kotkan keskustan rakennettu … linnoituskaupunki menetti sotilaallisen merkityksensä rajan...

1

KOTKAN KESKUSTAN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ KOTKAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN SELVITYS

KOTKAN KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELU 2017

LUONNOS

1. AIKAKONE 1.1 LINNOITUSKAUPUNKI 1.2 PUUKAUPUNKI 1870 - 1900 1.3 KIVIKAUPUNGIN ALKUVAIHEET 1900 - 1917 1.4 1920-LUKU 1.5 1930-LUKU 1.6 SOTA-AIKA JA JÄLLEENRAKENNUSKAUSI 1939 - 1960 1.7 TEOLLISEN RAKENTAMISEN AIKAKAUSI 1960 - 1990 1.8 NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Lähteet: Kotkansaari, merkittävät ympäristöt ja rakennukset, Sirkka ja Olavi Soukka 1982 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992 Kotkansaaren osayleiskaavan selostus 1996 Museovirasto, (osa kartoista)

2. SUOJELUTILANNE 2.1 RKY 2.2 MAAKUNTAKAAVAN RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET 2.3 YLEISKAAVAN RAKENNUSSUOJELUKOHTEET 2.4 ASEMAKAAVAN SEKÄ LAIN SUOJELUKOHTEET 2.5 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO 2.6 MUUT TEHDYT INVENTOINNIT Lähteet: RKY huomioon ottaminen kaavoituksessa YM3/533/2009 Museovirasto: http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/mika_on_muinaisjaannos

Kaupunkiarkeologinen inventointi, Hakanpää 2007 Museovirasto

3. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI 3.1 SUOJELUNTARVE 3.2 SUOJELUMERKINNÄT, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 3.3 KOHDELUETTELO

3

4

1. AIKAKONE

1.1 LINNOITUSKAUPUNKI 1700-luvun lopulla, Ruotsinsalmen toisen meritaistelun jälkeen rakensi Venäjä linnoitusjärjestel-män Pietarin suojaksi. Kolmiportaisen linnoitusketjun uloin kehä päättyi Kymijoen suistoon Kymin-linnaan ja Ruotsinsalmen linnoituskaupunkiin Kotkansaarelle. Kansainvälisiä piirteitä omaavaa 1800-luvun alun Ruotsinsalmea voidaan luonnehtia Kaakkois-Suomen suurimmaksi ”kaupungiksi”. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki 1790 - 1800 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Päällekkäin sa-massa kuvassa nähdään vanha kartta sekä nykyinen rakennuskanta ja vesiraja. Vesirajan muutokset johtuvat maanpinnannousemisesta noin 2,5mm vuodessa sekä ihmisen toiminnasta - sataman ja teolli-suuden täytöistä.

5

Linnoituskaupungin satama sijoittui suojaisaan Kotkansaaren koillisosaan nykyisen Kan-tasataman alueelle. Sen viereen rakennetun varuskunnan kasarmit ulottuivat ketjuna Isonpuiston pohjoiskulmaan. Merilinnoituksen merkittävimmät linnoitteet ja patterit sijaitsivat ketjuna saaren lounaisosassa suojaten selustaan jäävää satamaa ja yhdyskuntaa. Kaupunkimaisesti kaavoitetut asutetut alueet sekä keskusta sijaitsivat nykyisen keskustan alueella. Kaupungin eteläinen osa noudatti ruutukaavaa pohjoisosan ollessa vapaammin muotoutunut. Suurilla tonteilla saattoi sijaita kasvimaan lisäksi useita pieniä puurakennuksia. Yhteensä asuinrakennuksia oli 170 kappaletta. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki menetti sotilaallisen merkityksensä rajan siirryttyä Tor-nionjokeen 1809. Joukkoja vähennettiin merkittävästi ja linnoitukset jäivät tyhjilleen. Krimin sodan aikana 1855 Suomenlahdella liikkuneet englantilaiset joukot viimeistelivät autioituneen linnoitus-kaupungin rappion räjäyttämällä ja polttamalla valtaosan kaupungista. Ruotsinsalmen kaupungista on meidän päiviimme säilynyt vain Pyhän Nikolauksen or-todoksinen kirkko sekä muutama ruutikellari. Linnoitteiden raunioita sen sijaan löytyy lukuisia Kot-kansaarelta sekä lähisaarien rannoilta. Alueen vahva historia heijastuu harvinaisen rikkaana mui-naisjäämistönä sekä hylkyjen esiintymänä.

C. LINDHIN KAAVASUUNNITELMA 1850

Ruotsinsalmen keskustan alueelle laaditun suunnitelman perustana oli tiivis ruutukaava, jota auki-ot ja rakentamattomat kallioalueet jäsensivät. Suppeudestaan huolimatta heijastuu suunnitelma nykypäivän kaupunkirakenteessa katuverkon suunnassa sekä lähes identtisessä kortteliraken-teessa.

Lindhin kaavasuunnitelma vuodelta 1850 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Keskustori sijaitsee nykyisen Kauppatorin tuntumassa. Katuverkon yhtäläisyydet ovat ilmeisiä mm. Kirkkokatu, Keskuska-tu, Kymenlaaksonkatu, Kaivokatu, Ruotsinsalmenkatu, Kauppakatu sekä Ruukinkatu. Aikakaudella rakennettuja rakennuksia ei ole säilynyt.

1.2 PUUKAUPUNKI 1870 - 1900 Suojaisiin merenlahtiin virtaava Kymijoki sai aivan uudenlaisen merkityksen 1800-luvun lopulla sa-hateollisuuden läpimurron seurauksena. Muutamassa vuodessa Kotkan alueelle syntyi useita sa-hoja. Joki yhdisti Keski-Suomen lähes ehtymättömiä puuvarantoja sekä rannikolla sijaitsevia sa-tamiksi kelpaavia suojaisia merenlahtia. Puun kuljettamisen ohessa joki tuotti energiaa ahnaasti puuta rouskuttavien sahojen käyttöön. Kotkassa asuva väestö ei riittänyt teollisuuden tarpeisiin, vaan väkeä piti tuottaa alueelle muualta. Joen ja meren risteyskohtaan tuhoutuneen linnoituksen raunioille alkoi kehittyä ja kasvaa se yhdyskunta, jonka perintö on edelleen nähtävissä. 1800-luvun lopulla rakentui Ruotsinsalmen linnoituksen raunioille toimelias teollisuudes-ta elantonsa saava yhdyskunta. Lyhyessä ajassa syntyneen kaupungin ilme muodostui tiiviiksi ja yhtenäiseksi. Talot sijoittuivat rakennusjärjestyksen mukaisesti katulinjaan muodostaen neliömäi-sen kehän korttelin keskelle jäävien pihojen ja piharakennusten ympärille. Rakennukset olivat pääsääntöisesti matalia puisia asuinrakennuksia. Asuminen oli ahdasta ja vuokralaisia sekä ali-vuokralaisia oli runsaasti. Julkinen rakentaminen oli vilkasta. Aikakaudella rakennettiin viisi puista koulurakennus-ta, paloasema, vpk-talo sekä palotorni. Kauppatorin suopohjainen maa täytettiin ja kivettiin 1894 - 96. Torin varrelle nousivat Kotkan ensimmäinen kivitalo Stellan talo 1896 sekä kauppahalli. Stellan talon ja Kotkan kirkon 1898 lisäksi on meidän päiviimme säilynyt vpk:n talo 1888, sekä 1898 ra-kennetut Papinkadun puutalot, vanha paloasema, ruotsalainen yhteiskoulu sekä Ruotsinsalmen-kadun rakennukset Palotorninvuoren kupeella sekä työmiehenkadun risteyksessä. Aikakauden asuin- ja julkinen rakentaminen edusti kansainvälisen mallin mukaisesti lähinnä kertaustyylejä uus-renessanssia ja uusgotiikkaa. Isopuisto kunnostettiin Kotkan ensimmäiseksi varsinaiseksi puistoksi 1888. Vuonna 1893 valmistuivat puutarhuri-arkkitehti S. Olssonin suunnitelmat nykyisen Keskuskadun leh-musesplanadista sekä silloisen kisakentän (nykyisin Sibeliuksen puisto) muuttamisesta puistoksi. Valmistuneet puistokokonaisuudet loivat yhdessä tiiviin ja yhtenäisen keskustan kanssa ominta-keisen kaupunkikuvan, jonka ominaispiirteet on edelleen havaittavissa selkeänä puistojen, aukioi-den ja rakennettujen alueiden vuoropuheluna. Vaikka tällä jykevällä ja kaupunkimaisella rakenteel-la ei suoranaista uhkaa olekaan, on sen säilymistä ja oikeansuuntaista kehittymistä kuitenkin vaa-littava uusien kehityshankkeiden rinnalla. Aikakauden rakennuskanta on sen sijaan kokenut kovia. Kotkan nousuajan kaupungista on enää viimeiset rakennukset jäljellä. On erityisen tärkeää säilyttää kaupunkikuvassa piirteitä Kotkan historian tärkeimmästä aikakaudesta. Jäljellä olevien rakennusten arvo on Kotkansaaren historialliselle käsitettävyydelle sekä kaupunkikuvalle korvaamaton. Vaikka valtaosa jäljellä olevas-ta rakennuskannasta on jo asemakaavalla suojeltu, on tärkeää pitää aikakauden rakennuskanta edelleen aktiivisessa käytössä ja osana elävää kaupunkia.

6

7

REUTERIN ASEMAKAAVASUUNNITELMA 1866 - 1867 Entisen linnoituksen alueelle Reuterin laatimassa suunnitelmassa vahvistuu C. Lindhin 1850 esit-tämä katuverkon suunta ja korttelirakenne. Keskikaupunki sai ruutukaavarakenteen, saaren etelä-osien ollessa pääosin rakentamattomia. Keskustakorttelit ja hallinnon keskus, kirkko, koulu sekä raatihuone sijaitsivat nykyisen kauppatorin ja kaupungintalon kortteleissa. Satama on piirretty Ruotsinsalmen sataman paikalle. Suunnitelmassa Kotkansaaren sisääntulotie mutkittelee Vuore-lankulman kautta nykyisen Kirkkokadun linjalle. Vetistä saaren keskiosaa kuivattamaan rakennettu kanava sijaitsee osin nykyisen Keskuskadun paikalla. Kaavaan on merkitty neljä teollisuusaluetta, yksi Kivisalmen alueella, kaksi saaren itäosassa ja yksi Sapokan alueella. Teollisuusalueiden rajat muodostavat identtisen linjauksen nykyiselle Museokadulle sekä Gutzeitintielle. Reuterin kaavasuunnitelma vuodelta 1866 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Suunnitelma kuvaa sahateollisuusyhdyskunnan alkuvaiheita. Rannat ovat pääosin teollisuuden ja sataman käytössä. Suunnitelman katuverkossa on runsaasti yhtäläisyyksiä nykyisen kanssa. Aikakaudella rakennettuja rakennuksia ei ole säilynyt.

8

REUTERIN ASEMAKAAVA 1874 1874 laaditussa asemakaavan ruutukaavarakenne oli levittäytynyt koko keskeisen saaren alueelle. Katuverkko ja korttelirakenne ovat nykyiseen verraten lähes identtisiä. Kirkko, satama ja hallinnon korttelit sijaitsevat nykyisillä paikoillaan. Tori on merkitty Sibeliuksen puiston paikalle ja hautaus-maa Sapokan alueelle. Teollisuusalueet ja hieman laajentunut satama sijaitsevat edellisen kaava-suunnitelman osoittamilla alueilla. Paloherkkää puukaupunkia jäsentää kaksi palokatkoksi suunni-teltua esplanadia, nykyisen Kirkkokadun sekä Koulukadun paikalla. Kuivatuskanava on käännetty ruutukaavajakoon sopivaksi, joka heijastuu nykyisen ”Puutteenkujan” alueella. Karttaan on merkit-ty myös Norskan, Härniemen sekä Hovinsaaren sahat. Aikakaudella rakennetuista rakennuksista on meidän päiviimme säilynyt Norskan pytingit 1872 sekä Ahlqvistin talo 1878.

Reuterin asemakaava vuodelta 1874 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Suunnitelman katuverkossa on runsaasti yhtäläisyyksiä nykyisen kanssa. Aikakaudella rakennetut meidän päiviimme säilyneet ra-kennukset on merkitty mustalla.

9

JÄRNEFELTIN ASEMAKAAVA 1879 Kaupungin perustamisen yhteydessä 1879 laadittiin ensimmäinen virallisesti vahvistettu asema-kaava. Suppea keskustaan sijoittuva kaava mukailee varsin tarkasti aiemmin laadittuja suunnitel-mia.

