kokemuksia yhteismetsistä

20
1 Kokemuksia yhteismetsistä Tomiva metsä-tiedotuspäivä Ylivieska 20.1.2011 Eljas Heikkinen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

Upload: sasha

Post on 14-Jan-2016

59 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Kokemuksia yhteismetsistä. Tomiva metsä-tiedotuspäivä Ylivieska 20.1.2011 Eljas Heikkinen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa. Taustaa. Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Kokemuksia yhteismetsistä

1

Kokemuksia yhteismetsistä

Tomiva metsä-tiedotuspäivä Ylivieska 20.1.2011

Eljas HeikkinenMetsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

Page 2: Kokemuksia yhteismetsistä

2

Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla perikuntien ja

yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta Metsänomistuksen pirstoutuminen

– Metsätilat jaetaan perinnönjakojen yhteydessä yhä pienempiin osiin

Edellytykset kannattavan metsätalouden harjoittamiseen heikkenevät

Taustaa

Page 3: Kokemuksia yhteismetsistä

3

Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja Yksin tai puolison kanssa

– Yksityismetsänomistuksen perusta– Päätöksenteko helppoa

Yhtymä– Jakosopimus– Päätökset tehtävä yksimielisesti– Hyvä, jos tehty yhteishallintasopimus (menettelytavat,

valtuutukset ym.)– Perinnönjako

Perikunta (jakamaton kuolinpesä)– Päätökset tehtävä yksimielisesti– Voidaan tehdä yhteishallintosopimus– Väliaikainen, jossain vaiheessa perinnönjako

Page 4: Kokemuksia yhteismetsistä

4

Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja jatk.

Yhteismetsä– Kestävä metsätalous (metsäsuunnitelma), tasaiset tulot– Hallinto (muistuttaa taloyhtiön hallintoa)– Luonteeltaan pysyvä

Osakeyhtiö– Verotus, kemera-tuet vain jos harjoittaa vain maa- ja

metsätaloutta – Hallinto, kirjanpito– Luonteeltaan pysyvä

Säätiö, osuuskunta– Kuten osakeyhtiö

Page 5: Kokemuksia yhteismetsistä

Yksityismetsänomistus Suomessayli 5 ha:n metsätilat

5

Metsänomistus-muoto

Osuus yksityismetsien pinta-alasta %

Osuus metsätilojen määrästä %

Yksin tai puolison kanssa

72 76

Yhtymä 14 12

Kuolinpesä 11 11

Yhteismetsä 3 0,02

Säätiö ym. 0,5 0,09

Page 6: Kokemuksia yhteismetsistä

6

Mikä on yhteismetsä?

Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.

Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista

Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Yhteismetsiä 184 kpl, 537 000 ha

Page 7: Kokemuksia yhteismetsistä

Yhteismetsän periaate

7

RN:o 12:6Tilan arvo 56 000 €

RN:o 2:9Tilan arvo 93 000 €

 

RN:o 22:45Tilan arvo 79 000 €

Metsälän yhteismetsä RN:o 874-2:1

Yhteismetsän arvo yhteensä 228 000 €

Yhteismetsän osakaskiinteistöt

Haamutila RN:o 2:940,8 % yhteismetsän osuuksista

Haamutila RN:o 12:624,6 % yhteismetsän osuuksista

 Haamutila RN:o 22:4534,6% yhteismetsän osuuksista

Omistaja/t(yhteismetsän osakkaat)

Omistaja/t(yhteismetsän osakkaat)

Omistaja/t(yhteismetsän osakkaat)

Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään

Page 8: Kokemuksia yhteismetsistä

Eri tyyppisiä yhteismetsiä ”Perinteinen” yhteismetsä

– Perustettu lähinnä asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v. 2003 (135 kpl)

Suvun yhteismetsä– Perheen tai suvun metsistä perustetaan

yhteismetsä– V. 2003 jälkeen muodostettu 53 kpl, vireillä yli 30,

useita neuvotteluvaiheessa Sijoittajien yhteismetsä

– Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän

– Perustettu 3 kpl, useita tulossa8

Page 9: Kokemuksia yhteismetsistä

Eri tyyppisiä yhteismetsiä Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä

– Esimerkiksi kunnan metsät yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia

– Yksi muodostamistoimituksessa, useita neuvotteluvaiheessa

Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä– Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan

perustaa yhteismetsän

9

Page 10: Kokemuksia yhteismetsistä

Yhteismetsien muodostamistilanne

10

Lähde: Maanmittauslaitos

Page 11: Kokemuksia yhteismetsistä

11

Suvun yhteismetsä

Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa.

Yhteismetsässä erimielisyydet voidaan ratkaista äänestämällä, toisin kuin kuolinpesässä tai yhtymässä.

Suvun metsänomistuksesta muodostuu pysyvää ja vakaata.

Pinta-alaa pitäisi olla riittävästi, jotta järjestely olisi taloudellisesti perusteltavissa.

Page 12: Kokemuksia yhteismetsistä

12

Yhteismetsän vahvuudet

Alhaisempi tuloverotus (26 % vs. 28 %) Tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta

myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset

Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoama

virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Yhteismetsäosuuksien perinnönjako helppoa

Page 13: Kokemuksia yhteismetsistä

13

Yhteismetsän heikkoudet

Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset ja hallintomallin

haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei

erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön,

hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset

Page 14: Kokemuksia yhteismetsistä

14

Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli

ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa

Normaali pääomatuloverotus 26 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät) Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila

johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta

Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

Page 15: Kokemuksia yhteismetsistä

15

Hallintomalli

Keskeiset säädökset ja asiakirjat:– Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007)

– Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995

– Ohjesääntö

– Metsäsuunnitelma Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Kaksi tilintarkastajaa, toisen valitsee metsäkeskus Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä

Page 16: Kokemuksia yhteismetsistä

16

Yhteismetsän perustamisen vaiheet

1. Alustavat neuvottelut

4. Yhteismetsän muodostamistoimitus

2. Perustamissopimus

3. Yhteismetsän muodostamistoimituksenhakeminen

Page 17: Kokemuksia yhteismetsistä

17

Yhteismetsän perustamisen vaiheet

7. Ohjesäännön vahvistaminen ja merkintä yhteismetsärekisteriin

6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous

5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin

8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen

Page 18: Kokemuksia yhteismetsistä

18

Yhteismetsään liittyminenyhteismetsäosuuksia vastaan

Tilusten luovuttaja saa tiluksia (tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään

1. Sopimus kiinteistön alueen liittämisestä yhteismetsään

2. Mahd. yhteismetsän osakaskunnan kokous

3. Kiinteistötoimituksen hakeminen

4. Kiinteistötoimitus

Page 19: Kokemuksia yhteismetsistä

19

Johtopäätöksiä

Eri selvitysten mukaan 10-30 % metsänomistajista kiinnostuneita yhteismetsistä (P-P:lla 3000-9000 m-om.)

Yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen iso askel metsänomistajalle

Suuri haaste neuvonnalle. Kiinnostus suvun yhteismetsiin

– Julkisyhteisövetoiset ja sijoittajien yhteismetsät tulossa

Page 20: Kokemuksia yhteismetsistä

20

Johtopäätöksiä jatk.

Tarvitaan– Tutkimus yhteismetsien kannattavuudesta– Yhteismetsän verotusopas– Opas ja mallit uusille yhteismetsille hallinnosta:

kokousasiat, kirjanpito, toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus ym.

– Selkeät mallit yhteismetsään liittyvän tilan osuuden määrittämiseksi

– Ohjeistus organisaatioille kuinka prosessi viedään läpi asiakkaan kannalta