kouluhyvinvointi turku 1.4.2016

Kouluhyvinvointi – terveys ja turvallisuus

Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus

Turun yliopisto/OTUK, 1.4.2016

Matti RimpeläDosentti, Tampereen yliopisto

01.05.2023 Rimpelä: Kouluhyvinvoinnista 2

Pienillä investoinneilla lapsiperhepalvelujen

systeemiseen uudistumiseen

voidaan saavuttaa jopa 10 %:n säästö

kokonaiskustannuksissa – ja palvelut paranevat

KAKS-kunnallisalan kehittämisäätiön tutkimuksia 93/2015

http://www.kaks.fi/tutkimusjulkaisut

Liiteraportissa 24 kuntien kehitystarinaa, esim. Jyväskylän perusopetuksesta








Ajatuksiani löytyy myös:• Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL

Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä 2013. Sivut 17-47

• Rimpelä M. MITÄ ”HYVINVOINTITALOUS” TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta –lehti 2014/1:4-20 .

• Rimpelä M. Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? Kirjassa Särkelä R, ym. (toim.) Hyvinvointitalous. SOSTE. Helsinki 2014. Sivut 238-248.

• Rimpelä M. Kiista oppivelvollisuudesta kertoo rakenteellisesta välinpitämättömyydestä. Yhteiskuntapolitiikka 2014;79/5:560-68

• Rimpelä, M. Lapsipolitiikkaa ja lasten kuntapalvelujen kehittämistä 1980-luvulta 2010-luvulle: Miksi olemme epäonnistuneet? Kunnallistiet. Aikakausk.2015:3:255–272.


KoulukokemuksiaOmat koulut Pohjois-Satakunnassa• Kansakoulua neljä vuotta 1949-52 maaseudulla– Kaksiopettajainen kansakoulu, kävellen 3 km metsätietä

• Yhteiskoulua 9 vuotta 1952-61 asuen viikot koulupaikkakunnalla

Viisi lasta (neljä poikaa, nuorin tyttö)• Peruskouluja (Tre, Hki), steinerkoulu (Hki),

poikakoulu (Lontoo), Montessori –orientoinut (Göteborg), Svenska Samskolan (Tre)

Lapsenlapsia, neljä kouluiässä – peruskouluja/lukioita


Huomautus!

Yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi• Olen valmistellut esitykseni niin, että oletan

sen olevan relevantti riippumatta kuulijoiden ammatillisesta koulutuksesta ja toimialasta

• Ja lisäksi hieman pelkistäen ymmärrettävissä myös vanhemmille riippumatta heidän taustastaan– esitettäväksi esimerkiksi vanhempain illassa


Terveys ja turvallisuus• Henkilöstö vs. oppilaat• Työolot– Fyysinen

• Sisäilma• Ergonomia

– Psykososiaalinen: Vuorovaikutussuhteet• Henkilöstön sisällä, henkilöstön ja johdon välillä• Oppilaiden sisällä• Henkilöstö – oppilaat – vanhemmat – muu lähiyhteisö

– Terveyskasvatus -> oppilaat• Palvelut– Työsuojelu ja –työterveyshuolto– Oppilashuolto


Kouluhyvinvointi?Tuli sanastoon 1990-luvulla: Mitä tarkoittaa?– ”Hyväntuntuinen sana” siksi yleistynyt– Tuhansia tulkintoja, hankkeita ja projekteja– Merkityksetön hokema?

Mitä tarkoittaa ’Koulu’? Joutaako historiaan?Entä ’Hyvinvointi’? Tarvitaan analyyttistä keskustelua. Tänään keskityn lasten ja lapsiperheiden palvelujen ydinkysymyksiin Aluksi oman tulkintani viisi ydinteemaa, sitten yksityiskohtaisemmin


1. Miksi ’oppimiseen erikoistuneet instituutiot’ ovat tärkeitä?

Vähintään 9 vuotta, useimmiten 12 vuotta• valveilla oloajasta enemmän kuin kotona?