APPELBERGIN ASEMAKAAVA 1891

Kaupungin voimakkaan kasvun johdosta Järnefeltin asemakaava kävi nopeasti ahtaaksi. 1891 laaditussa asemakaavassa ruutukaava laajeni nykyisiin mittoihinsa. Ruutukaavaa jäsentävät esp-lanadit on siirretty nykyisille paikoilleen Keskuskadulle sekä Eteläpuistokadulle, tosin Eteläpuisto-kadun esplanadi hahmottuu nykyisessä kaupunkirakenteessa vain osittain. Kauppatori ja Kata-riinantori ovat nykyisillä paikoillaan ja Valakallionpuisto esiintyy ensi kertaa suunnitelmissa. Iso-puisto on ensimmäistä kertaa merkitty puistoksi. Satamaa on Härniemessä hahmoteltu kaarevaan muotoonsa ja rautatielle sekä asemalle on piirretty paikat. Haukkavuoren länsipuoli on kaavassa varattu huvilatonteiksi. Saaren keskustaa kuivattanut kanava sekä Mutalahti ovat kadonneet kar-talta.

Appelbergin asemakaava vuodelta 1891 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Aikakaudella rakenne-tut meidän päiviimme säilyneet rakennukset on merkitty mustalla.

10

1.3 KIVIKAUPUNGIN ALKUVAIHEET 1900 - 1917 1900-luvulle tultaessa Kotka jatkoi kasvuaan, mutta maailman poliittinen ja taloudellinen tilanne oli muuttunut epävakaammaksi. Venäjän keisarikunnan pyrkimykset Suomen venäläistämisestä sai-vat aikaan kansallistunteen heräämisen. Sortovuosien aikaansaama itsenäistymishalu heijastui politiikan ja talouden lisäksi vahvasti myös taiteissa kansallisromanttisena tyylisuuntana. 1900-luvun alkuvuosien Kotkassa kivirakennukset tulivat julkisen rakentamisen valtavir-raksi. Asuinrakentamisessa käytettiin pääosin puuta vielä 1900-luvun alkukymmeninä, mutta vähi-tellen kivimateriaalista tehtyjä asuinrakennuksia alkoi syntyä keskustan alueelle. Thomén - Liliuksen asemakaava vuodelta 1917 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Aikakaudella rakennetut meidän päiviimme säilyneet rakennukset on merkitty mustalla.

Kansallisromantiikka ja Jugend toivat tullessaan kivitalojen rakennusvaiheen, johon si-sältyi huomattava määrä julkista rakentamista. Tämän aikakauden rakennukset luovat edustavan ja monipuolisen kerrostuman Kotkansaaren rakennetusta ympäristöstä. Jugendin piirteet tarttuivat hiljalleen vallitsevaksi tyyliksi myös edelleen jatkuneessa puurakentamisessa. Aikakauden raken-nuksia on säilynyt vaihtelevasti, valtaosa on kuitenkin edelleen käytössä eikä niiden olemassaolol-le ole suuria uhkakuvia. Säilyneet rakennukset sijaitsevat suhteellisen hajanaisesti Kirkkokadun ympäristössä muodostamatta selkeää tyylillisesti yhtenäistä aluetta. Hovinsaaren Kivisalmen sekä Paalasenmäen puutalokortteleissa voidaan nähdä aikakauden rakennuksien ryhmiä, mutta tyylilli-sesti säilyneissä rakennuksissa on vain häivähdys jugendia. Kaupunkitilassa aikakauden muistu-mia voidaan nykyisin nähdä mm. Puistotien ja Katariinantorin muodostamassa tilasarjassa sekä Haukkavuorenkadun ympäristössä.

THOMÉNIN JA LILIUKSEN ASEMAKAAVA 1917

Arkkitehti Valter Thomèn ja kaupungininsinööri Hugo Lilius laativat Kotkalle uutta kansallisromant-tista tyylisuuntaa soveltavan asemakaavan sekä rakennusjärjestyksen 1917. Ruutukaava-alue oli jätetty lähes ennalleen, mutta sitä ympäröivät vapaamuotoisemmat uudet alueet. Leimallista oli maastonmuotojen hyväksikäyttö, monumentaalisuus ja sommitelmallisuus sekä pitkät katulinjat joiden päätteenä olivat aukiot ja julkiset rakennukset. Katariinanniemi oli piirretty puistoalueeksi ja Tammikadun paikalla kulki kanava. Uusia teollisuusalueita syntyi Kotkansaaren rantojen lisäksi myös Hovinsaarelle, jonne asemakaava ulottui ensimmäistä kertaa.

1.4 1920-LUKU 1920-luku alkoi epävakaissa taloudellisissa ja poliittisissa merkeissä. Itsenäistymisen alkuaikojen tapahtumien ja ensimmäisen maailmansodan vuoksi pysähdyksissä ollut rakennustoiminta elpyi hitaasti. Syvä lama väistyi 20-luvun edetessä ja Kotkan lähes katastrofaalista asuntopulaa helpot-tamaan laadittiin uusia asemakaavoja Birger Brunilan johdolla. Itsenäistymisen myötä kansallisromantiikan ja jugendin aiheet, kävyt, peikot ja karhut saivat väistyä klassisten aiheiden tieltä. Katse suunnattiin jälleen kerran antiikin rakennustaitee-seen ja sen aihepiireihin. 20-luvun klassisismi onkin rakentamisen tyylisuuntana erityinen, sekoitus antiikin Kreikan temppeleitä ja orastavaa funktionalismin askeettisuutta. Kotkassa 20-luvun raken-nusten arkkitehtuuri on varsin laadukasta kansallista tasoa. Monien julkisrakentamiskohteiden li-säksi aikakaudella rakennettiin runsaasti asuin- ja liikerakennuksia eri puolille ruutukaava-aluetta. Painopiste rakentamisessa siirtyi Kirkkokadulta Keskuskadun varteen jossa on havaittavissa sel-keä tihentymä aikakauden rakennuksia. Tämä jykevä ja kaupunkimainen katumiljöö on hyvä esi-merkki 20-luvun kaupunkirakenteesta. Aikakauden rakennuksilla ei pääsääntöisesti ole suuria uh-kakuvia, mutta tulevien hankkeiden myötä on syytä huomioida yksittäisten rakennusten sekä ra-kennusryhmien muodostaman kaupunkitilan säilyminen myös tulevaisuuteen.

11

12

BIRGER BRUNILAN ASEMAKAAVA 1922 JA 1923 1922 Kotkaan laadittiin uusi asemakaava ensin Katariinan alueelle ja myöhemmin 1923 koko Kot-kansaarelle ja Hovinsaaren eteläosaan. Katariinan alueelle laadittu kaava mukautuu taidokkaasti maastoon ja sen pohjalta on rakentunut nykyinen Katariinan pientaloalue. Koko Kotkansaarta ja Hovinsaarta käsittävässä asemakaavassa ruutukaava-alue esiintyi entisessä hahmossaan. Keisa-rinsataman puoleinen ranta on varattu teollisuudelle uuden asuinrakentamisen painopisteen sijoit-tuessa Katariinantorin eteläpuolelle.

Brunilan asemakaava vuodelta 1923 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Aikakaudella rakennetut meidän päiviimme säilyneet rakennukset on merkitty mustalla. Erityisesti huomin arvoista on Keskus-sadun varren komea 20-luvun rakennusten ketju.

13

1.5 1930-LUKU Talouden ja politiikan epävarmuuden väistyessä 30-luvun alussa alkoi Kotkassa uusi vilkkaan ra-kentamisen aika. Kymmenen vuotta aiemmin Euroopassa herännyt uuden ajan tyylisuunta, funk-tionalismi, rantautui vahvasti Suomeen. Kotkan kaupunkirakenne oli keskustan osalta rakennettu täyteen, eikä uusia alueita voitu enää suuressa mitassa ottaa käyttöön. Kotkassa lähdettiin ennak-koluulottomasti seuraamaan uutta aikaa. Tilaa uusille rakennuksille ja kaupungin tiivistämiselle saatiin vanhaa puukaupunkia purkamalla. Aikakaudella syntyneet tulokset näkyvät laadukkaana, selkeästi erottuvana kerrostumana Kotkansaaren kaupunkikuvassa. Parhaimmat rakennukset kuu-luvat kansallisestikin merkittävien kohteiden joukkoon. 1930-luvulla ei laadittu koko Kotkansaarta ja Hovinsaarta käsittävää uutta kaavaa, vaan kaupunkirakennetta päivitettiin pienempinä kokonaisuuksina. Poliittisesti merkittävä muutos oli ni-menmuutoskaava vuodelta 1938, jossa venäläinen nimistö muutettiin suomalaiseksi. Käytännössä suuri osa aikakauden rakennuksista on edelleen nähtävissä. Rakennuk-sista ei hahmotu selkeää tihentymää Katariinan pientaloaluetta lukuun ottamatta. Keskusta-alueella yksittäiset rakennukset muodostuvat kuitenkin kaupunkikuvallisesti kohokohdiksi. Olevalla rakennuskannalla ei ole suoranaisesti uhkakuvia, mutta rakennuskannan ylläpidon yhteydessä on syytä huomioida funktionalistisen tyylisuunnan puhtauden säilyminen. Brunilan asemakaava vuodelta 1923 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Aikakaudella rakennetut meidän päiviimme säilyneet rakennukset on merkitty mustalla.

14

1.6 SOTA-AIKA JA JÄLLEENRAKENNUSKAUSI 1939 - 1960 1939 syttynyt talvisota ja sitä seuranneet sotavuodet lamauttivat rakentamisen Suomessa. Raken-tamisen tyrehtymisen syitä olivat mm. epävarmuus, jatkuvat pommitukset, puute rakennusmateri-aaleista sekä rintamalla olevat rakennusmiehet. Neuvostoliiton suorittamat massiiviset ilmapommi-tukset oli suunnattu Kotkassa teollisuutta sekä huoltovarmuuden solmukohtia vastaan, mutta toi-met kohdistuivat myös suoraan siviiliväestöön. Pommituksissa tuhoutui lukuisia rakennuksia kes-kusta-alueelta sekä Hovinsaarelta. Pahimpia kärsijöitä olivat tiiviit puutalokorttelit, joista suuri osa paloi käytännössä maan tasalle. Vuoden 1954 opaskartta asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Sota-aikana (1939 - 1945) rakentami-nen oli hyvin vähäistä. Jälleenrakennuskaudella (1945 - 1960) rakennetut säilyneet rakennukset on merkitty mustalla. Kotkansaaren ja Hovinsaaren pommituksissa tuhoutuneita kortteleita on merkitty ympyrällä.

Vaikka pommitukset olivat raskaita, niin yhteiskunta ja teollisuus säilyttivät toimintaky-kynsä. Välittömästi sodan päätyttyä alkoi jälleenrakentaminen, jossa prosessit pystytettiin uudes-taan ja rintamalta palaava miehet sekä Karjalasta siirretty väestö asutettiin uudelleen. Keskusta-alueelta ja Hovinsaarelta tuhoutuneet korttelit tarjosivat rakennuspaikkoja uusille asuinrakennus-hankkeille. Tällaisia yhtenäisiä ja laajoja sodan jälkeen syntyneitä asuinympäristöjä olivat mm. Ko-toloiden asuinalue Gutzeitintien ympäristössä, Kymenlaaksonkadun asuinkerrostalot sekä Ruu-nunmaankadun pistetalot Hovinsaarella. Sodan jälkeen rakentamisen painopiste oli vahvasti asuinrakentamisessa, mutta myös liikerakentamisessa. Sodan jälkeisiä julkisen rakentamisen koh-teita olivat mm. kaupunginsairaalan laajennus, Koteko -ammattioppilaitos sekä jalkapallostadion. Sota-aikana rakennushankkeet olivat yksinkertaisia ja käytännöllisiä, kategorisien tyy-lisuuntien ulkopuolella. Sodanjälkeistä pehmeämpää funktionalismia sävyttävät vahvasti roman-tiikka ja luonnonympäristöstä saadut aihepiirit. Aikakaudella rakennetut rakennukset ovat pääsääntöisesti edelleen käytössä. Raken-nukset ovat yksinkertaisia, jopa askeettisia, mutta samalla ne edustavat kansakunnan selviytymis-tä ylivoimaisilta tuntuneista vaikeuksista. Olevan rakennuskannan historiallinen arvo alkaa olla kiistaton, vaikkakin rakennustaiteellinen arvo jää yleisesti ottaen vähäisemmäksi. Aikakaudella kaupunkirakennetta ja luontevia kulkuyhteyksiä muuttivat mm. urheilukeskuksen sekä öljysataman rakentaminen. Teollisuuden laajeneminen katkaisi myös viimeisen viheryhteyden keskustasta Kot-kansaaren itäiselle rannalle.

15

1.7 TEOLLISEN RAKENTAMISEN AIKAKAUSI 1960 - 1990 Vakaa poliittinen tilanne, sekä teollisuuden ja satamatoiminnan kasvu saivat aikaan voimakkaan ja vakaan kasvavan yhteiskunnan. Kasvaneen rakentamistarpeen myötä etsittiin uusia rakennustek-niikoita sekä materiaaleja. 1950-luvun loppuun saakka rakennukset rakennettiin lähes yksinomaan paikanpäällä käsityönä. Elementtirakentamisen yleistyminen muutti koko rakentamisprosessin te-olliseksi toiminnaksi. Teollinen rakentaminen standardoi useita rakentamisen suureita mm. materi-aalien ja syntyvän tilan ominaisuuksien suhteen. Samalla kuitenkin paikalliset ominaisuudet kult-tuurin ja kaupunkikuvan suhteen menettivät merkitystään suunnittelua ja rakentamista ohjaavina seikkoina. Rakennuspaikan kulttuurisia ominaisuuksia tärkeämmäksi nousivat rakentamisen te-hokkuus ja aikataulut, rakennustarvikkeiden logistiikka sekä torninosturin ulottuvuus. Teollinen ra-kentaminen toi keskustoihin ja niitä ympäröiviin lähiöihin mittaamattoman määrän rakennuksia, mutta samalla rakentamisen ja paikallisen kulttuurin laatu ja omaleimaisuus ovat köyhtyneet mer-kittävästi.

