TEKSTI: EINO LINDBERG, KUVAT: KOUVOJEN ARKISTO

Kouvojen ensimmäistä miesten Suomen mestaruutta juhlittiin Uudessakaupungissa keväällä 1995.

24

olla vain yksi jenkkivahvistus. Ailahtelevan alkukauden jälkeen jenkiksi hankittiin Marcus Grant, joka palautti Kouvojen pelihuumorin hyvälle tasolle. Kevät kaudella Kouvolassa oltiin jopa sarjakärjessä, mutta runkosarjan loppusuoralla Kouvojen peli on jälleen täysin sekaisin. Hurmos löytyy kuitenkin pudotuspeleihin, joissa Kouvot on murskaava ensin Lappeenrantaa ja sitten Honkaa vastaan välierissä. Loppuotteluissa kohdattiin Lahti, joka kaatui voitoin 3–1. Pääsiäismaantaina pelatussa ratkaisevassa finaalissa Kouvoille pussitti 31 pistettä muuan Ville Kaunisto.

Fyysisempää ja yksinkertaista

Kouvojen edellisestä mestaruudesta on tullut kuluneeksi siis reilut kymmenen vuotta. Millaista kehitystä koripallossa on sittemmin nähty? – Vaatimustaso on noussut rutkasti. Nykyään kaikki joukkueet harjoittelevat kahdesti päivässä, kun se vielä vuosituhannen alussa oli varsin poikkeuksellista. 2000-luvun alussa joukkueet kuitenkin alkoivat panostaa ulkomaalaisvahvistuksiin entistä enemmän, ja sitä kautta vaatimustaso nousi. Kun jenkeillä mahdollisuus harjoitella kahdesti päivässä, piti myös valmennuksen reagoida tähän. Tätä kautta valmennuksenkin taso nousi, mikä kehitti myös kotimaisia pelaajia, Westerholm selvittää.

– Kotimaisia pelaajia ei nähdäkään enää statisteina joukkueissa, vaan suomalaispelaajat muodostavat pääsääntöisesti joukkueen rungon. Jenkkien rooli onkin täydentää tätä runkoa omalla erityisosaamisellaan, eivätkä he enää kannattele joukkueita yksin omilla harteillaan. Kotimaisten pelaajien saadessa enemmän vastuuta joukkueissaan Korisliigasta onkin tullut erittäin kilpailukykyinen sarja.

Sarjan tason noustessa on myös peli

kehittynyt. Westerholmin mukaan fyysisyys ja pelinopeus ovat etenkin kehittyneet huimasti 2000-luvun alusta. – Kun katsoo 10–15 vuoden takaisia pelejä nauhalta, ei niitä voi oikeastaan verrata nykypäivän peliin. Pelaajien fysiikka on paljon kovemmalla tasolla, jokaiselta pelaajalta vaaditaan nykyään hyviä fyysisiä ominaisuuksia.

Vuosituhannen vaihteessa myös hyökkäysaikaa lyhennettiin puolesta minuutista 24 sekuntiin. Tämänkin Westerholm uskoo muuttaneen pelin luonnetta. – Hyökkäyskuviot ovat yksinkertaistuneet selvästi. Ennen saatettiin juosta hyvinkin monimutkaisia kuvioita, jotta heitto saatiin luoduksi. Nykyään hyökkäyspeli perustuu paljon enemmän yksi-vastaan-yksi tai kaksi-vastaan-kaksi tilanteiden voittamiseen. Heittopaikkojen luomisessa vaaditaankin enemmän reagointia muuttuviin tilanteisiin ja pelinlukua, kuin ulkoa opeteltujen kuvioiden toteuttamista, hän luotaa.

Salonkikelpoinen laji

Suomessa on muutaman viime vuoden aikana noussut valtaista koripallobuumi. Tämä on suurimmilta osin maajoukkueemme Susijengin hyvän menestyksen ansiota. Hyvät otteet Slovenian EM-kisoissa loivat edellytykset villikortti-paikalle MM-kisoihin Espanjaan. Bilbaoon matkustikin ennennäkemättömän

suuri joukko suomalaisia kannattajia tukemaan joukkuettaan.

Maajoukkueen suosio on käynnistänyt kannattajakulttuurin muutoksen, joka on levinnyt jo seuratasollekin. Kun Susijengin peleissä on uskallettu kannustaa omaa joukkuettaan näkyvästi, on se tuonut uudenlaista väriä myös Korisliigapelien katsomoon. Westerholmin mielestä asenteet kannattamista kohtaan ovat muuttuneet radikaalisti: – Ennen jos olisi mennyt oman joukkueen kaulahuivi kaulassa katsomaan

peliä, olisi tällaista katsojaa pidetty aivan kummajaisena. Nykyään sen sijaan on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että oman joukkueen värit näkyvät myös yleisössä. Fanipaitojen ja kaulaliinojen pitämisestä on tullut hyväksyttyä, jopa toivottavaa, hän arvioi.

Samalla itse lajista on tullut hyväksytty – Westerholmin sanojen mukaan salonkikelpoinen – suuren yleisön ja median silmissä. – Viime vuosien näkyvyys valtamediassa on selvästi parantanut lajin imagoa. Vielä kun iso osa Susijengin pelaajista pelaa kotimaan kentillä, on alettu nähdä, että suomalaisetkin osaavat pelata. Enää Korisliigaa ei pidetä sarjana, jossa ulkomaalaiset tekevät mitä tahtovat, ja suomalaispelaajat katselevat sivusta, Westerholm iloitsee.

KorisliigaTV:llä yhä enemmän näkyvyyttä

Jälleen tällä kaudella Korisliiga ottaa uuden kehitysaskeleen. KorisliigaTV tuo kaikki runkosarjan ottelut sekä pudotuspelit katsottaviksi internetissä livestriimeinä. Otteluiden lisäksi Korisliiga tarjoaa nettisivuillaan ja sosiaalisen median kanavilla ottelukoosteet ja valmentajien haastattelut. Huippuhetkistä on myös luvassa reaaliaikaisia välähdyksiä.

– Ennen kaikkea KorisliigaTV tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nähdä kannattamansa joukkueen vieraspelit. Toivottavasti kotipelejä tullaan katsomaan edelleen paikan päälle, Westerholm miettii. Tuotanto tuo myös uusi valmennuksellisia mahdollisuuksia. Pelaajat voivat saada videopalautetta jo otteluiden puoliajoilla. Samoin harjoitusten videointi on nyt mahdollista.

Ottelulähetykset tuotetaan kolmella automaattikameralla, joiden toimintaa ohjaa

Kevään 1995 finaalit Korihaita vastaan kiinnostivat kouvolalaisia koripallon ystäviä.

25

puh. (05) 311 6961 | www.restauranteole.�

puh. 050 454 7527 | www.voikkaanklubi.�

tietokone pelaajien liikkeen perusteella. Ruudussa näkyvät luonnollisesti myös pistetilanne sekä peli- ja heittokellot. Yhden ottelun katseluoikeus maksaa seitsemän euroa. Vaihtoehtoina on myös Follow Your Team, jolla näkee kaikki oman joukkueensa runkosarjaottelut 60 euron hintaan. Kaikkien joukkueiden runkosarjaotteluiden katseluun oikeuttava Season Pass kustantaa 90 euroa.

Kouvojen kotipelit KorisliigaTV:ssä selostaa tällä kaudella Simo Pyöriä. Pyöriä on aikaisemmin selostanut pesäpallopelejä KPL:n omaan nettiradioon. Uusi lajivaltaus ei selostajaa kuitenkaan jännitä, sillä asiantuntija-apua hän saa vierailevilta kommentaattoreilta. Asiantuntijoina lähetyksissä tullaan kuulemaan kouvolalaisille tuttuja nimiä koripallopiireistä.

