kotkan–haminan seudun strateginen yleiskaava · 2020. 4. 21. · kotkan–haminan seudun...

KOTKA HAMINA PYHTÄÄ VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN VAIHEYLEISKAAVA

SELOSTUS9.11.2018

Selostus liittyy 9.11.2018 päivättyyn vaiheyleiskaavakarttaan.

Selostusta on korjattu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksenoikaisukehotusten 27.9.2018 (Kotka) ja 16.10.2018 (Hamina) johdosta.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA i

YHTEYSTIEDOT

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN KUNNATKEHITTÄMISYHTIÖ CURSOR

KAAVOITUSKONSULTTIRAMBOLL FINLAND OY

ELINKEINOELÄMÄCAPFUL OY

Kotkan kaupunki/Markku Hannonenp. 0400 760 [email protected]

Haminan kaupunki/Vesa Pohjolap. 040 556 [email protected]

Pyhtään kunta/Pirjo Koprap. 040 832 [email protected]

Virolahden ja Miehikkälän kunnat/Markku Uskip. 050 389 [email protected]

Cursor Oy/Toomas Lybeckp. 040 190 [email protected]

Ramboll Finland OyMaankäyttöSäterinkatu 6 (PL 25)02601 Espoo

Pasi RajalaProjektipäällikkö 31.5.2016 astip. 040 [email protected]

Iris BromanProjektipäällikkö 1.6.2016 alkaenp. 040 [email protected]

Juha Riihirantap. 050 312 [email protected]

Muu työryhmä:

Maisema ja kulttuuriympäristö:Mariikka Manninen(30.11.2016 asti)

Liikenne:Jukka Räsänenp. 040 357 [email protected]

Capful Oy LtdEteläesplanadi 2200100 Helsinki

Kimmo Kivinenp. 050 540 [email protected]

Lotta Takalap. 044 377 [email protected]

mailto:[email protected]











KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA1

SISÄLLYSLUETTELO

1 Esipuhe ................................................................................................. 4

2 Yhteenveto ........................................................................................... 5

OSA I: LÄHTÖKOHDAT ................................................................................... 7

3 Suunnittelualue ..................................................................................... 8

4 Suunnittelun lähtökohdat ..................................................................... 9

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ..................................... 9

4.2 Seudun keskeiset strategiat ........................................................... 9

4.2.1 Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 ........................10

4.2.2 Kaakon suunta -Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040 .12

4.2.3 Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 ..............................13

4.2.4 Kymenlaakson liikennestrategia 2035 ...................................14

4.2.5 Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019 ........16

4.3 Maakuntakaava ............................................................................19

4.4 Voimassa ja vireillä olevat kuntien kaavat .....................................23

4.4.1 Yleiskaavat ja asemakaavat ...................................................23

4.5 Suunnittelualueen yleiskuvaus......................................................26

4.5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne ..................................................26

4.5.2 Keskusverkko ........................................................................26

4.5.3 Väestö ..................................................................................28

4.5.4 Asuminen ja palvelut ............................................................29

4.5.5 Elinkeinoelämä ja työpaikat ..................................................33

4.5.6 Kauppa .................................................................................37

4.5.7 Maisema ja kulttuuriympäristö .............................................39

4.5.8 Sini-viherrakenne ..................................................................46

4.5.9 Liikenne ............................................................................... 46

OSA II: YLEISKAAVA ..................................................................................... 51

5 Yleiskaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet .................................. 52

6 Suunnitteluprosessin vaiheet............................................................... 54

7 Kehittämismallit .................................................................................. 56

7.1 Laatimisperiaatteet ...................................................................... 56

7.2 Matkailuun pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli(kehittämismalli 1) .................................................................................. 56

7.3 Uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoalueisiin ja logistiikkaanpohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (kehittämismalli 2) .......... 57

7.4 Keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palveluihinpohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (kehittämismalli 3) .......... 58

7.5 Linjaratkaisu ................................................................................ 59

7.5.1 Kotkan–Haminan seudun yleiskaavoitusta ohjaavat yleisetperiaatteet (ns. läpileikkaavat teemat) ................................................ 60

7.5.2 Asuminen ja palvelut – ”vetovoima”..................................... 60

7.5.3 Elinkeinoelämä – ”kilpailukyky” ............................................ 61

7.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä kestävä liikkuminen .......... 61

8 Yleiskaava ............................................................................................ 63

8.1 Yleiskaavan luonteesta................................................................. 63

8.2 Yleiskaavan strateginen sisältö ..................................................... 64

8.3 Luonnosvaiheessa saatu palaute .................................................. 65

8.3.1 Lausunnot ............................................................................ 65

8.3.2 Mielipiteet ........................................................................... 66

8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset............................................ 66

8.5 Ehdotusvaiheessa saatu palaute .................................................. 66


8.6 Hyväksymisvaiheessa tehdyt tarkistukset .....................................67

8.7 Yleismääräykset ............................................................................67

8.8 Alue- ja yhdyskuntarakenne, kestävä liikkuminen .........................68

8.8.1 Taajamatoimintojen alueet ...................................................68

8.8.2 Liikenneverkko ......................................................................69

8.8.3 Joukkoliikenne ......................................................................69

8.8.4 Kävely ja pyöräily ..................................................................70

8.8.5 Yhteystarpeet .......................................................................71

8.8.6 Viherverkko ..........................................................................71

8.9 Keskustat ja kaupunkikehittäminen ..............................................71

8.10 Asuminen ja palvelut ....................................................................72

8.11 Elinkeinoelämä .............................................................................72

8.11.1 Teollisuus, logistiikka, tuotanto ja satamat ............................72

8.11.2 Matkailu ja virkistys ..............................................................75

8.11.3 Kauppa ja työpaikat ..............................................................76

8.12 Maisema ja kulttuuriympäristö .....................................................77

9 Vaikutusten arviointi ............................................................................78

9.1 Taustaa ........................................................................................78

9.2 Yleiskaavan suhde maakuntakaavaan ...........................................78

9.2.1 Kokonaisratkaisu ja mitoitus .................................................79

9.2.2 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella eivät jäävoimaan .............................................................................................80

9.2.3 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella jäävätvoimaan .............................................................................................82

9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kestäväänliikkumiseen .............................................................................................84

9.3.1 Kehityskuvatyön yhteydessä (Kaakon suunta) tehty vaikutustenarviointi ............................................................................................ 84

9.3.2 Kasvu sisäänpäin .................................................................. 85

9.3.3 Rantojen ja saariston vetovoimaan perustuvayhdyskuntarakenteen kehittäminen .................................................... 85

9.3.4 Kestävän liikkumisen edistäminen ja tulevaisuudenliikkumismuodot .................................................................................. 86

9.3.5 Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen . 87

9.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn (Capful) .............. 88

9.4.1 Elinkeinostrategia................................................................. 88

9.4.2 Teollisuus, logistiikka, tuotanto ............................................ 90

9.4.3 Matkailu ............................................................................... 92

9.4.4 Kaupunkikehittäminen ja kauppa ......................................... 93

9.5 Vaikutukset asumiseen ja palveluihin ........................................... 94

9.5.1 Kaupunkikeskustojen merkityksen vahvistaminen ................ 94

9.5.2 Lähipalvelujen säilymistä tukevat asumisen alueet ............... 95

9.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön .. .................................................................................................... 95

9.7 Vaikutukset Natura 2000 -alueisiin ............................................... 97

10 Toteuttaminen ja seuranta ................................................................ 103

11 Lähteet .............................................................................................. 104


LIITTEET

Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaLiite 2. RantarataselvitysLiite 3. Elinkeinoelämän näkökulma yleiskaavaluonnokseenLiite 4. Kotkan–Haminan seudun energiavahvuuksien ja -lähtökohtien huomi-

ointi strategisessa yleiskaavassaLiite 5. Natura 2000 -alueetLiite 6. KokonaissuunnitelmaLiite 7. Toteuttamisohjelma, muutosalueetLiite 8. Viranomaisneuvottelujen muistiot 7.10.2015 ja 7.6.2017Liite 9. Yhteenveto kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuk-

sista sekä niihin laaditut vastineet


1 Esipuhe

Kotkan–Haminan seutu muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekäPyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnista. Seudun kunnat tekevät yhteis-työtä monella saralla, yhteistyötä luotsaa seutuvaltuusto.

Paras-lain mukainen kaupunkiseutusuunnittelu aloitettiin Kotkan–Haminanseudulla 2007. Samana vuonna tehtiin päätökset seudun kehityskuvan ja stra-tegisen yleiskaavan laatimisesta. Vuosina 2010–2012 suunnittelua toteutettiinKaakon suunta -hankkeen kautta laatimalla seudun kehityskuva 2040 ja seu-dullisen suunnittelun toimintamalli. Kehityskuva kuvaa kuntien yhteistä tahto-tilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta ja periaatteista pit-källä tähtäimellä. Seutuvaltuusto hyväksyi kehityskuvan ja toimintamallin14.6.2012. Kaikki seudun kunnat hyväksyivät kehityskuvan vuoden 2012 ai-kana.

Cursor Oy:n toimesta toteutettiin tammikuusta 2015 syyskuun loppuun 2017Etelä-Kymenlaakson kuntien (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä)yhteinen EAKR-rahoitteinen South-East Leveraging Livelihood -hanke (SELL).Hankkeen puitteissa laadittiin Kotkan–Haminan seudullinen kokonaissuunni-telma ja toteuttamisohjelma. Kokonaissuunnitelmasta laadittiin edelleen eh-dotus seudun strategiseksi vaiheyleiskaavaksi kuntien toimesta. Strategisessavaiheyleiskaavassa konkretisoidaan, miten kehityskuvassa esitetyt periaatteetviedään käytännön toiminnan tasolle ja mitä maankäyttöön, asumiseen ja lii-kenteeseen liittyviä kysymyksiä seudun kuntien tulisi ratkaista, jotta seudunkehitystä voidaan ohjata tavoitteiden mukaiseen suuntaan tulevaisuudessa.SEL -hankkeessa korostuivat elinkeinojen kehittäminen ja investointien edistä-minen ja niiden kytkentä maankäytön suunnitteluun. Seudullinen yleiskaavatukee sekä kuntien omaa suunnittelua, että maakuntakaavoitusta.

Seudun yleiskaavan laatiminen perustuu paikallisiin lähtökohtiin ja seudunkunnista nouseviin tarpeisiin. Tärkeimmät asiakokonaisuudet ovat:

A. Kaakon suunta – Kotkan–Haminan seudun kehityskuvan tarkentaminen jakäytäntöön vieminenB. Asumisen kehittäminen ja kaupunkirakenteen vaihtoehtojen tutkiminenC. Kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminenD. Maaseutumaisten alueiden kehittäminen

Lähtökohtaisesti ei ole ollut tarkoitus laatia MRL:n mukaista yhteistä yleiskaa-vaa, vaan strateginen yleiskaava, josta tehdään osallistuvissa kunnissa viisi eril-listä hyväksymispäätöstä, kukin kunta oman alueensa osalta. Valmisteluvai-heen tuloksena syntyi yksi seudullinen yleiskaavaluonnos, joka ehdotusvai-heessa eriytettiin kuntakohtaisiksi yleiskaavaehdotuksiksi.

Käytännön suunnittelutyötä on ohjannut Kotkan–Haminan kaupunkiseudunseutusuunnittelutyöryhmä (KASSU-ryhmä), jossa on kuntien edustus. KAS-SUsta asiat etenevät seutuvaliokuntaan ja sieltä edelleen seutuvaltuustoon,joka on seudullinen päätöksentekoelin. Seututasolla tehtävät päätökset käsi-tellään myös kunnissa. Tavoitteena on, että yleiskaava on hyväksytty kaikissakunnissa vuoden 2018 aikana.


2 Yhteenveto

Yleiskaava tarkentaa ja toteuttaa seudun kehityskuvaa 2040 (Kaakon suunta),jonka seudun kunnat ovat hyväksyneet vuonna 2012. Kehityskuva kuvaa kun-tien yhteistä tahtotilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta japeriaatteista pitkällä tähtäimellä. Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’isokuva’ on siten määritelty kehityskuvavaiheessa ja kehityskuvan linjaukset ovatkeskeisiä yleiskaavan laatimisen lähtökohtia.

Kehityskuvassa todetaan yhdyskuntarakenteen kehittämisestä seuraavaa:

”Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Jos yhdys-kuntarakennetta on silti laajennettava, on

· laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitusti· laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuutta· laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle.”

Yleiskaavassa kasvun sijoittamisessa on ensisijaisesti pyritty kehityskuvan lin-jausten mukaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentä-miseen. Samalla on pyritty vahvistamaan asutusta, palveluja ja työpaikkoja si-sältävää, toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta keskustoissa japalvelukeskuksissa. Tavoitteena on ollut edistää ihmisläheisen, taloudellisen,kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistäsuunnittelemalla maankäyttö tukemaan lähipalveluja, jalankulkua, pyöräilyä jajoukkoliikennettä.

Yleiskaavassa pyritään voimistamaan alueiden erilaisuutta ja niitä ominaispiir-teitä, joista alueen identiteetti muodostuu. Siten voidaan löytää alueiden jakuntien roolit ja profiilit osana kaupunkiseudun monimuotoista kokonaisuuttaja strategista kehittämistä. Tavoitteena on, että Kotkan–Haminan seutu muo-dostuu jatkossa omaleimaisista ja sitä kautta eri tavoin vetovoimaisista osa-alueista, jotka yhdessä muodostavat loogisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden.

Samalla kehitetään koko seudun vetovoimaa, parannetaan rakennetun ympä-ristön laatua ja huomioidaan ympäristötekijöiden kasvava merkitys alueidenvälisessä kilpailussa.

Kaupunkiseudun vetovoiman lisäämiseksi yleiskaavaratkaisussa on panostettumerellisen kaupunkiympäristön luomiseen mm. rantavyöhykkeen harkitulla jamonipuolisella käyttöönotolla. Asukkaille tarjotaan sekä urbaania merikau-punkia että merellistä pientaloasumista lähellä peruspalveluja. Kaavamäärä-yksin varmistetaan, että uudet ja tiivistyvät asuinalueet voidaan toteuttaa riit-tävän tehokkaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan toteuttaa joukkoliiken-netarjonta.

Yleiskaavassa on osoitettu kehittämismerkintöjä, joilla turvataan pitkän aika-välin laajenemissuunnat. Kaavamääräyksin on varmistettu, että nykyisten taa-jamien tiivistämis- ja laajenemisvara hyödynnetään ennen uusien alueidenkäyttöönottoa. Esimerkiksi Kotkan, Haminan ja Pyhtään Siltakylän kasvu suun-nataan ensisijaisesti rakenteen sisään. Kun taajamien tiivistämisvara on hyö-dynnetty, varaudutaan pitkällä aikavälillä myös siihen, että rakenne voi laajen-tua olemassa olevan infrastruktuurin ja joukkoliikenteen länsi-itä-suuntaisenkehittämiskäytävän varressa.

Strategisuus näyttäytyy yleiskaavassa myös taajamatoimintojen luokittelussa.Intensiiviset taajamatoimintojen alueet kytkeytyvät joukkoliikenteen keskei-seen kehittämiskäytävään, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyistäja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Kasvua ohjataan tälle joukkoliikenne-vyöhykkeelle sekä palvelukeskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen lähi-palveluja tukien.

Elinkeinoelämän osalta lähtökohtana on ollut yleiskaavan joustavuus sekä po-sitiivinen lähestyminen elinkeinoelämän muutoksiin. Avainsanana on ’mah-dollistaminen’. Yleiskaavan pitää kestää aikaa ja mahdollistaa seudun elinkei-noelämän kehittyminen erilaiset skenaariot huomioiden. Yleiskaavalla varau-dutaan riittävin aluevarauksin seudun kilpailukyvyn lisäämiseen. Lisäksi yleis-kaavan tulee tukea toisistaan hyötyvien toimijoiden keskinäisiä synergioita (si-joitusratkaisut, yrityspuistot, sivutuotteiden hyödyntäminen jne).


Yleiskaava mahdollistaa sekä nykyisten yritysten toimintaedellytysten kehitty-misen että uusien yritysten ja työpaikkojen sijoittumisen seudulle. Ratkaiseviatekijöitä kehityksessä ovat yritys- ja työpaikka-alueiden laajuus (riittävä mitoi-tus isojenkin yritysten tarpeisiin), monipuolisuus (mahdollisimman vähän ra-joitteita eri toimintojen sijoittumiselle ja luonteeltaan erityyppiset alueet)sekä alueellinen sijoittuminen ja suhde muuhun alueidenkäyttöön. Nämä an-tavat mahdollisuuden yritystoiminnan määrälliseen, laadulliseen ja sijainnil-taan tarkoituksenmukaiseen kehittymiseen.

Yleiskaavaa lähdettiin laatimaan kokonaissuunnitelmana (kehittämisalus-tana), joka sisälsi valmisteluvaiheessa paljon oikeusvaikutuksettomia merkin-töjä ja suosituksia. Ehdotusvaiheessa merkinnöistä kuitenkin saadun palaut-teen perusteella eroteltiin juridinen, oikeusvaikutteinen osa kaavaksi. Koko-naissuunnitelma on esitetty selostuksen liitteenä ja siinä on osoitettu mm. yri-tys- ja työpaikka-alueiden toiminnallinen profilointi. Profilointia voidaan myö-hemmin hyödyntää sekä jatkosuunnittelussa että alueiden markkinoinnissauusille yrityksille.

Elinkeinostrategiassa ja yleiskaavan linjaratkaisussa esitetyt ja yleiskaavanmahdollistamat huomattavat kasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisenvaiheistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toteuttamisohjelmassa tuo-daan esiin yleiskaavan keskeisimmät muutosalueet ja esitetään muutosta edis-täviä toimenpiteitä sekä vaiheittain toteuttamisen periaatteet.

Keskeinen osa yleiskaavaa ovat yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen kes-kittyvät kaavamääräykset, joissa kuvataan seudun laadulliseen ja sisällölliseenkehittämiseen liittyvät periaatteet. Strateginen sisältö koostuu siis sekä kaava-merkintöjen (kaavakartan) että kaavamääräysten muodostamasta kokonai-suudesta, jota kaavaselostus toteuttamisohjelmineen selittää.

Toteuttamisohjelma on yleiskaavaa täydentävä asiakirja, jonka uudistamisai-kataulu on strategista yleiskaavaa tiuhempi. Toteuttamisohjelmassa tuodaanesiin yleiskaavan keskeisimmät muutosalueet ja esitetään muutosta edistäviätoimenpiteitä sekä vaiheittain toteuttamisen periaatteet.


OSA I: LÄHTÖKOHDAT


3 Suunnittelualue

Kotkan–Haminan seutu sijaitsee Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson maakun-nassa. Seutuun kuuluvat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä Kot-kan ja Haminan kaupungit. Yhtenäinen kaupunkivyöhyke ulottuu Pyhtään Sil-takylästä Kotkan keskustan ja Karhulan kautta Haminaan. Tärkeimpiä keskuk-sia yhtenäisen kaupunkivyöhykkeen ulkopuolella ovat Pyhtään, Virolahden jaMiehikkälän kuntakeskukset ja ilmettä rikastavat perinteiset maaseutukylät.

Kotkan–Haminan seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkau-punkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seutu on keskeinenosa Pohjoista kasvuvyöhykettä. Seudun imago on vahvasti merihenkinen. Sa-tamatoiminta ja logistiset yhteydet ovat alueen elinkeinoelämän kivijalka. Tu-levaisuudessa seudun elinkeinoelämässä korostuvat vahvemmin myös mat-kailu, kauppa ja digitaalinen liiketoiminta.

Asukasmäärältään seutu kuuluu Suomen keskisuurten kaupunkiseutujen jouk-koon. Seudun asukasluku on vakiintunut 2000-luvulla noin 90 000 asukkaa-seen vuosituhannen vaihtumista edeltäneen väestön vähenemisen jälkeen.

Lähde: Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040. Kuva 1. Suunnittelualue osana Kymenlaakson maakuntaa.


4 Suunnittelun lähtökohdat

Tähän lukuun on koottu suunnittelua koskevia lähtökohtia, jotka on jäsenneltyvaltakunnallisiin ja maakunnallisiin alueidenkäyttöä koskeviin linjauksiin; seu-dullisiin suunnitelmiin, selvityksiin ja hankkeisiin; kaupunkien omiin tavoittei-siin, strategioihin ja yleiskaavoihin sekä paikallisiin lähtökohtiin.

Lähtökohdat -luku on ilman painotuksia ja arvotuksia laadittu kooste suunnit-telun kannalta merkittävimmiksi katsotuista selvityksistä ja suunnitelmista,joita suunnittelualueelle on ajan saatossa laadittu lukuisa määrä. Ne ovat tark-kuudeltaan ja tyyliltään erilaisia, eritasoisia, eri tarkoituksiin ja eri aikoina teh-tyjä selvityksiä, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia, osin vanhentuneitakin.Ne kuvaavat kuitenkin kokonaisuutena hyvin yleiskaavan lähtötilannetta.

Perusselvitysaineiston ja muun lähtötietoaineiston merkitys on analysoitusuunnittelun yhteydessä. Kotkan–Haminan seudun strategisessa yleiskaavassatehty suunnitteluratkaisu lopulta kertoo sen, mikä merkitys eri lähtökohdilleon annettu ja mikä seudun strategisessa suunnittelussa on nähty olennaiseksija tärkeäksi.

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueiden-käyttötavoitteet (VAT) määrittävät alueidenkäyttöä koskevat linjaukset, jotkaon otettava huomioon kaikkialla Suomessa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on ny-kyistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Tarkistetuissa tavoitteissa onkiinnitetty erityistä huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liiken-nemäärien hillintään. Eheyttämisellä tarkoitetaan sekä yhdyskuntien raken-teellista että ympäristön laadullista eheyttämistä. Eheä yhdyskuntarakenne onavain kestävään alueidenkäyttöön, millä tarkoitetaan yhdyskuntien ja elinym-päristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa tavoit-teissa mainitaan erityisesti kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttämisen tarve.Vakavin huomio tulee kiinnittää kaupunkiseutujen reuna-alueiden yhä hajaan-tuvampaan asutusrakenteeseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-den mukaan kaupunkiseutujen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohtieheytymistä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta. Haaste koskee niin asutuksen,palvelujen kuin työpaikkojenkin sijaintiratkaisuja.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat kaupunkiseudulla tehtä-välle strategiselle suunnittelutyölle viralliset vaatimukset ja kansalliset tavoit-teet.

Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit-teet, jotka tulivat voimaan 1.4.2018. Siirtymäsäännöksen mukaisesti tähänkaavaan sovelletaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 2008.

Lähteet: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidentarkistamisesta 13.11.2008, Ympäristöministeriö: Tulevaisuuden alueidenkäy-töstä päätetään nyt.

4.2 Seudun keskeiset strategiat

Kymenlaaksossa ja Kotkan–Haminan seudulla on viime vuosina laadittu useitaseudun elinvoiman lisäämiseen tähtääviä strategioita:

· Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021· Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017: Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhyk-

keeltä· Kaakon suunta – Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040· Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035· Kymenlaakson liikennestrategia 2035· Kaakko kasvuun, Kaakon kasvuohjelma vuosille 2013-2017· Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019· Kotkan–Haminan seudun seutustrategia 2010–2015


· Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia 2016-2020 (KYMRIS-3):kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen alueellisien vahvuuksien pohjalta tutki-mus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä

· Kotkan – Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategia2011 - 2015 ja sen päivitys 2016

· Kaakon Rannikon luontomatkailustrategia 2020· Kotkan–Haminan seudun risteilijäliiketoiminnan strategia 2014 – 2020· Kotkan – Haminan seudun uusiutuvan teollisuuden ja logistiikan kehittä-

misstrategia 2020· Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020· Kymenlaakson luonnonvarastrategia 2011-2020

4.2.1 Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021

Ohjelma sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa mää-ritellyn maakuntasuunnitelman että aluekehityslaissa määritellyn maakunta-ohjelman.

Maakuntasuunnitelma 2040

Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, joka onpohjana sekä maakuntakaavoitukselle että maakuntaohjelmalle.

Aluerakenteen 2040 osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan seuraavaa:

Kymenlaakso on kansainvälinen vuorovaikutusalue Helsingin ja Pietarin met-ropolialueiden kainalossa. Metropolialueiden kehitys vaikuttaa merkittävästiKymenlaakson aluerakenteeseen ja sen kehitykseen. Maakunnan sijainti Itä-meren rannikolla, kehittyvän Baltian talousalueen piirissä, luo pohjan elinkei-nojen kehittämiselle. Yhteistyö naapurimaakuntien kanssa tiivistyy.

Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu nyt ja tulevaisuudessa Kotkan ja Kouvo-lan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienem-mät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Maakuntakeskusten läheisessä

vaikutuspiirissä on odotettavissa kasvua. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä-pohjoissuuntaisen akselin toiminnallinen ja liikenteellinen

kehittäminen palvelee elinkeinoelämää ja asukkaita. Kaupunkien läheinenmaaseutu pysyy elinvoimaisena, mutta palvelut tukeutuvat enenevässä mää-rin kaupunkikeskuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2040 edellyttää tehokastanykyisen rakenteen hyödyntämistä. Aluerakenteen kehityssuunta on ole-massa olevien taajamien sisällä ja välissä.

Keskeinen muutoksen välittäjä on E18 tieyhteyden valmistuminen ja rajanyli-tyspalveluiden kehittyminen. Itälänsi suuntaisten maantie- ja rautatieliiken-neyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Kilpailukykyinen elin-keinoelämä tukeutuu kustannustehokkaisiin tavaraliikenteen yhteyksiin ja kul-jetustarpeita joustavasti palveleviin logistisiin ketjuihin. Yhdyskuntarakennemahdollistaa elinkeinoelämän laaja-alaisillekin toiminnoille toimintamahdolli-suudet olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Toiminnalliset yhteydet tu-kevat TEN-T-verkoston solmukohtia, jotka yhdistävät maakunnan Euroopan jaAasian markkina-alueisiin.

Eheä yhdyskuntarakenne antaa hyvät toimintaedellytykset kestävälle liikenne-järjestelmälle ja parantaa maakunnan ekotehokkuutta. Maankäytön keskeis-ten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyi-seen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta kestävälle kaupunki- ja taajama-liikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviäliikkumispalveluita ja kestävää liikkumista.

Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkai-den luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselleja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alu-eita ovat Kymijoki, Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaak-son järvi- ja erämaaympäristöt. Ympäristön hyvä tila luo edellytykset asukkai-den viihtymiselle ja alueen vetovoimaisuudelle. Kymenlaakson viheralueet javesistöt muodostavat sini-viherrakenneverkoston, joka luo edellytyksiä luon-non moninaiskäytölle.


Merialue on tärkeä talouden moottori. Merialueen luonnonvarojen kestäväähyödyntämistä, sinistä kasvua, edistetään sovittamalla yhteen meriliikenne,luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuus Suomenlahdenalueella. Rannikko- ja merialueiden välisen vuorovaikutuksen merkitys lisään-tyy.

Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämi-nen. Tiivistyvällä aluerakenteella luodaan mahdollisuudet uusien energiamuo-tojen tehokkaalle käytölle. Aluerakenteen keskeinen tavoite on myös luodaedellytyksiä kestävälle ja toimivalle biotaloudelle. Metsätalous on Kymenlaak-son biotalouden perusta, mutta myös maatalous, sininen biotalous ja luonto-matkailu ovat merkittäviä biotalouden osa-alueita maakunnassa.

Kuva 2. Kymenlaakson aluerakenne 2040. Lähde: Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021, Kymenlaakson liitto.


Maakuntaohjelma 2018-2021

Maakuntaohjelma 2018-2021 (hyväksytty maakuntahallituksessa 4.12.2017)on maakunnan kehittämisasiakirja, jonka johtoajatuksena on vahva elinkeino-poliittinen painotus, niin sanottu kakun kasvattamisen näkökulma. Maakunta-ohjelman linjauksilla ohjataan kehittämisrahoituksen käyttöä maakunnassa.Maakuntaohjelma perustaa seuraavan neljän vuoden tavoitteet Kymenlaak-son mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin, kuten vahvaan teolliseenperinteeseen ja kulttuuriin. Ohjelmassa sovitetaan yhteen alueen tahtotilasekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehitystavoitteet.

Kymenlaakson visio 2040 on: Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokasasuin-, harrastus- ja liiketoimintaympäristö. Tavoitteena on hiilineutraalimaakunta 2040.

Kehittämisen painopisteet:

• Luotettava liiketoimintaympäristö

• Laadukas asuin- ja kulttuuriympäristö

• Vetovoimainen osaamis- ja innovaatioympäristö

• Toimivat liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä

Kehittämisen läpileikkaavat teemat ovat kestävä kehitys ja kansainvälisyys.

Kärkihankkeena Kotka-Kouvola yhteysvälin kehittäminen

Yhteysväli on ensiarvoisen tärkeä niin kansallisten kuin kansainvälisten kulje-tusten, sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden sekä matkailutoi-mialan kannalta. Tähän sisältyy valtatien 15 rakentaminen keskikaiteelliseksiohituskaistatieksi sekä henkilöliikenteen vuorotarjonnan lisääminen Kotka-Kouvola yhteysvälillä sekä raide- että tieliikenteessä. Kotka-Kouvola-junalii-kenteen osalta myös infran kehittäminen on hyvin tärkeä.

Lähde: Kymenlaakson liitto: Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021.

4.2.2 Kaakon suunta -Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040

Kehityskuva on Kotkan–Haminan seudun kuntien (Hamina, Kotka, Miehikkälä,Pyhtää ja Virolahti) yhteinen näkemys tulevaisuuden seuturakenteesta, jotaalueella kannattaa tavoitella. Kehityskuva hyväksyttiin seudun kunnissavuonna 2012.

Se korostaa maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen(MALPE) muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Kehityskuvassa sovitaanvuoteen 2040 tähtäävät seudun yhdyskuntarakenteen pääperiaatteet, jotkaovat lähtökohta tarkemmalle suunnittelulle. Kehityskuvassa sovitut päämää-rät ja periaatteet toteutuvat kuntien kaavoitus- ja suunnittelutyön sekä erilais-ten kehityshankkeiden kautta. Kehityskuva ohjaa seudun yhteisen yleiskaavanlaadintaa.

Kehityskuvan strategiset päälinjaukset

1) Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tuk-holma–Turku–Helsinki–Kotka–Pietari-kehityskäytävää. Hyödynnetään E18-tien tarjoama tunnettuus ja taloudellinen dynamiikka. Edistetään E18-kehitys-käytävähankkeen tuloksia ja luodaan maankäytöllisiä edellytyksiä.

2) Seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan palveluja työ-paikkarakenteen hyödyntämiseen siten, että kasvu ohjataan kuntatalouden,liikenteen, ympäristön ja viihtyvyyden kannalta kestävällä tavalla.

a. Maankäyttöratkaisut toteutetaan joko nykyisiä joukkoliikennekäytä-viä tiivistäen tai uusien alueiden riittävän tehokkaina kokonaisuuksina,jotta niille voidaan tuottaa sekä palvelut että joukkoliikennetarjonta.


b. Eheytetään Karhulan yhdyskuntarakennetta ja kehitetään Karhulaaseudun liikenteen solmukohtana.

c. Vahvistetaan kylärakenteen toimintaedellytyksiä erityisesti matkailunja siihen liittyvien toimintojen osalta.

3) Asuinrakentamisen painopiste on Siltakylä–Kotka–Karhula–Hamina-vyöhyk-keellä. Vyöhykkeen ulkopuoliselle maaseutumaiselle alueelle asettuvat asuk-kaat ohjataan elinvoimaisiin taajamiin ja kyliin, joissa päivittäiset palvelut ovatsaavutettavissa kevytliikenteellä. Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaayhdyskuntarakennetta. Jos yhdyskuntarakennetta on silti laajennettava, on

a. laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitustib. laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuuttac. laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle.

4) Työpaikat, palvelut ja kauppa ohjataan siten, että ne tukevat olemassa ole-vien keskusten kehitystä tai siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa myös kes-tävillä kulkutavoilla (joukko- ja kevytliikenteellä).

a. Vahvistetaan kaupan toimintaedellytyksiä ensisijaisesti olemassa ole-viin kaupan keskittymiin.

b. Hyödynnetään E18-tien mahdollisuuksia siten, että seutu muodostaaeheän kokonaisuuden, ja tien vaikutukset eivät johda yhdyskuntara-kenteen hajautumiseen.

c. Vahvistetaan seudun vetovoimaa ja muuntautumiskykyä osoittamallamonipuolinen työpaikka-alueiden kokonaisuus.

d. Selkeytetään alueiden keskinäiset roolit.

5) Maankäytössä varaudutaan Helsinki–Pietari-radan ja Kotkansaaren itäisenyhteyden toteutumiseen.

Lähde: Kaakon suunta - Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040

Kuva 3. Kotkan–Haminan seudun kehityskuva

4.2.3 Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035

Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen,Kymenlaakson Liiton, Etelä-Karjalan liiton, Liikenneviraston sekä kuntien yh-teinen näkemys ja priorisoitu kannanotto Kaakkois-Suomen liikennejärjestel-män keskeisistä kehittämistarpeista vuoteen 2035 saakka. Työn tavoitteena olierityisesti valtakunnallista tai seudullista merkitystä omaavien kehittämistar-peiden tunnistaminen. Yksittäistä kuntaa koskettavat tai pelkästään paikallistamerkitystä omaavat kehittämistarpeet tuodaan esille alueellisissa liikennejär-jestelmäsuunnitelmissa.

Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmän rungon muodostavat E18-liikennekäy-tävä, Salpausselän liikennekäytävä (valtatiet 6 ja 12 sekä Lahti-Luumäki-Imatra


rata) ja Kotka-Kouvola yhteysvälillä olevat valtatie 15 ja Kouvola-Kotka/Ha-mina rataosuus. Tavaraliikenteen kannalta myös valtatien 26 merkittävyys ko-rostuu. Yksittäisiä merkittäviä kohteita ovat HaminaKotka- satama, Kouvolanraide- ja maantieliikenteen terminaali sekä raja-asemat ja niille johtavat yhtey-det.

Kaakkois-Suomen ja koko Suomen elinkeinoelämän menestys edellyttää kan-sainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Kilpailukyvyn kehittämisen jaaluekehityksen vahvistamisen kannalta strategian keskeisimmäksi tavoitealu-eeksi nostettiin elinkeinoelämän tärkeiden kuljetusketjujen ja niihin liittyvienpääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen.

Strategiassa on tunnistettu priorisoituja kehittämistarpeita, joita Kotkan–Ha-minan seudulla ovat Kotka-Kouvola - liikennekäytävä (vt 15 ja rata) sekä raja-asema ja niille johtavat yhteydet. Yhteysvälikohtaisten kehittämistarpeiden li-säksi on tunnistettu merkittävimmät yksittäiset palvelutasopuutteet eli ns. lii-kennejärjestelmän pullonkaulakohteet. Nämä ovat liikenneverkon yksittäisiämerkittäviä ongelmakohteita, joissa käyttäjien kokema palvelutaso on nykyisinmerkittävästi heikompi kuin tavoite nykytilanteessa. Tällaisia Kotka-Haminanseudulla ovat raideliikenteen osalta Hovinsaaren 1100 metrin raiteet (Kotka),Kotolahden ratapihan puuttuvat raiteet ja puuttuvat turvalaitteet (Kotka) sekätieliikenteen osalta Vt 15 Kotkan sisääntulo (Hyväntuulentie) ja Vt 15 Paimen-portin eritasoliittymä (Kotka).

Liikennestrategia ei ota lopullista kantaa tunnistettujen yhteysvälien kehittä-mistoimenpiteisiin vaan, niiden tarkentaminen edellyttää jatkosuunnittelua.Kaakkois-Suomen liikennestrategiatyö kytkeytyi aikataulullisesti maakuntaoh-jelmien laatimiseen vuorovaikutteisessa prosessissa.

4.2.4 Kymenlaakson liikennestrategia 2035

Kymenlaakson liikennestrategian uudistaminen käytännössä tarkentaa jakonkretisoi vuonna 2014 valmistuneessa Kaakkois-Suomen liikennestrategi-assa tunnistettuja pääväyliin ja seututason yhteyksiin kohdistuvia kehittämis-

tarpeita ja maakunnan alueen kuntien vastuulle osoitettuja teemoja. Suunni-telman haasteena on liikennehallinnon tasolla jo hyväksyttyjen toimintamal-lien välittäminen kuntatasolle siten, että kunnat aidosti sitoutuvat toimintaanja yhteisiin tavoitteisiin. Suunnitelma on samalla kannanotto alueen kehittä-mistarpeista tilanteessa, jossa liikennepolitiikan sisältö ja keinot ovat uudistu-neet ja uudistumassa merkittävästi edellisen liikennestrategian laatimisajan-kohdan tavoitteisiin nähden.

Strategiassa todetaan maankäytön muutosalueista liikkumisen näkökulmastaseuraavaa:

· Kotkan Hovinsaaren ja Karhulan välisen alueen kehittäminen vahvistaisi ole-massa olevaa yhdyskuntarakennetta ja kasvattaisi yhteen nykytilanteessa vahvojaHovinsaaren ja Karhulan kestävän liikkumisen mahdollistavia vyöhykkeitä. Pyöräi-lyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten merkittävä parantaminen edellyttäämoottoritien rinnakkaistieyhteyksien kehittämistä ja Kymijoen haarojen ylittäviäyhteyksiä. Pitemmällä aikavälillä rakennetta voidaan kehittää täydentää Kotkan-saari–Tiutinen–Karhula -yhteydellä, joka mahdollistaisi joukkoliikenteen tehok-kaan järjestämisen koko kaupunkivyöhykkeellä.

· Siltakylän ja Heinlahden tehokas kytkeminen Kotkan keskustarakenteeseennoussee esille, kun E18-moottoritien valmistumisen myötä kysyntä Kotkan länsi-puolella oleville alueille lisääntyy merkittävästi. Kestävän liikkumisen turvaami-nen edellyttää moottoritien rinnakkaisyhteyksien kehittämistä siten, että alueillevoidaan luoda toimivat joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet.

· Kotkan Jumalniemen markettialueen kehittäminen on käynnistynyt E18-tienmoottoritieksi parantamisen myötä. Alueen seudullinen saavutettavuus perustuunyt ja tulevaisuudessa pääasiassa henkilöautoon. Vieressä sijaitsevan Karhulanalueelta asiointi voi tukeutua myös jalankulkuun ja pyöräilyyn mikäli yhteydet voi-daan kehittää houkutteleviksi. Sijainti Kotkan ja Haminan välisellä joukkoliikenne-käytävällä mahdollistaa alueen kytkennän myös joukkoliikenteen tarjonnan pii-riin.

· Haminan Summan risteysalueelle on tulossa erityisesti tilaa vievän kaupan palve-luja. Alueen seudullinen saavutettavuus perustuu nyt ja tulevaisuudessa pääasi-assa henkilöautoon. Saavutettavuus Haminan keskusta-alueelta voi tukeutuamyös jalankulkuun ja pyöräilyyn ja alue voidaan kytkeä myös Kotkan ja Haminanvälisen joukkoliikenteen piiriin. Suunnitellut kaupalliset palvelut ovat kuitenkinpääasiassa henkilöautoiluun tukeutuvia.


· Vaalimaan alue on määritelty maakuntakaavassa rajakaupan suuryksikköalu-eeksi. Vaalimaan kaupan kehittämisen pääasiallisena kohderyhmänä ovat venä-läiset matkailijat, mutta alueelle suunnitellut palvelut vaikuttavat myös Virolah-den ja Miehikkälän asukkaiden asiointiin. Vaikutus Kotkan ja Haminan asukkaidenasiointiin jää vähäisemmäksi, koska etäisyys kaupunkien keskustapalveluihin jasamaan aikaan vireillä olevien Jumalniemen ja Summan alueiden kehittämishank-keisiin on suurempi. Vaalimaan alueen saavutettavuus perustuu henkilöautoon javenäläisen matkailijoiden osalta myös bussiliikenteeseen.

· HaminaKotka satama ja logistiikkakeskus (käsittää sekä Mussalon että Haminansatamiin sijoittuvat toiminnot) ovat maakunnan keskeinen, kasvava voimavara.Näiden alueiden työmatkaliikkuminen perustuu vahvasti henkilöautonkäyttöön,koska tehokasta ja kannattavaa joukkoliikennettä on vaikea tuottaa.

Strategiset kehittämislinjaukset

Kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne

· Kymenlaakson liikennejärjestelmän yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi on ase-tettu työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen kestä-villä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta. Kestävän ja vii-saan liikkumisen edellytys on toimiva yhdyskuntarakenne ja tehokas vaihtoehtojatarjoava liikennejärjestelmä.

Toimiva perusverkko ja liikennepalvelut

· Hallitusohjelmassa (27.5.2015) tavoitteena on puun käytön monipuolistaminen japuuntavaran liikkuvuuden helpottaminen. Nämä linjaukset koskettavat erityisestiKaakkois-Suomea, jossa puukuljetusten runkoreiteillä vt 6:lla, vt 15:sta ja vt 26:llaon useita pullonkaulakohteita.

Turvalliset matkat ja kuljetukset

· Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty viisi painopiste-aluetta, jotka alueen liikenneturvallisuustoimijoiden tulisi erityisesti huomioidatoiminnassaan. Maankäytön suunnitteluun liittyviä aihepiirejä näistä ovat erityi-sesti mm.

· Kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun liikenneturvallisuuden parantaminen; taaja-mien ajonopeudet, suojatieturvallisuus, jalankulku- ja pyörätieyhteydet ja nii-den laatu, moporeitit

· Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen; Kohtaamisonnettomuudet,riskiliittymät, kansainvälisen liikenteen turvallisuus

Sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille

· Työssäkäyntialueet laajenevat ja limittyvät monitasoisiksi toiminnallisiksi vuoro-vaikutusalueiksi ja keskuksia yhdistäviksi työssäkäyntivyöhykkeiksi. Ylimaakunnal-linen työssäkäynti lisääntyy edelleen. Maakunnan sisäisessä liikenteessä tavoit-teena on vahvistaa Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta.

· Etelä-Kymenlaakson saavutettavuus vahvistuu E18-tien valmistumisen myötä eri-tyisesti länteen Loviisan, Porvoon ja pääkaupunkiseudun suuntaan. Tämä lisäämaankäytön kysyntää Kotkasta Pyhtään suuntaan ja erityisesti Siltakylässä. Liiken-nejärjestelmän kehittämistavoitteiden kannalta on tärkeää, että kysyntä voidaanohjata nykyiseen rakenteeseen tukeutuen ja täydentäen Kotka–Siltakylä -vyöhyk-keelle, jolloin pitkällä aikavälillä alueen liikennetarpeita voidaan palvella joukko-liikennettä tehostamalla.

· Kotka–Kouvola -yhteysvälin kehittäminen (valtatie 15 ja Kotka–Kouvola -rata)· Kotka-Kouvola yhteysväli palvelee TEN–T -ydinverkkoon kuuluvien Hamina-

Kotka sataman ja Kouvolan rautatieterminaalin välisiä yhteyksiä. Kotka–Kou-vola -rataosuus kuuluu myös TEN–T -ydinverkkoon.

· Valtatie 15 Kotkasta Kouvolaan (41 km) on Kymenlaakson tärkein etelä–poh-joissuuntainen yhteys.

Kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetusketjut

· Kymenlaakson alueella merkittävin kuljetuksia synnyttävä yksittäinen kohde onHaminaKotka -satama, joka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosa-tama sekä täyden palvelun logistiikkaja teollisuuskeskus. HaminaKotka -satamankilpailukyvyn parantaminen meriteitse itään edellyttää itäsuunnan meriväylän oi-kaisemista.

· Kouvolan RailRoad-terminaalia ja logistiikka-aluetta ollaan kehittämässä kansain-välisen luokan terminaaliksi, joka yhdessä HaminaKotka sataman kanssa muodos-taa Kymenlaaksoon Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen logistisen kokonaisuu-den.


· Valtatien 15 kehittäminen: valtatie 15 on Kotka–Kouvola-osuudella liikennemää-riin nähden kapea, maankäytön liittymiä on tiheässä ja ohitusmahdollisuudet ovathuonot. Kiireellisimmät parantamista tarvitsevat kohteet ovat:· vt 15 Kotkan sisääntulo (Hyväntuulentie)· vt 15 Paimenportin eritasoliittymä· vt 15 Keltakankaan eritasoliittymä

· Merituulentien kehittäminen, jossa keskeisimpänä ongelma on satamien raskaanliikenteen ja paikallisen ja seudullisen henkilöliikenteen yhteensovittaminen. Tiennykyinen taso ei vastaa jo nykyisin suuren liikennemäärään ja korkean raskaanliikenteen osuuden tarpeita, minkä seurauksena teillä on liikenneturvallisuus- jatoimivuusongelmia.