Suomi sijoittaa sukupolvien uusiutumiseen ennen lapsen 18 –ikävuotta • vuosittain 10-12 miljardia euroa,• keskimäärin 200 000 €/lapsi• koulutus: noin 8 000 €/oppilas/vuosi

• noin 6 miljardia euroa/vuosi• peruskoulujen henkilöstö: yli 40 000

Yli puolet lapsiperhepalvelujen

resursseistakoulutuksessa

Noin 75 % lapsiperhepalvelujen

resursseistavarhaiskasvatuksessa ja

koulutuksessaVajaa viidennes sote palveluissa


2a. Kaikille yhteisiä teesejä 2002! Pekki ja Tamminen: Lapsen ehdoilla. KAKS tutkimuksia, 2002)

• Paljon palveluja, missään lapsi ei ole kokonainen. • Perustehtävä on lapsen kanssa oleminen - > yhteinen

lapsikäsitys: ohjattava toimintaa, ja hallintoa• Palvelujen työkulttuurissa varmistettava työn ilo.• Alhaalta-ylöspäin kehittämisstrategia

– Lapsesta ja perheestä, ei neuvolasta, koulusta ja eikä päiväkodista!

• Varhaisen vastuunoton työtapa: – Jokainen ongelmia tai oireita näkevä puuttuu heti, tarvittaessa uudestaan. – Ensipuuttuja kokoaa yhdessä perheen kanssa vastuurenkaan mahdollisten

toimijatahojen keskuudesta lapsen ja perheen tueksi.

• Osallistuvassa auttamisessa lapsi ja hänen perheensä ovat mukana etsimässä hyviä tuen keinoja.


2b. Hyvinvointityön uusi ’olemus’• Ammatinharjoittamisesta ”systeemiseen

sensitiivisyyteen” (complexity theory)– ”sopeutuva tietointensiivinen palvelu

monimutkaistuvassa ympäristössä” (ks. Cynefin)

• Moniäänisyyden hyväksymistä • Tulevaisuuden toimintaympäristöjä:– ”Sinfoniaorkesteri, teatteri ja Porin Jazzin yöjamit?”– Yleisö (= perheet+lapset) ratkaisevat menestyksen

Yksin Yhteistyöstä

sopien Yhdessä tehden


3. Pahoinvoinnin ihmettelystä lasten ja perheiden

hyvinvoinnin vahvistamiseen!

Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan.Onneksi muutamat kiirehtivät yläjuoksulle • selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen, • rakentamaan heille turvallisempia elinoloja • opettamaan selviytymistä elämän karikoissa.


4. Oppimaan oppiminen on lapsen hyvinvoinnin ydin

Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu• oppimisen himo ja• oppimisen ilo.Aikuisten yhteinen ja koulun erityinen tehtävänä on varmistaa oppimisen ilon säilyminen ja vahvistuminen• riippumatta lapsen syntymäpääomasta

(biologinen + sosiaalinen)


5. Informationalismi (Himanen 2012)1. Vuorovaikutus muuttuu– Henkilökohtainen + sähköinen vuorovaikutus

2. Internet –avusteinen vuorovaikutus, koulutus/tuki/ hoito, R&D räjähtänyt– Poimintoja tutkimuksen avainsanoista:

• it-based services/monitoring/education/therapy,, technology-based education, technology-assisted psychotherapy, etc,

– Voimaperheet/TY:n lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Suomessa tienraivaajana

– Lähipalvelujen erityisen tuen välimatka supistuu– ”Kohtaamispaikaksi” fyysisen tilan rinnalle netti

3. Yksi ja yhteinen asiakastietojärjestelmä?4. Lapsiperhepalvelut jälkijunassa!!!


Mitä tarkoittaa ”moniäänisyys”?Sama havainto – useita tulkintoja

• Tulkinnat lähtevät usein ongelmista– Erikoistunut ammattihenkilöstö määrittelee ja

tunnistaa ongelmia– Ensin on tunnistettava ongelma ja sitten se

siirretään juuri tähän ongelmaan erikoistuneeseen ratkaisuun • ja myös ehkäisyyn

• Esimerkki: Lasten masentuneisuuden suhde koulumenestykseen


Keskivaikea/vaikea masentuneisuuslukuaineiden ka:n mukaan

8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat

-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-0

10

20

30

40

50

60

Series1Series2

Keskiarvo alle 7Joka toisella masentuneisuutta


Miten tulkitsemme?• ??Oppilaille ei riittävästi mielenterveyspalveluja?