Kivisen asemakaava vuodelta 1964 asemoituna 2017 pohjakartan päälle. Aikakaudella rakennetut meidän päiviimme säilyneet rakennukset on merkitty mustalla.

16

Teollinen rakentaminen on mahdollistanut Kotkan voimakkaan kasvun. Sodan jälkeen Kotkansaarella on rakennettu enemmän, kuin muina aikoina yhteensä. Puutalokaupunki on lopulli-sesti väistynyt kivikaupungin tieltä. Keskustaan ja keskustan liepeille on rakennettu kokonaisia uu-sia asuinalueita ja vanhoja tehottomammin käytettyjä alueita on rakennettu uudestaan. Samalla on toteutunut lukuisia liikerakennuskohteita sekä teollisuus- ja satamarakennuksia.

OLLI KIVISEN ASEMAKAAVA 1964

20-luvun asemakaavaa käytettiin osittain aina 60-luvulle saakka. Vaikka kaavaan tehtiin useita muutoksia, katsottiin vanhentuneen kaavan olevan suoranainen este kaupungin kehitykselle. Kot-kansaaren asemakaavan uudistus annettiin professori Olli Kiviselle, jonka laatima asemakaava valmistui 1964. Pääperiaatteena Kivisen kaavassa on ajan tavan mukaisesti lähes koko keskustan uudelleen rakentaminen. Vanhasta rakennuskannasta jäljelle jäi vain muutamia julkisia rakennuk-sia sekä vastikään 50-luvulla rakennetut kohteet. Kaikki muu sai väistyä uudisrakentamisen tieltä. Rakennussuojelulle ei tuon ajan kaavoissa ollut tilaa. Kivisen kaavassa paikoitusalueet ja voimakkaat liikenneväylät peittävät suurta osaa Kotkansaaresta ja teollisuuden sekä sataman alueet työntyvät syvälle kantakaupunkiin. Umpinai-set korttelipihat avattiin useassa kohtaa ja Katariinantorin ympäristöön syntyi lähiömäisesti toteu-tettuja ns. ”tuulimyllykortteleita”. Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva muuttuivat kaavan mukaan to-teutetuilla alueilla nopeasti ja tuloksena syntyi lähiömäisen väljää rakentamista. Jo 1970-luvun alussa herättiin suojelemaan kaupunkikuvaa ja olevaa rakennuskantaa. Ylimittaisien liikenneväyliä ja teollisuuden tunkeutumista kantakaupunkiin haluttiin välttää. Samalla osa väljistä lähiömäisesti suunnitelluista alueista kaavoitettiin uudestaan.

1.8 NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Talouden perusta on kokenut Kotkassa voimakkaan murroksen viimeisinä vuosikymmeninä. Teol-listen työpaikkojen karkaaminen ulkomaille ja yhteiskunnan talouden peruspilarien horjuminen on luonut aivan uusien haasteiden edessä olevan yhteiskunnan. Rakentamien on yleisesti vähenty-nyt. Hankkeet ovat toisaalta pirstoutuneet pieniin yksittäisiin kohteisiin, mutta toisaalta asuntora-kentaminen on samalla keskittynyt laajempiin kokonaisuuksiin, joissa yksi rakennusliike rakentaa kerralla koko korttelin tai alueen. Erityisesti julkisessa rakentamisessa on pyrkimys korkeaan es-teettiseen laatuun herännyt uudestaan, vaikka toisaalta tiukka talouden kehys rasittaa hyvää ra-kennusten suunnittelua sekä toteutusta. Erinomaisia esimerkkejä tämän päivän julkisrakentamisen kohteista ovat mm. Merikeskus Vellamo, Maretarium sekä Puuvenekeskus, jotka kaikki ovat kan-sainvälisestikin tarkasteltuna erinomaisen hyvää arkkitehtuuria. Kaupunkikuvaan mahtuu edelleen uusia kohokohtia ja toivottavaa on, että myös perusasuntotuotannon laatuun ja suunnittelun roh-keuteen kiinnitettäisiin merkittävästi enemmän huomiota tulevaisuudessa. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on tärkeää vaalia Kotkan keskustan historiallisen kehityksen mukanaan tuomia ominaispiirteitä sekä mittakaavaa. Vaikka jykevää ruutukaava-aluetta ja kantakaupunkia ei suoranaisesti mikään uhkaa, niin on sen pitäminen elävänä ja laa-dukkaana tärkeää. Rakennussuojelun osalta on tärkeää kiinnittää huomiota vanhan rakennuskan-nan oikeanlaiseen ylläpitoon sekä rakennusten pitämiseen niille soveliaassa käytössä. Vahan ra-kennuskanta kertoo kaupungin syntymästä ja matkasta tähän päivään. Jokainen hävinnyt raken-nus köyhdyttää historiaa ja samalla meitä itseämme. Teollisuudelta ja satamatoiminnalta vapautu-

17

18

vat alueet, Kantasatama, kaupunginlahden rannat sekä Kotkansaaren läntiset rannat tarjoavat uu-sia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen kehittämisessä. Aidatut alueet ja suljetut rannat ovat avau-tumassa 150 vuoden jälkeen takaisin osaksi avointa kaupunkirakennetta ja osaksi virkistysaluei-den verkostoa. Näiden alueiden järkevä käyttö on kaupungin tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Hajarakentamisen väheneminen ja rakentamisen ohjaaminen keskustojen tuntumaan luo paineita etsiä myös uusia rakennuspaikkoja ja tapoja, mutta toisaalta mahdollisuuksia luoda ehjää ja yhtenäistä kaupunkia. Alati kasvavan yksityisautoilun muuttaminen toimivaksi joukkoliikenteeksi sekä vireäksi kävelyn ja pyöräilyn keskustaksi vaatii uusia rohkeita avauksia sekä yhtenäisiä ja turvallisia reittejä sekä viheralueverkostoa, jotka ulottuvat Kotkansaaren ja Hovinsaaren vaikutus-piirejä kauemmas.

Ajantasainen asemakaava. Aikakaudella rakennetut rakennukset on merkitty mustalla.

2. SUOJELUTILANNE

2.1 RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima in-ventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustu-vien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuu-riympäristön osalta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muu-toksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa alueiden kulttuuriympäristöarvojen kans-sa. Tavoitteena on kaupunkikuvan sekä olevan rakennuskannan ja ympäristön säilymisen turvaa-minen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuu-riympäristön ominaispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituk-sen kautta. Osayleiskaavoitusalueella sijaitsee seitsemän RKY aluetta, Ruotsinsalmen linnoitus-kaupungin jäänteitä, kirkkoympäristöjä, kaupunkiarkkitehtuuria sekä teollisuutta ja työläisväestön asuinalueita.

1. HOVINSAAREN SELLUTEHDAS Hovinsaaren entinen selluloosatehdas on sulfaattiselluloosateollisuuden varhainen ja hyvin säily-nyt rakennusmuistomerkki. Se on merkittävä myös rakennusteknisesti. Selluloosatehdasrakennus vuodelta 1907 sekä valkaisuosasto 1934 muodostavat erillisen sähköverstaan kanssa tehdasalu-een historiallisen ytimen. Entisen selluloosatehtaan tuotantotilat vuosilta 1906-1907 ovat rivi tynny-rikattoisia, pitkänomaisia halleja. Rautabetoniset tynnyrikatot kattotuoleineen ja tukijänteineen kuu-luvat varhaisimpiin Suomessa toteutettuihin. Tehtaan tiloissa on keitto-, pesu-, sihti- ja kuivaus-osasto, jonka rakenteet ja muoto on sovitettu tehtaan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen. Teh-taan pohjoispuolella on arkkitehti W. Thomén piirtämä entinen jugendtyylinen konttori. Osin nuti-koista muuratun talon alakerta kaakeliuuneineen on alkuperäistä vastaavassa asussa.

2. KATARIINAN (ENTINEN PUISTOLA) PIENTALOALUE

Katariinan pientaloalue on laaja ja yhtenäinen arkkitehti Birger Brunilan 1922 asemakaavan mu-kaan toteutettu asuinalue. Alue on edustava ja korkeatasoisesti suunniteltu esimerkki teollisuus-kaupungin työväestön asuntokysymyksen ratkaisemisesta 1900-luvun alussa. Alueen katuverkko mukailee maaston muotoja. Kapeat kujat kaartuvat kallioisen maaston mukaan. Alueen keskuska-dun muodostaa kahden korkean mäen välissä kulkeva puuistutuksin reunustettu Tammikatu. Alu-een yhtenäisen pientalotyypistön ovat luoneet rakennusmestarit Armas Laitinen sekä Iivari ja Pentti Penttilä. Kaksikerroksiset vuokratalot muodostavat oman kiinteän alueensa. Asemakaava-alue rajoittuu puistomaisesti hoidettuun merenrantametsikköön. Idässä sen erottaa merestä korkea Pookinmäki, jonka laella on Ruotsinsalmen linnoitukseen kuuluneen korkean majakka- ja merkinantotornin raunio. Pookinmäelle sijoittuu myös pursiseuran paviljonki-na toimiva entinen konsuli Gullichsenin 1898 rakennettu huvila.

19

3. KOTKAN KAUPUNGINTALO JA KOTKAN SÄÄSTÖPANKKI Kotkan keskustoria reunustaa kaksi modernismin arkkitehtuurin merkkiteosta 1930-luvulta, massii-vinen kaupungin–talo ja pieni funktionalistinen Suomalaiseksi Säästöpankiksi rakennettu pankkita-lo. Entinen pankkirakennus sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suoma-laisen modernin arkkitehtuurin teosvalikoimaan. Se on Kannonkosken kirkon lisäksi ainoa arkki-tehti P.E. Blomstedtin lähes alkuperäisessä asussa säilynyt työ. Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema kuusikerroksinen, kapearunkoinen kaupunginta-lo edustaa monumentaalista funktionalismia. Julkisivujen symmetrian rikkovat keskiakselista si-vuun sijoitetun valtuustosalin kapeat ja korkeat ikkunat. Ala-aulan ja portaikon lepotasojen lattiois-sa on kunkin kerroksen toimintoja kuvaavat taiteilija Bruno Tuukkasen mosaiikit. Kolmikerroksinen entinen Säästöpankki on torin pohjoislaidalla. Pieni, puhdaslinjainen ja detaljoinniltaan kaunis funktionalistinen rakennus on toteutettu kantavin välipohjin kapealle tontille arkkitehti P.E. Blomstedtin suunnitelmin. Pelkistetty katujulkisivu on neliömäinen ja sitä jäsentävät ikkunoiden ja ovien lasipinnat sekä johtajan asunnon parveke. Kapea ja korkea pankkisali putki-huonekaluineen ja kiiltävine seinäpintoineen on funktionalismin ihanteiden mukainen sisätila. 4. KOTKAN KIRKKO YMPÄRISTÖINEEN 1898 käyttöön vihitty Kotkan kirkko kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan kirkkotuotannon parhaimmistoon. Kirkkosalia reunustaa holvien kimppupilareiden kannattama leh-terikerros. Taidemaalari Pekka Halosen maalaama alttaritaulu Kuninkaitten kumarrus on vuodelta 1900. Kirkkosalin sisäväritys on palautettu alkuperäiseen asuun vuosien 1988-1998 välisenä aika-na tehdyissä korjauksissa. Kirkon kookkaat, holvia hipovat barokkiurut ovat vuodelta 1998 ja nii-den esikuvana on ollut Freibergin tuomiokirkon urut 1700-luvun alusta. Kirkkopuistoa ympäröivä historiallinen kaupunkikuva on muodostunut kaupungin perus-tamisesta lähtien. Alueella on useita arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia. Entinen kauppaop-pilaitos toteutettiin arkkitehtikilpailussa voittaneen arkkitehtitoimisto von Essen-Kallio-Ikäläinen te-kemän ehdotuksen mukaan 1911. Lyseon suunnitteli Nyström-Petrelius-Penttilä -arkkitehtitoimisto 1905, paloasema valmistui 1898 ja Ahlqvistin talo 1879. Svenska Samskolan suunnitteli Th. Höijer 1898. Arkkitehdit Armas Laitinen ja Antero Pernaja suunnittelivat Kirkkopuiston laidan asuinkerros-talot 1927 ja 1938.