KorisliigaTV:n lisäksi kotimaista pääsarjakoripalloa on nähtävissä useilla

muillakin kanavilla. Veikkauksen oma VeikkausTV näyttää kauden aikana reilut 20 ottelua suorana. Samoin Urheilusanomien tilaajille ilmaiseksi näkyvän ISTV:n kautta otteluja näkyy saman verran. Näkyvyyden täydentää YLE, joka lähettää noin kerran kuussa yhden Korisliiga-ottelun sekä kaikki finaalit. Westerholm onkin erittäin tyytyväinen kotimaisen koripallon tämänhetkiseen näkyvyyteen. – Meillä on tuotanto omassa hallussamme ja pelejä on nähtävissä kohtalaisesti myös ilmaisilla kanavilla YLEllä ja VeikkausTV:ssä. KorisliigaTV:n avulla pystymme myös lisäämään merkittävästi sisältöä sosiaalisessa mediassa.

Kouvot ovat hoitaneet asiansa hyvin

Millainen osa suomalaista koripalloa Kouvot sitten on? – Kouvolassa on aina hoidettu asiat

hyvin, ja seuran organisaatio on ollut jo pitkään ammattimaisesti hoidettu. Kouvot oli jo 20 vuotta sitten edelläkävijä organisaatiotasolla, kun muualla oltiin vielä hieman hatarammalla pohjalla, Westerholm ylistää.

– Kouvot on perinteinen koripalloseura ja -yhteisö, joka on kehittänyt vuosien saatossa useita laadukkaita pelaajia – kuten valmentajiakin – kotimaan kentille. Tänäkin kautena Kouvojen paidassa kantaa vastuuta useampikin oma juniori. Joukkueen rakenne on sellainen, että nykyisellä pelaajistolla voisi pienin viilauksin pelata myös kansainvälisiä otteluita, Westerholm väläyttää.

Hänen mukaan Kouvoilla on hyvät edellytykset pelata esimerkiksi EuroChallengessa lähivuosien aikana. Olosuhteet ovat lähestulkoon kunnossa, mutta joitakin muutoksia tulisi tehdä. – Pelikentällä pitäisi esimerkiksi olla ainoastaan koripallokentän viivat. Lisäksi tulostaulujen tulisi olla kentän päädyissä, Westerholm listaa.

– Olisi totta kai hienoa, jos useampikin kotimainen joukkue pelaisi kansainvälisiä otteluita. Tietty organisaation tulee haluta sitä, ja se tulisi tuottamaan melkoisesti lisätöitä etenkin kahden ensimmäisen kauden aikana. En kuitenkaan näe mitään syytä, miksei Kouvolassakin voitaisi pelata euro-otteluita, Westerholm pohtii.

Eurooppaan tai ei, Westerholm näkee Kouvojen tulevaisuuden erittäin valoisana. – Uskokaa tiehen, jonka vuoden vaihteessa valitsitte. Kun seura pysyy valitsemallaan tiellä, niin se varmasti palkitaan tulevina kausina. Kouvot kerää mukavasti yleisöä kotiotteluihinsa, eikä se toivottavasti hylkää joukkuettaan vaikeinakaan hetkinä. Niitä matkan varrella varmasti tulee, mutta silloin yleisön tukea tarvitaan entistä kovemmin, Westerholm tietää. Tämän kauden osalta hän uskoo Kouvojen yltävän varmuudella pudotuspeleihin. – Jos joukkue pysyy terveenä ja muuttumattomana, on kaikki edellytykset yltää neljän parhaan sakkiin.

Koripallokin on aina parasta paikan päällä. Hyvänä kakkosena tulee sitten KorisliigaTV.

KUVA: JUKKA RASIMUS

- Kouvolan ykköspaikka kuntoiluun -www.ykkonen.info

Savonkatu 2105 375 0666

ma-to 6-22, pe 6-20, la 9-17, su 10-20Kuntosalit - ryhmäliikunta - spinning - solarium

27

Meiltä saat s-etukortilla BonustaMaksa S-Etukortilla ja voit saat Bonuksen lisäksi maksutapaetua 0,5 %.Maksutapaetua myöntä-vät toimipisteet tunnistat etutarrasta kassalla.

lue lisää s-kanava.fi/maksutapaetu.

s-Pankissa päivittäiset pankkipalvelut – käyttötili, verkkopankki, s-etukortti Visa – ovat asiakasomistajille maksuttomia.

kYMen seuDun osuuskauPan alueella Bonusta MYös Meiltä

Irish Pub

Irish Pub Irish Pub

KÄSI PYSTYYN KAIKKI, JOTKA EIVÄTS-PANKISSA OMIEN RAHOJEN KÄYTTÄMINEN ON MAKSUTONTA. SIKSI SE ON PARAS PANKKI PALKANSAAJALLE. HALUA MAKSAA OMIEN RAHOJENSA KÄYTÖSTÄ.

PERUSPANKKIPALVELUT ELI KÄYTTÖTILI, S-ETUKORTTI VISA JA VERKKOPANKKI OVAT S-ETUKORTIN KÄYTTÄJILLE MAKSUTTOMIA. SIIRRÄ SIIS PALKKASI TAI ELÄKKEESI S-PANKKIIN. KATSO LISÄÄ S-PANKKI.FI TAI TULE KÄYMÄÄN.

S-PANKKI.FI

TUOTTEEN ON OLTAVAMIELENKIINTOINEN!

Kymen Seudun Osuuskaupassa yhteistyösopimukset tehdään asiakasomistajia ajatellen. Ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu ja urheiluseurojen on pystyttävä reagoimaan, sanoo toimialajohtaja Arttu Salmi.

YHTEISTYÖKUMPPANI

TEKSTI: TUOMAS PAKKANEN29

- Lähdetään siitä, että sanaa “sponsorointi” me emme käytä lainkaan, vaan puhumme pelkästään yhteistyöstä, laajemmassakin merkityksessä. Ja tietenkin isona alueellisena toimijana ja asiakkaittemme omistamana yrityksenä olemme mukana isoissa ja pienissä tapahtumissa. Urheilutapahtumat - ammattilaisurheilu mukaanlukien - liikuttavat isoa joukkoa tämän alueen perheitä, joten se on ehdottomasti yksi sellainen paikka, jossa haluamme näkyä ja siten olla tukemassa paikallista toimintaa, sanoo Arttu Salmi (41), Kymen Seudun Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemustoimialan toimialajohtaja. Kotkalaissyntyisen Salmen “sektorissa” vuoden 2013 alussa kombinaatiofuusion seurauksena syntyneessä alueosuuskaupassa työskentelee noin 350 ihmistä, majoituksen, ravintoloiden ja tapahtumien parissa.Satoja yhteistyöehdotuksia vuosittain saavassa KSO:ssa on tehty muutama tärkeä linjanveto siitä, millaisessa toiminnassa halutaan mukana olla. - Yksilöurheilijoita me emme suoraan tue. Se päätös perustuu puhtaasti taustaamme ja omistajapohjaamme, eli siihen, että haluamme valikoida kohteita, jotka palvelevat mahdollisimman montaa asiakasomistajaa. Toki seurat, joita tuemme, saattavat hyvinkin kanavoida osan rahasta yksittäisille urheilijoille, Salmi taustoittaa ja tähdentää, että kulttuuri ja urheilu ovat yhteistyöehdotuksia punnittaessa samalla viivalla. - Noin hihasta ravistaen veikkaisin, että noin kaksi sataa tahoa Kymenlaaksossa saa vuosittain tukeamme.Kymen Seudun Osuuskauppa järjestää vuosittain useita isoja ja vähän pienempiä tapahtumia, kuten vaikkapa Kymenlaakson

suurimmat pikkujoulut tai Vaakuna Piknik. Tästä johtuen KSO on mukana tukemassa tapahtumia varsin valikoiden. - Toki me yhteistyökumppanina olemme sitten mukana monessa tapahtumassa, kuten esimerkiksi Erämessuilla. Monesti yhteistyömme jonkin tapahtumanjärjestäjän kanssa perustuu keskinäiseen kaupankäyntiin tai näkemäämme liiketoimintahyötyyn vaikka hotelleillemme, Salmi sanoo.

