kkeskusta eskusta kkoheneeohenee - tamperelisempiä. kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta....

16
Keskusta Keskusta kohenee kohenee s. 6–7 Talousarvio 2015 Tulossa tiukka vuosi s. 3–5 Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4 | 2014 English page: 15

Upload: others

Post on 14-Jul-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

Keskusta Keskusta koheneekohenees. 6–7

Talousarvio 2015

Tulossa tiukka vuosi

s. 3–5

Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAM P E R E E N K AU P U N G I N T I E D OT U S L E H T I 4 | 2014

English page: 15

Page 2: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

2 TAMPERE-lehti 4 | 2014

Näin sen näin

Sisältö

Tampereen kaupungin tiedotus-

lehti ilmestyy vuonna 2014

neljä kertaa. Lehti on julkinen

tiedote, joka jae taan jokaiseen

tamperelais talouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.

Jakeluun liittyvät palautteet:

[email protected]

Tampere-lehteä saa myös

keskusvirastotalosta Aleksis

Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste

Frenckellistä ja kirjastoista.

Julkaisija: Tampereen

kaupungin viestintäyksikkö

Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

[email protected]

Päätoimittaja:

Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki

[email protected] ,

puh. 040 550 5540

Toimitussihteeri:

Viestintäsuunnittelija

Tuuli Oinonen

[email protected] ,

puh. 040 801 2587

Taitto: Marja Muhonen

Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2014

Painos: 125 000 kpl

Kannen kuva: Atacan Ergin.

Keskustan uusin maamerkki

Tornihotelli palkittiin hyvästä

rakentamisesta.

ISSN: 1458-557X (painettu),

1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti

ilmestyy 28.2.2015

Tampere-lehti verkossa:

www.tampere.fi /tamperelehti

QR-lukija käytössä?

Nappaa lehti mobiili-

päätteeseesi!

ww

w.t

amp

ere.

fi

3 Budjetti syntyi vaikeassa tilanteessa

4 Maauimala uinti- keskuksen viereen

5 Ratikkaa suunnitellaan allianssimallilla

6 Eteläpuiston rantaan asuinalue

7 Tammelan stadionin suunnittelu etenee

7 Tornihotelli sai rakentamispalkinnon

8 Tampereelle 130 uutta pysäkkikatosta

9 Lapset suunnittelivat Rullaan Dinolandian

10 Kaupunki jäädyttää 150 luistinrataa

11 Koulutilojen vuokraus muuttui helpommaksi

13 Potilastiedot näkee nyt netistä

15 The budget for year 2015

16 Vuodenvaihdetta juhlitaan Tampereella

Valogalleria herättää tyhjät seinät eloon

Keskustaa kehitetään viiden tähden ohjelmalla

Eteläpuisto, Tullin alue ja asemakes-

kus, Kansi ja Areena, Ratapihanka-

dun alue, Ranta-Tampella, Kunkun

parkki, Ratinan kauppakeskus, Tamme-

lan ja Amurin täydennysrakentaminen,

keskustakorttelien kehittäminen ja Va-

loviikot. Tässä on listattuna vain osa me-

neillään olevista Tampereen keskustan

kehittämiskohteista, joita nyt viedään

pontevasti eteenpäin.

Vuoden 2011 alussa käynnistetty Vii-

den tähden keskusta on kehittämisoh-

jelma, jonka tavoitteena on luoda Tam-

pereen keskustasta viihtyisä ja elinvoi-

mainen paikka asumiseen ja elämiseen.

Kehittämisohjelman avulla pyritään to-

teuttamaan keskustan maankäyttöä ja lii-

kennettä siten, että siitä saataisiin suo-

sittu paikka niin asukkaiden, yrittäjien

kuin vierailijoidenkin mielestä.

Hyvä kaupunkikeskusta muodostuu

monista toisiinsa vaikuttavista osista.

Siksi on tärkeätä, että Tampereellakin

keskustan aluetta suunnitellaan nyt ko-

konaisuutena. Kehittämisessä Tampe-

reen kaupunki tekee tiivistä yhteistyö-

tä niin elinkeinoelämän kuin kiinteis-

töjen omistajienkin kanssa.

Viime ja tämän vuoden aikana osa

palasista on jo liikahtanut kiitettävästi

eteenpäin. Rantatunnelia rakennetaan

ja Ranta-Tampellan uuden asuinalueen

suunnittelu on aloitettu. Tuhannen auto -

paikan maanalainen Hämpin parkki on

käytössä, nyt etenee keskustan länsipääs-

sä Kunkun parkin rakentami nen. Hä-

meenkadun itäpäässä joukkoliikenne-

kokeilu aloitettiin viime kesänä. Asema-

keskuksen ja Tullin alueen suunnitte lut

etenevät. Myös Eteläpuiston jatkosuun-

nittelusta on sovittu ja Tammelassa val-

mistellaan uuden jalkapallostadionin ra-

kentamista täydennysrakentamista hyö-

dyntäen.

Tampereen seudulla arvioidaan

vuon na 2030 asuvan 435 000 asukasta

eli noin 65 000 asukasta enemmän kuin

nyt. Noin puolet kasvusta sijoittuu Tam-

pereelle. Voimakas väestönkasvu vaikut-

taa myös keskusta-alueen kehittämiseen.

Keskustaan on viime vuosina tullut lisää

asukkaita ja työpaikkoja tasaiseen tah-

tiin, mutta tulevaisuudessa asumisväl-

jyyden lisääntyessä keskustan asukas-

määrä jopa laskee, jos ei keskustaan saa-

da lisää uusia asuntoja. Tyhjiä tontteja

ei enää juuri ole, joten täydennysraken-

taminen on ainoa keino.

Liikenteen kasvu asettaa keskustan

kehittämiselle suuria haasteita. Onnistu-

neilla liikenneratkaisuilla on suuri vai-

kutus siihen, miten keskustaan tullaan

ja miten siellä viihdytään. Myös uusien

kauppakeskusten rakentaminen päätei-

den varsille keskustan ulkopuolelle haas-

taa ydinkeskustan imua ja kilpailukykyä.

Keskustan kehittämisohjelman vi-

siossa Tampereen keskusta on tulevai-

suudessa paikka, johon pääsee joukko-

liikenteellä helposti ja nopeasti eri puo-

lilta kaupunkia. Täydennysrakentami-

sella on luotu tiivis ja elävä kaupunki-

keskusta, josta löytyy hyviä asuntoja ja

työpaikkoja. Keskustan alueella pääsee

sujuvasti ja turvallisesti liikkumaan kä-

vellen tai pyörällä paikasta toiseen. Kes-

kustassa on vehreitä puistoja, viihtyisiä

toreja istuskeluun ja oleiluun sekä van-

halle teollisuuskaupungille ominaista

rosoisuutta. Keskustaan on mukava tul-

la ostoksille, tapahtumiin tai kulttuu-

ririentoihin. Keskusta koskimaisemi-

neen on myös Tampereen imagollinen

käyntikortti, jota voimme ylpeästi esi-

tellä vieraillemme.

Aila RajamäkiPäätoimittaja

Projektipäällikkö Markus Joonas

Tampereen kaupungilta kertoo, että

uudenlainen valogalleria toteutettiin

talojen päätyihin tai muihin arkkiteh-

tuurisesti merkityksettömiin paikkoi-

hin piristämään ja valaisemaan katuku-

vaa. Valaistuksen avulla halutaan myös

lisätä kaduilla liikkuvien turvallisuutta

sekä houkutella kaupunkilaisia liikku-

maan keskustassa.

– Keski-Euroopassa tyhjillä seinil-

lä on mahdollista nähdä maalauksia tai

grafi ikkaa. Tästä saimme innoituksen

valogallerian toteuttamiseen Tampe-

reella ja valjastimme keskustan tyhjät

seinät valotaiteen käyttöön, toteaa Mar-

kus Joonas.

Valogalleriaan on saatu myös kuusi

valoteosta sarjakuvataiteilijoilta. Jukka

Tilsa, Emmi Nieminen, Ville Pirinen, JP

Ahonen, Tiitu Takalo ja Tommi Mustu-

ri suunnittelivat teokset, jotka löytyvät

osoitteista Puutarhakatu 11, 14 ja 15, Sa-

tamakatu 7, Näsilinnankatu 40 ja Hal-

lituskatu 12.