– Lisää psykiatreja, psykologeja ja psykiatrisia erikoissairaanhoitajia… vai– ”natural mentoring”/”arkinen tuki”

• Google Scholar: Yli 10 000 osumaa• Läheinen aikuinen kuuntelee ja tukee

• Ei ole onnistumisen kokemuksia oppimisessa? Lisää oppimisen iloa:– myönteistä tukea oppimisessa varhaislapsuudesta alkaen– kotona ja myös varhaiskasvatuksessa– kannustavia oppimiskokemuksia haasteista riippumatta– oppimiseen erityistukea viimeistään 4-5 –vuotiaista alkaen


Toinen esimerkki: Lasten ikäsegmentointiLasten ryhmittelyä iän mukaan• Vakiintunut palvelujärjestelmä

– raskauden aika, 0-1, 2-6, 6, 7-13, 13-16, 16-17, 18-…• Keskimääräinen kehitys ikävuoden mukaan

– raskauden alusta->3-4, 4-8, 9-15, 16-19,…• Yksilöllisen kehityskulun mukaan

– Suuret erot kehityksessä, • 5-8 –vuotiaana usein 1-2 vuotta (peruskoulun alkaessa)• 11-14 –vuotiaan 3-4 vuotta (peruskoulun päättyessä)• Aikuistumisessa jopa enemmän (16 – 25 vuotta)

– Hitaasti/keskimäärin/nopeasti kehittyvät– Hidas/nopea kehitys ei ole välttämättä ’ongelma’, mutta siitä voi

tulla ongelma suhteessa kehitysyhteisöihin


Strateginen valinta: Ongelmia vaiko hyvinvoinnin vahvistamista

• Jospa hetkeksi unohtaisimme • huolen vyöhykkeet,• varhaisen puuttumisen• riskien tunnistamisen ja • ongelmien ennalta ehkäisyn

• Yhteinen ymmärrys lapsen luonnolliseen kehitykseen perustuvasta hyvinvoinnin vahvistamisesta - ilman ongelmien uhkaa?

• Seuraavassa ehdotuksia muutamiksi yhteisen ymmärryksen rakennuspuiksi


Rakennuspuita

1. Pärjäämiskyky (resilience)2. Perhe-ja lapsilähtöisyys3. Lapsen luonnollinen kehitys4. Sosioekologinen tulkintakehys5. Kasvatus ja kasvatuskumppanuus6. Rajasysteemi7. Hyvinvointioppiminen8. Elimistön ja mielen viestien tulkinta


1. Pärjäämiskyky”Resilience” -> runsas kv. kirjallisuus• Pärjääminen -> selviytyminen, palautuminen• Samaa juurta: Työkyky, oppimiskyky, opiskelukyky

• Ensin ”individual psycjolocical resilience”• Sitten perheen pärjäämiskyky/ ”family resilience”• Sovelletaan myös turvallisuuspolitiikassa, merenkulussa,…

• Testataan haasteissa, kriisitilanteissa – miten niistä selviydytään, palaudutaan ”tavalliseen arkeen”

Henkilön/yhteisön kyky selviytyä arjen haasteista ja kriiseistä

Mieluummin ilman erityistä asiakkuutta???


