KOULUTUSMATERIAALI VIHAPUHETTA KÄSITTELEVILLE

OPPITUNNEILLE

2

SISÄLLYSLUETTELO

Mitä on vihapuhe? 3

Miten vihainen puhe eroaa vihapuheesta? 3

Miten vihapuhetta voidaan estää? 4

Koulutuspaketin käyttö 6

Työpajojen tavoitteet 6

Työpajasuunnitelmat 6

Työpaja 1 8

Työpaja 2 13

Toimittanut Salla Kuuluvainen Tätä julkaisua saa vapaasti kopioida ja hyödyntää opetustyössä ja vihapuheen vastaisessa työssä, mutta lähde ja julkaisija Plan International Suomi on aina ehdottomasti mainittava. Materaalin tuottamista ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Svenska Kulturfonden.

3

MITÄ ON VIHAPUHE?Arjessa ja sosiaalisessa mediassa yleistynyt vihapuhe hankaloittaa monien ihmisten ja ihmisryhmien elämää Suomessa. Euroopan neuvoston määrittelee vihapuheen: ”Vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemat-tomuuteen.” Vihapuhe voi kohdistua myös esimerkiksi naisiin, seksuaalivähemmistöihin, vammaisiin tai muihin ryhmiin. Vihapuheelle tyypillistä on, että se kohdistuu yksilöön jonkin ryhmän edustajana, ja vihapuheen tarkoituksena on antaa tästä ryhmästä stereotyyppinen ja halventava kuva. Usein vihapuheessa on kyse solvauksista, mutta myös valheellisia huhuja tai rankasti negatiiviseen suuntaan liioiteltuja tarinoita levitellään. Vihapuhe kohdistuu usein vähemmistöryhmiin, tai henkilöihin, jotka koetaan vähemmistön puolestapuhujina. Vihapuhe vahvistaa ennakkoluuloja ja yhteiskunnan eriarvoisuutta.

Usein ajatellaan, että vihapuhetta ovat internetissä ilmenevät anonyymit, loukkaavat kom-mentit ja uhkaukset, mutta vihapuhetta kohdataan myös paljon erilaisissa arjen tilanteissa, esimerkiksi julkisilla paikoilla. Vihapuhe ei ole ainoastaan puhetta vaan myös tekoja: ilkival-taa, vihapostia ja jopa väkivallantekoja. Internetissä vihapuhe saattaa ilmetä henkilötietojen julkistamisena ja yllyttämisenä kiusaukseen tai väkivaltaan, uhkailuina ja maineen tuhoami-sena, esimerkiksi ottamalla yhteyttä kohteena olevan työnantajaan tai esiintymällä vihapu-heen kohteena valheellisen profiilin kautta.

Oikeusministeriön selvitys vuodelta 2016 tutki vihapuheen ilmenemistä Suomessa. Sel-vityksen mukaan yli puolet vihapuheen kohteeksi joutuneista ihmisistä välttelee liikkumasta paikoilla, joilla voisi joutua vihapuheen kohteeksi, ja yli puolet koki vihapuheen vaikuttaneen omaan turvallisuudentunteeseensa.

MITEN VIHAINEN PUHE EROAA VIHAPUHEESTA? Usein vihapuhe on sävyltään äärimmäisen henkilöön käyvää, solvaavaa ja erityisesti naisiin kohdistuva vihapuhe sisältää usein seksuaalissävytteisiä uhkauksia. Vihapuhe pyrkii luo-maan pelon ilmapiirin. Eräät vihapuheen muodot ovat kiellettyjä laissa, esimerkiksi kun-nianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, vainoaminen ja julkinen kehottaminen rikokseen.

Sananvapauden nojalla on oikeus esimerkiksi kritisoida, provosoida tai liioitella. Sananva-paus ei kuitenkaan ole täysin rajoittamaton oikeus. Vihapuhe ei kuulu sanavapauden piiriin, vaikka vihapuheen tuottajat pyrkivät usein puolustelemaan käytöstään sananvapaudella. EU:n ihmisoikeustuomioistuin EIT on määritellyt, että ihmisoikeusrikkomukset eivät kuulu sananvapauden piiriin. Todellisuudessa vihapuhe rajoittaa sananvapautta hiljentämällä koh-teitaan, jotka eivät väkivallan ja solvausten pelossa uskalla enää osallistua julkiseen keskus-teluun. Vihapuheeseen on vaikea tarttua lain keinoin, koska usein rajanvetojen tekeminen vihapuheen suhteen on käytännössä hankalaa.

On tärkeää olla hyväksymättä minkäänlaista syrjivää tai halventavaa puhetta, vaikka se ei täyttäisikään rikoksen tunnusmerkkejä. Vihapuhe voi myös olla sävyltään rauhallista ja argu-mentoivaa. Vihapuhe eroaa vihaisesta puheesta myös siinä, että vihapuheeseen liittyy aina valta-asetelma. Vihapuheen kohteeksi joutuvat useimmiten ryhmät, jotka muutenkin kohtaa-vat syrjintää yhteiskunnassa. Vihapuhe on vallankäytön muoto, joka ylläpitää yhteiskunnan syrjiviä rakenteita.

4

MITEN VIHAPUHETTA VOIDAAN ESTÄÄ? Suomessa eri viranomaisilla, esimerkiksi poliisilla ja rekisteröityjen nettisivujen ylläpitäjillä on velvollisuus valvoa ja puuttua vihapuheeseen. Usein valvonta on käytännössä mahdotonta, ja siksi kaikilla on lähtökohtaisesti velvollisuus ilmoittaa vihapuheesta. Vihapuheen torjun-nassa aivan tavallisilla ihmisillä, jotka oikaisevat vääriä väitteitä ja osallistuvat keskusteluihin rauhallisesti, on tärkeä rooli. Ylläpitoa voi avustaa ilmoittamalla asiattomasta sisällöstä. Jos-kus nettisivustojen ylläpitoa on vaikea saada selville, ja silloin asiasta voi ilmoittaa esimerkik-si poliisin Nettivinkkiin (poliisi.fi/nettivinkki).