5. KOTKAN ORTODOKSINEN KIRKKO JA KIRKKOPUISTO

Kotkan Pyhälle Nikolaokselle omistettu, 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko on venäläisen uus-klassismin huomattavin esimerkki Suomessa ja ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus. Laajan puistoalueen keskellä sijaitsevassa, pohjakaavaltaan latinalaisen ristin muotoi-sessa ortodoksisessa kirkossa on ikkunoilla varustettu keskikupoli. Pääsisäänkäynnin kohdalla on kellolle varattu torni. Oviaukkojen edessä on pylväspäädyt. Kirkon sisustus, taideteokset ja esi-neistö ovat erityisen merkittävät. Ikonostaasin 21 ikonin maalaukset on tehnyt Pietarin gobeliiniteh-taan johtaja, professori Ivan Tupylev. Kirkkoa ympäröivä korttelin kokoinen ns. Isopuisto on muodostunut 1800- ja 1900-luvun kuluessa. Puiston neliömäinen alue on Ruotsinsalmen linnoituskaupungin sotilasrakennusten ja siviilikaupungin leikkauskohdassa. Puiston luonteelle ovat ominaisia maaston loivat kalliomuodot, rannikolle tyypillinen puusto ja kevyesti polveilevat puistokäytävät.

20

6. RUOTSINSALMEN MERILINNOITUS Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvai-heesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulu-nutta rakennelmaa. Merilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä lin-noitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794. Varissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pit-känomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruuti-kellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esi-neistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki. Kotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaa-ren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio. Kotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituk-sen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuksen puistosta. Kotkan-saaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja. Merilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä. Krimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007.

7. STORA ENSON KOTKAN TEHTAAT

Hans Gutzeitin 1873 perustama Norjan saha on toiminut myös Enso Gutzeit Oy:n, Stora Enson ja viimein Kotkamills Oy:n omistuksessa. Sahateollisuus on vuosien saatossa muuttunut ja täydenty-nyt monimuotoiseksi puunjalostusteollisuudeksi. Tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkiku-vaa. Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Höyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys, sillä tehtaan toiminta alkoi 1872 tästä rakennusryhmästä. Sen länsipuolella on vanha valimo ja tätä vastapäätä paloasema. 1900-luvun alussa rakennetusta punatiilisestä, use-aan kertaan laajennetusta ja uudistetusta sulfaattiselluloosatehtaasta on jäljellä ainoastaan osia. 1930-luvun laajennusvaiheesta ovat nähtävillä vanha voima-asema sekä kamyrkonesali. Tehdas-alueella sijaitsevat myös metsäteollisuusyrityksen kasvua kuvastavat konttorirakennukset, joiden suunnittelijoina olivat arkkitehtitoimisto Lindahl & Thomén 1903 sekä arkkitehti Väinö Vähäkallion 1937. Uudempaa arkkitehtuuria edustaa Alvar Aallon suunnittelema tehdasalutta hallitseva paperi-tehdas vuodelta 1952 siihen liittyvine laajennuksineen. Tehdasalueen ulkopuolella on kaksi 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjoh-tajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa.

21

22

Oheisessa kartassa on ruskealla värillä merkitty Museoviraston laatiman inventoinnin valtakunnalli-sesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. RKY:n tekstissä mainitut rakennukset ja rakenteet mustalla värillä.

23

2.2 MAAKUNTAKAAVAN RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistamassa Kymenlaakson taajamien maakunta-kaavassa on käytännössä koko kulttuuriympäristöselvityksen alue merkitty alueeksi, jolla on säily-tettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Yksittäiset rakennuskult-tuurikohteet on listattu Kymenlaakson rakennuskulttuuri -teokseen vuodelta 1992 (Kymenlaakson seutukaavaliitto). Päivitetty luettelo Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet, vuodelta 2006 on 2008 maakuntakaavan -taajamat ja niiden ympäristöt liiteasiakirjoissa.

Maakuntakaavan Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet, vähintään maakunnallisesti merkittävät rakennukset sekä rakennetut ympäristöt. Rakennuskohteet on merkitty mustalla värillä ja alueet mus-talla rajauksella.

24

2.3 YLEISKAAVAN RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Kotkansaarella voimassa oleva yleiskaava on laadittu vuonna 1996. Kaavaselostuksessa on lue-teltu Kotkansaaren osalta suojelukohteet eriteltynä puu- ja kivirakennuksiin. Suojelumääräyksiä on annettu rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai ympäristöllisesti arvokkaille rakennuksille. Lisäksi määräyksissä on lueteltu merkittävät rakennukset sekä aikakautensa edustajat. Kaavamääräyk-sissä on arvokkaiksi ympäristöiksi lueteltu Kotkansaaren keskeiset puistot, pääkatujen varsien ympäristöt sekä osa yhtenäisistä ehjistä rakennusryhmistä. Rakennussuojelukohteita on 1996 osayleiskaavan luetteloissa yhteensä 120 kappaletta, niistä viimeisen 21 vuoden aikana on puret-tu vain muutamia. Vertailukohtana voidaan pitää vuoden 1982 inventointia, Kotkansaari merkittä-vät ympäristöt ja rakennukset, jonka laatimisen jälkeen on arvokkaiksi mainituista rakennuksista hävinnyt katukuvasta yli 30 kappaletta.

Kotkansaaren osayleiskaavan rakennussuojelukohteet sekä alueet. Suojellut sekä suojeltavaksi esitetyt rakennukset on merkitty oheisessa kartassa mustalla värillä. Merkittävät rakennukset sekä aikakau-tensa edustajat on merkitty harmaalla ääriviivalla. Säilytettävät ympäristöt on merkitty mustalla ra-jauksella.

25

2.4 ASEMAKAAVAN SEKÄ LAIN SUOJELUKOHTEET

Kotkan keskustan alueella on useita asemakaavalla suojeltuja rakennuksia sekä säilytettäviä ym-päristöjä. Suojeltujen rakennusten määrä on rakennuskannan kokonaismäärään suhteutettuna kuitenkin varsin vähäinen. Voimassa olevassa asemakaavassa on Kotkansaarella rakennussuoje-lukohteita 45 kappaletta. Hovinsaarella on asemakaavalla suojeltuja rakennuksia vain jugend-tyylinen Hovinsaaren kansakoulu. Ajantasainen asemakaava koostuu eri vuosikymmeninä ja eri lähtökohdista laadituista asemakaavoista. Ne eivät luo yhtenäistä kokonaiskuvaa rakennussuoje-lun tilasta ja tarpeesta. Ihanteet, historiantulkinta, näkemykset ja kulloinkin käynnissä olevat erilai-set hankkeet ovat eri vuosikymmeninä antaneet oman kerrostumansa suojeltujen rakennusten ryhmään. Nyt laadittava osayleiskaava pyrkii luomaan kokonaiskuvaa suojelutilanteesta ja tar-peesta heijastaen nykytilannetta useampaan aiemmin laadittuun rakennussuojeluinventointiin.

Asemakaavalla suojellut rakennukset on yllä olevassa kartassa esitetty mustalla värillä. Asemakaa-vaan merkityt säilytettävät ympäristöt on merkitty mustalla rajauksella. Asemakaavan muinaismuisto-alueet on merkitty vihreällä värillä. Punaisella on merkitty kirkkolailla sekä ortodoksisesta kirkosta annetun lain nojalla suojellut kaksi saarella olevaa kirkkoa.

26

2.5 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Vuoden 2014 lopulla lainvoiman saanut Kotkan kansallinen kaupunkipuisto pitää sisällään merkit-täviä osia Kotkan keskusta-alueesta. Ympäristöministeriön puistostatuksen sisään kuuluu alueen rakennettuja puistoja, luonnonvaraisia metsiköitä, rakennettuja ja rakentamattomia rantoja sekä kantakaupungin keskeisiä kortteleita, arvorakennuksia ja aukioita. Kaupunkipuistostatus vaalii sii-hen valittujen alueiden kulttuurihistoriaa ja luontoarvoja aktivoiden samalla alueet kaupunkilaisten virkistäytymiseen sekä hyvinvointiin. Kansallisella kaupunkipuistolla on myös suojelustatus. Puis-ton perustamispäätöksen ohessa on kaupunginvaltuusto hyväksynyt tavoitteen rakennussuojelus-ta suuren osan puistoon kuuluvien rakennusten osalta. Puistoon kuuluville alueille voidaan kuiten-kin sijoittaa vähäisesti uutta rakentamista ja toteuttaa hienovaraisesti muita ympäristöön vaikutta-via toimenpiteitä, kunhan varmistutaan, että ne eivät vaaranna aluekokonaisuuden arvojen säily-mistä.

Yllä olevassa kartassa on esitetty Kotkan kansallinen kaupunkipuisto vihreällä. Puistoalue pitää sisäl-lään Kotkan keskusta keskeisiä vesialueita ja kaupunkirakenteita.

27

2.6 MUUT TEHDYT INVENTOINNIT MUINAISJÄÄNNÖKSET

Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne kerto-vat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta. Jotkut mui-naisjäännökset, kuten hautaröykkiöt erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Toiset ovat ko-konaan maan peitossa kuten asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt. Suomen kiinteät, muinaismuistolain rauhoittamat muinais-jäännökset on koottu Museoviraston ylläpitämään Muinaisjäännösrekisteriin. Kotkan osayleiskaava-alueella on lukuisia muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kohteita. Valtaosa alueen muinaisjäännöksistä liittyy Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaan, asumiseen sekä sodankäyntiin. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki on kokonaisuutena yksi muinaisjäännös, jo-ka on säilynyt eri tavoin eri osiltaan.

Yllä olevassa kartassa on esitetty muinaisjäännökset varustusten hahmoina tai pisteinä. Laajemmat muinaisjäännösalueet mustalla rajauksella. Kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa luokitellut alueet punaisella, 1. todennäköisesti säilynyt ja sinisellä 2. mahdollisesti säilynyt muinaisjäännös.

KAUPUNKIARKEOLOGINEN INVENTOINTI Ruotsinsalmen linnoituskaupungin kaupunkiarkeologia on inventoitu Museoviraston toimesta vuonna 2007. Inventoinnin tuloksena on pyritty hahmottamaan vuonna 1790 perustetun Ruotsin-salmen linnoituskaupungin alue, jonka säilyneet vanhat kulttuurikerrokset ja rakenteet ovat mui-naismuistolain rauhoittamia. Lähes 10 000 hengen yhdyskunnasta on jäljellä enää vain vähän nä-kyvää. Kotkansaarella on säilynyt linnoituksen aikaisista rakennuksista ainoastaan Pyhän Nikola-oksen kirkko ja kaksi ruutikellaria. Inventointi antaa kuvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä vielä on jäljellä. Inventoidun 135 hehtaarin alueella sijaitsee lähes 200 tonttia. Tutkittu alue on jaettu kahteen eri luokkaan: 1)Todennäköisesti säilynyt ja/tai tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoinen alue, 2) Mahdollisesti ainakin osittain säilynyt ja/tai tutkimuksellisesti mielenkiintoinen alue. Inventoinnin tarkoituksena on tuottaa kaavoittajille, rakennuttajille sekä tonttien omistajil-le jo etukäteen tietoa todennäköisistä muinaisjäännösalueista. Tällöin on mahdollista varautua toimenpiteisiin jo suunniteltaessa sellaista rakentamista, jolla voi olla muinaisjäännöksiä tuhoava tai vahingoittava vaikutus.

3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

3.1 SUOJELUNTARVE

HOVINSAARI

Osa Kotkansaaren asutuksen ja puunjalostusteollisuuden laajenemispaineesta siirtyi jo 1800-luvun lopulla Hovinsaarelle, josta on muotoutunut erittäin monimuotoinen ja omaleimainen kau-punginosa. Hovinsaaren keskeiset osat ovat muodostuneet osaksi Kotkan keskustan kantakau-punkia. Hovinsaaren pienimittakaavaista keskustaa täydentää suuri jugend-tyylinen kouluraken-nus. Kotkantien ja Ruununmaankadun varrelle painottunutta keskustaa ympäröivät eri-ikäiset työ-läiskaupunginosat. Kotkantien varrella sekä Paalasenmäellä on Kotkan parhaiten säilyneitä puuta-lokortteleita aivan 1900-luvun alusta. Työläisrakennusten alueita värittävät edelleen toimivat pajat ja käsiteollisuusyritykset. Alueen rakennusryhmien oikeanlainen ylläpito sekä säilyttäminen niille soveliaassa käytössä on koko Kotkan kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta erityisen tärke-ää. Keskustan pohjoispuolella olevaa laajaa ja monimuotoista pientalojen ja pienkerrostalojen kaupunginosaa tulee kehittää alueen omaa mittakaavaa hyödyntäen. Omaleimasta alueen raken-nuskannalle on kaksikerroksiset ja puiset 30- ja 40-lukujen taitteen pienkerrostalot. Näiden askeet-tisten rakennusten säilyttäminen käytössä ja hyväkuntoisena on koko Hovinsaaren omaleimaisuu-den kannalta merkittävää. Lisäksi Hovinsaarta värittävät jälleenrakennuskauden hieno esimerkki, pistetalot Ruununmaankadulla 1950-luvun alusta sekä Valkamakadun tiililaattapintaiset lähiömäi-set kerrostalokorttelit 1980-luvulta. Osayleiskaava-alueen pohjoisin ja itäisin osa ovat perinteistä teollisuuden, yritysten sekä sataman ja veneilyn aluetta. Hyvän ja tasapainoisen suhteen löytymi-nen toistensa lomaan solmiutuneiden teollisuuden ja asumisen välille tukee koko alueen kehitystä.

