Konrad Zuse

Tietojenkäsittelytieteen historiaa

Teemu Hokkanen

15.2.2001

15.2.2001 Konrad Zuse 2

Johdanto

Konrad Zuse oli yksi tietokoneiden historian suurista nimistä

Tunnetaan nykyisin ensimmäisen täysin automatisoidun, ohjelma-ohjatun ja vapaasti ohjelmoitavan tietokoneen keksijänä

Saavutuksena myös maailman ensimmäinen ohjelmointikieli

15.2.2001 Konrad Zuse 3

Henkilöhistoriaa

Syntyi Berliinissä 22.6.1910

Perhe muutti Braunsbergiin 1912 isän työn perässä

Aloitti lyseon jo alle yhdeksänvuotiaana, mutta ei juuri välittänyt koulunkäynnistä

Piti piirtämisestä ja mekaanisista kokeiluista

Valmistui ylioppilaaksi 17-vuotiaana

15.2.2001 Konrad Zuse 4

Henkilöhistoriaa (2)

Aloitti yliopisto-opinnot Berliinin teknillisessä yliopistossa konerakennuksen linjalla

Keskittyi mieluummin harrastuksiinsa: näyttelemiseen, valokuvaukseen, mekaniikkaan ja erilaisiin kokeiluihin

Välivuosi opinnoissa ja aikomus ryhtyä mainosmaalariksi

15.2.2001 Konrad Zuse 5

Henkilöhistoriaa (3)

Palatessaan vaihtoi jälleen pääainetta, nyt maa- ja vesirakennustekniikaksi

Valmistui insinööriksi vuonna 1935

Työt Henchelin lentoyhtiössä ja pian ura tietokoneiden parissa

Sota ja 1. kutsu armeijan palvelukseen 1938

Toinen kutsu vuonna 1941

15.2.2001 Konrad Zuse 6

Henkilöhistoriaa (4)

Naimisiin 6.1.1945 Giselan kanssa - viisi lasta

Pakeni Berliinin pommituksia Alpeille 1945

Perusti Zuse KG nimisen yrityksen 1949, josta luopui vuonna 1964

Zuse kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1995

15.2.2001 Konrad Zuse 7

Elämäntyö tietokoneiden parissa

Kiinnostui koneista ”vahingossa” opiskeluidensa loppuvaiheessa

Teki pääosan tutkimuksestaan sodan eristämänä ja tietämättä muusta alan kehityksestä

”Aktiivinen aika” 1934-1969

15.2.2001 Konrad Zuse 8

Z1

Suunnitelmat Z1:n toteuttamisesta valmistuivat 1936

Valmisti koneen yhdessä ystäviensä kanssa vanhempiensa olohuoneeseen

Z1 valmistui 1938

Ei kuitenkaan koskaan toiminut luotettavasti

15.2.2001 Konrad Zuse 9

Z1 – teknisiä tietoja

Kellotaajuus 1 Hz

64:n 22 bittisen sanan mekaaninen muisti

Koostui n. 20 000 metallilevystä

Laskentanopeus n. 5 sek./kertolasku

Tarkoitettu alunperin koekäyttöön

15.2.2001 Konrad Zuse 10

Jälleenrakennettu Z1 Saksan teknillisessä museossa Berliinissä

15.2.2001 Konrad Zuse 11

Z2

Tarkoituksena kokeilla releiden toimivuutta

Valmistui 1939

Muistina Z1:stä tuttu mekaaninen ratkaisu

Aritmeettinen yksikkö releistä

15.2.2001 Konrad Zuse 12

Z2 – teknisiä tietoja

Kellotaajuus 3 Hz

Muisti kuusitoista 16 bittistä sanaa

Mekaaninen muisti, aritmeettinen yksikkö 200 relettä

Laskentanopeus n. 5 sek./kertolasku

15.2.2001 Konrad Zuse 13

Z3

Maailman ensimmäinen luotettava ja vapaasti ohjelmoitava tietokone

Valmistui 1941

”Ominaisuuksiltaan” lähes nykyaikaisten koneiden kaltainen

15.2.2001 Konrad Zuse 14

Z3 – teknisiä tietoja

Kellotaajuus 5-10 Hz

Muisti 1800 relettä, 64 sanaa á 22 bittiä

600:n releen aritmeettinen yksikkö

Laskentanopeus kertominen 3 sek, jako 3 sek, yhteenlasku 0,7 sek

15.2.2001 Konrad Zuse 15

S1 ja S2

Tilaustyönä Henchelin lentoyhtiölle

Kauko-ohjattavien pommien kehitykseen

S1 valmistui 1942 ja oli rakenteeltaan yksinkertainen sisältäen yhteensä 800 relettä

S1 toimi myöhemmin ratkaisuiltaan Z11:n esikuvana

15.2.2001 Konrad Zuse 16

S1 ja S2 (2)

