kokemÄenjoki ja itÄmeri esitelmÄ...
TRANSCRIPT
KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ 28.09.2013
Limnologi Reijo Oravainen
www.kvvy.fi
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)• Perustettu 1961
• Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet
• Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa
• Työntekijöitä 70
• Lähes 120 jäsentä
• Jäseninä kunnat, teollisuus ja muut toimijat
• Jäsenmaksut 3 % kokonaistuloista
• Liikevaihto n. 4,9 milj.€ (2012)
Vesilaboratorio
• Monipuolista vesikemiaa ja mikrobiologiaa
• Vesitutkimukset- Vesistöt- Talousvedet- Vesilaitokset- Uimarannat ja - Uima-altaat- Jätevedet ja lietteet- Prosessivedet
• Valvontasuunnitelmat
• Näytteenottopalvelut
Elintarvikelaboratorio
• Elintarvikemikrobiologia
• Elintarvikekemia
• Omavalvontanäytteet
• Viranomaisvalvontanäytteet
• Alkutuotannon tutkimukset
• Näytteenottopalvelut
• Omavalvontasuunnitelmat
• Omavalvontakoulutusta
Laboratoriopalveluitamme
• Jätetutkimukset– Kaatopaikka- ja
hyötykäyttökelpoisuus
• Asumisterveystutkimukset– Sisäilmatutkimukset
• Maa- ja sedimenttinäytteet– mm. haitta-aineetutkimukset
• Tulokset ”online”-palveluna
• Monipuoliset raportointimahdollisuudet
Vesistötutkimukset• Kunnostussuunnitelmat ja
kunnostukset• Vesikasvikartoitukset ja
levätutkimukset• Sedimenttitutkimukset
- Haitalliset aineet- Paleolimnologiset tutkimukset
• Pohjaeläintutkimukset- Lajisto- ja tiheys- Epämuodostumat
• Ympäristölupahakemukset• Selvitykset ja raportoinnit
Jätevesipalvelut
• Kuormitustarkkailut • Näytteenotto• Jätevesien
analysointipalvelut • Ympäristölupahakemukset• Lietelausunnot • Puhdistamoiden
hoidon ohjaus • Haja-asutuksen
jätevesineuvonta• Koulutukset
Kalatutkimukset
• Koekalastukset ja koeravustukset, saaliskirjanpitoaineistot
• Kalojen kasvu ja ikärakenne pyyntinäytteistä
• Kalastustiedustelut
• Pyydysten likaantuminen havaskokein
• Kalojen käyttökelpoisuus– Haitta-aineet– Makutestit
Näytteenottopalvelut
• Vesinäytteenotto– Jätevedet– Vesistö– Pohjavesi– Verkostovesi– Uimavedet
• Pohjaeläimet
• Sedimentti
• Likaantunut maaperä
• Asumisterveys (mm. sisäilma)
• Omavalvonta (elintarvikkeet)
• Biologiset näytteet
Palvelut poikkeustilanteissa
• Poikkeustilanteiden palvelut tarpeen mukaan
• Näytteenottopalvelut
• Laboratoriopalvelut
• Kenttämittaukset
• Konsultaatiot
• Vaikutusaluearvioinnit
• Pikamenetelmiä käyttöön (esim. vesimikrobiologiaan)
Palveluja kehitetään
• Palveluja kehitetään aktiivisesti
• Hyvä yhteistyöverkosto, laajat palvelumahdollisuudet
• Asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden
• Palveluista saadun palautteen perusteella
• Antakaa tietoa palvelutarpeistanne sekä palautetta palveluistamme!
– www.kvvy.fi
Kokemäenjoki
• Kokemäenjoki 231 m3/s
• 7% Suomen valumista
• 5. suurin jokivesistömme
• 20 milj.m3/d = 7.300 milj.m3/a
• Selkämerellinen 630 vuodessa
• Pihlavanlahdellinen 5 vrk
ITÄMERI/SELKÄMERI
• Pinta-ala 370.000 km2
• Tilavuus 21.000 km3
• syvyys max 450 m
• valuma 450 km3/a
• 2 % tilavuudesta
• 66.660 km2 18%
• 4.600 km3 22%
• syvyys max 249 m
• suolaisuus 6 %o
• valuma Suomesta
• 100 km3 3.200 m3/s
Nuori limnologi taivastelemassa veden laatua
Metsäteollisuus oli merkittävin BHK-kuormittaja. Enää jäljellä vain 1% orgaanisesta kuormituksesta.