28

Latsinkallio, mahdollisesti Puolanlaituri sekä olevien asuinalueiden rakentamattomat tontit ovat merkittäviä Hovinsaaren uusia rakennuspaikkoja. Täydennysrakennettaessa tulee säi-lyttää Hovinsaaren omaleimaisuus sekä mittakaava. Hovinsaaren muuttumista uudeksi merkittä-väksi kaupunkikehittämisalueeksi tukee pyrkimys uusien kulkuyhteyksien syntymiseksi etelään Kotkansaarelle, pohjoiseen Jumalniemeen sekä itään Sunilan suuntaan.

KOTKANSAAREN KESKUSTA Kotkan kaupungin ehdottomasti urbaaneimman ympäristön luo keskusta Kotkansaarella. Alueen maankäytön ratkaisut juontavat juurensa Ruotsinsalmen linnoituskaupunkiin sekä 1800-luvun puo-livälin kaavasuunnitelmiin. Rakennukset ovat pääosin kivirakenteisia, katuun kiinni rakennettuja, kookkaita kaupunkikerrostaloja umpikortteleiden ladelmassa. Joukossa on myös kaupungin mer-kittävimpiä arvorakennuksia sekä niiden tihentymiä. Monumentaaliset toriaukiot sekä viheralueet, puistot ja rakentamattomat kallion lakialueet jäsentävät ruutukaava-aluetta. Alueella sijaitsee myös hallinnon keskus, kaupungin sekä valtion virastot. Myös kaupankäynti Kotkansaarella on painottu-nut tälle alueelle, keskustakortteleihin sekä kauppakeskus Pasaatin ympäristöön. Alueen kirjoa täydentää kahden seurakunnan pääkirkot, valtakunnallisesti merkittävine kirkkopuistoineen sekä runsas julkisten ja yksityisten palveluiden tarjonta. Alueen ympäristöä ja rakennuskantaa on suojeltu suhteellisen hyvin. Valtaosa osayleis-kaava-alueen jo suojelluista rakennuksista sijaitsee tällä keskusta-alueella. Myös alueen puistoja ja kaupunkitilaa on suojeltu Museoviraston sekä Ympäristöministeriön kansallisilla rajauksilla. Alu-etta leimaa syvä kerroksellisuus. Isopuiston ympäristö on merkittäviltä osin 1800-luvulta, Kirkko-kadun rakennuskantaa leimaa 1900-luvun alku ja Keskuskadun varrella sijaitsee harvinaisen hieno 1920-luvun rakennusten ketju. Kauppatorin ympäristöön leimansa antavat funktionalistisen tyyli-suunnan merkkiteokset. Arvorakennusten, aukioiden ja puistojen luoma kokonaisuus on kotkalai-sen kaupunkikuvan perusolemus. Tulevaisuuden hankkeiden, rakennusprojektien ja täydennysra-kentamisen tulee sopeutua tähän erityisen arvokkaaseen maisemaan sen ominaispiirteitä vaaran-tamatta.

KOTKANSAAREN POHJOISET RANTA-ALUEET JA KANTASATAMA Kotkansaaren pohjoisranta rajautuu Kivisalmenlahteen, jonka takana sijaitsevat Hovinsaari, Puo-lanlaituri sekä Hietanen. Alue on ollut sataman käytössä käytännössä koko nykyisen kaupungin olemassaolon ajan. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin sataman perustalle nousi 1800-luvun puoli-välissä puunjalostusteollisuuden satama sekä myöhemmin ratapihat ja varastorakennukset. Alue on suurelta osin edelleen laituri- ja ratapiha-aluetta, joten rakennuksia ja erityisesti vanhaa raken-nuskantaa on suhteellisen vähän. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat kantakaupungin reunalla, Satamakadun varrella sekä rautatieaseman ympäristössä. Alueen suuri muutos alkoi 1970-luvulla, kun satamatoiminta siirtyi osin Hietaseen ja myöhemmin Mussaloon. Vaikka suuri puunjalostus-tehdas Kotkamills sijaitseekin edelleen ratapihan päässä, niin ratoja ja laitureita tarvitaan nykyisin merkittävästi vähemmän, kuin ennen. Ratkaisevan käänteen alueen muuttumiseksi sai aikaan 2003 tehty päätös sijoittaa Suomen Merimuseo Kotkan kantasataman alueelle. Merikeskus Vella-mo sekä Suomen Puuvenekeskus laiturialueen läntiseen päähän valmistuivat 2008. Kotkansaaren pohjoinen ranta sijaitsee logistisesti merkittävällä paikalla. Alueen osin vapautuvan ratapihan päälle on kaavailtu Kotkansaaren uutta sisääntulotietä ja alue toimii myös välittävänä linkkinä Kotkansaaren keskustan sekä Hovinsaarelle kaavaillun kulkuyhteyden välillä.

29

Alueen potentiaali on valtava, mutta myös haasteet ovat suuret. Uutta nousua on etsitty Kantasa-taman alueelle suunnitellun Outlet -keskuksen sekä uudelleen herätettävän risteilyliikenteen myö-tä. Myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kotkan toimipistettä on soviteltu alueelle. Tulevai-suuden hankkeet vaikuttavat joka tapauksessa koko kaupungin rakenteeseen, painopisteisiin ja liikenteeseen. Parhaimmillaan Kotkan saa aivan uuden kulttuuriympäristön kerroksen sekä hou-kuttelevan asumisen ja kaupankäynnin alueen. Maailmalta löytyy hienoja esimerkkejä vanhojen satama-alueiden uudesta käytöstä asumiseen, kaupankäyntiin sekä virkistäytymiseen.

KOTKANSAAREN LÄNTISET RANTA-ALUEET Kotkansaaren läntinen ranta-alue muistuttaa ulkoisesti monella tapaa pohjoista rantaa. Alue on suhteellisen matalaa, osin entistä ratapihaa ja laiturialuetta ja alueella on käytöstä poistettuja teol-lisuuden ja satamatoiminnan rakenteita. Läntinen ranta on kuitenkin ollut Ruotsinsalmen linnake-alueen jälkeisessä siviilikaupungissa alkujaan huvila-alueena sekä virkistyskäytössä. Alueen ran-nalla on sijainnut myös saaren uimalaitos hyppytorneineen. 1920-luvun alussa alueen rannat on päätetty antaa teollisuuden käyttöön. Rantaviiva muutettiin teollisuutta paremmin palvelevaksi ja alueelle vedettiin myös ratayhteys. Läntisen rannan rakennuskanta on pääosin teollisuuden käyt-töön syntynyttä ja alueella on edelleen toimivia teollisuusyrityksiä. Osa rakenteista mm. alueelle tunnusomaiset valtavat siilot, ovat raunioitumassa paikalleen. Alueen merkittävimmät rakenteet kuuluvat Ruotsinsalmen linnakkeen varustuksiin. Myös kaupungin rajapinnassa Anjalankadun alu-eella on erinomaisen onnistunut asuinkerrostalojen kokonaisuus. Teollisuus on läntiseltä rannalta osin väistynyt ja tulevaisuudessa alue voi tarjota hieno-ja mahdollisuuksia kaupunkirakenteen laajenemiseen. Alueen vaikutukset koko kaupungin paino-pisteeseen eivät ole niin suuria, kuin Kantasatamassa, sillä läntinen ranta on joka tapauksessa hieman irrallaan keskustasta eikä sillä ole niin laajalti liikennettä välittävää luonnetta. Teollisuuden osin väistyttyä, on läntisen rannan alueella ollut useita eri hankkeita ja arkkitehtuurikilpailuja, mutta toistaiseksi alueen kehittyminen on ollut hyvin hidasta. HAUKKAVUOREN ALUE Keskeisen Kotkansaaren tultua rakennetuksi, laajeni keskusta länteen Haukkavuoren alueelle 1900-luvun alussa. Alueen rakentuminen alkoi puurakenteisilla matalilla kaupunkirakennuksilla Ajurinkadun ja Korkeavuorenkadun ympäristössä. 1920-luvulla Haukkavuoren alueelle pystytettiin useita huviloita, suuria kivirakenteisia kaupunkikerrostaloja sekä kaupunginsairaala. Edellisten li-säksi on merkittäviä alueen kohteita myös Puistotien asuinrakennusten ketju, sodan jälkeen ra-kennetut mittasuhteiltaan valtavat koulurakennukset sekä 1960-luvun uusien tuulien tuulimyllykort-telit. Vuosikymmenten saatossa on alue ollut keskustan laajenemisalueena. Alueen rakennuskan-nasta on vanhimmat osat suojeltuja, mutta myös suojeluntarve alueella on merkittävä. Ilman ra-kennussuojelun turvaa on mm. alueelle tunnusomainen Haukkavuoren laella seisova vanha vesi-torni sekä kaupunginsairaalan arvokkaat vanhat osat. Haukkavuoren alue on topografialtaan mielenkiintoinen, puistomainen ympäristö, jonka suhteellisen väljää rakentamista voidaan harkiten täydentää. Erityisiä kehittämismahdollisuuksia on entisen kaupunginsairaalan alueella, sen välittömässä läheisyydessä sekä osin myös suurten koulujen ympäristössä. Näiden alueiden ratkaisut luovat leimansa tulevaisuuden Haukkavuorelle ja siten koko keskusta-alueelle.

30

KATARIINANNIEMI, SAPOKKA JA KOTKANSAAREN ITÄISET RANTA-ALUEET Kotkansaaren eteläinen ranta pitää sisällään varsin monimuotoisen kaupunki- ja puistorakenteen kirjon. Läntisimmässä päässä aluetta on Katariinanmeripuisto, rauniolinnakkeineen sekä tervalep-pälehtoineen. Katariinan pientaloalue ja Sapokan pienvenesatama ovat kotkalaisen merellisen asumisen perikuvia. Idässä aluetta sekä kaupungin silhuettia hallitsee suuri Kotkamills puunjalos-tustehdas. Muutaman sadan metrin päässä merestä nousevat historiaa pursuavat saaret, Varis-saari, Pikkuvarissaari sekä Kuusisen saari. Alueen historia heijastuu mm, harvinaisen rikkaan muinaisjäämistönä sekä arvokkaina eri-ikäisinä yksittäisinä rakennuksina sekä asuinalueina. Puu-tarhamainen Katariinan pientaloalue edustaa 1900 luvun kaavasuunnittelua. Alue hahmottuu oma-leimaisena maisemallisesti ja historiallisesti merkittävänä ympäristönä. Sapokan pienvenesatama on vuosien saatossa muuttunut veneiden säilytysalueesta kaupunkilaisten olohuoneeksi ja yhdek-si kaupungin matkailun valteista. Saappaanmuotoista lahtea reunustaa professori Olli Kivisen kaa-vaan mukaan toteutettu lähiömäinen Kalliolan kerrostaloalue. Oman leimansa alueen rakennus-kantaan antavat historiallisesti merkittävät Museokadun sekä Työmiehenkadun alueen rakennuk-set sekä Kotoloiden ja Gutzeitintien ympäristöt. Taustalla kohti taivaita kurottava puunjalostusteh-das on rakennuskannaltaan erityisen rikas ja monimuotoinen. Alueen rakennuskannasta on osa suojeltu, mutta selkeästi hahmottuu myös lisäsuojelun tarve. Alueen ympäristökokonaisuuksia on sen sijaan suojattu sekä Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä että Kansallisen kaupunkipuiston rajauksin. Laaja alue pitää sisällään merkittävän osan kotkalaista merenrantaan asettunutta elä-mänmuotoa sekä kulttuuria. Alueen kehittämisessä tulee ennen kaikkea tuntea tämän kulttuurin ja siihen johtaneen historian arvo. Koska vapaiden rantojen, laajojen puistoalueiden sekä osin väljäs-ti rakennettujen asuinalueiden täydentäminen tai muuttaminen vaikuttaa koko kaupungin olemuk-seen, on toimenpiteiden oltava hyvin hienovaraisia, harkittuja ja hyvin perusteltuja.

3.2 SUOJELUMERKINNÄT, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELU

rky Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue (RKY)

Rajaus perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaan museoviraston laati-maan valtakunnalliseen inventointiin. Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen rakentamista koskevan lupa-asian ratkaisemis-ta.

ma Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokas alue.

Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Suojelun yksityiskohtainen toteuttamistapa ja lisärakenta-mismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavatasolla. Alueelle voidaan sijoittaa uutta rakentamista ja toteuttaa muita ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä, mikäli ne eivät vaaranna aluekokonaisuuden arvojen säilymistä. Alueella olevista rakennuksista suojeltuja ovat vain rakennussuojelukohde-merkinnällä erikseen osoitetut rakennukset. Numero viittaa kulttuuriympäristöselvityksen kohde-luetteloon.