S2 oli S1:n paranneltu versioSisälsi 600 relettäEnsimmäinen prosessinhallintaan käytetty tietokoneTarkoituksena käyttää lentävien pommien lento-ominaisuuksien automaattiseen mittaamiseenEi otettu koskaan käyttöön

15.2.2001 Konrad Zuse 17

Z4

1940 ajatus perustaa tietokoneita valmistava yritys (Zuse Apparatebau)

Z4 suunniteltiin yrityksen ensimmäisen valmistukseen tulevan koneen prototyypiksi

Käyttötarkoituksesta johtuen muistitekniikaksi valittiin mekaaninen muisti

15.2.2001 Konrad Zuse 18

Z4 (2)

Valmistuminen pitkittyi useiden vastoinkäymisten takia

1945 Zuse pakeni perheineen Z4 mukanaan Berliinin pommituksia

Perhe päätyi aluksi Hintersteinin kylään jossa Z4 kehitystyö oli mahdotonta

1947 muutto Hopferauhin jossa työ jatkui

15.2.2001 Konrad Zuse 19

Z4 (3)

1949 koneesta kiinnostui myös itävaltalainen professori

1950 Z4 siirrettiin Zürichiin ja otettiin tutkimuskäyttöön

15.2.2001 Konrad Zuse 20

Z4 – teknisiä tietoja

Kellotaajuus 30 Hz

Mekaaninen 64:n sanan muisti á 32 bittiä, alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä muistista 500 sanainen

2200 relettä aritmeettisessa yksikössä

Laskentanopeus n. 11 kertolaskua sekunnissa

15.2.2001 Konrad Zuse 21

Z4 1950

15.2.2001 Konrad Zuse 22

Plankalkül

Maailman ensimmäinen algoritminen ohjelmointikieliAlkuperäisenä tarkoituksena oli kehittää koneiden ohjelmointiaMääritelmät valmistuivat vuonna 1945/1946Ensimmäinen julkaisu aiheesta 1972Jäi lopulta muiden ohjelmointikielten jalkoihin

15.2.2001 Konrad Zuse 23

Zuse KG

Zuse perusti Saksan ensimmäisen tietokonealan yrityksen viiden työntekijänsä kanssa 1949

Ensimmäinen tehtävä oli saattaa Z4 toimintakuntoon Zürichin teknilliseen korkeakouluun

1950 Zuse KG myi ensimmäisen tilauskoneensa (Z5) Leitz Companylle

15.2.2001 Konrad Zuse 24

Zuse KG (2)

Saksan ja Euroopan vaikean tilanteen vuoksi Zuse teki aluksi kauppoja pääasiassa Yhdysvaltoihin

1954 valmistui Z11, joka sai suosiota etenkin optiikkateollisuudessa ja yliopistojen keskuudessa

1955 aloitettiin Z64 Graphomatin kehitystyö

15.2.2001 Konrad Zuse 25

Zuse KG (3)

Zuse KG:n ensimmäinen elektroninen tietokone oli Z22 ja valmistui 1958

Samalla ensimmäinen Zusen valmistama muistiin tallennettua ohjelmaa käyttävä kone

Z22R valmistui 1960 ja oli ensimmäinen ferriittirengasmuistia käyttävä tietokone

15.2.2001 Konrad Zuse 26

Zuse KG (4)

Z23 sisälsi transistoritekniikkaa ja korvasi Z22:n 1961/1962Muita malleja olivat Z25, Z31, Z43Taloudelliset vaikeudet alkoivat 19611964 Rheinstahl niminen metallialan yritys osti Zuse KG:n ja myi sen 1965 BBC:lle1967 Siemens AG osti yrityksen ja 1969 Zuse KG:n logosta luovuttiin lopullisesti

15.2.2001 Konrad Zuse 27

Zuse KG (5)

Konrad Zuse lähti yrityksestä lopullisesti 1969

Vuosien 1949 ja 1969 välisenä aikana Zuse KG myi yli 250 konetta arvoltaan yli 100 milj. DM

15.2.2001 Konrad Zuse 28

Konrad Zuse vuoden -64 jälkeen

Toimi aluksi Zuse KG:ssä konsulttina

Keskittyi elämänkertansa kirjoittamiseen

Julkaisi plankalkülin määritelmän 1972 sekä kaksi ohjelmointiaiheista kirjaa

Ryhtyi jälleen maalaamaan

Maalannut uransa aikana joitakin satoja maalauksia

15.2.2001 Konrad Zuse 29

Konrad Zuse vuoden -64 jälkeen (2)

Muutamia kymmeniä taidenäyttelyitä

15.2.2001 Konrad Zuse 30

Konrad Zuse vuoden -64 jälkeen (3)