Seuraavassa on muutamia konkreettisia ehdotuksia vihapuheen kohteeksi joutuville. Pitäessäsi vihapuheen vastaista tuntia, älä kuitenkaan kerro näitä valmiita ehdotuksia ryh-mälle, vaan anna heidän keksiä omat tapansa toimia vihapuhetta vastaan. Nämä ideat ovat tarkoitettu täydennykseksi ja ilmiön parempaan ymmärtämiseen.

Jos joudut vihapuheen kohteeksi julkisella paikalla:• Ei ole yhtä oikeaa toimintamallia vastata vihapuheeseen julkisella paikalla. Tärkeintä on,

että toimit niin, että koet olosi turvalliseksi. • Jos haluat vastata vihapuheeseen, sano puhujalle jämäkästi, että kyseinen käyt-

täytyminen ei ole asiallista. Älä pyydä anteeksi. Käytä jämäkkää kehonkieltä ja ota katsekontakti.

• Jos olet menossa jonnekin, jatka matkaa. Älä jää keskustelemaan häiritsijän kanssa, vaan jatka matkaasi ilmaistuasi mielipiteesi. Häiritsijä voi yrittää vetää sinua mukaan keskusteluun, mutta on turha jäädä väittelemään.

• Kerro ystäville ja läheisille tapahtuneesta.• Ilmoita tilanteesta vastaavalle taholle (esim. opettajalle, festivaalijärjestäjälle,

ravintoloitsijalle)

Miten voit sivustakatsojana tukea vihapuheen kohteeksi joutuvaa:• Kysy kohteelta, onko kaikki kunnossa ja häiritäänkö heitä• Pyydä asiallisesti vihapuhujaa lopettamaan• Mene istumaan tai seisomaan kohteen viereen, tai anna julkisessa kulkuneuvossa

häiritylle paikka. Voit myös ehdottaa, että jäätte yhdessä pois kulkuneuvosta ja odotatte seuraavaa.

• Ota valokuva tai video tilanteesta• Paheksu käytöstä kovaäänisesti tai luo paheksuvia katseita. Älä ainakaan naura tai osal-

listu häirintään• Kerro kohteelle, että olet pahoillasi tilanteesta.• Soita poliisille, kerro vartijalle tai muulle tilanteessa vastuulliselle henkilölle.• Pyydä apua muilta sivustakatsojilta.• On tärkeää, että teet vain asioita, jotka tuntuvat sinusta itsestäsi turvallisilta.

(Lähde: Hollaback.org)

Jos joudut vihapuheen kohteeksi internetissä, on tärkeää huolehtia tietoturvasta, ja olla tark-kana sen kanssa, mitä tietoa jakaa itsestään. Internetissä ilmenevä trollaus ja vihapuhe ovat kohteelle raskasta niiden anonyymiuden takia, ja koska usein viranomaiset eivät juurikaan voi tai halua tehdä asialle mitään. Myös erilaisten sosiaalisen median palveluiden raportointi- ja estojärjestelmät ovat usein puutteellisia. • Käytä kaikilla sosiaalisen median tileillä vain vahvoja salasanoja ja uusi salasanat esi-

merkiksi kolmen kuukauden välein.• Käytä kahden askeleen tunnistautumista sosiaalisen median tileillä, se vaikeuttaa tilisi

varastamista.

5

• Tutki, mitä tietoa sinusta löytyy internetistä Google-haulla. Voit pyytää linkkien ja tietojen poistamista eri nettisivuilta. Ota yhteyttä Googleen ja pyydä hakutuloksien poistamista.

• Rajoita, mitä tietoa jaat. Älä merkitse kuviin niiden ottopaikkaa, tai jaa päivityksiä, jotka paljastavat missä liikut.

• Ilmianna vihapuhe sosiaalisen median tai nettisivun ylläpitoon. Ota kuvakaappauksia todisteeksi. Piilota vihapäivitykset, mutta älä poista niitä, koska saatat tarvita niitä todis-teeksi myöhemmin.

• Blokkaa häiritsijät. • Ota yhteyttä häiritsijän internetpalveluntarjoajaan. Täältä löytyvät ohjeet, miten voit jäljit-

tää ip-osoitteen. • Ilmoita asiasta poliisille, varsinkin jos vihapuhe sisältää uhkauksia tai on muuten

lainvastaista. • Joissain tapauksissa on myös syytä ilmoittaa vihapuhehyökkäyksestä työantajalle, koska

joskus häiritsijät saattavat ottaa yhteyttä työnantajaan ja kertoa valheellisia, maineen huonontamiseen tähtääviä tietoja.

• Kehitä itsellesi positiivinen nettiläsnäolo, ja pyri ”hautaamaan” valheelliset tulokset. On tärkeää ylläpitää itse profiileja erilaisissa sosiaalisen median palveluissa, jotka nousevat esiin Googlen hakutuloksissa. Ota haltuun oma internetmaineesi bloggaamalla tai muulla tavoin tuottamalla asiantuntevaa, fiksua sisältöä. Älä poistu netistä! Voit ottaa tauon, jos tilanne tuntuu raskaalta, mutta poistumalla tai deletoimalla profiilisi saat vihaajat voitta-maan. Jos sinulla ei ole omaa nettiläsnäoloa, nimissäsi on helppo käyttää valeprofiileita.