Pärjäämiskyvyn useita tasoja

Pärjäämiskyvyn monimutkainen/ kompleksinen systeemirakenne• Lapsen pärjäämiskyky• Perheen pärjäämiskyky• Asuinalueen pärjäämiskyky• Palvelujen pärjäämiskyky• Kunnan pärjäämiskyky• Suomen pärjäämiskyky• Ihmiskunnan pärjäämiskyky


Tärkeintä ei ole suojeleminen

vastoinkäymisiltä ja kriiseiltä vaan opettaminen selviytymään niistä sekä• ympäristön (fyysinen ja sosiaalinen)• palvelujen ja • muun tuen kehittäminen ja järjestäminen niin, että ne auttavat erilaisia lapsia ja perheitä palaamaan mahdollisimman pian hyvään arkeen


Perheen arjen hyvinvoinnin rakentajia

Perheen arki/

hyvinvointi

Perheenjäsenten elämänkulut

Vertaistuki

Toimeentulo Muut lähi-voimavarat

AsuminenSukulaiset

Työ

Perherakenne Perheenjäsenten hyvinvointi

Ammattipalvelut

Vyöhykkeet:Mikro-, meso- ja makrotasot

Aika

Perheen pärjäämiskyky/resilienssi (family resilience)


Kolme tuen ideaalityyppiä1. Rakenteellinen tuki

• Säännökset, yhdyskuntasuunnittelu, asuminen, liikenne, toimeentuloturva

2. Läheistuki • Perhe, sukulaiset, muu vertaistuki• Vapaaehtoistyö, järjestöt, yms.

3. Ammattipalvelut• Ammatilliset hyvinvointipalvelut

• Päätavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja tai pahoinvoinnin lievittäminen• Koulutus, liikunta, varhaiskasvatus,

sosiaalityö, perus- ja erikoisterveydenhuolto, yms.

• Välillisesti hyvinvointia edistävät• Kulttuuripalvelut, työvoimapalvelut, yms.

• Muut ammattipalvelut• Työvoima• Pankki• Yms

Peruskoulu onosa ammatillisiahyvinvointipalveluja


2. Perhe- ja lapsilähtöisyys

• Ei ”-keskeisyys”, vaan ”-lähtöisyys”– Toiminta voi olla perhekeskeistä, vaikka se ei ole

perhelähtöistä• Suuri joukko ammattihenkilöitä puuhastelee ja perhe on

keskiössä!– Perhelähtöisyys on välttämätön mutta ei riittävä

edellytys lapsilähtöisyydelle• ’Pyhäpuheesta’ analyyttiseen otteeseen– Sovelletuksia palveluyritysten markkinoinnin ja

johtamisen tutkimuksesta


’Asiakkaan aikakausi’(Talentum 2014)

Monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. • Asiakkaat eivät halua rajoittua tarjolla oleviin palvelukanaviin vaan

haluavat asioida omilla ehdoillaan -> henkilökohtaistettua palvelua.

Olennaista koko yrityksen matka asiakaslähtöisyyteen• Kaiken punaisena lankana ’asiakaskokemus’• Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ei riitä: Ratkaisevaa strategia ja

johtaminen, esim.– ”Asiakaskokemusjohtaja” johtoryhmään– Asiakaskokemusohjelma”

Palvelukilpailu laajenee• Hyvinvointipalvelujen asiakassuhteissa ammattihenkilöiden

valta vähenee ja luottamuksen merkitys kasvaa


Perhe/lapsilähtöisyyden ydinkäsitteistä

Perheen/lapsen kokemus

Perhe- ja lapsiläheisyys

Perhe- ja lapsiymmärrys/osaaminen

Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen yhdessä(’family/child dominant value creation’)

Palvelumuotoilu

Perheiden/lasten’segmentointi’!

Kotikäynnit,vertaisryhmät


Arvon yhteisluonti/asiakkaista innostuminen

• Pekin ja Tammisen teesit vs. palvelujohtamisen/ markkinoinnin tutkimus – yhteinen sanoma:

• Palvelulogiikka on erilaista kuin tavaralogiikka (’Consumer dominant value creation’ - Christer Grönroos/’Nordic school’/Hanken)

• ”Asiakaslähtöinen toiminta parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys

1. ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja 2. etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa 3. ennen kuin asiakas osaa sitä pyytää,…” (’Asiakkaan aikakausi’/Talentum 2014)


3. Sosioekologinen tulkinta

”Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä”

Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa

Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä!

