kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista

Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista

Marja-Leena Perälä

LASTEN HYVINVOINTI SUOMESSA I. Jatkuuko lasten hyvinvoinnin menestystarina? –konferenssi

28.-29.3. Helsinki

6.2014

28.3.2017 Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista / Marja-Leena Perälä 1

Esityksen sisältö

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamisen kokonaisuus

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamisesta

• Kunta – maakunta palvelujen yhteensovittaminen

• Esimerkki: palveluja yhteensovittava johtaminen

• Kohti kokonaisuuden johtamista



Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamisen kokonaisuus

Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista / Marja-Leena Perälä 4

Päivähoito Esiopetus

Varhaiskasvatuksen ympäristöt Alaluokat

Perusopetus

Yläluokat

Lukio / ammatillinen

koulutus

Äitiys- ja lastenneuvola

Opiskeluhuollon psykologi

Suun terveydenhuolto

Varhainen ja erityi-nen tuki varhais-kasvatuksessa

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa

Kasvatus- ja perheneuvola

Nuorisotyö

Kotipalvelu tms.

Ehkäisevä päihdetyö

Toimeentulotuki

Lastensuojelu

Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutus

Järjestötoiminta (kerhot)

Aamu-/iltapäivä- toiminta

Avoin varhaiskasvatus

Lasten ja nuorten lomatoiminta

Vertaistoiminta

Kotiapu, siivousapu ym.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut

Siir

tym

ä

Siir

tym

ä

Siir

tym

ä

Siir

tym

ä

Työ- ja elinkeino-

toimiston palvelut

Siir

tym

ä

Erityiset opetusjärjestelyt lukiossa, erityisopetus ja erityiset opetus-järjestelyt ammatillisessa koulutuksessa

Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluhuollon kuraattori / vastaava kuraattori

Terveyskeskuksen psykologi

Terveyskeskuksen vastaanotto

Perhetyö

Lasten ja perheiden palvelujen moninaisuus

(Lähde: Perälä , Halme ym. 2012)

Koti Opiskelu

Työelämä

Siir

tym

ä

28.3.2017

Asiakkaan tarpeisiin perustuva sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen on keskeinen keino

• Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja järjestää ne kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

• Yhdistää eri sote-ammattilaisten osaamista, palveluita ja toimenpiteitä joustavasti.

– Asiakkaan tarpeita arvioidaan kokonaisuutena ja tieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.

– Ihmiset siirtyvät joustavasti asiantuntijalta toiselle, saadaan kokonaiskuva, vältytään päällekkäisiltä toimenpiteiltä ja jonottamiselta.

– Asiakas saa vaikuttavia ja oikea-aikaisia palveluja

– Lisäksi palvelut ovat tehokkaasti ja taloudellisesti järjestettyjä


http://alueuudistus.fi/integraatio

Yhteensovittavalla johtamisella tavoitellaan

Hyvinvointi ja terveyserojen kasvun taittumista

• Tuen ja palvelujen oikea-aikaisuus, huolten tunnistaminen varhain ja niihin puuttuminen painottaa edistävää ja ehkäisevää työorientaatiota

• Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavien menetelmien käytön valtavirtaistaminen ja tuen ja palveluiden osuvuutta tarpeisiin

Saavilla olevien voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä

• alueen voimavaroja yhdistetään ja sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin

Palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja laatua

Soten ja kuntien (ml. muut kumppanit) kykyä toimia proaktivisesti uudistaa toimintaansa aktiivisesti

Yhteensovittava johtaminen luo edellytyksiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi


Yhteensovittava johtamisella tarkoitetaan

Kaikkia niitä toimia, joilla eri tehtävissä toimivat johtajat edistävät em. tavoitteita

– Johtajat voivat edustaa palvelujen järjestäjää (kansallisen taso, sote, kunta) ja tuottajaa (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) sekä ammattilaisia.