• Ei ole yhtä oikeaa tapaa reagoida trolleihin ja nettivihaan: voit itse valita, haluatko osallistua keskusteluun vai jättää häiritsijät huomiotta. Joidenkin tutkimusten mukaan häiritsijöille vastaaminen voi olla terapeuttista, mutta se voi myös kiihdyttää vihapuhetta. Jos vastaat, ole asiallinen, rauhallinen ja perusta väitteesi todennettaviin faktoihin. Kerro, miksi toimit niin kuin toimit, ja miltä sinusta tuntuu. Voit pyrkiä paljastamaan kiusauksen ottamalla kuvakaappauksia ja postaamalla ne sen tarinan kera, jonka itse haluat kertoa.

(Lähde: Heartmob.org)

Lisätietoa vihapuheesta:Oikeusministeriön selvitys häirinnästä ja vihapuheesta. 2016 (goo.gl/UxfzZs).Vihapuhe sananvapautta kaventamassa. Tampere University Press 2013 (goo.gl/c4qYrs).Me tiedämme missä asut. Ylen juttu vihapuheesta: vihapuheen kohteeksi joutuneiden kertomuksia. 2014 (http://yle.fi/uutiset/3-6590408).

Vihapuhe ei synny vihasta. Atlas Saarikosken kirjoitus 2013 (goo.gl/P0kKiJ).Why so hateful? Väkivalta verkossa. Anna Haverisen artikkeli Antroblogissa 2016 (goo.gl/cIQUFq).Online Abuse: How Women are Fighting Back. Guardianin artikkeli naisiin kohdistuvasta nettivihasta Yhdysvalloissa. 2016 (goo.gl/0HlzZZ).

6

KOULUTUSPAKETIN KÄYTTÖTämä koulutuskokonaisuus on suunnattu yläkoululaisille ja toiselle asteelle. Kokonaisuu-dessa on mukana kaksi esimerkkituntisuunnitelmaa, jotka ovat kahden oppitunnin mittaisia. Käytettyjä metodeja voi vapaasti yhdistellä tuntisuunnitelmaksi, tai etsiä lisää inspiraatiota Ei vihapuheelle -sivuston materiaalipankista (goo.gl/mDgfsl).

Vihapuhe on voi olla koululuokassa vedettävän työpajan aiheeksi arka, ja voi aiheuttaa monenlaisia tunteita ja reaktioita ryhmässä. Varaa tarpeeksi aikaa keskusteluille ja pohdin-nalle. Jos luokassa on kiusaamista tai syrjintää, vihapuhe voi olla ilmiönä hyvinkin henkilö-kohtainen joillekin osallistujille, ja kiusaajat saattavat olla samassa luokassa. Jotkut osallistu-jat ovat myös itse saattaneet joutua vihapuheen kohteeksi. Keskustele etukäteen opettajan kanssa siitä, miten hän uskoo luokan suhtautuvan aihepiiriin. Älä pakota ketään osallistu-maan keskusteluihin, tai jakamaan henkilökohtaisia kokemuksia liittyen vihapuheeseen. Pienryhmissä tapahtuvat harjoitteet ovat helpompia kuin isossa ryhmässä käytävät keskus-telut. Työpajan alkuun kannattaa suunnitella lämmittelyosio, jossa luodaan luottamuksellista ilmapiiriä ja sovitaan, millä periaatteilla työpajassa toimitaan. Ole myös valmiina muuttamaan suunnitelmia, jos vaikuttaa siltä, että etukäteen suunnitellut harjoitukset eivät syystä tai toi-sesta sovi ryhmälle. Kuuntele myös osallistujien ehdotuksia työpajan kulun suhteen.

TYÖPAJOJEN TAVOITTEETTyöpajojen tarkoituksena on antaa nuorille keinoja tunnistaa ja vastustaa vihapuhetta, joka on kasvanut Suomessa akuutisti. Työpajojen oppimistavoitteet ovat sekä kognitiivisia että maailmankuvan ja tunteen tasolla. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa osallistujat kyke-nevät kokemaan empatiaa vihapuheen kohteeksi joutuvia ihmisiä kohtaan ja löytävät tapoja toimia vihapuhetta vastaan omassa arjessaan. Työpajojen tavoitteita ovat: • Lisätä osallistujien ymmärrystä siitä, mitä vihapuhe on ja mitä se aiheuttaa• Lisätä osallistujien kykyä asettua toisen ihmisen asemaan• Vähentää pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka voivat aiheuttaa vihapuhetta• Tulla tietoiseksi yhteiskunnan näkymättömistä valtarakenteista ja sisäänrakennetuista

normeista, jotka aiheuttavat syrjintää• Löytää tapoja toimia vihapuhetta vastaan arjessa

TYÖPAJASUUNNITELMATTyöpajassa käytetään osallistavia, omaan pohdintaan ja reflektointiin perustuvia harjoittei-ta. Työpajan kulku perustuu oppimismalliin, jossa ensin tutustutaan johonkin ilmiöön, sitten pyritään päästämään irti omista ennakkoluuloista ja ennakkoajatuksista sen suhteen, oivalta-maan jotain omasta suhteesta asiaan ja lopulta luomaan oma tapa konkreettisesti työsken-nellä ilmiön kanssa.