Kaikki valogallerian teokset löytyvät

kartasta, jonka voi tulostaa internetistä

osoitteesta www.valoviikot.fi .

Valogalleria toteutettiin yhdessä

kiinteistöjen ja yritysten kanssa, ura-

koinnista vastasi Tampereen Vera. Va-

logalleria ilahduttaa kaupunkilaisia 11.

tammikuuta asti eli yhtä kauan kuin pe-

rinteiset valoviikkojen valokuviot.

Tutut valokuviotsiirtyvät historiaanValoviikkojen perinteiset kuviot, kuten

hevoset, kukat, Muumit ja muut tutut

hahmot nähdään katujen yllä tänä tal-

vena viimeistä kertaa. Valoviikot uudis-

tuvat täysin ensi vuonna, kun tapahtu-

ma täyttää 50 vuotta.

Valoviikkojen uudistus on tarpeen,

koska nykyiset valokuviot ovat tulleet

tiensä päähän. Sähköverkko, laitteet ja

johdot ovat ikääntyneitä, samoin valo-

kuviot ovat vanhentuneita ja huono-

kuntoisia.

Tänä talvena keskustan katujen yllä

loistaa 91 valokuviota, lisäksi 22 kuviota

valaisee Särkänniemen, Hervannan ja

Tammelantorin ympäristöä.

Edellisvuonna siirryttiin hehkulam-

puista led-lamppuihin, jotka ovat ener-

giatehokkaampia ja ympäristöystäväl-

lisempiä. Kuviot on koottu yhteensä

15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-

taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä

Tampereen kaupungin kanssa. •

TAMPERE-lehti 4 | 2014

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

MARRAS–JOULUKUUN pimeyttä

helpottamaan on Tampereen keskus-

tassa sytytetty uudenlainen valogalle-

ria. Valogalleriassa on 35 teosta, jois-

sa valoja ja varjoja hyödyntäen on hei-

jastettu kuvioita talojen tyhjille seinä-

pinnoille.

Näsilinnan-kadun ja Sata-

kunnankadun kul-massa oleva valo-teos on yksi uuden

valogallerian 35 teoksesta.

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

Page 3: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

3TAMPERE-lehti 4 | 2014

Tästä puhutaan nyt

Tampereen kaupungin vuo-

den 2015 talousarviota on

valmisteltu poikkeuksellisen

vaikeassa tilanteessa. Vaikka

kaikki mahdollinen ja mah-

dotonkin on yritetty tehdä ta-

louden saamiseksi tasapai-

noon, näyttää ensi vuoden budjetti lähes

10 miljoonan euron alijäämää. Talousar-

vion loppusumma on 1,750 miljardia eu-

roa. Valtuusto päätti ensi vuoden talous-

arviosta kokouksessaan 17. marraskuuta.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mu-

kaan edessä on isojen haasteiden ja uudis-

tusten vuosi.

– Haasteita tuovat kunta- ja soteuudis-

tukset, väestönkasvun ja ikärakenteen muu-

tos sekä talouden rakennemuutos ja kun-

tatalouden tasapainottamisen vaatimuk-

set, Ikonen sanoo.

Tavoitteena on, että kaupungin netto-

menot saadaan vähenemään 1,4 prosenttia

tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen

verrattuna.

– Näin tiukka menojen vähennystarve

on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa.

Toimialat ovat joutuneet etsimään säästöjä ja

pidättäytymään menoja kasvattavista pal-

velu-uudistuksista. Vaikeasta taloustilan-

teesta huolimatta kaupunki turvaa perus-

palvelujen saatavuuden ja keskeiset sosiaa-

li-, terveys- ja koulupalvelut, Ikonen sanoo.

Ensi vuonna toiminnan painopisteitä

palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen

puuttuminen ja liikunta. Erityisesti huomi-

oidaan lasten ja nuorten kasvua, peruster-

veydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asu-

mista tukevia palveluja.

Valtionosuudetvähentyneet 66 miljoonaaTalouden vaikeudet johtuvat siitä, että

vientiteollisuus ei vedä ja työllisyystilan-

ne Tampereella on vuoden aikana heiken-

tynyt voimakkaasti. Elokuussa Tampereella

oli 18 633 työtöntä ja työttömyysprosentti

oli 16,6 prosenttia, mikä on selvästi suu-

rempi kuin koko maan keskiarvo 12,2 pro-

senttia. Vuodessa työttömien määrä on kas-

vanut lähes 1 300 henkilöllä. Heikko työlli-

syystilanne paitsi vähentää verotuloja myös

kasvattaa työmarkkina- ja toimeentulotu-

kimenoja. Tänä vuonna Tampere maksaa

noin 64,4 miljoonaa euroa toimeentulo-

tukia ja työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Tampereen ja muidenkin kaupunkien

tilannetta vaikeuttaa myös se, että valtion-

osuuksien leikkaukset ovat viime vuosina

olleet valtion keskeisin säästökeino. Laki-

sääteiset kuntien velvoitteet eivät ole kui-

tenkaan vähentyneet samassa suhteessa.

Kuntien velvoitteita ja tehtäviä oli tarkoi-

tus purkaa miljardilla eurolla, mikä ei ole

kuitenkaan toteutunut. Kuntien näkökul-

masta tämä tarkoittaa sitä, että vastuu ikä-

vistä menoja leikkaavista päätöksistä siir-

tyy kunnille. Monet kunnat ovatkin nyt jou-

tuneet ensi vuoden talousarviota laaties-

Edessä on tiukan talouden vuosi

Talousarvio 2015

TAMPEREEN TALOUS LUKUINA

Asukasluku 31.12.2014 222 700 henkilöä

Tuloveroprosentti 2014 ja 2015 19,75

2015 talousarvion loppusumma 1,750 miljardia euroa

2015 toimintamenojen kasvu -1,4 prosenttia

2015 vuosikate 78,7 miljoonaa euroa

2015 tulos -9,9 miljoonaa euroa

2015 investoinnit yhteensä - 212,5 miljoonaa euroa

2015 lainamäärä /asukas 1678 euroa

TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAINIlman liikelaitoksia,

muita taseyksiköitä ja

konsernipalveluja

Lasten ja nuorten

kasvun tukeminen

356 M€24 %

Terveyden ja

toimintakyvyn

edistäminen

496 M€ 34 %

Ikäihmisten

hyvinvoinnin

ylläpitäminen

186 M€13 %

Sivistyksen ja

elämänlaadun

edistäminen

80 M€ 5 %

Kaupunki-

ympäristön

kehittäminen

98 M€ 7 %

Konsernihallinto

94 M€ 6 %

Osaamisen

ja elinkeinojen

kehittäminen

170 M€11 %

INVESTOINNIT

Tampereen

Tilakeskus

68,2 M€

31 %

Rantaväylän

tunneli

51,4 M€

23 %

Kaupunki-

ympäristön

kehittäminen

39,4 M€

18 %

Tampereen

Vesi

26,3 M€

12 %

Aluerakennushankkeet 6,9

Raitiotie 4,3

Hyvinvointipalvelut 14,4

Tampereen kaupunkiliikenne 3

Tietohallinto 3

Pirkanmaan pelastuslaitos 1,6

Tampereen Infra 1,1 Tampereen Ateria 0,3 Tampereen Logistiikka 0,2

Muut 0,6

Rantaväylän tunneli on

suurin yksittäinen investointi

Tampereella. Tunnelia on nyt

rakennettu vuoden päivät.

2,3 kilometriä pitkää tunnelia

pitkin päästään ajamaan

keväällä 2017. Tunneli on

kokonaan valmis 30.11.2017.

TEK

STIT

Ail

a R

aja

ki

KU

VA

Ke

rttu

Liu

kk

ala

Page 4: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

TAMPERE-lehti 4 | 20144

Tästä puhutaan nyt

saan tilanteeseen, että palveluita joudu-

taan leikkaamaan, henkilöstöä vähentä-

mään ja verotusta kiristämään.