Lapset ja nuoret ovat ”laumaeläimiä”, eivät asiakkaita


Bronfenbrenner:

Sosioekologinen tulkinta -> lapsen ’kehitysekosysteemi’ (kasvuympäristö)

Kehitysyhteisöjä


Lapsi varttuu aikuiseksikehitysekosysteemissä,

joka rakentuu useista rinnakkaisista kehitysyhteisöistä:

Perhe Asuinalue Päiväkoti KouluHarrastukset KatuMedia


Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän

• Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita!– Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta– Olenko hyväksytty? Kuulunko todella?

• Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi– Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja

nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut

Kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää


Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä

Perhe

Varhais-kasvatus

Palvelut

Koulu

Palvelujen päätehtävätukea kehitysyhteisöjä?-> Lapset/nuoret oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, …

Tavoitteeksierikoistuneiden asiakkuuksienvähentäminen

01.05.2023 Matti Rimpelä: Miten uudistasin ammatillisia hyvinvointipalveluja?

34

4. Kohtaamisten kokonaisuus -> Rajasysteemi:

Värit – sektoreita, palvelukoko-naisuuksia: Johtamisen ydin keskittyy kohtaamisiin: Millainen kokonaisuus rakentuu 1) rinnakkaisista kohtaamisesta, ja 2) kaikista kohtaamisista ajan myötä?

01.05.2023 Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen uudistamisessa

35

Sosioekologinen tulkinta

Kaksi ’ekosysteemiä’ ja ’rajasysteemi’Perheen Rajasysteemi Ammattiavunekosysteemi ekosysteemi

Perheen/lapsen

arki

Ammatilliset palvelut

Valtion-ohjaus

Sektorirajat

Rakenteellinen tuki

Läheistuki


5. Miten teemme lapsen luonnollisen kehityksen näkyväksi?

• Suunnitelmallinen ja yksi ja yhteinen lapsiperheen ja lapsen arviointi ja suunnitelma– Yksikköinä sekä lapsiperhe että lapsi

• Vertailukelpoisia menetelmiä– lapsen yksilöllinen kehitys + väestöseuranta

• Esimerkiksi nelivuotiaasta alkaen– SDQ/Vahvuudet ja vaikeudet, ks. Jyväskylä– EDI/Varhaiskehityksen seurantaindeksi, Unicef


Unicef 2013Early Development Instrument (EDI)

• “Varhaiskehityksen seurantamenetelmä”– Kanadassa ja Australiassa seurataan

suunnitelmallisesti lasten varhaista kehitystä• Opettaja arvio ekalukuvuoden puolivälissä 5-

vuotiaiden lasten kehitystä • 100 kysymystä, noin 20 minuuttia/lapsi:

• terveys ja hyvinvointi, • sosiaalinen kompetenssi, • emotionaallinen kypsyys, • kognitiivinen kehitys ja • puhuminen


Palvelujen perustaksi: Lapsen luonnollinen kehitys aikuiseksi

• Palvelujen/toiminnan ikäsegmentointi kahdesta suunnasta– Keskimääräisen kronologisen iän kehitysvaiheet– Luonnollisen kehitysvaihtelun ymmärtäminen ja

hyväksyminen• Yhdistäisin neuvolat, varhaiskasvatuksen,

esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä näiden ikäkausien soten yleisen tuen palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi– Oppivelvollisuus 5-vuotiaana– Luokkamuotoiseen kouluun yksilöllisen kehityksen

mukaan, keskimäärin 9. ikävuodesta alkaen


Opettamisesta valmentamiseen?

• Yleinen lapsi/perheymmärrys eivät riitä– Yleisen ja erityisen viisas tasapaino!

• Yleisen soveltaminen yksittäisen lapseen edellyttää hänen tilanteensa ja kehitysvaiheensa tunnistamista ja ymmärtämistä

• Vrt. urheiluvalmennus: Osaanko ehdottaa juuri tähän tilanteeseen ja kehitysvaiheeseen sopivia ohjeita/oikeita ”harjoitteita”?