Normikriittinen ajattelu: Työpajaa pitäessä on hyvä pitää mielessä normikriittistä ajat-telutapaa. Yhteiskunnalliset normit ovat oletuksia siitä, millaisia ihmiset ovat ja miten he käyttäytyvät (esimerkkejä normeista: heteronormi, valkoihoisuusnormi, miesnormi). Normit ovat yhteiskunnan piilotettu valtarakenne. Normeihin sopiminen helpottaa elämää ja antaa erilaisia etuoikeuksia. Normikriittisessä ajattelussa yritetään olla suhtautumatta normeihin itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan, että mietittäisiin miten syrjintää tai vihapuhetta kokevat ryhmät poikkeavat normeista, kannattaa miettiä, miksi jotkut ryhmät eivät joudu vihapuheen

7

tai syrjinnän kohteeksi. Normikriittisessä ajattelussa katse käännetään normeista poikkea-vista ryhmistä ja ihmisistä normin mukaisiin ryhmiin ja ihmisiin, ja kyseenalaistetaan niiden kokemista normaaleina ja oletusarvoisina.

ENNEN TYÖPAJA TYÖPAJAN JÄLKEEN

Omat ennakkokäsitykset

vihapuheesta

Vihapuhetta vastustavat arjen

teot

Mitä vihapuhe on? Miten vastustan vihapuhetta?

Miten asetun toisen ihmisen asemaan,

joka kokee vihapuhetta?

Miltä vihapuhe tuntuu ja miten se

vaikuttaa?

Oivallukset vihapuheesta

8

TYÖPAJA 1

Aika Harjoitus Tarkoitus

0-10 min (10)Lyhyesti päivän teemasta, yhteisten pelisääntöjen luominen

Ensiymmärrys päivän teemasta, luottamuksen luominen

10 – 40 min (20) Tutustuminen vihapuheeseen Ymmärryksen lisääminen vihapuheesta ilmiönä

40 – 50 min Tauko

50 – 75 min (25) Etuoikeuskävely Asettuminen toisen ihmisen asemaan

75 – 110 min (35) Miten vastustan vihapuhetta? Konkreettisten toimintamallien luominen

110 – 120 min (10) Loppureflektio Päivän oppien integrointi

Työapajan aloitus

Kerro, kuka olet ja mitä olette tänään tekemässä. Kerro myös lyhyesti Planista ja vihapuheen vastaisesta työstä.

Työpajan periaatteet

Aloittakaa lämmittelyharjoituksella: luokaa yhdessä pelisäännöt, miten haluatte toimia työ-pajan aikana. Kysy ryhmältä, miten he haluavat toimia työpajan aikana: esimerkiksi hyviä sääntöjä ovat toisten kunnioittaminen, toisten kuuntelu, viittaaminen puheenvuoroa varten, että kaikenlaisia mielipiteitä voi ilmaista jne. Voit myös itse ehdottaa jotakin periaatetta, vaik-ka ryhmä ei sitä keksikään.

On tärkeää kertoa, että työpajassa on tarkoitus työskennellä avoimin mielin niin, että kai-kenlaisten ajatusten ilmaiseminen on sallittua. Muiden tuomitsemisen ja arvostelun voi tällä kertaa jättää pois, vaikka ei olisikaan samaa mieltä. Kirjatkaa yhdessä luodut periaatteet ylös isolle paperille.

Vihapuheeseen tutustuminen

Aika: 30 minTila, valmistelu, materiaalit: järjestä mahdollisuus katsoa video

Aloita kysymällä, mitä vihapuheesta tulee osallistujien mieleen. Voit pyytää vastauksiksi yhtä tai kahta sanaa. Kerro, että kysymykseen ei ole oikeita vastauksia. Vastausten jälkeen tiivistä keskustelu ja kerro lyhyesti vihapuheesta. Katsokaa Ei vihapuheelle – liikkeen video (vimeo.com/62694266).

Jaa osallistujat kolmen hengen ryhmiin. Lue alla olevia, keksittyjä esimerkkitarinoita. Jokaisen tarinan jälkeen pyydä ryhmiä miettimään, ovatko seuraavat esimerkit vihapuhetta

9

vai eivät. Ryhmissä ei tarvitse olla yksimielisyyttä aiheesta, tärkeintä on keskustelu ja poh-dinta siitä, miksi joku tilanne on vihapuhetta. Kirjaa ylös vihapuheen tunnusmerkkejä: se on solvaavaa, törkeää, henkilökohtaista, kohdistuu usein ihmiseen jonkun ryhmän edustajana, tekijät ovat usein anonyymejä, aiheuttaa kohteessaan pelkoa, se ei ole vain puhetta vaan myös tekoja jne.

• Liisa ja Maikki kävelevät kaupungilla käsikkäin. Kadulla ajava auto hidastaa, ja auton ikkunasta huudellaan tytöille, että tässä kaupungissa ei lesboja tarvita.

• Muhammed ja Eero ovat kavereita. Eräänä päivänä heille tulee riitaa maksamattomasta velasta. Eero lähettää vihaisen WhatsApp viestin Muhammedille, sanoen tätä epäluotet-tavaksi. Muhammed ja Eero vaihtavat kiukkuisia viestejä, eivätkä tapauksen jälkeen ole enää kavereita.

• Pialla on uusi koiranpentu. Pia postaa koirasta kuvia koirarodusta kiinnostuneiden Face-book – ryhmään. Joku kuvien kommentoijista on yhtäkkiä sitä mieltä, että koira on huo-nosti hoidettu. Pian postaus kerää satoja kommentteja, joissa Piaa haukutaan ja ollaan sitä mieltä, että hän ei kelpaa koiranomistajaksi. Pia saa myös vihaisia yksityisviestejä täysin tuntemattomilta ihmisiltä, joista monet on lähetetty anonyymeistä osoitteista.

• Kaksi tyttöä perustaa Instagram-tilin, johon he pyytävät ihmisiä lähettämään kuvia ”lut-kista” Joensuun alueella. Tytöt julkaisevat kuvia joensuulaisista teineistä, joiden ulkonä-köä, vaatteita, mieltymyksiä ja tapoja arvostellaan ja solvataan todella henkilökohtaisesti kuvien kommenteissa. Tili saa muutamassa tunnissa tuhansia seuraajia. Tytöt sulkevat tilin seuraavana päivänä.