Pitkä ja tiivis yhteistyö Kouvojen kanssa

Kouvolan ns. Kärkiseurojen - Kouvot, KPL, KooKoo ja MyPa - ja KSO:n yhteistyöllä on pitkät perinteet. Perusteet yhteistyölle ovat selvät. - Olemme näissä kaikissa mukana aika suurellakin panostuksella, puhtaasti siitä syystä, että nämä seurat kiinnostavat erittäin suurta osaa meidän asiakkaitamme ja asiakasomistajiamme. Näissä yhteistyökuvioissa kaupanteon väline on useimmiten näkyvyys, jonka avulla tavoitamme heidät, Arttu Salmi kertoo.Vuonna 2007 täkäläiseen alueosuuskauppaan tullut Salmi arvelee Kouvojen ja työnantajansa yhteistyön alkaneen jo koko lailla Kouvojen historian alkutaipaleelta. - Eri vuosina meidän liikemerkkejämme on näkynyt melkoinen kirjo. On ollut Prismaa ja Sokosta, ravintoloita ja tietysti Vaakuna pitkän aikaa, jo sieltä 80-luvulta alkaen.KTP:ssä ja Peli-Karhuissa korisoppinsa saanut Salmi ehätti 90-luvun puolivälissä Joensuussa pelaamaan jopa I-divisioonaa. Ura katkesi kuitenkin loukkaantumisiin jo nuorella iällä. Laji on kuitenkin pysynyt lähellä sydäntä ja onpa mies ehättänyt

istua pari vuotta sitten Kouvojen johtokunnassa ja myöhemmin vielä markkinointiryhmässä. - Yhteistyön nimissä tulee vieläkin pohdittua ja tehtyä näitä juttuja, varmaan normaalia kumppania enemmän, myöntää Salmi ja sanoo “molemmilla puolilla pöytää istumisen” olleen monella tavalla silmiä avaava kokemus. - Täytyy tässä nostaa hattua ja kiittää Kouvoja siitä, että yhteistyömme on aina ollut mutkatonta ja tehtyjä sopimuksia on kunnioitettu. Mitään “rusinat pullasta, otetaan rahat ja juostaan” - meininkiä ei koskaan ole ollut, “Apa” kiittelee. Tuotteen kiinnostavuus keskiössä

Salmi korostaa useaan otteeseen, että urheilun tulee olla viihdettä, ja että suurin osa ihmisistä menee urheilutapahtumaan viihtymään. - Seurojen on pystyttävä tuottamaan positiivisia elämyksiä, jotta katsoja saadaan tulemaan uudelleen. Tuotteen on oltava mielenkiintoinen ja yksinkertaisin mittari tuolle kiinnostavuudelle on se, kuinka paljon kotiotteluissa käy väkeä. Suuret yleisö- tai kävijämäärät ovat myös kenties se tärkein kiihoke yrityksille olla mukana.Salmen mukaan urheilu- ja leipälajissaan ravintolabisneksessä on rutkasti samaa. Tuotteen on oltava tiptop-kunnossa. - Asiakkaiden pitää olla valmiita tulemaan ja maksamaan. Hyvät ja asiakkaiden lähtökohdista tuotettaan miettivät tapaavat pärjätä kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta ja heidän siihen käyttämistään euroista.Arttu Salmi peräänkuuluttaa urheiluseuroilta vastuullisuutta myös eurorintamalla. Kulupuoli ei saa karata

30

käsistä utopististen yleisö- tai tukieuro-odotusten vuoksi. - Urheiluseuraa tulee hoitaa ihan kuten yritystä. Ei vaan voi olla niin, että “Oho!” ja sitten lässähtää. Ja selvitään sillä, että joku muu maksaa. Sellainen ei palvele ketään, vaan jättää ainoastaan avohaavoja, jotka eivät välttämättä koskaan umpeudu.Ihmisten kulutuskäyttäytyminen on vuosien saatossa muuttunut kovasti. Se on huomattu myös Salmen hyvin tuntemassa hotellibisneksessä. - Aikajänne huoneen varaamisessa on pahimmillaan niin lyhyt, että marssitaan respaan ja kysytään, onko tilaa. Ja sama pätee tähän koko vapaa-aikakenttään. Eivät ihmiset kalenteroi menojaan, vaan hakevat elämyksiä hyvin lyhyellä aikajänteellä ja monin erilaisin perustein.- “Miten me ollaan koko ajan se kiinnostavin juttu just tälle asiakkaalle?” Siinä se on mielestäni se pärjäämisen ydinkysymys, Salmi kiteyttää. Buumi vai ei?

Korista aktiivisesti seuraava Salmi seurasi myös Susijengin otteita MM-kisoissa Espanjassa. Hän ei pidä itsestäänselvyytenä sitä, että kisoja edeltävä ja niiden aikainen korisbuumi näkyy Korisliiga-areenoiden lehtereillä kasvaneina katsojamäärinä. - Harrastajamäärät varmasti kasvavat, mutta kuinka tuo näkyvyys ja menestys saadaan muutettua yksittäisen seuran maksaviksi asiakkaiksi, on taatusti kovempi haaste.- Meidän urheilukatsomoihimme tarvitaan lisää nuoria, lisää nuoria aikuisia. On mietittävä, kuinka vaikkapa korismatsista saadaan nuoren pariskunnan yhteistä tekemistä, vaikkei heillä suoraa linkkiä lajiin olisikaan.

käsistä utopististen yleisö- tai tukieuro-odotusten vuoksi. - Urheiluseuraa tulee hoitaa ihan kuten yritystä. Ei vaan voi olla niin, että “Oho!” ja sitten lässähtää. Ja selvitään sillä, että joku muu maksaa. Sellainen ei palvele ketään, vaan jättää ainoastaan avohaavoja, jotka eivät välttämättä koskaan umpeudu.Ihmisten kulutuskäyttäytyminen on vuosien saatossa muuttunut kovasti. Se on huomattu myös Salmen hyvin tuntemassa hotellibisneksessä. - Aikajänne huoneen varaamisessa on pahimmillaan niin lyhyt, että marssitaan respaan ja kysytään, onko tilaa. Ja sama pätee tähän koko vapaa-aikakenttään. Eivät ihmiset kalenteroi menojaan, vaan hakevat elämyksiä hyvin lyhyellä aikajänteellä ja monin erilaisin perustein.- “Miten me ollaan koko ajan se kiinnostavin juttu just tälle asiakkaalle?” Siinä se on mielestäni se pärjäämisen ydinkysymys, Salmi kiteyttää. Buumi vai ei?

Korista aktiivisesti seuraava Salmi seurasi myös Susijengin otteita MM-kisoissa Espanjassa. Hän ei pidä itsestäänselvyytenä sitä, että kisoja edeltävä ja niiden aikainen korisbuumi näkyy Korisliiga-areenoiden lehtereillä kasvaneina katsojamäärinä. - Harrastajamäärät varmasti kasvavat, mutta kuinka tuo näkyvyys ja menestys saadaan muutettua yksittäisen seuran maksaviksi asiakkaiksi, on taatusti kovempi haaste.- Meidän urheilukatsomoihimme tarvitaan lisää nuoria, lisää nuoria aikuisia. On mietittävä, kuinka vaikkapa korismatsista saadaan nuoren pariskunnan yhteistä tekemistä, vaikkei heillä suoraa linkkiä lajiin olisikaan.

31

Enna

kkom

arkk

inoi

nti

Hallitsemme kiinteistöjen koko ketjun; tontit, rakennutta-

misen, rakentamisen tai saneerauksen sekä markkinoinnin.

Olemme toteuttaneet Kymenlaakson lisäksi Etelä-Savon,

Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Itä-Savon alueelle lukuisia

kohteita. Asuntoja, liiketiloja sekä teollisuushalleja.

www.fhrakentajat.com

Yhteistyössä Kouvolan seudulla:

Mikkeli

Lappeenranta Mikkeli

Heinola

Kouvola

Vahvaa kiinteistö- osaamista.

