Kotimaisen elokuvan menestys-

tarinajatkuu, jos…

AvAin on koko koti maista elokuva-alaa edustava yhteen-

liittymä. Mukana ovat alan keskeiset järjestöt: Dokumenttikilta, Elokuvakon takti, Käsikirjoittajien kilta,

Suomen elo kuvaajien yhdistys F.S.C, Suomen Elokuva- ja Videotyön tekijäin Liitto, Suomen Elokuvaohjaajaliitto,

Suomen Elokuva tuot tajien Keskusliitto, Suomen Filmi-kamari, Suomen Näytelmä kirjailijat ja Käsikirjoit tajat,

Suomen Näy t telijäliitto ja Teatteri- ja Mediatyöntekijät.

A vain pyrkii edistämään alan sisäistä keskustelua sekä nos­tamaan kotimaisen elokuvan sille kuuluvaan arvoasemaan. Elokuvatuotantojen työllis­tävä merkitys on suuri. Koti­mainen elokuva on myös tär­

keä osa kansallista kulttuuriperintöämme, se luo ja vahvistaa kansallista identiteettiämme. Koti­mainen elokuva menestyy Suomessa. Se voi myös kasvaa kansainväliseksi menestystarinaksi.

Vuonna 2012 kotimaisten elokuvien katsoja­määrä oli ennätykselliset 2,4 miljoonaa. Suoma­laisille tarinoille on kysyntää kaikissa katsoja­ryhmissä aikuisista lapsiin. Kotimainen elokuva on korkeatasoista kulttuuria, joka puhuttelee ja herättää keskustelua – onpa kyse fiktiosta, kuten Vuosaari, tai dokumenttielo kuvista, kuten Kova­sikajuttu. Suomalainen elo kuva on monipuoli­suudessaan korkeatasoista lastenanimaatioista (Niko 1 ja 2) draamaan (Aki Kaurismäki), doku­menttiin (Säilöttyjä unelmia) ja genre­elokuviin (Iron Sky).

Elokuva­ ja koko audiovisuaalinen ala on vientiorientoitunutta ja potentiaalia on runsaasti. Ala on merkittävä työllistäjä. Suorien taloudel­listen vaikutustensa lisäksi ala työllistää myös muiden toimialojen osaajia, vaikuttaa maabrän­diin ja lisää alueellista vetovoimaa jne.

Suomessa on noin 100 elokuvatuotantoyh­tiöitä ja niiden liikevaihto oli vuonna 2011 noin 51 miljoonaa euroa. Koko audiovisuaalinen ala koostuu noin 600 yrityksestä ja niiden liikevaih ­ to oli noin 220 miljoonaa euroa. av­ala työllisti 7 500 henkeä (sisältää Tv­kanavien työntekijät) vuonna 2011. av­ala ja elokuvatuotanto työllistä­vät projektikohtaisesti henkilöitä runsaasti myös muilta palvelualoilta. Elokuvatuotantojen laske­taan tuovan alueelle 2–4 kertaa tuotantobudjetin verran rahaa erilaisten budjetin ulkopuolisten palveluostojen kautta.

Hyvä laatu ei synny halvalla ja nopeasti

Laadukas eLokuvaTuoTanTo edellyttää ammat­timaista työtä ja koulutusta. Ala on työvoima­valtaista ja siksi kustannuksiltaan huomattavaa. Ala on myös teknisiä resursseja ja osaamista vaa­tivaa – ja siksi kustannuksiltaan huomattavaa.

Hyvä ja laadukas elokuva ei synny harrastus­toimintana, vaan ammattitaitoisten ihmisten luovana työpanoksena. Laadukas elokuvatuo­tanto on mahdollista vain riittävillä resursseilla.

Suomen elokuvasäätiön rahoitus on turvat­tava ja nostettava pohjoismaiselle tasolle. Myös elokuvakohtainen tuki on nostettava pohjois­maiselle tasolle ja maksimitukikatto (800 000 €) on tuotantotuesta poistettava, tai ainakin sitä on korotettava huomattavasti.