• Eräs somalialaistaustainen tunnettu muusikko on keikalla Helsingissä. Kun hän palaa kadulle parkkiin jätetyn auton luo, auto on sotkettu verellä, ja siihen on kirjoitettu rasisti-sia kommentteja.

• Yasmin on kyllästynyt puistoissa tapahtuvaan ilkivaltaan. Hänen naapuripuistossaan penkit ovat usein kaadettuja ja roskia näkyy viikonlopun jälkeen. Yasmin kirjoittaa vihai-sen kirjeen paikallislehden mielipidepalstalle, sanoen että penkit ovat AINA kaadettuja ja että puisto on koko ajan täysin roskien peitossa. Hän kritisoi myös ankarasti kunnan puutarhaosaston toimintaa ja arvelee, että pääpuutarhuri ei ole ammatillisesti pätevä.

Etuoikeuskävely

Harjoitteen tarkoitus on havainnollistaa yhteiskunnan eriarvoisuutta tuomalla esiin erilaisia osallistumista rajoittavia esteitä ja normeja.

Aika: 30 minTarvikkeet, valmistelu: valmiiksi tulostetut roolikortit (roolit alla)

Pyydä osallistujia asettumaan riviin. Katso, että kaikilla on riittävästi tilaa siirtyä eteenpäin esittämiesi väittämien mukaan.

Jaa seuraavaksi osallistujille laput, joissa on roolihahmojen kuvaukset. Varmista, että kaik-ki ymmärtävät, mitä lapuille on kirjoitettu.

Pyydä seuraavaksi osallistujia eläytymään rooliinsa. Kehota heitä kuvittelemaan esimer-kiksi seuraavia asioita:• millaisesta henkilöstä on kyse• millainen henkilön lapsuus oli• millaiset vanhemmat hänellä on/oli• kävikö hän koulua• millaista on henkilön elämä nyt

10

Roolit etenemistä varten:• Olet juuri Syyriasta Suomeen pakolaisena tullut nuori tyttö.• Olet 25-vuotias lesbo.• Olet työtön insinööri.• Olet pian valmistuva opiskelija. Asut yksin ja vanhempasi ovat muuttaneet ulkomaille.• Olet transmies.• Olet Senegalista Suomeen muuttaneiden vanhempiesi esikoispoika.• Olet pyörätuolilla liikkuva mies.• Olet lievästi kehitysvammainen nainen.• Olet hyvin toimeentuleva juristi.• Olet mielenterveyskuntoutuja.• Olet asunnoton nuori nainen.• Olet saksalainen opiskelija. Olet asunut Suomessa nyt vuoden.• Olet opiskeleva punkkarityttö.• Olet 19-vuotias romanityttö. Pukeudut perinteiseen romaniasuun.• Olet opiskelija. Vanhempasi ovat varakkaita ja asut vielä kotona.• Olet 25-vuotias romanimies. Pukeudut perinteiseen romaniasuun.• Olet 20-vuotias mies. Sinut on adoptoitu Suomeen Nigeriasta kun olit alle vuoden ikäinen.

Ryhmän koosta riippuen voit keksiä lisää rooleja kävelyä varten tai käyttää samaa roolikorttia kahdesti. Saman roolin saaneet osallistujat saattavat sijoittua loppuasetelmassa eri kohtiin, riippuen siitä millaiseksi he kokivat roolihahmonsa.

Kerro seuraavaksi, että luet ääneen väitteet yhden kerrallaan. Osallistujien tulee harkita, pitävätkö eri väitteet paikkansa heidän kohdallaan. Jos väite kuvaa heitä, tulee osallistujien siirtyä eteenpäin. Muulloin osallistujat pysyvät paikoillaan.

Siirry eteenpäin, jos:• Pyhäpäiväsi on aina merkitty kalenteriin, ja useimmiten vapaapäivä.• Kukaan ei ole kysynyt sinulta, oletko tyttö vai poika.• Loppukuusta sinulla on vielä rahaa.• Kiukkuisuuttasi ei ole selitetty kuukautisilla.• Mahdollisuutesi saada töitä eivät ole huonommat nimesi takia. Äidinkieltäsi, uskontoasi ja

kulttuuriasi arvostetaan yhteiskunnassa.• Voit matkustaa minne haluat ilman, että sinun täytyy selvittää onko bussi, juna tai lento-

kone esteetön.• Et pelkää, että poliisi pysäyttäisi sinut kadulla.• Voit ostaa laastaria, joka on samanväristä kuin ihosi.• Seksuaalista suuntautumistasi tai sukupuoltasi ei kommentoida halventavasti.• Voit mennä uimahalliin ilman, että sinun täytyy miettiä, mihin pukuhuoneeseen menet.• Ihmiset eivät juuri koskaan vilkuile sinua epäluuloisesti kadulla.• Kukaan ei ole kysynyt sinulta, mistä oikeasti olet kotoisin.• Tullessasi tähän rakennukseen sinun ei tarvinnut miettiä rappusia tai kynnyksiä.• Sinulla ei ole ollut taloudellisia vaikeuksia.• Sinulla on EU-passi.• Et ole koskaan hävennyt kotiasi tai vaatteitasi.• Kukaan poliitikko tai keskustelija ei kyseenalaistaisi mahdollisuuttasi vanhemmuuteen.• Sinusta tuntuu, että ihmiset kuuntelevat sinua ja ottavat mielipiteesi vakavasti.• Kotisi lähellä on nuorisotalo, jossa työntekijät puhuvat äidinkieltäsi.• Voit asioida viranomaisten luona ilman tulkkia.• Voit kävellä kadulla käsi kädessä rakkaasi kanssa ilman, että kukaan ihmettelee.• Joka päivä voit lukea sanomalehdistä menestyneistä ihmisistä, joilla on sama ihonväri

kuin sinulla.