Valtionosuusleikkausten vuoksi Tam-

pereelta jää ensi vuonna saamatta 57,5 mil-

joonaa euroa hyvinvointipalveluiden ra-

hoittamiseksi kuuluvia valtionosuuksia.

Lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudis-

tus vie Tampereelta 8,5 miljoonan euron

valtionosuudet eli yhteensä menetys on

66 miljoonaa euroa.

Veroprosenttipysyy ennallaanVerotulojen osuus ensi vuoden tuloista

on 55,5 prosenttia ja valtionosuuksien

18,4 prosenttia. Kunnallisveroprosentti

pysyy Tampereella ennallaan 19,75 pro-

sentissa. Vuodelle 2014 veroprosenttia

nostettiin 0,75 prosenttiyksiköllä. En-

si vuonna arvioidaan tuloveroja kerty-

vän 761 miljoonaa euroa, mikä tarkoit-

taa, että verotulot kasvavat vain 14 mil-

joonalla eurolla eli 2,1 prosenttia. Tänä

vuonna kasvua on arvioilta 3 prosenttia.

Tampereella on seudun alhaisin vero-

prosentti yhdessä Nokian kanssa. Pirkka-

lassa veroprosentti on 20, Kangasalla, Ylö-

järvellä ja Lempäälässä on 20,5, Vesilah-

dessa 21,5 prosenttia ja Orivedellä 22,25.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan

mukaan tälle vuodelle tehty veronkoro-

tus osoittaa, etteivät ne ole pysyvä lääke

talouden tasapainottamiseen.

– Veronkorotuksesta huolimatta

tämän vuoden tilinpäätösennuste tulee

olemaan noin 36 miljoonaa euroa alijää-

mäinen. Ensi vuodelle budjetoitu 10 mil-

joonan euron alijäämä ei ole dramaat-

tinen, mutta sen taustalla olevat tekijät

ovat dramaattisia. Verorahoituksen kas-

vu on hyvin heikko, mikä aiheuttaa toi-

mintamenojen kehitykselle kovia sopeut-

tamispaineita. 1,4 prosentin menojen vä-

hennys on kova tavoite, mutta menojen

kasvu on saatava kuriin, Yli-Rajala toteaa.

Ensi vuonna yhteisöveroja arvioidaan

kertyvän 61,4 miljoonaa euroa. Arviossa

on otettu huomioon kuntien jako-osuu-

den 75 miljoonan euron korotus, mikä

osittain kompensoi työmarkkinatuen uu-

distuksen aiheuttamia lisäkustannuk-

sia kunnille. Valtio vahvistaa ensi vuo-

den jako-osuudet joulukuussa.

Kiinteistöveroprosentit pysyvät myös

ennallaan. Kiinteistöveroa arvioidaan ker-

tyvän ensi vuonna 64 miljoonaa eu-

roa eli lähes saman verran

kuin tänä vuonna. Tampe-

reen yleinen kiinteistö-

vero on 1,05 prosenttia.

Vakituisista asuinra-

kennuksista peritään

veroa 0,50 prosenttia,

muista kuin vakitui-

sista asuinrakennuk-

sista 0,90, yleishyödyl-

lisiltä yhteisöiltä 0,25 ja

rakentamattomista rakennuspaikoista

3 prosenttia. Myös koiravero pysyy en-

nallaan eli tamperelaiskoirasta makse-

taan 34 euron koiravero.

Merkittävä tulon lähde kaupungille

ovat myös omaisuuden myynnistä saata-

vat tulot. Ensi vuonna arvioidaan omai-

suuden myynnistä saatavan tuloja 22,6

miljoonaa euroa.

Henkilöstömenoihinkovat säästöpaineetHenkilöstömenot ovat kaupungin me-

noista 42 prosenttia eli 678,3 miljoonaa

euroa. Lähes yhtä paljon kuluu euroja

palveluiden ostoon.

Henkilöstöstä valtaosa eli 72 prosent-

tia on hyvinvointipalveluissa, jonka hen-

kilöstömenot ovat 488,5 miljoonaa euroa .

Ensi vuonna henkilöstömenot vähenevät

0,8 prosenttia, mikä saavutetaan vähen-

tämällä henkilöstömenoja 192 henkilö-

työvuodella. Palkallisia henkilötyö-

vuosia Tampereen kaupungilla

arvioidaan olevan 13 888.

Tiukan taloustilan-

teen vuoksi henki lö s-

tömenoihin kohdistuu

kovia säästö paineita.

Anna-Kaisa Ikonen

arvi oi, että ensi vuonna

saatetaan joutua käyn-

nistämään kaupungin

henkilöstön lomautuksia

koskeva yhteistoimintamenettely. Ensi-

sijaisesti pyritään hyödyntämään muut

keinot, kuten esimerkiksi eläkkeelle siir-

tymiset ja muu henkilöstön vaihtuvuus

säästöjen aikaansaamiseksi. Kaupungin

henkilöstön lomauttaminen on äärim-

mäinen keino säästöjen hakemiseen.

Mahdolliset henkilöstön lomautuk-

set eivät voi olla näkymättä myös kau-

pungin palveluissa. Vaikka lomautukset

rajattaisiin tiettyihin henkilöstöryhmiin,

vaikeutuisi kaupungin rekrytointi olen-

naisesti, koska työsopimuslain mukaan

lomautustilanteissa kaupunkeja kohdel-

laan yhtenä työnantajana. Käytännössä

lomautukset vaikeuttaisivat uusien työn-

tekijöiden, sijaisten, työllistettyjen ja jo-

pa harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden

palkkaamista kaupungin palvelukseen.

Säästöjä pyritään saamaan myös hal-

lintoa keventämällä ja uudistamalla kau-

pungin toimintamallia. Tampereen toi-

mintamalli eli pormestarimalli ja tilaaja–

tuottaja-malli arvioidaan tämän vuoden

loppuun mennessä ja sen pohjalta mie-

titään mallin uudistamista. Myös mah-

dollisella sote-uudistuksella tulee ole-

maan merkittäviä vaikutuksia.

– Mikäli käynnissä oleva sote-uudis-

tus etenee esitetyssä aikataulussa, on

meidän aloitettava ensi vuoden aikana

erittäin laaja valmistelutyö sote-alueen

ja tuottamisvastuualueen perustamisek-

si, pormestari Ikonen sanoo.

Lasten ja nuorten palvelut

• Avoimia varhais-

kasvatuspalveluja ja

palvelusetelipäivä-

hoitoa lisätään

• Päivähoitoon tulee

subjektiivista päivä-

hoito-oikeutta rajoit-

tava lainsäädäntö

• Perhepalveluita

vahvistetaan

Terveyttä ja toiminta-kykyä edistävät palvelut

• Perusterveyden-

huoltoa tuetaan

• Sähköistä ajan-

varausta laajenne-

taan

• Pienten hammas-

hoitoloiden toiminta

yhdistetään suurem-

piin yksiköihin

• Viimeiset kohteet

pitkäaikaisasunnot-

tomuuden vähentä-

miseksi valmistuvat

Härmälään ja Pispa-

lan paloasemalle

Ikäihmisten palvelut

• Pitkäaikaisen

laitoshoidon sijasta

tuetaan kotona

asumista

• Lähitori-toiminta

aloitetaan palvelu-

keskuksissa

Osaaminen jaelinkeinot

• Työllisyydenhoidon

palveluja ja pitkä-

aikaistyöttömien

aktivointia lisätään

• Tuetaan yritysten

innovatiivisuutta,

kasvua ja kansain-

välistymistä

Sivistys- ja elämänlaatupalvelut

• Tuetaan liikkumisen

edistämistä

• Tampereen uinti-

keskus Kalevassa

avautuu peruskor-

jauksen jälkeen ja

uintikeskuksen

yhteyteen rakenne-

taan maauimala

• Pyynikin kentälle

hankitaan levitettävä

tekojää

• Kalevan liikunta-

puiston suunnittelu

aloitetaan

Kaupunkiympäristön kehittäminen

• Keskustaa kehite-

tään, Kunkun parkin,

Eteläpuiston, Asema-

keskuksen ja Tullin

alueen suunnittelua

jatketaan ja keskus-

tan siisteyttä

parannetaan

• Raitiotiehanketta

viedään eteenpäin

• Huppionmäen,

Risson, Niemen-

rannan ja Vuoreksen

alueilla rakennetaan

katuja ja puistoja.