Hyvitysmaksukysymys tulee ratkaista ensi tilassa ja avekin rahoitus saattaa kestävälle pohjalle. Valtion elokuvataidetoimikunta on säilytettävä.

Kotimaista ohjelmaa kotimaisilta tv-kanavilta

kaikkien koTimaisTen tv­kanavien toimilupa­ehtoihin on kirjattava konkreettinen ohjelmistoa ja tuotantoa koskeva vähimmäisprosenttiosuus kotimaiselle näytelmäelokuvalle, dokumentti­elokuvalle ja tv­draamalle. Myös Yleisradion ohjelmaostobudjettiin on säädettävä vastaava prosenttiosuus suomen­ ja ruotsinkielisistä elo­kuvista ja tv­draamasta. Yle­veron on vakau tet­tava ja kasvatettava kotimaisten elokuvien en­nakko­ostoja. Lisäksi Yleisradion on tuotettava lasten­ ja nuorten draamaa vuosittain aikuisten draaman tasoisilla budjeteilla.

Tuotantokannustin saatava Suomeen

useaT maaT TarjoavaT elokuvatuotannoille eri­laisia tuotantokannustimia. Tuotantokannusti­met ovat nykyään tärkeimpiä tekijöitä, kun pääte­tään missä elokuva kuvataan, varsinkin jos kyse on hieman keskivertoa suuremmasta elokuvasta.

Kansainvälisen kilpailun mahdollistamiseksi on Suomeen luotava tuotantokannustin, jonka kautta tuotantoyhtiöille myönnetään palautuksia suhteessa Suomessa kulutettuun summaan.

Tarkoituksena on ylläpitää alan työllisyyttä koko maassa, kasvattaa osaamista, saada aineet­tomia oikeuksia, saada tuotannoista taloudellista hyötyä alueille ja vaikuttaa maakuvaan. Kannus­tinraha maksetaan yleensä jälkikäteen, kun tuo­tanto on toteutunut ja tuottanut rahaa alueelle.

Tekijänoikeuksien suojelua parannettava

Tekijänoikeuksien asema ja merkitys yhteis­kunnassa tulee voimistumaan. Tätä suuntausta on vahvistettava samalla, kun piratismin tor­juntaan myös satsataan. Laillisten jakelukana­vien toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Julkisesti tuettua ja maksutonta jatko- ja täydennyskoulutusta

eLokuva­ ja Tv­aLan ammatillista täydennys­koulutusta on kehitettävä ja lisättävä, jotta kotimainen elokuva­ala pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

Elokuva on taidemuoto joka on kaikkien saavu­tettavissa: elokuvateatterissa, tv:ssä, dvd:llä ja  verkossa. Katsojille on voitava tarjota tasokkaita ja kansainvälistä vertailua kestäviä kotimaisia elokuvia – se edellyttää, että tuotantoedellytykset ovat vähintään pohjoismaisella tasolla.

Helsingissä 13.3.2013Jukka asikainen, puheenjohtaja, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajataleksi Bardy, puheenjohtaja, Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto Joonas BergHäll, puheenjohtaja, DokumenttikiltaMikko Hänninen, puheenjohtaja, Suomen NäyttelijäliittoTero koisTinen, toimitusjohtaja, Suomen FilmikamarisTiina laakso, toiminnanjohtaja, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATUaku louHiMies, puheenjohtaja, Suomen Elokuvaohjaajaliittorauno ronkainen, puheenjohtaja, Suomen Elokuvaajien Yhdistys ry F.S.C.Marika Väisänen, puheenjohtaja, Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto

48

Norja

33

taNska

32

ruotsi

21

suomi

Keskimääräinen budjetti tanskalaisessa elokuvassa on 2,5 miljoonaa euroa, suomalaisessa 1,6 miljoonaa euroa.

Elokuvatuotannon tuki 2011 MiljoonAA eUroA

50

40

30

20

10