11

• Jos vierailisit eduskunnassa, ihmiset saattaisivat luulla sinua kansanedustajaksi.• Sinun ei tarvitse etsiä tarjouksessa olevia ruokia kaupasta.• Vanhempasi ja opettajasi saavat sinut tuntemaan, että sinusta voi tulla mitä tahansa.• Sinua ei pelota iltaisin, kun olet kaupungilla.• Asut asuinalueella, jossa on pieni työttömyysprosentti.• Sinun on helppo löytää yhteiskunnallista tietoa äidinkielelläsi.• Kukaan ei ole tytötellyt sinua.• Sinun ei tarvitse jännittää, jos kuljet ison miesjoukon ohitse yöllä.• Sinun ei tarvitse huolehtia, että sukupuolen takia palkkasi olisi pienempi kuin

työkavereittesi.• Sinun ei ole koskaan tarvinnut kertoa sukulaisillesi seksuaalisesta suuntautumisestasi.

Pyydä osallistujia jäämään paikoilleen tehtävän purun ajaksi. Esitä heille alla olevia kysy-myksiä aloittaen pisimmälle ehtineistä tai lyhimmän matkan kulkeneista:• Miltä tuntui siirtyä eteenpäin?• Miltä tuntui, kun ei päässyt eteenpäin?• Mitkä asiat vaikeuttivat eteenpäin menoa?

Pyydä lopuksi osallistujia kertomaan, mitä omaan roolikorttiin oli kirjoitettu ja millaiseksi he roolihahmon kuvittelivat. Keskustelkaa sitten siitä, keiden roolihahmoista ajattelette joutuvan vihapuheen kohteeksi yhteiskunnassa. Verratkaa tätä siihen, miten hyvin roolihahmo pääsi etenemään harjoituksessa. Tarkoituksena olisi oivaltaa, että etuoikeudet suojaavat ihmistä vihapuheelta.

Miten vastustan vihapuhetta?

Aika: 35 minTila, tarvikkeet: Fläppipaperia, tusseja, pieniä pöytiä ja tuolejaValmistelu: Tulosta vihapuhetarinat, kirjoita jokaisen kierroksen kysymykset fläpppaperille tai powerpointille

Vihapuhetarinoita:Amanda Todd story (goo.gl/iZC61P)Amanda Todd story suomeksi (goo.gl/kfCb9L)Nettikiusaaja pyysi uhriltaan anteeksi (goo.gl/PhlKWc)YouTube julkkikseksi noussut porilainen joutui rajun nettikiusaamisen kohteeksi (goo.gl/X7fkfd)Varusmies Abdi, 20, nolattiin metrossa (goo.gl/U9bLLN) 600 tykkääjää koulupoikaa pilkkaavalla Facebook-sivulla (goo.gl/DOu4zM)Ylipainoista naista haukuttiin kuntosalilla (goo.gl/2KySY9)Tamperelaisnuoren öinen bussimatka muuttui painajaiseksi (goo.gl/z17pyu)

Kerro, että seuraavaksi mietitte tapoja reagoida ja vaikuttaa erilaisiin vihapuhetilanteisiin. Järjestäkää ensin osanottajien kanssa luokka niin, että muodostatte pöydistä neljän hengen istuttavia työasemia. Jaa jokaiselle työasemalle yksi tulostettu vihapuhetarina, tyhjä fläppipa-peri ja kyniä. Jaa ryhmä istumaan työasemille. Kerro, että käytte läpi kolme kierrosta, jossa jokaisella on oma kysymys, josta keskustellaan. Voit kirjoittaa kysymykset etukäteen power-pointeille tai isoille papereille, mutta älä paljasta kysymyksiä etukäteen. Pyydä osallistujia tekemään muistiinpanoja jokaisesta kierroksesta paperille.

Jokaisessa pöydässä valitaan yksi pöydänpitäjä, joka jää pöydän ääreen istumaan, ja seuraavan kierroksen alussa tiivistää uusille, mitä edellisellä kierroksella keskusteltiin. Kier-

12

rosten välillä muut kuin pöydänpitäjät vaihtavat pöytiä. Seuraavan pöydän voi valita vapaasti, mutta jokaisessa pöydässä on vain tietty määrä paikkoja.

Ensimmäisen kierroksen kysymykset: • Tutustukaa vihanpuhetarinaan. Ketkä ovat tarinan henkilöitä? Mitä tunteita tarinan ihmi-

set tuntevat? Mitä vihapuhe aiheuttaa tarinan päähenkilölle? Miltä sinusta tuntuisi olla päähenkilön asemassa?

Toisen kierroksen kysymykset:• Jos tarinassa olisi sivustaseuraajia, mitä nämä voisivat tehdä tilanteessa? Mitä vihapu-

heen kohde voisi tehdä niiden asioiden lisäksi, joita hän jo teki?

Kolmannen kierroksen kysymykset:• Kirjatkaa ylös, miten itse toimisitte vastaavassa vihapuhetilanteessa. Mitkä olisivat kolme

ensimmäistä asiaa, jotka tekisitte? Jos olisitte sivustakatsojan asemessa, miten tukisitte tarinan päähenkilöä? Mitkä olisivat kolme ensimmäistä asiaa, mitkä tekisitte? Mikä olisi haastavaa, mikä helppoa tässä tilanteessa?