– Yhteensovittava johtaminen koskettaa kaikkia eri tehtävissä ja organisaatioissa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja palveluja tuottavia tahoja.

– Keskeistä on yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen, keinot tavoitteiden saavuttamiseen voivat vaihdella


• Valtakunnallinen taso

• Maakunta / kunta

• Organisaatio, toimintayksikkö

• Lapsi, nuori ja/tai perhe


Ohjaus ja johtaminen varmistavat

yhdenvertaisuuden edellytykset

ryhmätasolla: • Voimavarat, järjestäminen

• Yhtenäiset toimintatavat ja -prosessit

(palvelujen ja organisaatioiden raja-

/yhdyspinnoilla)

Kaikille lapsille, nuorille ja perheille turvataan palvelujen yhdenvertainen saavutettavuus ja laatu

Ammattilainen sovittaa tuen ja

palvelut yksilölliseksi

kokonaisuudeksi


Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden

johtamisesta

Varmistettu • Palvelujen

yhdenvertainen saavutettavuus ja korkea laatu

• osallisuus • huolenpito ja

turvallisuus

Palvelut sovitettu toiminnalliseksi kokonaisuudeksi

Päämäärä Periaatteet Tavoitteet ____________________

Lapsen ja nuoren hyvinvointi, terveys ja oppiminen

Lapsi- ja perheiden palvelujen johtamisen periaatteet, tavoitteet ja päämäärä

28.3.2017 10

Tasa-arvoisuus

Lapsi- ja perheläh-töisyys

Tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvuus

Joh

tamin

en:

Lapsi- ja p

erhep

olitiikka ja p

alvelut

Tuen

ja palvelu

jen o

ikea-aikaisuu

s ym

. edellytykset

Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista / Marja-Leena Perälä

Hyvinvoiva perhe sekä lähiyhteisö ja -ympäristö Lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys Hyvinvoiva päiväkoti- ja oppilaitos- yhteisö ja -ympäristö

L

Lapsen ja

nuoren terveys, hyvinvointi ja

oppiminen

28.3.2017 11

Yhteensovittaminen

palvelu-

järjestelmän

eri tasoilla

Perälä, Mukailtu: Every Child Matters: Change for

Children, The management, organisational and

governance implications. 2004.

Institute of Public Care. Families: First Research Review:

Integrated processes & models of delivery. 2011 . Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista / Marja-Leena Perälä

12

Tuen ja palvelujen yhteensovittaminen yksilökohtaisesti

28.3.2017

Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista / Marja-Leena Perälä

Asiakaslähtöiset universaalit palvelut, joista

pääsee helposti tehokkaisiin kohdennettuihin

ja erityis-/erikoispalveluihin

Palvelut sovitetaan kokonaisuudeksi

lapsikohtaisesti

• Moniammatillinen työskentely mm.

moniammatilliset tiimi

Palvelut tuottaa osaava ja tehokas työvoima

• Työntekijän työskentely yhtenäisin

periaattein

• Lasten, nuorten ja perheiden

asiantuntemuksen hyödyntäminen


Kansallisesti yhtenäiset menettelyt esim.