· Kouvola–Kotka/Hamina-rataosan kehittäminen osana Vainikkala–Kouvola–Kotka/Hamina -transitokuljetusreittiä ja raskaimmin liikennöityjä rataosia. Kiireel-lisin kehittämistarve liittyy Venäjän liikenteen 1 100 metrin junapituuden mahdol-listamiseen (ns. pullonkaulakohde). Osuudella Kouvola–Vainikkala on jo olemassahyvät edellytykset ajaa 1 100 m junia, mutta rataosa Kouvolasta Haminaan ja Kot-kaan edelleen kehittämistä 1 100 m junien käyttöön.

· Valtatien 26 Hamina–Taavetti osuuden parantaminen. Yhteys palvelee erityisestiraskaita kuljetuksia HaminaKotkan satamaan. Tie on geometrialtaan pienipiirtei-nen ja heikkotasoinen.

4.2.5 Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019

Kotkan–Haminan seudulla on vuonna 2016 päivitetty alueen elinkeinotoimin-nan kehittämistä ohjaavaa strategiaa. Elinkeinostrategiaa on työstänyt seudunyritys- ja päättäjäjoukko. Seudun kehittämisyhtiö Cursor on vastannut strate-giatyön etenemisestä ja seudun kuntajohdosta ja yritysten edustajista koos-tuva yhtiön hallitus toiminut työn ohjaajana. Seutuvaltuusto hyväksyi elinkei-nostrategian kokouksessaan 7.6.2016.

Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niinjulkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyö-hön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Elinkeinostrategiassamääritelty visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja veto-voimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttää pää-töksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä.

Strategian ambitiotaso vuoteen 2025 on kunnianhimoinen: 40 000 työpaikkaaja 100 000 asukasta. Tämä tarkoittaa n. 8000 uuden työpaikan ja reilun 10 000uuden asukkaan lisäystä nykytilaan.

Elinkeinostrategia korostaa seudun kilpailuetuna sijaintia laajenevan pääkau-punkiseudun sekä Pietarin talousalueen välittömässä vaikutuspiirissä. Pelkänsijainnin varaan tulevaisuuden menestystarinaa ei kuitenkaan rakenneta. Li-säksi elinkeinostrategiassa painotetaan uudistumista, jolla tarkoitetaan Kot-kan–Haminan seudulla ennen kaikkea digitalisaation mahdollisuuksien täysi-mittaista hyödyntämistä niin perinteisesti vahvoilla aloilla kuten logistiikassaja teollisuudessa kuin kasvupotentiaalia omaavalla matkailutoimialalla.

Digitaalisuus

Tavoite on luoda Kotkan–Haminan seudulle Suomen modernein oppimisym-päristö, joka herättää huomiota maailmalla ja avaa seudun toimijoille mahdol-lisuuksia solmia kumppanuuksia kansainvälisesti merkittävien yritysten, kor-keakoulujen ja innovaatioyhteisöjen kanssa.

Kehityksen aivokeskus tulee sijaitsemaan Kotkansaarella Kantasatamassa, jo-hon sijoitetaan myös Xamkin kampus (Kaakkois-Suomen ammattikorkea-koulu). Kampus tarjoaa puitteet yrityksille, opiskelijoille, kehittämisorganisaa-tioille ja julkiselle sektorille, joiden yhteisillä kehittämisalustoilla seudun veto-voima sekä kilpailukyky kasvavat. Kärkiteemojen joukosta löytyvät mm. pelilli-syys, kyberturvallisuus ja IoT. Seudulle on jo avattu yrityskiihdyttämö, jonkatoiminta tullaan linkittämään Xamkin kampukseen. Samalla, kun start up-yri-tysten määrä kasvaa, niille avataan lisää kumppanuuksia ja haetaan lisää kas-vurahoitusta. Tällä hetkellä pelillisyyteen ja digitaalisuuteen kytkeytyvillä yri-tyksillä on etätyöyhteisöjä mm. Kotkansaarella Datariinassa, Sapokassa ja Kar-hulanniemellä. Pyhtäällä ja Haminassa etätyöyhteisöjen avaamista on poh-dittu. Tulevaisuudessa seudun etätyöyhteisöt saattavat yhdistyä saman katonalle.

Seudulta puuttuu toistaiseksi uusia vetovoimaisia asumismuotoja nuorilleosaajille. Yhteisasumisen muodot voisivat olla varteenotettava avaus, jollapystyttäisiin houkuttelemaan seudulle uran alkupuolella olevia asiantuntijoita


perheineen. Tulevaisuudessa tällaisen edelläkävijäyhteisön myötä vajaakäyt-töiset taantuneet alueet voivat elävöityä ja jalostua identiteetiltään vetovoi-maisiksi ja uniikeiksi kaupungin-/taajamanosiksi (ns. Urbaanit kesannot).

Puistot toimivat osaltaan merkittävinä seudun vetovoiman edistäjinä ja uudenyrittäjyyden dynamoina. Puistot toimivat elämysten tuottajina, liiketoiminta-alustoina, yhteisöjen aktiivisuuden lisääjinä, tapahtumakohteina, kohtaamis-paikkoina ja innovatiivisen voiman uudistajina.

Kohtaamiset ja liikkuminen ovat keskeisen tärkeitä vaatimuksia nuorten asian-tuntijoiden ryhmälle. Siksi seudun sisäisen julkisen liikenteen palvelujen on ol-tava ajan tasalla ja mahdollistettava tulevat muutokset. Lisäksi Kantasata-masta on löydyttävä toimivat yhteydet pääkaupunkiseudun osaamiskeskuk-siin. Seudun on myös aktiivisesti pysyttävä mukana yhä laajempien vuorovai-kutus- ja talousalueiden kehityksessä ja varauduttava sen vaikutuksiin. Ranta-rata kytkisi Kotkan–Haminan seudun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuee-seen ja toisi sen myötä uusia seutuyhteistyön mahdollisuuksia. Hyperloop-ra-dan kaltaiset futuristiset ratkaisut saattavat tulevaisuudessa merkittävästimuuttaa etäisyyksien merkitystä liiketoiminnan kansainvälistämisessä ja ulko-mailla työssä käymisessä.

Uudistuva teollisuus ja logistiikka

Uudistuvan teollisuuden kasvuohjelmassa suuret odotukset kohdistuvat bio-alaan ja teollisiin symbiooseihin. Eräs tällainen on mm. BioA-konsepti, jonkaturvin teollisuuden sivuvirtoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kustannus-tehokkaasti. Tehokkaat energiajärjestelmät liittyvät läheisesti teollisiin symbi-ooseihin. Energiaintensiivinen teollisuus sijoittuu lähelle energialähteitä.Tämä yhteys näkyy seudulla selvästi mm. datakeskusten sijoittumisessa. Uu-sien tuotantolaitosten sijoituspaikat löytyvät hyvien logististen yhteyksien sol-mukohdista ja esimerkiksi vanhastaan käytössä olevilta teollisuus- ja tuotan-toalueilta, joilla on jo tarvittava infrastruktuuri.

Logistiikan saralla yksi merkittävistä kehittämissuunnista on Kotka-Kouvola-yhteys. Tulevaisuudessa maakunnasta löytyy aktiivisessa käytössä oleva tava-

rankuljetusreitti Kotkan ja Haminan satama-alueilta Kouvolan multimodaali-terminaaliin. Kehitystyössä on huomioitava maantiekuljetusten turvallisuus,smart road –ratkaisut ja ajantasaisen tiedon välittäminen, maantien kunnonseuranta sekä mahdollisen oman kaistan rakentaminen raskaille kuljetuksille.

Uudistuvan teollisuuden kasvuohjelmassa digitaalisuus huomioidaan mm.osallisuudella yrityskiihdyttämöön (ks. edellä: Digitaalisuus), verkkokaupanmahdollisuuksien kehittämisessä, IoT-teemoissa ja 3D-liiketoiminnan muok-kaamisessa.

Kaakonkulman kivitoimijat keskustelevat parhaillaan yhteistyöstä kiviaineksenkansainvälisen myynnin edistämisessä. Kivellä on ollut historiallista kysyntäämm. Pietarissa, jonne kivestä veistettyjä massiivisia lopputuotteita on pääty-nyt. Tämä seudullinen erikoistumisala on liitetty nyt myös puistojen tuotteis-tamiseen. Tätä erikoisalaa voidaan kehittää edelleen tuotteistamalla puistojentoteutuksen malli, käyttämällä siinä hyväksi seudun kivimateriaaleja ja puura-kentamisen osaamista. Seudun viheralueet tulisivat toimimaan uuden koko-naisuuden näyteikkunoina.

Investoinnit

Datakeskuksiin investoidaan maailmalla suuria summia. Tästä syystä Kotkan–Haminan seudun investointiportfoliossa ne on huomioitu erityisen tarkoillakohdekuvauksilla (Mussalo, Ahvenkoski, Mäkelänkangas, Korkeakoski).Googlen sijoittuminen Haminaan kehitti seudun osaamista suuren investointi-hankkeen kotiutuksessa, ja nyt Siemens (Mussalo) jatkaa seudun profiloitu-mista turvalliseksi, luotettavaksi ja toimivan yritysekosysteemin tarjoavaksidatakeskusten sijoituspaikaksi. Google laajenee edelleen, ja se nivoutuu seu-dun muuhun businessympäristöön muun muassa teollisuuden sivuvirtojentuottajana (lämpöä kalankasvatukseen). Uusia datakeskuksia voidaan ottaavastaan mm. Karhulan Teollisuuspuistoon – teollinen infra valmiina ja valmistatuotantotilaa löytyy ja Suutarin alueelle Kotkan ja Haminan rajalla – datakes-kuksille hyvin soveltuva tontti valmiina.


HaminaKotkan sataman liiketoiminnasta mainittakoon kemian klusteri, ener-gia-ala (mm. LNG-terminaali), suuret kokoonpanot (painavien kokonaisuuk-sien rakentaminen satamassa ja lähetys laivoilla maailmalle), logistiikkainten-siiviset alat ja internetkauppa (tavaran pakkaus – kontitus – lähetys maail-malle). Mussalo on profiloitunut konttisatamaksi, Haminaan on keskittynyt ke-mian teollisuutta, sahatavaraa ja hiiltä (bulkkisatama). Hietasen satamassa onautoista tyhjentynyt suuri kenttä, jota on mahdollista käyttää uusiin tarpeisiinesim. liittyen risteilijäliiketoimintaan. Mussalo soveltuu myös suurten projek-titoimitusten toteuttamiseen, kuten Nord Stream/Wasco-kaasuputkien pin-noittamiseen. Kyseisen projektin ansiosta Mussalon rooli työssäkäyntipaik-kana kasvaa entisestään.

E18-moottoritien merkitys seudun kasvuohjelmille on suuri. Moottoriväyläedistää niin ihmisten, tavaroiden kuin pääoman liikkuvuutta. Digitaalisten pal-velujen kehittämisessä E18 näyttäytyy myös älyliikenteen väylänä. Investoin-tien ja osaajien houkuttelussa tartutaan hanakasti E18:n mahdollistamaan no-peaan yhteyteen metropolialueeseen ja Helsinki-Vantaan lentokenttään. Esi-merkiksi Hub Logistics sijoittui seudulle pitkälti moottoriväylän ansiosta.

Matkailu

Seudun kansainvälistyminen näkyy matkailun investointityössä. Kotkan Kanta-sataman Old Port -investointi tuo seudulle monialaisen elämyskeskuksen jamonitoimiareenan, hotellin sekä kytkee seudun osaksi risteilijäliikenteen ver-kostoa. Kantasatama tulee kehittämään myös korkeatasoista kaupunkiasu-mista palveluineen, joihin lukeutuu mm. pienvenesatama. Venäjä on yksimarkkinoinnin kohdemaista, mutta risteilijävieraita odotetaan myös muualtamaailmasta. Yksi yhteistyösopimuksen allekirjoittaneista tahoista on Pietarinmatkustajasatama ”Marine Façade”. Risteilijävieraita voidaan ottaa vastaanKantasataman lisäksi myös Mussalon satamassa, joka voi ottaa vastaan suuriaaluksia, ja Hietasessa.

Monitoimiareena tuo seudulle pitkään kaivatut puitteet suurille tapahtumille.Koska Kantasatama tulee Xamkin sijoittumisen vuoksi olemaan myös digitaali-suuden ja uudenlaisen oppimisen osaamiskeskus, Kotkansaaren voi odottaaherättävän merkittävää kansainvälistä aktiivisuutta.

Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumaan odotetaan korkeatasoista kauppakes-kusta ja Zsar Outlet Village –keskittymää. Venäjä ja rajaliikenne ovat tietystitärkeitä teemoja alueen tulevaisuudelle. Tulevaisuuden mahdollisuuksiin kui-tenkin uskotaan, ja alueen laajenemismahdollisuudet on varmistettu maaos-toilla. Venäjän lisäksi metropolialue – erityisesti lentokentän läheisyys – ja Aa-sian matkailu ovat ratkaisevia kysymyksiä. Zsar organisoi kuljetuksia Helsinki-Vantaan lentokentältä Vaalimaalle.

Vaalimaan kehittymisen mukanaan tuomiin majoitushaasteisiin on tartuttumm. Hurpun alueella, johon on suunniteltu korkeatasoinen hotelli ja mökki-kylä. Samansuuntaisia suunnitelmia löytyy myös Verssosta, johon aiotaan ra-kentaa spa-hotelli, mökkejä ja Marina-alue.

Kotkan Katariinan alueelle on myös suunniteltu hotelli, joka linkittyisi saumat-tomasti Katariinan Meripuiston palveluihin. Katariina profiloituisi mielenkiin-toisesti sen edelläkävijäyhteisön tarpeisiin, joka toimii keihäänkärkenä seudundigitaalisuuden ja pelillistämisen kasvuohjelmassa (nuoret asiantuntijat per-heineen). Tämä ryhmä tarvitsee vapaa-aikaansa urbaaneja tapahtumia, kon-sertteja, elämyksiä ja kohtaamisia – kaikkia näitä pystytään järjestämään Ka-tariinassa, Kotkan keskustan välittömässä tuntumassa.

Edellä mainitut kohteet saavat tarvitsemaansa tukea seudun luonto- ja hyvin-vointimatkailun palveluista. Niihin kuuluvat mm. vierassatamat (Kantasatama,Klamila, Tervasaari, Keihässalmi), suoalueet (Valkmusan kansallispuisto) ja jo-kireitit. Seudulla on runsaasti kalastuskohteita ja testattuja veneilyreittejä. Pal-veluinfraa kehitetään parhaillaan, ja lisää toimijoita houkutellaan mukaan ide-oimaan sekä toteuttamaan matkailupalveluja.

Pyhtään Sirius Sport Resortin ympäristöön on muodostumassa mielenkiintoi-nen elämyspalveluiden ekosysteemi. Siriuksen lähimaastoon on suunniteltu


lentokenttä, joka voisi toteutuessaan palvella ilmailuharrastajia ja laskuvarjo-hyppääjiä.

Kotkan–Haminan seutu on kiinnostanut sekä kotimaisia että ulkomaisia eloku-vatuotantoja. Kaakon Elokuvakomissio markkinoi ja myy seudun kohteita erit-täin aktiivisesti ja saa työhönsä AV-kannustirahaa valtiolta. Tulevaisuudessatarvitaan yhä useampia studio-lokaatioita. Tällaisia paikkoja voisi löytyä mm.Kantasataman monitoimiareenalta, satamien hallitiloista ja Karhulan tyhjistäliiketiloista.

Kokeilukulttuuri

Seudun oppimisympäristön kehittymisen tueksi on suunniteltu Tulevaisuudenyliopisto –malli 21UNI, jonka perusajatus lähtee siitä, että oppimiseen ei tar-vita seiniä. Toiminta kytkeytyy tiiviisiin etäyhteyksiin maailman huippuyliopis-tojen kanssa. 21UNI-tukikohta voisi sijaita Kantasatamassa. Oppimisympäris-töjä kehitetään yhteistyössä seudun yritysten ja opiskelijoiden kanssa.

Pop Up-konttitori Kotkan Katariinantorilla pilotoi seudullisen Pop Up –yrittä-jyyskonseptin, jolla luodaan turvallinen ympäristö yritysideoiden kokeiluun.Tori tarjoaa toimiville yrityksille uusia tapoja tavoittaa asiakkaita, edistää seu-dullisten tapahtumien toteutusta, luo seudulle uuden erityisosaamisen alan jatarjoaa uusia markkinointisisältöjä sekä rakentaa seudun sisäistä monialaistayhteistyötä (Cursor, oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, kaupunkisuunnittelijatym.). Uusia mahdollisia Pop up-kohteita ovat Klamila, Bunkkerimuseo, Terva-saari, Haminan keskusta, Miehikkälä.

4.3 Maakuntakaava

Maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten aluei-denkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Kymenlaaksossa maakuntakaavaton laadittu vaiheittain. Kotkan–Haminan seudulla on voimassa viisi vahvistet-tua vaihemaakuntakaavaa:

· Taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 25.8.2008 ja 18.1.2010)

· Maaseutu ja luonto (vahvistettu 14.12.2010)· Energiamaakuntakaava (vahvistettu 10.4.2015)· Kauppa ja merialue (vahvistettu26.11.2014)· Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 15.2.2010)

Maakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristöt, on tarkasteltu kuntakes-kusten taajamia ja niiden lähialueita. Kymenlaakson maakuntakaavan Maa-seutu ja luonto teemoja – kulttuuri- ja luonnonperintöarvoja, luonnonvaroja javirkistystä – on käsitelty niiltä osin, kuin ne kohdistuvat Taajamat ja niiden ym-päristöt -vaihekaavan alueelle. Maakuntakaavassa Maaseutu ja luonto käsitel-lään ensimmäisen kaavavaiheen ulkopuolelle jäävät Kymenlaakson alueet. En-simmäisen kaavavaiheen teemoja käsitellään myös toisessa vaiheessa alueenluonteen mukaisesti.

Energiamaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittäviä tuuli-voima-alueita sekä ylimaakunnalliset jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltäänvähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset.

Kauppa ja merialue -maakuntakaavassa on määritetty seudullisesti merkittä-vät vähittäiskaupan suuryksikön alarajat ja osoitettu suuryksiköiden sijoittumi-nen. Lisäksi kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti mer-kittävät merialueen suunnittelukokonaisuudet. Vuoden 2010 alusta lähtienPyhtään kuntaan liitettyä ns. Vastilan mutkan aluetta koskee Itä-Uudenmaanmaakuntakaava.

Kymenlaakson vaihemaakuntakaavoihin liittyy lukuisia tarkistus- ja ajantasais-tamistarpeita. Vaihemaakuntakaavojen tarkistaminen ja ajantasaistaminen ontarkoituksenmukaista toteuttaa laatimalla Kymenlaakson kokonaismaakunta-kaava. Kymenlaakson maakuntahallitus on 22.2.2016 päättänyt käynnistää Ky-menlaakson kokonaismaakuntakaavan 2040 laatimisen.

Maakuntakaavan keskeisin sisältö Kotkan–Haminan seudulla

Kotkansaari (C), Karhula (C), Haminan keskusta (C) ja Virojoki (c) on osoitettumaakuntakaavassa keskustatoimintojen alueina. Merkinnällä on osoitettu kes-kustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueet. Muut


yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen alueet sekä palvelu- jatyöpaikka-alueet on merkitty taajamatoimintojen alueina. Lisäksi Hovinsaarenja Karhulan väliin sijoittuva alue on merkitty maakuntakaavaan kaupunkikehit-tämisen kohdealueena, johon kohdistuu seudullisesti merkittäviä kehittämis-tarpeita. Alue muodostaa yhdyskuntarakenteeseen osakeskuksia erottavansauman, jonka keskeinen sijainti on jäänyt hyödyntämättä.

Kuva 4. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt.

Maakuntakaavassa virkistysalueiksi on osoitettu yhdyskunta- ja taajamaraken-teen kannalta tärkeitä viheralueita, viherväyliä sekä virkistykseen ja ulkoiluuntarkoitettuja alueita. Maakuntakaavan mukaan alueen yksityiskohtaisem-massa suunnittelussa on turvattava viheralueiden yhtenäisyys, niidenkeskinäi-nen verkottuminen ja laatu, virkistyskäytön ja suojeluarvojen yhteensovitussekä aluekokonaisuuksien saavutettavuus.

Maakuntakaavassa on osoitettu yhtenäisiä virkistysalueita merenrannoille(mm. Pyhtään Heinlahti, Kotkan Mussalo ja Kaarniemi, Haminan Salmi, Summa

ja Vilniemi) sekä rakenteellisia viherväyliä mereltä sisämaahan (Lentokentänlänsipuoli, Kymijoen ranta-alueet ja Haminan Ruissalon alue). Lähivirkistys-aluevarauksilla on metsiä, rantoja, peltoja, urheilupuistoja, golfkenttiä, kunto-ratoja, puistoalueita, melu- ja näkösuojametsiä, viherkäyttäviä, uima-rantojasekä pienvenesatamia. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden takia taajamien si-säisiä lähivirkistysalueita ei ole esitetty maakuntakaavassa.

Taajamien lähivirkistysalueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu ret-keily- ja ulkoilualueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyt-tötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisestimerkittäviä. Kotkan–Haminan seudulla tällaisia ovat mm. Merkjärven alue Ha-minassa, Munapirtti ja Kaunissaari Pyhtäällä sekä Kirkonmaa Kotkassa. Tär-keimmät viheryhteydet jatkuvat suunnittelualueen ulkopuolelle.

Maakuntakaavassa Kotkan Jylppy ja Ristikallio, Haminan Lankamalmi, Lelu jaSumma sekä Virolahden Vaalimaa on osoitettu seudullisesti merkittävinä työ-paikka-alueina (TP). Alueille saadaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttama-tonta teollisuutta ja varastointia, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Seudullisestimerkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavia teollisuusalueita ja teollisuudenvarastoalueita (T) ovat Kotkan Rajavuoret, Sunila ja Kotkansaari, Haminan Mä-kelänkangas, Summa ja Husula. Taajamien ja niiden lähialueiden ulkopuolelleon osoitettu kaksi teollisuusaluetta: Kumpulan teollisuusalue Pyhtäällä ja Vah-terikonkangas Virolahdella.

Maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueena(kma) Jumalniemen alue Kotkassa ja Summan alue Haminassa. Jumalniemeensaa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosalasaa olla enintään 230 000 k-m2. Summassa vastaava luku on 120 000 k-m2. Vä-hittäiskaupan suuryksiköitä saa sijoittaa myös Sutelaan (km), Jylppyyn (kmt),Keltakallioon (kmt) ja Siltakylään (km). Virolahden Vaalimaa on merkitty maa-kuntakaavassa rajapalveluiden ja kaupan kehittämisen alueena (kma-r), jollesaa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosalasaa olla enintään 100 000 k-m2. Maakuntakaavassa ei ole määritelty kaupanmitoitusta suurimmille keskustoille Kotkansaarelle, Karhulalle ja Haminalle. Vi-rojoen mitoitus on 15 000 k-m2.


Kuva 5. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Kauppa ja merialue.

Merkittävät ja laajat matkailualueet on osoitettu maakuntakaavassa alueva-rauksina. Suunnittelualueella tällaisia ovat Mäntyniemi ja Verssonkangas Pyh-täällä, Hurpun alue Virolahdella ja Rankin matkailualue Kotkassa. Yksittäisetmatkailukohteet on osoitettu kohdemerkinnällä. Suurin osa maakuntakaavanmatkailukohteista ja –alueista on toteutunut. Lisäksi maakuntakaavassa onosoitettu matkailun kehittämisalueet Pyhtään länsihaarojen alueelta Kaunis-saareen sekä Kotkansaaren Kantasatamasta Lehmäsaaren, Kirkonmaan ja Ran-kin ympäristöön. Kehittämisalueilla on luonto- ja kulttuurimatkailuun soveltu-via arvoalueita ja niitä tukevia palvelukeskittymiä, venereittejä ja -satamia.

Luonnonvarojen kestävän käytön ohjaamiseksi maakuntakaavassa on osoi-tettu alueita maa-ainesten ottoa (EOm) ja turvetuotantoa (EOt) varten. Hein-

suon kaatopaikka-alue on osoitettu maakunnallisesti merkittävänä jätteenkä-sittelyalueena (EJ). yhdyskuntateknisen huollon alueena (et1) on osoitettuMussalon jätevedenkäsittelylaitos ja energianhuoltoalueina (en) Hovinsaarenbiovoimalaitos ja Korkeakosken jätteenpolttolaitos. Maakuntakaavaan onmerkitty myös maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimaloiden sijoitusalueita.

Maaseutua ja luontoa käsittelevässä maakuntakaavassa on annettu seuraavakoko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys:

”Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Ky-mijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessaja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulva-riskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesis-töjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huo-mioon vesistöjen tulvaherkkyys.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessäolla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen.”

Energiamaakuntakaavassa on annettu seuraavat koko maakuntaa koskevatsuunnittelumääräykset:

”Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan ener-giaan perustuvien järjestelmien käyttöön.

Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin maakuntakaa-vassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai mai-seman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvi-tettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan jaluontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset.

Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittäätuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin.

Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti.”

Kauppaa ja merialuetta koskevassa maakuntakaavassa on annettu seuraavatkoko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset:

”Alueidenkäytön tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää vaelluskalojen luontaisen lisäänty-misen edellytyksiä Kymijoella.


Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on oheisten taulukoiden mukai-nen, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta.”

Kuva 6. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Maaseutu ja luonto.


Kuva 7. Ote Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (epävirallinen vaihemaa-kuntakaavojen yhdistelmä).

4.4 Voimassa ja vireillä olevat kuntien kaavat

4.4.1 Yleiskaavat ja asemakaavat

Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaiku-tuksettomia yleiskaavoja. Strategisessa yleiskaavatyössä tarkastellaan kaavoi-tettujen alueiden osalta kaavojen ajantasaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta

seudun tärkeimpien tavoitteiden kannalta, sekä mahdollisia voimassa olevienkaavojen muutostarpeita.

Seuraavassa taulukossa on yleiskaavojen tilanne. Kaavat ovat oikeusvaikuttei-sia, ellei ohessa muuta todeta.

KUNTA NIMI/ALUE TILANNE/LAINVOIMAISUUSHamina Keskeisten alueiden yleiskaava 2008

Hamina Vilniemen osayleiskaava Hyväksyntä 2018Hamina Mäntlahden, Pyötsaaren osayleis-

kaavan laajennus ja muutosHyväksyntä 2018

Hamina Keskeisten alueiden yleiskaavanmuutos Sopenvuoren alueella

Luonnosvaihe 2018

Hamina Summan Nuottasaari, osayleiskaa-van muutos

2015

Hamina Punakalliontie Lupinlahden rannalla,osayleiskaavan muutos

2015

Hamina Pikku-Vasko, osayleiskaavan muutos 2015

Hamina Lankila, osayleiskaavan muutos 2015

Hamina Tuulivoimaosayleiskaava, Myllykylä Luonnosvaihe 2018Hamina Tuulivoimaosayleiskaava, Onkamaa Luonnosvaihe 2018Hamina Haminan länsiosan tuul-

ivoimaosayleiskaava, MäyränmäkiLuonnosvaihe 2018

Hamina Kaupunkirantojen yleissuunnitelma,tavoitteiden täsmentäminen jasuunnitelman tarkistaminen

Tavoitteet hyväksytty 2017, suun-nitelman hyväksyntä 2018

Hamina Järvialueen osayleiskaava 2001 (YM)Hamina Vilniemen osayleiskaava 1997 (YM)Hamina Läntisen saariston osayleiskaava 1995 (YM)

Hamina Summa-Neuvoton-Salmi-alueenosayleiskaava

1991 (YM)

Hamina Summa-Poitsila-alueenosayleiskaava

1990 (YM)


Hamina Keskisen ja itäisen saariston osayleis-kaava

1986 (YM)

Kotka Koko kaupungin kattava yleiskaava 1986 (oikeusvaikutukseton osa)1988 (YM hyväksyi saaristo-osan)

Kotka Yleiskaavan saaristo-osan muutos 1992, 1995 (YM)Kotka Haapasaaren osayleiskaava 1995, 1998 (YM)Kotka Kotkansaaren osayleiskaava 1996 (oikeusvaikutukseton)Kotka Kaukola-Pihkoon osayleiskaava 1986 (oikeusvaikutukseton)

Kotka Kaukola-Pihkoon osayleiskaavanosan muutos

1990 (oikeusvaikutukseton)

Kotka Mussalon osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton)

Kotka Karhulan osayleiskaava 1988 (oikeusvaikutukseton)Kotka Otsola-Itärannan osayleiskaava 1994 (oikeusvaikutukseton)Kotka Tiutisen osayleiskaava 1989 (oikeusvaikutukseton)Kotka Räskin osayleiskaava 2011Kotka Kymijoen eteläosan osayleiskaava 2013

Kotka Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 2015Kotka Kotkan itäinen osayleiskaava,

MäyränmäkiLuonnosvaihe 2018

Kotka Kotkan keskustan osayleiskaava Luonnosvaihe 2018

Kotka Rankin osayleiskaava Ehdotusvaihe 2018

Miehikkälä Kirkonkylän yleiskaava(ei oikeusvaikutteinen)

2001

Miehikkälä Rantaosayleiskaava 2001

Miehikkälä Rantaosayleiskaavan muutos 2008Miehikkälä Muurikkalan eteläisten osien

osayleiskaava2012

Miehikkälä Savan-Valkjärvenrantaosayleiskaava

2014

Miehikkälä Muurikkalan pohjoisosan yleiskaava 2016

Pyhtää Heinlahden osayleiskaava 2014

Pyhtää Kaunissaaren osayleiskaava 1991 (YM)

Pyhtää Kymijoen länsihaarojen ranta-aluei-den osayleiskaava

1998 (YM)

Pyhtää Rannikon ja saariston osayleiskaava 1999 (YM)Pyhtää Hevossaaren osayleiskaava 2001

Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaava 2008Pyhtää Kirkonkylän osayleiskaava 2008Pyhtää Keskustaajaman osayleiskaava 2014

Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaavanmuutos/Volttila

2015

Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaavanmuutos/Kartanonportti

2015

Pyhtää Tuulivoimaosayleiskaavat: Musta-korpi, Heinsuo ja Purola

Kumottu 2017 (HaO)

Pyhtää Verssonkankaan osayleiskaava Ehdotusvaihe 2018

Virolahti Klamilan yleiskaava 2007

Virolahti Klamilan osayleiskaava(koulu ja päiväkoti muutos)

2013

Virolahti Merenrantaosayleiskaava 1998 (kunta), 2000(ympäristökeskus)

Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 1999 (kunta), 2001(ympäristökeskus)

Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava(muutos, 1-vaihe, rekkaparkki)

2008

Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava(muutos, 2-vaihe, Vaalimaa-Vaahte-rikko)

2011

Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavanmuutos (kortteli 200-203, Vaalimaa)

2015

Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavanmuutos ja laajennus

2015


Alueella on voimassa lukuisia asemakaavoja.

Kuva 8. Suunnittelutilanne (2015).


4.5 Suunnittelualueen yleiskuvaus

Seudun aluerakenteellista asemaa ja nykytilaa on kuvattu vaihemaakuntakaa-voissa, kehityskuvassa, maakuntaohjelmassa sekä erilaisissa selvityksissä jastrategioissa, joihin ohessa esitetty suunnittelualueen yleiskuvaus perustuu.

4.5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne

Kymenlaakso on kasvanut Kymijokivarteen pohjois-eteläsuuntaisesti. Akselinpäihin on muodostunut painopisteet huomattavien liikenteellisten solmukoh-tien ympärille. Pohjois-Kymenlaakson rakenteen ja toiminnan pistemäisen yti-men muodostaa Kouvolan ja Kuusankosken, Valkealan ja Elimäen Korian muo-dostama yhtenäinen taajamarakenne. Etelä-Kymenlaaksossa E18-tien helmi-nauhamainen rakenne tiivistyy satamapaikkakuntien ympärillä. Pyhtään Silta-kylä on kasvamassa kiinni Kotkaan lännestä, Haminan taajama-alueet kurotta-vat Kotkaan idästä. Äärimmäisinä nauhaan liittyvät Pyhtään kirkonkylä län-nessä ja idässä kuntapari Virolahti-Miehikkälä.

Kymenlaakso on Suomen tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistu-nut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan lä-heisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta maakun-nassa on säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois-Kymenlaakson järvi-luonto, Kymijoki, Etelä-Kymenlaakson suot, merialue saaristoineen sekä ra-kennettu kulttuuriympäristö kuvaavat maakunnan monipuolisuutta ja ympä-ristön rikkautta.

Etelä-Kymenlaaksoon eli Kotkan–Haminan seutuun kuuluvat Pyhtään, Viro-lahden ja Miehikkälän kunnat sekä Kotkan ja Haminan kaupungit. Yhtenäinenkaupunkivyöhyke ulottuu Pyhtään Siltakylästä Kotkan keskustan ja Karhulankautta Haminaan. Tärkeimpiä keskuksia yhtenäisen kaupunkivyöhykkeen ulko-puolella ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntakeskukset ja ilmettä ri-kastavat perinteiset maaseutukylät.

Kotkan–Haminan seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkau-punkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seutu on keskeinenosa Tukholma–Turku–Helsinki–Kotka–Pietari-kehityskäytävää. Seudun imagoon vahvasti merihenkinen. Satamatoiminta ja logistiset yhteydet ovat perin-teisesti olleet alueen elinkeinoelämän kivijalka.

Kymenlaakson liikennestrategian 2035 mukaan Etelä-Kymenlaaksossa taaja-missa asuvan väestön osuus on erittäin suuri (90 %), kylissä asuu noin 5 %,pienissä kylissä vajaa 1 % ja haja-asutuksen piirissä vajaa 5 % väestöstä. Työ-paikat sijaitsevat taajamissa (95 %) ja käytännössä suurimmissa keskustoissaKotkassa ja Haminassa. Kyliin sijoittuu 3 %, pieniin kyliin vain muutamia työ-paikkoja ja haja-asutuksen piirissä on vajaa 2 % työpaikoista.

Strategiassa todetaan edelleen, että Kymenlaakson yhdyskuntarakenne on ko-konaisuutena ollut hajaantuva. Ydintaajamien väestömäärä on vähentynyt jamuulla väestön määrä on lisääntynyt. Uutta asutusta on rakennettu taajamienlaidoille kauemmas työpaikoista ja palveluista. Samaan aikaan lähipalvelutovat vähentyneet kun työpaikat ja uudet palvelut sijoittuvat päätieverkon oh-jaamana hyvin henkilöautolla saavutettaviin paikkoihin. Matkojen pituuksienkasvaessa jalankulun ja pyöräilyn edellytykset heikkenevät nopeasti. Uudenmaankäytön ohjaaminen tehokkaan joukkoliikenteen ulottuviin ei aina ole on-nistunut, jolloin uusien alueiden joukkoliikenteen tarjonta ja matka-ajat eivätpysty kilpailemaan henkilöautoliikenteen kanssa. Yhdyskuntarakenteen ja lii-kennejärjestelmän kehitysten välille on syntynyt negatiivinen kierre.

4.5.2 Keskusverkko

Kymenlaakson palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Kymenlaakson kes-kusverkko jäsentyy seuraavasti (lihavoituna Kotkan–Haminan seudun keskuk-set):

· Kaupunkiseutukeskus: Kotka, Kouvola, Hamina· Suuri kuntatason palvelukeskittymä: Kausala, Kuusankoski, Myllykoski, In-

keroinen, Karhula


· Pieni kuntatason palvelukeskittymä: Jaalan kirkonkylä, Voikkaa, Valkealankirkonkylä, Elimäen kirkonkylä, Koria, Siltakylä, Sutela, Miehikkälänkirkonkylä, Virojoki

· Pieni kylä- tai asuinaluekeskus: Vuolenkoski, Selänpää, Vuohijärvi, Kää-pälä, Tuohikotti, Utti, Kaipiainen, Sippolan kirkonkylä, Liikkala, Hirvikoski,Pyhtään kirkonkylä, Purola, Ylänummi-Tavastila, Neuvoton, Metsäkylä,Pyhältö, Klamila, Suur-Miehikkälä, Muurikkala

Kuva 9. Etelä-Kymenlaakson keskusverkko palvelujen perusteella. Lähde SYKE 2013. (Vaihe-maakuntakaavan Kauppa ja Meri taustaselvitys.)

Maakuntakaavan (Taajamat ja niiden ympäristöt 2006) mukaan Kymenlaaksonmaakuntakeskuksia ovat Kotka ja Kouvola, jotka pystyvät tarjoamaan katta-vasti palveluja koko maakunnan kysyntään.

Hamina ja Kuusankoski (sekä yleiskaavan suunnittelualueen ulkopuolella sijait-seva Anjalankoski) ovat keskuksia, jotka pystyvät hyvin tarjoamaan kaupunki-laisille peruspalvelut ja joiden erikoispalvelujen tarjonnassa tukeudutaan osit-tain maakuntakeskuksiin. Keskuksilla on selkeät toisistaan poikkeavat luon-teensa, jotka perustuvat kaupunkien sijainteihin ja sijainnin mahdollistamienelinkeinojen historiaan.

Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti (sekä yleiskaavan suunnittelualueen ulkopuo-lella sijaitsevat Elimäki, Jaala ja Valkeala) voidaan katsoa kuuluviksi maaseutu-keskusten luokkaan. Osalla niistä on selkeä kuntakeskus johon palvelut ja taa-jama-asuminen tiivistyvät muun asumisen muodostuessa maaseudun haja-asutuksesta. Elimäellä, Pyhtäällä ja Valkealalla asuintaajamia on suuntautunutmaakuntakeskusten kylkeen niiden palveluihin tukeutuen.

Etelä-Kymenlaakson keskukset on Kaakon suunta -Kotkan–Haminan seudunkehityskuvan 2040 mukaan jäsennetty seuraavasti: kaupunkikeskustoja ovatKotka ja Hamina. Karhula on kokoluokaltaan Haminaa vastaava seutukeskus.Siltakylä, Virojoki ja Miehikkälä ovat kuntakeskuksia. Pyhtään kirkonkylä on ke-hityskuvan mukaan kokoluokaltaan Siltakylään verrattavissa oleva keskus. Ky-läkeskuksia ovat Hirvikoski, Purola, Tavastila, Metsäkylä, Kannusjärvi, Pyhältö,Klamila, Suur-Miehikkälä ja Muurikkala.

Kuva 10. Etelä-Kymenlaakson keskukset jäsenneltyinä Kaakon suunta - Kotkan–Haminan seu-dun kehityskuvan 2040 mukaan.


4.5.3 Väestö

Asukasmäärältään Kotkan–Haminan seutu ja Kouvolan seutu kuuluvat Suo-men keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoon.

Kymenlaakson väestönkehityksen kulminaatiopisteet liittyvät lähihistorian yh-teiskunnallisiin virstanpylväisiin. Paperi- ja massateollisuuden kasvun aika onollut myös Kymenlaakson väestönkehityksen voimakkainta kautta. Vuodesta1973 lähtien väkimäärä on vähentynyt (Kymenlaakson maakuntakaava (2006),Taajamat ja niiden ympäristöt).

Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään lähes 182 000. Tästä Kotkan-Haminanseudulla asuu noin 88 000 ja Kouvolan seudulla 95 000. Väestö on ollut hi-taassa laskussa alueella. Laskun odotetaan kuitenkin taittuvan. Maakunta-suunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestö vuonna 2030on 197 500 asukasta. Maakuntakaavan lähtökohdaksi on tehty seutukunnittai-nen jako nykyisen asukasluvun perusteella. Kymenlaakson väestötavoitteenmukaan on tehty kunnittaiset väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennus-teen kuntakohtaiselta pohjalta. Vuonna 2030 Kotkan-Haminan seudulla en-nustetaan olevan asukkaita yhteensä 94 000. Kouvolan seudulla ennustetaanolevan asukkaita yhteensä 103 000.

Kuva 11. Kymenlaakson väestö 2005–2011 ja väestösuunnite 2015–2030. Uusi väestö- ja työ-paikkasuunnite on valmisteilla kokonaismaakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman laati-mista varten.

Yleiskaavan laatimisen aikana valmistui uusi väestö- ja työpaikkasuunnite 2040kokonaismaakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman laatimista varten. Tuo-rein väestösuunnite on realistinen, mutta kokonaisnettomuuttoon kohdistu-vat arviot ovat selkeästi tavoitteellisia verrattuna nykytilaan ja menneeseenkehitykseen. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä Kymenlaaksossa pie-nenisi vuosina 2016–2040 4 200 asukkaalla. Väestösuunnitteen mukainen vä-estömäärä vuonna 2040 olisi täten noin 173 300 asukasta (Iitti vielä mukanaluvuissa).

Väestömäärän arvioidaan vähenevän molemmilla seuduilla, mutta selkeästivoimakkaammin Kouvolassa (-3 700 asukasta / -4,3 %) kuin Kotkan–Haminanseudulla (-100 asukasta/-0,1 %).

Väestösuunnitteen mukainen asukasluku on vuonna 2040 hieman korkeampikuin mitä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi (167 200).

Kuva 12. Kymenlaakson tuorein väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 kokonaismaakuntakaavanja maakuntasuunnitelman laatimista varten.


Kuva 13. Kotkan–Haminan seudun väestö YKR-aineiston perusteella (2014).

4.5.4 Asuminen ja palvelut

Kotka

Keskusta-asumisen alueet

· Kotkansaari (Kotkan keskusta) Entisen Ruotsinsalmen linnoituskaupungista alkunsa saa-nut Kotkan kaupunkimaisesti rakennettu keskusta, jolle on ominaista kerroksellinen kau-punkimainen arkkitehtuuri. Kotkansaari on kaupungin hallinnollinen keskusta, jossa palve-lut ja erikoistavarakauppa ovat keskittyneet torin ympärille ja kahden kaupungin läpi kul-kevan pääkadun varteen. Suuri osa Kotkansaaren rannoista on ollut sataman ja teollisuu-den käytössä. Kantasataman alueelle on suunniteltu mittava kaupallinen hanke, mikä tar-koittaa keskustarakenteen laajentamista meren ääreen.

· Karhula Kotkan merkittävä keskus, mm. tori, jonka ympärillä liiketoimintaa, linja-auto-asema alueellisen ja paikallisen bussiliikenteen keskus, Karhulan historiallinen teollisuus-ympäristö ja siihen liittyvä asuinalue, uimahalli, yleisurheilukenttä, koulu ja kirjasto, Karhu-lan sairaala ja terveyskeskus.

Muut väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelu-keskittymät

· Aittakorpi Pientaloaluetta, Aittakorven koulu 1-5 lk, mm. keilahalli, squash-halli, seura-kuntatalo, päiväkoti.

· Helilä Entisen Karhulan kauppalan keskusta, Kotkan merkittävä keskus, Kymin kirkko jahautausmaa, Helilän koulu, kerrostaloalueita, kaupungin vanhinta väestöä, seurataloSampo.

· Hirssaari Kehittyvä, pääosin pientalovaltainen asuntoalue, myös kerrostaloja, kauppa japäiväkoti (asuntomessut 2002).

· Hovinsaari Keskustan pohjoispuolinen asuntoalue, Hietasen saari on nykyisin satama- jateollisuusaluetta, Kymenlaakson keskussairaala, Hovinsaaren koulu ja Hovinsaaren sellu-tehtaan konttorirakennus. Hovinsaaressa sijaitsi ennen Hovinsaaren paperitehdas ja sellu-tehdas. Hovinsaari on nykyisellään pääosin asuin- ja pienteollisuusaluetta. Mahdollisellakävelyn ja pyöräilyn yhteydellä liitettävissä osaksi Kotkan keskustaa.

· Hovila-Kalliokoski Hovila omakotitaloaluetta, joitakin kerros- ja rivitaloja, kauppa. Kallio-koski pääosin omakotitaloaluetta, Kyminkartanon päiväkoti ja alakoulu ja sen läheisyy-dessä kerrostaloalue, Äijänvuoren kuntoranta, Tampsan monttu – uimapaikka ja tanssilava.

· Karhuvuori Tyypillinen 1960–1970-lukujen lähiö, myöhempää täydentämisrakentamista,Karhuvuoren urheilutalo, Karhuvuoren koulu 6-9 lk, päiväkoti, kirjasto, terveysasema, Kar-huvuorikoti.