Kouvojen edustusjoukkue rullaa taas kuluvallakin kaudella runsaasti tien päällä. Pelkästään runkosarjan aikana kierretään vuoden pimeimpään aikaan 10 korisliigapaikkakuntaa kahteen otteeseen ja kokonaismatkaa Laurilan bussin silkinpehmeillä penkeillä kertyy noin 8 612,8 kilometriä eli runsaat 8,5 miljoonaa metriä. Tästä syystä ei ole aivan yhdentekevää, kuka ratin takana istuu ja kuljettaa joukkuetta turvallisesti yön selässä höyhenen kevyellä tyylillään.Tällä hetkellä Kouvojen matkamukavuudesta ja -turvallisuudesta vastaa kolme loistavaa persoonaa ja kuljettajaa: V-P Muona, Juhani Heikkilä ja Simo-Pekka Tommola. Mainio kolmikko joista jokainen ansaitsisi tulla erikseen haastatelluksi. Haastattelijan piinapenkkiin istutettiin tällä kertaa Juhani ”Hopeanuoli” Heikkilä.Minulle tulee sanaparista Juhani Heikkilä ensimmäisenä mieleen seuraavat termit: ystävällinen, rehti, ammattitaitoinen, rauhallinen sekä kirsikkana kakun päällä koripallon monivaikuttaja ja lajin suuri ystävä. Annetaan teiden ritarin itsensä kertoa meille hieman lisää.Kouvot ei ole suinkaan ainoa lähialueen taho joka saa nauttia Juhani Heikkilän palveluista. Kaupunkimme koripalloylpeyden lisäksi Heikkilä ajaa pitkin Suomea myös KooKoon, KPL:n ja ValKi:n ajoja sekä lisäksi Laurilan linjaliikenteen tilausajoja. Kuinka tämä pitkään kestänyt ja loistavasti sujunut yhteistyö Kouvojen kanssa sai oikein alkunsa? - Muutettuani perheeni kanssa Kotkasta Kouvolaan suoritin Laurilan Hannun ehdotuksesta bussikortin vuonna 1996. Hän tiesi minun ajaneen aiemmin vapaa-aikanani rekkaa. Siitä lähtien olen ollut kiireapulaisena Laurilan listoilla. En muista varmuudella ensimmäistä Kouvojen ajoa, mutta se saattoi olla seuran perinteisen syysturnauksen yhteydessä. Mainittakoon vielä erikseen noin kymmenkunta reissua Södertäljeen joissa Immosen Antti (Kouvojen toiminnanjohtaja) on ollut ansiokkaasti oppaana. Kouvojen edustuksen ajoringissä olen myös ollut monta vuotta joista viime kaudella vähän aktiivisemmin. Kuljettamiseen liittyvä ammattitutkinto on suoritettu ja omalta osaltani kyyti voi vielä jatkua tulevaisuuteenkin.Juhani Heikkilän kosketuspinta koripalloon on paljon muutakin

kuin joukkueiden kuljettaminen paikasta toiseen. Itse asiassa herrasmiehen lajitausta on varsin värikäs ja kattava. - Pelasin aikoinaan Peli-Karhuissa aina A-junioreihin asti ja taidettiin matkan varrella voittaa joku mitalikin SM-tasolla. Aktiivinen pelaajaura päättyi kuitenkin heti miten polven vammautumiseen. Tänä päivänä olen aktiivisesti mukana koripallon piirissä tuomarin roolissa. Lapseni Johanna ja Joni pelasivat junnuikäisinä koripalloa Kouvoissa ja aina tuntui olevan puutetta tuomareista. Ajauduin siitä sitten tuomarikurssille ja tämän jälkeen tuomariksi muiden kuin omien lasteni peleihin. Olinpa jossain vaiheessa vielä Kouvojen johtokunnassakin.Kaiken edellä mainitun lisäksi Juhani Heikkilä käy myös aktiivisesti Mansikka-aholla katsomassa Kouvojen edustusjoukkueen pelejä. Vuosien varrella on tullut nähtyä ja koettua paljon. - Jotenkin on jäänyt hyvin mieleen se aika, jolloin katsojat koostuivat pääosin pelaajien sukulaisista ja ystävistä ennen kuin menestys ja koripallokulttuurin kehitys toi enemmän katsojia peleihin. Parhaat Mansikka-aholla koetut muistot liittyvät tietenkin edustusjoukkueen mestaruuksiin. Täytyy sanoa, että tämän kauden osalta olen pettynyt jos ei olla mitalikahinoissa mukana.Ikiliikkuja Heikkilä tekee päivätyönsä Nordeassa ja vapaa-aika kuluu muun muassa koripallon parissa joukkueita kuljettaen, otteluita tuomiten tai itse katsomossa peleistä nauttien. Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Jostain merkillisestä ja mitä ilmeisimmin salaisesta nuoruuden lähteestä mies ammentaa lisää virtaa. - Kesällä harrastan lisäksi moottoripyöräilyä (menneenä kesänä 8 500km) ja autoilua sekä talvella olosuhteiden salliessa hiihtelen.Tarinamme loppuun Heikkilä muistaa lähettää terveisensä myös Kouvojen lehtereille. - Koripallon seuraaminen on ehdottomasti parasta paikan päällä. Toivotaan yleisöä runsain joukoin niin Mansikka-aholle kuin muihinkin saleihin. Kouvojen joukkueet, niin edustus- kuin muutkin joukkueet, tarvitsevat kannustusta ja tekevät varmasti parhaansa palkitakseen yleisön tuen.

HOPEANUOLEN TURVALLISILLA SIIVILLÄ

TEKSTI: NIKO TOIVONEN

ON THE ROAD AGAIN

Kouvojen luottoratinkääntäjä Juhani Heikkilä ikuistettiin viime keväänä A-poikien finaalikatsomossa laseissa, joita hän ei tiettävästi kuitenkaan ajaessa käytä.

33

Takana vas. NIKO TOIVONEN (tiedotusvastaava), JARI KÄHÄRÄ (fysioterapeutti), 7 ILARI SEPPÄLÄ, 11 GRANT JOHNSON, 13 VILLE KAUNISTO (C), 33 TOBIAS REINHOLT, 4 JONATHAN JONES, 24 ALEXANDER MADSEN, 6 DANIEL DOLENC, 10 JASON CONLEY, 14 OSKARI LAINE, SAMPSA HUTTUNEN (joukkueenjohtaja). Edessä vas. 22 ARTTU KUKKONEN, 23 VALTTERI LEINO, 15 TEEMU KNIHTINEN, JYRI LEHTONEN (päävalmentaja), ANTTI HURRI (valmentaja), 8 JUUSO KAUPPINEN, 12 TUOMAS HIRVONEN. Kuvasta puuttuvat 40 JERE LUOMA, RISTO TUKIAINEN (huoltaja), KARI KRISTERI (lääkäri), NIINA IMMONEN (fysioterapeutti) ja MIKKO SAARIAHO (hieroja).

EDUSTUSJOUKKUE KAUDELLA 2014-2015

Takana vas. NIKO TOIVONEN (tiedotusvastaava), JARI KÄHÄRÄ (fysioterapeutti), 7 ILARI SEPPÄLÄ, 11 GRANT JOHNSON, 13 VILLE KAUNISTO (C), 33 TOBIAS REINHOLT, 4 JONATHAN JONES, 24 ALEXANDER MADSEN, 6 DANIEL DOLENC, 10 JASON CONLEY, 14 OSKARI LAINE, SAMPSA HUTTUNEN (joukkueenjohtaja). Edessä vas. 22 ARTTU KUKKONEN, 23 VALTTERI LEINO, 15 TEEMU KNIHTINEN, JYRI LEHTONEN (päävalmentaja), ANTTI HURRI (valmentaja), 8 JUUSO KAUPPINEN, 12 TUOMAS HIRVONEN. Kuvasta puuttuvat 40 JERE LUOMA, RISTO TUKIAINEN (huoltaja), KARI KRISTERI (lääkäri), NIINA IMMONEN (fysioterapeutti) ja MIKKO SAARIAHO (hieroja).