• Lasten / nuorten tuen tarpeiden tunnistaminen

• Tiedon välittäminen, toiminnan arviointi ja

suunnittelu, hoitoprosessit /-ketjut

Sopiminen vaikuttavien menetelmien käytöstä

alueellisesti / paikallisesti

Sopiminen yhteisistä palveluprosesseista

yhteistoiminnan, integraation lisäämiseksi

• universaalien palvelujen, muiden

peruspalvelujen, varhaiskasvatuksen,

oppilaitosten, erityis-/erikoistason hoidon ja

muiden sektoreiden ym. tahojen välillä

Työskentely integroidusti ja lopputulos-

orientoituneesti

Työntekijöiden sekä lasten, nuorten ja perheiden

kokemusten hyödyntäminen

Yhteensovitetut toimintaprosessit


Kaikki paikallisia palveluja tuottavat

kumppanit yhdessä

• Yhteinen kattavaan tietoon perustuva

tarveanalyysi, suunnitelmien yhteen

sovittaminen, budjetointi

• Voimavarojen kohdentaminen,

priorisointi ja tasapainotus kansallisiin

ja paikallisiin tarpeisiin

Yhteistyörakenteet

• Toiminta yli toimija-/organisaatiorajojen

palvelutarpeiden tunnistamisessa,

palvelujen ja voimavarojen ja

rahoituksen määrittelyssä

Sitoutuminen yhteisiin sopimuksiin

Luottamus ja avoimuus

Yhteensovitetut strategiat


Sopimukset yhteistoiminnasta

• Tavoitteet, yhteistyösuunnitelma

• Yhteistyörakenteet, vastuut

• Voimavarat ym. edellytykset

• Säännöllinen seuranta (vertailun

mahdollistava)

Avainasioita yhteistoiminnassa

• Organisaatioiden ylimpien johtajien

osallistuminen yhteistoiminnan

johtamiseen ja kehittämiseen,

(Tehokas paikallinen johtaminen –

mandaatti)

• Kaikkien kumppaneiden täydellinen

sitoutuminen

• Selvät vastuut, luottamus ja

avoimuus

Organisaatioiden yhteistoiminnan hallinnointi


Maakunta

Säädöksiin perustuvat integroidut palvelut

• Järjestäminen ja tarvittavat yhteistyö-

rakenteet maakunnassa

• Johtaminen, budjetti ym. voimavarat ja

toiminnan suunnittelu kokonaisuutena

• Palvelukokonaisuudet (mm. siltapalvelut)

• Tietotuotanto ja seurantajärjestelmät (sis.

omavalvonta)


• Kaikilla toimijoilla yhteinen tilannekuva,

tavoite ja suunnitelma

• Kaikkien tahojen sitoutuminen tavoitteisiin

(ylin johto)

• Selvät vastuut, luottamus, avoimuus

• Osallisuus (LNP, työntekijät)

Kansallinen / maakunnan yhteistoiminnan ohjaus

/johtaminen


Valtioneuvosto

Integroitujen palvelujen edellyttämät

säädökset ja muu ohjaus

Voimavarojen turvaaminern

Tietopohjan vahvistaminen kansallisen,

alueellisen ja paikallisen päätöksenteon

ja seurannan tueksi


• Kaikilla toimijoilla yhteinen

tilannekuva ja tavoite

• Kaikkien tahojen sitoutuminen

tavoitteisiin

• Selvät vastuut, luottamus

Kansallinen / maakunnan yhteistoiminnan ohjaus /

johtaminen


Kunta – maakunta palvelujen yhteensovittaminen

Lapset,

nuoret ja

perheet

Kunnan

asukkaat

Maakunta: Sote

Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut ja

niiden edellytykset

• So ja te integraatio: yksi johto ja yksi budjetti

• Alueen kuntien välinen sote-palveluiden

yhteensovittaminen (ydenvertaisuus)

• Sote-palvelujen yhteensovittaminen kuntien

lasten ja nuorten palveluihin

Kunta:

Varhaiskasvatus-, opetus-/ koulutus- ja

nuorisopalvelut ja niiden edellytykset

sekä terveyden edistäminen ym.

• Kunnan, soten, järjestöjen ja yritysten

ym. tuottamien palvelujen

yhteensovittaminen

Maakunnan ja kunnan lasten ja nuorten

palvelujen yhteensovittaminen


Sote-kunta:Lasten ja

nuorten palvelujen

yhteensovittaminen

Näkökulmien yhdistäminen johtamisessa

Vertikaalinen johtaminen (vrt. hallinnollinen yhteensovittaminen)

• Selkeä linjavastuu kunnassa

• Tehokas voimavarojen käyttö palvelutoiminnassa

• ’Eri tasojen’ palvelujen yhteensovittaminen

Horisontaalinen johtaminen (vrt. toiminnallinen yhteensovittaminen)