· Kaukola-Pihkoo Pääosin omakotitaloaluetta; Pihkoon koulu ja päiväkoti.· Korkeakoski Entisen Kymin kunnan keskeisimpiä kyliä, pientalovaltaista asutusta, Korkea-

kosken koulu, VPK, Korkeakosken kartonkitehdas, kalastusmatkailuun liittyviä palveluita jakalaporras, ravintolatoimintaa.

· Metsola Pääosin pientaloaluetta, mm. Metsolan koulu 1-6 lk (lakkautetaan 2016 men-nessä), Langinkosken koulu 7-9 lk, uusi Langinkosken koulu 1-9 lk, Kotka Svenska Samskola,Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotkan Höyrypanimo, joka toimii koulutuskeskuk-sena, Langinkosken kirkko ja keisarillinen kalastusmaja, arboretum, siirtolapuutarha-alu-eita, uimaranta, ortodoksinen hautausmaa. Metsolan urheilukenttä Jylpyn puolella.

· Mussalo, Takakylä, Etukylä, HaminaKotkan satama ja sen pääkonttori, väestöstä suurin osaasuu Etukylän kaupunginosassa, joka on omakoti- ja rivitaloaluetta. Etukylässä sijaitsevatMussalon koulu (yleisopetus luokat 1–6 sekä erityisopetus luokat E1–9) ja Kymenlaaksonammattikorkeakoulun toimitiloja. Takakylässä sijaitsevat Mussalon golfkenttä ja Santalah-den uimaranta, jonka yhteydessä on leirintäalue ja lomakylä, luontopolkuja ja hautausmaa.

· Otsola Omakotivaltaista asutusta, Otsolan päiväkoti ja koulu 1-5 lk, Kumparepuisto.· Rauhala Pääosin omakotitaloaluetta, Rauhalan koulu 1-6 lk, Ilona Areena (Kotkan jäähalli),

Opintokeskus Karhu, kauppa.· Ruonala Pääosin omakotitaloaluetta, Ruonalan koulu 1–5 lk ja Ruonalan urheiluhalli ja ten-

nishalli, pienimuotoista erikoistavarakauppaa.


· Sunila-Popinniemi Karhulan–Sunilan yksityinen rautatie rakennettiin vuonna 1937 Kyminrautatieasemalta Sunilaan (edelleen käytössä)ja edelleen Hallan saareen (poistettu käy-töstä). Alvar Aallon suunnittelema Sunila Oy:n sulfaattisellutehdas aloitti toimintansavuonna 1938. Tehdas rakennettiin Pyötisen saareen, joka pengerrettiin mantereeseenkiinni. Tehtaan ympäristöön rakennettiin laaja asuntoalue, jossa on pääosin 2–4-kerroksi-sia kerrostaloja, mutta alueeseen kuuluu myös muutamia rivitaloja ja tehtaanjohtajanasunto. Popinniemessä vanha omakotitaloalue, Hakalan koulu 1-6 lk, Sunilan seurakunta-talo, Hallan sahan entinen työläiskylä Perävarppi, joka on purettu, mutta alueen kaavoitta-mista asumiseen suunnitellaan.

Asutuskeskittymät

· Eskola 1970-luvun kerros- ja rivitaloalue, osin maaseutumaista, vanhaa omakotitaloalu-etta, Eskolan palvelutalo, tukeutuu Karhulan palveluihin.

· Itäranta Omakotitaloalue, rintamamiestaloja, pienvenesatama.· Katariina Kotkansaarella ydinkeskustan eteläpuolella, puutalovoittoista omakoti- ja parita-

loaluetta, Arto Tolsa -areena, Uimala Katariina ja Puistolan urheilukenttä. Etelä-Kymenlaak-son ammattiopiston Katariinan kampus, Kotkan merivartioasema, Ruotsinsalmen merilin-noituksen päälinnoituksen Fort Katarinan rauniot. Pitkään teollisuusalueena ollut Katarii-nan lounaiskärki on rakennettu puistoksi sen jälkeen, kun öljysatama siirrettiin Mussaloon.Puiston viereinen teollisuusalue on Kotkansaaren merkittävin asuinalueen laajennusalue.

· Kierikkala Kymin pitäjän merkittävä käsityöläiskylä, omakotitaloalue.· Koivula Pientaloalue, Kyminkartano, Parikan kappeli ja hautausmaa, Koivulan golfkenttä,

kalastusmatkailupisteitä, Munkkisaaren tsasouna, kauppapuutarhoja. Tukeutuu Kyminkar-tanon koulupalveluihin Kalliokoskella.

· Korela Pääosin omakotitaloaluetta, Korelan ryhmäpuutarha, vanha hautausmaa. Myösjonkin verran tilaa vaativaa kauppaa.

· Kyminlinna Linnoitus odottaa uutta käyttöä, Kyminlinnan asutus vähäistä.· Lankila Pääasiassa omakotitaloaluetta. Tukeutuu palveluissa Aittakorpeen, Sutelaan ja

Metsolaan.· Ristinkallio Omakotitaloalue, joitakin rivi- ja kerrostaloja, pienteollisuusalue.· Suulisniemi Pääosin omakotitaloaluetta, myös rivi- ja kerrostaloja, uimaranta, pienvene-

satama, Metsäkulman kappeli ja hautausmaa.· Tiutinen Saari, joka pengerretty kiinni Hallan saareen, omakotitaloaluetta, Tiutisen koulu

1-6 lk, joka on lopetettu, Tiutinen on Kotkan saaristo-osaa, Ruotsinsalmen merilinnoituk-seen kuuluvia linnoitusrakennelmia, saaren rakennuskanta tuhoutui pahoin jatkosodanpommituksissa. (Hallassa ollut sellutehdas ja saha. Ei asutusta. Saaren omistaa nykyisinUPM. Hallan satama on osa HaminaKotka-satamaa.)

Keskustan ulkopuoliset palvelukeskittymät

· Jumalniemi Sijainti E18-moottoritien varrella, Huumanhaaran ja Korkeakosken haaran vä-lissä oleva niemi, maakunnallisesti merkittävä tilaa vaativan kaupan kauppapaikka, Ahl-ström Oy:n Kuitulasitehdas, ranta-alueilla merkittäviä luontoarvoja, Korkeakosken haaranrannat liittyvät Kotkan puuteollisuushistoriaan.

· Keltakallio Maakunnallisesti merkittävä autokaupan keskus, pienteollisuusalue.· Sutela Kaupan suuryksikköalue (Prisma, kaavoitettu lisää liiketilaa), vanhaa omakotitalo-

aluetta (Petäjäsuon ja Katajasuon asuinalueet), osin maaseutumaista, Katajasuon ratsas-tuskeskus, seuratalo Tapiola, Hakamäen pienteollisuusalue.

Kylät

· Huruksela Kotkan pohjoisin kyläalue ja -maisema, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaa-seen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maatalouden lisäksi alueella on matkailuun liit-tyvää yritystoimintaa, Hurukselan myllymuseo, Hurukselan urheilukenttä ja kuntorata.

· Juurikorpi alkuaan teollisuushistoriaan syntynyt kyläalue radan varressa, Juurikorven sei-sake.

· Kaarniemi Meren rannalla sijaitseva perinteinen kyläalue, Kotka – Kymin seurakunnan leiri-ja kurssikeskus, kaupungin leirikeskus, konepaja.

· Kurittula – Jäppilä - Pernoo vanhaa Kymijoen rantaviljelysaluetta, kyläalue muodostunutPernoontien varteen, uusi asutus laajentunut länteen päin ja liittyy etelässä kaupunkimai-seen rakenteeseen, vuokramökkejä.

· Laajakoski Kymijoen itäpuoleinen kyläalue, Laajakosken urheilukenttä, kuntorata ja ampu-marata, Laajakosken entiseen sairaalan tiloissa toimii vastaanottokeskus, Laajakosken hau-tausmaa.

· Saksala Kyläaluetta, rakennuskanta pääasiassa omakotitaloja, pieneltä osin asemakaavoi-tettu, Saksalan ratsastustallit.

· Ylänummi–Tavastila vanhaa kyläasutusta, muodostaa merkittävän kulttuurimaisemakoko-naisuuden, Tavastilan koulu 1 – 6 lk sekä päiväkoti ja esiopetus, Tavastilan seisake.

Hamina

Keskusta-asumisen alueet

· Haminan keskusta Historiallinen linnoituskaupunki, kaupunkikeskustatason palvelut, Ter-vasaaren merellinen keskustan laajenemisalue.

Muut väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelu-keskittymät


· Husula Tunnetaan myös kylänä, pääosin omakotitaloaluetta, osin maaseutumaista, päivä-koti, hautausmaa, keskuksena: 1960-70-luvun kerrostalot, päivittäistavarakauppa, Husulankoulu.

· Neuvoton Pientaloalue, tunnetaan myös kylänä, alakoulu, esikoulu, hoivakoti, päivittäista-varakauppa, teollisuusalue, jossa mm. mekaanista puunjalostusteollisuutta, uusiutuvanenergian tuotantoa.

· Poitsila, etelä Sodan jälkeen ja pääosin 1970-luvulla rakennettu pientalo- ja kerrostaloalue,koulu, esikoulu, hyvät palvelut (Itäväylä).

· Poitsila, pohjoinen ja Ruissalo Vanha kylä, jota kehitetty voimakkaasti 1970-luvulta läh-tien, pääosin pientaloaluetta, myös kerrostaloalue, taajama, jossa hyvät palvelut mm. kir-jasto, Vehkalahden koulu 1-9 lk, 2 päiväkotia, esikoulu, uima-, liikunta- ja jäähalli, urheilu-keskus ja ulkoilumaastot.

· Tallinmäki/ Ruukki/ Ruotsinkylä Pääosin sodan jälkeen aina 2000 -luvulle rakentunuttapientaloasutusta, päivittäistavarakauppa, ulkoilureittejä.

· Uusi-Summa/Summa Laaja pientaloalue, Uuden-Summan koulu, palveluasumista, päivit-täistavarakauppa, pienteollisuusalue, datakeskus.

Asutuskeskittymät

· Alakaupunki Keskustan itäpuolinen asuntoalue, Alakaupungin yhtenäiskoulu, Haminan lu-kio ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Haminan kampus, päivittäistavarakauppa.

· Hevoshaka Pientalo- ja kerrostaloasutusta, pienteollisuuskeskittymä, erityisryhmien palve-lukeskus ja palveluasumista.

· Hillo asemakaavoitettu pientaloalue sataman vieressä.· Pappilansaaret Arvostettu merellinen pientaloalue (Etusaari ja Takasaari).· Pitäjänsaari Pientaloaluetta, idyllinen tiivis, vanha, merellinen kylämiljöö, vanhimmat ra-

kennukset 1700-luvulta, Krimin sodan aikana rakennettuja linnoitteita, valtakunnallisestiarvokas kulttuurimaisema.

· Salmenkylä Vanha pientaloalue, tunnetaan myös kylänä, kuljetuspainotteinen pienteolli-suusalue, kirjoitetun historian mukaan Haminan vanhin asuinpaikka.

· Saviniemi Pientaloasutusta, terveyskeskus, hoiva-asumista, kuntoutuskeskus, päiväkoti,ulkoilumaastoa ja uimaranta, aktiivinen asukasyhdistys.

· Vilniemi /Ristiniemi Tunnetaan myös vanhana kylä, jonka ympärille 2000-luvulta alkaenuutta pientaloasutusta, uimaranta ja virkistyspalveluita. Ristiniemen vanhaa asutusta jahautausmaa.

Keskustan ulkopuoliset palvelukeskittymät

· Summa Kehittymässä tilaa vaativan kaupan alueeksi.

Kylät

· Ihamaa Vt 26 varrella, metsästysmaja· Kannusjärvi/Kitula Tiiviisti yhdessä toimivat kaksi kyläkuntaa, Kannusjärvellä koulu ja päi-

väkoti. Haminan seurakunnalla on Kannusjärvellä kaksi leirikeskusta, Markkula ja Vehka-rinne, liikunta- ja retkeilyreittejä.

· Lankila Vehkajoen laaksossa, kallioisten mäkien suojaama Haminan pohjoinen pikkukylä· Lelu Kylä Haminan itäpuolella, kyläyhdistys· Metsäkylä Nykyisinkin yksi Haminan suurimpia maaseutukyliä. Metsien reunustamaa kylää

halkoo Summanjoki, jonka reunoille maanviljelys on alkujaan kehittynyt. Koulu, maatila-matkailua.

· Myllykylä Kylää halkoo Vehkajoki. Rautakauppa, hautausmaat, Myllyn alue.· Mäntlahden, Pyötsaaren ja Rakilan rannikkokylät Haminan itäisin kyläryhmä, Mäntlahti-

Pyötsaaressa asutusta jo 1300-1400-luvulta, saaristoliikennettä, aktiivisia asukasyhdistyk-siä

· Onkamaa Haminan itäinen sisämaan kylä· Paijärvi Vehkajoen varrella, Myllärinkoski, talonpoikaiskylä 1400-luvulta, kylätupa· Pampyöli/ Sivatti/ Kolsila/ Töytäri Kirkkojärven helminauha-kylät, 1500-luvulta asti asute-

tussa Sivatin ja Kolsilan rajalla sijaitsee Kirkkojärven koulu, Lelunjoki laskee Naturaan kuu-luvaan linnustovesistöön Kirkkojärveen, luontopolku, Haminan Matkakoti

· Pyhältö Kylässä kauppa, koulu, päiväkoti, ravintola, aktiivinen kyläyhdistys.· Reitkalli Vehkalahden pitäjän vanhimpia kyliä, hevostiloja ja maatalousaluetta, kylää hal-

koo Summanjoki, laajat peltoalueet ja kulttuurimaisema, laskettelukeskus.· Salmi Haminan läntisin rannikkokylä.· Tammio ja Kuorsalo Perinteisiä saariston kalastajakyliä, nykyään pääosin loma-asutusta· Turkia ja Salo-Turkia Turkialla Heinälammen luontopolku, metsälampia, maanviljelyä ja

metsänhoitoa, uimaranta ja leirintäalue· Vanha Summa koostuu useammasta kyläalueesta (mm. Sakki, Suortti ja Seppälä), rannik-

kokylää halkoo Summanjoki.· Vehkjärvi Pieni kylä, sahatoimintaa

Kaikissa kylissä maatalouden harjoittajia sekä vakituista ja loma-asutusta, entisen Vehkalahdenkyliä.

Pyhtää


Väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelukeskitty-mät

· Siltakylä Pyhtään suurin taajama. Pyhtään kaupalliset sekä pankki- ja postipalvelut ovatkeskittyneet Siltakylään. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ai-noa yläkoulu. Siltakylässä on myös kunnallinen palvelukeskus ja vanhusten palvelutalo, kir-jasto sekä Huutjärven päiväkoti.

· Pyhtään kirkonkylä Kirkonkylä on Pyhtään toiseksi suurin taajama. Kirkonkylä jakautuujoen halkomana itä- ja länsikirkonkylään sekä ulkokylään vanhan valtatien eteläpuolella.Kirkonkylä ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympä-ristö. Pyhtään kirkonkylässä sijaitsee Pyhtään keskiaikainen kivikirkko sekä seurakuntatalo.Kirkonkylässä toimivassa Suur-Ahvenkosken koulussa on esiopetusta ja perusopetusta 1-6luokilla. Kirkonkylässä on myös päiväkoti, terveysasema ja vanhustentalo. Vapaa-ajan pal-veluja tarjoavat nuorisoseurantila Hemmet sekä Suur-Ahvenkosken koulun vieressä sijait-seva urheilukenttä/ jääkiekkokenttä / tenniskenttä –alue. Kuntorata sijaitsee Stockforsinalueen lähellä Harjutien varressa. Paloaseman yhteydessä toimii tanssilava. Pyhtään Kir-konkylässä on hotelli- ja kokouspalveluja tarjoava Patruunantalo. Pyhtään kirkonkylän ruo-kakauppa on ABC-liikenneaseman yhteydessä, jossa on myös huoltoasema- ja kahvilapal-velut sekä Alko.

Kylät

· Ahvenkoski Kymijoen läntisimmän suuhaaran varrella sijaitseva kylä, johon nykyisin kuuluuPyhtäällä sijaitseva Ahvenkoski (Suur-Ahvenkoski) ja Loviisassa sijaitseva Vähä-Ahvenkoski.Ahvenkosken kartano sijaitsee Pyhtään puolella. Kymijoen Ahvenkoskenhaaran suuhunMerikoskeen on rakennettu vuonna 1933 Ahvenkosken voimalaitos.

· Hirvikoski Hirvikosken alakoulu· Kaunissaari Varhaisimmat merkinnät Kaunissaaren asutuksesta ovat 1560-luvulta. Vuonna

1642 Kaunissaareen muutti perhe Virolahdelta, ja tästä lähtien saaressa on ollut jatkuvastiasutusta. Kaunissaaren eteläpäässä sijaitseva vanha kalastajakylä ja saaren itä- sekä poh-joispään hiekkarannat tekevät siitä suositun retkikohteen. Kaunissaari onkin Kymenlaaksonsuosituin merellä oleva matkailukohde ja palveluvarustukseltaan monipuolisin saaristo-kohde. Saareen liikennöi kesäisin Kotkasta ja Pyhtään kirkonkylästä yhteysalus. Matkaili-joita ja kyläläisiä Kaunissaaressa palvelevat kauppa, ravintola, kahvila sekä saaristolaismu-seo. Kaunissaaren lomakylä, vierasvenesatama.

· Munapirtti Munapirtissä on kolme kylää. Saaren itäpään lisäksi länsipään Tuuski kuuluvatMunapirtin kylään, saaren keskiosissa sijaitsevat Hinkapyöli ja Malmi. Munapirtti sai Kei-hässalmen kautta lauttayhteyden mantereelle vuonna 1960 ja siltayhteyden vuonna 1969.

· Purola Kylä sijaitsee Suomenlahden Purolanlahden rannalla. Kylän osia ovat Ylikylä ja Ala-kylä. Purolan kautta kulkee tieyhteys Munapirtin saareen. Purolassa sijaitsee Pyhtään ainoa

ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. Purolassa toimii myös aktiivinen kyläyhdistys,ja siellä sijaitsee Pyhtään kunnan ylläpitämä uimaranta.

Virolahti


· Virojoki kunnan keskustaajama

Kylät

· Hurppu· Klamila Aktiivinen kylä. Klamilan alueella asuu noin 700 vakituista asukasta, kesäisin asu-

kasluku moninkertaistuu kesäasukkaiden ansiosta.Koulu, päiväkoti, kauppa, huoltamo,baari, kesäravintola , parturi, liikuntapaikat. Sataman käyttö tapahtuma-areenana on li-sääntynyt. Kesätori.

· Ravijoki Harjun oppimiskeskus· Virolahden kirkonkylä Kirkko, vapaa-ajan asutusta, kalankasvatusta

Miehikkälä


· Miehikkälän kirkonkylä, Saivikkala Kirkonkylän koulu, kirjasto, päiväkoti. Toimintakeskus,jossa sijaitsee kokoontumis- ja päivätoimintatilat, kahvila, kuntosali, uimahalli, postin jaMatkahuollon palvelupisteet. Päivittäistavarakauppa, kahvila. Yksityisiä palveluja.

Kylät

· Muurikkala Koulu, yritystoimintaa, maaliikennekeskus, aktiivinen kylätoiminta· Pitkäkoski Päiväkoti, Vuorelan liikenne· Salo-Miehikkälä Tukeutuu Haminan palveluihin· Suur-Miehikkälä Aktiivinen kylä. koulu, kauppa, liikuntapaikat

Lähteet: Wikipedia, kuntien www-sivut sekä kunnista saadut tiedot.


Yleistä palveluverkosta

Kaupallisilta palveluiltaan keskeisimmät kunnat Etelä-Kymenlaaksossa ovatKotka ja Hamina, joista etenkin Kotkassa on pääkeskustan Kotkansaaren ohellauseita kaupallisia keskittymiä (Karhula, Jumalniemi, Sutela, Jylppy, Keltakallio).Pyhtäällä, Virolahdella ja Miehikkälässä ei ole varsinaisia keskustan ulkopuoli-sia kauppakeskittymiä lukuun ottamatta Virolahden Vaalimaan aluetta.

Kuva 14. Etelä-Kymenlaakson myymälät (A.C. Nielsen 2013). Lähde Kymenlaakson liitto, Ky-menlaakson palveluverkkoselvitys 2013.

Julkisten palvelujen osalta palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, alakes-kuksiin ja/tai kyliin. Kymenlaakson maakuntakaavaa Kauppa ja merialue vartenon selvitetty julkisten palvelujen sijoittuminen Kymenlaaksossa (Kymenlaak-son palveluverkkoselvitys 2013).

Kuva 15. Etelä-Kymenlaakson julkiset palvelut (2013). (Huom. kirjastojen osalta osin virheel-listä tietoa). Lähde: Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson palveluverkkoselvitys 2013.

4.5.5 Elinkeinoelämä ja työpaikat

Hyvät liikenneyhteydet, satamatoiminta ja ainutlaatuinen sijainti laajenevanpääkaupunkiseudun ja Pietarin talousalueen läheisyydessä muodostavat vah-van perustan Kotka-Haminan seudun yritys- ja elinkeinoelämälle. Suomen suu-rin yleissatama HaminaKotka Satama, Vaalimaan rajanylityspaikka Virolah-della sekä valmistuva E18-moottoritie tekevät alueesta yhden Suomen logisti-sesti vilkkaimmista. Kotka-Haminan seutu on tunnettu logistiikan lisäksi met-säteollisuuden edelläkävijänä. Muita merkittäviä teollisuuden aloja seudullaovat metalli-, teknologia- ja kemianteollisuus sekä palvelinliiketoiminta.


Kotka-Haminan seutu on kehittynyt pitkälti metsäteollisuuden synnyttämiensatamakaupunkien ja suurteollisuuden varassa ja seudun vienti koostuu pää-osin teollisuustuotteista. Yksipuolisen tuotantorakenteensa vuoksi alue onkinkärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta rajuimmin Suomessa. Erityisestimetsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet alueella radikaalisti. Lisäksi Ve-näjän heikko taloustilanne ja pakotteet ovat heijastuneet seudun elinkeinoelä-mään, mikä on näkynyt esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajaliikenteen supistu-misena sekä venäläisten asiakkaiden vähenemisenä erityisesti matkailun jakaupan aloilla. Toisaalta seudun elinkeinoelämään positiivisesti vaikuttavia vii-meaikaisia tapahtumia ovat olleet Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektin varmis-tuminen, Kotkamills Oy:n ja Stora Enson Sunilan tehtaan viimeaikaiset inves-toinnit, E18-moottoritien Koskenkylä – Kotka valmistuminen sekä Googlen mil-jardin euron investoinnit Summan palvelinkeskukseen.

Tulevaisuudessa elinkeinoelämässä korostuvat vahvemmin uusituvan ener-gian ratkaisut (tuulivoima), ympäristö- ja energiateknologiat (esim. ligniini),matkailu, kaupanala sekä monialaisesti erityyppisiä osaajia työllistävä digitaa-linen liiketoiminta. Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategian 2016–2019toimialakärjet ovat strategiakaudella teollisuus, logistiikka ja matkailu sekä toi-mialat poikkileikkaava digitalisaatio. Elinkeinostrategian tavoitteena on8 000 uutta työpaikkaa ja reilu 10 000 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä.Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian kolme kärkialaa puolestaanovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio, jotka perustuvat maakunnan tun-nustettuihin vahvuuksiin, kilpailuetuihin ja huippuosaamispotentiaaliin.

Kotkan–Haminan seudulla oli vuonna 2014 yhteensä 5 422 yritystä ja toimi-paikkaa, jotka työllistivät lähes 19 000 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liike-vaihto oli yli 5 miljardia euroa. Yli puolet toimipaikoista sijaitsee Kotkassa janoin neljäsosa Haminassa (Tilastokeskus). Seudulla perustetaan noin 300–400yritystä vuosittain, joista suhteellisesti eniten Kotkan alueella. Heikko talousti-lanne ja siitä johtuva epävarmuus ovat kuitenkin vaikuttaneet negatiivisestiseudulle perustettujen uusien yritysten lukumäärään.

Kuva 16. Uudet yritykset Kotka-Haminan seudulla 2011-2015. Lähde: Cursor (2015)

Vuosina 2011-2013 Kotka-Haminan seudulle perustettujen yritysten nettoli-säys on ollut noin 200, kun vuonna 2015 se oli 95 kpl. Tammi-kesäkuussa 2016yrityskanta lisääntyi nettomääräisesti 49 yrityksellä, mikä on hieman enem-män verrattuna viime puolivuotiskauteen. Tilastokeskuksen mukaan yritystennettoperustanta (uudet yritykset - toimintansa lopettaneet) suhteessa yritys-kantaan oli Kotka-Haminan seudulla -2,7 % vuonna 2014.

Verrattuna muihin Suomen seutukuntiin, Kotka-Haminan seutu on pärjännytaluevertailussa suhteellisen heikosti. Viimeisimmän MDI:n aluetutkimuksen(2016) mukaan Kotkan–Haminan seudun aluekehityksen kouluarvosana 2008–2016 oli 5,6 ja alue sijoittui 36 kaupunkiseudusta sijalle 27. Aluevertailussa pai-notettiin esimerkiksi työllisyyden edistämistä, elinkeinorakenteen uudistu-mista, vetovoiman edistämistä sekä kehittämis- ja innovaatioalustoja. Myös


yleistä yritysilmastoa mittaavan EK:n kuntaranking-tutkimuksessa (2015) Kot-kan–Haminan seutukunta sijoittui 25 kunnasta sijalle 24. Vuonna 2012 sijoitusoli 23. Yritysilmastolla viitataan tutkimuksessa alueen yritysten tarpeiden jamenestystekijöiden tunnistamiseen sekä aktiiviseen elinkeino-politiikkaan yri-tyksille suotuisan toimintaympäristön rakentamisessa.

Kuva 17. Seudun arvonlisäys ja työlliset suhteessa Manner-Suomeen vuonna 2013.Lähde: MDI alueprofiilit (2016), Tilastokeskus

Väestön ikääntyminen ja työn perässä poismuuttava nuoriso on vähentänytvoimakkaasti työikäisten määrää alueella. Seudun väestöstä 60,5 % eli noin39 000 on tällä hetkellä työikäisiä (2015), seudun taloudellisen huoltosuhteenollessa 174 (2014). Työvoiman määrä Kotkan–Haminan seudulla on vähenty-nyt vuodesta 2006 noin 3 400 henkilöllä, eli lähes 10 %:lla. Vuonna 2013 alu-eella työskenteli yhteensä noin 32 000 henkeä, joista reilu 35 % oli korkeastikoulutettuja. Alhaisen koulutustason lisäksi seudun ongelmana on maan keski-tasoa korkeampi työttömyys, työttömien työnhakijoiden muodostaessa17,4 % alueen työvoimasta (4/2016). Toisaalta seudulla on yrityksiä, jotka eivätsaa rekrytoitua osaavaa työvoimaa. Ennen kaikkea kehittyvissä talouksissa onkysyntää ammatillisesta koulutuksesta.

Kuva 18. Kotkan–Haminan seudun työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus 2013

Suurin osa Kotka-Haminan seudun työllisistä työskentelee yksityisellä sekto-rilla (noin 60 %). Valtion tai kunnan palveluksessa on noin 30 % ja yrittäjinänoin 10 % alueen työssäkäyvistä. Kotkan–Haminan seudulla eniten työpaikkojatarjoavat terveys- ja sosiaalipalvelut (19 %), teollisuus (13 %), kuljetus- ja va-rastointi (12 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (11 % kaikista työpaikoista).

Kotka-Haminan seudun työpaikat sijaitsevat pääosin taajamissa (95 %) ja suu-rimmissa keskustoissa Kotkassa ja Haminassa. Seudun suurimmat yritys- jatyöpaikkakeskittymät ovat Karhulan ja Korkeakosken teollisuusalueet sekä Su-nilan, Kotkansaaren ja Kantasataman alue Kotkassa, sataman ja Summan alu-eet Haminassa sekä Siltakylän alue Pyhtäällä. Työpaikkoja on eniten auto-vyöhykkeellä, keskustamaisilla jalankulkuvyöhykkeillä ja jalankulun reuna-vyöhykkeillä. Kotka-Haminan seudun noin 32 000 työllisistä yhteensä yli 90 %(noin 29 000) asuu ja työskentelee seutukunnan sisällä.


Kuva 19. Kotkan–Haminan seudun työpaikat YKR-aineiston perusteella (2012).

Alueen asukkaista seutukunnan ulkopuolella työskentelee noin 3 000 henki-löä, joista reilu 900 Kouvolassa. Asuinkunnassaan työssäkäyviä on noin 75 %(23 600) ja pendelöiviä kaiken kaikkiaan noin 25 % (8 400) seudun työllisistä.Eniten pendelöintiä vuonna 2013 oli Haminasta ja Pyhtäältä Kotkaan sekä Kot-kasta Haminaan.

Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2013, 2014, 2015, 2016; Kotka-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016–2019; Kymenlaakson liikennestrate-gia 2035; Kotka-Haminan seutustrategia 2010–2015; Kymenlaakson ERM-va-rautumissuunnitelma 2016; SELL – Kooste työryhmien tapaamisista 11/2015(Capful); Cursor Oy:n nettisivut; Etelä-Kymenlaakson työpaikka-alueiden selvi-tys (2011); MDI:n alueprofiilit (2016); EK:n Kuntaranking (2015).

Kuva 20. Pendelöinti Kymenlaakson kuntien välillä vuonna 2013.

Kuva 21. Pendelöinti Kotkan–Haminan seudun kuntien välillä vuonna 2013. Kotkalaiset pen-delöivät seudun kunnista vähiten. Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti.


4.5.6 Kauppa

Vähittäiskaupan seurantaraportin (2016) mukaan kaupan toimintaympäristöon viime vuosina Kymenlaaksossa ja Kotkan–Haminan seudulla muuttunut en-tistä epävarmemmaksi johtuen erityisesti Venäjän poliittisen ja taloudellisentilanteen heikkenemisestä. Taloudellinen taantuma ja venäläismatkailijoidenmäärässä tapahtunut käänne on pysäyttänyt useiden alueelle suunniteltujenkaupan hankkeiden etenemisen. Ilmiö on näkynyt erityisesti Haminan Sum-massa ja Vaalimaalla, joissa suuret kaupan hankkeet eivät etene tai ovat vii-västyneet.

Kuva 22. Rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2010-2015 (Lähde: Rajavartio-laitos

Kotka-Haminan seudulla toteutuneet hankkeet ovat sijoittuneet E18-mootto-ritien varrelle maakuntakaavan (Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa jamerialue) keskustojen ulkopuolisille alueille Kotkassa ja Haminassa. E18-var-ren kaupalliset keskukset ovat säilyttäneet vetovoimansa ja todennäköisestiuseita sen varrelle suunnitteilla olleita hankkeita toteutuu tulevaisuudessa eri-tyisesti Kotkan lähellä, jossa myös lähialueen asukaspohja on vahva.

Venäläisten turistien tuoma ostovoiman lisäys ei ole koko maakunnan tasollaollut merkittävä asukaskohtaisten liikevaihtolukujen valossa. Yksittäisten kun-tien, kuten Virolahden, kannalta venäläisillä matkailijoilla on kuitenkin ollutmerkitystä. Aikaisempina matkailun huippuvuosina Kotka-Haminan alue ei olehyötynyt kaupan näkökulmasta venäläisistä turisteista siinä määrin kuin Ky-menlaakson maakuntakaavassa tehdyissä tulevaisuuden ennusteissa ja kau-pan mitoituksessa oletetaan.

Maakuntakaavan suurta vähittäiskaupan mitoitusta on perusteltu erityisestivenäläismatkailijoiden ostosmatkoilla ja tämän synnyttämällä tilantarpeella.Edellä mainittu taitos venäläismatkailijoiden määrässä sekä tulevaisuuteensuuntautuvien ennusteiden epävarmuus kuitenkin asettavat tarkastelun uu-teen valoon. Mikäli väestönkasvu toteutuisi selvityksessä osoitetun maksimi-mitoituksen suuntaisena, vaadittaisiin Kymenlaaksoon edelleen arviolta lähes8 miljoonaa venäläismatkailijaa, jotta kaikki kaupan mitoitus voisi toteutuamyyntiteholtaan kannattavassa mittaluokassa.

Vähittäiskaupan seurantaraportin mukaan ylisuuri mitoitus saattaa aiheuttaaongelmia kaupan verkoston tasapainoiselle kehittymiselle maakunnassa. Suu-ret mitoitukset pienentävät maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja pahimmassatapauksessa saattavat vaikuttaa keskusta-alueiden elinvoimaisuuteen ja kau-pallisten toimintojen kehittymisedellytyksiin.

Kaupan kehittyminen tulisi keskittää keskustatoimintojen ohella parhaitensaavutettaville kaupan alueille. Hyvä asukassaavutettavuus turvaa kaupan alu-eiden kehittymisedellytykset, mikäli esimerkiksi venäläismatkailijoiden määräja alueelle tuoma ostovoima ei kasva odotusten mukaisesti. Pääsääntöisestimaakuntakaavan kaupan alueet on sijoitettu hyvin saavutettaville paikoille eri-tyisesti autoliikenteen näkökulmasta ja suurten taajamien läheisyyteen. Kui-tenkin tulisi pohtia erityisesti Summan kaupan alueen vaihtoehtoisten käyttö-tarkoitusten luotaamista; alue ei ole maakunnan väestöön tai liikenteelliseenverkkoon nähden erityisen hyvin saavutettavissa. Pelkästään haminalaistenostovoiman perusteella Summalla ei ole merkittäviä kehittymisen edellytyksiämaakuntakaavan osoittamassa mittakaavassa.

533

900

0

698

500

0

789

300

0

862

800

0

723

700

0

514

700

0

6 758 0008 624 000

9 626 000 10 395 0008 934 000

6 955 000

0

2 000 000

4 000 000

6 000 000

8 000 000

10 000 000

12 000 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla2010-2015

Venäläisiä Suomalaisia Muita


Kuva 23. Kymenlaakson kauppa ja merialue –maakuntakaavan kaupan ratkaisu

Venäläisten ostosmatkailijoiden kaupan kysynnän aiheuttama kaupan pinta-alantarve tulisi ensisijaisesti toteuttaa Vaalimaalla, jossa ristiriita muun maan-käytön kehittämisen kannalta on kaikkein pienintä. Muissa keskuksissa kaupan

kehittyminen tulisi tapahtua ennen kaikkea vakinaisen väestön määrän ja os-tovoiman perusteella ja heille sijainniltaan sopivilla alueilla. Venäläismatkaili-joihin perustuvan mitoituksen toteutuminen tulisi kohdistaa ennen kaikkeanykyisiin vahvoihin kaupan keskuksiin ja keskustoihin, mikä tukee kaupan ver-koston kehittymistä koko maakunnan tasolla.

Venäläisten matkailijoiden lisäksi Kotka-Haminan seutuun kohdistuvaa mat-kailua tulisi ajatella laajemmin ja miettiä matkailijoiden tarpeita ja odotuksia10-20 vuoden kuluttua. Alueella on tarjota E18-moottoritien varren kaupallis-ten keskittymien lisäksi erityisinä valttikortteina esimerkiksi kaunista meren-rantaa, viihtyisiä kaupunkeja ja kiinnostavia tapahtumia.

Väistämättömät kaupunkikehityksen muutostrendit on otettava huomioonkaupan kehittämisessä: keskustojen ja taajamien laajenemisen sijaan kasvunmahdollisuuksia haetaan olevan rakennetun ympäristön tiivistämisestä ja yh-dyskuntarakenteen taloudellisuudesta ja tehokkuudesta. Paremminkin on tar-peen harkita, onko tarpeen rajoittaa kaupan toimialoja keskustan ulkopuoli-silla alueilla ja osoittaa osa mitoituksesta tulevaisuuden kaupan reservialu-eiksi, joilla voi toteutua myös muuta toimitilarakentamista.

Lähde: Kymenlaakson liitto: Loppuraportti/2016 Vähittäiskaupan seuranta.


Kuva 24. Väestötavoitettavuus Kymenlaaksossa – väestön määrä 15 minuutin ajoajan säteellä

Rajaliikenteen näkymät alkuvuonna 2017jaVaalimaan hankkeet

Kaakkois-Suomen rajavartiosto ilmoitti tammikuussa 2017 rajaliikenteen ole-van selvässä myötätuulessa. Vuoden kolmen ensimmäisen viikon rajanylitys-ten määrä oli 16 prosenttia korkeampi kuin vuosi aiemmin. Myönteisen kehi-tyksen on arveltu johtuvan ennen muuta vahvistuvasta ruplan kurssista, mikälisää venäläisten ostosmatkailuhalukkuutta Suomeen. Lisäksi vuonna 2014myönnetyt pitkät kahden vuoden viisumit ovat menneet tai ovat menossa van-hoiksi, mikä on vilkastuttanut viisumien hakemista.

Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla kirjattiin tam-mikuussa 576 000 rajanylitystä. (496 000 vuoden 2016 tammikuussa, + 16 % ja559 000 vuoden 2015 tammikuussa, + 3 %). Matkustajista oli viisumivelvollisia471 500, eli noin 82 % (76 % vuonna 2016). Vuonna 2016 rajanylitysten määräVaalimaalla laski 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylitysten määrä jäihieman alle 2,5 miljoonan, kun parhaimmillaan Vaalimaan kautta on kulkenutnoin 3,5 miljoonaa rajanylittäjää vuoden aikana. Voimakkainta rajanylitysmää-rien kasvu edellisvuoteen verrattuna oli Nuijamaalla, + 37 %.

Matkailijamäärien kasvu antaa lisää uskoa Vaalimaan suurhankkeille. Suur-hankkeiden toteutumisen ja vetovoiman lisääntymisen myötä rajaliikenteenmäärän odotetaan kasvavan edelleen.

Lähteet: Kaakkois-Suomen rajavartioston kuukausitiedote 1/2017; Kaakon-kulma 13.2.2017.

4.5.7 Maisema ja kulttuuriympäristö

Yleiskuvaus

Suunnittelualue voidaan yksinkertaisten jakaa kolmeen eri luonteiseen koko-naisuuteen. Suunnittelualueen eteläisin osa on meri-, saaristo- ja rannikko-vyöhykettä. Merkittävimmät kaupungit ja taajamat sekä liikenneverkko tukeu-tuvat rannikkovyöhykkeeseen, ja merellinen sijainti on muokannut alueenelinkeinoja, kaupunkikuvaa ja maisemaa. Suunnittelualueen länsi-luoteisosa


liittyy länsipuolen laajoihin viljelyaukeisiin, kun taas koillisosa metsäistä, osinerämaistakin selännevyöhykettä pienine järvineen. Merkittävin joki on Kymi-joki, jonka haaroihin ja niihin liittyviin laaksoihin suunnittelualueen länsiosankulttuuriympäristö, sekä maatalous, teollisuus että asutus pitkälti tukeutuu.

Koko Suomen kattavassa maisemamaakuntajaossa (Kuva 25.) on tehty vastaa-vantyyppinen jaotus kolmeen: Koko alue sijoittuu Eteläisen rantamaan maise-mamaakuntaan, mutta tarkemmassa maisemallisessa seutujaossa suunnitte-lualue sijoittuu kolmen eri tyyppisen seudun, Eteläisen viljelyseudun (osa-alue1.1), Kaakkoisen viljelyseudun (osa-alue 1.2) ja Suomenlahden rannikkoseu-dun (osa-alue 1.3) alueille.

Kuva 25. Suomen maisemamaakuntajako (lähde www.ymparisto.fi).

Seuraavassa on kuvattu seutujen piirteitä lähteenä olleen ympäristöministe-riön mietinnön (Ympäristöministeriö 1992) perusteella:

· Eteläinen viljelyseutu (1.1) on maastonmuodoiltaan vaihteleva, yleensätehokkaassa viljelyssä oleva alue. Savikkoja on erityisesti jokivarsien tun-tumassa. Kasvillisuuden yleisilme lähes koko seudulla on rehevä. Itäosassaalkaa olla rapakiven aiheuttamaa verraten jyrkkää, kulmikasta topografiaalouhikkoineen.

· Kaakkoinen viljelyseutu (1.2) on korkokuvaltaan alavaa, mutta mäkistä,karujen kalliokkojen vaihtelevien viljelyaukeiden sekä pienten soiden jajärvien luonnehtimaa mosaiikkia. Seutu on tyypillisintä rapakivigraniitinaluetta ruhjelaaksoineen, kulmikkainen avokallioineen ja louhikkoineen.Vähälukuiset järvet ovat yleensä pieniä, mutta niitä yhdistävät polveilevatpurot ja pienet joet ovat tunnusomaisia. Vaikka alue kuuluu eteläboreaa-liseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, on kasvillisuus muuhun Etelä-Suomeenverrattuna karua. Pellot ovat muodoltaan rikkonaisia, eivätkä ne yleensämuodosta kovin laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia.

· Suomenlahden rannikkoseudulle (1.3) on tyypillistä maiseman monivi-vahteisuus, mikä johtuu paitsi maa- ja kallioperän sekä merenlahtien ai-heuttamasta rikkonaisuudesta myös elinkeinojen monipuolisuudesta.(Ympäristöministeriö 1992)

Selvitystausta

Työn alkuvaiheessa on selvitetty alueen maisemallisia ominaispiirteitä (kutenmaisemaan liittyviä luonnonmaantieteellisiä lähtökohtia ja ihmisen toiminto-jen sijoittumista ja tyyppiä suhteessa maisematekijöihin) muun muassa paik-katietotarkasteluiden ja vanhojen karttojen avulla. Tätä selvitystaustaa vastenon pyritty hahmottamaan, minkälaisista erityyppisistä ja miten rajautuvistakokonaisuuksista suunnittelualue muodostuu, mikä on eriluonteisten alueidensyntyhistoria ja minkälaisia eri ympäristötekijöiden välisiä vuorovaikutussuh-teita, potentiaaleja ja reunaehtoja kuhunkin alueeseen liittyy, jotta ympäris-tön asettamat lähtökohdat, luonnolliset rajat ja ”ympäristön logiikka” voidaanottaa huomioon suunnittelussa. Paikkatietopohjainen selvitysaineisto mah-dollistaa analyysien käyttämisen suoraan paikkatietopohjaisesti tehtävän alu-eidenkäytön suunnittelun tausta-aineistona ja aineiston kulloisenkin tarkkuus-tason määrittelemisen sen mukaan, minkälaisia suunnittelukysymyksiä ollaanratkaisemassa.

http://www.ymparisto.fi/


Selvitys on tehty yleispiirteistä, laaja-alaista suunnittelua palvelevalla tark-kuustasolla. Suunnittelun edetessä ja tarkentuessa myös selvitystaustaa saat-taa olla tarpeen vastaavasti tarkentaa erityisesti niitä alueita koskien, joille onodotettavissa merkittäviä muutoksia.

Kuva 26. Esimerkki paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Suunnittelualueen maaperä-olosuhteet (lähde GTK, MML avoimet aineistot). Maiseman luonne on muun muassa maape-räolosuhteista johtuen alueen eri osissa erilainen, sillä esimerkiksi maatalouden harjoittami-sen edellytykset ovat alueen laajojen savikoiden hallitsemassa länsiosassa (A) merkittävästikallioista koillis - itäosaa (B) edullisemmat. Näiden keskenään erilaisten maisematyyppien vä-lissä on eräänlaista vaihettumisvyöhykettä (C), jossa esiintyy sekä savikoita että kalliokkoalu-eita. Kalliokkoalueiden maisemarakenteessa on havaittavissa suuntautuneisuutta koillisestakaakkoon.



Kuva 27. Esimerkki selvitysaineistosta: Otteita Kalmbergin kartastosta 1850-luvulta (Kansal-liskirjasto 1855). Historiallisia karttoja on hyödynnetty yhdessä nykytilannetta kuvaavanpaikkatiedon kanssa: Kalmbergin kartasto + vinovalovarjostettu korkeusmalli (MML) + raken-nukset (MML / maastotietokanta)


a.

b.

Kuva 28. Esimerkki paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Suunnittelualueen maisemanja kulttuuriympäristön arvokohteet poimittuna eri lähteistä: a.) koko alue ja b.) tarkempi esi-merkkiote (Miehikkälän alue).