Takana vas. NIKO TOIVONEN (tiedotusvastaava), JARI KÄHÄRÄ (fysioterapeutti), 7 ILARI SEPPÄLÄ, 11 GRANT JOHNSON, 13 VILLE KAUNISTO (C), 33 TOBIAS REINHOLT, 4 JONATHAN JONES, 24 ALEXANDER MADSEN, 6 DANIEL DOLENC, 10 JASON CONLEY, 14 OSKARI LAINE, SAMPSA HUTTUNEN (joukkueenjohtaja). Edessä vas. 22 ARTTU KUKKONEN, 23 VALTTERI LEINO, 15 TEEMU KNIHTINEN, JYRI LEHTONEN (päävalmentaja), ANTTI HURRI (valmentaja), 8 JUUSO KAUPPINEN, 12 TUOMAS HIRVONEN. Kuvasta puuttuvat 40 JERE LUOMA, RISTO TUKIAINEN (huoltaja), KARI KRISTERI (lääkäri), NIINA IMMONEN (fysioterapeutti) ja MIKKO SAARIAHO (hieroja).

Takana vas. NIKO TOIVONEN (tiedotusvastaava), JARI KÄHÄRÄ (fysioterapeutti), 7 ILARI SEPPÄLÄ, 11 GRANT JOHNSON, 13 VILLE KAUNISTO (C), 33 TOBIAS REINHOLT, 4 JONATHAN JONES, 24 ALEXANDER MADSEN, 6 DANIEL DOLENC, 10 JASON CONLEY, 14 OSKARI LAINE, SAMPSA HUTTUNEN (joukkueenjohtaja). Edessä vas. 22 ARTTU KUKKONEN, 23 VALTTERI LEINO, 15 TEEMU KNIHTINEN, JYRI LEHTONEN (päävalmentaja), ANTTI HURRI (valmentaja), 8 JUUSO KAUPPINEN, 12 TUOMAS HIRVONEN. Kuvasta puuttuvat 40 JERE LUOMA, RISTO TUKIAINEN (huoltaja), KARI KRISTERI (lääkäri), NIINA IMMONEN (fysioterapeutti) ja MIKKO SAARIAHO (hieroja).

AITO LÄHILEIPOMO

Suositut paikalliset leivät alueenkaupoista ja arkisin 6:30 -13:00myymälästämme Alakyläntieltä.

www.ristopeltolanleipomo.fi

pe 03.10.14 18:30 NamikaLahti

pe 10.10.14 18:30 Helsinki Seagulls

la 18.10.14 17:00 Kauhajoen Karhu

ke 05.11.14 18:30 Salon Vilpas

la 08.11.14 17:00 Tampereen Pyrintö

ke 03.12.14 18:30 Bisons

pe 12.12.14 18:30 KTP-Basket

ti 30.12.14 18:30 KatajaBasket

pe 02.01.15 18:30 Lapuan Korikobrat

pe 16.01.15 18:30 Tapiolan Honka

pe 23.01.15 18:30 Bisons

ke 04.02.15 18:30 Helsinki Seagulls

pe 13.02.15 18:30 Salon Vilpas

su 22.02.15 17:00 Tampereen Pyrintö

pe 27.02.15 18:30 Tapiolan Honka

pe 13.03.15 18:30 NamikaLahti

ke 18.03.15 18:30 KTP-Basket

ke 25.03.15 18:30 Kauhajoen Karhu

ke 01.04.15 18:30 Lapuan Korikobrat

ke 15.04.15 18:30 Kataja Basket

ke 01.10.14 18:30 Bisons

ke 08.10.14 18:30 KTP-Basket

ke 15.10.14 18:30 Kataja Basket

pe 24.10.14 18:30 Salon Vilpas

pe 31.10.14 18:30 Lapuan Korikobrat

ke 12.11.14 18:30 Tapiolan Honka

pe 21.11.14 18:30 Tampereen Pyrintö

su 23.11.14 16:00 NamikaLahti

ke 26.11.14 18:30 Kataja Basket

ke 17.12.14 18:30 Kauhajoen Karhu

la 20.12.14 16:00 Helsinki Seagulls

la 28.12.14 17:00 KTP-Basket

ke 28.01.15 18:30 NamikaLahti

la 07.02.15 17:00 Kauhajoen Karhu

ke 18.02.15 18:30 Lapuan Korikobrat

pe 06.03.15 18:30 Bisons

su 22.03.15 17:00 Helsinki Seagulls

pe 27.03.15 18:30 Salon Vilpas

la 04.04.15 17:00 Tampereen Pyrintö

la 11.04.15 17:00 Tapiolan Honka

KOTIOTTELUT VIERASOTTELUT

2014-2015

Valkealan toimipisteEnergiaväylä 1, Valkealapuh. 020 793 0200 Avoinna arkisin klo 7 - 17

Kuusankosken toimipisteKyminkatu 20, Kuusankoskipuh. 020 793 0200 Avoinna arkisin klo 8 -1 6

RISUT JA ENERGIAPUU Maksuton risujen, oksien ja kierrätys-puun vastaanotto Valkealassa. Tarjoa myös suuremmat energiapuuerät.

HAKE JA PURUTHakkeen, kuorikkeen ja purun myynti Valkealassa.

ISTUTUS- JA NURMIKKOMULTAValkealassa myymme tarkastettua, hyvälaatuista kompostista valmistettua irtomultaa.

KIVIAINESValkealassa vastaanotamme mm. betonia, tiiliä ja laattoja.

METALLI JA ROMUAUTOTHyötypaperi on valtuutettu romuautojen vastaanottopiste. Otamme vastaan myös muut metalliromut Valkealassa.

KULJETUS- JA LAVAPALVELUTVaihtolavojen vuokraus ja tyhjennys. Lavojen koot 18-40 m3.

ENERGIAJAEEnergiajakeen (muovit, styroksit, purkupuu...) vastaanotto Valkealassa.

PAPERIT JA PAHVI Maksuton keräyspaperin ja -pahvin vastaanotto Kuusankoskella.

JÄTEHUOLLON KOKONAISPALVELUTYrityksille räätälöity kokonaisuus: jätehuollon kartoitus ja suunnittelu sekä jäteastioiden tyhjennykset.

TIETOTURVAPALVELUTLuottamuksellisen aineiston (arkistot ja ATK-laitteet) tuhoamista Kuusankoskella.

KIERRÄTYSPALVELUISSAKumppanisi

www.hyotypaperi.fi

YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE TARJOAMME MM.

4 JONATHAN JONES

6 DANIEL DOLENC

211 CM | 105 KG | 1979SENTTERI

KASVATTAJASEURA: BARAT COLLEGE (USA)

205 CM | 102 KG | 1993LAITURI

KASVATTAJASEURA: ESPOO BASKET TEAM

RAUHALLINEN, KUUNTELEVA, ERINOMAINEN LEVYPALLOPELAAJA.

- JYRI LEHTONEN

“VIIME KAUDEN YLLÄTYSPELAAJA,

UPSIDE KORKEAMMALLA TASOLLA KUIN MITÄ TÄLLÄ

HETKELLÄ PELAA.- JYRI LEHTONEN

“

39

7 ILARI SEPPÄLÄ

8 JUUSO KAUPPINEN

188 CM | 82 KG | 1993TAKAMIES

KASVATTAJASEURA: KORIKOBRAT LAPUA

188 CM | 82 KG | 1994TAKAMIES

KASVATTAJASEURA: HELSINGIN NMKY

NUORI KONKARI, TEHNYT KORIPALLOILULLISESTI HYVIÄ VALINTOJA, UNELMAVÄVY.

- JYRI LEHTONEN

“LOUKKAANTUMISTEN TAKIA

EPÄONNINEN, HYVÄ IHMINEN.- JYRI LEHTONEN

“

41

Teemme kaikki kodin asennus- ja remonttityöt 20 vuoden kokemuksella, myös putki- ja sähkötyöt

10 JASON CONLEY

11 GRANT JOHNSON

196 CM | 100 KG | 1981LAITURI

KASVATTAJASEURA: MISSOURI (USA)

195 CM | 87 KG | 1990TAKAMIES

KASVATTAJASEURA: WINONA STATE (USA)

AMMATTILAINEN, SKORAAJA, MIETISKELIJÄ.

- JYRI LEHTONEN

“AMMATTILAISURAN ALUSSA,

KOVA URHEILIJA, HYVÄ UPSIDE.