ENSI VUODEN talousarviossa tampe-

relaisten liikunnan ja sitä kautta tervey-

den edistäminen on yksi keskeisiä pai-

nopisteitä. Hyvä esimerkki tästä on ta-

lousarvioon sisällytetty maauimalan ra-

kentaminen Kalevaan Tampereen uinti-

keskuksen kylkeen. Jos uimalan toteutus

etenee suunnitelmien mukaan, tampere-

laiset pääsevät polskimaan omaan maa-

uimalaansa kesällä 2016.

Maauimalan toteuttamisesta on kes-

kusteltu jo vuosia, ja sille on ollut voi-

massaoleva kaavakin valmiina uintikes-

kuksen tontilla. Nyt näyttää siltä, että

hanke saadaan vihdoin toteutettua.

Uintikeskuksen ja maauimalan lä-

heisyys tuo kummallekin etuja. Vieres-

sä oleva uimala mahdollistaa, että uin-

tikeskuksen tiloja voidaan hyödyntää te-

hokkaasti myös kesällä. Uimala voi puo-

lesta an hyödyntää uintikeskusta esimer-

kiksi henkilökunnan sosiaalitiloina. 

Suunnitelmassa on 8-ratainen 50 metrin

allas, hyppyallas ja noin 400 neliön las-

tenallas vesipuistoineen. Uimalaan saa-

daan myös kahvila- ja pukeutumistilara-

kennus sekä suihkutilat.

Maauimala palvelisi uimareita ja au-

ringonpalvojia luonnollisesti kesä-

aikana. Avoinna se olisi touko-

kuusta syyskuulle. Alustavien

arvioiden mukaan kauden ai-

kana kävijöitä olisi 150 000

ja keskimäärin 1500 uima-

ria päivässä.

Maauimalassa aiotaan

käyttää uudenlaista energia-

tehokasta tekniikkaa. Altaiden

lämmityksessä hyödyn-

netään aurinkoenergiaa

ja ilmalämpöpumppuja.

Aukioloajan ulkopuolella

altaat ovat peitettyinä.

Maauimalan kustannusarvio on noin

kuusi miljoonaa euroa. Uimala toteutetaan

leasing-rahoituksella siten, että rakenta-

minen ja uimalan pyörittäminen katetaan

lipputuloilla. •

Tamperelaiset pääsevät vihdoin polskimaan maauimalaan

Ensi vuonnajatketaan palvelumallin

kehittämistä yhdessä

kuntalaisten kanssa. Myös

kaupungin toiminta-

mallia uudistetaan.

Talousarvio 2015

Talousarvion painopisteet

lämmityksessä hyödyn-

netään aurinkoenergiaa

Maauimalan kustannusarvio on noin

kuusi miljoonaa euroa. Uimala toteutetaan

kimaan maauimalaan

Page 5: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

5

Vain yrittämällä saam-

me Suomen ja Tam pe-

reen menesty mään .

Tarvitsemme lisää

yrit täjiä ja yrittäjä hen-

ki syyttä . Pienimmis-

sä yrityksissä syntyvät

uudet työpaikat, kasvu- ja keskisuu-

ret yritykset luovat vaurautta ja suu-

ret  yritykset ovat verkostovetureita,

sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Tampereen kaupunki on käynnis-

tänyt yrittäjämyönteisyyden kehittä-

misen kokonaisuuden. Tavoitteena on

olla kaupunki, joka on tunnettu yrit-

täjäystävällisyydestä.

– Haluamme myös korjata niitä asi-

oita, joista olemme saaneet yrityksiltä

kriittistä palautetta ja yleensä nostaa

yritysten näkökulman esiin. Yritysyh-

teistyön kehittämiseksi kootaan uusi

kaupungin ja elinkeinoelämän yhtei-

nen ryhmä, jolla tulee olemaan mer-

kittävä rooli muun muassa strategisiin

elinkeino-ohjelmiimme sekä vaikutta-

misessa kaupungin elinkeinotoimin-

taan, Ikonen sanoo.

Kaupungin päätöksentekoon tulee

osaksi yritysvaikutusten arviointi, eli sel-

vitetään miten päätökset vaikuttavat yri-

tysten toimintaan. Kaupunki käsittelee

monia yrityksiin vaikuttavia asioita, ku-

ten kaavoja, lupia ja liikennettä. Tavoit-

teena on sujuvoittaa näiden käsittelyä.

– Kaupunki on suuri tavaroiden ja

palveluiden hankkija. Hankintatapo-

ja kehitetään tiiviissä vuoropuhelus-

sa yritysten kanssa, koska juuri sillä

miten hankintoja tehdään, on suuri

vaikutus yrityksille.

Tampereella yritysten neuvonta-

palvelujen kokonaisuuden kehittä-

misvastuu on elinkeinoyhtiö Trede-

alla. Ikosen mukaan erityisesti palve-

lujen saavutettavuutta ja tunnettuutta

on tarpeen vahvistaa ja koota yhteen.

– Edistämme myös uusien yritys-

ten ja työpaikkojen syntymistä kehittä-

mällä innovaatiokeskittymiä ja -alusto-

ja. Uusi Tehdas ja Demola ovat jo kan-

sainvälisesti noteerattuja onnistuneita

toimintamalleja. Meille on kehittymäs-

sä uusi media-alan ja luovien alojen

keskus Mediapolis sekä hyvinvointi-

alan Kaupin kampus keskussairaalaan

ympäristöön. Näissä yhdistyvät tutki-

mus, koulutus ja yrittäjyys. Hervannas-

sa teknillisen yliopiston ympärillä toi-

mii kehittyvä koneenrakennuksen Ko-

nela-keskittymä, Ikonen sanoo.

Kaupunki on myös mukana Inno-

vatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmas-

sa, jossa Tampereella on valtakunnal-

linen vetovastuu Älykäs kaupunki ja

uudistuva teollisuus -teemassa.

Ikosen mielestä varsinkin nyt kun

yleinen taloustilanne on vaikea ja työt-

tömyys korkealla, on syytä kääntää jo-

kainen kivi, jolla yritysten toiminta-

edellytyksiä voidaan parantaa.

– Tampereella on kaikki edellytyk-

set olla innostava näköalojen kaupun-

ki yrityksille muun muassa sijaintinsa

ja osaajien saatavuuden perusteella. •TEKSTI JA KUVA

Mikko Närhi

Ratikkaa suunnitellaan allianssimallilla

Tampere vahvistaa yritysmyönteisyyttään

– Yrittäjämyönteisyys vahvistaa Tampereen vetovoimaa, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

TAMPEREEN KAUPUNKI/ ID IS DES IGN OYHavainne-kuva näyttää,

miten ratikkalinja kulkee Hervannassa

Kanjonin sillalla muun liikenteen

vieressä.

Valtuusto hyväksyi raitiotien

yleissuunnitelman kesä-kuussa ja päätti silloin,

että lännessä raitiotien reitti kulkee Paasikiventien kautta. Varsinainen päätös raitiotien

rakentamisesta tehdään valtuustossa vuonna

2016.

ekuV

Teis

kont

ie

TA

YS

K

aupi

n

ka

mpu

s

TTY

H

erm

ia

Lent

ävän

niem

i

M

änni

stö

N

iem

enky

N

iem

en k

arta

no

Nie

men

rant

a

Poht

ola

Liel

ahti

Sel

lu

San

tala

hti

Ti

kkut

ehda

s

A

mur

i

Pyy

niki

ntor

i

T

uule

nsuu

K

esku

stor

i

K

oski

puis

to

R

auta

tiea

sem

a

Tam

mel

a

Sam

pola

K

alev

a

Uin

tike

skus

Hak

amet

V

uohe

noja

Tu

rtol

a

H

alli

la

K

anjo

ni

Her

vant

a-

kes

kus

Tampereen raitiotien

maanrakennustyöt, ra-

dan rakentaminen ja tek-

niset järjestelmät hanki-

taan allianssimallilla. Al-

lianssi tarkoittaa mallia,

jossa riskit ja hyödyt jae-

taan etukäteen sovitulla tavalla kaikki-

en osapuolten eli tilaajan, suunnitte-

lijan, urakoitsijan ja laitetoimittajien

kesken. Näin voidaan pysyä valtuus-

ton asettamassa 250 miljoonan eu-

ron infrarakentamisen kattohinnassa.