Kuva 29. Esimerkkejä paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Rakennuskannan käyttötar-koitus ja sijoittuminen (esimerkkiotteita laajemmista kartoista). Suurempi kartta: Haminanitäpuolinen rantavyöhyke, pienempi kartta: Virolahden kirkonkylä (Lähde: Maanmittauslai-toksen avoimet aineistot, haettu 2016).

Aineiston avulla saadaan käsitys rakentamisen sijoittumisesta ja määrästä, mutta myös ver-taamalla rakennettuja vyöhykkeitä erilaisiin pohjakartta-aineistoihin voidaan analysoida,mitkä ympäristötekijät ovat ohjanneet rakentamisen sijoittumista. Tämän tyyppistä tietoavoidaan hyödyntää alueiden suunnittelussa, esimerkiksi rakennettujen alueiden laajenemis-alueiden määrittelyssä, sekä suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa.

Kuva 30. Esimerkki paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Maaperäolosuhteet, maaston-muodot ja rakentamisen, liikenneverkon ja peltojen sijoittuminen suhteessa maastoon (esi-merkkiotteita laajemmista kartoista). Suurempi kartta: Kotkan – Haminan välialuetta, pie-nempi kartta: Virolahden kirkonkylä (Lähde: GTK & Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot,haettu 2016).

Paikkatietopohjainen selvitysaineisto mahdollistaa analyysien käyttämisen suoraan paikka-tietopohjaisesti tehtävän alueidenkäytön suunnittelun pohja-aineistona ja aineiston kulloin-kin käytettävän tarkkuustason määrittelemisen sen mukaan, minkälaisia suunnittelukysy-myksiä ollaan ratkaisemassa. (lähde GTK, MML avoimet aineistot).



Kuva 31. Työn alkuvaiheessa lähtötietojen perusteella tunnistettuja eri luonteisista vyöhyk-keitä suunnittelualueella.

Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet

Kymenlaakson alueen valtakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden ja maisemanähtävyyksien sekä maakunnallisesti arvokkaiden maa-seudun maisema-alueiden päivitysinventointi on tehty 2013–2014. Maisema-alueinventointi ei ole koskenut taajama-alueiden rakennettuja ympäristöjä(RKY-alueet), luonnonsuojelualueita ja Natura-alueita, joita kuitenkin saattaasijaita myös inventoitujen, arvokkaiden maisema-alueiden sisällä.

Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suunnittelualueella sijaitse-vat kokonaan tai osittain Sippolan–Summanjokilaaksojen, Kyminjokilaakson,Klamilan, Vaalimaanjokilaakson, Tammion, Haapasaaren ja Kaunissaaren–Ris-tisaaren maisemakokonaisuudet.

Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suunnittelualueella sijaitse-vat kokonaan tai osittain Heinlahden, Siltakylän–Myllykylän, Ylänummen,Kaarniemen, Kuorsalon, Suur-Miehikkälän, ja Harjun–Ravijoen alueet.

Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuistakulttuuriympäristöistä (RKY) suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat alue-,viiva- tai pistekohteet: Ahvenkosken historiallinen ympäristö, Anjalan histori-allinen ympäristö, Haapasaaren saaristokylä, Haminan linnoitus- ja varuskun-takaupunki*, Harjun maatalousoppilaitos, Hietakylän hautausmaa*, Haminanortodoksinen hautausmaa, Hovinsaaren sellutehdas, Hurukselan kylä, Karhu-lan teollisuusympäristö*, Katariinan pientaloalue, Kaunissaaren saaris-tokylä,Korkeakosken teollisuusympäristö, Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästö-pankki*, Kotkan kirkko ympäristöineen*, Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirk-kopuisto*, Kymijoen rajalinnakkeet, Kymin kirkko, Kyminlinnan maalinnoitus,Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Museosilta, Petkeleen asuinalueet,Pitäjänsaaren esikaupunkialue, Pyhtään kirkko ja pappila, Ruotsinsalmen me-rilinnoitus, Salpalinja, Stora Enson Kotkan tehtaat*, Sunilan tehtaat ja asuin-alue, Struven astemittausketju (Mustaviiri), Suuri Rantatie, Tammion ja Kuor-salon saaristokylät, Tiutisen asuinalue, Uudenkaupungin rauhan rajakivet, Vi-rolahden graniittilouhokset sekä Virolahden kirkko ja kivisakasti.


Kotkan tai Haminan keskusta-alueilla kokonaan tai osittain sijaitsevat kohteeton merkitty tähdellä (*).

4.5.8 Sini-viherrakenne

Kymenlaakson maakuntakaavan taustamateriaaliksi on vuonna 2017 laadittuselvitys maakunnan sini-viherrakenteen nykytilasta; sini-viherrakenteen ydin-alueista, viheryhteyksistä ja kriittisistä viheryhteystarpeista sekä ilmaston-muutoksen arvioiduista vaikutuksista Kymenlaakson sini-viherrakenteeseensekä sini-viherrakenteen tavoitetilasta. Selvityksen pohjalta muodostetaan si-niviherrakennetta ja ekosysteemipalveluja koskevat maakuntakaavaratkaisut.

Siniviherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden (mm. metsät, suot, suojelualu-eet, virkistysalueet, puistot, perinnebiotoopit) ja vesistöjen (joet, järvet, meri)muodostamaa verkostoa. Siniviherverkosto koostuu yhteyksistä ja alueista,jotka mahdollistavat monien eliölajien ja lajiryhmien, kuten nisäkkäiden, lintu-jen, sammakkoeläinten, matelijoiden, kalojen ja hyönteisten liikkumisen ja le-viämisen alueiden välillä. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa sini-viherra-kenteen huomioonottamista kaavoituksessa.

Natura-2000-alueet

Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat Natura 2000 –alueet: Ahvenkosken-lahti, Heinlahti, Hevoshaka, Tompuri, Salmenkylä ja Saunaniemi, Hinkkajärvi,Itäi-sen Suomenlahden saaristo ja vedet, Kaaliaiskorvenvuori, Kirkkojärvi, Kir-kon-Vilkkiläntura, Klaavun rantaniitty, Kokkovuori, Korkiavuori, Koukkusaari,Kymijoki, Laajakoskenjärvi, Leukaniemi – Tyllinjärvi, Lupinlahti, Muhjärvi, Mus-talammen metsä, Nummenjoen suu, Onkamaanjärvi – Haudansyvä, Palan-neenmäki, Pappilansaari – Lupinlahti, Rajasuo, Rapakivenjärvi, Riitahuusin-pelto, Salajärvi – Ryönänlahti, Salminlahti, Santaniemenselkä – Tyyslahti, Sau-

nasuon metsä, Sikovuori, Suurisuo, Suurisuo – Rajajärvi, Suviranta, Tingankos-kenmäki, Tuorusjärvi, Tyllinjärvi, Valkmusa, Vilkkilä, Virojoki, Vuorisaari sekäVuorisenvuori.

4.5.9 Liikenne

Kymenlaakson liikennejärjestelmän rungon muodostavat itä-länsisuuntaisetE18-liikennekäytävä rannikkovyöhykkeellä, Salpausselän suunnassa kulkevatvt 6–vt 12 -tiet ja Lahti–Luumäki-ratayhteys, Kouvolasta pääkaupunkiseudullejohtava valtatie 6, Kotkan ja Kouvolan välinen rata ja valtatie 15 sekä Hamina-Kotka sataman ja Itä-Suomen välisiä kuljetuksia palveleva valtatie 26. Ranni-konsuuntainen E18-tie, rautatieyhteydet sekä HaminaKotka satama ovat osaeuroopanlaajuista TEN–T/CEF -ydinverkkoa (Skandinavia–Välimeri -käytävää).Lisäksi Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (RRT) kuuluu ainoana rautatie-ja maantieterminaalina Suomesta Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverk-koon.

TEN–T -ydinverkkoon kuuluvan E18-moottoritien valmistuminen eteläranni-kolle parantaa maakunnan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Vaalimaan rajan-ylityspaikan kautta Venäjälle. Haminan ja Vaalimaan välinen viimeinen osuusE18-moottoritietä valmistui maaliskuussa 2018. Valtatien 6 uusi osuus välilläTaavetti–Lappeenranta on avattu liikenteelle 2017. Suurimmat pääväyliin koh-distuvat kehittämistarpeet liittyvät vt 12 Lahti–Kouvola osuuteen, vt 6 Kouvo-lan kohdan ratkaisuihin sekä ja KotkaKouvola-välin tie- ja raideliikenneyhteyk-sien kehittämiseen.

Elinkeinoelämän kuljetukset

Kymenlaakson alueella merkittävin kuljetuksia synnyttävä yksittäinen kohdeon HaminaKotka -satama, joka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja tran-sitosatama sekä täyden palvelun logistiikkaja teollisuuskeskus. Vuonna 2011HaminaKotka sataman osuus Suomen ulkomaan tavaraliikenteestä oli 20 %, jaosuus koko Suomen kauttakulkuliikenteestä 46 % ja transitokonteista 81 %


(Satamaliitto). Sataman kokonaisliikenne vuonna 2014 oli 13,5 miljoonaa ton-nia. Tästä tuontia oli 22 % ja vientiä 46 %. Transitoliikennettä oli 26 % ja koti-maan liikennettä 6 %. Vuoteen 2030 mennessä kuljetusten on arvioitu nouse-van reiluun 18 milj. tonniin vuodessa.

HaminaKotka sataman kuljetuksista noin 40 % tapahtuu rautateitse ja 60 %maanteitse. Suuri osa maantiekuljetuksista on Venäjälle E18-tien kautta Vaali-maalle suuntautuvaa transitoliikennettä. Kotimaan maantiekuljetukset tulevatsekä valtateiden 15/12 että valtateiden 26/6 suunnista. Rautatiekuljetuksistareilu kolmannes on transitoliikennettä. Rautatiekuljetusten toimivuuden kan-nalta keskeinen solmupiste on Kouvolan ratapiha ja siihen liittyvä RailRoad-terminaalin kehittämishanke.

Sataman rautatiekuljetukset sijoittuvat pääosin Kotka–Kouvola–Luumäki–Vaalimaa/Lappeenranta osuudelle. Tiekuljetuksissa merkittäviä kuljetusvirtojaulottuu Kotkasta E18-tien kautta Hämeenlinnan ja Tampereen seuduille, vt 26kautta Lappeenrannan ja Joensuun suuntaan sekä vt 15 kautta Kouvolan suun-taan. Kouvolasta kuljetukset jatkuvat edelleen Heinolan kautta Jyväskylään jaSeinäjoelle, vt 13 kautta Mikkeliin ja edelleen Kuopioon.

Rautatiekuljetukset

Kouvola on Suomen rataverkon vilkkain solmupiste kuljetettujen nettoton-nien mukaan. Kouvolan keskusjärjestelyratapiha on Etelä- ja Itä-Suomen rau-tatieliikenteen keskus, jonka kautta kulkevat mm. Vainikkalan (tulevaisuu-dessa mahdollisesti myös Imatrankosken) vienti-, tuonti- ja transitokuljetuksetsekä suuri osa Itä- ja Kaakkois-Suomen teollisuuden raaka-aine- ja vientikulje-tuksista (Liikennevirasto 34/2013). Kouvolalla on merkitystä laajemminkin elierityisesti Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä. Liikenteellisesti vilkkaimmatrataosat Kaakkois-Suomessa ovat Kouvola–Luumäki–Imatra ja Kouvola–Kotka/Hamina. Kouvola–Luumäki -osuus on tavaraliikenteessä Suomen vilk-kain kuljetettujen nettotonnien osalta ja Kouvola–Kotka/Hamina -suunta 3.vilkkain (Kokkola–Ylivieska -osuuden jälkeen). Kaakkois-Suomen alueen kauttakulkevaan raideliikenteeseen kohdistuu suuria kasvupaineita niin henkilö- kuin

tavaraliikenteen osalta. Rataverkolla ja ratapihoilla on jo nykyisin suurista lii-kennemääristä aiheutuvia välityskykyongelmia ja ongelmien arvioidaan lisään-tyvän.

Kouvola–Kotka/Hamina-rataosa on osa Vainikkala–Kouvola–Kotka/Hamina -transitokuljetusreittiä ja raskaimmin liikennöityjä rataosia. Paperiteollisuudennäkökulmasta 250 kN akselipainon salliva rataverkko olisi tarpeellinen Imat-ralta ja Kuusankoskelta satamaan. Kiireellisin kehittämistarve liittyy Venäjänliikenteen 1 100 metrin junapituuden mahdollistamiseen (Pullonkaulakohde).Syksyllä 2012 myönnettiin lupa 1 100 m junien liikennöintiin. Luvan aikana voi-daan toimia nykyisillä raiteilla, mutta vasta infrastruktuurin kehittäminen (Ho-vinsaaren 1 100 metrin raiteet ja Kotolahden ratapihan puuttuvat raiteet jaturvalaitteet) mahdollistaa tehokkaammat aikataulut ja paremman yhteenso-vituksen henkilöliikenteen kanssa. Osuudella Kouvola–Vainikkala on jo ole-massa hyvät edellytykset ajaa 1 100 m junia, mutta rataosa Kouvolasta Hami-naan ja Kotkaan edelleen kehittämistä 1 100 m junien käyttöön tulee tarkas-tella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yksiraiteisella Juurikorpi–Kotka -osuudella osalla tavarajunista on tarve kohdata henkilöjunien kanssa. Ongel-mia aiheutuu myös turvalaitteiden vajavuudesta sekä raiteistomallista. Hami-nan ratapihalla ei ole turvalaitteita, raidepituudet ovat Venäjän liikenteeseenliian lyhyitä ja raidemäärä on kuormitetuimpina aikoina liian pieni.

Maantiekuljetukset

Kymenlaaksossa tärkeimmät kuljetussuunnat tieverkolla ovat valtatie 12 Kou-volasta Lahteen, valtatie 15 Kouvolasta Kotkaan ja E18-tie Kotkasta Helsinkiin,joilla suunnille raskaan liikenteen KVL on 1 100–1 300 ajon. /vrk. Seuraavaksitärkeimmät suunnat ovat valtatie 6 Kouvolasta Lappeenrannan suuntaan, val-tatie 15 Kotka–Kouvola sekä E18 Kotkasta Vaalimaalle osuus, joilla raskaan lii-kenteen määrä on 1 100–1 200 ajon./vrk. Myös valtatie 26 on tärkeä kuljetus-reitti HaminaKotka sataman ja Itä-Suomen teollisuuslaitosten välillä. Raskaanliikenteen suhteellinen määrä on suurin (> 20 %) rajanylityspaikoille johtavillareiteillä; valtatiellä 6 välillä Kouvola–Lappeenranta, valtatiellä 7 välillä Ha-mina–Vaalimaa, sekä valtatiellä 26.


Kotka–Kouvola-yhteysvälillä liikennettä välittää valtatie 15 käsittäen Kotkankeskustan ja Mussalon yhteydet sekä Kotka–Kouvola-ratayhteys. Valtatie 15Kotkasta Kouvolaan (41 km) on Kymenlaakson tärkein etelä–pohjoissuuntai-nen yhteys. Tiellä raskaan liikenteen osuus on huomattavan suuri (20 %) eri-tyisesti satamien ja teollisuuden kuljetusten takia. Tie on Kymenlaakson kau-punkiseutujen välisen työmatka- ja asiointiliikenteen pääväylä. Yhteysväliäkäytetään HaminaKotka sataman kotimaan pitkämatkaisiin kuljetuksiin sekätie- että raideliikenteessä ja Venäjän raideliikenteessä. Henkilöliikenteessä yh-teysvälillä korostuvat erityisesti Kouvolan seudun ja Kotka/Haminan seudunväliset työ-, opiskelu sekä ostos- ja asiointiliikenteen matkat.

Valtatie 15 on Kotka–Kouvola-osuudella liikennemääriin nähden kapea, maan-käytön liittymiä on tiheässä ja ohitusmahdollisuudet ovat huonot. Tämä näkyytien heikkona liikenneturvallisuutena ja liikenteen säännöllisenä jonoutumi-sena. Jonoutuminen on jo nykyisin yleistä runsaan raskaan liikenteen ja huo-nojen ohitusmahdollisuuksien vuoksi erityisesti arkipäivisin. Myös vilkkaat ta-soliittymät aiheuttavat turvallisuus- ja sujuvuusongelmia. Tiellä ei ole kevyenliikenteen väyliä tai riittävän leveitä pientareita, joka vaikeuttaa liikkumistapyörällä tai jalan.

Hyväntuulentie (vt 15) on valtatieyhteys E 18-tieltä Kotkan keskustaan ja vii-teen satamaan, joista suurimmat ovat Mussalo ja Hietanen. Tiellä on toistuviasujuvuusongelmia ja sillä tapahtuu paljon onnettomuuksia. HyväntuulentieltäHietasen satamaan johtaa katuyhteys, joka ei vastaa tasoltaan satamaliiken-teen tarpeita. Sataman liikennettä ohjautuu nykyisellä verkolla myös muullekatuverkolle.

Merituulentie on seututieluokkainen yhteys Hyväntuulentieltä Mussalon sata-maan. Raskaan liikenteen osuus on huomattavan suuri, mikä aiheuttaa ongel-mia varsinkin valo-ohjatuissa liittymissä. Tie toimii myös ympäröivän maankäy-tön yhteytenä Kotkan keskustan suuntaan. Kotkan satamayhteyksien keskeisinongelma on satamien raskaan liikenteen ja paikallisen ja seudullisen henkilö-liikenteen yhteensovittaminen. Teiden nykyinen taso ei vastaa jo nykyisin suu-ren liikennemäärään ja korkean raskaan liikenteen osuuden tarpeita, minkäseurauksena teillä on liikenneturvallisuus- ja toimivuusongelmia.

Valtatie 26 Hamina–Taavetti osuuden raskaan liikenteen määrä on suuri (35%). Yhteys palvelee erityisesti raskaita kuljetuksia HaminaKotkan satamaan.Tie on geometrialtaan pienipiirteinen ja heikkotasoinen. Näkemät ovat huonotja heikkojen ohitusmahdollisuuksien takia tielle syntyy vähäisilläkin liikenne-määrillä jonoja raskaiden ajoneuvojen taakse. Liikenteen kasvaessa sujuvuu-teen liittyvät ongelmat pahenevat. Tien mutkaisuus ja kapeus yhdessä vilkkaanraskaan liikenteen kanssa aiheuttaa merkittävän onnettomuusriskin. Tavoite-tilassa yhteysvälillä Husula–Taavetti on kaksikaistainen sekaliikennetie, jollayksittäisiä ohituskaistoja. E18-tien parantaminen kokonaan moottoritieksiHelsingin ja Haminan välillä saattaa siirtää liikennettä myös valtatieltä 6 Kos-kenkylän ja Taavetin väliltä valtatielle 26 ja maantielle 387, koska moottoritienopeuttaa ajomatkoja E18-tiellä.

Lähde: Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson liikennestrategiat 2035.


Joukkoliikenne

Kaukoliikenne

Kotkan–Haminan seudulla on linja-autoliikenteen kaukoliikennettä seuraavillareiteillä:

· Hamina - Kotka - Helsinki· Helsinki-Vantaan lentoasemayhteydet· Kotka - Lappeenranta· Kotka - Karhula - Rantahaka - Kouvola· Kotka - Kouvola - Heinola - Jyväskylä· Kotka - Kouvola - Lahti - Tampere· Kotka - Kouvola - Mikkeli· Hamina - Metsäkylä - Metsäkulma - Sipilänmäki - Inkeroinen· Hamina - Inkeroinen - Myllykoski - Kouvola

Kotkan ja pääkaupunkiseudun välinen joukkoliikenne perustuu alle tunninvuorovälillä toimivaan bussiliikenteeseen. Bussiliikenteen vuoroja Kotkan jaKouvolan välillä kulkee päivittäin seitsemän vuoroa suuntaansa.

Kotkan ja Kouvolan välillä on myös taajamajunaliikennettä (kuusi junaa suun-taansa päivittäin). Pysähtymispaikat ovat Kotkan satamassa, Kotkan rautatie-asemalla, Paimenportissa, Kyminlinnassa, Kymissä, Tavastilassa, Inkeroisissa,Myllykoskella ja Kouvolassa. Yhteys Venäjälle kulkee Kouvolan ja Vainikkalankautta.

Seudullinen joukkoliikenne

Kotkan seudun joukkoliikennealue kattaa 1.1.2016 alkaen Haminan ja Kotkankaupunkien sekä Pyhtään kunnan muodostaman alueen sisäisen liikenteen.Hamina–Kotka–Pyhtää -seudun joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten pal-velutasomäärittely on laadittu vuoden 2015 aikana ja muodostaa lähtökoh-dan lähivuosien joukkoliikenteen hankinnoille.

Taulukko 1. Kotkan kaupunkiseudun palvelutasoluokat (2015) ja luokkien ominaisuudet(taso, määritelmä, tavoite, liikkumisen vapausaste).


Kuva 32. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2015.

Saariston yhteysalusliikenne

Saariston yhteysalusliikennettä järjestetään ympäri vuoden Kotkan yhteys-alussatamasta Kuutsaloon, Kirkonmaalle, Haapasaareen sekä Pyhtään Kaunis-saareen.

Kuva 33. Saariston yhteysalusliikenne.


OSA II: YLEISKAAVA


5 Yleiskaavan tavoitteet ja suunnittelu-periaatteet

Kotkan–Haminan seudun strateginen yleiskaava laaditaan kuntien yleiskaa-vayhteistyöhön perustuen. Kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tar-koittama kuntien yhteinen yleiskaava. Tämän vuoksi strateginen yleiskaava hy-väksytään kussakin kunnassa erikseen siltä osin kuin kaava suoraan koskeekunnan aluetta. Käytännössä työtä tehdään yhtenä yhteisenä prosessina jasuunnitteluun liittyviä päätöksiä tehdään sekä seututasolla (seutuvaltuusto)että kuntatasolla (kunnanvaltuustot).

Tärkeimmät tavoitteet seudun strategiselle yleiskaavalle ovat:

Seudun kehityskuvan tarkentaminen ja käytäntöön vieminen

· Juridinen perusta kehityskuvan toteuttamiselle· Perusta kuntien maankäyttöpolitiikalle (kaavoitus ja maapolitiikka)· Yhteisen päälinjan hakeminen, seudun tulevan rakenteen määrittely· Seudulle strategisesti tärkeiden kohteiden yhtenäinen toteutuspolitiikka

Kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen

· Seudun elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen· Teollisuuden ja tuotantoalueiden toimintaedellytysten sekä satamatoi-

mintojen kehittäminen· Olemassa olevien ja uusien elinkeinojen edistäminen· E18-tiehen kytkeytyvien elinkeinoalueiden profilointi· Innovatiivisten toimintamallien ja -ympäristöjen mahdollistaminen· Monipuolisesti muunneltavia vaihtoehtoja→ joustavuu a, reagoin kykyä· Kaupan sijainnin suuntaaminen ja ohjaus· Logististen toimintaedellytysten kehittäminen

· Seudun kannalta tärkeiksi tunnistettujen kasvutoimialojen kehittämis-mahdollisuuksien turvaaminen ja edistäminen: mm. cleantech ja bio-/kier-totalous; matkailu ja siihen liittyen hyvinvointi ja terveys; logistiikka; ICT japeliala.

Väestönkehitykseen varautuminen

· Väestönkehitykseen vaikuttaminen ja siihen varautuminen· Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittaisen toteuttamisen suunnittelemi-

nen, millä varmistetaan kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja kilpailuky-kyä lisäävien toimenpiteiden toteutuminen myös siinä tapauksessa, ettäväestönkasvu tai muu kehitys poikkeaa ennustetusta

Asumisen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehtojen tutkiminen

· Kasvun kestävä ohjaaminen· Täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tunnistaminen ja osoittaminen· Maankäytön muutosmahdollisuuksien tunnistaminen ja ohjaaminen· Kaupunkirakenteen tehokkuudesta ja keskustojen elinvoimasta huolehti-

minen· Houkuttelevan, riittävän ja erilaisiin tarpeisiin vastaavan tonttitarjonnan

varmistaminen· Viher- ja virkistysalueverkoston eheyden varmistaminen ja saavutettavuu-

den kehittäminen· Vähähiilisen ja ekotehokkaan yhdyskunnan edistäminen (mm. energia-, lii-

kenne- ja rakentamisratkaisut)· Joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen vahvistaminen· Olemassa olevan palveluverkoston tukeminen ja verkostojen tehokas hyö-

dyntäminen

Liikenteen sujuvuuden varmistaminen ja uusien yhteystarpeiden osoittaminen

· Päätieverkoston hyvän palvelutason ja kehittämisedellytysten turvaami-nen


· Kestävien liikkumistapojen edistäminen (etenkin joukkoliikenne, pyöräily& kävely)

· Vesiliikenteen ja sen kehittämistarpeiden huomioiminen· Matkailua ja virkistystä tukevien reittien ja niiden laatutekijöiden osoitta-

minen

Maaseutumaisten alueiden kehittäminen

· Maaseudun erityispiirteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen· Olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämismahdolli-

suuksien turvaaminen· Maaseutumaiselle asumiselle houkuttelevien ja siihen soveltuvien vyöhyk-

keiden osoittaminen

Tavoitteet pohjautuvat seutuvaliokunnan, seutuvaltuuston ja kuntien määrit-tämiin tavoitteisiin vuodelta 2013, kun seudullinen yleiskaavaprosessi päätet-tiin käynnistää. Tavoitteita on tarkistettu yleiskaavoituksen käynnistyttyävuonna 2015 mm. viranomaisilta ja kunnista saadun palautteen perusteella.Tavoitteet voivat tarkentua myös suunnitteluprosessin kuluessa.

Muita esillä olleita keskeisiä kysymyksiä:

· Seudullinen yleiskaava tuo ”uuden tason” seudun yleiskaavojen ylle eikäpääsääntöisesti korvaa ainakaan yksityiskohtaisia yleiskaavoja. Toisaaltatällä kaavalla ohjataan myös kaavojen uudistamista. Seudullisen yleiskaa-van ohjaus on todennäköisesti erilainen seudun erilaisilla alueilla ja onjopa mahdollista, että yleiskaavaa tehdään esimerkiksi kahdessa eri mitta-kaavassa.

· Seudun pienemmissä kunnissa kaivataan työkalua, joka suoraan tukeeasemakaavoitusta

· Yleiskaavatyössä syntyvä aineisto (mm. yleiskaavaan liittyvä toteuttamis-ohjelma) kytketään osaltaan seudun elinvoiman kehittämiseen sekä inves-tointikohteiden myynti- ja markkinointityöhön.


6 Suunnitteluprosessin vaiheet

Yleiskaavaprosessi jakautuu neljään vaiheeseen, jotka on esitetty seuraavassataulukossa (Taulukko 2.).

Taulukko 2. Kaavoitusprosessin eteneminen.

KAAVOITUSPROSESSIN ETENEMINEN

KAAVAN VAIHE TOIMENPIDE AJANKOHTA

ALOITUSVAIHE

Laajennettu KASSU 1: Aloituskokous 2.4.2015

Viranomaistyöneuvottelu (ELY, Kotkan kaupunki,Cursor) 5.5.2015

Seutuvaliokunta: SELL-hanke ja seudun strateginenyleiskaava 21.9.2015

KASSU 2: OAS ja aloitusvaiheen asiat 29.9.2015

Seutuvaltuusto: SELL-hanke ja seudun strateginenyleiskaava; Työn tarkoitus ja tavoitteet 29.9.2015

Info seudun kuntien kaavoituksesta vastaaville lauta-kunnille/toimikunnille:Pyhtää 28.9.Kaakon Kaksikko (Virolahti & Miehikkälä) 30.9.Kotka 13.10.Hamina 22.10.

9-10/2015

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 7.10.2015

Seutufoorumi 4.11.2015

KASSU 3: Vaihtoehtoasetelma 20.11.2015

Seutuvaltuusto: OAS:n hyväksyminen 15.12.2015

KASSU 4: Vaihtoehtoasetelma: kehittämismallienlaatimisperiaatteet 18.12.2015

OAS:n käsittely kuntien lautakunnissa nähtäville aset-tamista varten:PyhtääKaakon KaksikkoKotkaHamina

1/2016

OAS nähtävillä kaikissa kunnissa 1.2.-11.3.2016

Seutuvaliokunta: Vaihtoehtoasetelma: kehittämis-mallien laatimisperiaatteet 2.2.2016

Seutuvaltuusto: Vaihtoehtoasetelma: kehittämismal-lien laatimisperiaatteet 23.2.2016

VALMISTELUVAIHE

KASSU 5: Kehittämismallit 18.3.2016

MALPE-työpaja: kehittämismallit 1.4.2016


KASSU 6: Linjaratkaisu 12.5.2016

Seutuvaltuusto: Linjaratkaisun hyväksyminen 7.6.2016

KASSU 7: Alustava kaavaluonnos 16.9.2016

KASSU 8: Kaavaluonnos 14.10.2016


Seutuvaliokunta: Alustava kaavaluonnos ja rataselvi-tys 29.11.2016

Seutuvaliokunta: Info 10.1.2017

Minityöryhmä (KASSU): Kaavaluonnos, rataselvitys,yrityshaastattelut 8.2.2017

Seutuvaliokunta: Valmisteluvaiheen aineisto (kaava-luonnos) 21.2.2017

Seutuvaltuusto: Valmisteluvaiheen aineisto (kaava-luonnos) 7.3.2017

Kaavoituslautakunnat 15.3.2017

Valmisteluaineiston käsittely kuntien lautakunnissanähtäville asettamista varten:PyhtääKaakon Kaksikko

21.-29.3.2017


KotkaHamina

Valmisteluaineisto nähtävillä 4.4.–8.5.2017

Nähtävilläolon yleisötilaisuudet:KotkaPyhtää

11.4.201718.4.2017

Esittelytilaisuus Hamina-seuran tilaisuudessa 20.4.2017

EHDOTUSVAIHE

Viranomaisneuvottelu 7.6.2017

KASSU 9: Alustava kaavaehdotus 18.8.2017

Seutuvaliokunta: Kaavaehdotus 31.10.2017

Seutuvaltuusto: Kaavaehdotus 8.12.2017

Ehdotuksen käsittely kunnissa nähtäville asettamistavarten

13.2.2018 (K)22.2.2018 (H)28.2.2018 (V&M)26.3.2018 (P)

Ehdotusaineisto nähtävillä 29.3.–30.4.2018

HYVÄKSYMISVAIHEKASSU: Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palaut-teeseen 31.5.2018

Kaavan hyväksyminen kunnissa

Kotkakaupunginhallituskaupunginvaltuustooikaisukehotus (ELY-keskus)uusi käsittely: kaupunginhallitusuusi käsittely: kaupunginvaltuusto

Haminakaupunginhallituskaupunginvaltuustooikaisukehotus (ELY-keskus)uusi käsittely: kaupunginhallitusuusi käsittely: kaupunginvaltuusto

6.8.201820.8.201827.9.2018x.x.2018x.x.2018

13.8.201818.9.201816.10.2018x.x.2018x.x.2018

Pyhtääkunnanhallituskunnanvaltuustoyleiskaava hyväksyttiin Pyhtäällä strategisena maan-käytön suunnitelmana (oikeusvaikutuksettomana)

Virolahtikunnanhallituskunnanvaltuusto

Miehikkäläkunnanhallituskunnanvaltuusto

13.8.201810.9.2018

13.8.201820.9.2018

27.8.201817.9.2018


7 Kehittämismallit

7.1 Laatimisperiaatteet

Yleiskaavaluonnoksen pohjaksi ja seudun maankäytön järjestämiseksi on tut-kittu erilaisia kehittämismalleja. Kehittämismallien lähtökohtana ovat olleetkehityskuvavaiheessa tutkittu seudun alue- ja yhdyskuntarakenne sekäOAS:ssa työlle esitetyt tavoitteet. Kehittämismalleja on laadittu yhdistelemälläseudun kilpailukykyyn (elinkeinojen kehittäminen) ja vetovoimaan (asukkaatja osaajat) liittyviä vahvuustekijöitä ja suunnittelemalla niiden pohjalta osa-alueille ja sen myötä seudulle erilaisia kehityskulkuja.

Kuva 34. Kehittämismallien näkökulma.

Kehittämismallit ilmentävät erilaisia alueellisia ja sisällöllisiä ratkaisuja ja neeroavat toisistaan osa-alueiltaan sekä painotuksiltaan. Tavoitteena on seudul-lisesti merkittävien ongelmien/haasteiden ja kehittämismahdollisuuksien tun-nistaminen. Keskeisimmät alueidenkäyttökysymykset, joita seudulla pohdi-taan, ovat esillä ainakin yhdessä kehittämismallissa. Kehittämismallit on laa-dittu kolmen kokonaisvaltaisen näkökulman pohjalta, mutta ne eivät kuiten-kaan ole keskenään vaihtoehtoisia eivätkä vertailukelpoisia. Niistä ei ole tar-koitus valita yhtäkään sellaisenaan yleiskaavoituksen pohjaksi. Yleiskaavaluon-nos laaditaan kehittämismalleissa havaittujen parhaimpina pidettyjen ratkai-sutapojen yhdistelmänä.

Kuva 35. Yleiskaavan pohjaksi laaditut kehittämismallit, joiden aluerakenteellinen pohja onlähtökohtaisesti se, mikä on jo seudun kehityskuvassa päätetty.

7.2 Matkailuun pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksienmalli (kehittämismalli 1)

Kehittämismalli 1 korostaa matkailuun pohjautuvia elinkeinomahdollisuuksia,kuten rajavyöhykettä, E18-solmukohtia, keskuksia sekä matkailun ja maaseu-dun merkitystä.

Elinkeinojen kehittäminen painottuu keskustoihin ja kyläkeskuksiin, maakun-nallisesti ja paikallisesti merkittäville matkailualueille, kaupan alueille ja Vaali-maalle. Lisäksi toiminnallisina kokonaisuuksina korostuvat saaristo, virkistys-alueet ja –reitit, Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistot, Kymijokikoskineen, Salpalinja, Kymin lentokentän ympäristö sekä arvokkaat rakenne-tut kulttuuriympäristöt. Matkailun näkökulmasta erityisesti merialueella ja


saaristossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Saaristoa voidaan kehit-tää monipuolisena matkailukokonaisuutena, jossa on uusien matkailupalvelu-jen rakentamisen lisäksi tilaa myös luonto- ja omatoimimatkailulle. Matkailunelinkeinomahdollisuuksien kehittäminen edellyttää myös vesiliikenneyhteyk-sien ja satamapalveluiden parantamista.

Kuva 36. Matkailuun pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli.

Kehittämismallissa on tunnistettu maakuntakaavan matkailualueiden lisäksiseuraavat kehitettävät matkailualueet: Pyhtäältä Stockforsin hiomoalue, SiriusSport Resort, Keihässalmi ja Ahvenkosken alue, Kotkasta kantasatama, Meri-keskus Vellamo, Kyminlinna, Varissaari, Kukouri, Santalahti ja Haapasaari, Ha-minasta Tammion kalastajakylä Virolahdelta Harjun oppimiskeskus sekä Mie-hikkälästä Syväjärven–Ratalahden alue.

Kehitettävinä virkistys- ja/tai luontomatkailun alueina on nostettu esiin Pyh-täältä Valkmusan kansallispuisto ja Mustaviirin saari, Kotkasta Katariinan me-ripuisto, Langinkosken luonnonsuojelualue, Honkalan ulkoilukeskus, Äijänvuo-ren ulkoilualue ja Lehmäsaaren retkeily- ja ulkoilualue, Haminasta Portimonretkeilypolut, Heinälammin luontopolku, Kirkkojärven luontopolku, Ulko-Tam-mion retkeilysaari, Majasaari-Nuokkojen retkeilysaariryhmä, ja Kuorsalon ka-lastajakyläsaari sekä Virolahdelta/Miehikkälästä Salpapolku ja Suuri-Pisinsaari.

7.3 Uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoalueisiin ja logis-tiikkaan pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli(kehittämismalli 2)

Kehittämismalli 2 painottaa teollisuuden, tuotannon ja satamatoimintojen alu-eita, seudun energiavahvuuksia, olemassa olevaa ja kehittyvää infrastruktuu-ria sekä sujuvia logistisia yhteyksiä. Uudistuva teknologia ja kehittyneet tuo-tantoprosessit vetävät puoleensa uusia yrittäjiä ja osaavaa työvoimaa ja ovatosa seudun uudistunutta teollista imagoa. Mallissa korostuvat erityisesti teol-lisuus- ja logistiikka-alueet, terminaalialueet, uusiutuvat luonnonvarat, energi-antuotanto, satamat, pääyhteydet ja kuljetukset.

Elinkeinojen kehittäminen painottuu olemassa oleville teollisuus- ja työpaikka-alueille, joita voidaan uudistaa ja profiloida. Haminan satama, Mussalo, Hieta-nen kehittyvät satamatoimintojen lisäksi logistiikka-alueina. Uudet työpaikatsyntyvät pääosin uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoon ja logistiikkaan.

Kehittämismallissa 2 asuminen painottuu taajama-alueille, erityisesti lähiöihinja ala-/lähikeskuksiin, joissa on palveluita. Liikennejärjestelmä perustuu taaja-majunaliikenteeseen Helsinki-Vaalimaa-välillä. Uusi ratalinjaus lyhentää myösmerkittävästi tavarakuljetusmatkoja Venäjälle, mikä palvelee Venäjän transi-toliikenteen kuljetuksia, Etelä-Kymenlaakson metsäteollisuutta sekä esimer-kiksi raakaöljyn tuontia Sköldvikiin.


Kuva 37. Uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoalueisiin ja logistiikkaan pohjautuvien elinkei-nomahdollisuuksien malli.

7.4 Keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palvelui-hin pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (ke-hittämismalli 3)

Kehittämismalli 3 pohjautuu keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin pal-veluihin liittyviin elinkeinomahdollisuuksiin. Elävät ja elinvoimaiset kaupunki-keskukset ympäristöineen ovat houkuttelevia asuin- ja elinympäristöjä urbaa-nille, nuorelle ja myös ikääntyvälle väestölle. Mallissa korostuvat myös moni-puolinen asuntotarjonta ja erilaiset asumispreferenssit, merellisyys, osaamis-ympäristöt ja –verkostot, kulttuuriympäristöt sekä lähivirkistys- ja ulkoilu.

Elinkeinojen kehittäminen painottuu Kotkan, Karhulan ja Haminan kaupunki-vyöhykkeelle. Keskustoihin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen ja osaa-miskeskuksiin syntyy uusia palvelualan ja muiden työvoimavaltaisten alojentyöpaikkoja, joihin työvoimaa on runsaasti saatavilla. Toimintoja tiivistämälläja keskittämällä on mahdollista saada erityyppisiä yrityksiä ja toimintoja sa-malle alueelle.

Asuminen painottuu Kotkansaaren, Karhulan ja Haminan keskustan lisäksi kes-kustamaisille Hovinsaaren, Hovilan ja Sunilan alueille sekä uusille merellisilleasuinalueille. Tällaisia ovat mm. Räski, Perävarppi, Itäranta, Salminranta ja Vil-niemi.

Kehittämismallissa 3 on esitetty taajamajunaliikenteen ohella suurnopea juna-yhteys Venäjälle (asema Kotkansaarella). Uusia siltayhteyksiä tarvitaan väleilleKotkansaari-Halla, Hietanen-Sunila, Jumalniemi-Jylppy, Kantasatama-Hovin-saari.


Kuva 38. Keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palveluihin pohjautuvien elinkeinomah-dollisuuksien malli.

7.5 Linjaratkaisu

Kehittämismalleista käydyn sidosryhmävuoropuhelun perusteella laadittiinperiaatteet ns. linjaratkaisuksi ohjaamaan strategisen yleiskaavan luonnoksenvalmistelua.

Kuva 39. Lähtökohtina linjaratkaisulle ovat olleet yleiskaavan sisältövaatimukset, seutuval-tuuston 1.12.2015 hyväksymät yleiskaavatyön tavoitteet (tavoitekokonaisuus + OAS) sekä ke-hittämismallit ja niistä saatu palaute. Linjaratkaisussa on siis huomioitu yleiskaavoituksellelainsäädännössä asetetut vaatimukset (kokonaisvaltaisuus) sekä Kotkan–Haminan seudunkehittämisen kannalta tärkeimmät painotukset (Kotkan–Haminan seudun aluekehitys).


Kuva 40. Linjaratkaisu on muodostettu MALPE-ajattelun kautta. Linjaratkaisu koostuu asu-mista ja palveluja (vetovoima), elinkeinoelämää (kilpailukyky), sekä alue- ja yhdyskuntara-kennetta ja kestävää liikkumista koskevista periaatteista. Lisäksi linjaratkaisussa esitetäänyleiskaavoitusta ohjaavat yleiset periaatteet (ns. läpileikkaavat teemat).

Seutuvaltuusto vahvisti linjaratkaisun 7.6.2016 – seuraavassa ovat nämä linja-ratkaisun periaatteet:

7.5.1 Kotkan–Haminan seudun yleiskaavoitusta ohjaavat yleiset pe-riaatteet (ns. läpileikkaavat teemat)

· Edistetään kaupunkiseudun myönteistä kehitystä ja uudistumista seudunkokonaisetua priorisoiden. Lisätään alueellista kilpailukykyä, tuetaan uu-den luomisen kulttuuria ja proaktiivista kehitystä sekä seudun imagon,profiilin ja identiteetin uudistumista. Lisätään tavoitteellisuutta ja jänni-tettä, jolla haastetaan olevat ajattelu- ja toimintamallit.· Kehitetään seudun vetovoimaisuutta. Varaudutaan noin 35 000 asuk-

kaan lisäykseen eli yhteensä noin 120 000 asukkaaseen vuoteen 2040mennessä.

· Parannetaan seudun kilpailukykyä. Varaudutaan noin 25 000 työpai-kan lisäykseen eli yhteensä noin 55 000 työpaikkaan vuoteen 2040mennessä.

· Suunnitellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen.Sovitaan seurannasta ja mittareista.

· Keskitytään yleiskaavan tavoitteiden mukaisiin, seudullisesti merkittäviinkysymyksiin ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeisiin ratkaistaviinasioihin. Tehdään valintoja ja suunnitellaan työnjako ja yhdessä tekeminenmaakuntakaavoituksen kanssa.

· Laaditaan sisällöltään ja esittämistavaltaan joustava mutta tavoitteellinen’kehittämisalusta’, jossa esitetään seudun pitkän aikavälin kehittämisensuuntaviivat. Suunnitelman tulee kestää aikaa, mutta samalla mukautuanopeisiinkin toimintaympäristön muutoksiin.

7.5.2 Asuminen ja palvelut – ”vetovoima”

· Osoitetaan tulevaisuuden kilpailukykyiset asuinalueet sekä hyödynnetäänmerellisyys ja jokivarret erityisenä potentiaalina.

· Osoitetaan seudun palvelukeskukset ja niitä tukevat asumisen alueet.· Osoitetaan tiivistettävät/laajennettavat taajama- ja keskustatoimintojen

alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään.· Painotetaan keskustojen merkitystä tulevaisuuden asuinalueina.· Edistetään vetovoimaisen kyläasutuksen, matkailun sekä tilaa vaativan

harrastus- ja yritystoiminnan kehittymistä maaseudulla.· Edistetään asuntotarjonnan monimuotoisuutta seudulla, luodaan asumi-

sen vyöhykkeille luontevat roolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta jastrategista kehittämistä.

· Korostetaan laadukkaita palveluja alueen vetovoimatekijöinä.· Tunnistetaan digitalisaation aiheuttamat muutokset kaupunkirakenteessa

ja varaudutaan niihin.


7.5.3 Elinkeinoelämä – ”kilpailukyky”

Teollisuus, tuotanto ja logisti ikka

· Turvataan satamien ja satamiin liittyvän teollisuuden laajennusvarauksetja sujuvat kuljetusyhteydet.

· Edistetään pohjois-eteläsuuntaisten pääyhteyksien kehittämistä (Kouvola-Kotka raideliikenne, vt 15/vt 26/st 387).

· Tarkastellaan Hallan ja Hietasen roolia sekä satama-alueina että mahdolli-sina pitkän aikavälin kaupunkikehittämisen kohdealueina.

· Osoitetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojenvyöhykkeet.

· Osoitetaan uudet potentiaaliset teollisen mittakaavan uusiutuvan ener-giatuotannon alueet, säilytetään valmiudet tuulivoimatuotantoon.

· Tutkitaan ja arvioidaan rantaradan toteuttamisvaihtoehtoja sekä asumi-sen että elinkeinoelämän näkökulmasta.