- JYRI LEHTONEN

“

43

www.ikolmio.fi

12 TUOMAS HIRVONEN

13 VILLE KAUNISTO

180 CM | 74 KG | 1996TAKAMIES

KASVATTAJASEURA: KOUVOLAN POJAT

204 CM | 108 KG | 1982LAITURI

KASVATTAJASEURA: URA BASKET

SUOMEN PEPE SÁNCHEZ, NÄYTTÄÄ VAHVASTI TUNTEENSA, KOKENUT POINTTI IKÄISEKSEEN.

- JYRI LEHTONEN

“TUNTEELLINEN JA HERKKÄ

JOUKKUEPELAAJA, UNELMAVALMENNETTAVA.

- JYRI LEHTONEN

“

45

14 OSKARI LAINE

15 TEEMU KNIHTINEN

191 CM | 86 KG | 1996LAITURI

KASVATTAJASEURA: KOUVOLAN POJAT

192 CM | 76 KG | 1998TAKAMIES

KASVATTAJASEURA: KOUVOT

HUIPPUTYYPPI, KOUVOLAN KEHITTYNEIN JUNIORI VIIMEISEN NELJÄN VUODEN AIKANA.

- JYRI LEHTONEN

“HEITTO KUNTOON JA ENSI KAUDELLA

EDUSTUSJOUKKUEEN PELAAVAAN ROTAATIOON.

- JYRI LEHTONEN

“

47

- iltaisin- viikonloppuisin

- myös kotikäynnit

HIERONTAA

T:mi Jarno Mäkelä

Marttilankatu 11Katajamäki, KSNK

Ajanvaraukset:044 531 8355

Autolle parasta varaosa-,huolto- ja korjaamopalvelua

ammattitaidolla jatakuulla!

www.autopro.fi

AMMATTITAITO

FYSIOTERAPEUTTI NIINA IMMONEN 050 595 2734 niina@fysioterapianiinaimmonen.fi

KOULUTETTU HIEROJAOSTEOPATIAAN ERIKOISTUVA MIKKO SAARIAHO 044 509 7454 mikko@fysioterapianiinaimmonen.fi

Kalevankatu 13, Kouvolawww.fysioterapianiinaimmonen.fi

Fysioterapianiinaimmonen

PALVELU YKSILÖLLISYYS

22 ARTTU KUKKONEN

23 VALTTERI LEINO

183 CM | 79 KG | 1996TAKAMIES

KASVATTAJASEURA: KOUVOT

181 CM | 75 KG | 1991LAITURI

KASVATTAJASEURA: KORIPALLOHOKKI

HEITTÄJÄ, KOVA TREENAAJA, YMMÄRTÄÄ PELIÄ.

- JYRI LEHTONEN

“SAANUT HEITTONSA

KESÄN AIKANA KUNTOON VELJENSÄ AVUSTUKSELLA,

VUODEN KULUTTUA EDUSTUSJOUKKUEEN

PELAAVASSA ROTAATIOSSA.- JYRI LEHTONEN

“

49

OyJHKouvolan

-Suunnittelu

SÄHKÖ- JA LVIA-TEKNIIKAN ASIANTUNTIJA

50

24 ALEXANDER MADSEN

33 TOBIAS REINHOLT

207 CM | 105 KG | 1995LAITURI

KASVATTAJASEURA: KOUVOLAN POJAT

208 CM | 96 KG | 1995SENTTERI

KASVATTAJASEURA: HORSENS (DEN)

TERÄSMIES CLARK KENT, HEIKKOUKSIEN KEHITTYESSÄ UPSIDE EUROLIIGASSA.

- JYRI LEHTONEN

“MENNYT SUURIN

HARPPAUKSIN ETEENPÄIN NIIN IHMISENÄ KUIN

KORIPALLOILIJANA, JOUKKUEEN TUNNOLLISIN.

- JYRI LEHTONEN

“

51

KUUSITUNTURILAHTI OY

MYLLYKOSKEN TILITOIMISTO OY

045 1275945www.myllykoskentilitoimisto.fi

EVIJÄRVEN APTEEKKI

0400-259 819

Monipuolinen kurssitarjonta, tyylillä ja taidolla!

Tervetuloa!

Salpausselänkatu 30, 45100 KouvolaViialantie 2, 46800 Myllykoski

p. 05-360 3501 - www.kouvolanajo-opisto.fi

40 JERE LUOMA

JYRI LEHTONEN

JARI KÄHÄRÄ NIINA IMMONEN MIKKO SAARIAHO

RISTO TUKIAINEN

KARI KRISTERI

PÄÄVALMENTAJA

FYSIOTERAPEUTTI FYSIOTERAPEUTTI HIEROJA

HUOLTAJA

LÄÄKÄRI

VALMENTAJA JOUKKUEENJOHTAJA TIEDOTUSVASTAAVAANTTI HURRI SAMPSA HUTTUNEN NIKO TOIVONEN

202 CM | 106 KG | 1993SENTTERI

KASVATTAJASEURA: LAUKAAN URHEILIJAT

MUKANA MYÖS:

ARMEIJA HAITTAA HARRASTUKSIA, PAREMPI PELAAJA MITÄ LUULLAAN.

- JYRI LEHTONEN

“

53

TAUSTALLATOUHUAVATUTKAPARIMITÄ OVATKAAN MIEHIÄÄN KOUVOJEN KORISLIIGAJOUKKUEEN TODELLISET VELIKULLAT SAMPSA HUTTUNEN JA NIKO TOIVONEN?

TEKSTI: TUOMAS PAKKANEN, KUVAT: JUKKA RASIMUS

NIMI JA IKÄ? Sampsa Huttunen, 43TEHTÄVÄ? JoukkueenjohtajaPERHE? Vaimo ja kolme tytärtäMISTÄ OLET KOTOISIN? SavonlinnastaMITÄ TEET TYÖKSESI? Tutkin talousrikoksia Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella.SUHDE KORIPALLOON? Itselläni ei ole pelitaustaa, mutta eno on yksi Basket Savonlinnan ja Ikämiesturnaus Old Timers’n perustajia. Myös veli pelasi, joten koripallo kuulunut elämään jo 70-luvulta asti.MITEN TULIT MUKAAN KOUVOIHIN? Muutimme Kouvolaan 2004, mistä asti olen käynyt peleissä. Aloin vuonna 2008 pelailla KuntoKouvojen riveissä. Vuonna 2010 Kyöstilän Jukka kysyi minua edustusjoukkueen joukkueenjohtajaksi. Kun perhe näytti vihreää valoa, ja aikataulujen yhteensovittaminen muutenkin vaikutti onnistuvan, niin suostuin. Sillä tiellä ollaan. MITÄ TEHTÄVIISI KUULUU? Vierastan hurjasti sanaa “joukkueenjohtaja”, sillä käytännössä minun ja muiden taustaihmisten tehtävä on kollektiivisesti huolehtia siitä, että kaikki pelaamisen ja valmentamisen ulkopuolelle jäävä toimii. Se tekee, kuka ehtii, pystyy ja osaa, titteleistä viis. Minulle on myös langennut joukkueen some-vastaavan rooli, eli välitän eri kanaviin sisältöä peleistä ja matkoilta. PARASTA HOMMASSA? Tässä saa fiiliksiä, joita on mahdotonta kuvailla. Kun itsellä ei ole laji- tai aktiiviurheilutaustaa, niin tässä pääsee aitiopaikalta nauttimaan huippu-urheilusta kokonaisvaltaisesti ja olemaan pieni palanen joukkuetta.KERRO VÄHÄN NIKOSTA? Meillä klikkasi Nikon kanssa heti, kun tapasimme, vaikka olemmekin aika erilaisia. Niko on korisihminen koko sydämeltään. Hän ei näe eikä kuule mitään, kun peli on käynnissä. Nikon mainostama herkkulakkonsa on herättänyt joukkueen sisällä huvitusta, sillä nähtävästi esimerkiksi ranskalaiset perunat eivät ole herkku. Täytyy myös kertoa, että et tiedä kuorsaamisesta mitään ennenkuin olet nukkunut Nikon kanssa samassa huoneessa.