Reflektio: Kolmannen kierroksen jälkeen pöydänpitäjät esittelevät mitä pöydässä keskusteltiin, ja mitä toimintamalleja erilaisiin vihapuhetilanteisiin löytyi.

Työpajan lopetus

Kerää ryhmä rinkiin, ja tehkää viimeinen puhekierros. Voitte kertoa yhdellä sanalla tai lau-seella esimerkiksi• mitä otatte mukaan työpajasta• mitä uutta opitte tänään• miten käsityksenne vihapuheesta muuttui työpajan aikana (voitte verrata alun paperille

kirjattuihin vastauksiin)

13

TYÖPAJA 2

Aika Harjoitus Tarkoitus

0 – 25 min (25) Työpajan aloitus ja janaharjoitus

Ensiymmärrys päivän teemasta, luottamuksen luominen

25 – 40 min (15) Vihapuheeseen tutustuminen Ymmärryksen lisääminen vihapuheesta ilmiönä

40 – 55 min (20) VihapuhepuuYmmärryksen lisääminen vihapuheen syistä ja seurauksista

55 – 65 min Tauko

65 – 80 min (15) Tuolileikki Asettuminen toisen ihmisen asemaan

80 - 110 min (30) Luokan yhteiset periaatteet vihapuhetta vastaan

Konkreettisten toimintamallien luominen

110 – 120 min (10) Loppureflektio Päivän oppien integrointi

Janaharjoitus

Kerro osallistujille, että tilan poikki kulkee kuvitteellinen jana. Kerro, että tulet lukemaan heille vihapuheeseen liittyviä väitteitä ja kysymyksiä yksi kerrallaan. Pyydä osallistujia asettumaan janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämistä ja kysymyksistä: janan toisessa päässä he ovat samaa, toisessa eri mieltä. Keskelle voi jäädä, jollei osaa tai halua sanoa mitä mieltä on. Kukin valitsee janalta sellaisen kohdan, joka parhaiten kuvaa omaa kantaa asiaan. Muis-tuta osallistujille, ettei oikeita tai vääriä vastauksia ole. Kyse on henkilökohtaisesta kokemuk-sesta ja mielipiteestä.• Tiedän, mitä vihapuhe on• Osaan kertoa esimerkin vihapuheesta• Tiedän, mitä sanavapaus tarkoittaa• Osaan mainita jonkin ihmisoikeuden• Olen todistanut vihapuhetta julkisella paikalla• Olen todistanut vihapuhetta netissä• Olen ilmiantanut törkeitä kommentteja nettisivuston ylläpidolle• Olen puuttunut vihapuhetilanteeseen julkisella paikalla

Tutustuminen vihapuheeseen

Aika: 15 minTila, tarvikkeet: järjestä mahdollisuus katsoa video

Aloita kysymällä, mitä vihapuheesta tulee osallistujien mieleen. Voit pyytää vastauksiksi yhtä tai kahta sanaa. Kerro, että kysymykseen ei ole oikeita vastauksia. Vastausten jälkeen kerro lyhyesti vihapuheesta. Katsokaa Ei vihapuheelle – liikkeen video (vimeo.com/62694266).

14

Vihapuhepuu

Vihapuhepuun avulla voi tuoda esiin vihapuheen syitä ja seurauksia.

Aika: 30 minTila, tarvikkeet: Etukäteen isolle paperille piirretty puu (säästää aikaa), fläppitaulu (tai vas-taava), tusseja, post-it-lappuja

Aseta näkyville isolle paperille tms. piirretty puun kuva, jolla on juuret, runko ja oksia. Kerro, että tarkoituksena on ensin miettiä syitä vihapuheen taustalla. Onko yhteiskunnassa sellai-sia rakenteita tai ilmiötä, jotka edesauttavat vihapuheen syntymistä tai leviämistä? Mikä saa yksittäisen ihmisen tuottamaan vihapuhetta jotain ryhmää tai henkilöä kohtaan? Harjoitusta voi selkeyttää, jos pohditte, mitkä ryhmät kohtaavat vihapuhetta, mutta on tärkeämpää pohtia vihapuheen tuottajien käytöstä kuin vihapuheen kohteita. On tärkeää ymmärtää, että vihapu-heen kohteeksi voi joutua kuka vain, kohde ei omalla käytöksellään aiheuta vihapuhetta.

Pyydä osallistujia kirjoittamaan omat ehdotuksensa post-it-lapuille ja liimaamaan laput puun juuriksi. Käykää juuriin liimatut laput yhdessä läpi ja keskustelkaa niissä mainituista vihapuheen syistä.

Pyydä sitten osallistujia pohtimaan vihapuheen seurauksia: Miten vihapuhe vaikuttaa ihmi-siin, jotka ovat sen kohteena? Miltä vihapuhe tuntuu? Miten vihapuhe vaikuttaa yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin? Miettikää myös, millaisia vaikutuksia vihapuheella on siihen, joka tuottaa vihapuhetta?

Pyydä osallistujia kirjoittamaan omat ehdotuksensa post-it-lapuille ja liimaamaan laput puun lehdiksi. Käykää oksiin liimatut laput yhdessä läpi ja keskustelkaa niissä mainituista seurauksista.

Vihapuhepuu on nyt valmis. Tarkastelkaa puuta yhdessä. Tiivistä käyty keskustelu ja anna ryhmälle vielä mahdollisuus tarkentaviin kysymyksiin ja keskusteluun. Puuta voidaan tässä vaiheessa vielä muokata, mikäli ryhmä kokee sen tarpeelliseksi.

Jos mahdollista, jätä puu yhteiseen tilaan nähtäville.