31

RAKENNUSSUOJELU srA Rakennussuojelukohde

Asemakaavalla suojeltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus tai kirkkolain nojalla suojeltu rakennus, (Kirkkolaki 1054/1993 ja laki ortodoksi-sesta kirkosta 985/2006). Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasuun saa tehdä sellaisia muu-toksia, jotka vaarantavat kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Numero viittaa kulttuu-riympäristöselvityksen kohdeluetteloon.

srE Suojeltavaksi esitetty rakennus

Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Suo-jelun yksityiskohtainen toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavatasolla. Numero viittaa kulttuu-riympäristöselvityksen kohdeluetteloon.

s Merkittävä rakennus

Rakennus on aikakautensa edustajana, kaupunkikuvan kannalta tai ympäristön osana merkittävä. Mahdollisen rakennussuojelun tarve ratkaistaan tulevien asemakaavojen yhteydessä. Numero viit-taa kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon.

sm Muinaisjäännös

Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, johon kajoa-minen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Numero viittaa kulttuuriympäristöselvityksen kohde-luetteloon.

smA/SM Muinaisjäännösalue

Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, johon kajoa-minen on muinaismuistolain nojalla kielletty.

3.3 KOHDELUETTELO

OLEVAT SUOJELUKOHTEET Oheinen kartta esittää koonnin osayleiskaava-alueen rakennussuojelutilanteesta. Mustalla värillä on esitetty asemakaavalla nykyisin rakennussuojelun piirissä olevat kohteet (srA), yhteensä 46 kpl sekä punaisella värillä kaksi lain suojaamaa kirkkorakennusta. Keltaisella aluerajauksella on mer-kitty asemakaavan suojaamat ympäristöt. Ruskeat laajat aluerajaukset ovat Museoviraston inven-toinnin rajaamia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (rky), 7 kpl. Vihreä laaja rajaus osoittaa Ympäristöministeriön statuksen kansallisen kaupunkipuiston alueen. OSAYLEISKAAVAN UUDET SUOJELUKOHTEET, MERKITTÄVÄT RAKENNUKSET Osayleiskaava esittää uusiksi rakennussuojelukohteiksi 52 uutta rakennusta (srE), jotka on esitetty oheisessa kartassa tummalla sinisellä värillä. Käytännössä kaikki uudet suojeltavaksi esitetyt ra-kennukset on nostettu esiin jo aiemmissa inventoinneissa sekä arvokkaiden rakennusten listauk-sissa. Aiemmin suojelupäätöksiä on tehty maakuntakaavan, osayleiskaavan sekä kansallisen kaupunkipuiston päätöksenteon osana. Suojeltavaksi esitettyjen rakennusten lisäksi on listattu 32

32

33

kappaletta merkittäviä rakennuksia (s), joiden suojelutarve tulee selvittää myöhemmässä asema-kaavoituksessa. Oheisessa kartassa nämä kohteet on merkitty vaalealla sinisellä värillä. Koko-naan uusia, aikaisemmissa inventoinneissa mainitsemattomia näistä kohteista on 5 kappaletta. Li-säksi sinisellä rajauksella on esitetty uudet arvokkaat alueet (ma), 11 kpl. Kartassa on esitetty myös muinaisjäännökset varustusten hahmoina ja pisteinä. Laajemmat muinaisjäännösalueet on esitetty mustalla rajauksella.

Koonti kotkansaaren osayleiskaava-alueen suojelutilanteesta.

Uudet sekä olevat suojelukohteet sekä alueet on esitelty tarkemmin seuraavassa kohdeluettelos-sa. Kohteiden mukana on esitetty tieto siitä, missä eri yhteydessä tai inventoinnissa kyseinen ra-kennus tai alue on aikaisemmin esiintynyt sekä millä kohdenumerolla se on aikaisemmissa luette-loissa esiintynyt.

ALUEELLINEN SUOJELU

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 09Maakuntakaava 2008, Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet MK 08

Kymenlaakson rakennuskulttuuri -teos 1992 KYM 92Kotkansaaren osayleiskaava 1996 OYK 96

Kotkansaari, Merkittävät ympäristöt ja rakennukset 1982 INV 82Kansallinen kaupunkipuisto / esitetty suojeltavaksi 2014 KKP / esit.

rky VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Museovirasto, www.rky.fi, 2017

1 Hovinsaaren sellutehdas RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1906 / 1934 Punatiili x 91.0 91.

Valtakunnallisesti merkittävä

2 Katariinan pientaloalue RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1920 - 1940 Puu / kivi x 49.0 49. 32. Y17Asemakaava B. BrunilaValtakunnallisesti merkittävä

3 Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1934 Kivi x Y2 8/9/39 esit.B. Blomstedt / E. HuttunenValtakunnallisesti merkittävä

4 Kotkan kirkko ympäristöineen RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 - 1950 x Y11 44 esit.


5 Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1800 - alku x x 2. 1. Y5 37 esit.


6 Ruotsinsalmen merilinnoitus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1790 - 1809 x 1.0 1. x


7 Stora Enson Kotkan tehtaat RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1872 - x 88.0 88. Y8


Ns. Norjan saha, merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta.

Yhtenäinen hyvin säilynyt jugend-vaikutteinen kokonaisuus selluloosateollisuuden varhaisilta ajoilta. Erityispiirteenä rautabetoniset tynnyriholvikatot.

1900-l alkupuolen kaavasuunitelman mukainen puutarhakaupunki. Aluen rakennukset sijoittuvat kallioisille rinteille. Historiallisesti ja Maisemallisesti merkittävä ympäristö.

Kaupugintalo E. Huttunen, Rahatoimisto P. Blomstedt. Kauppatorin reunalla kaksi modernin arkkitehtuurin funkis-tyylin merkkiteosta.

Josef Stenbäckin 1998 suunnittelema tiiligotiikkaa oleva kirkkorakennus, Eric Brygmanin sankarihautausmaa sekä näitä ympäröivä historiallien kaupunkikuva.

Venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa. Laaja puistoalue sekä keskellä oleva latinalaisen ristin muotoinen kirkko.

Pietarin suojaksi rakennetun linnoitusketjun eteläinen osa yhdessä Kyminlinnan kanssa.Koostuu saarille rakennetuista linnoituksista sekä pattereista.




ma RAKENNUS- TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI TAI KAUPUNKIKUVAN KANNALTA ARVOKAS ALUE

1 Haukkavuorenkatu 10 - 30 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1920 - 1930 Puu 51.0 51. 31. 16.112A. Laitinen / I. PenttiläMaakunnallisesti merkittävä

2 Museokatu 7-11 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1923 Puu 55.0 55. 30. 10.74Akseli ToivonenMaakunnallisesti merkittävä

3 Hovinsaari Paalasenmäki / Kotkant. -ympäristö RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1900 - alku 90. x

Paikallisesti merkittävä

4 Sibeliuksenpuiston ympäristö RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1906 / 1936 x x Y9 40 esit.Andersin / OlssonPaikallisesti merkittävä

5 Kotkan Kauppatorin ja Valakallionpuiston ympäristö RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1894 - x x Y2 8 esit.


6 Kotoloiden alue RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1940 - 1950 x x x Y7 34 esit.


Klassismi. Ajalle tyypillinen yhtenäinen rakennusrivi. 1924 - 1934 (8kpl) Armas Laitinen, 1930-luku (2kpl) Iivari Penttilä. Kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Kaupunkikuvan kannalta keskeinen julkinen tila. Alue muodostuu Sibeliuksen puistosta, reunustavasta lehmusesplanadista sekä tilaa ympäröivistä eri aikakausien rakennuksista. Rakennus-, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Monikerroksellinen monumentaalinen kaupunkitila-aukio, jota eri aikakausien arvorakennukset reunustavat. Julkisen tilan juuret Ruotsinsalmen linnoituskaupungista. Rakennus-, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Mielenkiintoisten suurten kaupunkikerrostalojen muodostama tiivis puistomainen kokonaisuus. Jälleenrakennuskauden esimerkki. Kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Edustava, huolella suunniteltu 20-luvun asuntoalue, johon liittyvät pihat ja puutarhat. Rakennushistorian ja kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Kokonaisuus on Kotkan parhaiten säilyneitä 1900-luvun puukaupunkialueita. Perinteinen työläiskaupunginosa jossa edelleen toimivia verstaita. Rakennus-, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta arvokas.

7 Kotekon alue RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 89.0 89. 88. 1/28 esit.Erkki LindroosPaikallisesti merkittävä

8 Anjalankadun ympäristö RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950-luku


9 Puistokatu - Puutarhakatu kortteli RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1920-l / 1950-l x


10 Hovinsaaren pistetalojen alue RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950-l alku


11 Tuulimyllykortteleiden alue RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1960-l puoliväli xO. Kivinen / O. SipariPaikallisesti merkittävä

Alue muodostuu kuudesta pistemäisestä kaupunkikerrostalosta. Rakennukset kuuluvat erottamattomana osana Hovinsaaren silhuettiin. Hyvä esimerkki sodanjälkeisistä massiivisista rakennushankkeista. Kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Olli Kivisen modernistiseen asemakaavaan perustuva Osmo Siparin suunnitelemien kerrostalojen muodosta alue ns. tuulimyllykorttelit. Erinomainen esimerkki 1960-luvun tavasta suunnittella ja rakentaa. Kaupunkikuvan kanalta arvokas.

Harvinaisen suuri ja hyvin säilynyt koulukokonaisuus, Kotkan teknilliset ja ammattioppilaitokset I, II ja III sekä asuinrakenukset. Samalla alueella Tyttölyseo. Kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Yhtenäin mittakaavaltaan erityinen 1950-luvun kuuden asuinkerrostalon ryhmä. Kaupunkikuvan kannalta arvokas.

Yhtenäinen 1920- ja 1950-luvun kaupunkikerrostalojen umpikortteli. Hahmottuu ympräristöön mielenkiintoisten eri-ikäisten rakenusten ketjuna.Kaupunkikuvan kannalta arvokas.

RAKENNUSSUOJELU




srA RAKENNUSSUOJELUKOHDE, Asemakaavalla, Kirkkolailla 1054/1993 tai Lailla ortodoksisesta kirkosta 985/2006

1 Pyhän Nikolaoksen kirkko RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1801 Kivi x x 2. 1. 5.23 36 esit.Venäjän Keisarillinen rak.konttoriValtakunnallisesti merkittävä

2 Gutzeitintie 3 ja 13, Sivukäytävätalot RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1872 Puu x 4.0 4. 2. 8.44 12


3 Työmiehenkatu 1, Wasiljeffin talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1886 Puu 5.0 5. 8. 6.30P. O. NymanMaakunnallisesti merkittävä

4 Ruotsinsalmenkatu 9, Ruotsalainen lastentarha RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1882 Puu 6.0 6. 5. 6.28P. O. NymanMaakunnallisesti merkittävä

5 Työmiehenkatu 2, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1800-l loppu Puu 6. 6.29


6 Merikatu 8, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1884 - 1892 Puu 8.0 8. 7. 6.32Emil GraeffeMaakunnallisesti merkittävä

7 Laivurinkatu 7, Pohjoismainen Osakepankki RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1882 / 1914 Puu / Kivi 9.0 9. 42. ja 4. 3.12 - / Waldemar AspelinMaakunnallisesti merkittävä

8 Korkeavuorenkatu 6, Ahlqvistin talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1879 / 1886 Puu x 10.0 10. 3. 11.83 2S.Gripenberg / P. O. NymanValtakunnallisesti merkittävä

Kertaustyylit. Merkitty asemakaavaan kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi alueeksi s

Kertaustyylin puuosa 1882, jugend-tyylin kiviosa 1914 Waldemar Aspelin

Alkuaan Svenska Samskolan oppilasasuntola. Laajennus 1884 ja 1896. Kuuluu asemakaavan määräämään alueeseen, jossa ympäristö säilytetään (/s)

Alkuaan oppilasasuntola. Samassa pihapiirissä Ruotsinsalmenkatu 9 kanssa. Kuuluu asemakaavan määräämään alueeseen, jossa ympäristö säilytetään (/s)

Työläiskasarmit, rakentajina norjalaiset kirvesmiehet

Kuuluu asemakaavan määräämään alueeseen, jossa ympäristö säilytetään (/s)

Klassistinen kirkkorakennus, Ruotsinsalmen linnoitusyhdyskunnan pääkirkko

Kertaustyylit

9 Ruotsinsalmenkatu 22, Tschedajeffin talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1895 Puu 11.0 11. 11. 4.21 7P. O. NymanMaakunnallisesti merkittävä

10 Papinkatu 10 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 / 1904 Puu 12.0 12. 16. 5.27 13P. O. Nyman / Ernst SallmenMaakunnallisesti merkittävä

11 Ruotsinsalmenkatu 24, ruokala ja kahvila Ruotsinsalmi RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1897 / 1907 Puu 13.0 13. 12. 4.20 6

Maakunnallisesti merkittävä

12 Papinkatu 12, ent. Kauppayhdistys RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 Puu 14.0 14. 17. 5.25 13P. O. NymanMaakunnallisesti merkittävä

13 Laivurinkatu 2, varasto Kotkan rauta Oy RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1899 Kivi 15.0 15. 3.16


14 Puutarhakatu 9, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1895 Puu 17.0 17. 61P. O. NymanMaakunnallisesti merkittävä

15 Kotkan kirkko RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 Punatiili x 18.0 18. 34. 11.80 44 esit.Josef StenbäckValtakunnallisesti merkittävä

16 Kirkkokatu 22, nuorisotalo Greippi RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 Puu 19.0 19. 13. 9.52 14T. Höjer, Th. BorckhardtMaakunnallisesti merkittävä

17 Kirkkokatu 13, vanha paloasema RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 Puu x 20.0 20. 14. 11.89 16Th. BorckhardtValtakunnallisesti merkittävä

18 Kauppakatu 3, Stellan talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1896 Kivi 21.0 21. 33. 2.8 5Grahn, Hedman, WasastjernaMaakunnallisesti merkittävä

Kertaustyylit

Uusgotiikka. Sankarihautausmaa E.Bryggman, E. Filen

Kertaustyylit. Entinen Kotka Svenska Samskola.