54

NIMI JA IKÄ? Niko Toivonen, 44TEHTÄVÄ? Tiedotusvastaava, staffin jäsenPERHE? Vaimo ja kaksi alakouluikäistä mainiota poikaaMISTÄ OLET KOTOISIN? Salosta, Kouvolaan vuonna ‘98MITÄ TEET TYÖKSESI? Olen Puolustusvoimien leivissä, tällä hetkellä vielä Kasarminmäellä Itä-Suomen sotilasläänin esikunnassa, mutta vuodenvaihteessa siirryn - tai oikeastaan palaan - Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle.SUHDE KORIPALLOON? Pelasin Salossa junnukoripalloa Vilppaan riveissä. Joskus tulee edelleen pelailtua. Innostus hienoa lajia kohtaan on jatkunut aina näihin päiviin asti.MITEN TULIT MUKAAN KOUVOIHIN? Monen sattuman summana aloin kirjoitella Kouvojen nettisivuille otteluennakoita. Ennen pitkää huomasin istuvani joukkueen bussissa ja kynäileväni myös otteluraportit. Uraputkessa ollaan edelleen ja vastuut tuntuvan lisääntyvät ajan myötä. MITÄ TEHTÄVIISI KUULUU? Kirjoittelen sekä kotisivuille että Veikkaukselle. Luonnollisesti hihoja kääritään jatkuvasti myös kaikkien muiden joukkueen taustoissa olevien hommien merkeissä. Valmentamaan minua ei jostain kumman syystä ole vielä pyydetty.PARASTA HOMMASSA? Sen mitä tähän hommaan ja joukkueen eteen annat, saat itse moninkertaisena takaisin. Parasta hommassa ovat ne suuret tunteiden vuoristoradat joita itse ottelut tarjoavat. En näe, että harrastukseltaan voisi enempää pyytää. Parasta on seuran ja joukkueen aito ja lämmin yhteisöllisyys.KERRO VÄHÄN SAMPSASTA? Sampsa on staffin aktiivinen työmyyrä, jonka ansiosta tiimi toimii kuin unelma. Välillä hän tuntuu hengittävän lajia jopa sukeltaessaan Sampsa on myös supliikki seuramies ja henkilökohtaisella tasolla hyvä ystäväni. Hän muistaa aina ennen jokaisen matsin ylösheittoa kuiskata korvaani: “Me on hävitty tää peli”. Kai sen taustalla on joku kieroutunut henkilökohtainen toive helposta voitosta. Sampsa ei muuten koskaan pysty istumaan vaihtopenkillä aloillaan mikäli ottelu on jännittävää katsottavaa. Sampsaa kuvaa ehkä parhaiten toteamus “Rakkaudesta lajiin”.

ET TIEDÄ KUORSAAMISESTA MITÄÄN ENNENKUIN OLET NUKKUNUT NIKON KANSSA SAMASSA HUONEESSA.

- SAMPSA HUTTUNEN

VALMENTAMAAN MINUA EI JOSTAIN KUMMAN SYYSTÄ OLE VIELÄ PYYDETTY.

- NIKO TOIVONEN

“

“

55

PELEJÄ KOKO VIIKONLOPUN AJAN, YMPÄRI KOUVOLAA!LISÄTIETOA KOUVOT.TORNEOPAL.FI

NÄHDÄÄN HALLILLA!

TURNAU

S 14.-16.11.2014

Istun Mansikka-ahon urheiluhallin yläkopissa. On syysloma ja Open Gym on houkutellut paikalle jokusenkymmentä lasta hiomaan taitojaan. Mikään ei ole tuossa iässä kivempaa kuin hengailu kavereiden ja tulevien kavereiden kanssa Mansikka-aholla.

Koska tällainen teksti ei minulta synny sormia napsauttamalla, halusin ehdottomasti paikkaan joka herättää ajatuksia kouvolalaisesta koriksesta ja siitä yhteisöstä jossa toimimme. Lisävirikkeeksi matkaan lähti johtokunnan kansio vuodelta 1998. On muuten hyvä opus. Kaikki ei ollut ennen paremmin, mutta sitä kuuluisaa pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Ensimmäisenä silmään osuu missio ja siitä kohta, jossa todetaan halu toimia koko kuntaseitsikon alueella. Toimintaympäristö, joka itselläni on päivittäin mielessä.

Kuntaseitsikko on yhdistynyt suureksi kaupungiksi, Valkealalaista #MadZen-hashtagia käytetään myös Korialla ja Kouvojen juniorijoukkueet harjoittelevat muun muassa Kuusankoskella.

Katsaus joukkueiden yhteystietolistoihin todentaa ajatukseni oikeaksi. Moni harrastajista asuu Kuusankoskella, Valkealassa tai Korialla. Kouvot ei ole enää vanhan Kouvolan seura. Siltikin uuden kauden suunnittelun yhteydessä keskusteluista nousee esille halu kehittää toimintaa eritoten entisissä ympäryskunnissa. Kyse ei ole ainoastaan seuran kasvattamisesta, vaan myös kouvolalaisten perusoikeuksista, me kun olemme kaupungin ainoa koripalloseura. Kyselyjä toiminnan käynnistämisestä eri asuinalueilla tulee jatkuvasti. Ehkäpä me tai sitten joku muu…

Uuden ajan ensi askeleita on otettu. Supermikrot (07-08 synt.) harjoittelevat ajatuksella kerran viikossa lähellä kotia, kerran viikossa kaikki ryhmät yhdessä. Kouvolalaiselle korikselle ominaispiirteisesti toiminnan laatu on korkealla. Käsi sydämellä harjoituksia seuranneena täytyy todeta: maan parasta. Toiminta-ajatus on suunniteltu niin hyvin, että se sopii myös Koripalloliiton materiaaleihin. Toiminta toimii samalla konseptilla nyt toista vuotta ja odotettavissa on, ettei viime vuoden

A-poikien Suomen mestaruus suinkaan jäänyt viimeiseksi.

Kuulumme niihin harvoihin seuroihin Suomessa, joilla on Korisliigajoukkue ja laadukasta junioritoimintaa. Toiminnan laatu onkin ensisijaisen tärkeää. Kouvola tarvitsee omia nuoria urheilijoita, sillä opiskelumahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi on vaikeaa kilpailla parhaista tulevaisuuden tähdistä. Valmennuksen laatu on Kouvoissa noussut muutaman vuoden ajan ja sen tulokset ovat jo osittain konkretisoituneet. Sen lisäksi on ollut ilo huomata muun muassa Kouvolan urheiluakatemian panostus nuorten kilpaurheiluun seudullamme. Edustusjoukkueen päävalmentaja on muuten liittynyt seuraani ja pohtii yhden kentällä vipeltävän 8-vuotiaan heittotekniikkaa.

Seuratoiminnan laatua ei mitata ainoastaan urheilullisella menestyksellä. Itse koen Kouvojen tarjoavan lisäarvoa koko perheen elämään. Harrastuksen kautta saadut ystävät ovat yleensä elinikäisiä. Koskee muuten myös aikuisia. Lisäksi meillä on hyvin epäsuomalainen tapa tervehtiä ihmisiä, joiden nimeä emme välttämättä edes tiedä. Open Gym alkaa lähenemään loppuaan ja edustusjoukkueen pelaajia tulvii saliin. Hirvosen Tumppi luuttuaa mainokset nuorimpana, jonka jälkeen hän siirtyy palauttamaan palloa yhdelle mikropojalle. Vanhemmat jaksavat ihmetellä edustusjoukkueen pelaajien aktiivisuutta lasten parissa. Harva kuitenkaan tietää, että nämä ”tähdet” tuntuvat saavan lapsilta yhtä paljon kuin lapset heiltä. Meidän toimintakulttuurissa on jotain positiivisen ihmeellistä.