0,000
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
300,000
350,000
19
72
19
74
19
76
19
78
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE
BHK-KUORMITUS 1972-2011
T/D
MUU TEOLL
TAAJAMAT
METSÄTEOLL
Fosforikuormituksen pääpaino oli asutuksen jätevesissä. Fosforikuormitus vähentynyt yli 90 %. Puhdistustehot nykyisin 95 %.
0,0
200,0
400,0
600,0
800,0
1000,0
1200,0
1400,0
1600,0
1800,0
19
72
19
74
19
76
19
78
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE
FOSFORIKUORMITUS 1972-2011
KG/D
MUU TEOLL
TAAJAMAT
METSÄTEOLL
Typpikuormitus polkenut paikallaan. Hyvä niin…
0,0
1000,0
2000,0
3000,0
4000,0
5000,0
6000,0
7000,0
8000,0
9000,0
19
72
19
74
19
76
19
78
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE
TYPPIKUORMITUS 1972-2011
KG/D MUU TEOLL
TAAJAMAT
METSÄTEOLL
Happitilanne korjaantunut monin paikoin radikaalisti. Tässä yhtenä esimerkkinä Vilppulankoski, jossa polskivat nykyisin lohet.
0
5
10
15
20
25
30
35
0
2
4
6
8
10
12
14
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
t/dHappi mg/l
BHK T/D
maalis
elo
Näsijärven alusveden happitilanne loppukesällä vesistöalueen parhaimpia.
0
2
4
6
8
10
12
1967
1969
1971
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
mg O2/l Aitolahden edustan (NP4) happipitoisuus loppukesällä
1 m 10 m 20 m p -1 m
Jäteliemi on poissa ja vesi on karuuntunut. Näsijärvestä on tullut Päijänteen veroinen raakavesilähde.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
mg O2/l Aitolahden edustan (NP4) CODMn-arvot lopputalvella
1 m
20 m
30 m
p -1 m
Myös Kokemäenjoen happitilanne on nykyisin hyvä.
0
35
70
105
140
175
210
245
280
315
350
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
KOKEMÄENJOEN YHTEISTARKKAILUBHK-KUORMITUS T/D JA HAPPIKYLLÄSTYSASTE YLÄJUOKSULLA
BHK
MAALIS
ELO
Fosforipitoisuus säätelee yksiselitteisesti järvien rehevyyttä
• Kun fosforipitoisuus on alle 20 µg/l järvi ei ole enää rehevä
• Pitoisuudella alle 10 µg/l se on jo karu
• Yhtään karua järveä, jossa fosforipitoisuus olisi yli 50 µg/l en ole tavannut
• Sen sijaan sellaisia karuja järviä olen nähnyt useita, joissa typpipitoisuus on yli 5000 µg/l
• Kaikki on kiinni fosforista
Rehevyys on vähentynyt voimakkaasti pistekuormitetuilla alueilla mm. Tampereen Pyhäjärvessä.
0
30
60
90
120
150
180
210
240
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
kg P/dµg P/l PYHÄJÄRVI, LEHTISAARI NP8 Fosforikuormitus ja fosforipitoisuus päällysvedessä 1965-2010
kok.P
MAALISKUU
ELOKUU
Kokemäenjoen fosforipitoisuus on laskenut jopa 40 µg/l. Kun tämä kerrotaan joen keskivirtaamalla (230 m3/s) saadaan ainevirtaaman vähenemäksi 800 kg/d. Kyseessä ei ole mikään pieni muutos, jos huomioidaan, että nykyinen pistekuorma on koko vesistöalueella vain 100 kg/d.
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
kg/dµg/lKOKEMÄENJOEN YHTEISTARKKAILU
FOSFORIKUORMITUS KG/D JA FOSFORIPITOISUUS YLÄJUOKSULLA
FOSFORI
MAALIS
ELO
Typpikuormitus polkenut paikalla. Hyvä niin…
0,0
1000,0
2000,0
3000,0
4000,0
5000,0
6000,0
7000,0
8000,0
9000,0
19
72
19
74
19
76
19
78
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE
TYPPIKUORMITUS 1972-2011
KG/D MUU TEOLL
TAAJAMAT
METSÄTEOLL
Typpikuormitus on pysynyt koko lailla samalla tasolla.