· Hyödynnetään E18-tien liittymäalueita elinkeinoelämän tarpeisiin.· Edistetään olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämis-

mahdollisuuksia.· Luodaan maankäytöllisiä edellytyksiä yritysyhteisöjen kehittymiselle.

Matkailu

· Tuetaan seudun tärkeimpien matkailuvyöhykkeiden kehittämistä ja moni-puolistamista.

· Tunnistetaan seudun matkailun tulevaisuuden kärkikohteet ja tuetaan nii-den kehittämistä.

· Varaudutaan matkailijoiden määrän kasvuun ja tästä johtuvaan matkailu-hankkeiden edistämiseen.

· Tunnistetaan saaristo- ja jokimatkailun tärkeimmät kehittämiskohteet (sa-tamat, yhteydet, alueet).

· Osoitetaan maaseutu- ja sen liitännäiselinkeinoja tukevan matkailun ke-hittämisvyöhykkeet.

· Osoitetaan seudullisesti merkittävät ulkoilu- ja virkistysyhteydet.

Kaupunkikehittäminen, kauppa

· Vahvistetaan seudun kaupunkivyöhykkeen keskusten (Siltakylä, Kotkan-saari, Karhula, Haminan keskusta) roolia ja profiilia seudun kehittämisessä.

· Vahvistetaan seudun kaupunkikeskuksia niiden omista lähtökohdista, säi-lytetään niiden arvokkaat erityispiirteet, parannetaan joukkoliikennepal-velujen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.

· Edistetään keskusta-alueiden elinvoimaa ja monipuolistetaan keskusta-asumisen tarjontaa (riittävä tiiveys ja eheys, kohtaamis- ja tapahtumapai-kat, opiskelija-asuminen, kohtuuhintainen vuokra-asuminen, nuorillesuunnatut palvelut ja toiminnot, laadukas julkinen tila, koerakentaminen,älykäs rakentaminen, sote- ym. hallintosektoreiden yhteistyö).

· Tuetaan osaamiskeskittymien muodostumista keskuksissa huomioiden tu-levaisuuden muuttuvat tarpeet.

· Tarkastellaan Kotkansaari-Hovinsaari-Jumalniemi-Karhula -vyöhykettäkaupunkikehittämisen keskeisenä kohdealueena.

· Tarkastellaan Hallan ja Hietasen roolia sekä satama-alueina että mahdolli-sina pitkän aikavälin kaupunkikehittämisen kohdealueina.

· Tutkitaan ja arvioidaan rantaradan toteuttamisvaihtoehtoja sekä kaupun-kikehittämisen että elinkeinoelämän näkökulmasta.

· Tarkastellaan Vaalimaan, Lankamalmin ja Jumalniemen alueiden kehittä-misedellytyksiä ja mahdollisia profiileja.

7.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä kestävä liikkuminen

· Edistetään positiivista aluekehitystä ja rantaradan toteuttamisedellytyk-siä.

· Tuetaan rantojen ja saariston vetovoimaan perustuvaa yhdyskuntaraken-teen kehittämistä.

· Vahvistetaan nykyistä kaupunkivyöhykettä ja sen keskuksia. Edistetäänkeskustatoimintojen alueiden laajentumista (= jalankulku- ja pyöräily-vyöhykkeen laajentumista).


· Tunnistetaan merkittävät kaupunkivyöhykkeen ulkopuoliset keskukset japalvelukylät sekä edistetään niiden elinvoimaisuutta.

· Tunnistetaan seudun keskeisimmät joukkoliikennekäytävät, joukkoliiken-teen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat sekä suunnitellaan niiden ke-hittäminen.

· Luodaan edellytyksiä tehokkaalle joukkoliikenteelle suuntaamalla uuttaasumista, työpaikkoja ja palveluja tukemaan olemassa olevaa yhdyskunta-rakennetta ja keskeisimpiä joukkoliikenteen solmukohtia.

· Osoitetaan seudullisesti merkittävät liikenneyhteydet ja niiden kehittämis-tarpeet mukaan lukien raide- ja vesibussiliikenne sekä pyöräily.

· Tunnistetaan tulevaisuuden uudet liikkumismuodot ja varaudutaan niihinsuunnittelussa.

· Edistetään sinistä ja vihreää infrastruktuuria osana kaupunkirakennetta.Turvataan seudullisesti merkittävien viheraluekokonaisuuksien säilyminenja keskeisimmät viheryhteystarpeet sekä edistetään niiden saavutetta-vuutta. Edistetään ranta-alueiden saavutettavuutta.


8 Yleiskaava

8.1 Yleiskaavan luonteesta

Kotkan–Haminan seudun strateginen vaiheyleiskaava on maankäyttö- ja ra-kennuslain 42.1 §:n tarkoittama oikeusvaikutteinen yleiskaava. Se on luonteel-taan viiden kunnan (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä) strateginenmaankäyttösuunnitelma, joka osoittaa seudun tavoitteiden mukaiset yhdys-kuntarakenteen ja alueiden käytön periaatteet. Yleiskaavan laatimisen keskei-senä lähtökohtana on vuonna 2012 seutuvaltuuston ja kuntien hyväksymä ke-hityskuva, jota nyt yleiskaavatyössä syvennetään ja konkretisoidaan. Yleiskaa-van tavoitevuosi on 2040 eli sama kuin seudun kehityskuvatyössä.

Vaiheyleiskaavan laatimisen pohjana ovat kehityskuvan lisäksi olleet seutuval-tuuston hyväksymät tavoitteet, kehittämismallit ja näiden pohjalta hyväksyttylinjaratkaisu. Keskeisenä tavoitteena on ollut seudun rakennemuutoksen tu-keminen maankäytön suunnittelun keinoin siten, että maankäytön suunnitte-lulla ja alueen muilla kehittämistoimenpiteillä on selkeä yhteinen päämäärä.

Vaiheyleiskaava on laadittu ja sitä tulkitaan mittakaavassa 1: 80 000. Keskeisentaajama-alueen osalta on laadittu suurennos 1:40 000 lukemisen helpotta-miseksi.

Seudullinen vaiheyleiskaava tulee voimaan päällekkäin kuntien osayleiskaa-vojen kanssa kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden. Vaiheyleiskaavan oh-jausvaikutus on kaavan tehtävästä ja suunnittelutarkkuudesta (mittakaava)johtuen erilainen kuin aluevarausyleiskaavojen. Seudullinen vaiheyleiskaavaohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista siten, että yksityiskohtai-semmassa suunnittelussa tulee huomioiduksi seudullinen kokonaisuus ja kil-pailukyky. Seudullista vaiheyleiskaavaa laadittaessa kunnat ovat tarkastelleetkaavaratkaisun suhdetta voimassa oleviin yleiskaavoihin seudullisen vai-heyleiskaavan luonnoksen ja voimassa olevien yleiskaavojen yhdistelmää

apuna käyttäen. Mahdolliset ristiriidat on käsitelty yleiskaavaehdotuksen laa-timisen yhteydessä. Strategisessa vaiheyleiskaavassa on pyritty etenkin elin-keinoelämää koskevien kaavamerkintöjen osalta joustavuuteen. Kaavakartallaon esitetty oikeusvaikutteisten kaavamerkintöjen lisäksi informatiivisia, profi-loivia merkintöjä, joihin ei tässä yleiskaavassa liity oikeusvaikutuksia.

Laadittu yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 35.3 §:n tarkoittama vai-heyleiskaava, joka keskittyy linjaratkaisun toteuttamisen kannalta seudun tär-keimpiin ratkaistaviin kysymyksiin, jotka ovat:

· Asumista ja palveluja koskevat periaatteet (vetovoima)· Elinkeinoelämää koskevat periaatteet (kilpailukyky)

· Teollisuus, logistiikka ja tuotanto· Matkailu· Kaupunkikehittäminen ja kauppa

· Alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kestävää liikkumista koskevat periaat-teet

Vaiheyleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavan ohjaava vaikutus ja se onperiaatteiltaan maakuntakaavan mukainen. Niiden kysymysten osalta, joitavaiheyleiskaavassa ei ratkaista, maakuntakaava jää yleiskaava-alueella voi-maan. Seudullisen vaiheyleiskaavan suhdetta maakuntakaavaan on tarkem-min selostettu vaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Kuva 41. Miten joustava yleiskaava voi olla säilyttääkseen kuitenkin ohjausvaikutuksen yleis-kaavan tavoitteiden kannalta keskeisissä kysymyksissä?


8.2 Yleiskaavan strateginen sisältö

Yleiskaava tarkentaa ja toteuttaa seudun kehityskuvaa 2040 (Kaakon suunta),jonka seudun kunnat ovat hyväksyneet vuonna 2012. Kehityskuva kuvaa kun-tien yhteistä tahtotilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta japeriaatteista pitkällä tähtäimellä. Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’isokuva’ on siten määritelty kehityskuvavaiheessa ja kehityskuvan linjaukset ovatkeskeisiä yleiskaavan laatimisen lähtökohtia.

Kehityskuvassa todetaan yhdyskuntarakenteen kehittämisestä seuraavaa:

”Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Jos yhdys-kuntarakennetta on silti laajennettava, on

· laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitusti· laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuutta· laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle.”

Yleiskaavassa kasvun sijoittamisessa on ensisijaisesti pyritty kehityskuvan lin-jausten mukaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentä-miseen. Samalla on pyritty vahvistamaan asutusta, palveluja ja työpaikkoja si-sältävän, toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta keskustoissa japalvelukeskuksissa. Tavoitteena on ollut edistää ihmisläheisen, taloudellisen,kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistäsuunnittelemalla maankäyttö tukemaan lähipalveluja, jalankulkua, pyöräilyä jajoukkoliikennettä.

Yleiskaavassa pyritään voimistamaan alueiden erilaisuutta ja niitä ominaispiir-teitä, joista alueen identiteetti muodostuu. Siten voidaan löytää alueiden jakuntien roolit ja profiilit osana kaupunkiseudun monimuotoista kokonaisuuttaja strategista kehittämistä. Tavoitteena on, että Kotkan–Haminan seutu muo-dostuu jatkossa omaleimaisista ja sitä kautta eri tavoin vetovoimaisista osa-alueista, jotka yhdessä muodostavat loogisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden.

Samalla kehitetään koko seudun vetovoimaa, parannetaan rakennetun ympä-ristön laatua ja huomioidaan ympäristötekijöiden kasvava merkitys alueidenvälisessä kilpailussa.

Kaupunkiseudun vetovoiman lisäämiseksi yleiskaavaratkaisussa on panostettumerellisen kaupunkiympäristön luomiseen mm. rantavyöhykkeen harkitulla jamonipuolisella käyttöönotolla. Asukkaille tarjotaan sekä urbaania merikau-punkia että merellistä pientaloasumista lähellä peruspalveluja. Kaavamäärä-yksin varmistetaan, että uudet ja tiivistyvät asuinalueet voidaan toteuttaa riit-tävän tehokkaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan toteuttaa joukkoliiken-netarjonta.

Yleiskaavassa on osoitettu kehittämismerkintöjä, joilla turvataan pitkän aika-välin laajenemissuunnat. Kaavamääräyksin on varmistettu, että nykyisten taa-jamien tiivistämis- ja laajenemisvara hyödynnetään ennen uusien alueidenkäyttöönottoa. Esimerkiksi Kotkan, Haminan ja Pyhtään Siltakylän kasvu suun-nataan ensisijaisesti rakenteen sisään. Kun taajamien tiivistämisvara on hyö-dynnetty, varaudutaan pitkällä aikavälillä myös siihen, että rakenne voi laajen-tua olemassa olevan infrastruktuurin ja joukkoliikenteen länsi-itä-suuntaisenkehittämiskäytävän varressa.

Strategisuus näyttäytyy yleiskaavassa myös taajamatoimintojen luokittelussa.Intensiiviset taajamatoimintojen alueet kytkeytyvät joukkoliikenteen keskei-seen kehittämiskäytävään, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyistäja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Kasvua ohjataan tälle joukkoliikenne-vyöhykkeelle sekä palvelukeskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen lähi-palveluja tukien.

Elinkeinoelämän osalta lähtökohtana on ollut yleiskaavan joustavuus sekä po-sitiivinen lähestyminen elinkeinoelämän muutoksiin. Avainsanana on ’mah-dollistaminen’. Yleiskaavan pitää kestää aikaa ja mahdollistaa seudun elinkei-noelämän kehittyminen erilaiset skenaariot huomioiden. Yleiskaavalla varau-dutaan riittävin aluevarauksin seudun kilpailukyvyn lisäämiseen. Lisäksi yleis-kaavan tulee tukea toisistaan hyötyvien toimijoiden keskinäisiä synergioita (si-joitusratkaisut, yrityspuistot, sivutuotteiden hyödyntäminen jne).


Yleiskaava mahdollistaa sekä nykyisten yritysten toimintaedellytysten kehitty-misen että uusien yritysten ja työpaikkojen sijoittumisen seudulle. Ratkaiseviatekijöitä kehityksessä ovat yritys- ja työpaikka-alueiden laajuus (riittävä mitoi-tus isojenkin yritysten tarpeisiin), monipuolisuus (mahdollisimman vähän ra-joitteita eri toimintojen sijoittumiselle ja luonteeltaan erityyppiset alueet)sekä alueellinen sijoittuminen ja suhde muuhun alueidenkäyttöön. Nämä an-tavat mahdollisuuden yritystoiminnan määrälliseen, laadulliseen ja sijainnil-taan tarkoituksenmukaiseen kehittymiseen.

Yleiskaavaa lähdettiin laatimaan kokonaissuunnitelmana (kehittämisalus-tana), joka sisälsi valmisteluvaiheessa paljon oikeusvaikutuksettomia merkin-töjä ja suosituksia. Ehdotusvaiheessa merkinnöistä kuitenkin saadun palaut-teen perusteella eroteltiin juridinen, oikeusvaikutteinen osa kaavaksi. Koko-naissuunnitelma on esitetty selostuksen liitteenä ja siinä on osoitettu mm. yri-tys- ja työpaikka-alueiden toiminnallinen profilointi. Profilointia voidaan myö-hemmin hyödyntää sekä jatkosuunnittelussa että alueiden markkinoinnissauusille yrityksille.

Kaavaratkaisun kuvauksessa on esitelty oikeusvaikutteisten kaavamerkintö-jen ja -määräysten lisäksi kokonaissuunnitelman mukaiset, oikeusvaikutukset-tomat profiloivat merkinnät, jotka selittävät ja avaavat seudullisen yleiskaa-van tavoitteita, tarkoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia.

Kokonaissuunnitelman profiloivia merkintöjä koskevat kappa-leet on esitetty sisennettynä ja kursiivilla tekstillä.

Elinkeinostrategiassa ja yleiskaavan linjaratkaisussa esitetyt ja yleiskaavanmahdollistamat huomattavat kasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisenvaiheistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Selostuksen liitteenä olevassatoteuttamisohjelmassa tuodaan esiin yleiskaavan keskeisimmät muutosalu-eet ja esitetään muutosta edistäviä toimenpiteitä sekä vaiheittain toteuttami-sen periaatteet.

Keskeinen osa yleiskaavaa ovat yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen kes-kittyvät kaavamääräykset, joissa kuvataan seudun laadulliseen ja sisällölliseen

kehittämiseen liittyvät periaatteet. Strateginen sisältö koostuu siis sekä kaava-merkintöjen (kaavakartan) että kaavamääräysten muodostamasta kokonai-suudesta, jota kaavaselostus kokonaissuunnitelmineen ja toteuttamisohjelmi-neen selittää.

Toteuttamisohjelma on yleiskaavaa täydentävä asiakirja, jonka uudistamisai-kataulu on strategista yleiskaavaa tiuhempi.

8.3 Luonnosvaiheessa saatu palaute

Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan valmisteluaineisto oli nähtä-villä 4.4.2017 - 8.5.2017 välisen ajan. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydettiinlausunnot useilta viranomaisilta ja muilta yhteistyötahoilta. Lisäksi valmistelu-aineistosta annettiin mielipiteitä.

8.3.1 Lausunnot

Kotkan-Haminan seudun strategisesta yleiskaavaluonnoksesta annettiin mää-räaikaan mennessä kaksitoista (12) lausuntoa. Useassa lausunnossa pidettiinstrategisen yleiskaavan laatimista alueelle tärkeänä. Yleisesti ottaen yleiskaa-van tavoitteita pidettiin oikean suuntaisina ja alueen kehittämistä omista läh-tökohdista käsin tukevana. Toisaalta yleiskaavan esitystapaa, jossa kaavakar-talla on sekä oikeusvaikutteisia että informatiivisia oikeusvaikutuksettomiamerkintöjä, pidettiin sekavana. Kaavan pitkän aikavälin strategiseen rantara-dan vaihtoehtoiseen linjaukseen Pyhtäällä ja Kotkassa suhtauduttiin varauk-sella. Ratalinjasta todettiin, että kyseessä on valtakunnallinen asia, joka tuleeratkaista maakuntakaavassa ennen seudun yleiskaavaa. Tuulivoiman haitalli-sia vaikutuksia meriliikenteen turvallisuuteen sekä puolustusvoimien tutkajär-jestelmiin pidettiin rajoittavana tekijänä tuulivoiman suuren mittakaavan ke-hittämiselle. Yleiskaavan talous-, elinkeino-, asumis- ja liikennepainotusta pi-dettiin liiallisena luonnon reunaehdot huomioon ottaen. Kaavan kulttuuriym-päristön ja -maisemien perusteluissa ja Ruotsinsalmen meritaistelualueen ra-jauksissa oli epäselvyyttä ja epäjohdonmukaisuutta. Lähtökohtaisesti sekä val-takunnallisesti että maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt tulee


esittää kaavakartalla. Useassa lausunnossa todettiin yleiskaavan vaikutustenarvioinnin olevan puutteellista ja erityisesti tuulivoiman vaikutusten osalta.

8.3.2 Mielipiteet

Kotkan-Haminan seudun strategisesta yleiskaavasta annettiin useita mielipi-teitä. Osa mielipiteistä saatiin sähköisen palautekanavan kautta osoitteessawww.khyleiskaava.fi. Mielipiteissä korostui Haminan Matinsaari, jonka mat-kailun ja virkistyksen arvoja pidettiin arvokkaina ja niiden säilymistä tärkeänä.Mielipiteissä esitettiin Summan teollisuusalueen siirtoa kaavassa osoitetustapaikasta kulttuuri- ja luonnonympäristön arvojen takia. Lisäksi Suuren ranta-tien merkitsemättä jättämistä kaavassa pidettiin puutteena. Tuulivoiman ke-hittämismahdollisuudet nähtiin rajallisena meriliikenteen turvallisuuden japuolustusvoimien tutkajärjestelmiin kohdistuvien vaikutusten takia. Lisäksituulivoiman haittavaikutuksista metsäkanalintuihin huomautettiin. Hiljaistenalueiden selvittämistä ja niiden säilyttämistä asuinympäristön vetovoimateki-jänä korostettiin. Ristiriitaisena seudun luontoarvojen ja elinympäristönkanssa nähtiin Pyhtään lentopaikan osoittamista kaavassa. Toisaalta viherver-kon laajan osoittamisen yleiskaavassa katsottiin haittaavan metsätalouden ke-hittämisedellytyksiä alueella.

8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset

Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät yleiskaavakarttaan, kaavamerkintöihinja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen tehdyt muutokset valmisteluvaiheenjälkeen:

· oikeusvaikutuksettomat merkinnät poistettiin kaavasta ja siirrettiin kaava-selostuksen liiteaineistona esitettävälle kokonaissuunnitelmakartalle

· yleiskaavan suhdetta toisaalta maakuntakaavaan ja toisaalta voimassaoleviin osayleiskaavoihin tarkistettiin

· vaikutusten arviointia tarkennettiin· vaihtoehtoinen / rinnakkainen pääradan linjaus korvattiin merkinnällä:

mahdollinen uusi raideliikenteen yhteystarve

· Kaavaan lisättiin määräyksineen· valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-

ympäristöt)· valtakunnallisesti arvokkaat maaseudun maisema-alueet· maakunnallisesti arvokkaat maaseudun maisema-alueet· Natura 2000 –alueet· Salpalinja· Unescon maailmanperintökohde (Mustaviiri) ja· uusi vesiliikenteen yhteystarvemerkintä Kuusankoskelta Suomenlah-

delle· puolustusvoimien ampumarata-alueiden meluvyöhykkeet

· Toteuttamisohjelma viimeisteltiin aikataulutuksen osalta

Lisäksi kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehtiin saadun palautteen perus-teella pieniä tarkistuksia.

8.5 Ehdotusvaiheessa saatu palaute

Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan ehdotusaineisto oli nähtävillä29.3. – 30.4.2018 välisen ajan. Ehdotusvaiheen aineistosta pyydettiin lausun-not useilta viranomaisilta ja muilta yhteistyötahoilta. Lisäksi ehdotusaineis-tosta sai antaa muistutuksia. Lausuntoja annettiin 15 ja muistutuksia 18 kap-paletta.

Palautteissa nousivat esiin mm. kaavan oikeusvaikutukseen ja ohjausvaikutuk-seen liittyvät huomiot, vaiheyleiskaavan sisällöstä puuttuvat aihekokonaisuu-det, kaavaratkaisun vaikutuksen luonnonympäristöön, viherverkon ja ulkoilu-reittien vaikutukset maa- ja metsätalouteen, puolustusvoimien ja meriliiken-teen toimintaedellytysten turvaaminen, tuulivoima- ja vesiviljelymerkinnät,Pyhtään lentopaikka ja biotalouden huomiointi.

http://www.khyleiskaava.fi/


8.6 Hyväksymisvaiheessa tehdyt tarkistukset

Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät yleiskaavakarttaan, kaavamerkintöihinja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen tehdyt tarkistukset ehdotusvaiheenjälkeen:

· yleismääräyksiä tarkistettiin yleiskaavan vaiheittaisen ohjauksen, voi-maan jäävien osayleiskaavojen, tuulivoima-alueiden yksityiskohtaisensuunnittelun ja alemman tieverkon osalta

· kansallispuiston kaavamääräystä tarkistettiin· raskaiden aseiden melualuerajaus 50 dB LAeq poistettiin tarpeetto-

mana ja meluvyöhykkeiden kaavamääräyksiä tarkistettiin· Merituulentien parantaminen osoitettiin yhden sijasta kahtena viiva-

merkintänä: seututie/pääkatu ja uusi valtatie· uusi mahdollinen raideliikenteen yhteystarve muutettiin raideliiken-

teen selvitettäväksi yhteystarpeeksi· yhteenveto ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuk-

sista sekä niihin laaditut vastineet liitettiin kaavaselostuksen liitteeksi

8.7 Yleismääräykset

Yleiskaavassa on annettu joitakin oikeusvaikutteisia yleismääräyksiä, jotkakoskevat koko vahvistettua yleiskaava-aluetta:

· Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 42.1 §:n tarkoittama oikeusvai-kutteinen yleiskaava ja maankäyttö- ja rakennuslain 35.3 §:n tarkoittamavaiheyleiskaava.

· Yleiskaava ei korvaa samaa aluetta koskevia aikaisemmin hyväksyttyjäosayleiskaavoja, vaan se tulee voimaan niiden kanssa päällekkäin kaavantehtävä ja tarkoitus huomioiden.

· Maakuntakaava on vaiheyleiskaavan sijasta voimassa niiden kysymystenosalta, joita vaiheyleiskaavassa ei ole ratkaistu oikeusvaikutteisena. Kaa-vaselostuksen luvussa 9.2.2 on esitetty maakuntakaavamerkinnät, jotkayleiskaava-alueella eivät jää voimaan.

· Ennen rakennusluvan myöntämistä rautatien tai valtatie/kantatie- tai seu-tutie/pääkatutasoisen tien tai kadun varteen, on selvitettävä tien- tai ra-tapenkereiden vakavuus ja liikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- jatärinähaitat sekä niiden vaikutukset rakentamiseen.

· Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alem-piasteisen tieverkon toimivuuteen ja merkitykseen osana toimivia kulje-tusketjuja.

· Alueen tarkemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaa-misessa tulee ottaa huomioon tulvavaara-alueet ja tulvasuojelu. Uusia ra-kennuspaikkoja ei saa muodostaa tulva-alueille. Tästä voidaan poiketavain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskitpystytään hallitsemaan ja rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista.

· Kaupunkiseudulla tulee määritellä tavoitteet viheralueiden kestävälle käy-tölle (viheralueiden laajuus ja luonnontilaisuus). Tarkemmassa suunnitte-lussa tulee ehkäistä viheralueiden pirstoutumista, säilyttää riittävän leveätviherkäytävät ja tarvittaessa ohjata liikkumista poluille ja muille reiteille(luontoarvojen säilyminen). Viheralueiden riittävyydessä, laadussa ja si-joittumisessa tulee turvata eri käyttäjäryhmien tarpeet (viheralueiden toi-minnallinen merkitys). Kulttuurihistoriallisesti merkittävät viheraluekoko-naisuudet tulee säilyttää ja niiden arvot turvata (viheralueiden merkitysosana kulttuuriympäristöä).

· Maaseutualueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuk-sessa rakentaminen ja muu maakäyttö on sopeutettava ympäristöönsäniin, että alueen omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat sekä ympäristö-, luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen turvataan.

· Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee huomioida meriliikenne sekä meri-liikenteen tutkajärjestelmät. Voimaloiden toteuttamiseen liittyvistä suun-nitelmista tulee pyytää Liikenneviraston lausunto.

· Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee turvata Puolustusvoimien toiminta-edellytykset. Erityisesti tulee ottaa huomioon Puolustusvoimien toimin-nasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvatrajoitteet. Voimaloiden (yksittäisen voimalan kokonaiskorkeus yli 50 met-riä maanpinnasta) toteuttamiseen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytääPääesikunnan lausunto.


8.8 Alue- ja yhdyskuntarakenne, kestävä liikkuminen

8.8.1 Taajamatoimintojen alueet

Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’iso kuva’ on tutkittu kehityskuvavai-heessa eikä yleiskaavaa ole lähdetty työstämään aluerakenteellisista lähtökoh-dista. Tavoitteena on kehityskuvan mukaisesti suunnata kasvu sisäänpäin.

Yleiskaavassa on tarkistettu sekä alueellisesti että sisällöllisesti maakunta-kaa-van mukaista taajama-aluetta. Keskeistä on ollut tunnistaa asemakaavoitetutja tulevaisuudessa asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet. Asemakaava vä-lineenä palvelee parhaiten kaupunkimaisen ympäristön suunnittelua. Asema-kaavoitettavat, taajamien lievealueet ja kaupunkimaisiksi kehitettävät alueettulisi säästää mahdollisuuksien mukaan rakentamattomina ja ratkaista niidenkäyttö asemakaavalla.

Yleiskaavassa on tarkennettu maakuntakaavan taajamatoimintojen kaavaoh-jausta. Ruskean värin eri sävyillä tummemmasta vaaleaan on osoitettu inten-siivinen taajamatoimintojen alue, taajamatoimintojen alue ja pientalovaltai-nen alue. Näistä intensiivinen taajamatoimintojen alue ja taajamatoimintojenalue on jo asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

Tumman ruskealla osoitetut intensiivisten taajamatoimintojen alueet on tar-koitettu tiiviiksi ja laadukkaan kaupunkimaisen rakentamisen alueeksi, joka tu-keutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä moni-puolisiin palveluihin. Alueille voidaan sijoittaa asumista sekä kauppa-, liike-,toimisto- ja palvelutiloja. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alu-een kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sekä viihtyisyyttä luovien kaupunkiele-menttien säilyttämiseen ja lisäämiseen. Merkintää on käytetty keskustatoi-mintojen alueiden ulkopuolella. Merkinnällä on osoitettu nauhamainen vyö-hyke joukkoliikenteen keskeisen kehittämiskäytävän varrella väleillä Kotkan-saari–Jylppy–Karhula ja Mussalo–Karhuvuori–Metsola. Merkintää on lisäksikäytetty mm. Ruissalon, Hovilan ja Sunilan alueilla sekä Kotkansaaren lounais-osassa.

Muut asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on osoitettu keskiruskealla vä-rillä taajamatoimintojen alueiksi. Nämä alueet on tarkoitettu pääasiassa asu-miseen ja sitä tukevien palvelujen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työ-paikkatoimintojen sekä näihin liittyvän liikenteen, virkistyksen ja yhdyskunta-teknisen huollon alueeksi. Uudis- ja täydennysrakentamisen tulee luonteel-taan ja mittakaavaltaan sopeutua ympäristöönsä.

Kaavakartalle on merkitty taajama-alueen laajenemissuunta ruskealla nuoli-merkinnällä. Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälinlaajenemissuunta joukkoliikenteen kehittämiskäytävässä Karhulan ja Haminankeskustan välillä. Lähtökohtaisesti nykyisten taajamien tiivistämis- ja laaje-nemisvara tulee hyödyntää ennen uusien alueiden käyttöönottoa.

Yleiskaavan taajamatoimintojen alueille sijoittuvilta asuntoalueilta tulee jär-jestää yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisille laajemmille viheralueille. Me-rellisten alueiden ja jokivarsien suunnittelussa tulee tavoitella korkealuok-kaista ja viimeisteltyä kokonaisuutta. Suunnittelussa tulee edistää ranta-aluei-den saavutettavuutta.

Alueet joita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa on yleiskaavassa osoitettu pien-talovaltaisina alueina. Alueelle voidaan osoittaa täydennysrakentamista – eikuitenkaan niin, että asemakaavoituskynnys ylittyy. Uudisrakentamisessa tu-lee vahvistaa seudun erityyppisten asumisen vyöhykkeiden ominaispiirteitä jaerilaisuutta.

Hietasen ja Hallan olemassa olevat teollisuus-, logistiikka- tai satamatoiminto-jen alueet on osoitettu asuinrakentamisen reservialueiksi.

Yleiskaavan valmisteluvaiheen yhteydessä on tehty selvitys seudun energia-vahvuuksista ja – lähtökohdista. Näiden näkökulmien huomiointia suhteessataajamatoimintoihin on arvioitu yleiskaavan valmistelun yhteydessä, arvio onselostuksen liitteenä, sisältäen em. selvityksen keskeiset tuotokset.


8.8.2 Liikenneverkko

Yleiskaavassa on osoitettu Kotkan–Haminan seudun pääliikenneverkko: moot-toritie, valtatie/kantatie, kaksiajoratainen valtatie, seututie/pääkatu ja yh-dystie/kokoojakatu. Valtatie 15 ja Hyväntuulentie on osoitettu merkittävästiparannettavana kaksiajorataisena valtatienä. Valtatie 26 ja seututie 387 onosoitettu tieparina parannettavina teinä. Merituulentien parantaminen onhuomioitu kaavassa uusi valtatie ja seututie/pääkatu -merkinnöillä. Uusimaantie on tarkoitus rakentaa nykyisen Merituulentien rinnalle, jolloin nykyi-nen tie jää rinnakkaiskaduksi paikallisliikenteen tarpeisiin. Teiden parantami-sessa on otettava huomioon teiden liikenteellinen merkittävyys, liikennetur-vallisuus eri käyttäjäryhmien kannalta, maankäyttö sekä ympäristö. Eritasoliit-tymät on osoitettu omalla kohdemerkinnällä. Raideliikenteen osalta kaavassaon osoitettu päärata, merkittävästi parannettava päärata, ohjeellinen pää-radan linjaus ja sivurata. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu pyöräilyn tavoite-verkko sekä kävelyn ja pyöräilyn ja tieliikenteen yhteystarpeita.

Rantarata

Yleiskaavoituksen yhteydessä on noussut esille maakuntakaavaan merkitynrantaradan ohjeellisen linjauksen sijoittuminen taajamarakenteen ulkopuo-lelle Pyhtään kirkonkylän ja Haminan välillä. Osana yleiskaavan valmisteluvai-hetta on laadittu selvitys, jossa on arvioitu rantaradan liikenteellistä merki-tystä ja mahdollisuuksia harkita radan linjausta uudelleen niin, että rata po-tentiaalisine asemineen palvelisi myös seudun maankäyttöä. Selvityksen kes-keisimmät tulokset ovat:

· Ratayhteyden suunnittelu pelkästään nopeana henkilöliikenteen yhtey-tenä pienentäisi sen roolia seudullisen henkilöliikenteen ja erityisesti tava-raliikenteen yhteytenä.

· Nykyisen maakuntakaavan mukainen linjaus on hyvä kansainväliselle no-pealle henkilöliikenteelle, mutta pelkän nopean henkilöliikenteen ja tava-raliikenteen varassa se on melko teoreettinen vaihtoehto.

· Yhdellä linjauksella ei saada parasta mahdollista yhdistävyyttä kaukolii-kenteelle, tavaraliikenteelle ja taajamajunille.

· Seudun kannalta (saavutettavuus, kaupunkirakenne) tarkoituksenmukai-sin linjaus olisi moottoritiekäytävän eteläreunassa, jolloin seudullinen pää-asema ja vaihtopaikka olisi Huumassa. Kustannuksiltaan tämä vaihtoehtosijoittuu tutkittujen vaihtoehtojen keskikastiin.

· Moottoritiekäytävän eteläreunassa kulkevalla linjauksella mahdolliste-taan taajamajunaliikenteelle seisakkeet Pyhtäälle, Siltakylään, Jumalnie-meen, Karhulaan, Otsolaan ja Haminaan (Sopenvuoren alueelle).

Yleiskaavassa on osoitettu maakuntakaavan mukaisen rantaradan linjauksen(ohjeellinen pääradan linjaus) lisäksi moottoritiekäytävän tuntumaan raidelii-kenteen selvitettävä yhteystarve. Merkintä perustuu rantarataselvityksenjohtopäätöksiin. Lisäksi kokonaissuunnitelmassa on osoitettu informatiivisinamerkintöinä potentiaaliset asema- ja seisakepaikat ja siten ratalinjauksen kyt-kentä seudun maankäyttöön.

Kokonaissuunnitelmassa on osoitettu tutkittavina vaihtoehtoi-sina rantaradan asemapaikkoina Kotkansaari, Huuma, Jumal-niemi ja Karhula. Lisäksi kokonaissuunnitelmassa on osoitettututkittavia vaihtoehtoisia rantaradan seisakepaikkoja, joitaovat Pyhtään kirkonkylä, Siltakylä, Otsola sekä Haminan Sopen-vuori. Näistä jälkimmäisiä ei ole tarkasteltu rataselvityksessäerikseen.

Rantarataselvitys on yleiskaavaselostuksen liitteenä.

8.8.3 Joukkoliikenne

Yleiskaavassa on osoitettu joukkoliikenteen keskeinen kehittämiskäytävä vä-leille Kotkansaari–Jylppy–Karhula ja Kotkansaari–Karhuvuori–Metsola. Nämäjoukkoliikennekäytävät tarjoavat jo nykyisellään palvelutasoltaan kilpailuky-kyistä ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Tarkemmassa suunnittelussa tuleetukea joukkoliikennekäytävän palvelutason säilymistä ja edelleen vahvistu-mista. Edellisen merkinnän jatkeena on osoitettu joukkoliikenteen kehittä-miskäytäviä väleille Karhuvuori–Mussalo, Karhula–Sunila, Kyminlinna–Silta-kylä ja Karhula–Haminan keskusta. Yhteysväleillä on suurelta osin jo nykyisin


peruspalvelutason joukkoliikennettä. Palvelutason säilymistä ja edelleen vah-vistumista tulee tukea tarkemmassa suunnittelussa.

Yleiskaavassa on osoitettu joukkoliikenteen yhteystarve välille Kotkansaari–Halla–Sunila–Karhula–Kaukola–Pihkoo.

Kokonaissuunnitelmassa kaukoliikenteen pysäkit on luokiteltukahteen kategoriaan: linja-autoasema/matkakeskus ja kauko-liikenteen pysäkki. Linja-autoasemia/matkakeskuksia (=kau-koliikenteen terminaaleja) on Kotkansaarella, Karhulassa ja Ha-minassa. Rantaradan toteuttaminen ja sen mahdollinen asemaluo paikasta riippuen edellytyksiä uudelle matkakeskus-HUB:lle.Esimerkiksi Kyminlinnan–Huuman alueesta voisi muodostuaKotka–Kouvola-radan, Helsinki–Kotka–Pietari-radan ja linja-au-toliikenteen merkittävä risteämispaikka. Seudullisesti tärkeinäkaukoliikenteen pysäkkeinä/liityntäalueina on osoitettu Kot-kan Sutela, Metsola ja Rantahaka, Pyhtään Siltakylä ja Kirkon-kylä, Haminan Summa (tai Lankamalmi) ja Virolahden Vaali-maa. Kaukoliikenteen peruspysäkkejä ei ole osoitettu kokonais-suunnitelmassa (eivät ole seudullisesti merkittäviä kehittämis-kohteita).

Raideliikenteen osalta yleiskaavassa on osoitettu päärata, merkittävästi pa-rannettava päärata (Kotkansaari–Kouvola) ja sivurata. Lisäksi on osoitettumaakuntakaavan mukainen ohjeellinen pääradan linjaus Helsingin suunnastaKymin aseman eteläpuolelle, raideliikenteen yhteystarve Sopenvuoresta koil-liseen sekä edellä taustoitettu raideliikenteen selvitettävä yhteystarve (Pyh-tään kk – Sopenvuori).

Kokonaissuunnitelmassa taajamajunaliikenteen asemat ja sei-sakkeet on esitetty informatiivisina merkintöinä ja luokiteltukahteen kategoriaan. Juna-asema on osoitettu Kotkan sata-maan ja junaseisakkeet Kotkan rautatieaseman, Paimenportin,Kyminlinnan, Kymin ja Tavastilan kohdalle. Kokonaissuunnitel-

man mukaan Kotkansaarella on tulevaisuudessa vain yksi rau-tatieliikenteen terminaali, jonne kehityspanokset ja sitä kauttapalvelut keskittyvät.

Yleiskaavatyön yhteydessä on keskusteltu paikallisliikenneterminaalin mah-dollisesta siirtymisestä Kantasatamaan, mutta tätä ei kuitenkaan ole pidettyjärkevänä, sillä Kantasataman terminaalin paikka ja liikennejärjestelyt ovathankalat (lisäävät paikallisliikennebussin ajokiertoa 5-7 minuutilla, jolloin 60minuutin kierto häiriytyy pahasti).

8.8.4 Kävely ja pyöräily

Yleiskaavassa on osoitettu seudullisesti merkittäviä ulkoilureittejä pyöräilyynja patikointiin. Seudullisina arkipyöräilyreitteinä on osoitettu pyöräilyn pää-yhteydet, jotka mahdollistavat nopean, suoran, esteettömän ja turvallisenpyöräliikenteen työ-, asiointi-, opiskelu- ja koulumatkoilla. Reittien tulee laa-dultaan olla (olosuhteiden mahdollistaessa) suuntauksen, väylätyypin poikki-leikkauksen ja erottelun sekä opastuksen osalta alempitasoisia reittejä korkea-tasoisempia. Laadukkaaseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön panostetaanetenkin kaupunkikeskustoissa.

Seudullisina retkipyöräilyreitteinä on osoitettu matkailun ja virkistyksen kan-nalta tärkeät pyöräily-yhteydet. Reittien suunnittelussa on huomioitu CursorOy:n v. 2016 laatimat Kaakon retkipyöräilyreittilinjaukset sekä maakuntakaa-van ylimaakunnalliset pyöräilyreitit.

Seudullisina patikointi- ja maastopyöräilyreitteinä on osoitettu taajamatoi-mintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät patikointi- ja maasto-pyöräilyreitit. Reittien suunnittelussa on huomioitu Cursor Oy:n v. 2014 laati-mat maastopyöräily- ja vaellusreittisuunnitelmat (Kymenlaakson matkailureit-tien kehittäminen -hanke) sekä maakuntakaavan ylimaakunnalliset patikointi-reitit.


8.8.5 Yhteystarpeet

Yleiskaavassa on osoitettu tieliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn liikenteen ja ve-siliikenteen yhteystarvemerkintöjä yhteysväleille, joiden toteuttamistavastatai linjauksesta ei ole riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Tieliikenteen yh-teystarve on osoitettu väleille Kotkansaari–Halla, Kurittula–Laajakoskentie,Pihkoo–Koivula, Metsola–Hietanen, Hietanen–Pyötinen (Sunilan satama) jaHeinlahti–Seututie 170. Kävelyn ja pyöräilyn yhteystarve on osoitettu väleilleKotkansaari–Hovinsaari, Hovinsaari–Jumalniemi, Kotkansaari–Halla, Jylppy–Jumalniemi, Jumalniemi–Sunila, Saviniemi–Salmenvirrantie ja Kyminlinna–Sii-kakoski.

Yleiskaavassa on osoitettu vesiliikenteen yhteystarpeet Suomenlahdelta Kuu-sankoskelle sekä Hietasen satama-alueen läpi. Edellinen mahdollistaa tulevai-suuden sisävesiliikennettä palvelevan kanavayhteyden toteuttamisen Kuusan-koskelta Suomenlahdelle ja jälkimmäinen Hietasen muuttamisen tulevaisuu-dessa uudelleen saareksi. Hietasen osalta merkintä tukee Kotkan merellisenimagon ja vetovoimaisuuden vahvistamista.

8.8.6 Viherverkko

Yleiskaavassa on osoitettu omalla merkinnällään ekologiseen verkostoon javirkistysalueverkostoon kuuluvat viheryhteystarpeet.

Seudullinen pääviherverkko on osoitettu oikeusvaikutuksettomalla päällek-käismerkinnällä viher-, virkistys- tai retkeilyalue. Alue muodostuu pääosin ny-kyisellään tai nykyisenkaltaisina säilyvistä olemassa olevan viherverkon osista.Merkinnässä on huomioitu maakuntakaavan virkistysalueet ja viheryhteystar-peet.

Viherverkon merkitys korostuu kaupunkirakenteen jäsentelyn ja viheralueidenkäytön näkökulmasta (viheralueiden riittävyys, laatu ja sijoittuminen eri käyt-täjäryhmien tarpeisiin). Suosituksissa kiinnitetään huomioita myös seuraaviinnäkökulmiin:

· Luontoarvojen säilyminen: viheralueiden pirstoutumisen ehkäiseminen,riittävän leveiden viherkäytävien säilyminen, liikkumisen ohjaaminen

· Viheralueet osana kulttuuriympäristöä: Kulttuurihistoriallisesti merkittä-vien viheraluekokonaisuuksien säilyttäminen ja arvojen turvaaminen

Alun perin lähtökohtana oli, että viherverkko olisi osoitettu yleiskaavassa oi-keusvaikutteisena päällekkäismerkintänä. Tästä periaatteesta kuitenkin luo-vuttiin yleiskaavan valmisteluvaiheen aikana, koska seudullista, ajantasaista jayhteismitallista selvityspohjaa, johon yleiskaavaratkaisussa voitaisiin nojata, eitoistaiseksi ole käytettävissä. Maakuntakaavaratkaisu ei ollut vielä yleiskaavanehdotusvaiheessa selvillä ja Kymenlaakson liitossa on kesken laaditun sini-vi-herselvitysten johtopäätösten analysointi. Maakuntakaavatyössä tullaan tar-kistamaan erityisesti taajamien ympäristöjen viherverkoston kaavaratkaisu.Viherverkko jää siis yleiskaavassa informatiiviseksi, jolloin kokonaismaakunta-kaava ajantasaisine selvityksineen on jatkossa voimassa tältä osin.

Yleiskaavassa on kuitenkin osoitettu oikeusvaikutteisilla merkinnöillä Natura2000 –alueet.

8.9 Keskustat ja kaupunkikehittäminen

Keskustatoimintojen alueet on kuvattu kaavakartalla tumman punaisella vä-rillä. Näitä ovat Kotkansaaren, Haminan keskustan ja Karhulan alueet, jotkaon tarkoitettu kaupunkimaisen rakentamisen alueiksi. Alueiden pääasiallisiatoimintoja ovat kauppa ja kaupalliset palvelut, julkiset palvelut ja hallinto, kes-kustaan soveltuva monimuotoinen asuminen, ympäristöhäiriötä aiheuttamat-tomat työpaikkatoiminnot, matkailu sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys jayhdyskuntatekninen huolto. Keskustatoimintojen alueiden muut kaavamää-räykset käsittelevät mm. kauppaa, palveluiden sijoittelua ja kaupunkikuvaa.Osa kaavamääräyksistä koskee vain Kotkansaaren ja Haminan keskustatoimin-tojen alueita.


Keskusta-alueita kehitetään monimuotoisina ja sekoittuneina alueinaja niitä koskevat tavoitteet ja ohjaustarve ilmenee kaavamääräyk-sistä. Tästä syystä kokonaissuunnitelmassa ei ole osoitettu profiloiviamerkintöjä keskustatoimintojen alueiden päälle.