6. Kasvatus ja kasvatuskumppanuus

• Pitkä linja 1970-luvulta tähän päivään• Perhekasvatus ja kotikasvatuksen tukeminen

muuttuivat vanhemmuuden kritiikiksi ja välittämiseksi, siis moraali- ja tunnepuheeksi

• Palaaminen tältä harharetkeltä uudelleen kasvatusosaamisen vahvistamiseen kaikissa kehitysyhteisöissä


1974: Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma

• Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt oma-aloitteisuuden varaan, tukea vähän kun usein lähisukulaiset kaukana ja joukkotiedotuksen sanoma ristiriitaista. • Kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja

nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään.”


1974: Lapsipoliittinen ohjelma/MLL• Pitkäaikainen myönteisten

kasvatusmenetelmien kampanja antamaan malleja kasvatusongelmiin erilaisissa tilanteissa.• Neuvolatoiminta, päivähoito sekä muu

valistus- ja ohjaustoiminta joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi. • Koulutukseen perhekasvatusta (tietoa

lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta)


Vanhemmuus ja välittäminen vai kasvatus?

• Vanhemmuus ja välittäminen lasten hyvinvointikeskustelun/tutkimuksen ydinkäsitteeksi 1990-luvulla• Suuret teemat 2000-luvulla– ”Vanhemmuus hukassa”– ”Kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle, koululle,

päivähoidolle”– ”Jos välittäisimme enemmän, ongelmia olisi

vähemmän”

Väitän: Olemme olleet harhapoluilla!


Kasvatuksesta vanhemmuuteen• Perhekasvatuksen kritiikki voimistui 1980-luvulla

– perheen autonomia vs. ammattihenkilöiden tuki kotikasvatukselle• 1990-luvulla

– varhaiskasvatuksessa kotien tukemisesta -> vanhempien ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen

– perusopetuksen opetussuunnitelmasta poistui perhekasvatus ja kasvatus sanaparista ’kasvatus ja opetus’

– ’kasvatus’ siirrettiin opettajajohtoisten luokkatilanteiden ulkopuolelle, esim. kerhotoimintaan ja oppilashuoltoon.

• Kasvatuksen sijasta huomio kohdistui vanhemmuuden arviointiin ja tukemiseksi– ’Vanhemmuus hukassa’, ’kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle’, yms.


Hukkuiko vanhemmuus 1990-luvulla?

• Ei, vanhemmuus vahvistui jatkuvasti– Lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta tiedettiin

enemmän, kuritusväkivalta vähentyi, isät enemmän mukana lasten elämässä, yms

• Mutta, vanhemmuus muuttui vaikeammaksi– 1970 –luvun vanhemmuus ei riittänyt 1990-luvulla– Jos vanhemmat eivät osanneet tai/ja eivät jaksaneet,

lapsen kehitys vaarantui enemmän kuin aikaisemmin• Peruspalvelut samanaikaisesti sekä rapautuivat

että vetäytyivät kasvatusvastuusta


Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosiraportti 2012.

• ”…vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammattiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuutta koskeva huoli.

• Osa apua hakeneista vanhemmista kokee, ettei viranomaisilla ole keinoja auttaa heitä. • Pahimmillaan kohtaamiset ammattilaisten

kanssa ovat lisänneet vanhempien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita.


Vanhemmuuden kritiikki ja välittämisen korostaminen johtivat harhaan

• Jokainen isä ja äiti pohtii:– Osaanko kasvattaa viisaasti?– Onko vanhemmuuteni ’hukassa’ ?– Enkä välitäkään riittävästi/oikein?

• Vanhemmuuden kritiikki kohdistuu herkkään kohtaan: Olenko epäonnistumassa isänä/äitinä?