Tuolileikki

Aika: 15 – 20 minTila ja tarvikkeet: Tuoleja, kaiuttimet ja musiikkiaValmistelu: Musiikin valinta, tilan järjestäminen (voi tehdä yhdessä ryhmän kanssa)

Tämä leikki on version musikaaliset tuolit -leikistä, jossa tuolit vähitellen vähenevät ja voittaja on se, joka pääsee viimeiselle tuolille istumaan. Leikin avulla pohditaan, miltä tuntuu kun ei voi osallistua samalla tavalla kuin muut. Se auttaa hahmottamaan yhteiskunnallisia normeja ja toimintatapoja, jotka estävät joidenkin ihmisten osallistumisen.

Järjestä ryhmän kanssa joukko tuoleja ympyrään. Tuolien määrä on yksi vähemmän kuin osallistujien määrä. Laita yksi ylimääräinen tuoli tai muu kierrettävä este parin metrin pää-hän tuoliryhmästä. Jaa osallistujat kolmeen joukkueeseen, esimerkiksi ottamalla luku. Anna joukkueille ohjeet: ykköset ja kakkoset kiertävät tuolirykelmää normaalisti, mutta kolmosjouk-kueen jäsenet joutuvat kiertämään jokaisella kierroksella myös parin metrin päähän sijoite-tun ylimääräisen esteen. Leikkikää sitten tuolileikkiä: musiikin soidessa osallistujat kiertävät tuoleja, musiikin loppuessa jokainen yrittää saada istumapaikan. Jokaisella kierroksella vähennetään yksi tuoli.

Leikin loputtua keskustelkaa siitä, miltä tuntui kuulua eri joukkueisiin. Minkä joukkueiden edustajia oli viimeisillä kierroksilla mukana? Minkä joukkueen edustaja voitti? Miltä tuntui kuulua joukkueeseen, joka joutui kiertämään ylimääräisen esteen? Keskustelkaa myös siitä,

15

minkälaiset asiat voivat rajoittaa jonkun ihmisen osallistumista erilaisiin asioihin yhteiskun-nassa: esimerkiksi työntekoon, harrastuksiin tai koulunkäyntiin. Miettikää myös muita kuin fyysisiä esteitä. Harjoitus kannattaa lopuksi kytkeä vihapuheeseen kertomalla, että usein ne ihmiset, joilla on jo vaikeuksia osallistua moniin asioihin yhteiskunnassa, joutuvat myös vihapuheen kohteeksi.

Vihapuheen vastainen sopimus

Aika: 30 minTila, tarvikkeet: Fläppipaperia, post-it lappuja, kyniä, äänestystarroja, taulu tms.

Kerro, että aiotte seuraavaksi laatia vihapuheen vastaisen sopimuksen. Tavoitteena on miet-tiä tapoja toimia vihapuhetta vastaan, sekä yksin että oppilasryhmänä. Kerro, että prosessin aikana kehittelette paljon erilaisia ideoita vastustaa vihapuhetta, joista sitten valitaan parhaat sopimukseen. Tärkeintä on kehittää paljon ideoita, jotka voivat olla myös ns. huonoja.

Aloittakaa niin, että jokainen kirjoittaa noin viisi minuuttia post-it lapuille hiljaisuudessa erilaisia asioita, joita itse voisi tehdä vihapuheen vastustamiseksi sekä arjen kohtaamisissa että internetissä.

Tämän jälkeen muodosta osallistujista kolmen tai neljän hengen ryhmiä. Ryhmissä keskustellaan noin 10 minuuttia jokaisen itse keksimistä ideoista. Ideoita voi keksiä lisää, muokata, selkeyttää ja parannella. Ryhmät voivat miettiä myös ideoita joita on mahdollista toteuttaa oppilasryhmänä, ei ainoastaan itsenäisesti.

Tämän jälkeen pyydä ryhmiä liimaamaan post-it laput esimerkiksi taululle tai pöydälle levitetyille fläppipapereille. Pääasia on, että koko ryhmä pystyy tarkastelemaan ideoita yh-dessä. Pyydä osallistujia järjestelemään ideat niin, että selkeästi samat ideat ovat yhdessä rykelmässä. Älkää kuitenkaan yhdistelkö ideoita liikaa, vaan pitäkää vähänkin erilaiset ideat erillään.

Äänestäkää sitten 5- 7 parasta ideaa. Kerro, että ideoista muodostetaan luokan yhteiset vihapuheen vastaiset periaatteet, ja pyydä osallistujia valitsemaan ideat sen perusteella. Anna jokaiselle 8 -10 tarralappua, joilla äänestys tapahtuu. Voitte keskustella siitä, minkälai-sin kriteerein ideoita valitaan: onko niiden toteuttaminen realistista, onko niiden toteuttami-nen hauskaa, edistävätkö ne yhteistoimintaa luokassa jne.

Kun olette valinneet parhaat ideat, pyydä osallistujia muotoilemaan se periaatteiksi ja kirjoittamaan ne eräänlaiseksi huoneentauluksi, jonka voi jättää näkyville.

Lopuksi pohtikaa vielä, miltä prosessi tuntui, ja kuinka tyytyväisiä kaikki ovat lopputulokseen.

Työpajan lopetus

Kerää ryhmä rinkiin, ja tehkää työpajan päätteeksi kierros, jossa jokainen voi lyhyesti reflek-toida työpajaa. Voitte esimerkiksi • kertoa yhdellä sanalla, mitä työpajasta otatte mukaan • kertoa, mitä uutta opitte työpajassa• kertoa, miten käsityksenne vihapuheesta muuttui työpajan aikana (voitte tarkastella ylös

kirjoitettuja vastauksia työpajan alusta).

Plan International Suomi | plan.fi | info@plan.fi