• Palvelut asiakasnäkökulmasta kokonaisuudeksi

– Palvelukokonaisuuden, hallintokunta-rajat ylittävä, yhteensovittava, yhdyspintojen johtaminen -

• Vahvistaa toiminnallista integraatiota


Hallinnollinen integraatio ei korvaa toiminnallista integraatiota, hyvässä yhteistoiminnassa tarvitaan molemmat

Lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut

Hallinnonalarajat ylittävän toiminnan johtamisen edistämiseksi on muodostettu seuraavat lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut uuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristössä

• Alle kouluikäiset - Perhekeskustoimintamalli

• Kouluikäiset - Kouluun kiinnittyvät hyvinvointipalvelut

• Nuoret - Ohjaamo –palvelut

• Kaikenikäiset - Erityisen tuen ja vaativat palvelut sekä niiden osaamis- ja tukikeskukset


Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen

työpajan päätösseminaari ”Yhdessä eteenpäin 2017-2018” –materiaali

13.12.2016. LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy. Hanne Kalmari,

sosiaali- ja terveysministeriö STM

Alle koulu-ikäiset

• Perhekeskustoimintamalli: neuvola, perhetyö, kotipalvelu, erotilanteen palvelut, parisuhteen tuki, vanhemmuuden tuki, varhaiskasvatus, vertaistoiminta (järjestöt, seurakunnat), vapaaehtoistyö; kotouttaminen/maahanmuuttajaperheiden tuki - myös sähköiset palvelut

• Jalkautuvat ja konsultoivat erityisen tuen palvelut

Koulu-ikäiset

• Kouluun kiinnittyvät hyvinvointipalvelut: oppilashuollon palvelut (kouluterveys, kuraattori, psykologi, yhteisöllinen ja yksilöllinen), kiusaamisen ehkäisy, jalkautuvat ja konsultoivat erityispalvelut, lasten harrastamisen tuki (liikunta, kulttuuri) nuorisotyö , vanhemmuuden tuki, - myös sähköiset palvelut

Nuoret • Ohjaamo –palvelut: nuorten palveluiden kokonaisuus mielenterveydestä

ammatinvalinnan ohjaukseen ja työllistymisen tukeen (myös TEM ja KELA)

• Sähköiset palvelut

Kaiken-ikäiset

• Erityisen tuen ja vaativat palvelut sekä niiden osaamis- ja tukikeskukset (5 alueella)

Esimerkki: Lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut uuden kunnan ja

maakunnan toimintaympäristössä


Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen työpajan

päätösseminaari ”Yhdessä eteenpäin 2017-2018” –materiaali 13.12.2016. LAPEn

maakunnallinen muutostyö käynnistyy. Hanne Kalmari, sosiaali- ja terveysministeriö STM

28.3.2017 Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista / Marja-Leena Perälä

Esimerkki:

Lasten, nuorten ja

perheiden palveluja

yhteensovittava

johtaminen kunnassa - Vertikaalinen näkökulma

23

Palveluja yhteensovittava johtaminen

1. Varmista edellytykset palveluille ja toiminnan johtamiselle

2. Yhtenäistä toimintakäytännöt

3. Vahvista osallisuutta ja kumppanuutta

4. Varmista tarpeidenmukaiset palvelut

5. Varmista asiakasprosessien sujuvuus

6. Vahvista henkilöstön yhteistyöosaamista ja hyvinvointia

Sisältää tavoitteen ja kysymykset paikallisen ratkaisun löytämiseksi

Lähde: Perälä, Halme & Nykänen. 2012. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittava johtaminen. Opas 19/2012.