• Osaamisesta moraaliin ja tunteisiin• Tukemisesta ja vahvistumista syyllistämiseen ja

syyllistymiseen


’Vanhemmuus on ominaisuus, kasvatus opittua osaamista’

• ’Viisaasta vuorovaikutuksesta lapsen kanssa’ eli kasvatuksesta on kertynyt runsaasti yleistettävää tutkimustietoa– esim. ’Ihmeelliset vuodet’ ja ’Voimaperheet’

• Yhdistäisin 1900-luvun perhekasvatuksen ja 2000-luvun alun kasvatuskumppanuuden päivitettynä tukemaan kaikkia kasvattajia

• Jättäisin vanhemmuuden kritiikin vuosituhannen vaihteen harharetkeksi

• Kasvatus on kehitysyhteisöjen yhteinen tehtävä– Välittämisestä osaamiseen

• Kasvatusosaaminen omassa kehitysyhteisössä• Kotikasvatuksen tukeminen kehitysyhteisöjen ammattihenkilöiden

osaamisalueeksi ja tehtäväksi


Mistä kasvatus rakentuu??”Välittäminen”

Sitoutuminen Osaaminen

Jaksaminen


Kasvatuksen ydinteeemojaSitoutuminen Osaaminen

Luottamus Valta Kasvatus

Jaksaminen


Monimuotoista kasvatusvalmennusta kaikille kasvattajille

• Uusia mahdollisuuksia uuden teknologialla• Voimaperheet –tutkimusohjelma/

Turun lastenpsykiatrian tutkimuskeskus– Nettiopintojaksoja + puhelinvalmennusta– Esimerkkejä sisällöistä:

• Positiivinen seuraus motivoi niin lapsia kuin aikuisiakin paremmin kuin rangaistuksen tai haukutuksi tulemisen uhka.

• Lievän (vaarattoman) häiriökäyttäytymisen huomiotta jättäminen.


7. Hyvinvointioppiminen• Hyvinvointia – ja pahoinvointia –

opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen.• Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä,

jatkuu yli koko elämänkulun• Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat,

ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia (”oppivat organisaatiot”)


Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä?

Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi• Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat• Esim. nuoret auditorioon ja guru puhuu

huumeistaOppiminen antaa realistisemman perustan• Terveysoppimiseen ainakin 10 ”oppituntia!– Mieluummin 20-30!


Mitä on hyvinvointiosaaminen?”Hyvinvointioppimisen oppiaineet”

1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja

sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin

arviointi/tulkinta4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset, esim.

• Arjen rytmit/ajankäyttö • Liikkuminen• Ruokailu • Uni, lepo, rentoutuminen• Itsehoito


Sosiaalisesta pätevyydestäHalu ja kyky:

1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre

2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta”

Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)


Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista?

• Hyvä käytös ei ole läheskään aina yksilöllinen taito: • Hyvän käytöksen sisältö

sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012


Sosiaalinen tilanne säätelee vuorovaikutusta

Lapsen maine ryhmässä säätelee, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana-> sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä


Mitä tehdään, kun sosiaalinen kehitys on viivästynyt?

”Voimaperheet”• Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus• http://www.med.utu.fi/sivustot/voimaperheet/

Käytöshäiriö ei – ainakaan aluksi - ole ”lapsen aivoissa” vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutuksessa

Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen

http://www.med.utu.fi/sivustot/voimaperheet/




8. Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta

Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä –tilastaan, –tasapainostaan, –voinnistaan


Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto

Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi

Kuormitus Lepo

TietoisuusHavaitseminen

TulkintaSanoittaminen

Toiminta

Mielen ja elimistön viestit

Mielialakemia:Päihteet,tupakointi, piristeet,lääkkeet

Läheiset aikuiset

Vaistonvarainentulkinta

4.

1.

2.

3.


Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan?

13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla:

”Miehet kuolevat nuorina, mutta

naiset kärsivät enemmän!”


Viestini ei ollut uusi”Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta...viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi he putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia

elinoloja ja 3. opettamaan selviytymistä elämän

karikoissa.”


Kiitos mielenkiinnosta!

[email protected]

kouluhyvinvointi turku 1.4.2016

Education