KOULUTUKSEN TULEVAISUUS – OSAAMISEN HAASTEISIIN VASTAAMINENXIV Kerttu Saalasti -seminaari

Opetusneuvos Maarit Palonen26.11.2014

KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSTRENDEJÄ

University of the future, Ernst & young

Knowledge, information sharing

Changing challenges– changing the paradigm

Joint campuses, programmes, courses, degrees

Recryting of teachers, experts

Research infrastructures and programmes

Mobility of students, researcherexperts, administra

Social dimension:values, inclusiveness,public common good,access to information

Multidisciplincross-discipapproach

Suomi kansainvälisessä vertailussa- panosindikaattorit

Suomi kansainvälisessä vertailussa- tulosindikaattorit

OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA

OKM TULEVAISUUSKATSAUS:TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1/2

Osaamisen ja luovuuden merkitys kasvaa – Ihmiskunnan suuret haasteet– Talouden, yhteiskunnan ja arvojen isot muutokset– Uuden kasvun lähteet– Tietoon perustuva päätöksenteko

Digitaalikumous– ”Toinen koneiden aika”: internet, robotisaatio, big data, 3D -tulostus– Vaikuttaa ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen ja

yhteiskunnalliseen organisoitumiseen– Tuotannon ja työn organisaatiot ja toimintatavat, ammattirakenteet ja

osaamisvaatimukset muuttuvat, työelämä polarisoituu– Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy– Uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta,

tutkimusta ja innovointia

8

OKM TULEVAISUUSKATSAUS:TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET2/2

Hyvinvointi ja kestävä kasvu syntyvät luovuudesta ja osaamisesta– Aiempaa suurempi osa globaalien arvoketjujen lisäarvosta ja

talouskasvusta syntyy aineettomasta pääomasta, ihmisten osaamisesta– Suomi erikoistuu työtehtäviin, jossa tarvitaan korkeaa osaamista ja

luovuutta– Tarvitaan vahvaa perusosaamista ja mahdollisuudet osaamisen

kehittämiseen koko työuran ajan

Yhteiskunta erilaistuu ja eriarvoistuu– Koulutus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripolitiikan merkitys hyvinvoinnin,

hyvän ja arvokkaan elämän, sosiaalisen koheesion ja luottamuksen kulttuurin kannalta kasvaa

Eurooppalainen yhteistyö laajenee ja syvenee– Eurooppa 2020-strategia – älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu

9

1. OSAAMISEN KETJU KUNTOON -KASVATUKSELLA JA KOULUTUKSELLAUUTEEN NOUSUUN (OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA)

Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta- Nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun - Aikuisten perustaidoissa puutteita - Väestön koulutustason nousu pysähtyy- Suomen on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista

Mitä on tehtävä?- Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; tuetaan ihmisten kiinnostusta jatkuvaan itsensä

ja koko yhteiskunnan kehittämiseen- Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti- Pysäytetään eriytyvyyskehitys- Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen- Digitaaliteknologia käyttöön- Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja

toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa- Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan

valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa- Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä

10

2. KORKEAKOULUTUKSELLA JA TIETEELLÄ KILPAILUETUA(OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA)

Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja

- Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas- Tarvitaan huippuja- Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta

Mitä on tehtävä?– Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen,

rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja– Ammattikorkeakoulut uudistavat alueita, pk-yrityksiä ja palveluita– Rahoituspohjaa monipuolistetaan– Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet– Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa– Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa

päätöksenteossa

11

3. RAKENTEITA, RAHOITUSTA JA OHJAUSTA UUDISTETTAVA(OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA)

Julkinen hallinto on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä.Kansainvälisesti on arvioitu Suomen julkinen sektori toimivaksi, tehokkaaksi ja avoimeksi.

– Julkisen talouden kokonaisuuden hallinta vahvistuu– Kuntien, alueiden ja valtion suhteet ovat muuttumassa– Julkisen sektorin sopeuttamistoimet ovat kohdentuneet voimallisesti OKM:n hallinnonalalle

Rakenteita, rahoitus- ja ohjausmekanismeja on uudistettava– Turvataan toimialojen perusrahoitus. Laajennetaan korkeakoulutuksen, ammatillisen

koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa– Hyödynnetään alueiden kehittämisessä niiden omia ja ministeriön toimialojen toimijoiden

yhteistyötä ja vahvuuksia– Vahvistetaan päätöksenteon tieto- ja tilasto- ja tutkimusperustaa – Siirretään taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet asteittain

veikkausvoittovaroista budjettivaroihin– Kehitetään opintotukea– Säilytetään rahapelien yksinoikeusjärjestelmä– Meneillään olevien uudistusten (sote) yhteydessä on huolehdittava siitä, että sama ministeriö

vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että niiden rahoituksesta– Lisätään tilojen moni- ja yhteiskäyttöä

12

MINISTERIÖIDEN TULEVAISUUSKATSAUSTEN YHTEISIÄ TEEMOJA JA TAVOITTEITA

13

STRATEGISIA KYSYMYKSIÄ TULEVAISUUDESTA: Onko korkeakoulujärjestelmällämme riittävä valmius tulevaisuuden haasteisiin?