1. Varmista edellytykset palveluille ja toiminnan johtamiselle

Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa on riittävät voimavarat ja muut toimintaedellytykset palvelujen järjestämiseksi

• Palvelujen tuottaminen kunnan omana, kuntien yhteisenä ja/tai yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

• Palvelustrategian monialaisen valmistelun varmistaminen

• Edistävän ja ehkäisevän toiminnan vahvistamisen keinot

• Monialaista toiminnan johtaminen - vastuuryhmä

Suunnittelu perustuu ajantasaiseen tietoon lasten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palveluista ja kustannuksista

• Seurantatietoa kattavasti myös kustannuksista

• Eri suunnitelmien laadinnan yhteensovittaminen

• Lapsivaikutusten arviointi


2. Yhtenäistä toimintakäytännöt

Horisontaalista yhteistoiminnan johtaminen / koordinointi

• Hallinnonalat ylittävää toimintaa koordinoiva ryhmän tarve

• Ryhmän integroituminen osaksi kunnan päätöksentekoa - mandaatti

• Palvelukohtaisten yhdyshenkilöiden tarve

Monialaista toimintaa ohjaavista toimintatavoista sopiminen

• Vastuut hallinnonalat ylittävien prosessien koordinoinnissa, käytäntöjen yhtenäistämisestä ja yhtenäisyyden seurannasta

• Tiedon siirtyminen viiveettömästi yksiköiden/tuottajien välillä

• Tiedon saaminen vaikuttavista käytännöistä

• Keskeiset lapsia ja perheitä työssään kohtaavat tahot mukana sopimassa yhteisistä toimintatavoista


)

3. Vahvista osallisuutta ja kumppanuutta

Lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen

• Kuuleminen ja mukaan ottaminen palvelujen kehittämisessä

• Osallistuminen päätöksiin ja palvelun toteutukseen

• Tiedon saaminen työntekijän tavoittamisesta eri palveluissa

• Tiedon välittäminen – lapsesta toiseen palveluun – lapselle ikä ja kehitystaso huomioiden – oikeusturvasta

Lasten ja perheiden palveluissa toimivien julkisen, yritysten ja järjestöjen (ml. seurakunta) kumppanuuden vahvistaminen

• yhteistyösopimusten laadinta, tavoitteista ja yhteistyötavoista sopiminen – Oman organisaation sisällä eri yksiköiden välillä – Oman muiden lasten ja perheiden palveluja tuottavien tahojen välillä


4. Varmista tarpeidenmukaiset palvelut

Lasten ja perheiden arkea tukevat palvelut

• Järjestäminen: kunta itse tai muiden toimijoiden kanssa

Ehkäiseviä kaikille tarjolla olevia palveluja

• universaalien palvelujen säädöstenmukaisuus, yhteistyö ja toiminta yhtenäisin periaattein (laajat tt), tuen saaminen kotiin, päivähoitoon ja kouluun

Kohdennetun tuen ja palvelujen järjestämisen periaatteista

• Mille ryhmille palveluja tarvitaan ja kohdennetaan?

Korjaavien palvelujen järjestämisen periaatteista

• erikois- ja erityispalvelujen asiantuntijoilta, tavoitteiden samansuuntaisuus,

• lasten huomiointi aikuisten palveluissa


5. Varmista asiakasprosessien sujuvuus

Lasten ja perheiden tiedon saaminen palveluista ja niihin

hakeutumisesta

• Tietoa lapselle palveluun hakeutumisesta

• Tietoa palvelujen tuottajille toistensa palveluista

• Yhteistyön toimivuuden seuranta

Lapsen, nuoren ja perheen palveluprosessi

• Suunnitelman laatiminen

Sujuvat lapsi- ja perhekohtaiset palveluprosessit yhtenäisiksi

• yksilöllisen suunnitelmien laatimisen käytännöt

• palvelusuunnitelman arvioimisen ja päivittämisen käytännöt

• palveluista toiseen siirtymisen valmistelun käytännöt



Kohti kokonaisuuden johtamista

Kohti kokonaisuuden johtamista: keskeistä

• Johtamisen uudistuminen vrt. kokonaisuuden hallinta

– Kumppanuuksien johtaminen ja sitoutuminen yhteistoimintaan

– Yhtenäinen seurantatieto ja sen hyödyntäminen

• Osaamisen vahvistaminen ja ammattiin koulutus

– Johtamisosaaminen (vrt. toimijakeskeisyydestä kumppanuuteen)