Vaunukaluston hankinta kilpailu-

tetaan erikseen. Lisäksi kaupunki edel-

lyttää valtion osallistumista 30 prosen-

tin osuudella hankkeen infrarakenta-

misen kustannuksiin.

Valtuusto hyväksyi raitiotien yleis-

suunnitelman kesäkuussa. Varsinai-

nen päätös raitiotien rakentamisesta

tehdään valtuustossa vuonna 2016. Jos

rakentamispäätös tehdään, rakentami-

nen voisi alkaa 2016–2017. Hanke to-

teutettaisiin kolmessa vaiheessa. En-

sin rakennetaan rata Hervannasta kes-

kustaan, varikko Hervantaan, kulun-

valvonta ja informaatiojärjestelmä. Ra-

tikka alkaisi kulkea Hervannan ja kes-

kustan väliä 2018–2019.

Toisessa vaiheessa rakennettaisiin

raitiotie keskustasta keskussairaalalle

ja kolmannessa vaiheessa keskustas-

ta Lentävänniemeen. Kesäkuussa val-

tuusto myös päätti, että lännessä reitti

kulkee Paasikiventien kautta.  

Lokakuussa Tampere osti 19 heh-

taarin määräalan Kaakkois-Hervannas-

ta ratikan päävarikkoalueeksi. Sinne

on suunniteltu sijoittuvan vaunujen

säilytys, huolto ja

korjaamo. •

Mik

on-

t

alo

E

telä

-

H

erva

nta

A

rkki

-

teh

dink

atu

Ahv

enis

-jä

rven

tie

Investoinneillavastataan kasvuunTampere investoi ensi vuonna 220,7 mil-

joonalla eurolla. Investointeja on jou-

duttu priorisoimaan ja etusijalla ovat

kasvua, työtä ja vetovoimaa lisäävät

hankkeet.

– Investoinneilla kaupunki pitää yl-

lä ja kehittää omaisuuttaan sekä vastaa

kasvuun ja rakentamistarpeisiin. Inves-

toinneilla halutaan myös edistää talous-

kehitystä ja työllisyyttä, konsernijohta-

ja Juha Yli-Rajala toteaa.

Ensi vuoden investoinnit rahoite-

taan oman tulorahoituksen ja Tampe-

reen Sähkölaitokselta saadun lainanly-

hennyksen avulla, joten kaupungin lai-

namäärä vähenee ensi vuonna. Lainaa

on ensi vuonna 1 678 euroa asukasta

kohden, mikä on suurten kaupunkien

matalimmasta päästä.

Talousarvion vuosikate on 78,7 mil-

joonaa euroa, mikä on investointitar-

peisiin nähden liian vähän. Vuosikate

kertoo sen, paljonko kaupungin tulora-

hoituksesta jää investointeihin, lainan-

lyhennyksiin ja muihin pitkävaikuttei-

siin menoihin.

Suurin yksittäinen investointi on

Rantaväylän tunneli, jonka rakentami-

seen on ensi vuonna varattu 51,4 mil-

joonaa euroa. Talonrakennusinvestoin-

teihin varataan kaikkiaan 68,2 miljoo-

naa euroa, josta muun muassa kansain-

välisen koulun perusparannukseen ja

laajennukseen kuluu 8,2 miljoonaa eu-

roa, Vehmaisten kouluun ja päiväkotiin

6,3 miljoonaa euroa ja Metsäniityn kou-

luun ja päiväkotiin 3,9 miljoonaa eu-

roa. Tesoman yhtenäiskoulun ja päi-

väkodin perusparannukseen ja laajen-

nukseen satsataan 4,5 miljoonaa euroa.

Rauhaniemen sairaalan perusparannus

jatkuu 3,8 miljoonalla eurolla ja Tam-

pereen uintikeskuksen 2,4 miljoonalla

eurolla. Tesoman palloiluhallia raken-

netaan 1,5 miljoonalla eurolla.

Kaupunkiympäristön kehittämiseen

eli muun muassa katujen, puistojen ja

siltojen kunnossapitoon, suunnitteluun

ja rakentamiseen varataan ensi vuonna

39,4 miljoonaa euroa.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat

keskustassa Kunkun parkki, Eteläpuisto,

Asemakeskuksen ja Tullin alue, raitio-

tien varikkoalue Kaakkois-Hervannas-

sa, Hervannan pohjoisosa, Hallila ja Tur-

tola. Myös Hervantajärven aluetta, Vuo-

reksen Västinginmäkeä, Tesomaa, Hau-

kiluomaa ja Linnainmaata kehitetään.

Työpaikkojen kasvulle luodaan edel-

lytyksiä kaavoittamalla yritystontteja

Linnainmaalle Sammon valtatien tun-

tumaan ja Aitovuoreen.

Talousarvion käsittelyn yhteydes-

sä valtuusto päätti, että tuleville vuo-

sille valmistellaan investointikatto, jos-

sa määritellään investointien tärkeys-

järjestys. •

Page 6: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

6

Kaupunki kannustaa nyt

taloyhtiöitä lisärakenta-

miseen rahallisilla pork-

kanoilla, kuten alennuk-

silla maankäyttösopimus-

korvauksiin. Taloyhtiöt voi-

vat myös rahoittaa talojen

putkiremontteja ja muita peruskorjauk-

sia, kun ne myyvät tai vuokraavat raken-

tamisoikeutta ulkopuolisille.

Tonttipäällikkö Heli Toukoniemen

mukaan täydennysrakentamiseen on

kannustettu aiemminkin, mutta nyt

Tampereen kaupunki on nostanut asi-

an esille erityisesti taloyhtiöiden kannal-

ta. Valtuusto hyväksyi keväällä maapo-

litiikan linjaukset vuosille 2014–2017.

Niissä on listattu asuinkortteleille alen-

nusta tuovat toimenpiteet.

– Maankäyttösopimuksessa arvioi-

daan arvonnousua, ja tästä arvonnou-

susta voidaan enimmillään jättää 85 pro-

senttia huomioimatta, kun rakennus-

hankkeen neljä toimenpidettä kuudes-

ta täyttyy, Toukoniemi toteaa.

Maankäyttösopimuskorvauksella

maanomistaja osallistuu kaavoitus- ja

kunnallistekniikan kuluihin, mikä pe-

rustuu kaavamuutoksen tuomaan tontin

arvonnousuun. Kaupungin vuokraton-

teilla on vastaava kannustusjärjestelmä.

Jos täydennysrakentamishanke sisältää

vähintään neljä kannustimien toimen-

pidettä, voi vuokrasta saada määräaikai-

sen alennuksen, joka on enimmillään

85 prosenttia kymmenen vuoden ajaksi.

Toukoniemen mukaan talojen täy-

dennysrakentaminen kannattaa, koska

se lisää asuntojen arvoa ja asuinalueet

säilyvät elinvoimaisina.

Varastokerrokset jaullakot asunnoiksi?Kuusi alennusta tuovaa toimenpidet-

tä ovat rakennusten korottaminen, lai-

tospysäköintiratkaisut, asemakaavoituk-

sen yhteishankkeet, rakennuksen sisäl-

lä olevan tilan käyttötarkoituksen muu-

Elävä kaupunki

Taloyhtiöille tarjotaan porkkanoita täydennysrakentamisesta

Eteläpuiston rantaan kaupunkimainen asuinaluePYHÄJÄRVEEN rantaan rajoittuva

Eteläpuisto on viimeisimpiä keskus-

tan tuntumassa olevia rakentamatto-

mia ranta-alueita, jonka maapohja on

kokonaan kaupungin omistamaa. Ete-

läpuiston tulevaisuutta on pohdittu pit-

kään ja etsitty alueelle parhaiten sovel-

tuvia maankäytön vaihtoehtoja. On mie-

Laukonhovin kaunis vanha kerrostalo Laukontorilla täydentyi ullakkohuoneistoilla. Täydennys-

rakentamisesta saatiin taloudellista hyötyä.

tos asuntorakentamiseen, energiatehok-

kuuden lisääminen sekä rakennuksen

purku täydennysrakentamiseksi, jos ra-

kennuksella ei ole suojeluarvoa.