Kertaustyylit. Nykyisin kansalaisopistona.

Kertaustyylit. Vanhin kivinen kaupunkitalo Kotkassa

Kertaustyylit

Kertaustyylit. Jatkettu 1911 V. Näkki, kuisti 1925 A. Laitinen

Kertaustyylit

Jugend. Muutettu nykyiseen asuunsa 1904

Kertaustyylit. Siirretty paikalle 1907 - 1909. Samassa pihapiirissä Tukkukaupantalon kanssa.

19 Satamakatu 9, Tukkukaupantalon varasto RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1907 Punatiili 22.0 22. 40. 4.19 6Vilho PenttiläMaakunnallisesti merkittävä

20 Kirkkok. 22, Kaivok. 17, ent. koulurakennus, ent. päiväkoti RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1903 / 1913 Puu 23.0 23. 18. 9.53 15K. Lindahl, V. Thome / B. BrunilaMaakunnallisesti merkittävä

21 Konttorirakennus, Enso Gutzeit RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1903 Kivi x 24.0 24. 36. 8.43 10K. Lindahl, V. ThomeValtakunnallisesti merkittävä

22 Korkeavuorenkatu 24, päiväkoti RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1905 Puu 26.0 26. 24. 15.109V. NäkkiMaakunnallisesti merkittävä

23 Ajurinkatu 5, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1907 Puu 28.0 28. 25. 15.107V. NäkkiMaakunnallisesti merkittävä

24 Pohjoispuistokatu 3, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1905 Puu 20.Hugo LiliusPaikallisesti merkittävä

25 Pohjoispuistokatu 4, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1905 Puu 32.0 32. 21. 13.99V. NäkkiMaakunnallisesti merkittävä

26 Pohjoispuistokatu 2, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1906 Puu 35.0 35. 22. 13.97V. NäkkiMaakunnallisesti merkittävä

27 Korkeavuorenkatu 14, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1912 Puu 23. 13.98A. ValliPaikallisesti merkittävä

28 Satamakatu 9, Tukkukaupantalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1912 Kivi 37.0 37. 41. 4.18 6Vilho PenttiläMaakunnallisesti merkittävä

Kertaustyylit / Jugend. Pihapiirissä suojeltu talousrakennus.

Jugend. Laajennus Vähäkallio, Välikangas 1947

Kertaustyylit / Jugend


Kertaustyylit. Elias Mankki 1914, Toivo Mankki 1926


Kertaustyylit / Jugend. Pihapiirissä suojeltu talousrakennus.

Jugend. Samassa pihapiirissä Tukkukaupantalon kanssa.

Jugend. Samassa pihapiirissä nuorisotalo Kirkkokatu 22 kanssa.

Jugend. Myöhemmin laajennettu.

29 Ajurinkatu 10, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1911 Puu 40.0 40. 26. 15.108J. N. WaltariMaakunnallisesti merkittävä

30 Papinkatu 10 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1912 Puu 41.0 41. 27. 5.26 13Akseli ToivonenMaakunnallisesti merkittävä

31 Kirkkokatu 1, Kyminlaakson Osuusliike RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1923 Punatiili 46.0 46. 48. 1.3Väinö VähäkallioMaakunnallisesti merkittävä

32 Museokatu 7-11 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1923 Puu 55.0 55. 30. 10.74Akseli ToivonenMaakunnallisesti merkittävä

33 Ruukinkatu 9, Kotkan Klubi RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1926 Kivi 57.0 57. 53. 1.2Sven KuhlefeltMaakunnallisesti merkittävä

34 Korkeavuorenkatu 8, Vuorelankulma RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1927 Kivi x 58.0 58. 56. 11.82 46Kaarlo KönönenValtakunnallisesti merkittävä

35 Keskusk. 9, liike- ja asuinrakennus, Halosen talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1929 Kivi 63.0 63. 59. 2.10Kaarlo KönönenMaakunnallisesti merkittävä

36 Koulukatu 25 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1925 Kivi 66.0 66. 50. 12.96Väinö VähäkallioMaakunnallisesti merkittävä

37 Kirkkokatu 6, kaupungin rahatoimisto, ent. Kotkan Säästöpankki RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1934 Kivi x 69.0 69. 71. 2.6 9Pauli BlomstedtValtakunnallisesti merkittävä

38 Ruotsinsalmenkatu 12, Osuusliike Liiton talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1936 Kivi 71.0 71. 74. 9.46 4E. Huttunen, K. AulankoMaakunnallisesti merkittävä

Jugend

20-luvun Klassismi

Funktionalismi. Entinen Suomalainen Säästöpankki, nykyisin virasto

Funktionalismi

20-luvun Klassismi

20-luvun Klassismi. Entinen Puhelinyhdistyksen talo

Jugend

Klassismi

20-luvun Klassismi

20-luvun Klassismi. Pihapiirissä suojeltu talousrakennus.

39 Konttorirakennus, Enso Gutzeit RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1937 Kivi x 72.0 72. 76. 8.117 11Väinö VähäkallioValtakunnallisesti merkittävä

40 Korkeavuorenkatu 2 - 4, Merikotka RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1938 - 1939 Kivi 75.0 75. 80. 11.86Antero PernajaMaakunnallisesti merkittävä

41 Kotkantie 2b, levy- ja kattilapaja RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1939 Kivi 79.0 79. 84. 12.94


42 Kirkkokatu 9, ent. KOP:n talo, Torniorava RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1930 Punatiili 80.0 80. 68. 9.45 3Väinö VähäkallioMaakunnallisesti merkittävä

43 Laivurinkatu 10, ent. Savokarjalan Tukku Oy, RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1931 Punatili 81.0 81. 69. 3.17Armas LaitinenMaakunnallisesti merkittävä

44 Kymenlaaksonkatu 27, Datariina, ent. Tyttölyseo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1937 Kivi 82.0 82. 78. 16.114Toivo SalervoMaakunnallisesti merkittävä

45 Vuorikatu 2, varastorakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1937 PunatiliIivari PenttiläPaikallisesti merkittävä

46 Pohjoispuistokatu 1, Villa Jensen RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1954 Kivi 87.0 87. 92. 13.101G. Blakstad, H. Munthe-KaasMaakunnallisesti merkittävä

47 Ruununmaankatu 2, Hovinsaaren kansakoulu RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1908 Kivi 90.0 90. 17K. Lindahl, V.ThomeMaakunnallisesti merkittävä

48 Kymenlaaksonkatu 31. Kotekon asuinrakennukset 2 kpl RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 Kivi 89.0 89. 88. 1Erkki LindroosMaakunnallisesti merkittävä

Jugend

20-luvun Klassismi

20-luvun klassismi / funktionalismi

Klassismi / funktionalismi. Laajennus V.I. Myyrinmaa 1956, H. Laitila 2004, 2008

Kaksikerroksinen varastorakennus. Muutoksia Reino Ahjopohja 1948.

Alun perin laatikkotehtaan johtajan asunto. Pihaa kiertää tiiliaita.

Funktionalismi

Funktionalismi

Funktionalismi

Kuuluu erottamattomana osanaKotkenon koulukokonaisuuteen.




srE SUOJELTAVAKSI ESITETYT RAKENNUKSET

1 Ruotsinsalmenkatu 6, VPK:n talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1889 Puu x 7.0 7. 10. 5.24 35 esit.P. O. NymanValtakunnallisesti merkittävä

2 Työmiehenkatu 9, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1889 Puu 9.P. O. NymanPaikallisesti merkittävä

3 Merikatu 3, Muistojen talo ent. asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1890-l loppu Puu 7.39 34 esit.


4 Meriniemi RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1898 - 1910 Puu x 16. 15. 116 31 esit.Th. Borchardt / B. BrunilaValtakunnallisesti merkittävä

5 Keskuskatu 33, Konserttitalo, ent. Työväentalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1907 Punatiili 29.0 29. 38. 67 30 esit.Eliel SaarinenMaakunnallisesti merkittävä

6 Kirkkokatu 15, Kotkan Lyseo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1905 Kivi x 30.0 30. 37. 11.90 43 esit.Nyström, Petrelius, PenttiläValtakunnallisesti merkittävä

7 Kaivokatu 18 / Kirkkokatu 20, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1907 Kivi 31.0 31. 43. 9.54 41 esit.K. Lindahl, V. ThomeMaakunnallisesti merkittävä

8 Keskuskatu. 19, Käräjäoikeus, ent. Suomen pankki RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1909 Kivi 33.0 33. 39. 9.49 32 esit.Gustaf NyströmMaakunnallisesti merkittävä

Vanha osa kansallisromanttista tyyliä

Jugend. Entinen Postitalo. Kaivokadun puoli muutettu / jatkettu Riihimäki, Illukka 1941

Jugend. Laajennus Vähäkallio, Välikangas 1947

Kertaustyylit. Useita muutoksia 1900-luku Brunila. Yhtenäinen useamman rakenuksen pihapiiri.

Jugend-tyylinen yhdistystalo. 1893 Vilho Penttilä, 1912 Akseli Toivonen

Jugend. Entinen työväentalo. Tuhoutui pahoin sodassa, Korjattiin 1948 - 1954.

Kertaustyylit

Kertaustyylit

9 Kirkkok. 11, Kaivok. 19, liike- ja asuinrakennus, Heiliön talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1909 - 1914 Kivi 38.0 38. 44. 9.51 42 esit.


10 Kotkankatu 13, Kotkan Lyseo, Globus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1911 Kivi x 39. 45. 11.81 45 esit.Essen, Kallio, IkäläinenValtakunnallisesti merkittävä

11 Mariankatu 18, Vapaakirkko Beetel RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1914 Puu 42.0 42. 28. 66Arthur GauffinMaakunnallisesti merkittävä

12 Vanha Vesitorni, Haukkavuori RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1914 Kivi 43.0 43. 46. 16.111 27 esit.Jussi PaatelaMaakunnallisesti merkittävä

13 Kirkkokatu 13, Vanhan paloaseman kiviosa RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1923 Kivi x 49. xM. EerikäinenPaikallisesti merkittävä

14 Kymenlaaksonkatu 23, Miljoonatalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1923 Puu / kivi 1. rJohn HalleenPaikallisesti merkittävä

15 Veturitallintie 1 ja 3, asuinrakennukset 2 kpl RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1920-luku Puu 29. 12.93


16 Kotkantie 1, Kotkan rautatieasema RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1925 Punatiili 47.0 47. 51. 12.92 47 esit.Thure HällströmMaakunnallisesti merkittävä

17 Keskuskatu 15, Kaupunginteatteri RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1927 Kivi 65.0 65. 57. 9.56 38 esit.Väinö VähäkallioMaakunnallisesti merkittävä

18 Keskusk. 23, asuin- ja liikerakennus Kotkanlinna RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1928 Kivi 50.0 50. 61. 9.50Väinö VähäkallioMaakunnallisesti merkittävä

20-luvun klassismi. Elokuvateatteri-interiööri 1930-luvulta.

20-luvun klassismi

Kuuluu rautatieaseman ympäristöön.

20-luvun klassismi. Talous- / asuinrakennus vanhan paloaseman tontilla.

Jugend. Alusta lähtien toiminut myös näkötornina ja kahvilana.

Jugend

Klassismi. Entinen suojeluskunnan talo. 1950 alkaen suuria muutoksia. Alkuperäisestä parhaiten säilynyt on erityisen merkittävä Keskuskadun julkisivu .

Jugend. Entinen kauppaopisto, entinen maakuntamuseo

Jugend

19 Puistotie 2 - 4, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1928 Kivi 2. rA.V. WillbergPaikallisesti merkittävä

20 Merikatu 1, Kauppiaitten leipomo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1929 Kivi 53.0 53. 67. 7.37 34 esit.Jalmari LankinenMaakunnallisesti merkittävä

21 Korkeavuorenkatu 20, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1926 Kivi 54.Elias PaalanenPaikallisesti merkittävä

22 Korkeavuorenkatu 22, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1926 Kivi 56. 55. 15.110Jussi ja Toivo PaatelaPaikallisesti merkittävä

23 Mariankatu 24, Pankkitalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1927 Kivi 63.A.W. WillbergPaikallisesti merkittävä

24 Ruotsinsalmenkatu 3, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1928 Kivi 59.0 59. 62. 6.33Armas LaitinenMaakunnallisesti merkittävä

25 Keskuskatu 13, Kinohallin talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1929 Kivi 60.0 60. 58. 9.55Kaarlo KönönenMaakunnallisesti merkittävä

26 Keskuskatu 28, Keskuskoulu RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1929 Kivi 61.0 61. 64. 72 29 esit.Kaarlo BorgMaakunnallisesti merkittävä

27 Keskuskatu 17, Kotkankeskus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1927 Punatiili 62.0 62. 60. 9.47 33 esit.Kaarlo KönönenMaakunnallisesti merkittävä

28 Keskusk. 30, kaupungin sairaalan merkittävimmät osat RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1922 Kivi 64.0 64. 47. 16.113K. Könönen, M. SchjerfbeckMaakunnallisesti merkittävä

20-luvun klassismi. Opettajien talo.