8.10 Asuminen ja palvelut

Keskusta-alueiden lisäksi yleiskaavassa on osoitettu palvelukeskuksina ja pal-velukylinä kehitettävät alueet. Lisäksi merkittävät, uudet asuinalueet on osoi-tettu omalla merkinnällä kaavassa.

Palvelukeskukset (P-1) on tarkoitettu tiiviin rakentamisen alueiksi, joiden pää-asiallisia toimintoja ovat asumista tukevat palvelut ja hallinto, keskustan luon-teeseen ja ympäristöön soveltuva rakentaminen, ympäristöhäiriötä aiheutta-mattomat työpaikkatoiminnot sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja yhdys-kuntatekninen huolto. Merkinnällä on osoitettu seuraavat keskukset: KotkassaHovila, Hovinsaari, Karhuvuori, Kaukola–Pihkoo, Metsola, Mussalo ja Sunila,Haminassa Husula, Neuvoton, Poitsila, Ruissalo, Tallinmäki–Vilniemi ja Uusi-Summa, Pyhtäällä kirkonkylä ja Siltakylä, Miehikkälässä kirkonkylä sekä Viro-lahdella Virojoki.

Palvelukylissä (P-2) on saatavilla julkisia ja/tai yksityisiä palveluita. Suunnitte-lussa ja rakentamisessa tulee korostaa alueiden ominaispiirteiden merkitystäja ohjata rakentamista perinteisille rakennuspaikoille palveluita ja olemassaolevia rakenteita tukien. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kylät: KotkassaHuruksela ja Ylänummi–Tavastila, Haminassa Kannusjärvi, Metsäkylä, ja Py-hältö, Pyhtäällä Hirvikoski, Purola, Keihässalmi ja Kaunissaari, MiehikkälässäMuurikkala, Suur-Miehikkälä ja Pitkäkoski sekä Virolahdella Virolahden kirkon-kylä, Klamila ja Ravijoki.

Myös muut seudun paikallista merkitystä omaavat kylät voivat kehittyä palve-lukyliksi. Maaseutualueiden yksityiskohtaista suunnittelua ohjaavat yleiskaa-van yleismääräykset.

Yleiskaavassa osoitetut uudet / tiivistyvät asuinalueet (A-1) painottuvat yleis-kaavan tavoitteiden mukaisesti merellisiin ympäristöihin ja jokivarsiin tukeu-tuen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Uudet asuinalueet tukevat rantojenja saariston vetovoimaan perustuvaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä, mikänähdään seudun erityisenä potentiaalina. Uusia / tiivistyviä asuinalueita onmerkitty seuraaville alueille: Kotkassa Hevossaari, Hovinsaari, Itäranta, Jumal-niemi, Karhulanniemi, Katariina, Otsola, Perävarppi, Pirosenvuori, Tiiliruukki,Räski ja Vähäniemi, Haminassa Ajuksenkallio, Ruotsinkylä, Tervasaari ja Vil-niemi, Pyhtäällä Kirkonkylä, Heinlahti, Ahvenniemi, Peltolanmäki ja Kiviniemi,Miehikkälässä Kirkonkylä sekä Virolahdella Pajulahti. Alueet on tarkoitettuasemakaavoitettaviksi.

Yleiskaavaan merkityillä pientalovaltaisilla alueilla uuden rakennuspaikan tu-lee olla kooltaan vähintään 2 000 m2. Rakennuspaikan koko ja sijainti määrite-tään rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

8.11 Elinkeinoelämä

8.11.1 Teollisuus, logistiikka, tuotanto ja satamat

Teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaativien työpaikka- ja satamatoimintojen alu-eet on kuvattu yleiskaavassa harmaalla värillä. Merkinnällä on osoitettu sa-tama- ja laiturialueet, satamatoimintaan liittyvien varastojen ja terminaalienalueet sekä teollisuudelle, logistiikalle ja tavaraliikenteelle tarkoitetut alueet.Alueelle saa sijoittaa myös tilaa vaativia tai raskasta liikennettä aiheuttaviatyöpaikkatoimintoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paikallisen teollisuus-ympäristön ja sen rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilymiseen.

Teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaativien työpaikka- ja satamatoimintojen aluei-den rajauksissa on huomioitu olemassa olevat alueet ja niiden laajenemistar-peet, uudet potentiaaliset alueet, toimintojen sekoittuminen ja toteuttamisenvaiheistaminen. Teollisuuteen, logistiikkaan, tuotantoon ja satamiin liittyvääohjausta ja rajoitteita (toiminnan ympäristövaikutukset) on täsmennetty oi-


keusvaikutteisilla päällekkäismerkinnöillä: teollisuus- ja varastoalue (T), ympä-ristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet (TT), teollisuus-alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekäsatama-alue (LS). Kohdemerkintöjen alueellista ulottuvuutta ei suunnittelunyleispiirteisyydestä ja toimintojen sekoittuneisuudesta johtuen ole tarkoituk-senmukaista esittää.

Teollisuus- ja varastoaluemerkintöjä (T) on osoitettu seuraaville alueille: Kot-kassa Korkeakoski, Sunila ja Heinsuo, Haminassa Mäkelänkangas ja Sopenvuorija Virolahdella Vaahterikonkangas.

Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen (TT) alueita onosoitettu Haminassa satama-alueelle ja Summanlahdelle, Kotkassa Mussa-loon, Pyhtäällä Kumpulaan ja Virolahdella Oravakorpeen.

Teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaati-muksia (TY) ovat Kotkassa Hietanen ja Karhulan teollisuuspuisto sekä PyhtäälläStockforsin alue.

Satama-aluemerkintöjä (LS) on merkitty Kotkassa Mussalon, Kantasataman,Hietasen, Hallan ja Sunilan sekä Haminan sataman nykyisille satamatoiminto-jen alueille.

Vesiviljelyyn soveltuviksi vesialueiksi (W-1) on osoitettu olemassa olevat lai-tospaikat Ängviksfjärden ja Louhimo Pyhtäällä sekä Puuluodot, Tuuholmi,Halsholmi ja Hailiniemi Virolahdella.

Kokonaissuunnitelmassa on osoitettu profiloivia, informatiivisiakohdemerkintöjä, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. VirolahdenRuissaaren edusta on merkitty vesiviljelyyn soveltuvaksi alu-eeksi. Teollisuus-, logistiikka-, tuotanto- ja satamatoimintoja onprofiloitu seuraavilla informatiivisilla merkinnöillä: konttitermi-naalialue (Mussalo ja Palokangas), kuiva- ja/tai nestebulk-ter-minaalialue (Mussalo, Haminan öljysatama ja Sunila), ro-ro-terminaalialue (Hietanen, Kantasatama ja Palokangas), lo-lo-terminaalialue (Halla ja Lakulahti), datakeskustoimintojen

alue (Mäkelänkangas, Korkeakoski, Mussalo, Ahvenkoski, Per-noonkoski, Suutari, Karhulanpuisto ja Summanlahti), bio- jakiertotaloustoimintojen alue (Vaahterikonkangas, Heinsuo,Korkeakoski, Pyötinen, Kotkansaari ja Ristinkallio), yhdyskunta-teknisen huollon alue (Mussalo ja Hillo), energiantuotantoalue(Korkeakoski ja Hovinsaari) ja aurinkoenergiantuotantoalue(Mäkelänkangas, Mussalo, Summanlahti ja Hietanen). Lisäksiseudulliset kaasu- ja sähköjohdot on osoitettu oikeusvaikutuk-settomilla merkinnöillä.

Tuulivoimaloiden alueet on osoitettu kaavassa päällekkäismerkinnällä tv. Alu-eet varataan tuulivoimaloiden alueeksi pääkäyttötarkoituksen ohella. Energi-antuotanto tulee toteuttaa siten, että alueen pääasiallista käyttötarkoitusta eikohtuuttomasti vaikeuteta. Tv-alueina on osoitettu energiamaakuntakaavanmukaisesti Kotkan Nälkäsuo ja Miehikkälän Hallimajankangas sekä Hulkkian-kangas Haminan ja Miehikkälän rajalla. Maaseutu ja luonto -maakuntakaavaanmerkittyä Rankin edustan tuulivoima-aluetta ei sen sijaan ole merkitty yleis-kaavaan, koska viereinen maankäyttö on muuttunut oleellisesti. Aiempi Ran-kin saaren sotilaskäyttö ei ollut ristiriidassa tuulivoimalan kanssa, mutta saa-ren ollessa seudullisesti merkittävä matkailun kehittämisalue tulee alueidenkäytön tukea tavoitetta. Yleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavan matkai-lumerkintä sekä vireillä olevat osayleiskaava- ja asemakaavatyöt, joissa Rankkikaavoitetaan matkailukäyttöön. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin vä-hintään paikallisesti merkittävän tuulivoima-alueen toteuttamisen myös Ran-kin matalikon alueelle. Mahdollisen tuulivoimatuotannon toteuttamisedelly-tykset tulee tutkia tarkemmassa kaavoituksessa (osayleiskaava), jonka yhtey-dessä tehdään myös tarkemmat rakentamista ohjaavat suunnitelmat.

Kokonaissuunnitelmassa tuulienergiantuotantoalueita onosoitettu profiloivilla, informatiivisilla kohdemerkinnöillä. Näitäovat olemassa olevat tuulivoimala-alueet Kotkan Vehkaluotosekä Haminan Koirakari ja Hiirenkari, Summanlahti ja Mäkelän-kangas sekä potentiaaliset tuulivoimala-alueet Kotkan Mäyrä-


mäki ja Rankin matalikko, Haminan Harvajanniemi, Korkeuskal-liot ja Kyynänmäki, Pyhtään Pirtnuora, Purola, Struka ja Val-kiajärvensuo sekä Virolahden Oravakorven–Vaahterikon alue.

Yleiskaavan valmisteluvaiheen yhteydessä on tehty selvitys seudun energia-vahvuuksista ja – lähtökohdista. Selvityksen perusteella on pyritty syventä-mään teollisuusalueisiin liittyvää energianäkökulmaa mm. datakeskustoimin-tojen sekä valmistavan teollisuuden energiaratkaisujen kannalta. Yleiskaava-selostuksen liitteenä on kooste energia-asioiden huomioinnista teollisuudenosalta, sisältäen em. selvityksen keskeiset tuotokset asiaan liittyen.

Lisäksi yleiskaavaprosessin alkuvaiheessa järjestetyissä elinkeinoelämän kon-sultaatioryhmissä tuli vahvasti esille toivomus maankäytöllisten asioiden työs-tämisestä ja syventämisestä yrityselämän osalta. Erityisesti perusteollisuus jalogistiikka kaipaisivat syvempää pohdintaa siitä mitä toimintoja tulevaisuu-dessa tulisi sallia ja mahdollistaa jo olemassa olevien toimintojen ympärillä.Mm. seuraavia kysymyksiä pohdittiin: Mitä bioalan kehittyminen edellyttää jamillaisia teollisiin symbiooseihin tulisi tulevaisuudessa varautua? Mitkä toi-minnot hyötyisivät toisistaan? Lisäksi oli tarvetta arvioida yritysten näkökul-masta tehtyjä alustavia aluevaraustarpeita ja niiden suhdetta ympäröiväänmaankäyttöön.

Yrityshaastattelujen tuloksia on hyödynnetty yleiskaavaa laadittaessa. Lisäksihaastatteluissa saatiin myös paljon sellaista lisätietoa, jota voidaan hyödyntääalueiden jatkosuunnittelun ja markkinoinnin yhteydessä.

Kuva 42. HaminaKotkan satama koostuu useasta eri osasta, joita ovat: Hamina (kuvassa),Halla, Hietanen, Hietanen Etelä, Kantasatama, Mussalo, Sunila ja yksityiset laiturit. Haminansatama on erikoistunut irtolastikuljetuksiin, kuten puutavara- ja nestemäisten aineiden kul-jetuksiin, varastointiin ja käsittelypalveluihin sekä projektilasteihin. Hietanen on keskittynytautokuljetuksiin, roro1-liikenteeseen ja kuivabulk-kuljetuksiin. Kantasatamassa on satun-naista tavaraliikennettä ja mahdollisesti tulevaisuudessa matkustajaliikennettä. Mussalon sa-tamassa on kontti-, irtolasti-, ja nesteterminaalit sekä laaja logistiikka-alue. Kuvalähde: Hami-naKotka Satama Oy, Päijät-Hämeen Ilmakuvapalvelu.

Hietasen ja Hallan olemassa olevat teollisuus-, logistiikka- tai satamatoiminto-jen alueet on osoitettu asuinrakentamisen reservialueiksi. Teollisuus-, logis-tiikka- ja tilaa vaativien työpaikkatoimintojen pitkän aikavälin laajenemis-suunnat / -alueet on osoitettu harmailla nuoli- ja rasterimerkinnöillä. Ns. Se-veso II -direktiivin mukaisten laitosten suojavyöhykkeet on merkitty kaavaan.Alueita koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää alueellisen pelas-tuslaitoksen, TUKES:n ja ympäristöviranomaisten lausunto.


Kaavaan on merkitty puolustusvoimien Haminan Lupinmäen ampumaratojenja Kymin lentokentän harjoitusalueen kevyiden aseiden melualueet (60 dBLAImax ja 65 dB LAImax) sekä Haminan Lupinmäen, Virolahden Valkjärven ja Viro-lahden–Miehikkälän Vallanjärven ampuma- ja harjoitusalueiden raskaidenaseiden melualueet (55 dB LAeq). Alueidenyksityiskohtaisemmassa maankäy-tössä ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksessä53/1997 esitetyt melutason ohjearvot sekä valtioneuvoston asetuksessa903/2017 esitetyt ulkomelun ohjearvot. Asumista ja muita melulle herkkiä toi-mintoja koskevista hankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto.

8.11.2 Matkailu ja virkistys

Seudullisesti merkittävät ja laaja-alaiset tulevaisuuden matkailun kärkikoh-teet on kuvattu yleiskaavassa keltaisella värillä. Merkinnällä on osoitettu seu-dullisesti merkittävät tai sellaisiksi kehitettävät, laaja-alaiset ja monipuolisetmatkailupalvelujen ja lomakeskusten alueet. Tarkemmassa suunnittelussa onhuomioitava toimintojen sopeutuminen ympäristöön sekä huolehdittava tar-vittavan yhdyskuntateknisen huollon järjestämisestä. Tällaisia matkailualueitaovat Pyhtään Verssonkangas ja Mäntyniemi, Kotkan Rankki ja Kyminlinna sekäVirolahden Hurppu.

Muut seudullisesti merkittävät tulevaisuuden matkailun kärkikohteet onosoitettu kohdemerkinnällä RM-1. Merkinnällä on osoitettu seudullisesti mer-kittävät tai sellaisiksi kehitettävät, monipuoliset matkailupalvelujen ja loma-keskusten alueet. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava toimintojensopeutuminen ympäristöön sekä huolehdittava tarvittavan yhdyskuntatekni-sen huollon järjestämisestä. RM-1-kohteita ovat Haminassa Pitkäthiekat Cam-ping ja Rakin-Kotka, Kotkassa Langinkoski, Pernoonkosket, Santalahti ja Varis-saari, Miehikkälässä Salpamuseo, Pyhtäällä Kaunissaari ja Sirius Sport Resortsekä Virolahdella Harjun oppimiskeskus.

Muut seudullisesti merkittävät matkailukohteet on osoitettu kohdemerkin-nällä RM-2. Merkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät tai sellaisiksi ke-hitettävät matkailupalvelujen ja lomakeskusten alueet. Tarkemmassa suunnit-

telussa on huomioitava toimintojen sopeutuminen ympäristöön sekä huoleh-dittava tarvittavan yhdyskuntateknisen huollon järjestämisestä. RM-2-koh-teita ovat Haminassa Aarholma, Tammion kalastajakylä ja Vimpasaari, Kot-kassa Aholan lomalaidun, Haapasaari, Karhusaari, Kirkonmaa matkailukohde,Kirkonmaan kasarmialue, Kukouri, Kultaankoski, Kymin lentokenttä, Ollinkarija Tynnyrkari, Miehikkälässä Lapjärven kurssikeskus, Savanjärven-Valkjärvenalue ja Syväjärven-Ratalahden alue, Pyhtäällä Ahvenkoski, Hattarin lomakylä,Hirvikoski, Hästslätten, Kartanonportti, Keihässalmi, Mokra, Stockforsin hio-moalue ja Valkmusa sekä Virolahdella Bunkkerimuseo, Järvisaari, Klamila jaVaalimaa camping.

V-kohdemerkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät virkistys- ja luon-tomatkailukohteet. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava toimintojensopeutuminen ympäristöön sekä huolehdittava tarvittavan yhdyskuntatekni-sen huollon järjestämisestä. V-kohteita ovat Haminassa Heinälammit, Kukio,Kuorsalo, Majasaari, Metsäluoto, Ulko- ja Sisä-Nuokkojen saaret ja Vehka-luoto, Kotkassa Ahvionkoski, Honkalan ulkoilukeskus, Huruksela, Kaarniemi,Katariinan meripuisto, Lehmäsaari, Mussalo, Pitkäluto, Sapokka ja Vuorisaari,Pyhtäällä Koivuviikki, Kuussaari, Limalahti, Långön, Skitunäs, Skitunäsudden jaStrukan sulku sekä Virolahdella Arktika, Lintulahti ja Majaniemi.

Seudullisesti merkittäviä yhteysalus- ja venesatamia (LV-1) on osoitettu seu-raaviin paikkoihin: Kotkassa Kuutsalo (Mullinkylä), Haapasaari, Kirkonmaa(Länsilaituri) ja Kuusinen sekä Pyhtäällä Kaunissaari.

Seudullisesti merkittäviä, hyvän palvelutason venesatamia (LV-2) ovat Hami-nassa Tervasaari, Kotkassa Kantasatama, Katariinanniemi, Rankki ja Sapokka,Pyhtäällä Keihässalmi sekä Virolahdella Klamila ja Virojoki.

Muita seudullisesti merkittäviä venesatamia (LV-3) ovat Haminassa Majasaarija Tammio, Kotkassa Itäranta, Karhulanniemi, Kirkonmaa ja Lehmäsaari, Pyh-täällä Lököre, Mäntyniemi, Kirkonkylä, Päkinkallio ja Verkkoniemi sekä Viro-lahdella Hurppu.

Kohdemerkintöjen alueellista ulottuvuutta ei suunnittelun yleispiirteisyydestäjohtuen ole tarkoituksenmukaista esittää.


Yleiskaavassa on osoitettu omilla kaavamerkinnöillään Valkmusan ja ItäisenSuomenlahden kansallispuistot, Kotkan kansallinen kaupunkipuisto sekä kes-kustojen ulkopuoliset, laaja-alaiset matkailun ja virkistyksen kehittämisenkohdealueet (vyöhykkeet).

Seudullisina melontareitteinä on osoitettu maakuntakaavan melontareitistö,johon on tehty vähäisiä tarkistuksia.

Kokonaissuunnitelmaan on merkitty profiloivia, informatiivisiakohdemerkintöjä, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. Virkistys- jamatkailualueita on profiloitu seuraavilla informatiivisilla mer-kinnöillä: virkistys- / luontomatkailualue, jonka käytölle suoje-luarvot asettavat rajoitteita (Valkmusan kansallispuisto, Lan-ginkosken luonnonsuojelualue, Kirkkojärven luontopolku, Mie-hikkälän aarnimetsä, Lupinlahti, Mustaviiri, Ristisaari, Ulko-Tammio ja Suuri-Pisi), kalastusmatkailualue (Korkeakoski, Lan-ginkoski, Siikakoski), matkustajasatama (Kantasatama) sekälentokenttä- / lentopaikka-alue (Kymin lentokenttä, Pyhtäänlentopaikka). Pyhtäälle on osoitettu moottorikelkkareitin yh-teystarve.

8.11.3 Kauppa ja työpaikat

Vaalimaan aluetta koskee yleiskaavassa osoitettu rajapalveluiden ja -kaupanalue (oranssi väri). Alue on varattu raja-alueen toimintojen logistisille ja kau-pallisille kehittämistarpeille. Muilta osin kaupan toiminnot sijoittuvat yleiskaa-van teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaativien työpaikka- ja satamatoimintojen alu-eille (harmaa) sekä taajamatoimintojen alueille (tumman ruskea ja keskirus-kea).

Kaupan mitoitus ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen on ratkaistumaakuntakaavassa. Vähittäiskaupan suuryksiköitä voi sijoittua maakuntakaa-van C-alueille (Kotkansaari, Karhula, Haminan keskusta), kma-alueille (Jumal-niemi ja Lankamalmi), km-alueille (Siltakylä ja Sutela), KMt-alueille (Jylppy jaKeltakallio) sekä kma-r-alueille (Vaalimaa).

Yleiskaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa tai tarkentaa maakunta-kaavaratkaisua kaupan osalta. Maakuntakaava jää tältä osin voimaan eikäyleiskaavalla ole kaupan osalta oikeusvaikutuksia.

Kokonaissuunnitelmakartalle on merkitty kauppaa koskeviaprofiloivia, informatiivisia kohdemerkintöjä (tilaa vaativan kau-pan alue ja vähittäiskaupan suuryksikköalue).

Tilaa vaativien työpaikkatoimintojen alueet on kuvattu yleiskaavassa har-maalla värillä. Samalla merkinnällä on osoitettu myös satama- ja laiturialueet,satamatoimintaan liittyvien varastojen ja terminaalien alueet sekä teollisuu-delle, logistiikalle ja tavaraliikenteelle tarkoitetut alueet.

Työpaikkatoimintojen ohjausta on täsmennetty oikeusvaikutteisilla, päällek-käismerkinnöillä TP-1, TP-2, TP-3, TP-4 ja TP-5. Kohdemerkintöjen alueellistaulottuvuutta ei suunnittelun yleispiirteisyydestä ja toimintojen sekoittunei-suudesta johtuen ole tarkoituksenmukaista esittää.

TP-1-alueet on varattu tilaa vaativille, raskasta liikennettä aiheuttaville työ-paikka- ja varastotoiminnoille (Kotkassa Ristinkallio–Keltakallio ja Mussalo, Ha-minassa Hillo Virolahdella Vaalimaa ja Miehikkälässä Muurikkala). TP-2-alueeton varattu monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kaupalle, hallinnolle ja palve-luille (hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä). Näitä ovat Kotkassa Jylppy,Malminki ja Jumalniemi, Haminassa Lankamalmi ja Pyhtäällä Malminsuo, Kir-konkylä ja Papinpelto. TP-3-alue (Vaalimaa) on TP-2-alueiden kanssa saman-kaltainen, mutta sen sijoittuminen joukkoliikennekäytävien ulkopuolelle erot-taa sen omaksi luokakseen. TP-4-alueet on varattu pienteollisuudelle (Kot-kassa Hakamäki ja Keltakallio, Haminassa Haanvuori, Salmenkylä ja Hevoshakasekä Miehikkälässä Muurikkala. Haminan Harun alueelle on osoitettu työpaik-katoimintojen reservialue TP-5.

Kokonaissuunnitelmaan on merkitty profiloivia, informatiivisiakohdemerkintöjä, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. Työpaikkatoi-mintoja on profiloitu seuraavilla informatiivisilla merkinnöillä:sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskittymä (Keskussairaala,Haminan sairaala), luonnonvara-alan osaamiskeskittymä


(Harjun oppimiskeskus) ja veneilyalan osaamiskeskittymä(Kukkalahti).

Kuva 43. Vaalimaan rajanylityspaikka. Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennus rakennettiinvuonna 1996 ja sitä laajennettiin vuosina 2005–2006. Vuonna 1999 rakennettiin rekkojen lä-pivalaisulaite, jota sittemmin on päivitetty vastaamaan nykyajan teknisiä vaatimuksia. Ras-kaan- ja henkilöliikenteen eriyttäminen valmistui joulukuussa 2014, ja samalla otettiin käyt-töön raskaalle liikenteelle rajanylitysajan ennakkovarausjärjestelmä. Vuonna 2014 Vaalimaanrajanylityspaikan kautta kulki reilut 1,4 miljoonaa ajoneuvoa ja 3,08 miljoonaa matkustajaa.Kuvalähde ja julkaisulupa: Tulli.

8.12 Maisema ja kulttuuriympäristö

Yleiskaavassa on osoitettu oikeusvaikutteisilla merkinnöillä valtakunnallisestija maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä valtakunnallisesti mer-kittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Maiseman ja kulttuuriympäristönarvoalueet korostavat seudun eri osien ominaispiirteitä ja vetovoimatekijöitä

sekä tarvetta niiden säilyttämiseen ja huomioimiseen tarkemmassa suunnitte-lussa. Maiseman arvoalueiden rajaukset perustuvat maakuntakaavan selvityk-siin.

Keskustatoimintojen alueilla kokonaan tai osittain sijaitsevat pienialaiset val-takunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on huomioitu kes-kustatoimintojen alueeseen liittyvässä kaavamääräyksessä. Näitä ovat: Hami-nan linnoitus- ja varuskuntakaupunki, Hietakylän hautausmaa, Karhulan teol-lisuusympäristö, Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki, Kotkan kirkkoympäristöineen, Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto sekä Stora EnsonKotkan tehtaat.

Salpalinja ja Mustaviirin saaressa sijaitseva Unescon maailmanperintökohdeon osoitettu yleiskaavassa omilla merkinnöillään.


9 Vaikutusten arviointi

9.1 Taustaa

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § määrittelee vaikutusten selvittämistä kaavaalaadittaessa. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaansuunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaiku-tuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Kotkan–Haminan seudun yleiskaava on laadittu strategisena vaiheyleiskaa-vana. Kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään yleiskaavan tavoitteidenmukaisiin, seudullisesti merkittäviin kysymyksiin ja kuntien yhteistoiminnankannalta tärkeisiin ratkaistaviin asioihin. Seudullisesti merkittäviä kysymyksiäon listattu yleiskaavan tavoitteisiin ja nostettu kehittämismallien keskeiseksisisällöksi ja linjaratkaisuun. Vaikutusten arvioinnissa yleiskaavan pääsisältö onjaoteltu tärkeimpien asiakokonaisuuksien mukaan seuraavasti:

· Kokonaisratkaisu ja mitoitus· Alue- ja yhdyskuntarakenne, kaupunkikehittäminen ja kestävä liikkuminen· Elinkeinoelämä ja seudun kilpailukyky· Asuminen ja palvelut

Lisäksi on arvioitu yleiskaavan tarkkuuden ja tavoitteiden kannalta tarkoituk-senmukaisella tavalla kaavan vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kult-tuuriympäristöön sekä Natura 2000 –alueisiin.

Kotkan–Haminan seudun yleiskaava on luonteeltaan ”kehittämisalusta”, jokamäärittää seudun tavoitellun alue- ja yhdyskuntarakenteen ja pyrkii sen puit-teissa mukautumaan tulevaisuuden erilaisiin muuttuviin tarpeisiin ja ratkaisui-hin. Seutu nähdään mm. liikenteen ja logistiikan, asumisen, palveluiden ja elin-keinotoiminnan kehittämisalustana, jossa on paljon mahdollisuuksia.

Yleiskaavaa lähdettiin laatimaan esitystavaltaan ja sisällöltään uudenlaisena,osin innovatiivisuuttakin tavoittelevana kaavana huomioiden erityisesti elin-keinoelämän tavoitteet. ”Mahdollistava yleiskaava” sisälsi valmisteluvai-heessa paljon oikeusvaikutuksettomia merkintöjä ja suosituksia, joilla pyrittiinprofiloimaan erityisesti elinkeinoelämän alueita kaavan jatkosuunnittelua,markkinointia ja toteuttamista palvelevalla tavalla.

Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kokonaissuunnitel-masta kuitenkin erotettiin ehdotusvaiheessa ”juridisen selkeyden” ja luetta-vuuden vuoksi oikeusvaikutteinen osa yleiskaavaksi. Tavoiteltu kokonaisuussuosituksineen eli ns. kokonaissuunnitelma esitetään kaava-asiakirjojen liit-teenä. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään luonnollisesti työn merkittävim-pään sisältöön, oikeusvaikutteiseen osaan. Profiloivat merkinnät kuitenkinosaltaan selittävät ja avaavat seudullisen yleiskaavan tavoitteita, tarkoitusta jatoteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi kaava-asiakirjojen liitteenä olevassa to-teuttamisohjelmassa otetaan kantaa alueiden ja kehittämistoimenpiteidenvaiheistukseen ja se osoittaa myös yleiskaavan keskeisimmät muutosalueet.Toteuttamisohjelmalla on keskeinen merkitys alue- ja yhdyskuntarakenteensuunnitelmallisessa kehittämisessä ja ohjaamisessa siten, että seudun rakennepysyy tiiviinä kaikissa kasvun skenaarioissa.

9.2 Yleiskaavan suhde maakuntakaavaan

Kokonaismaakuntakaavan valmisteluvaihe ja seudullisen yleiskaavan laatimi-nen ovat olleet vireillä samaan aikaan. Suunnittelualueella on voimassa viisivaihemaakuntakaavaa. Osa vaihekaavoista on ajantasaisia eikä niitä ei ole tar-koitus avata kokonaismaakuntakaavaa laadittaessa. Voimassa olevista maa-kuntakaavoista taajama- ja aluerakennetta koskeva vaihemaakuntakaava(Taajamat ja niiden ympäristöt) on vanhin. Kaava on vahvistettu Ympäristömi-nisteriössä vuosina 2008 ja 2010 ja kaavan taustalla olevat selvitykset laadittunoin 10 vuotta sitten. Sekä maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristötettä seudullisen yleiskaavan keskeisinä teemoina on ollut asumisen ja palvelu-rakenteen kehittäminen taajamissa ja niiden lähialueilla. Yleiskaavassa tär-keitä teemoja ovat olleet myös elinkeinoelämää koskevat kysymykset, joita on


osaltaan käsitelty kaikissa vaihemaakuntakaavoissa, sekä maaseutua ja merel-lisyyden hyödyntämistä koskevat kysymykset, joita on ohjattu mm. maakunta-kaavoissa Maaseutu ja luonto ja Kauppa ja merialue.

Seudullisesti merkittävien kysymysten ratkaiseminen on yleiskaavan laatimi-sen lähtökohta. Seudullinen yleiskaava on pääosin tukeutunut maakunnallisentason ja maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Seudullisenyleiskaavan ja kokonaismaakuntakaavan yhtäaikainen työstäminen on edistä-nyt kaavatasojen yhteistyötä. Seudullista yleiskaavaa laadittaessa on tehty va-lintoja (vaiheyleiskaava), mikä on selkiyttänyt maakuntakaavoituksen ja yleis-kaavoituksen työnjakoa ja yhdessä tekemistä. Yleiskaavan laatimisessa on kes-kitytty tiettyihin asiakokonaisuuksiin (teemoihin), joiden osalta seudullinenyleiskaava on maakuntakaavan sisältöä

· syventävä, konkretisoiva (profilointi)· tarkentava (esim. keskusta- ja taajama-alueet, joukkoliikenne)· osin arvioiva ja uusia näkökulmia esille tuova suunnitelma (esim. Itäinen

rantarata)

Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Kun yleiskaava on hyväk-sytty oikeusvaikutteisena, ei maakuntakaava ole voimassa yleiskaavan alueellamuutoin kuin sen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaavaon kuitenkin vaiheyleiskaavan sijasta voimassa niiden kysymysten osalta joitavaiheyleiskaavassa ei ole ratkaistu.

9.2.1 Kokonaisratkaisu ja mitoitus

Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään noin 177 500. Tästä Kotkan-Haminanseudulla asuu noin 85 500 ja Kouvolan seudulla 92 000. Parhaimmillaan Ky-menlaaksossa on ollut 200 000 asukasta - väestönkasvu on taittunut 1980- lu-vun jälkeen ja ollut viime vuosikymmeninä hitaassa laskussa.

Kymenlaakson liitto on vuonna 2017 käynnistänyt maakuntaohjelman laatimi-sen vuosille 2018–2021. Sen taustaksi on teetetty uusi, vuoteen 2040 ulottu-van väestö- ja työpaikkasuunnite. Ko. suunnite on perustana sekä maakunta-ohjelman että kokonaismaakuntakaavan laadinnassa.

Kuva 44. Kymenlaakson uusi väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 kokonaismaakuntakaavan jamaakuntasuunnitelman laatimista varten.

Seudun elinkeinostrategiassa on linjattu kasvutavoitteita kunnianhimoisesti:vuoteen 2025 mennessä seudulla tulisi olla yhteensä 40 000 työpaikkaa ja 100000 asukasta. Tämä tarkoittaa noin 8 000 uuden työpaikan ja reilun 10 000uuden asukkaan lisäystä nykytilaan.

Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niinjulkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyö-hön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Kotkan–Haminan seudunelinkeinomarkkinoinnin tärkein tavoite on alueen vetovoiman kasvattaminenja uusien yritysten, osaajien ja investointien houkuttelu.


Seudullisessa yleiskaavassa lukuja tarkastellaan toteutuneen kehityksen, maa-kuntakaavan sekä yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Seutu-valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan tavoitteet 1.12.2015 ja yleiskaavan tar-kennetut tavoitteet, ns. linjaratkaisun 7.6.2016.

Yleiskaavan linjaratkaisun mukaan seudullisen yleiskaavan tulee edistää kau-punkiseudun myönteistä kehitystä ja uudistumista seudun kokonaisetua prio-risoiden. Linjaratkaisussa edellytetään alueellisen kilpailukyvyn lisäämistä, uu-den luomisen kulttuurin ja proaktiivisen kehityksen sekä seudun imagon, pro-fiilin ja identiteetin uudistumisen tukemista. Tavoitteellisuutta ja jännitettä li-sätään, jolla haastetaan olevat ajattelu- ja toimintamallit. Linjaratkaisun mu-kaan seudulla tulee varautua noin 35 000 asukkaan lisäykseen eli yhteensänoin 120 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä sekä noin 25 000 työpai-kan lisäykseen eli yhteensä noin 55 000 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä.Linjaratkaisussa suuret kasvutavoitteet sidotaan toteuttamisohjelman laatimi-seen: alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen tulee suunni-tella ja sopia toteutumisen seurannasta ja mittareista.

Yleiskaavan valmisteluvaiheesta saadun palautteen mukaan kasvutavoitteitapidetään epärealistisen positiivisina ja kaavan pitäisi perustua elinkeinostrate-giassa esitettyjen lukujen sijasta maakuntasuunnittelua ja -kaavoitusta vartenlaadittuihin väestö- ja työpaikkaennusteisiin. Toisaalta nähdään, että kaavaosoittaa ja sen pitääkin osoittaa yhteinen tahtotila. Elinkeinostrategiassa jayleiskaavan linjaratkaisussa esitetyt ja yleiskaavan mahdollistamat huomatta-vat kasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnite-tään erityistä huomiota, ja toteuttamissuunnitelma nähdään tässä erityisentärkeässä roolissa.

Mitoituksen osalta on syytä ottaa huomioon laadittavan kaavan strateginen jayleispiirteinen luonne. Strategisessa yleiskaavassa ei määritellä alueiden mi-toitusta. Kaavaa ei ole ollut tarkoituksenmukaista laatia aluevaraustyyppisenäkaavana, jonka aluevarausten sisältämä uudisrakentamispotentiaali suoraanperustuisi nykyiseen väestö- ja työpaikkaennusteeseen. Kaavalla määritelläänKotkan–Haminan seudun pitkän aikavälin kehittämisen periaatteita ottaenhuomioon sille asetetut tavoitteet ja seutuvaltuuston hyväksymä linjaratkaisu.

Muutoksia on vaikea ennustaa ja ne voivat olla melko nopeita – yritystoiminta,ilmastonmuutos jne. Kaava osoittaa rakenteen, johon pyritään ja kehityksenjohon halutaan varautua. Kaava toteutetaan suunnitelmallisesti sisältä ulos-päin sen mukaan mitä kasvu mahdollistaa. Kaava mahdollistaa erilaisten kas-vuskenaarioiden toteutumisen. Toteuttamisohjelmassa tuodaan esiin yleis-kaavan keskeisimmät muutosalueet ja esitetään muutosta edistäviä toimenpi-teitä sekä vaiheittain toteuttamisen periaatteet.

9.2.2 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella eivät jäävoimaan

Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Kun yleiskaava on hyväk-sytty oikeusvaikutteisena, ei maakuntakaava ole voimassa yleiskaavan alueellamuutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (Maan-käyttö- ja rakennuslaki 32 §)

Seudullisessa yleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavan ohjaava vaikutus.Yleiskaava on periaatteiltaan maakuntakaavan merkintöjen mukainen seuraa-vilta osin:

· Keskustatoimintojen alue (C ja c)· Kylä (at)· Kaupunkikehittämisen kohdealue (kk)· Taajamatoimintojen alue (A)· Työpaikka-alue (TP)· Teollisuusalue (T)· Palvelujen alue (p, p1)· Rajapalvelujen kehittämisen kohdealue (rk)· Satama-alue (LS ja ankkuri-symboli)· Liikennealue (L, ei yleiskaava-alueella)· Konsultointivyöhyke (sev)· Jätteenkäsittelyalue (EJ)· Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue (tv)· Tuulivoimaloiden alue (tv1-alue- ja kohdemerkintä)


· Teollisuus- ja varastoalue (t)· Vesiviljelyyn soveltuva alue (v)· Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv)· Loma- ja matkailualue (R)· Matkailukohde (rm)· Virkistyskohde, luonnonsatama (vihreä kolmio)· Venesatama (purjevenesymboli)· Viheryhteystarve· Ylikunnallinen patikointireitti· Ylikunnallinen melontareitti· Ylikunnallinen pyöräilyreitti· Salpalinja· Unescon maailmanperintökohde (un)· Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue· Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valta-

kunnallisesti merkittävä· Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maa-

kunnallisesti merkittävä· Ohjeellinen moottori- tai moottoriliikennetie· Moottori- tai moottoriliikennetie (mo)· Valtatie tai kantatie (vt/kt)· Kaksiajoratainen valta-, kanta- tai seututie tai pääkatu (vt/kt/st)· Seututie tai pääkatu (st)· Yhdystie (yt)· Päärata· Päärata, ohjeellinen· Yhdysrata· Laivaväylä· Uusi laivaväylä· Veneväylä· Vesiliikenteen yhteystarve· Raideliikenteen yhteystarve· Tieliikenteen yhteystarve

· Eritasoliittymä, toteutettu· Eritasoliittymä, suunniteltu· Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue tai kohde

Yleiset määräykset:

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:

Energia-maakuntakaavasta:


9.2.3 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella jäävätvoimaan

Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Kun yleiskaava on hyväk-sytty oikeusvaikutteisena, ei maakuntakaava ole voimassa yleiskaavan alueellamuutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (Maan-käyttö- ja rakennuslaki 32 §)

Maakuntakaava on kuitenkin vaiheyleiskaavan sijasta voimassa niiden kysy-mysten osalta, joita vaiheyleiskaavassa ei ole ratkaistu oikeusvaikutteisena.Seuraavat maakuntakaavamerkinnät ovat näitä yleiskaavan alueella voimaanjääviä merkintöjä:

Kauppa ja palvelut

Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta:· Vähittäiskaupan suuryksikkö (km)

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Vähittäiskaupan suuryksikkö (km)

Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta:· Vähittäiskaupan suuryksikkö (km)· Tilaa vaativa kaupan keskittymä (kmt)· Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue (kma)· Vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue (kma-r)

Teollisuus ja tuotanto

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Maa-ainestenottoalue (EOm)· Turvetuotantoalue (EOt)

Virkistys ja matkailu

Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta:· Virkistysalue (V)

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Retkeily- ja ulkoilualue (VR)

Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta:· Retkeily ja ulkoilualue (VR)

Suojelu

Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta:· Luonnonsuojelualue tai -kohde (SL tai sininen neliö)· Muinaismuistoalue (SM)· Muinaismuistokohde (musta neliö)· Rakennussuojelualue (SR)· Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä raken-

nuskulttuurikohteita (/s)· Tärkeä pohjavesialue (pv)

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Suojelualue (S)· Luonnonsuojelualue (SL tai turkoosi neliö)· Muinaismuistoalue (SM)· Muinaismuistokohde (musta neliö)· Arvokas geologinen muodostuma· Tärkeä pohjavesialue (pv)· Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo)· Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (W, ei yleiskaava-alu-

eella)· Merkittävä vähintään maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön

kohde (punainen neliö)


· Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä raken-nuskulttuurikohteita (/s)

Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta:· Luonnonsuojelualue (SL)· Arvokas vedenalainen geologinen muodostuma (geo-v)· Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue

(luo-v)· Ruotsinsalmen meritaistelualue (mt)

Maa- ja metsätalous

Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta:· Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M)· Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY)

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta

(MU)· Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY)

Liikenne ja yhdyskuntatekniikka

Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta:· Lentoliikenteen alue (LL)· Pääsähkölinja (Z)· Pääkaasulinja (k)· Kansainväliset öljyn ja kaasun runkolinjat (ök)· Päävesijohto (V)· Päävesijohto ja siirtoviemäri (vj)· Energiahuollon alue (EN)

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Lentoliikenteen alue (LL tai lentokone-symboli, ei yleiskaava-alueella)

• Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, ei yleiskaava-alueella)· Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (W, ei yleiskaava-alu-

eella)· Pääkaasulinja· Pääsähkölinja· Päävesijohto· Päävesijohto ja siirtoviemäri· Kansainvälisen öljyjohdon yhteystarve

Energiamaakuntakaavasta:· Energiahuollon alue (en)· Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, ei yleiskaava-alueella)· Sähkölinjan yhteystarve

Muut merkinnät

Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta:· Erityisalue (E)· Puolustusvoimien alue (EP)

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta:· Erityisalue (E tai e)· Melualue· Osa-alue, jolla on ajoittain Puolustusvoimien harjoitustoimintaa· Alue, jolla kulkeminen on rajoitettu· Puolustusvoimien alue, jolla on Natura 2000-kohteita (EP1, ei yleiskaava-

alueella)

Kauppa ja meri maakuntakaavasta:· Alueella turvataan Puolustusvoimien käyttötarpeet (/ep)· Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on luonnonsuo-

jelu


Yleiset määräykset

Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta:

9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekäkestävään liikkumiseen

9.3.1 Kehityskuvatyön yhteydessä (Kaakon suunta) tehty vaikutus-ten arviointi

Yleiskaava tarkentaa ja toteuttaa seudun kehityskuvaa 2040 (Kaakon suunta),jonka seudun kunnat ovat hyväksyneet vuonna 2012.

Seudullista yleiskaavaa edeltävässä kehityskuvatyössä muodostettiin skenaa-rio- ja visiotyön pohjalta kolme erilaista näkemystä seudun tulevaisuuden ke-hityssuunnista ja yhdyskuntarakenteesta: ”Nykytrendi”, ”Kylämalli” ja ”Vyöhy-kemalli”. "Nykytrendi" nojasi laajenevaan kasvuun perustuvan nykykehityksenjatkamiseen, "Kylämalli" korosti paikallisuutta ja jakoi seudun tiivistyvään kau-punkialueeseen ja maaseudun kyläkeskusten kasvuun ja "Vyöhykemalli" täh-täsi voimakkaaseen kasvuun ja yhtenäisen kaupunkialueen syntymiseen.

Malleista laadittiin kattava vaikutusten arviointi yhdessä seudun työryhmien,Suomen ympäristökeskuksen, Strafica Oy:n ja FCG Oy:n kanssa. Johtopäätök-senä vaikutusten arvioinnista todetaan seuraavaa:

”Eheän ja toimivan yhdyskuntarakenteen kannalta seudun vahvuutena on mo-nikeskuksisuus ja sen kautta keskusten väliset kehityskäytävät. Keskusta-alu-eita on pinta-alallisesti paljon ja merkittävä osa kaupunkialueesta sijaitseepyöräilyetäisyydellä keskustasta. Näiden alueiden kehittäminen mahdollistaaviihtyisän asumisen, hyvät lähipalvelut sekä monipuoliset liikkumismahdolli-suudet. Keskustojen työpaikat on oltava saavutettavissa joukkoliikenteellämuista keskuksista ja uusien asuinalueiden tulee tukea olemassa olevien jouk-koliikennelinjojen säilymistä. Rakenteen hajautuminen, joka näkyy alhaisen te-hokkuuden taajaman kasvuna, on pois keskustaverkon kehittämisestä.