Tällainen työ ei ikinä ole valmista. Oleellista on, että olemme oppiva seurayhteisö. Oppivassa seurayhteisössä on yhdessä rakennettu jaettu visio. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa toiminnan suuntaan. Kouvojen toiminnan tulee jatkossakin perustua avoimuudelle ja keskustelulle. Meillä on paljon erinomaisia ajatuksia. Lähdetään siitä, että ajatukset jaetaan ja parhaat saatetaan kaikkien tietoisuuteen. Täten meidän toimintakulttuurimme kehittyy jatkuvasti.

Teen lähtöä Mansikka-aholta. Ohi kulkiessa pojat vielä pohtivat kuinka hienoa olisi asua Manskarilla. Olisihan se. Olohuoneessa pelattaisiin Korisliigaa.

AJATUKSIA SYKSYISELTÄPÄIVÄLTÄ MANSIKKA-AHOLTA

JUNIORIPÄÄLLIKÖLTÄ

TEKSTI: JYRI HAIKONEN

57

A-POJAT

B-POJAT

Pelaajat: Oskari Laine, Janne Tähtinen , Markus Mauno, Tuomas Hirvonen, Aleksi Raita, Toni Kivimaa, Arttu Kukkonen, Teemu Knihtinen, Niki Ahola, Santtu Tuviala, Juha Pölönen, Valtteri Väkevä. Valmentajat: Kari Kurronen, Juho Kailio, Kristian Kujala. Joukkueenjohtaja: Krista Backman-Raita. Huoltajat: Jaana Ahola, Sari Knihtinen. Rahastonhoitaja: Vesa Kivimaa. Kioskivastaava: Kirsi Tuviala, Kaija Laine.

Pelaajat: Sakari Turklin, Manu Hauhia, Juho Määttänen, Aleksi Koskelin, Juuso Töyrylä, Joonas Hasu, Henrik Hautala, Sampo Viinamäki, Eemeli Lehtonen, Henrik Niilo-Rämä. Valmentajat: Kristian Kujala, Juuso Mäenpää, Samuli Lehtonen. Joukkueenjohtaja: Kimmo Turklin. Huoltajat: Harri Koskelin, Juhani Hasu. Raha/kioski: Tiina Töyrylä.

58

C-TYTÖT

C-POJATPelaajat: Eemeli Lehtonen, Henrik Niilo-Rämä, Juuso Von Behr, Nikolas Turtiainen, Teemu Kristeri, Riku Vehviläinen, Aku Häyrynen, Daniel Reponen. Valmentajat: Kristian Kujala, Juuso Mäenpää, Samuli Lehtonen. Joukkueenjohtaja: Kari Niilo-Rämä. Kioski: Anne Reponen, Mari Häyrynen.

Pelaajat: Alisa Hermonen, Tuulia Marttinen, Matilda Kaari, Anni Mäkelä, Lola Pyrhönen, Henriikka Vähäuski, Julia Kiiski, Siiri Romoi, Viivi Turklin, Emma Siimesjärvi, Melani Solovieva, Saga Forström, Meea Seppänen, Veera Rentto, Riina Karlsson. Valmentajat: Toni Laurila, Elina Mikkola, Laura Sääksjärvi, Jarno Mäkelä. Joukkueenjohtaja: Nina Siimesjärvi. Rahastonhoitaja: Minna Vähäuski. Kioski: Satu Turklin. Huoltaja: Teija Kuoppala. Kuljetusvastaava: Matti Kiiski. Aluesarjavastaava: Antti Hermonen.

59

MINITYTÖT

MINIPOJAT

Pelaajat: Alexandra Ahlbom, Milla Tiikkaja, Ilona Brofeldt, Damaris Diaz Cardenas, Kristiina Airikainen, Tiia Laulainen, Sirkka Husu, Wilma Vilen, Emma Nikula, Pinja Keppo, Iida Tuviala, Siiri Korhonen, Anna Tommola, Jenny Tommola, Erika von Behr, Karoliina Mikonaho, Salla Anttas. Valmentajat: Jukka Kyöstilä, Jari Laulainen, Mikko Tuviala (fysiikkavalmentaja). Joukkueenjohtaja: Minna Laulainen. Rahastonhoitaja: Anna Ahlbom. Kuljetusvastaava: Laura Tommola. Kioskivastaava: Tuula Vilen.

Pelaajat: Patrik Hautala, Lauri Heikkilä, Patrik En, Onni Laurema, Elias Pitkänen, Leevi Pyykkö, Ron Mulliqi, Tenho Zitron, Arttu Haimi, Joona Kauranen, Eero Koivisto, Artturi Laakkonen, Aaro Lintula, Rami Mukkula, Niko Mustonen, Joona Nurmiainen, Santeri Pasi, Miro Rinne, Markus Tuomainen, Samym Mohibby. Valmentajat: Mika Hirvonen, Topias Akkanen, OP Helaja. Joukkueenjohtaja: Kimmo Heikkilä. Toimitsijat: Mirja Lintula. Kioskivastaava: Sari Mustonen. Rahastonhoitaja: Ira Pasi.

60

MIKROTYTÖT

MIKROPOJATPelaajat: Joona Valtonen, Daniel Leppänen, Atte Turunen, Oliver Toivonen, Pauli Tikkanen, Niilo Timperi, Eetu Pyykkö, Lenni Kiiski, Eino Mannonen, Eelis Hasu, Vili Hannula, Luca Rouhiainen, Henri Vuorinen, Veeti Suo, Elian Gardemaister, Samuel Leppänen, Onni Huuskonen, Peetu Huuskonen, Jaakko Toikka, Jere Rajamäki, Joel Toikka, Evert Rentto, Verneri Niilo-Rämä, Henri Penttinen, Sauli Vainonen, Aaro Salakka, Marcus Reponen, Elmo Tiikkaja, Eino Pajula, Väinö Mäkinen, Matti Manula, Patrick Kautto, Jerry Tarkiainen, Jani Salokunnas. Valmentajat: Janne Valtonen, Kalle Rentto, Virko Vätson. Joukkueenjohtaja: Ali Hannula. Vara-jojo: Jouni Leppänen. Rahastonhoitaja: Kimmo Salakka. Kioski: Maarit Paakkinen, Linnea Kiiski, Anne Reponen.

Pelaajat: Essi Lemola, Enrika Vesala, Nea Pöntinen, Silja Lehtinen, Jessica Nygård, Sanni Pulkkinen, Enni Laurema, Walma Vilen. Valmentajat: Jyri Haikonen, Anniina Porvari, Elinä Hämäläinen, Tomi Lemola.

61

SUPERMIKROT

TAAPEROKERHO

Pelaajat: Viljami, Oskari, Camilla, Joonas, Samuli, Siiri, Timo, Aape, Hugo, Maija, Anttu, Venla, Joona, Olli, Niklas, Jesse. Valmentajat: Jussi Nikula, Tarmo Turklin, Juho Kailio, Hanna von Behr, Santtu Tuviala.

Kerholaiset: Neta, Joosa, Veikka, Vilho, Onni, Veera, Jasmin, Eetu, Vivianna, Aarre, Lauri, Lasse, Eliel, Nico, Pietu, Vili, Mattias, Trevor. Ohjaajat: Jarkko Vitikainen, Teemu Nurminen, Jenna Nakari.

62

NAPEROKERHO

KOUVOT III

Kerholaiset Aaro, Alvar, Inkeri, Janni, Lauri, Matias, Menni, Miro, Niilo, Oskar, Renne, Santeri, Tiitus, Ukko, Vertti, Jesper. Ohjaajat: Saara Laurila, Saara Frimodig, Ann-Marie Kalergis, Tarmo Turklin.

63

KOUVOLA BASKET

KOUVOTTARET

64

KUNTOKOUVOT

KUNTOKORIS MIEHET

KUNTOKORIS NAISETJa lisäksi vielä:

65

KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KAIKKIA TÄSSÄKAUSIJULKAISUSSA ILMOITTANEITA YRITYKSIÄ

HARVA SITÄHUVIKSEENMARKKINOI

SSM_roll-up_85x200.indd 3 21.8.2014 9.13

MENESTYKSEN TEKIJÄ

KUVAKORI.FIJukka Rasimus050-3511 964info@kuvakori.fi

Vaikuttavaa

Valokuvau

sta!