Typpi ei ole samalla lailla minimiravinne kuin fosfori. Jos vedessä ei ole fosforia, typpi ei yksinään pysty levää tuottamaan. Mutta ilman typpeäkin levää muodostuu, jos fosforipitoisuus on koholla. Seurauksena ovat sinilevien massaesiintymät, koska sinilevillä on kyky sitoa kaasumaista veteen liuennutta typpeä, ja sitähän riittää…
Typen vähäisestä merkityksestä rehevyyden lisääjänä on useita käytännön esimerkkejä. Kyllä näihin pitäisi uskoa eikä lueskella vain EU-määräyksiä typen haitallisuudesta ja vaatia sillä perusteella typen poistoa.
Olen laatinut lupahakemuksiin useita typpeä käsitteleviä kannanottoja korostaen typenpoiston vähäistä merkitystä verrattuna mm. hajakuormaan.
Tampereen Pyhäjärven typpipitoisuus on koko ajan lisääntynyt. Fosfori on
vastaavasti vähentynyt selvästi. Miten on käynyt rehevyyden?
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
198
1
198
2
198
3
198
4
198
5
198
6
198
7
198
8
198
9
199
0
199
1
199
2
199
3
199
4
199
5
199
6
199
7
199
8
199
9
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
201
0
µg N/lTampereen Pyhäjärv i, Lehtisaari NP8
Typpipitoisuudet loppukesällä
1 m
10 m
15 m
20 m
p -1 m
Tampereen Pyhäjärven rehevyys on laskenut huomattavasti typpikuorman
lisääntymisestä huolimatta. Fosfori siis säätelee rehevyyttä eikä typpi. Kulo-
Rautavedellä rehevyys on nousussa !
0
5
10
15
20
25
Näsijärvi NP3 Näsijärvi NP4 Pyhäjärvi NP8 Pyhäjärvi NP10 Kulovesi NP14 Rautavesi NP19
µg/lTAMPEREEN SEUDUN YHTEISTARKKAILU
Keskimääräiset klorofyllipitoisuudet vuosina 1977-2010
1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
Hajakuormitus on se joka vielä jyllää
Kuormitushuiput hurjia
Esimerkiksi syksyllä 2012, jolloin virtaamat kohosivat tulvalukemiin, Kokemäenjoessa virtasi vettä 600 m3/s, kun keskivirtaama on 230 m3/s. Syyskuussa virtaama oli vielä 150 m3/s. Kokemäenjoessa, johon Loimijoki laskee, fosforipitoisuus oli jopa 180 µg/l ja typpipitoisuus 2400 µg/l. Edellissyksyn vastaavat pitoisuudet olivat 53 µg/l ja 1500 µg/l. Kokemäenjoki purki Selkämereen fosforia 9300 kg ja typpeä 124 000 kg vuorokaudessa. Fosforia kulkeutui mereen neljässä päivässä saman verran kuin kaikilta puhdistamoilta koko vuonna. Liuenneen fosforin osuus oli 30 % kokonaisfosforista, joten sitäkin valui mereen 3 100 kg/d (pistekuorma 100 kgP/d). Typpeä meni koko vuoden pistekuorman verran 20 päivässä (typpikuorma 6000 kgN/d).
Tulevaisuuden haasteet
• Ylivoimaisesti suurin haaste on tulevaisuudessa hajakuormitus ja vähentäminen
• Pistekuormitus on mielestäni jo hoidettu
• Kuormituksen vaikutuksia raportoidessa olen todennut, että enää vaihtelee lähinnä säätila
• Säätila määrää nykyään pääosin happitilanteen ja ravinnetason vaihtelut
• Pistekuormitus on enää pieni nyanssi
Talvivalumat kasvussa, samoin hajakuormitus
Tampereen seudun vedenlaatu 1970-luvun alussa
Aitolahti
© Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11
TAMPERE
Pyhäjärvi
5 km
Näsijärvi
Lielahti
NOKIANokianvirta
Tampereen seudun vedenlaatu vuonna 2010
Aitolahti
© Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11
TAMPERE
Pyhäjärvi
5 km
Näsijärvi
Lielahti
NOKIANokianvirta
Hajakuormaa
Vanajanselkä oksensi kesällä 1976 vanhat lipeät
Siirryn vähitellen vapaa-ajan kalastajaksi• Tällaisia saaliita on Nippon verkoilla odotettavissa ?