– Usean taloyhtiön yhteistoiminnas-

ta saa kannustavan porkkanan. Silloin

tulee mietittyä paremmin lähiympäris-

töä kokonaisuutena, kannattaisiko esi-

merkiksi perustaa yksi monipuolinen

leikkipaikka useamman sijaan, yhdys-

kuntasuunnittelupäällikkö Hanna Mon-

tonen haastaa.

Yksi esimerkki yhteishankkeista

on Pohjolankadun kortteli, jossa kah-

delle tontille kehitetään yhteistä piha-

ja pysä köintiratkaisua täydennysraken-

tamisen yhteydessä.

– Käyttötarkoituksen muutos raken-

nuksen sisällä voi olla se, kun varasto-

kerros muutetaan asumiseen. Energia-

tehokkuutta parannetaan esimerkiksi

putkiremontilla tai ikkunoiden uusimi-

sella, Toukoniemi kuvaillee.

– Miksei energiatehokkuutta voisi

lisätä vaikka pyöräsuojan rakentamisel-

la? Edistetäänhän siten pyöräilyä autoi-

lun sijaan, Montonen lisää.

Rakennus- ja kunnostus-hankkeet vaativat kypsyttelyäHeli Toukoniemen mukaan porkkanoilla

on tarkoitus herätellä taloyhtiötä mietti-

mään eri vaihtoehtoja kiinteistönsä pa-

rantamiseksi. Rakennus- ja kustannus-

hankkeet vaativat usein kypsyttelyä ja

pohdintaa, koska useimmiten ihmisen

omaisuus on kiinni juuri asunnossa.

Taloyhtiöt ovat alkaneet pikku hil-

jaa kiinnostua täydennysrakentamises-

ta ja kyselyitä on tullut. Heli Toukonie-

mi ja Hanna Montonen uskovat esimer-

kin ja tiedon voimaan. Kaupungin si-

vuille www.tampere.fi /taydennysraken-

kansainvälinen ideakilpailu, joka ratke-

si viime toukokuussa. Kilpailulla haet-

tiin alueelle suunnitelmaa, jonka avul-

la voitaisiin toteuttaa maisemaan sopi-

va, kaupunkimainen asuinalue palve-

luineen ja jossa rannat voitaisiin hyö-

dyntää kaikkien kaupunkilaisten vir-

kistysalueena. Kilpailun ensimmäiselle

Eteläpuiston suunnitelmassa

ranta-alue hyödynnetään

kaupunkilaisten virkistys-alueena.

titty alueen käyttöä virkistysalueena,

julkisen rakennuksen sijaintipaikkana

tai sen kehittämistä kaupunkimaisek-

si asuinalueeksi. Tavoitteena on ollut,

että kaupunki linjaa tämän vuoden lop-

puun mennessä mihin suuntaan aluet-

ta aletaan kehittää.

Alueen suunnittelusta järjestettiin

jaetulle sijalle valittiin kaksi ehdotusta

Seelake ja Sunny Side of the City. Myös

puistovaihtoehdosta valmisteltiin suun-

nitelma kaupunginhallitukseen vertai-

lun pohjaksi. Sekä puistovaihtoehdossa

että kaupunkimaisessa asuinaluevaih-

toehdossa oli tutkittu julkisen raken-

nuksen sijoittuminen alueelle.

Lokakuussa kaupunki päätti, et-

tä alueen suunnittelua viedään eteen-

päin kaupunkimaisen asuinaluevaihto-

ehdon ja jatkotyöstetyn Seelake-ehdo-

tuksen pohjalta. Suunnitelmassa Etelä-

puiston 23,3 hehtaarin alueelle sijoittuu

noin 180 000 uutta kerrosneliömetriä

ja asuntoja 2 900 asukkaalle. Suunnit-

telualue rajautuu Tammerkoskeen, Py-

häjärveen, Pyynikin ulkoilupuistoon ja

pohjoisessa asuinkerrostaloihin.

Alueella on tällä hetkellä rakennet-

tuja kortteleita, katuja, puistoja ja lii-

kuntapaikkoja, kuten Koulukadun kent-

tä. Aluetta halkovat keskustan tärkeät

Page 7: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

7TAMPERE-lehti 4 | 2014

taminen on koottu tietoa ja esimerkkejä

hankkeista. Sivuilta löytyy muun mu-

assa esite sekä artikkeli asunto-osake-

yhtiö Laukonhovin kokemuksista ullak-

korakentamisesta.

Hanna Montonen muistuttaa myös

täydennysrakentamisen Ehyt-hankkeis-

ta, joista taloyhtiöt voivat hyötyä. Kau-

punki teettää kustannuksellaan suunni-

telmia, joilla kartoitetaan täydennysra-

kentamisen potentiaalia. Kaupunki voi

tehdä korttelisuunnitelman yhteistyössä

taloyhtiöiden kanssa. Puistoja ja katu-

jakin voidaan kohentaa samalla.

– Vanhojen lähiöiden palvelut ja

asuntojen arvo kannattaa turvata. Nyt

aletaan jo monilla asuinalueilla herä-

tä putkiremonttien tarpeeseen, Mon-

tonen sanoo. •TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVAT Kerttu Liukkala

os Tammelan jalkapallosta-

dionin toteutuminen ete-

nee suunnitelmien mukai-

sesti, Tammelaan saadaan

lähivuosina noin 6 500 kat-

sojan moderni jalkapallosta-

dion. Tampereella on ollut jo

pitkään kova kysyntä uuden-

aikaiselle jalkapallostadionille, joten

uusi kenttä tulee tarpeeseen. Hanke

myös tukee kaupungin liikunta- ja

kulttuuriohjelman tavoitetta, jonka

mukaan liikuntapalveluita pitää ke-

hittää monipuolisiksi ja helpommin

saavutettaviksi. Tammelan stadion ja

sen lähettyville rakennettava Kalevan

liikuntapuisto tulevat yhdessä muo-

dostamaan uudenlaisen liikuntakei-

taan keskustan tuntumaan.

Kaupungin tiukka taloustilanne

ei mahdollista uuden stadionin ra-

kentamista, mutta alueen täydennys-

rakentamista hyödyntäen hanke voi-

daan toteuttaa siten, ettei siitä koidu

kaupungin taloudelle suurta rasitet-

ta. Stadionin rakennuskustannuksia

katetaan sillä, että kentän sivuille Sal-

hojankadun ja Kalevan puistotien var-

relle rakennetaan asuin- ja liiketiloja.

– Hankkeen avulla siis parannetaan

jalkapalloilun mahdollisuuksia ilman

veronmaksajien merkittävää panos-

tusta ja samalla tiivistetään kaupun-

kirakennetta keskustan alueella, sa-

noo apulaispormestari Pekka Salmi.

Tammelan stadionin suunnitte-

lusta järjestettiin arkkitehtikilpailu,

jonka tulokset julkistettiin lokakuus-

sa. Suunnittelukilpailun järjestivät

Tampereen kaupunki ja Lemminkäi-

nen Oy yhteistyössä Suomen Pallolii-

ton kanssa. Kilpailun voitti ehdotus

nimeltä Hattutemppu, jonka pohjalta

aluetta nyt suunnitellaan eteenpäin.

Hattutempun tekijät ovat JKMM Ark-

kitehdit, Ramboll ja Trafi x.

Hattutemppua kiiteltiin kokonais-

idealtaan selkeäksi ja arkkitehtuuril-

taan raikkaaksi. Sitä pidettiin myös

nykyaikaisena ja mittakaavallisesti

erittäin onnistuneena. Siinä on otet-

tu ympäristön lähtökohdat huomi-

oon, ja kokonaisuus soveltuu hyvin

paikkaan. Kenttä on sijoitettu poh-

jois-eteläsuuntaisesti. Asuinraken-

nukset ovat vaaleaksi rapattuja, jo-

ten ne istuvat hyvin 1950-luvulla ra-

kennettujen Kalevan torni- ja lamel-

litalojen naapurustoon. Rakennus-

ten koloihin on sijoitettu viihtyisiä

oleskelupihoja ja liiketilat on suun-

niteltu luontevasti pääkadun varteen.