Monikeskuksisen rakenteen haasteeksi voi nousta seudun sisäinen alueiden vä-linen kilpailu, jossa taistellaan asukkaista, työpaikoista ja palveluista. Tämäasetelma on ilmeinen "kylämallissa", jossa kaupunkialueen keskusten lisäksikehittämistä ohjataan kyläkeskuksiin. "Vyöhykemallissa" kilpailuasetelma voisyntyä kaupunkikeskusten välille, mikäli seudun väestökehitys on niukkaa."Trendimallissa" kilpailuasetelman voi ajatella olevan yksi syy väljien pientalo-alueiden kasvuun. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen uhka leijuu "trendimal-lin" lisäksi muidenkin mallien toteuttamisen yläpuolella, mikäli seututasolla eiole yhteistä näkemystä koko seudun kehittämisestä.”

Kehityskuvamallien vaikutusten arvioinnin ja laajan keskustelun kautta arvioi-tiin minkälaisia asioita ja yhdyskuntarakennetta seudulla kannattaa tavoitellaja minkälaista kehitystä edistää. Vaikutusten arvioinnin tulokset olivat perusta,


jonka pohjalta Kotkan–Haminan seudun vuoteen 2040 tähtäävä kehityskuvalaadittiin. Kehityskuvan linjaukset ovat puolestaan olleet keskeisiä seudullisenyleiskaavan laatimisen lähtökohtia:

Tavoitteen mukaista kehityskuvaa kohden edetään kasvun mahdollistamallavauhdilla. Eteneminen tapahtuu vaiheittain siirtymällä nykytrendin mukai-sesta mallista vyöhykemalliin. Samanaikaisesti vahvistetaan kuntakeskuksiaja elinvoimaisia kyliä. Maltillisen kasvun aikana maankäyttöä on kehitettävämahdollisimman pitkälle nykyistä rakennetta ja monipuolisten liikkumis-mahdollisuuksien vyöhykkeitä vahvistaen. Lisäksi on varauduttava Siltakylä–Kotka–Karhula-vyöhykkeen sekä Haminan täydennysrakentamiseen ja tiivis-tämiseen. Muissa kuntakeskuksissa ja kylissä uudisrakentaminen kohdiste-taan jalankulkuetäisyydelle (1–2 km) nykyisistä keskuksista ja niiden palve-luista.

9.3.2 Kasvu sisäänpäin

Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’iso kuva’ on siis määritelty kehitysku-vavaiheessa. Yleiskaavassa kasvun sijoittamisessa on pyritty ensisijaisesti ny-kyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen. Samalla on py-ritty vahvistamaan asutusta, palveluja ja työpaikkoja sisältävää, toiminnoiltaansekoittunutta kaupunkirakennetta keskustoissa ja palvelukeskuksissa.

Strategisessa yleiskaavassa päähuomio on kaupunkivyöhykkeellä, jonne seu-dun kasvu pääsääntöisesti ohjataan. Ideana on lisätä kaupunkivyöhykkeen ve-tovoimaisia asuin- ja työpaikkaympäristöjä, tiivistää ydinkaupunkiseudunmaankäyttöä sekä hyödyntää kaupunkiseudun merellistä luonnetta. Kanta-kaupunkia täydennetään ja laajennetaan sekä Kotkassa että Haminassa, kes-kustaa ympäröiviä alueita tiivistetään ja uudistetaan, uusia merellisiä alueitaavataan rakentamisen piiriin. Kasvu kohdistetaan pääasiassa olemassa olevanrakenteen sisään, luodaan tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa monipuo-liset ja hyvin saavutettavat lähipalvelut. Palveluja kehitetään erityisesti keskus-toissa. Palveluja voidaan sijoittaa myös joukkoliikennekäytävien varsille, pal-velukeskuksiin ja kaupan keskittymiin Maankäytön kehittämisellä tavoitellaanpalveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupungin sekä

palvelukeskusten välisen joukkoliikennekaupungin kasvattamista. Joukkolii-kennejärjestelmä perustuu bussilinjoihin sekä seudulliseen linja-auto- ja rau-tatieliikenteeseen (Kotka-Kouvola-rata).

Tavoitteena on ollut edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmaston-muutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä suunnittelemallamaankäyttö tukemaan lähipalveluja, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliiken-nettä.

9.3.3 Rantojen ja saariston vetovoimaan perustuva yhdyskuntara-kenteen kehittäminen

Kaupunkiseudun vetovoiman lisäämiseksi yleiskaavalla mahdollistetaan me-rellisen kaupunkiympäristön luominen ja jokirantojen hyödyntäminen ranta-vyöhykkeen ja saarten harkitulla ja monipuolisella käyttöönotolla. Kotkan–Ha-minan kaupunkiseudun merellistä luonnetta on pyritty tukemaan osoittamallayleiskaavassa uusia merellisiä asumisympäristöjä ja rannoille rakentuvaa kau-punkia. Meren läheisyys on ainutlaatuinen valtti, ja sen korostamista suositaanesimerkiksi julkisissa kaupunkitiloissa ja ulkoilureiteillä. Seudullisesti merkittä-vien venesatamien kehittymismahdollisuudet turvataan. Tarkemmassa suun-nittelussa tulee edistää ranta-alueiden saavutettavuutta. Asukkaille tarjotaansekä urbaania merikaupunkia että merellistä pientaloasumista lähellä perus-palveluja.

Rakenteen laajentamiskehitystä tapahtuu harkiten ja tällöin uusilla avauksillapyritään hyödyntämään seudun sijaintitekijöistä vahvuudet vetovoiman lisää-miseksi (esim. merellisyys). Pääsääntöisesti kuitenkin nykyisten taajamien tii-vistämisvara hyödynnetään ennen rakenteen laajentumista. Esimerkiksi Kot-kan, Haminan ja Pyhtään Siltakylän kasvusta merkittävin osa suunnataan ensi-sijaisesti rakenteen sisään ja keskustoihin. Kaavamääräyksin varmistetaanmyös, että uudet ja tiivistyvät asuinalueet voidaan toteuttaa riittävän tehok-kaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan toteuttaa joukkoliikennetarjonta.

Yleiskaavassa on osoitettu myös kehittämismerkintöjä, joilla turvataan pitkänaikavälin laajenemissuunnat (2040 jälkeen). Kun taajamien tiivistämisvara on


hyödynnetty, varaudutaan pitkällä aikavälillä myös siihen, että rakenne voilaajentua olemassa olevan infrastruktuurin ja joukkoliikenteen itä-länsisuun-taisen kehittämiskäytävän varressa. Nykyisellä kasvuvauhdilla kaikki panokseton kuitenkin suunnattava kaupunkivyöhykkeen laajentamisen sijaan keskuk-siin ja niiden vahvistamiseen.

Maaseutu- ja kyläalueilla keskeisintä on sopeuttaa uusi rakentaminen kulttuu-riympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin hyödyntämällä esimer-kiksi vanhoja ja perinteisiä rakennuspaikkoja. Tavoitteena on ensisijaisesti var-mistaa vetovoimaisen maaseutuympäristön arvot. Kehityskuvan linjauksissatodetaan, että kylissä uudisrakentaminen kohdistetaan jalankulkuetäisyydelle(1–2 km) nykyisistä keskuksista ja niiden palveluista. Yleiskaavalla halutaankuitenkin tukea maaseudun elinkeinotoimintaa, mikä voi myös kylien vaiku-tuspiirissä olla tilaa tarvitsevaa, esim. maatilatalous, kennelit, hevostilat, kaup-papuutarhat, kone- ja kuljetusalan yrittäjät ym. Rakentaminen on maaseudullamäärällisesti vähäisempää eikä rakenteen hajautumisen vaikutukset ole volyy-miltaan yhtä voimakkaita esimerkiksi kestävän liikkumisen osalta kuin kaupun-kivyöhykkeellä.

9.3.4 Kestävän liikkumisen edistäminen ja tulevaisuuden liikkumis-muodot

Liikkuminen on muutoksessa kaupungistumisen myötä ja yksityisautoilullehaetaan tiiviissä kaupunkirakenteessa vaihtoehtoja. Yleiskaavassa on osoi-tettu joukkoliikenteen keskeinen kehittämiskäytävä, joka jo nykyisellään tar-joaa palvelutasoltaan kilpailukykyistä ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Li-säksi on osoitettu joukkoliikennekäytävä, joka tarjoaa pääosin peruspalveluta-son joukkoliikennettä. Tarkemmassa suunnittelussa tulee tukea joukkoliiken-nekäytävien palvelutason säilymistä ja edelleen vahvistumista. Tätä kehitystävahvistaa yleiskaavassa taajamatoimintojen alueiden kehittäminen ja luokit-telu siten, että taajamien intensiivisimmät ja tehokkaimmat osat tukeutuvattehokkaaseen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä monipuolisiinpalveluihin.

Älyliikenteen voi katsoa maankäytön suunnittelussa tarkoittavan erityisestikestävän ja älykkään liikkumisen edistämistä ja mahdollistamista, mm. joukko-liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämistä (joukkolii-kenteen etuisuudet esim. joukkoliikennekaistat ja niiden edellyttämät tilava-raukset), toimivaa liityntäliikennettä ja sujuvia matkaketjuja, tilavarauksia py-säköinnille ja liikkumisen solmukohdille jne. Seudullisessa yleiskaavassa onhuomioitu (tulevaisuuden) kestävä liikkuminen paitsi tiivistämällä maankäyt-töä tärkeimpien joukkoliikennekäytävien varsilla, myös tunnistamalla joukko-liikenteen seudullisia solmukohtia (liikenne-hubit) ja luomalla edellytyksiämaankäytön kehittymiselle niiden ympäristössä.

Yleiskaavassa on ollut tavoitteena myös edistää positiivista aluekehitystä jaitäisen rantaradan toteuttamisedellytyksiä. Seudullisessa yleiskaavassa onosoitettu maakuntakaavan mukainen rantaradan linjaus, mutta sen lisäksimyös raideliikenteen selvitettävä yhteystarve (vaihtoehtoista) raideliiken-neyhteyttä varten aiemmin tutkitun rantaradan sijaan. Tämän, lisäselvityksiävaativan yhteystarpeen lähtökohta on mahdollistaa (kansainvälisen tavaralii-kenteen ja nopean henkilöliikenteen lisäksi) Kotkan–Haminan seudun työssä-käyntialueelta nopeat yhteydet pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseensekä taajamajunaliikenteen kehittäminen seudulla.

Valtakunnallista liikenneverkkoa koskevissa kysymyksissä maakuntakaava onohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle, jolla on vai-kutusta alueidenkäyttöön. Itäisestä rantaradasta on seudullisen yleiskaavanlaatimisen yhteydessä tehty Kotkan–Haminan seudun osalta erillinen selvitys,jonka perusteella ratalinjausta ei kuitenkaan ole ratana osoitettu yleiskaa-vassa. Yhteystarve tulee kuitenkin ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Yleiskaavassa osoitettu linja perustuu alustavaan geometriatarkasteluun. Lin-jauksen alueella maasto on vaihtelevaa - korkeat penkereet ja syvät leikkauk-set vaikuttavat oleellisesti tarvittavaan leveyteen. Maastokäytävään sisällyte-tään suoja-alue tarkempaa ratasuunnittelua varten, mikä mahdollistaa linjauk-sen tarkistamisen maastonmuotojen ja suunnitellun liikennöintinopeudenmukaan. Suoja-alue ulottuu aina reunimmaisen raiteen keskilinjasta 30 metrinpäähän.


Mahdollisen uuden raideliikenneyhteyden tilavaraus olisi

· rakentamattomilla alueilla 60 – 65 m· tiiviissä kaupunkirakenteessa 25 – 30 m· asemien kohdalla tiiviissä kaupunkirakenteessa 35 – 40 m

9.3.5 Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen

Elinkeinostrategiassa ja seudullisessa yleiskaavassa esitetyt huomattavat väes-tönkasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnite-tään erityistä huomiota. Vaiheistamisella varmistetaan kaupunkiseudun veto-voimaisuutta ja kilpailukykyä lisäävien toimenpiteiden toteutuminen myössiinä tapauksessa, että väestönkasvu on tavoiteltua hitaampaa. Lisäksi vaiheis-tamisella on keskeinen merkitys alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmalli-sessa kehittämisessä ja ohjaamisessa siten, että seudun rakenne pysyy tiiviinäkaikissa kasvun skenaarioissa. Erityisesti joukkoliikenteen kehittämistoimenpi-teet tulee suunnitella niin, että ne tukevat maankäytön toimenpiteitä – ja päin-vastoin.

Seudulliseen yleiskaavaan liittyy toteuttamisohjelma, jossa yleiskaavan mukai-set kehittämistoimenpiteet on jaksotettu seuraaville kausille: 2018–2023,2024–2029, 2030–2040 ja 2040– . Hankkeiden jaksottuminen eri vuosille riip-puu kaupunkiseudun kasvuvauhdista – olennaisempaa onkin toteuttamisjär-jestys ja samaan aikaan vireillä olevien hankkeiden määrän sopeuttaminenkaupunkiseudun kasvun mukaan. Erityisesti kaupunkimaisella vyöhykkeelläuudet avaukset maankäytössä samanaikaisesti eri suunnilla saattavat tavoit-teiden vastaisesti vahvistaa hajautumiskehitystä, jos kasvu onkin ennakoituahitaampaa ja alueet toteutuvat vaillinaisesti.

Rakenteen koossapitäminen vaatii kurinalaista ja määrätietoista seudullistamaapolitiikkaa. Toteuttamisohjelmaa tulee pitää jatkuvasti ajan tasalla ja suh-teuttaa kulloiseenkin seudun kasvuvauhtiin, jotta kaupunkiseudun vetovoi-man lisäämisen kannalta keskeisten hankkeiden (vetovoimaiset uudet merel-

liset asuinalueet, kehittyvä joukkoliikenne, vahvistuvat keskustat jne.) toteu-tuminen voidaan varmistaa kaikissa kasvuskenaarioissa. Keskeisten kehittä-mistoimien toteuttaminen vahvistaa seudun myönteistä kehitystä.

Seudulliseen yleiskaavaan liittyvän toteuttamisohjelman vaiheistuksessa onpriorisoitu seuraavia seikkoja:

· kaupunkiseudun ydinalueiden kehittäminen (kaupunkiseudun kilpailuky-vyn priorisointi)

· kaupunkiseudun tasapainoinen kehittäminen (kuntien omat tarpeet jasuunnitelmat)

· kaupunkikeskusten vahvistaminen (erityisesti monimuotoinen asuminen,palvelujen kehittäminen, kaupunkiympäristön viihtyisyyttä tukevat toi-menpiteet)

· elinkeinoelämän tarpeiden ennakointi (riittävä ja monipuolinen varanto,joustava kaavoitus)

· valmius E18-liittymäalueiden tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen(kaupunkisedun kilpailukyvyn kannalta merkittävät hankkeet)

· olemassa oleviin joukkoliikennekäytäviin tukeutuvan maankäytön vahvis-taminen (taajama-alueiden tiivistäminen)

· olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuminen vs. rantojen ja saaristonvetovoimaan tukeutuva yhdyskuntarakenne

· vajaakäyttöisten alueiden tehostaminen (esim. työpaikka-alueet)· yleiskaavan mukaisten kärkikohteiden ensisijaisuus matkailuhankkeissa· maaseudun erilaisten asumispreferenssien ja elämäntapojen mahdollista-

minen kaupunkikehittämisen rinnalla (maaseudun, kylien ja maaseu-tuelinkeinojen elinvoimaisuus, kulttuuriarvojen säilyttäminen, matkailunkehittäminen)

Maankäytön ja liikenteellisten toimenpiteiden priorisointia suunnitellaan tar-kemmin kuntien omana työnä.


9.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn (Cap-ful)

9.4.1 Elinkeinostrategia

Seudullisen yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on vastata entistä paremminkaupan ja elinkeinoelämän maankäytöllisiin tarpeisiin sekä edistää niin ole-massa olevien kuin uusien elinkeinojen harjoittamista Kotkan–Haminan seu-dulla. Kaavan vaikutuksia elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn liittyviin tavoit-teisiin on seuraavaksi arvioitu alueen elinkeinostrategiassa kuvattujen kes-keisten haasteiden näkökulmasta. Toimialoihin liittyvien vaikutusten tarkempiarviointi on myöhemmin jaoteltu linjaratkaisussa esitettyjen tavoitteiden mu-kaan, joiden toteutumista on arvioitu niin teollisuuden ja logistiikan, matkailunkuin kaupunkikehittämisen ja kaupan osalta.

Viiden kunnan strateginen yleiskaava suuntaa alueiden kehittämistä ja tukeealueen elinkeinoelämän älykästä erikoistumista turvaamalla ja edistämälläseudun kannalta tärkeiksi tunnistettujen kasvutoimialojen kehittämismahdol-lisuuksia. Näihin aloihin kuuluvat mm. cleantech ja bio-/kiertotalous, logis-tiikka, matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä ICT ja pe-liala. Kaavaprosessin tavoitteena on terävöittää alueen markkinointia ja myyn-tiä yritysten sijoittumisten ja investointien houkuttelussa. Olennaista on olluttunnistaa liiketoiminnan ekosysteemien kannalta alueelle sopivia ja näistä ver-kostoista lisäarvoa saavia toimialoja. Prosessissa on siten pyritty identifioi-maan entistä yksityiskohtaisemmin tulevaisuuden kehittyviä osaamisalueita,minkä uskotaan antavan etua kilpailtaessa yritysten sijoittumisesta muita seu-tuja vastaan.

Suunnittelutyössä on pyritty huomioimaan elinkeinoelämän näkökulmaa kar-toittamalla yritysten aluevaraustarpeita sekä muita maankäytöllisiä näkökul-mia alueen keskeisten toimialojen konsultaatioryhmien kokoontumisilla ja laa-jan yritysjohdon haastattelukierroksen avulla. Prosessin alussa järjestettyihintoimialojen konsultaatioryhmiin osallistui kaiken kaikkiaan 12 henkilöä. Lisäksisuunnittelussa on hyödynnetty samaan aikaan käynnissä olleen maakunnan

älykkään erikoistumisen prosessia ja siinä järjestettyjä toimialatilaisuuksia.Kaavan luonnosvaiheessa järjestettyihin yrityshaastatteluihin osallistui vajaa20 seudulle keskeistä elinkeinoelämän toimijaa, jotka ottivat kantaa myös alu-eiden profiloitumiseen ja eri toimialojen välisiin synergioihin.

Kaavaratkaisulla pyritään toteuttamaan seudun elinkeinopoliittisia tavoitteitaja viemään seudun kehityskuvassa kuvattuja periaatteita käytännön toiminnantasolle. Elinkeinoelämään liittyvät tavoitteet on esitelty Kotkan–Haminan seu-dun elinkeinostrategiassa 2016–2019, joka painottuu erityisesti digitaalisuu-teen, uudistuvaan yritystoimintaan ja investointeihin, elinvoimaiseen kun-tayhteistyöhön, sekä uusiin oppimisympäristöihin ja kokeilukulttuuriin. Toi-mialakärkinä ovat poikkileikkaavan digitaalisuuden lisäksi teollisuus, logistiikkaja matkailu. Myös kaavaratkaisun ensisijainen tavoite on ollut riittävien alue-varausten varmistaminen näiden seudulle tärkeiden elinkeinoalojen osalta.

Yleiskaava pyrkii vastaamaan elinkeinostrategiassa esille tuotuihin Kotkan–Ha-minan seudun keskeisiin haasteisiin, joita ovat 1) uudistuminen (niin yrityselä-män, julkisten rakenteiden kuin digitalisaation osalta), 2) alueen eri toimijoi-den välinen ilmapiiri, ja 3) seudun vetovoimaisuus sekä ihmisten että yritystennäkökulmasta. Kaavaratkaisun vaikutuksia suhteessa näihin keskeisiin haastei-siin arvioidaan seuraavissa kappaleissa tarkemmin.

Uudistuminen – Kotkan–Haminan seutu elinkeinoympäristönä

Uudistuminen vaatii elinkeinostrategian mukaan yrittäjyyden ja yritysten tuo-tekehitystoiminnan tukemista sekä ulkomaisten ja kotimaisten investointiensaamista seudulle mahdollisimman monipuolisen elinkeinorakenteen saavut-tamiseksi (pääpainon ollessa erityisesti PK-yrityksissä). Uusien palvelujen tes-taaminen ja kaupallistaminen edellyttää myös yritysten innovaatiokyvyn jaluovien kehitysalustojen kehittämistä. Yleiskaavassa on pyritty konkretisoi-maan elinkeinoelämän investointimahdollisuuksia osoittamalla valmiita paik-koja liiketoiminnan ekosysteemeistä, joihin uusien yritysten olisi edullista si-joittua. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta on tehty jatkuvassa ja tiiviissäyhteistyössä seudun invest-in toiminnan kanssa, jotta on saatu synnytettyä


portfoliosalkkua seudun mahdollisten ja potentiaalisten yritysinvestointikoh-teiden myyntiä ajatellen.

Elinkeinoelämän alueelliseen sijoittumiseen vaikuttavat erityisesti mm. saavu-tettavuus ja liikenneyhteydet, sopivan työvoiman saatavuus, toimi- ja tuotan-totilojen sopivuus ja hintataso, tuotantokustannusten aleneminen, yhteistyö-mahdollisuudet, ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys sekä alueen imago. Yri-tyshaastattelujen avulla saatiin tarkempaa tietoa Kotkan–Haminan seudullatoimivien yritysten sijoittumiseen vaikuttavista seikoista, jotka luonnollisestivaihtelivat toimialan mukaan. Esimerkiksi palvelinkeskusten osalta sijoittumi-seen nähtiin vaikuttavan erityisesti edullinen sähköverkko, puhtaan veden saa-tavuus sekä osaavan työvoiman riittävyys, kun taas kaupan alalla helppo saa-vutettavuus nähtiin keskeisenä asiana. Kaavoituksella on luotu edellytyksiä yri-tysalueiden kehittämiseen, mutta toteutuminen riippuu monesta tekijästä,joihin maankäytön suunnittelulla ei voida vaikuttaa (kuten esimerkiksi yritys-ten omat strategiset intressit tai kansainvälinen ohjaus).

Seudullisella yleiskaavalla on pyritty kuitenkin ennen kaikkea joustavuuteen,jolloin lähtökohtana on ollut rajoittaa ainoastaan liiketoiminnan ympäristövai-kutusten vuoksi tarpeellista sijoittumista oikeusvaikutteisin merkinnöin. Kaa-varatkaisun joustavuus ja mukautuvuus parantaa seudun edellytyksiä houku-tella alueelle monipuolista yritystoimintaa ja ottaa vastaan hyvinkin erityyppi-siä toimi- ja tuotantotiloja tarvitsevia uusia toimijoita. Tämä tukee elinkei-nostrategiaa mahdollistamalla jatkuvan uudistumisen ja toimijoiden vaihtu-vuuden, muttei toisaalta sido alueen toimijoita seudun kilpailukyvyn kannaltaoptimaalisimpaan sijaintiin. Joustavuus ja kaavamuutosten nopea läpivientikorostui myös yrityshaastatteluissa, joissa painotettiin niiden merkitystä seu-dun elinkeinotoiminnalle ja sitä kautta alueen kilpailukyvyn vahvistamiselle.

Kaavaratkaisussa on lisäksi haluttu tarkentaa alueiden tulevaisuuden profiloi-tumista, etenkin älykkään erikoistumisen sekä sitä kautta seudun kilpailukyvynja siihen liittyvän myynti- ja markkinointitoiminnan kannalta. Selostuksen liit-teenä olevassa kokonaissuunnitelmassa on tämän vuoksi esitetty myös elin-keinoelämään liittyviä informatiivisia profiilimerkintöjä, joihin ei liity oikeus-

vaikutuksia. Profiloivilla merkinnöillä on pyritty varmistamaan, että erityyppi-sille toiminnoille on riittävästi sijoittumismahdollisuuksia, erityisesti alueenkeskeisten kasvutoimialojen osalta.

I lmapiiri – yleiskaava toimijoiden välisen yhteistyön edistäjänä

Kotkan–Haminan elinkeinostrategiassa painottuu keskeisenä haasteena myösseudun yleinen ilmapiiri ja toimijoiden välinen yhteistyö. Strategiassa allevii-vataan toimintamallien ja rakenteiden uudistamista ja yhteisten tavoitteidensaavuttamista, mikä vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä seudun eri toimijoi-den kesken. Seudun sisäinen kilpailu, siiloutuminen ja negatiivinen asenneil-mapiiri hankaloittavat tiedon jakamista ja strategian onnistunutta toimeenpa-noa, mikä nostettiin esiin myös yhtenä elinkeinotoimintaa haittaavana seik-kana useammassa yrityshaastattelussa. Yleiskaava vastaa tähän haasteeseenlisäämällä mahdollisuuksia eri alueiden profiloitumiseen, jonka on tarkoitusvähentää kuntien välistä kilpailua samantyyppisistä yrityksistä ja toimijoista.Myös haastattelukierroksen tavoitteena oli omalta osaltaan osallistaa elinkei-noelämän edustajia kaavaprosessiin ja edesauttaa seudun yritystoimijoidenvälistä yhteistyötä ilmapiirin parantamiseksi.

Yhteistyönäkökulma on otettu huomioon myös seudullista yleiskaavaehdo-tusta laadittaessa. Yleisenä tavoitteena on ollut mahdollistaa innovatiivisia toi-mintamalleja ja -ympäristöjä luomalla maankäytöllisiä edellytyksiä yritysyhtei-söjen kehittymiselle. Kaavassa tämä on huomioitu aluevarausmerkinnöin,joilla on pyritty erilaisten toimintojen sekoittumiseen ja alueiden monipuoli-seen käyttöön. Teollisuudelle, logistiikalle, tilaa vaativille työpaikka- ja/tai sa-tamatoiminnoille on osoitettu yksi yhteinen aluevarausmerkintätyyppi. Tämämahdollistaa toisistaan hyötyvien elinkeinoelämän toimijoiden ja ekosystee-mien sijoittumisen saman alueen sisään, mikä luo maankäytöllisiä edellytyksiämyös yritysyhteisöjen kehittymisen näkökulmasta.

Kokonaissuunnitelman profiloitumismerkinnöillä on lisäksi pyritty suuntaa-maan seudulle tulevaisuudessa sijoittuvia toimijoita niin, että uudet yrityksetvahvistaisivat entisestään alueille jo muodostuneita tai muodostuvia elinkei-


noelämän ekosysteemejä. Tavoitteena on ollut lisätä eri toimijoiden keskinäi-siä synergioita esimerkiksi osaamisen jakamisen, yhteisen infrastruktuurinhyödyntämisen (yrityspuistot) ja sivutuotteiden hyödyntämisen helpotta-miseksi. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita mm. teollisen tuotannon ja sa-tamien läheisyyden, jätteidenkäsittelyn ja biotalouden alueiden yhdistämisen,sekä teollisuuden, palvelinkeskusten ja tilaa vaativan kaupan synergiat.

Vetovoima – kaavan aluetaloudelliset vaikutukset

Kotkan–Haminan seudun pitkäaikaisena ongelmana on metsäteollisuuden ra-kennemuutoksesta vuodesta 2004 lähtien ollut työvoiman määrän vähentymi-nen ja maan keskitasoa korkeampi työttömyys. Lisäksi sekä taloudellinen ettäväestöllinen huoltosuhde ovat koko maan keskiarvoa heikompia. Elinkei-nostrategian tavoitteena on luoda alueelle myönteinen kasvun kierre ja lisätäseudun vetovoimaisuutta nykyisen kehityssuunnan kääntämiseksi. Kasvuahaetaan houkuttelemalla seudulle uusia ihmisiä, yrityksiä ja osaamista, mikävaatii aiempaa vahvempaa viestintää alueen vahvuuksista ja onnistumisista.Elinkeinostrategian kunnianhimoinen tavoite on 40 000 työpaikkaa ja 100 000asukasta vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa noin 8 000 uuden työpaikanja reilun 10 000 uuden asukkaan lisäystä nykytilaan.

Yleiskaavassa on esitetty monipuolisesti muunneltavia vaihtoehtoja, joiden ontarkoitus lisätä maankäytön ja sen suunnittelun joustavuutta ja reagointiky-kyä. Kaavaratkaisu sallii siten erilaiset kehityskulut ja on mukautuva toteutu-vasta kasvuvauhdista riippumatta. Toisin sanoen yleiskaava ei sisällä vaihtoeh-toisia kasvuskenaarioita vaan mahdollistaa elinkeinostrategiassa kuvatun työ-paikkamäärän ja asuntotarjonnan lisääntymisen hyvinkin joustavasti. Huomat-tavat kasvutavoitteet edellyttävät kuitenkin, että toteuttamisen vaiheistuk-seen kiinnitetään erityistä huomiota.

Strategiassa kuvatun kasvun toteutumisella on luonnollisesti merkittävä vai-kutus myös Kotkan–Haminan seudun elinkeinoelämälle ja aluetaloudelle. Uu-sien työpaikkojen ja asukkaiden huomattava lisäys tuo kunnille lisää tuloja japarantaa nykyisten ja uusien yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Toi-

saalta kasvu vaatii myös palveluverkkojen ja -tuotannon voimakasta kehittä-mistä, mikä lisää palveluiden investointi- ja toimintakustannuksia. Myös kun-tien rakentamis- ja ylläpitokustannukset sekä liikennejärjestelmän investoinnitkasvavat, millä on osaltaan myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Kaupunkialueiden tiivistymisen ja väestönkasvun aiheuttamilla mittakaava-eduilla on positiivista vaikutusta myös alueen ja yritysten tuottavuuteen. Yri-tystoiminnan laajuus ja monipuolisuus pienentävät lisäksi työmarkkinariskejäverrattuna yksipuoliseen toimialarakenteeseen tai muutamaan toimialaan no-jaavaan seutukuntaan. Elinkeinotoiminnan laajuus sekä palvelutarjonnan mo-nipuolisuus ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä myös kuluttajien näkökulmasta,mikä lisää kasvun positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Kasvun luomiseksi Kot-kan–Haminan seudulla on olennaista vahvistaa erityisesti niitä tekijöitä, jotkasaavat nuoret viihtymään ja jäämään alueelle, mikä liittyy myös etä- ja alusta-työn mahdollisuuksien kehittämiseen.

Aluetalouden näkökulmasta pääosan yleiskaavan mahdollistamasta työ-paikka- ja asukasmäärän kasvusta tulisi voida sijoittua korkeimman tuottavuu-den alueille tai niiden läheisyyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa seudullisestikeskeisesti sijaitsevia ja väestö- ja työpaikkamäärältään riittävän suuria liike-ja palvelukeskustoja sekä toimitila-alueita, jotka ovat toimialarakenteeltaanmonipuolisia ja joiden saavutettavuus on hyvä myös joukkoliikenteellä. Tällai-set alueet tarjoavat yrityksille parhaat toiminta- ja kehitysedellytykset ja hou-kuttelevat vetovoimallaan myös uusia elinkeinoelämän toimijoita.

Seudun kehityskuvan mukaisesti kasvu ja uudisrakentaminen pyritään ohjaa-maan ensisijaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Tällä on myös alue-talouden kannalta positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi palveluiden ja infra-struktuurin kustannustehokkaan järjestämisen näkökulmasta.

9.4.2 Teollisuus, logistiikka, tuotanto

Seudullisen yleiskaavan vaikutuksia on seuraavaksi arvioitu niin teollisuus-,tuotanto ja satamatoimintojen, liikenneyhteyksien ja logistiikan kuin maaseu-tuelinkeinotoimintaan liittyvien tavoitteiden kautta.


Teollisuus- ja tuotantoalueet ja satamatoiminnot

Kaavan yleisenä tavoitteena on ollut teollisuuden ja tuotantoalueiden toimin-taedellytysten sekä satamatoimintojen kehittäminen. Yleiskaavassa on osoi-tettu yksi aluevarausmerkintätyyppi monipuolisille teollisuus-, logistiikka-, ti-laa vaativien työpaikka- ja/tai satamatoimintojen alueille, mikä tukee toimin-tojen sekoittumista ja mahdollistaa alueiden monipuolisen kehittämisen. Oi-keusvaikutteisin merkinnöin on osoitettu lisäksi ympäristövaikutuksiltaan huo-mioon otettavat teollisuus- ja varastoalueet (T, TT, TY), satama-alueet (LS),sekä työpaikka-alueet tilaa vaativille ja raskasta liikennettä aiheuttaville toi-minnoille (TP-1) sekä pienteollisuudelle (TP-4).

Teollisuustoiminnan osalta kaavan tarkempana linjaratkaisuna on ollut osoit-taa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen vyöhykkeet.Kaavassa on osoitettu teollisuus- ja varastoalueet, jotka on varattu ympäristö-häiriöitä aiheuttavalle teollisuustoiminnalle (T) ja ympäristövaikutuksiltaanmerkittävälle teollisuustoiminnalle (TT). Lisäksi direktiivin 96/82/EY eli ns. Se-veso II – direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhykeet (vaarallisten ai-neiden varastointi, käsittely ja valmistus) on osoitettu kaavassa.

Teollisuustoimintaan liittyvänä toisena tavoitteena on lisäksi ollut uusien po-tentiaalisten teollisen mittakaavan uusiutuvan energiatuotannon alueidenosoittaminen ja tuulivoimatuotannon valmiuksien säilyttäminen. Kokonais-suunnitelmassa on teollisuuteen liittyvän aluevarausmerkinnän lisäksi kiinni-tetty huomiota erityisesti uusiutuvan energiatuotannon alueisiin. Informatiivi-sella, oikeusvaikutuksettomalla profiilimerkinnällä on osoitettu alueet, jotkasoveltuvat erityisesti mm. bio- ja kiertotaloustoimintaan sekä aurinko- ja tuu-lienergiantuotantoon. Valmiudet tuulivoimatuotantoon on säilytetty yleiskaa-van tv-päällekkäismerkinnällä ja kokonaissuunnitelman profiloivilla kohde-merkinnöillä.

Kolmantena yleiskaavan valmistelun tarkennettuna periaatteena on ollut sa-tamien ja satamiin liittyvän teollisuuden laajennusvarausten sekä sujuvien kul-jetusyhteyksien turvaaminen. Monipuolisille teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaa-

tivien työpaikka- ja/tai satamatoimintojen alueille osoitetulla aluevarausmer-kinnällä on mahdollistettu toisistaan hyötyvien toimijoiden sijoittuminen sa-malle alueelle. Satamien, satamasidonnaisen teollisuuden, varastojen, termi-naalien, logistiikan, työpaikkatoimintojen ja satamaliikenteen aluetarpeita eisiis ole yleiskaavassa eritelty vaan ne voivat sijoittua tarpeittensa mukaan sa-man aluevarauksen sisään. Kaavassa on huomioitu myös satamatoimintojenlaajenemistarpeet erityisesti Mussalon ja Haminan sataman osalta. Hallan jaHietasen satama-alueiden lähtökohtana on, että alueet säilyvät teollisuus- jasatamakäytössä niin pitkään kuin tarve vaatii.

Liikenneyhteydet ja logistiikka

Kaavaratkaisulla on yleisesti pyritty logististen toimintaedellytysten kehittämi-seen ja erityisesti E-18-tiehen kytkeytyvien elinkeinoalueiden profilointiin. Tar-kempana tavoitteena on ollut edistää pohjois-eteläsuuntaisten pääyhteyksienkehittämistä, erityisesti Kouvola–Kotka-raideliikenteen, valtateiden 15 ja 26sekä seututien 387 osalta. Kaavaratkaisussa osoitetaan Kotka–Kouvola-ratamerkittävästi parannettavana pääratana ja valtatie 15 merkittävästi parannet-tavana tienä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu muiden pääyhteyksien mah-dolliset kehittämistarpeet seuraavasti: ”Maakunnan yhdyskuntarakenteen,liikkumisen ja kuljetusten kannalta merkittävien yhtenäisten tie- ja rataosienparantamistarve tulee selvittää ja mahdolliset parantamistoimenpiteet mää-ritellä.”

Toisena liikenneyhteyksiin ja logistiikkaan liittyvänä tavoitteena on ollut hyö-dyntää E18-tien liittymäalueita elinkeinoelämän tarpeisiin. E18-tieyhteys ontärkeässä roolissa Tukholman, Turun, Helsingin, Kotkan ja Pietarin muodosta-man pohjoisen kehityskäytävän kannalta ja se tarjoaa tunnettuutta ja talou-dellista dynamiikkaa, jota voidaan hyödyntää myös alueen elinkeinoelämännäkökulmasta. Yleiskaavassa on osoitettu teollisuus-, logistiikkaja tilaa vaati-vien työpaikkatoimintojen pitkän aikavälin laajenemissuuntina tai -alueina (te-ollisuuden ns. ’megasaitteina’) Rantahaan pohjoispuolinen alue, Kotkan Ristin-kallion pohjoispuolinen alue, Pyhtään ja Kotkan rajalla olevan alueen laajenta-minen Kotkan puolelle, Haminan Lelun alue ja Virolahden Saarasjärven alue.


Linjaratkaisussa mainitaan tarkempana tavoitteena lisäksi rantaradan toteut-tamisvaihtoehtojen tutkiminen ja arviointi sekä asumisen että elinkeinoelä-män näkökulmasta. Maakuntakaavassa osoitetun rantaradan vaihtoehtoi-sesta tai rinnakkaisesta linjauksesta Pyhtään kirkonkylän ja Haminan välilläsekä sen mahdollisista asemanpaikoista on laadittu erillinen selvitys, joka onotettu huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Aiheen tarkempi käsittely jatkuumaakunnallisella tasolla. Linjaus on kuitenkin otettu yleiskaavassa huomioonhankkeelle varattavana maastokäytävänä, johon rata on toteutuessaan mah-dollista sijoittaa. Radalla olisi toteutuessaan positiivisia vaikutuksia myös Kot-kan–Haminan seudun elinkeinoelämään. Uudet henkilö- ja tavarakuljetuksiintarkoitetut raideyhteydet tuovat seudulle ja kaupunkialueille lisää vetovoimaayritysten sijoittumisen näkökulmasta.

Erityisesti rautatiekuljetusten osalta radasta hyötyisivät HaminaKotkan sa-tama sekä Kotkan lähialueen metsäteollisuus. Uusi ratayhteys lyhentäisimatka-aikaa Venäjältä satama-alueille ja parantaisi siten kuljetusten kilpailu-kykyä. Myös yrityshaastattelujen mukaan rata palvelisi seudun elinkeinoelä-mää ja toisi elinvoimaa alueelle. Ratahanke voisi tulevaisuudessa olla kiinnos-tava erityisesti biotalouden kannalta, mikäli alueelle tulisi esimerkiksi massii-visempaa selluteollisuutta. Kuitenkin HaminaKotkan sataman näkökulmastarantaradan sijasta tärkeämpää on ratapihakapasiteetin lisääminen Kotkan–Kouvolan ratayhteyden osalta (esimerkkinä Kotolahti Mussalossa). Henkilölii-kenteen kannalta rantarata parantaisi seudun saavutettavuutta pääkaupunki-seudulta ja liittäisi Pietarin alueen nykyistä vahvemmin myös Helsinki-Vantaanlentoaseman vaikutusalueeseen.

Maaseutuelinkeinot

Teollisuus- ja tuotantotoiminnan osalta kaavan linjaratkaisussa mainitaan ta-voitteena myös olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämis-mahdollisuuksien edistäminen. Yleiskaava laaditaan vaiheyleiskaavana ja maa-ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat kysymykset eivät pääsääntöisestikuulu yleiskaavassa ratkaistaviin asioihin. Yleiskaavassa kuitenkin sivutaanmaaseutuelinkeinoja siltä osin, kuin kysymys on energiantuotannosta, matkai-lusta ja asumisesta sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä muihin seu-dun ominaispiirteisiin ja vetovoimaisuuteen kytkeytyvistä kysymyksistä. Tältä

osin yleiskaava huomioi seudullisella tasolla maaseutuelinkeinot ja maaseu-tuasutuksen seudun vahvuutena ja voimavarana ja pyrkii säilyttämään ja vah-vistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat maaseutuelinkeinoihin myönteisesti.

Kotka-Haminan seudulla on useita liikennöitsijöitä, metsä- ja maanrakennus-yrittäjiä (metsäkoneyhtymät), kuljetusyrittäjiä (mm. puu ja hake, maito, kivi jasora), louhinta- ja kiviteollisuustoimintaa sekä kalankasvatustoimintaa. Myösolutpanimo ja mallastamo ovat suunnitteilla. Yleiskaavassa pyritään tukemaanelinkeinonharjoittamista siinä määrin kuin kaavalla voidaan kyseessä oleviintoimintoihin liittyvää maankäyttöä ohjata. Myös kaavatyössä hyödynnettä-vissä yrityshaastatteluissa tuotiin esille maankäytöllisiä tarpeita ja kehityseh-dotuksia erityisesti Virolahden kalankasvatustoimintaan sekä louhinta- ja kivi-teollisuustoimintaan liittyen.

9.4.3 Matkailu

Matkailun ja virkistystoiminnan puolesta seudullisen yleiskaavan keskeisenätavoitteena on ollut tukea seudun tärkeimpien matkailuvyöhykkeiden kehittä-mistä ja monipuolistamista. Yleiskaavassa on keskustojen lisäksi osoitettu laa-jempia matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita Ahvenkosken –Pyhtään kirkonkylän, Kotkansaaren ja Haminan edustalle käsittäen sisäsaaris-ton alueita aina Itäisen Suomenlahden kansallispuiston rajalle saakka. Lisäksialueita on osoitettu Virojoen–Vaalimaan alueelle ja Hurppuun sekä Miehikkä-lään. Nämä merkinnät vastaavat myös yleiskaavan tavoitteeseen maaseutu- jasen liitännäiselinkeinoja tukevan matkailun kehittämisvyöhykkeiden osoitta-misesta.

Toisena matkailutoimintaan liittyvänä tavoitteena on ollut tunnistaa seudunmatkailun tulevaisuuden kärkikohteet ja tukea niiden kehittämistä. Yleiskaa-vassa on tunnistettu ja osoitettu eri merkinnöin seuraavat seudullisesti mer-kittävät tai sellaiseksi kehitettävät matkailun kärkialueet ja -kohteet: Kymin-linna, Rankin matkailualue, Verssonkangas, Mäntyniemi, Hurpun loma- ja mat-kailualue sekä Rakin-Kotka, Pitkäthiekat, Fort Elisabeth, Santalahti, Pernoon-kosket, Salpamuseo, Sirius Sport Resort, Kaunissaaren matkailukohde, Harjun


oppimiskeskus sekä Langinkoski. Näihin kohteisiin ja alueisiin liittyy kehittä-mistä tukevia kaavamääräyksiä. Lisäksi matkailunäkökulma on tuotu esiin kau-punkikeskustoja koskevissa kaavamääräyksissä. Matkailun osalta kaavaratkai-sun tavoitteena on lisäksi ollut varautua matkailijoiden määrän kasvuun jatästä johtuvaan matkailuhankkeiden edistämiseen. Yleiskaavassa on seudulli-sella tasolla tunnistettu ja osoitettu merkittäviä matkailukohteita ja edistettymaankäytöllisin keinoin niiden kehittämistä.

Linjaratkaisun mukaisesti yleiskaavassa on ollut määrä tunnistaa saaristo- jajokimatkailun tärkeimmät kehittämiskohteet (satamat, yhteydet, alueet), sekäosoittaa seudullisesti merkittävät ulkoilu- ja virkistysyhteydet. Kaavaratkai-sussa on osoitettu matkustajasatama, seudullisesti merkittävät venesatamat,yhteysalus- ja niiden yhteydessä olevat venesatamat, laivaväylät, veneväylät,seudulliset melontareitit sekä vesiliikenteen yhteystarpeet. Lisäksi on osoi-tettu näihin liittyviä matkailupalvelujen ja virkistyksen alueita. Yleiskaavassaon lisäksi osoitettu seudulliset arkipyöräilyreitit, retkipyöräilyreitit, sekä pati-kointi- ja maastopyöräilyreitit.

9.4.4 Kaupunkikehittäminen ja kauppa

Kaupunkikehittämisen osalta yleiskaavan tavoitteena on ollut vahvistaa seu-dun kaupunkivyöhykkeen keskusten (Siltakylä, Kotkansaari, Karhula, Haminankeskusta) roolia ja profiilia seudun kehittämisessä. Kaavalla on pyritty vahvis-tamaan seudun kaupunkikeskuksia (Kotka, Hamina) niiden omista lähtökoh-distaan, säilyttäen kaupunkien arvokkaat erityispiirteet ja parantaen joukkolii-kennepalvelujen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Yleiskaavan tavoit-teena on edistää keskusta-alueiden elinvoimaa ja monipuolistaa keskusta-asu-misen tarjontaa esimerkiksi kohtaamis- ja tapahtumapaikkojen, opiskelija- javuokra-asumisen, nuorille suunnattujen palveluiden, laadukkaiden julkisten ti-lojen sekä älykkään rakentamisen osalta. Kaavaratkaisulla pyritään lisäksi tu-kemaan erityisesti osaamiskeskittymien muodostumista keskuksissa huomioi-den tulevaisuuden muuttuvat tarpeet.

Yleiskaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueita Kotkansaarelle, Karhu-laan ja Haminaan. Kaava tukee keskustatoimintojen alueiden kehittymistä mo-nipuolisin kaavamääräyksin kiinnittämällä huomiota mm. sekoittuneeseenkaupunkirakenteeseen, monimuotoiseen asumiseen, keskustahakuisiin palve-luihin, palvelujen lyhyisiin välimatkoihin (jalankulkukaupunki), viihtyvyyteen jarakennetun ympäristön laatuun. Kotkansaarta ja Haminaa koskevat lisäksi eri-tyiset määräykset liittyen keskustojen arvokkaisiin ominaispiirteisiin, eri väes-töryhmien tarpeisiin, osaamiskeskittymien sijoittumiseen ja muuntojousta-vaan rakentamiseen. Siltakylä on osoitettu palvelukeskuksena, jota tulee ke-hittää tiiviin ja monimuotoisen rakentamisen alueena.

Kaavassa on linjaratkaisun mukaisesti ollut tavoitteena tarkastella Kotkan-saari–Hovinsaari–Jumalniemi–Karhula -vyöhykettä kaupunkikehittämisen kes-keisenä kohdealueena. Yleiskaavassa nämä alueet ovat pääasiassa keskusta-toimintojen ja intensiivisten taajamatoimintojen aluetta, jotka sijoittuvat jouk-koliikenteen keskeiselle kehittämiskäytävälle ja joihin kohdistuu paljon kau-punkikehittämistavoitteita. Näitä tavoitteita ovat keskusta- ja taajama-alueenkehittämisen lisäksi mm. joukkoliikenteen yhteystarve välille Kotkansaari–Halla–Sunila–Karhula–Kaukola-Pihkoo, joukkoliikenteen terminaalialueet japysäkkien kehittämisen periaatteet, Kotka-Kouvola-radan kehittäminen, ran-taradan linjaus ja potentiaaliset asemanseudut, sekä tieliikenteen, kävelyn japyöräilyn sekä vesiliikenteen yhteystarvemerkinnät.

Yhtenä yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on ollut myös tarkastella Hallan jaHietasen roolia sekä satama-alueina että mahdollisina pitkän aikavälin kau-punkikehittämisen kohdealueina. Kehittämisen lähtökohtana on ollut, ettäalueet säilyvät teollisuus- ja satamakäytössä niin pitkään kuin tarve vaatii. Va-pautuessaan nämä alueet kuitenkin tarjoavat merkittäviä kaupunkirakenteel-lisia mahdollisuuksia erityisesti niiden keskustatoimintoihin ja Kotkan ydinkau-punkialueeseen nähden keskeisen sijaintinsa ansiosta. Asuinrakentamisen re-servialueina ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia liikenneyhteyksien järjestämi-seen sekä paikallisesti että seudullisesti. Lisäksi merellisten alueiden kehittä-minen kaupunkimaisiksi asumisen, virkistyksen ja vapaa-ajan alueiksi lisää kau-punkiseudun suurimman keskuksen seudullista merkitystä ja vetovoimaa.


Kaupan ja palveluiden osalta yleiskaavan yleisenä tavoitteena on ollut kaupansijainnin suuntaaminen ja ohjaus. Linjaratkaisussa tätä on tarkennettu tarkoit-tamaan Vaalimaan, Lankamalmin ja Jumalniemen alueiden kehittämisedelly-tysten ja mahdollisten profiilien tarkastelua. Kaupan ja palveluiden sijoittumi-nen perustuu suurilta osin asiakkaiden sijaintiin ja asiointikäyttäytymiseen.Toimipaikkojen sijoittumisessa keskeisiä tekijöitä ovat asiakkaiden saavutetta-vuus ja kaupan osalta myös logistinen saavutettavuus.

Kotkan–Haminan seudun kaupan mitoitus ja vähittäiskaupan suuryksiköidensijoittuminen on ratkaistu maakuntakaavassa, jonka mukaan vähittäiskaupansuuryksiköitä voi sijoittua maakuntakaavan C-alueille (Kotkansaari, Karhula,Haminan keskusta), kma-alueille (Jumalniemi ja Lankamalmi), km-alueille (Sil-takylä ja Sutela), KMt-alueille (Jylppy ja Keltakallio) sekä kma-r-alueille (Vaali-maa). Yleiskaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa tai tarkentaa maa-kuntakaavaratkaisua kaupan osalta. Maakuntakaava jää tältä osin voimaaneikä yleiskaavalla ole kaupan osalta oikeusvaikutuksia. Kokonaissuunnitel-maan on kuitenkin merkitty kauppaa koskevia profiloivia, informatiivisia koh-demerkintöjä, joita ovat tilaa vaativan kaupan alue sekä vähittäiskaupan suur-yksikköjen alue.

9.5 Vaikutukset asumiseen ja palveluihin

9.5.1 Kaupunkikeskustojen merkityksen vahvistaminen

Yleiskaavassa on osoitettu Kotkansaaren, Haminan keskustan ja Karhulan alu-eet keskustatoimintojen alueiksi, jotka on tarkoitettu kaupunkimaisen raken-tamisen alueiksi ja joilla pyritään sekoittuneeseen maankäyttöön. Yleiskaa-valla on pyritty vahvistamaan kaupunkikeskusten roolia ja profiilia seudun ke-hittämisessä. Keskustatoimintojen alueiden kehittymistä tuetaan monipuoli-sin kaavamääräyksin kiinnittämällä huomiota mm. sekoittuneeseen kaupunki-rakenteeseen, monimuotoiseen asumiseen, keskustahakuisiin palveluihin,

palvelujen lyhyisiin välimatkoihin (jalankulkukaupunki), viihtyvyyteen ja raken-netun ympäristön laatuun. Kotkansaarta ja Haminaa koskevat lisäksi erityisetmääräykset liittyen keskustojen arvokkaisiin ominaispiirteisiin, eri väestöryh-mien tarpeisiin, osaamiskeskittymien sijoittumiseen ja muuntojoustavaan ra-kentamiseen.

Seudun vetovoimaisuutta parannetaan erityisesti nuorten näkökulmasta.Yleiskaavassa on erityisesti kiinnitetty huomiota ikärakenteen muutokseen jasitä kautta tarpeeseen houkutella nuoria jäämään tai muuttamaan alueelle.Uusien vetovoimaisten asuntojen tuottamista nuorille osaajille edistetään jauusia asumismuotoja, esim. yhteisasumista rakennetaan kaupunkien kes-kusta-alueille. Myös nuorille suunnattuja palveluja ja niiden laatua pyritään ke-hittämään.

Kaupallisen palvelurakenteen kehittämiseksi keskustatoimintojen alueilla suo-sitaan keskustahakuista erikoiskauppaa, keskustahakuisia kaupallisia palvelujasekä päivittäistavarakauppaa. Myös osaamiskeskittymien muodostumista kes-kustatoimintojen alueelle edistetään (mm. Kantasataman Xamkin kampus,Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu). Asumiseen ja muuhun rakentami-seen liittyviä innovaatioita pyritään tukemaan lisäämällä koerakentamistoi-mintaa sekä muuntojoustavaa ja älykästä rakentamista.

Palvelujen lisäämisen ja monipuolistamisen tarve keskustoissa kytkeytyy kes-kusta-asuminen lisääntymiseen ja eri asukasryhmien erilaisiin tarpeisiin. Pal-velujen kehittämistä ja keskustojen elävöittämistä asumisen ohella tukevatkiinnostava ja omaleimainen kaupunkikulttuuri, keskustojen arvokkaat kult-tuuriset erityispiirteet ja viihtyisyyttä luovat elementit, kohtaamis- ja tapahtu-mapaikat sekä keskustojen ranta-alueiden kehittäminen ja niiden saavutetta-vuuden parantaminen.

Keskustatoimintojen alueet ovat ns. jalankulkukaupungin ydinaluetta, joidenlaajuutta on yleiskaavassa pyritty kasvattamaan. Kaupallisessa ydinkeskus-tassa tulee pyrkiä palvelujen keskittämiseen siten, että välimatkat palvelujenvälillä ovat mahdollisimman lyhyitä. Rakenteen tiiveys ja eheys parantavatjoukkoliikennepalvelujen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.


9.5.2 Lähipalvelujen säilymistä tukevat asumisen alueet

Yleiskaavassa on tunnistettu seudun keskusta-alueiden ulkopuoliset palvelu-keskukset (= lähipalvelukeskukset). Näiden vaikutuspiirissä taajamatoiminto-jen alueilla pyritään lisäämään asumista joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalve-lujen säilyttämiseksi ja tukemiseksi. Tarkemmassa suunnittelussa tulee edistääalueiden viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta. Eri liikennemuotojen järjestelyjentoimivuuteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota kestävän liikkumi-sen lisäämiseksi.

Yleiskaavassa osoitetut uudet / tiivistyvät asuinalueet (A-1) painottuvat yleis-kaavan tavoitteiden mukaisesti merellisiin ympäristöihin ja jokivarsiin tukeu-tuen pääosin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Uudet asuinalueet tukevatrantojen ja saariston vetovoimaan perustuvaa yhdyskuntarakenteen kehittä-mistä, mikä nähdään seudun erityisenä potentiaalina. Yleiskaavassa on tunnis-tettu alueet, joilla on erityistä merellisen rakentamisen potentiaalia. Merellis-ten alueiden ja jokivarsien suunnittelussa tavoitellaan korkealuokkaista ja vii-meisteltyä kokonaisuutta asumisen monimuotoisuuden lisäämiseksi ja seudunvetovoiman vahvistamiseksi.

Yleiskaavassa on myös tunnistettu maaseudun kyläverkostosta ns. palveluky-liä, joita lähiympäristöineen voidaan pitää erityisen sopivina maaseutuasumi-sen alueina. Kyläalueet tarjoavat vaihtoehdon kaupunkiasumiselle. Kyläasutusedistää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta ja erilaisen harrastus- ja yritys-toiminnan sekä matkailun kehittymistä maaseudulla.

Kyläalueita ja niiden ympäristöjä ei pääsääntöisesti ole asemakaavoitettu eikätarkoitus asemakaavoittaa. Kylien yhteyteen ja pientalovaltaisille asuntoalu-eille voidaan osoittaa täydennysrakentamista siten, että asemakaavoituskyn-nys ei ylity. Yleiskaavamääräyksillä huolehditaan siitä, alueen arvot ja ominais-piirteet säilyvät ja vahvistuvat ohjaamalla rakentamista perinteisille rakennus-paikoille/ympäristöön sopeutuen (sijoittuminen, rakentamistapa, mitta-kaava).

9.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuu-riympäristöön

Valtakunnallisille alueidenkäyttötavoitteille ja yleiskaavan sisältövaatimuksilleon yhteistä maiseman ja kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen ja säilyttämi-sen korostaminen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet edellyttävätmuun muassa, että alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäris-tön ja rakennusperinnön säilymistä. Erityistavoitteissa todetaan mm., että”Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kult-tuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimatvaltakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelunlähtökohtina” ja että ”Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden his-torialliseen kehitykseen”. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa viita-taan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskeviin viranomaisten laati-miin valtakunnallisiin inventointeihin, joita ovat

· valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympä-ristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Kymenlaakson osalta päivitysin-ventointi tehty 2013–2014)

· valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovi-rasto, päivitetty 2009 (nk. RKY 2009, www.rky.fi)) sekä

· valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet(Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983).

Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39§) todetaan maiseman ja kulttuu-riympäristön osalta, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon ra-kennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Maisemanarvojen vaaliminen tarkoittaa maiseman arvokkaiden piirteiden huomioon ot-tamista ja turvaamista, vaikka ympäristössä tapahtuisikin muutoksia - maise-man säilyttämistä muuttumattomana ei siis edellytetä. Uuden maankäytöntulee kuitenkin sopeutua arvokkaaseen maisemaan niin, etteivät muutoksetylitä maiseman sietokykyä eivätkä maiseman todetut arvot heikkene merkit-tävästi.

http://www.rky.fi)/


Ylempiasteisissa kaavoissa (maakuntakaavat) on osoitettu valtakunnallisesti jamaakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, ja annettuniiden arvojen vaalimiseen tähtääviä määräyksiä.

Seudullisessa yleiskaavassa tavoitteena on ollut luoda asumisen vyöhykkeilleroolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta ja strategista kehittämistä. Yleis-kaavassa pyritään voimistamaan alueiden erilaisuutta ja niitä ominaispiirteitä,joista alueen identiteetti muodostuu. Kaavan laatimisen lähtökohtana on, ettäKotkan–Haminan seutu muodostuu jatkossakin omaleimaisista ja sitä kauttaeri tavoin vetovoimaisista osa-alueista, jotka yhdessä muodostavat loogisen jaelinvoimaisen kokonaisuuden. Samalla kehitetään koko seudun vetovoimaa,parannetaan rakennetun ympäristön laatua ja huomioidaan ympäristötekijöi-den kasvava merkitys alueiden välisessä kilpailussa.

Yleiskaavassa on pyritty löytämään lähtökohdiltaan erilaiset alueet ja tunnis-tettu niiden erityispiirteet ja merkitys kaupunkiseudun kehittämisen kannalta.Esimerkiksi taajamatoimintojen alueita on luokiteltu ja niiden kehittämisensuuntaviivoja määritelty. Seudun keskusverkkoa on jäsennetty ja keskuksetluokiteltu kolmeen ryhmään, joita koskevat erilaiset suunnitteluperiaatteet.Yleiskaava edistää rakennetun ympäristön laadun parantamista mm. julkistentilojen ja palvelujen osalta. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä tuleekiinnittää huomiota kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sekä viihtyisyyttä luovienkaupunkielementtien säilyttämiseen ja lisäämiseen.

Yleiskaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet jakulttuuriympäristöt sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ja an-nettu niiden arvojen turvaamiseen tähtääviä määräyksiä.

Maaseutu- ja kyläalueilla keskeisintä on sopeuttaa uusi rakentaminen kulttuu-riympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin hyödyntämällä rakenta-misessa esimerkiksi vanhoja tai perinteisiä rakennuspaikkoja. Tavoitteena onensisijaisesti varmistaa vetovoimaisen maaseutuympäristön arvot. Kyliä voi-daan tiivistää, mutta tiivistämisen tulisi tapahtua kylä- ja maisemarakenteenominaispiirteitä säilyttäen ja korostaen. Pyhtään Purolaa ja Keihässalmea, Ha-minan Pyhältöä ja Kannusjärveä sekä Miehikkälän Muurikkalaa ja Pitkäkoskea

lukuun ottamatta palvelukylät sijoittuvat maisemallisesti ja/tai rakennetunkulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvok-kaille alueille. Uudisrakennukset on kyläalueilla luonteeltaan ja mitoituksel-taan sovitettava huolellisesti ympäröivään rakennuskantaan sekä maisema- jakyläkuvaan.

Maaseudulla maaseutuelinkeinojen murros sekä maaseudulle/kyliin sijoittuvauudisrakentaminen ilman kytköstä maaseutuelinkeinoihin ovat paikoin muut-tamassa perinteistä maaseutumaiseman tilajakoa ja maisemakuvaa. Jottamaaseutu- ja kyläalueet voivat säilyttää arvokkaimmat ominaispiirteensä javetovoimansa asuinalueina jatkossakin, ei näiden alueiden tarkempi suunnit-telu saisi perustua pelkästään täsmällisiin, laskennallisiin/ tilastollisiin analyy-seihin ja menetelmiin (rakentamisen määrä ja emätilatarkastelu, rakennuspai-kan koko, liikkumis- ja etäisyysvyöhykkeet, saavutettavuus, palvelujen saata-vuus jne.). Tällainen ajattelu sopii huonosti maaseutualueiden ja kylien suun-nitteluun, koska se johtaa helposti ristiriitaan maisemallisten ja kulttuuriym-päristön arvojen kanssa.

Koko suunnittelualuetta kokonaisuutena tarkasteltaessa yleiskaavaehdotuk-sen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suhteellisen vähäi-siä. Merkittävimmät maankäytön muutokset, joilla on vaikutuksia myös mai-semaan ja kaupunkikuvaan, sijoittuvat jo rakennetulle vyöhykkeelle. Myös lii-kenteeseen liittyvät muutokset painottuvat nykyisille taajama-alueille tai nii-den lähiympäristöön. Kunnan alueen nykyinen jako taajama- ja maaseutumai-siin vyöhykkeisiin säilyy siis pitkälti ennallaan.

Yleiskaavan suunnitteluperiaatteena on ollut olevien rakennettujen alueidentiivistäminen. Paikallisella tasolla tarkasteltuna täydennysrakentaminen ja ny-kyisten rakennettujen alueiden tiivistäminen aiheuttaa vaikutuksia alueidenluonteeseen ja maisema- ja taajamakuvaan: ympäristö muuttuu rakennetum-maksi ja kaupunkimaisemmaksi. Paikoin rakennettu vyöhyke kuitenkin myöslaajenee nykyisille rakentamattomille tai väljästi rakennetuille alueille, mikämuuttaa rakennettujen, maaseutumaisten ja luonnonalueiden rajautumista jasuhdetta toisiinsa. Maisemakuvan kannalta erityistä merkitystä on avoimille


alueille tai niiden reunavyöhykkeeseen sekä rannoille ja saaristoon sijoittuvallauudisrakentamisella.

9.7 Vaikutukset Natura 2000 -alueisiin

Maakunnallinen selvitys sini-viherrakenteesta on ollut valmisteilla seudullisenyleiskaavan laatimisen aikana. Lähtökohtana oli, että tavoitteellinen viher-verkko olisi maakunnallisiin selvityksiin perustuen myös yleiskaavassa voituosoittaa. Tästä kuitenkin luovuttiin yleiskaavan valmisteluvaiheen aikana, sillämaakuntakaavan ja yleiskaavan työnjako, eriasteisten kaavojen ohjausvaiku-tus ja tulkitseminen olisi saattanut jäädä epäselväksi ja vaikeaksi soveltaa käy-tännön tilanteissa.

Strategisessa yleiskaavassa viherverkon, joka muodostuu pääosin nykyisellääntai nykyisenkaltaisina säilyvistä olemassa olevan viherverkon osista, merkityson korostunut kaupunkirakenteen jäsentelyn ja viheralueiden käytön näkökul-masta (viheralueiden riittävyys, laatu ja sijoittuminen eri käyttäjäryhmien tar-peisiin). Yleiskaavassa on kiinnitetty huomioita myös seuraaviin näkökulmiin:

· Luontoarvojen säilyminen: viheralueiden pirstoutumisen ehkäiseminen,riittävän leveiden viherkäytävien säilyminen, liikkumisen ohjaaminen

· Viheralueet osana kulttuuriympäristöä: Kulttuurihistoriallisesti merkittä-vien viheraluekokonaisuuksien säilyttäminen ja arvojen turvaaminen

Yleiskaavassa on osana viherverkkoa kuitenkin osoitettu Natura 2000 -alueet(Taulukko 3 ja Liite 5). Maankäytön ollessa valtaosin taajama-alueiden tiivistä-mistä (yleiskaavassa on tarkennettu ja paikoin supistettu maakuntakaavanaluevarauksia), ekologiseen verkostoon ja laajempiin luonnonalueisiin kohdis-tuvat vaikutukset ovat varsin vähäisiä. Yleiskaavaa laadittaessa on myös huo-mioitu luonnon arvokohteet ja jätetty ne muuttavan maankäytön ulkopuo-lelle.

Merkittävä osa Natura 2000 -alueista sijaitsee keskeisen kaupunkirakenteenulkopuolella eikä alueisiin siten kohdistu suoria vaikutuksia, jotka heikentäisi-vät tai hävittäisivät alueiden suojelullisina perusteina toimivia luonnonarvoja.Tällaisia Natura-alueita ovat Hinkkajärvi, Korkiavuori, Leukaniemi-Tyllinjärvi,Länsikylänjärven ympäristö osana Kymijoen Natura-aluetta, Mustalammenmetsä, Muhjärvi, Rajasuo, Rapakivenjärvi, Riitahuusinpelto, Saunasuonmetsä, Salajärvi-Ryönänlahti, Tuorusjärvi, Tyllinjärvi ja Vuorisenvuori.

Kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat myös Onkamaanjärvi-Haudansyvä,Palaneenmäki ja Virojoki, joiden vierestä/läpi kulkee olemassa olevaa tiestöäpitkin seudullinen retkipyöräilyreitti sekä Suurisuo-Rajajärvi, Sikovuori ja Tin-gankoskenmäki, joita sivuaa seudullinen patikointi- ja maastopyöräilyreitti. Eiole todennäköistä, että reittien käyttäjämäärät lisääntyisivät kaavaratkaisunmyötä niin paljon, että se merkittävästi heikentäisi Natura 2000 -alueiden pe-rusteina olevia luonnonarvoja.

Klaavun rantaniitty, Laajakoskenjärvi, Nummenjoen suu ja Salminlahti ovat lin-tuvesialueita, jotka sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelleja pientalovaltaisten alueiden liepeille, joille voi sijoittaa vähäistä täydennys-rakentamista. Kaavamääräyksin varmistetaan, ettei alueita tiivistetä tai laajen-neta merkittävästi nykyisestä niin, että asemakaavakynnys ylittyy. Seudullisenyleiskaavan perusteella ei ole todennäköistä, että kaavaratkaisu merkittävästiheikentäisi Natura 2000-alueiden perusteena olevia luonnonarvoja.

Soidensuojeluohjelman kohteen, Miehikkälän Suurisuon läheisyyteen sijoittuuSavanjärven-Valkjärven seudullisesti merkittävä tai sellaiseksi kehitettävämatkailupalvelujen ja lomakeskusten kohde (RM-2). RM-2-kohteena on osoi-tettu olemassa oleva Sava Guest House. Yleiskaavamääräysten mukaan tar-kemmassa suunnittelussa on huomioitava toimintojen sopeutuminen ympä-ristöön sekä huolehdittava tarvittavan yhdyskuntateknisen huollon järjestämi-sestä. Tarkemmassa suunnittelussa selvitetään toiminnan laajuus ja volyymi jaarvioidaan vaikutukset Natura 2000 -alueeseen. Seudullisen yleiskaavan pe-rusteella ei ole todennäköistä, että kaavaratkaisu merkittävästi heikentäisi Na-tura 2000 -alueiden perusteena olevia luonnonarvoja.


Valkmusan kansallispuiston reunaan sijoittuu seudullisesti merkittävä tai sel-laiseksi kehitettävä matkailupalvelujen kohde (RM-2). Merkinnän tarkoituk-sena on lähinnä mahdollistaa tulentekopaikan ja keittokatoksen rakentami-nen, lisätä alueen retkeilyneuvontaa ja opastusta ja siten mm. ohjata saapu-minen ja ulkoilu poluille sekä yleisemmin lisätä kansallispuiston tunnettuuttaja merkitystä.

Yleiskaavaratkaisun luonnonarvoja heikentävät vaikutukset kohdistuvat pää-asiassa taajama-alueiden tuntumassa sijaitseviin kohteisiin, joiden kohdallasuojavyöhykkeinä toimivat viheralueet voivat paikoin kaventua ja niiden kulu-tus väestön-/asukasmäärän kasvusta johtuen lisääntyä. Taajamatoimintojenalueiden vaikutuspiiriin sijoittuvat seuraavat Natura-alueet (suojeluperustesuluissa): Heinlahti (lintuvesi), Kirkkojärvi (lintuvesi ja kosteikko), Kokkovuori(arvokas kallioalue), Lupinlahti (lintuvesi ja kosteikko), Pappilansaari-Lupin-lahti, Hevoshaka, Tompuri, Salmenkylä, Saunaniemi (lintuvesiä) ja Suviranta(kasvillisuus) sekä Kymijoki Koivukosken alapuolisen osuuden (koskiensuojelu)ja Kyminlinnan alueen osalta (valtak. uhanalainen laji). Heikentävien vaikutus-ten merkittävyyttä arvioidessa tulee ottaa huomioon kaavan strateginen jayleispiirteinen luonne: strategisessa yleiskaavassa ei määritellä alueiden mitoi-tusta. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida väestönkasvun volyymi jasen mukainen mm. ekologisten yhteyksien ja viheryhteystarpeiden toimivuuskäytännössä ja vesistöön kohdistuvien heikentävien vaikutusten ehkäisemi-nen.

Muut osat Kymijoen Natura-alueesta sekä Itäisen Suomenlahden saariston javesien, Kirkon–Vilkkilänturan ja Vilkkilän Natura-alueet sijaitsevat alueilla, joi-

den läheisyyteen yleiskaavassa on osoitettu mm. palvelukyliä (P-2: Kaunis-saari, Hirvikoski, Huruksela, Virolahden kirkonkylä), Rankin seudullisesti mer-kittävä tulevaisuuden matkailun kärkikohde, seudullisesti merkittäviä matkai-lukohteita (RM-1: Pernoonkosket, RM-2: Ahvenkoski, Hattari, Hirvikoski, Kul-taankoski, Huruksela, Kaunissaari, Haapasaari, Tynnyrkari, Järvisaari ja Kirkon-maa), virkistys- ja luontomatkailukohteita (V) sekä seudullisesti merkittäviä yh-teysalus- ja venesatamia (LV-1: Kaunissaari ja Haapasaari). Myös näiden Na-tura-alueiden osalta heikentävien vaikutusten merkittävyyttä arvioidessa tu-lee ottaa huomioon kaavan strateginen ja yleispiirteinen luonne: strategisessayleiskaavassa ei määritellä alueiden mitoitusta. Toiminnan laajuus ja volyymiselvitetään tarkemmassa suunnittelussa ja samalla arvioidaan vaikutukset Na-tura 2000 -alueeseen. Seudullisen yleiskaavan perusteella ei ole todennä-köistä, että kaavaratkaisu merkittävästi heikentäisi Natura 2000 -alueiden pe-rusteena olevia luonnonarvoja.

Saaristo- ja rannikkoalueiden Natura 2000 –alueita ovat mm. Ahvenkosken-lahti, Koukkusaari, Santaniemen selkä –Tyyslahti sekä Vuorisaari. Näiden yh-teyteen ei seudullisessa yleiskaavassa ole osoitettu asutusta tai merkittäväämuuttuvaa maankäyttöä eikä suoria vaikutuksia Natura 2000-alueisiin ai-heudu.

Kun heikennysten ohella otetaan huomioon yleiskaavassa tapahtuneet luon-non arvoalueiden kannalta positiiviset muutokset, yleiskaavan kokonaisvaiku-tukset luontoarvoihin ovat paikoin jokseenkin heikentäviä, mutta eivät koko-naisuudessaan merkittäviä.


Taulukko 3. Yleiskaava-alueen Natura 2000 -alueet.

Nimi Tunnus Suojelu-peruste Suojeluperusteen tarkennus Päällekkäi-

set alueetToteutus-tapa Kunta Yleiskaavamerkinnät

Ahvenkoskenlahti FI0416005 SPA FI0401001 lsl Pyhtää -

HeinlahtiFI0416006 SPA Kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomen-

lahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II1.11.).

lsl Pyhtää Vieressä Siltakylän taajamatoiminto-jen alue sekä Ahvenniemen ja Pelto-lanmäen A-1-alueet

Hevoshaka, Tom-puri, Salmenkylä,Saunaniemi

FI0403002 SCI Sijaitsee osittain valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjel-maan sekä Natura 2000 -verkostoon sisältyvällä Kirkkojärvenlinnustoltaan arvokkaalla alueella. Erityisesti suojeltavan lajin(isokultasiipi) elinympäristöä (Hevoshaan, Salmenkylän jaTompurin osa-alueet). Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaaluonnonsuojelulain keinoin.

FI0403001 lsl Hamina Haminan taajamatoimintojen alue,Husulan P-1-alue

Hinkkajärvi FI0426005 SCI vl ja ysl Virolahti -

Itäisen Suomen-lahden saaristo javedet

FI0408001 SPA/SCI Suurin osa saarista kuuluu itäisen Suomenlahden kansallis-puistoon, vesialueita ei sisälly kansallispuistoon.Kohdetta ehdotetaan ilmoitettavaksi Itämeren suojelukomis-siolle Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkos-toon Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koske-van yleissopimuksen mukaisesti eli ns. BSPA-kohteeksi.Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja senkehittämistä.

lsl Pyhtää,Kotka,Hamina,Virolahti

Kaunissaaren, Rankin ja Haapasaarenmaankäytöt sekä Mustaviirin, Risti-saaren, Ulko-Tammion, Suuri-Pisin jaKuorsalon V-merkinnät

Kirkkojärvi

FI0403001 SPA Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Kohdettaehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävienkosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Alueen suo-jelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

FI0403002 lsl Hamina Haminan keskustatoimintojen ja taa-jamatoimintojen alueet, Husulan P-1-alue

Kirkon-Vilk-kiläntura

FI0426001 SPA Valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohde. Kohdettaehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävienkosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi.

lsl Virolahti Virolahden kirkonkylän P-2-alue, Lin-tulahden V-merkintä, matkailun ja vir-kistyksen kehittämisen kohdealue

Klaavun ranta-niitty

FI0408010 SCI Kaakkois-Suomen perinnemaisemainventoinnissa luokiteltumaakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alue sijaitsee osittainvaltakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaa sekä Natura2000 -verkostoon sisältyvällä Salminlahden linnustoltaan ar-vokkaalla alueella.

FI0408004 sopimus Kotka Lähellä Marinkylän pientalovaltainenalue

Kokkovuori FI0416010 SCI Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue. mal Pyhtää Rajoittuu Heinlahden A-1-alueeseenKorkiavuori FI0425009 SCI lsl Hamina -Koukkusaari FI0416003 SCI mal Pyhtää -

KymijokiFI0401001 SCI Koskiensuojelulailla (35/87) on suojeltu Kymijoen alajuoksulta

seuraavat jokisuudet: Ahvionkosket, Kultaankosket ja Per-FI0416007,FI0401003,

ksl ja vl Pyhtää,Kotka

Kotkan taajamatoimintojen alueet,Kyminlinnan matkailualue, Metsolanja Kaukolan P-1-alueet, tieliikenteen


noonkosket, Kymijoen itäisessä päähaarassa Koivukosken ala-puolinen jokiosuus sekä läntisessä päähaarassa jokiosuus Hir-vijärven ja Tammijärven välillä. Kymijoen laakso kuuluu valta-kunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Jokivarteen liit-tyy myös paikoin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita.Ahvio-Kultaa-Hirvivuolteen alueet kuuluvat valtakunnallisenuhanalaisen lajin suojelusuunnitelman mukaisiin kohteisiin,joista Ahvion- ja Kultaankoskien ympäristön alueet ovat kii-reellisemmin toteutettavia kohteita (vaihe I) ja Hirvivuolteenalueet toisessa toteutusvaiheessa (vaihe II).Järvensuo kuuluu soidensuojelunperusohjelman täyden-nysehdotukseen.Kyminlinnan alue on osa valtakunnallisen uhanalaisen lajinsuojelusuunnitelman mukaista aluevarausta (II-vaihe).Langinkoski on valtion luonnonsuojelualue (asetus 382/95).Riitinginsuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Santa-niemenharju-Skagsanden on valtakunnallisen harjujensuoje-luohjelman kohde nro 50.Muhjärvi ja Laajakoskenjärvi kuuluvat valtakunnallisen lintu-vesiensuojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valta-kunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (B II 2.13. ja B II 2.20.).Ahvenkoskenlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuoje-luohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvok-kaisiin kohteisiin (A II 1.7.).Santaniemenselkä-Tyyslahti kuuluu valtakunnallisen lintuve-siensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon kansainvälisestiarvokkaisiin kohteisiin (A II 1.3.).

FI0408003,FI0416005

yhteystarpeita, RM-2- ja V-merkintöjäsekä Hirvikosken ja Hurukselan P-2-alueet, moottorikelkkareitin yt

LaajakoskenjärviFI0408003 SPA Laajakoskenjärvi kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuoje-

luohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisestiarvokkaisiin kohteisiin (B II 2.20.).

FI0401001 vl Kotka Vieressä Laajakosken pientaloval-taista aluetta

Leukaniemi -Tyllinjärvi

FI0414008 SCI FI0414002 lsl Miehikkälä,Virolahti

-

Lupinlahti

FI0425001 SPA Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Kohdettaehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävienkosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Alueen suo-jelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

FI0425005 lsl Hamina Vilniemen P-1-alue sekä Vilniementaajamatoimintojen aluet ja A-1-alue,Pappilansaarten taajamatoimintojenalue sekä Ristiniemen pientalovaltai-nen alue

Muhjärvi FI0401003 SPA FI0401001 vl Kotka -Mustalammenmetsä

FI0414010 SCI lsl Miehikkälä -


Nummenjoen suu

FI0408011 SCI Salminlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjel-maan Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiinkohteisiin. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajin täplälampi-korento lisääntymis- ja levähdyspaikka.

FI0408004 lsl Kotka,Hamina

Vieressä Suutarin harmaa aluevaraus-merkintä ja Marinkylän pientalovaltai-nen alue

Onkamaanjärvi -Haudansyvä

FI0425002 SPA vl Hamina -

Palanneenmäki FI0403003 SCI lsl Hamina -

Pappilansaari - Lu-pinlahti

FI0425005 SCI Lupinlahti on valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjel-massa. Lupinlahtea ehdotetaan myös liitettäväksi kansainväli-sesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-koh-teeksi.Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja senkehittämistä.

FI0425001 lsl Hamina Vilniemen P-1-alue sekä Vilniementaajamatoimintojen aluet ja A-1-alue,Pappilansaarten taajamatoimintojenalue sekä Ristiniemen pientalovaltai-nen alue

Rajasuo FI0425003 SCI Rajasuo kuuluu soidensuojeluohjelmaan (A/5). Alueen suo-jelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

lsl Hamina Lelun kaavavaraukset n. 1 km päässä

Rapakivenjärvi FI0401004 SPA lsl Kotka -Riitahuusinpelto FI0414012 SCI lsl Miehikkälä -Salajärvi -Ryönänlahti

FI0427004 SPA vl Miehikkälä -

SalminlahtiFI0408004 SPA Salminlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjel-

man Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiinkohteisiin (A II 1.8.).

FI0408010,FI0408011

lsl Kotka,Hamina

Vieressä Suutarin harmaa aluevaraus-merkintä ja Marinkylän pientalovaltai-nen alue

Santaniemenselkä- Tyyslahti

FI0416007 SPA Santaniemenselkä-Tyyslahti kuuluu valtakunnallisen lintuve-siensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon kansainvälisestiarvokkaisiin kohteisiin (A II 1.3.).

FI0401001 lsl Pyhtää Matkailun ja virkistyksen kehittämi-sen kohdelauetta, vieressä Strukansulun, Skitunäsuddenin ja SkitunäsinV-merkinnät sekä moottorikelkkarei-tin yhteystarvemerkintä

Saunasuon metsä FI0426003 SCI lsl Virolahti -Sikovuori FI0425007 SCI mal ja vl Hamina -

Suurisuo FI0414005 SCI Alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. lsl Miehikkälä Vieressä Savanjärven–Valkjärven RM-2-alue

Suurisuo - Raja-järvi

FI0408005 SCI lsl Kotka -

Suviranta

FI0425006 SCI Edustava, luonnontilainen, kasvillisuudeltaan monipuolinenjo suojeltu ranta-alue, jossa esiintyy poikkeuksellisen hyvinsäilynyttä, paikoin kulttuurivaikutteista rantalehtoa ja rehe-vää kuusivaltaista vanhaa metsää. Alue käsittää Suvirannanosittain jo vuonna 1931 muodostetun luonnonsuojelualueen.

lsl Hamina Vieressä Ristiniemen pientaloval-tainen alue

Tingankoskenmäki FI0414006 SCI lsl Miehikkälä -Tuorusjärvi FI0414004 SPA vl Miehikkälä -


Tyllinjärvi FI0414002 SPA FI0414008 lsl Miehikkälä,Virolahti

-

Valkmusa

FI0416001 SCI Valtaosa alueesta kuuluu 1.9.1996 perustettuun Valkmusankansallispuistoon (n. 70 %). Kananiemenharju on valtakunnal-lisen harjujensuojeluohjelman mukainen kohde. Munasuokuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Kohdetta ehdotetaanmyös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojenluetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Alueen suojelu ei rajoitapuolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

lsl Pyhtää,Kotka

Valkmusan RM-2-merkintä

Vilkkilä

FI0426004 SCI Osa valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvaaRamsar-kohdetta Kirkon-Vilkkiläntura.Luontodirektiivin liitteen IV (a) täplälampikorento lisääntymis-ja levähdyspaikka.

lsl Virolahti Virolahden kirkonkylän P-2-alue, Lin-tulahden V-merkintä, matkailun ja vir-kistyksen kehittämisen kohdealue

VirojokiFI0414013 SCI Ei suojeluohjelmissa tai suunnitelmissa. Luontodirektiivin liit-

teen IV (a) lajin kirjojokikorennon lisääntymis- ja levähdys-paikka.

vl ja ysl Miehikkälä Matkailun ja virkistyksen kehittämisenkohdealue

Vuorisaari FI0408009 SCI Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue. mal ja rl Kotka Vieressä Vuorisaaren V-merkintäVuorisenvuori FI0414009 SCI mal Miehikkälä -


10 Toteuttaminen ja seuranta

Yleiskaavatyölle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa seudun kuntien pit-käjänteisen sitoutumisen kautta. Alueella on voimassa eriasteisia, eri aikoinaja erilaisilla suunnitteluperiaatteilla laadittuja kaavoja. Jatkossa seudun alue-ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen vaikutetaan paitsi tämän yleiskaavan,myös voimassaolevien ja laadittavien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituk-sen kautta. Lisäksi maakuntakaava jää voimaan niiden kysymysten/maankäyt-tömuotojen osalta, joita seudun yleiskaavassa ei ole ratkaistu. Asiakirjoja yh-dessä/samanaikaisesti tarkastelemalla muodostuu seutukokonaisuus sekä eriosa-alueiden, niiden maankäyttömuotojen ja keskinäisten suhteiden tasa-paino.

Laaditun seudun yleiskaavaan toteutuminen etenee paloittain ja vaiheittain.Toteuttaminen edellyttää (alueesta riippuen) mm. yksityiskohtaisempienosayleiskaavojen laatimista ja muuttamista, asemakaavoitusta sekä tie- ja ka-tusuunnittelua. Yleiskaavan toteuttamisessa noudatetaan kestävän kehityk-sen mukaisia periaatteita. Tavoitteena on, että alue- ja yhdyskuntarakenne säi-lyy eri toteutusvaiheissa mahdollisimman ehyenä ja taloudellisena, jolloinmyös olevan infrastruktuurin hyväksikäyttö sekä suunnitelmallinen ja kustan-nustietoinen kehittäminen on mahdollista. Yleiskaavaratkaisu ei sisällä vaihto-ehtoisia kasvuskenaarioita, vaan toteuttamisohjelmassa suunnitellaan osa-alueiden vaiheittainen toteuttaminen. Toteuttamisjärjestyksestä pyritään pi-tämään kiinni, oli kasvu sitten hidasta tai nopeaa, aikataulu voi sen sijaan jous-taa.

Seudun yhteisistä tavoitteista kiinni pitäminen edellyttää kunnilta vahvaa si-toutumista. Tämä vaatii harjoitettavalta maapolitiikalta ja maankäyttöpolitii-kalta yhteensovittamista, jotta maankäytössä tavoitteiden mukaisesti ensisi-jaisesti edistetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä ja nykyi-sen maankäytön tehostamista ja vasta toissijaisesti laajennetaan yhdyskunta-

rakennetta. Merellisten asuinalueiden toteuttaminen rakennetta laajenta-malla on kuitenkin harkittu valinta, jolla pyritään seudun vetovoimaisuudenkasvattamiseen ja merellisyyden lisäämiseen. Vetovoimaisuuteen liittyvät ta-voitteet voidaan parhaiten saavuttaa suuntaamalla voimavarat seudun kan-nalta keskeisiin kohteisiin.

Suunnitelman toteuttaminen varmistetaan laatimalla toteuttamisohjelma. To-teuttamisohjelmaluonnoksessa on alustavasti tunnistettu yleiskaavassa esitet-tyjä muutosalueita (suhteessa nykytilaan), joiden toteuttamistoimenpiteitä(osayleiskaavoitus, asemakaavoitus, jatkoselvitykset, liikenteen toimenpiteet,kuntien yhteissuunnittelutarpeet jne.) ja toteuttamisen vaiheistusta (esimer-kiksi 2017-2030, 2030-2040, 2040+) pohditaan tarkemmin suunnittelun ede-tessä. Yleiskaavan yhteydessä laadittava toteuttamisohjelma on seudullisentoteutussuunnittelun runko, jota kuntien omat toteuttamisohjelmat tarkenta-vat (kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttienluovutus, taloussuunnittelu jne.). Kunnat vastaavat omien alueittensa kaavo-jen laatimisesta osana yleiskaavan toteuttamisohjelmaa.

Kuva 45. Ote toteuttamisohjelmaluonnoksessa alustavasti tunnistetuista muutosalueista.Muutosalueet on numeroitu ja nimetty ja niihin liittyy taulukko, jossa kuvataan toteuttamis-toimenpiteet ja niiden ajoitus.


11 Lähteet

Alueprofiilit, MDI, 2016.

Cursor Oy:n nettisivut.

Etelä-Kymenlaakson kuntien nettisivut.

Etelä-Kymenlaakson työpaikka-alueiden selvitys, MAL-Kuntayhteistyö, CursorOy, Pauli Korkiakoski 17.3.2011.

Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035, Kaakkois-Suomen elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 86 | 2014.

Kuntaranking, Elinkeinoelämän keskusliitto, 2015.

Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, Kaakkois-Suomen ympäris-tökeskus, Sirpa Törrönen, 28.8.2008.

Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelma, Kymenlaakson Liiton julkaisuB:124, 13.12.2010.

Kymenlaakson liikennestrategia 2035, Kymenlaakson Liiton julkaisu A:54;Kotka 2015.

Kymenlaakson maakuntakaava Energia, Kymenlaakson liitto, 2012.

Kymenlaakson maakuntakaava Maaseutu ja luonto, Kymenlaakson liitto,2009.

Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt, Kymenlaaksonliitto, 2006.

Kymenlaakson maakuntakaava Kauppa ja merialue, Kymenlaakson liitto, 2013.

Kymenlaakson palveluverkkoselvitys, Kymenlaakson liitto, luonnos 25.3.2013.

Kymenlaakson toimialakatsaus 1/12, Kymenlaakson kauppakamari, 11.4.2012.

Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016–2019, seutuvaltuusto7.6.2016.

Kotkan–Haminan seudun seutustrategia 2010–2015, Cursor, Kotkan–Haminanseutu, Kymenlaakson liitto, NET Effect.

Kymenlaakson ERM-varautumissuunnitelma, Kymenlaakson liitto, 29.2.2016.

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen lää-nissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 353. Hamari. R., Husa J.& Rintanen T., 1992.

Paikkatietoaineistot: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympä-ristöt, muinaisjäännösrekisteri + kohdekuvaukset, Museovirasto 2012(www.rky.fi).

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen: Kymenlaaksonloppuraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 349. Kaakkois-Suomen ympä-ristökeskus, 2004.

SELL – Kooste työryhmien tapaamisista 11/2015, Capful Oy.

Seveso II -direktiivin 96/82/EY mukaiset laitokset Suomessa, Turvallisuus- jakemikaalivirasto, 23.11.2012.

Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt, Tarkistetut valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteet, Ympäristöministeriö, 2/2009.

Työssäkäyntitilastot 2013, 2014, 2015, 2016, Tilastokeskus.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 29.10.1992.

Kymenlaakson väestö- ja työpaikkasuunnite 2040, Ramboll 12.5.2017.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkista-misesta 13.11.2008.


Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot, Oiva-palvelu, Suomen ympäristökes-kus, 16.4.2013.

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu.

Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mie-tintö I, mietintö 66/1992, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.

Wikipedia.

kotkan–haminan seudun strateginen yleiskaava · 2020. 4. 21. · kotkan–haminan seudun...

Documents