– Ammatillinen osaaminen • Yhteinen orientaatio kaikissa koulutuksissa (YO, AMK, AOL) • Yhteinen orientaatio kansallisella tasolla koulutuspolitiikassa • Myös toimipaikkakoulutus

• Tietopohjan vahvistaminen ja tieto johtamisessa – Tietojärjestelmien kehittäminen, jotka mahdollistavat

yhtenäisten tietojen keruun sekä niiden analysoinnin ja jatkuvan raportoinnin palvelujärjestelmän kehittämisen, seurannan ja ohjauksen pohjaksi.


Esimerkki johtamisesta

Suomen pisin maantietunneli valmistuu puoli vuotta etuajassa, myös rahoitussuunnitelma alittuu lähes miljoonalla eurolla (yle/uutinen 21.10.2016)

Allianssimalli

• Malli perustuu tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan tiiviiseen yhteistyöhön aina suunnitteluvaiheesta alkaen.

• Projektin hallinta on mietitty siten, että yhteys toimijoiden välillä säilyy eikä tule tietokatkoksia. Kaikki toimijat ovat tietoisia, missä mennään kustannuksissa ja aikataulussa.

• Keskitytään ongelmien ratkaisemiseen, ei syyllisten etsimiseen.

• Tässä pyritään siihen, että jonkin osasuorituksen sijaan kaikki tähtäävät koko suorituksen onnistumiseen. Sopimusmallissa kaikki osapuolet pärjäävät parhaiten, kun koko projekti onnistuu..

• Mallissa riskit ja vastuut jaetaan toimijoiden kesken, myös säästöt ja budjettiylitykset tasataan.


Toimijakeskeisyydestä kumppanuuteen

• Tarkastelun fokus on palveluiden kokonaisuudessa, ei yksittäisissä palveluissa

• Tavoitteet, suunnittelu ja päätöksenteko tehdään yhdessä

• Toimitaan yhteisten päämäärien ja tavoitteiden mukaan

• On yhteisiä rakenteita ja sitoumuksia

• Yhteinen budjetti/rahoitus ja voimavarat, henkilöstön johtaminen

• Selkeä mandaatti saatu kansallisella tasolla

– Strategiset suunnitelmat, Kumppanuudet, Vastuullisuus kumppaneille

• Organisaatiot /yksiköt menettävät osan autonomisuudestaan

• Organisaatioille muodostuu uusi identiteetti

• Edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa

(Muk. Horwath & Morrison 2007, Veil & Herbert 2008)


Oheislukemistoa

• Perälä M-L, Halme N & Nykänen S. 2013. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava johtaminen. THL opas 19/2013. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/

10024/90893/THL_OPA019_2012web.pdf?sequence=1

• PeräläM-L, Hietanen-Peltola M, Halme N ym. 2015. Monilainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Opas 36/2015. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lomakkeet/lomakkeet_koulu_ja_opiskeluterveydenhuoltoon

• Perälä M-L, Halme N & Kanste O. 2013. Johtaminen, palvelut ja lapsiperheiden hyvinvointi. Teoksessa Reivinen & Vähäkylä. Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen, 121-134. Gaudeamus.


https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90893/THL_OPA019_2012web.pdf?sequence=1







https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lomakkeet/lomakkeet_koulu_ja_opiskeluterveydenhuoltoon









Kiitos!

http://2.bp.blogspot.com/-B4CD6fikDZk/VSt3E4YB7PI/AAAAAAAAGuo/ENfcH2KZwAg/s1600/joutsen-lentoon.jpg

kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista

Health & Medicine