Hankkeen suunnittelussa on

myös kuultu tammelalaisia ja pyrit-

ty ottamaan huomioon heidän nä-

kemyksiään.

Kilpailun tuomaristo ohjeisti jat-

kotyötä muun muassa siten, että ra-

kennusmassoja pienennetään ja ke-

vennetään Salhojankadun puolella.

Tavoitteena on nykyisen puurivin säi-

lyttäminen. Myös päätykatsomoiden

rakentaminen kuuluu jatkotyön ta-

voitteisiin. •

Tammelan stadionin suunnittelu etenee

men korkein asuin rakennus.

Rakennuksen julkisivu on

mustaa betonia, jota keventävät

valoa heijastelevat lasi- ja teräs-

pinnat. Ylimmällä tasolla on näkö-

alaterassi. Tornihotelliin liittyy

140 vuotta vanha veturitalli, joka

on entisöity ja toimii hotellin

ravintola- ja kokoustiloina.

Hotellissa on 305 huonetta ja

kolme ravintolaa, jotka on sisus-

tettu tamperelaiseen henkeen.

Rakennuksen suunnitteluun ja

toteuttamiseen kului 14 vuotta.

Hyvän rakentamisen kunnia-

maininnat annettiin Lielahtikes-

kukselle ja Asunto Oy Tampereen

Pohjolankatu 18– 20:lle. •

JAL

O V

IRK

KI

Uusi maamerkki palkittiin hyvästä rakentamisesta

HYVÄN RAKENTAMISEN pal-

kinto myönnettiin tänä vuonna

Tampereen keskustan maisemaa

hallitsevalle Tornihotellille.

Tampereen kaupungin myön-

tämä palkinto on tarkoitettu

kannustamaan suunnittelijoita

ja toteuttajia hyvään rakentami-

seen. Ehdokkaat valitaan vuo-

den aikana valmistuneista

kohteista.

25-kerroksinen

ja 90 metriä korkea

Tornihotelli on Suo-

Tonttipäällikkö Heli Toukoniemi ja yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kannustavat taloyhtiötä täydennysrakentamiseen. Siten voi kohentaa kiinteistöä ja lähiympäristöä sekä saada varoja kunnostamistoimiin. Kaupunki auttaa yhtiöitä rahaporkkanoilla ja Ehyt-hankkeen kautta.

liikenneväylät Tampereen valtatie ja Hä-

meenpuisto. Rantojen kautta on kevyen

liikenteen kulkuyhteys Pyynikiltä Lau-

kontorille. Maamerkkinä on Klingendah-

lin entinen tehdasrakennus. Hämeen-

puiston eteläosa on kulttuurihistorial-

lisesti merkittävä. Osa alueesta on täl-

lä hetkellä toisarvoisessa käytössä otta-

en huomioon, että paikka sijaitsee lähes

keskellä kaupunkia rannan tuntumassa.

– Eteläpuistosta halutaan toteuttaa

alue, joka nostaa Tampereen imagoa jär-

venrantakaupunkina ja lisää keskustan

vetovoimaisuutta ja elinvoimaa, johta-

ja Kari Kankaala sanoo. •

Eteläpuiston molemmat kaupunki-

maiset vaihtoehdot sekä puisto-

vaihtoehto ovat esillä Frenckellin

palvelupisteessä jouluun asti.

Suunnitel mat löytyvät myös

internetistä osoitteesta

www.tampere.fi /etelapuisto

Tammelan jalkapallostadionin

suunnittelua jatketaan kilpailun voittajatyön pohjalta. Stadionille

saadaan 6 500 paikan katsomo. Stadionin itä- ja länsireunoille rakennetaan

asuntoja ja liike-tiloja.

TEKSTI Aila Rajamäki

TEKSTI Aila Rajamäki

Page 8: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

8

Vuoreksen Isokuuseen suunnitellaan arkkiteh-

tuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liike-

rakennuksia ja puisia pientaloja.

Vuoreksen Isokuuseen suunnitellaan arkkiteh-

tuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa onpuukerrostaloja, puisia liike-

rakennuksia ja puisia pientaloja.

8

Vuoreksen Isokuusen

kes kustakorttelei den ja

länsiosan asuinalueen

katujen ja kunnallistek-

niikan rakentaminen

aloitettiin marraskuus-

sa. Isokuusen asuin alue

sijoittuu Vuoreksen pohjoisosaan.

Isokuusesta rakennetaan noin 4 000

asukkaan alakeskus palveluineen. Särki-

järven ja asuntomessualueen väliin si-

joittuvaan Isokuuseen on Särkijärven sil-

lan ansiosta sujuvat ja nopeat yhteydet

Tampereen keskustasta. Matkaa kertyy

noin 7 kilometriä.

Isokuuseen suunnitellaan arkkiteh-

tuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua

aluetta, jossa on puukerrostaloja, pui-

sia liikerakennuksia ja puisia pientalo-

ja. Toteutuessaan alue on suurin nyky-

aikainen puukaupunkiympäristö Suo-

messa. Isokuuseen rakennetaan myös

puinen silta kesän 2015 aikana.

– Puurakentamisen tavoitetta toteu-

tetaan muun muassa antamalla raken-

tamistapaohjeessa ja tontinluovutusoh-

jeissa ohjeita puun käyttämisestä. Alu-

een rakentamisessa on mahdollista to-

teuttaa laaja-alaisesti puun käyttämistä

kaikissa tavanomaisissa rakennusosissa,

Vuores-projektin projektijohtaja Pertti

Tamminen sanoo.

Isokuusesta tavoitellaan myös hiili-

neutraalia aluetta, jonka kaikessa suun-

nittelussa otetaan huomioon ekologisuus.

Isokuusen itäosaan suunnitellaan

Aurinkorinne-niminen pientalovaltai-

nen asuinalue, jonka asemakaavaluon-

nos oli nähtävillä syys–lokakuussa.

Alue on noin 19 hehtaaria ja arvi-

oitu asukasmäärä 450–600 henkeä. Au-

rinkorinteen asemakaavaluonnoksesta

tehtiin kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat

toisistaan asuntotyyppien ja sen vuoksi

myös katuverkon osalta. Toinen vaihto-

ehto on omakotitalovaltaisempi ja toi-

nen yhtiövaltaisempi.

Tämän syksyn kaupungin tonttihaus-

sa oli jaossa 19 pientalotonttia Isokuu-

seen. Alustavan aikataulun mukaan Iso-

kuusen asuinrakentaminen aloitetaan

2015. •

KOLMEN vuoden kuluessa Tampere saa

130 uutta pysäkkikatosta. Viime vuonna

uusia lasikatoksia asennettiin 35, tämän

vuoden kuluessa yhteensä 50 ja ensi vuon-

na saadaan loput katokset paikoilleen.

Aiemmin bussipysäkkien katokset

on hankittu mainossopimuksin, mut-

ta nyt Tampereen kaupunki kilpailutti

katosten hankin nan ja ylläpidon erik-

seen. Kaupunki omistaa uudet katok-

set, ja ne hankitaan kilpailun voittaneel-

ta Clear Channelilta. Ylläpidon ja huol-

lon kilpailutuksen voitti JCDecaux, jolla

on myös oikeus mainostaa katoksissa.

Katosten asennus aloitettiin viime

kesänä kaupungin itäosista. Loppuvuon-

na vuorossa ovat Lentävänniemi, Tah-

mela ja Nekalan koulu. Kesällä katok-

sia tuli muun muassa Hervantaan, Hal-

lilaan, Veisuun, Kalkkuun, Raholaan ja

Lamminpään koululle.