1992 käynnisti viimeisen projektinsa, Helix-torninKoneellisesti korkeutta muuttava torni joka tuottaa sähköä huipulla olevan generaattorin avullaMekaniikan taidonnäyte joka ei todennäköisesti koskaan tule toimimaanEi koskaan saanut päätökseen

15.2.2001 Konrad Zuse 31

Kunnianimityksiä

Honorary Degrees; Dr.-Ing.E.h., T.U. Berlin-Charlottenburg, 1956; Dr.rer.nat.h.c., University of Hamburg, 1979; Dr.rer.nat.h.c, T.U. Dresden, 1981; Dr.techn.h.c., Universitait Reykjavik, Iceland, 1986; Dr.rer.nat.h.c., University of Dortmund, 1991; Dr.h.c.sc.techn., ETH Eidgenossische Technische Hochschule, Zurich, 1991; Dr.-Ing.E.h., Hochschule f. Architektur und Ballwesen, Weimar, 1991; Dottore ad honorem in Matematica, University of Siena, Italy, 1992; Inländische Auszeichnungen/Ehrungen: Werner-von-Siemens-Ring, Stiftung Werner-von- Siemens-Ring, 1964; Dieselmedaille in Gold, DEV Deutscher Erfinder- Verband/Nurnberg, 1969; Grosses Verdienstkreuz des Verdienstordens der Bundesrepublik Deutschland, 1972,, mit Stern, 1985); Ehrenmitglied der Deutschen Akademie der Naturforscher LEOPOLDINA, Halle/Saale, 1972; Aachener und Munchener Preis, Carl-Arthur-Pastor- Stiftung, Kuratorium der Aachener und Munchener Versicherungs AG, 1980; Ehrenplakette der Stadt Bad Hersfeld, 1980; Konrad-Zuse-Medaille, ZDB/Zentralverband des Deut- schen Baugewerbes) 1983 Bernhard-Weiss-Plakette, VDMA/Verband Deutscher Maschinen- und Anlagenbau e.V./Dusseldorf, 1981; Bayerischer Maximiliansorden, Bayerischer Ministerprasident, 1984; Goldener Ehrenring, Deutsches Museum/Munchen, 1984; Cothenius-Medaille, LEOPOLDINA, Deutsche Akade- mie der Naturforscher/Halle - Saale, 1985 ; Ernst-Reuter-Plakette, Senat Berlin, 1985; VDE-Ehrenring, Verband Deutscher Elektrotechniker e.V./Dusseldorf, 1986; Philip-Morris-Ehrenpreis, Philip Morris GmbH/DABEI, 1987; Wilhelm-Leuschner-Medaille, Hessischer Ministerprasident, 1987; Ehrenmitglied: Deutsche Akademie der Naturforscher LEopollDINA, Halle/Saale, 1972; Akademischer Verein Motiv, 1982; Verein des Schleswig-Holsteinisches Museums fur Rechen- und Schreibtechnik e.V., Altzenholz, heute: MICOM, 1983; Gesellschaft fur Informatik e.V./GI 1986 Verein islandischer Ingenieure, Reykjavik/Island, 1985; Deutsches Museum, Munchen, 1990; Vereinigung der Freunde und Förderer der Ingenieur- schule an der Fachhochschule Schmalkalden e.V., 1992; Ehrenburaerrecht: Ehrenburgerrecht der Stadt Hunfeld, 1975; Namensqebunq: Konrad-Zuse-Strasse, in Bad Hersfeld/Hessen, 1972; Konrad-Zuse-Schule, in Hünfeld/Hessen, 1978; Konrad-Zuse-Medaille, ZDB Zentralverband des Deutschen Baugewerbes und GI/Gesellschaft f. lnformatik e.V., 1981; Konrad-Zuse-Zentrum für Informationstechnik Berlin/ZIB, in Berlin, 1984; Konrad-Zuse-Zertifikat, Freundeskreis der Berufl. Schulen e.V./Bad Hersfeld, 1985; Zuse-Raum, Berufliche Schulen/Bad Hersfeld, 1985; Konrad-Zuse-Gesellschaft, Grundung am 6. 9. 88 in Hünfeld, 1988; Konrad-Zuse-Haus, Fa. PDS Programm + Software GmbH, Rotenburg/Wumme, 1989; Konrad-Zuse-Programm, Förderung v. Gastdozenten ausländischer Hochschullehrer - DAAD/Deutscher Aka-demischer Austauschdienst, Bonn, 1991; Konrad-Zuse-Zimmer, Schelztor-Gymnasium, Esslingen, 1991; Zusestrasse, in 0-Hoyerswerda, 1991.

15.2.2001 Konrad Zuse 32

Yhteenveto

Taiteilijaluonne jolla riitti ideoitaLaaja-alainen edelläkävijä tietojenkäsittelyssä