20-luvun klassismi. Tullimiesten talo.

20-luvun klassismi / Funktionalismi

20-luvun klassismi Könönen, Schjerfbeck 1922. Laajennus funktionalismia Jussi Paatela 1936 - 1938

20-luvun klassismi

20-luvun klassismi

20-luvun klassismi. Nykyisin osin kaupunginteatterin käytössä

20-luvun klassismi

Klassismi / Funktionalismi

29 Satamakatu 2, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1920-luku Punatiili 67.0 67. 52. 11.85


30 Kirkkokatu 10, Apteekkitalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1930-luku Kivi 72.


31 Kustaankatu 2, kaupungintalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1934 Kivi x 68.0 68. 70. 2.7 39 esit.Erkki HuttunenValtakunnallisesti merkittävä

32 Rautatienkatu 2, liikerakennus ent. SOK:n konttori RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1935 Kivi 70. 73. 12.95Erkki HuttunenPaikallisesti merkittävä

33 Gutzeitintie 12, Kauppiaitten leipomo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1937 Kivi 73.0 73. 75. 7.38 34 esit.A. HärkönenMaakunnallisesti merkittävä

34 Koulukatu 10, Hotelli Meritorni RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1937 Kivi 74.0 74. 77. 71K.J. AhlskogMaakunnallisesti merkittävä

35 Satamakatu 7, Ravintola Kairo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1937 PuuIivari PenttiläPaikallisesti merkittävä

36 Rauhankatu 4, Rauhanlinna RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1938 - 1940 Kivi 76.0 76. 81. 2.5Matti HämäläinenMaakunnallisesti merkittävä

37 Merikatu 2, Kotkan puistotalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1938 Kivi 77.0 77. 79. 7.36 34 esit.Jussi PaatelaMaakunnallisesti merkittävä

38 Vuorikatu 1, Oy Kotka Stevedoring RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1938 Kivi 78.0 78. 82. 1.1Bertel LiljequistMaakunnallisesti merkittävä

Funktionalismi

Funktionalismi

Funktionalismi

Funktionalismi

Funktionalismi

Funktionalistinen liikerakennus. Varasto-osan korotus 1959. Asemakaavoituksella tulee varmistaa rakennuksen liiketoimintaedellytykset suojelun rinnalla.

Funktionalismi. Sisätilojen mosaiikit Bruno Tuukkanen

20-luvun klassismi

Alkujaan kertaustyylit. Korotus ja uusi 1930-luvun ulkoasu K. Könönen 1930-luku

Puufunktionalismia. Satamaravintolana tärkeä osa satamahistoriaa. Laajennus 2002.

39 Opistokatu 6, 8, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1930 Kivi 83. 66. 73Kaarlo KönönenPaikallisesti merkittävä

40 Kotkankatu 16, Piispala, asuin- ja liikerakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1938 Kivi x 83.Veikko KallioValtakunnallisesti merkittävä

41 Kymenlaakosnkatu 28, Virkamiestalot 2 kpl RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1949 Kivi 7. rReino AhjopohjaPaikallisesti merkittävä

42 Puutarhakatu 23, Rakennusmestarientalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950 Kivi 9. rA.O. BengtsPaikallisesti merkittävä

43 Puistotie 6, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950 Kivi 10. rReino AhjopohjaPaikallisesti merkittävä

44 Puistotie 8, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950 Kivi 11. rE. TuompoPaikallisesti merkittävä

45 Puistotie 9 - 11, Kotkan maauimala RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950 Kivi 29. r xIlmari NiemeläinenPaikallisesti merkittävä

46 Kotkankatu 20, ent. Hankkijantalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 Kivi 12. rA.O. BengtsPaikallisesti merkittävä

47 Rautatienkatu 4, ent. Liiton leipomo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 Kivi 13. rA. LehtinenPaikallisesti merkittävä

48 Puutarhakatu 25, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 Kivi 15. rReino AhjopohjaPaikallisesti merkittävä

Klassismi

Funktionalistinen liikerakennus. Asemakaavoituksella tulee varmistaa rakennuksen liiketoimintaedellytykset suojelun rinnalla.

Funktionalistinen liikerakennus. Asemakaavoituksella tulee varmistaa rakennuksen liiketoimintaedellytykset suojelun rinnalla.

1950-luku, I. Niemeläinen. 1968 E. Teräsvirta ulkokatsomo. Samalla tontilla sijaitsee E. Teräsvirran uimahallirakennus 1970. Laajennus 1996.

Funtionalismin piirteet omaava kaupunkikerrostalo.

49 Merikatu 4, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 Punatiili 85.0 85. 89. 7.35 34 esit.A-O BengtsMaakunnallisesti merkittävä

50 Ruukiunk. 16, toimisto- ja huoltorakennus Ankkuri RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1951 Kivi 16. rReino AhjopohjaPaikallisesti merkittävä

51 Ruotsinsalmenkatu 4, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1952 Kivi 86.0 86. 90. 7.34 34 esit.A-O BegntsMaakunnallisesti merkittävä

52 Kymenlaaksonkatu 29, KOTEKO, oppilaitos RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1952 Kivi 89.0 89. 88. 28 esit.Elma ja Erik LindroosMaakunnallisesti merkittävä

Edustaa sodanjälkeistä ruotsalaisvaikutteista rakennuskautta.

Edustaa sodanjälkeistä ruotsalaisvaikutteista rakennuskautta.

Suuri koulukokonaisuus




s MERKITTÄVÄ RAKENNUS

1 Haukkavuorenk. 5, päiväkoti, entinen huvila No:1 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1905 Puu x 25. 19. 16.115Nyström, Petrelius, PenttiläValtakunnallisesti merkittävä

2 Papinkatu 6 RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKPPuu 36.0 36.


3 Hietasentie 3, Satulinna Hovinsaari RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1906 x 91.0 91.


4 Kotkantie 3, Kotkan puistotoimi, ent. asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1890 Puu 90.P.O. Nyman ?Paikallisesti merkittävä

5 Tammik. 3 ja 14 sekä Mäntyk. 10 - 22, Katariina RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1920-luku Puu x 65. Y17


6 Ruukinkatu 11, asuin- ja liikerakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1938 Kivi 4. rBertel LiljequistPaikallisesti merkittävä

7 Ruununmaankatu 5, liike- ja asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1939


8 Gutzeitintie 6,8, ja 10, Kotola I, II ja III RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1940-luku Kivi 85. - 87.H. Riihimäki / E. IllukkaPaikallisesti merkittävä

Kertaustyylit. Kahden rakennuksen kokonaisuus.

Jugend. Konttori, ent. tehtanjohtajan asunto. Merkittävä osa Hovinsaaren sellutehtaan RKY -aluetta.

Kotola I H. Riihimäki 1940-luku, Kotola II H. Riihimäki, E. Illukka 1946, Kotola III E. Illukka 1948. Kotola I ja II on rakennustaiteellinen kokonaisuus heikentynyt porrashuoneiden muutoksissa.

20-luvun asuinrakennuksia 7 kpl, 4 Tammikadun ja 3 Mäntykadun varrella.

Jugend. Huvila-alueen ainoa säilynyt rakennus. Alkuperäistä vain vähän jäljellä.

9 Siltatie 4, kaksi asuinrakennusta RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1944 - 1947 Kivi 5. rAntero PernajaPaikallisesti merkittävä

10 Satamakatu 15, VR:n asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1948 Kivi 6. rT. SauraPaikallisesti merkittävä

11 Koulukatu 1, asuinrakennus, Invaliditalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1950 Kivi 8. rReino AhjopohjaPaikallisesti merkittävä

12 Voimapaperitehdas RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1952 Punatiili x 88.0 88. 8.42Alvar AaltoValtakunnallisesti merkittävä

13 Kymenlaaksonkatu 7, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1953 Punatiili 17. rA.O. BengtsPaikallisesti merkittävä

14 Kymenlaaksonkatu 9, asuinrakenus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1953 Kivi 18. rA.O. BengtsPaikallisesti merkittävä

15 Puistotie 10, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1954 Kivi 19. rT. LindforsPaikallisesti merkittävä

16 Ruotsinsalmenkatu 2, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1956 Kivi Funtionalismin piirteet omaava 91. xA. O. BengtsPaikallisesti merkittävä

17 Keskuskatu 43, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1957 Kivi 20. rLauri HeinänenPaikallisesti merkittävä

18 Kirkkokatu 16, ent. SYP:n talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1962 Kivi 30. r Veikko MalmioPaikallisesti merkittävä

Alkuperäinen paperitehtaan konehalli pääosin peittynyt uudemmalla kerrostumalla.

Tyyppipiirustustalo

19 Keskuskatu 21, Hotelli Seurahuone, ent. STS:n talo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1964 Kivi / kuparipelti 23. r 9.57Kaija ja Heikki SirènPaikallisesti merkittävä


1965 Punatiili 24. rOsmo SipariPaikallisesti merkittävä

21 Puutarhakatu 22, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP


22 Puutarhakatu 24, asuinrakennus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP


23 Mariankatu 14, seurakuntakeskus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1968 Betoni 22. rReino Lammin-SoilaPaikallisesti merkittävä

24 Kotkankatu 10, ent. Osuuspankintalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1971 Punatiili 27. r 68Kaija ja Heikki SirènPaikallisesti merkittävä


1971 Punatiili 28. r 69Kaija ja Heikki SirènPaikallisesti merkittävä

26 Kirkkokatu 24, Kotkan Pääkirjasto RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1978 KiviL. Heinänen, M EnegrenPaikallisesti merkittävä

27 Keskuskatu 7, Yritystalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1988 KiviSiren ArkkitehditPaikallisesti merkittävä

28 Kirkkokatu 6, Valtion virastotalo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

1994 KiviK. LöfströmPaikallisesti merkittävä

29 Sapokankatu 2, Kotka Maretarium RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP

2002 Kivi xLaitila ArkkitehditPaikallisesti merkittävä

30 Tornatorintie 15, Suomen Puuvenekeskus RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP2008 Teräs / kuparipeltiIlmari LahdelmaPaikallisesti merkittävä

31 Tornatorintie 99, Merikeskus Vellamo RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP2008 Teräs / alumiini xIlmari LahdelmaPaikallisesti merkittävä

32 Veturitallintie 18, Veturitalli RKY 09 MK 08 KYM 92 OYK 96 INV 82 KKP1940 Punatiili 47.0 47.


sm KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET Museovirasto, www.kartta.museoverkko.fi, 2017

Tunnus Kohdenimi OBJECTID1 1000002079 Ruotsinsalmen tunnusmajakka 155432 1000007730 Kivisalmen siltalinnake 184803 1000007735 Kotkansaari, patteri n:o 1 184854 1000007773 Tykistön kasarmi 185205 1000007774 Kotkansaari, ruutikellari n:o 82 185216 1000007775 Kotkansaari, ruutikellari n:o 83 185227 1000007776 Kotkansaari Tiilikasarmi 507878 1000009827 Ruotsinsalmi, Ammuskellari 198569 1000022807 Katariinan kalliohakkaus 5078010 1000022808 Norssaari 2 5078111 1000025638 Katariina, Katariinan tieraunio 5628712 Katariina, ruutikellari

sm KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Alakohteet Museovirasto, www.kartta.museoverkko.fi, 2017

Tunnus Kohdenimi / alakohdenimi OBJECTID13 1000007773 Tykistön kasarmi / Ammuskellari 3179514 1000002081 Fort Elisabet / Ruutikellari n:o 85 3179615 1000002081 Fort Elisabet / Kasarmin kivijalka 31797

smA / SM KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Alueet Museovirasto, www.kartta.museoverkko.fi, 2017

Tunnus Kohdenimi OBJECTID1 1000018473 Ruotsinsalmen meritaistelualue 146752 1000007482 Ruotsinsalmen linnoituskaupunki 89883 1000007732 Kotkansaari, patteri n:o 3 1980644 1000002070 Kotkansaaren kenttäpatteri 1980655 1000007734 Patteri Katarina 1981066 1000007720 Pieni Varissaari, patteri n:o 5 1981087 1000002076 Redutti Kotka 1981118 1000022794 Katariinan kivilouhos 434459 1000006113 Varissaari 594210 1000006106 Mansikkalahti 594911 1000005935 Norssaari 595112 1000002081 Fort Elisabet 691213 1000002082 Fort Katarina 81478

kotkan keskustan rakennettu … linnoituskaupunki menetti sotilaallisen merkityksensä rajan...

Documents