• Mitkä ovat korkeakoulujen ja tieteen menestystekijät maailmalla?

• Mitä kysymyksiä Suomen tulisi huomioida korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä?

• Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivien (10.-11.12.2014 Joensuussa) ohjelma teemalla kansainväliset korkeakoulumallit ja näkökulmia suomalaisen järjestelmän kehittämiseen

• Seminaarialustajiksi ja taustapaperin laatijoiksi kutsuttu kansainvälisiä asiantuntijoita:

– Peter Maassen, korkeakoulujohtamisen ja –hallinnon guru– Erik Arnold, innovaatiojärjestelmien ekspertti– Jack Spaapen, Alankomaiden yms. rohkeiden ratkaisujen tuntija– Jamil Salmi, globaali korkeakoulujärjestelmien osaaja

KV. NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN

• OKM teettää selvityksen, jossa tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa vertailun kannalta relevanttien maiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen sekä tuotetaan ehdotuksia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen– selvitys valmistuu viimeistään joulukuun 2014 lopussa – seminaari 2/2015 – tavoitteena HO vaikuttaminen

• Selvityksen toteuttaa Technopolis Group– Vertailumaina Tanska, Sveitsi, Irlanti, Alankomaat– Technopolis-verkoston lisäksi kansainvälinen 5-7 henkilön asiantuntijapaneeli,

jossa muiden eurooppalaisten maiden korkeakoulutuksen asiantuntijoita

KORKEAKOULUTUKSEN HAASTEITA

KORKEAKOULUT MUUTTUVASSA TOIMINTAKENTÄSSÄ

Osaavan työvoiman tuottaminen työelämään jatkossakin tärkeää– Miten reagoidaan työelämän muutoksiin?

-> tarvitaan rohkeutta, aktiivista kehittämisotetta ja joustavuutta-> on oltava muutosvalmiutta ja pystyttävä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita

– Miten turvataan osaamisen saatavuus ja ajanmukaisuus?-> turvataan opetuksen laatu ja tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet maan eri osissa

-> hyödynnetään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja digitalisaatiota-> tarvitaan yhteistyötä ja vahvempaa verkostoitumista ja vuorovaikutusta yritysten, työelämän ja korkeakoulujen kanssa-> vastataan jo työelämässä olevien koulutustarpeisiin laadukkaasti ja nopeasti, tarvitaanko uudenlaisia opetuksen järjestämistapoja?

– Miten vahvistetaan alueiden kilpailukykyä?-> vain kansainvälistyminen ja laadukas osaaminen turvaavat alueiden elinvoimaisuutta ja hyvinvointia pitkäjänteisesti-> verkostoitumisella ja yhteistyöllä sekä yhteisellä strategisella näkemykselläparempia tuloksia ja nopeammin käyttöön-> innovaatioista yrittäjyyttä

KORKEAKOULUT MUUTTUVASSA TOIMINTAKENTÄSSÄ

Tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan työelämän kehittämistä ja alueiden kilpailukykyä

– Miten innovaatiokeskittymistä vahvuutta ja kriittistä massaa osaamisen kehittämiseen?

-> edellyttää uudenlaisia yhteistyörakenteita sekä koulutuksen ja tk-toiminnan tiivistä yhteyttä

– Miten vahvistetaan alueiden työelämän ja palvelurakenteiden uudistamista?-> kaikille löytyy tilaa, painoalojen ja osaamiskärkien tunnistaminen ja terävöittäminen tärkeää-> oikeiden kumppanien löytäminen on tärkeää-> uusilla innovaatioilla voidaan tukea alueiden elinkeino- ja palvelurakenteiden uudistumista sekä alueiden kilpailukykyä-> vahvoilla korkeakouluyksiköillä paremmat edellytykset reagoida yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin tk-toiminnan keinoin ja monialaisuutta hyödyntäen-> miten ammattikorkeakoulun toiminta saadaan näkyväksi ja tunnetuksi sidosryhmille, yhden luukun periaate?

KORKEAKOULUT MUUTTUVASSA TOIMINTAKENTÄSSÄ

- Miten turvataan rahoituksen riittävyys?-> rakenteellinen uudistuminen->laatu ja vaikuttavuus sekä yhteistyö parantavat edellytyksiä hankkia kilpailtua rahoitusta-> tki-toiminnan laatua tulee vahvistaa-> Horizon 2020 ja kansainväliset rahoituslähteet

Korkeakouluista kiinnostavia työ- ja opiskeluympäristöjä– Mitä vielä?

->vetovoimainen koulutus ja tutkimus tekevät korkeakoulusta kiinnostavan opiskelu- ja työpaikan kansallisesti ja kansainvälisesti-> hyvä johto ja henkilöstöpolitiikka sitouttavat korkeakouluyhteisöön ja sen tavoitteisiin-> laadukas opetus kiinnostaa opiskelijoita ja kannustaa osaamisen kehittämiseen-> yhteiset kampusrakenteet luovat vuorovaikutusta ja innovatiivisia osaamiskeskittymiä, joilla paremmat edellytykset tk-toiminnassa ja vaikuttavuuden vahvistamisessa-> ajanmukaiset infrastruktuurit turvaavat opetuksen ja tk-toiminnan edellytykset