Tampereen bussipysäkeistä on nyt

katettu noin kolmannes. Kaupungissa

on nelisensataa pysäkkikatosta, ja py-

säkkejä on yhteensä 1200. Katokset on

valmistettu 8 millimetriä vahvasta kar-

kaistusta lasista, joka ei rikkoonnu hel-

posti. Huoltoyritys korjaa rikkimenneet

UUSIPUU/ARKKITEHT ITOIMISTO EERO LAHT I OYK

ER

TT

U L

IUK

KA

LA

Vuores-talossa Tampereen suurin aurinkovoimala

Paneelit peittävät lähes puolet ison liikunta-hallin katosta, vaikka eivät näy-kään alas pihalle.

AN

TT

I L

AK

KA

Isokuusesta tulee Suomen suurin puukaupunki

Tampereelle toistasataa uutta pysäkkikatosta

VUORES-TALON katolla toimii

Tampereen suurin aurinkovoima-

la. Katolla on 160 aurinkopaneelia,

jotka ovat teholtaan 250 wattia. Voi-

malan vuosituotto-odotus on 37 000

kilowattituntia. Paneelit peittävät lä-

hes puolet ison liikuntahallin ka-

tosta, vaikka eivät näy alas pihalle.

Talo on myös energiatehokas. Se

tarvitsee noin kolmanneksen vähem-

män kaukolämpöä ja sähköä kuin uu-

si määräysten mukainen rakennus.

Oma sähkö korvaa ostosähköä.

Vuores-talo rakennetaan vaiheit-

tain. Vuonna 2013 valmistuneessa en-

simmäisessä osassa on koulun luok-

katiloja, päiväkoti, esiopetustiloja ja

terveydenhuollon tiloja sekä 900 ne-

liön liikuntahalli pukuhuoneineen ja

kuntosaleineen.

Kaupunginosan ja oppilasmääri-

en kasvamiseen on varauduttu myö-

hemmin aloitettavalla toisella raken-

tamisvaiheella. Valmiina talo tarjoaa

tilat 1 200 oppilaalle.

Vuores-talo toimii alueen kansa-

laistalona koulupäivien ulkopuolel-

la. Talo tarjoaa asukkaille monipuo-

liset harrastustilat iltaisin ja viikon-

loppuisin. •

Uusia pysäkkikatoksia

on kahta eri mallia, sivu- ja takaseinällisiä. Sivuseinälliset katokset

vievät kadusta enemmän tilaa, joten kevyemmälle

mallille on ahtaissa paikoissa tilauksensa.

katokset noin kahden vuorokauden ku-

luessa ilmoituksesta.

– Uudet katokset eivät ole juuri kärsi-

neet ilkivallasta. Toivottavasti tämä jatkuu,

sillä sateella katoksen alla on huomatta-

vasti mukavampi odotella bussin tuloa,

joukkoliikennelogistikko Juha Kortteus

Tam pereen joukkoliikenteestä toteaa. •

Page 9: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

9TAMPERE-lehti 4 | 2014

Top School -hanke on nel-

jä vuotta kehittänyt oppi-

misympäristöjä Tampe-

reella. Menestysreseptil-

lä rakennetaan kaupun-

gin ja kaupunkilaisten

tulevaisuutta.

Hankejohtaja Riitta Juusenaho hyri-

see tyytyväisyyttä. Hänen vetämänsä op-

pimisympäristöjen kehittämistä koordi-

noinut Top School -hanke päättyy vuo-

den 2014 lopussa, mutta sen menestyk-

sestä ei ole epäilystä.

– Erityisen onnellinen olen siitä,

että hankkeen päättyessä tehty työ ei

unohdu, vaan se jalkautuu tukemaan

koulutuksen arjen toimintaa ja rakenta-

maan laajasti tulevaisuuden moderne-

ja oppimisympäristöjä, myös seudulli-

sesti, Riitta Juusenaho iloitsee.

Hankkeen jatkona aloitetaan vuoden

2015 alusta toiminta, jossa on tarkoitus

lisätä Tampereen kaupunkiseudun kun-

tien välistä koulutuksellista yhteistyötä

niin osaamisen kuin viennin alueilla.

Konkreettisia kohennuksiakoulumaailmaanTop School käynnistyi vuoden 2011 alus-

ta tavoitteenaan nykyaikaistaa Tampe-

reen kaupungin koulujen ja oppilaitos ten

oppimisympäristöjä ja nostaa Tam pe-

re kansallisesti ja kansainvälisesti alan

merkittäväksi vertailukohteeksi.

Monipuolisen hankkeen myötä on

saatu aikaan paljon. Juuri nyt Tampe-

reella investoidaan vahvasti koulujen ja

oppilaitosten rakentamiseen ja saneera-

uksiin. Top School -hankkeessa on tar-

kasteltu koulutilojen ohella myös toi-

mintatapoja, oppimisvälineitä ja yhteis-

työtä, ja Top School -näkökulma on tuo-

tu merkittäviin koulurakennuskohtei-

siin, kuten Vuorekseen.

Useisiin hankkeen projekteihin on

haettu mukaan toimijoita ja rahoittajia

kaupungin organisaation ulkopuolelta.

Tampere opetuksen ja koulutuksen mallina

Hyvä esimerkki siitä toteutettiin Sampo-

lassa, jossa Työsuojelurahaston rahoi-

tuksella ja Teknologian tutkimuskeskus

VTT:n avulla sovitettiin yhteen lukion,

työväenopiston ja kirjaston toiminnat.

Myös yritystoimintaan Top School

on sitonut vahvat siteet. Hanke on suun-

nitellut maakunnallista yrittäjyysopin-

tojen ja kasvatuksen ohjausmallia yh-

dessä Tampereen seudun ammattiopis-

to Tredun, pirkanmaalaisten oppilaitos-

ten ja yritysten kanssa.

Peruskoulun kuudesluokkalaisil-

le suunnattu Yrityskylä on yhteiskun-

nan, työelämän ja yrittäjyyden oppimis-

ympäristö, jossa oppilaat työskentelevät

ammateissa, saavat palkkaa ja oppivat

toimimaan kuluttajina ja kansalaisina.

Tamperelaishankekiinnostaa maailmallaMyös muualla maassa tamperelaishan-

ke on herättänyt mielenkiintoa.

– Kyllä Tampere on taas edelläkävijä,

sillä näin laajaa oppimisen kehittämi-

sen ja koordinaation hanketta ei muu-

alla Suomessa ole, Juusenaho kertoo.

Top Schoolin yhtenä tehtävänä oli

koulutusviennin edistäminen ja kan-

sainvälisyyden tukeminen. Hanke on

myös sysännyt tamperelaislasten kan-

sainvälistymismahdollisuuksia eteen-

päin tukemalla kiinan kielen opintoja

perusopetuksessa.

– Top School on todella avannut ovia

ja mahdollisuuksia. Meillä on käynyt ko-

ko ajan tutustujia, etenkin Etelä-Koreas-

ta ja Kiinasta, ja olen itse vieraillut muu-

alla kertomassa asioista. Hanke on osoit-

tanut, miten paljon suomalainen koulu-

tusjärjestelmä ulkomailla kiinnostaa •TEKSTI Tuija Heikkilä

KUVA Olli-Pekka Latvala

PA

UL

A H

AL

KO

LA

Lapset suunnittelivat Rullaan Dinolandian

Dinolandia-näyttelyssä

hienoa on, että kaikkeen saa koskea.

Näyttelyn suunnitteluun osallistunut Ilari

Peurakoski ihastelee allosauruksen

pesää.

KATONRAJASTA kuuluu omi-

tuista puhinaa. Mikä ihme siellä

on? No dinosaurus tietenkin. Dino-

landia-näyttely on täyttänyt Lasten-

kulttuurikeskus Rullan yli 65 mil-

joonaa vuotta sitten maailmaa kan-

soittanein liskoin. Erityisen näyt-

telystä tekee se, että suunnittelu-

työssä olivat mukana 7–9-vuotiaat

lapset.

– Kaikki täällä on ollut tosi ki-

vaa. Näyttelyn tekeminen oli mie-

lenkiintoista, ja kaikki näyttää juuri

siltä kuin suunnitelmissakin, ker-

too 9-vuotias Ilari Peurakoski, jo-

ka on ollut yksi suunnittelijoista.

Samaa mieltä on 9-vuotias Em-

ma Kiiveri, joka kertoo lempipai-

kakseen suuren Tyrannosaurus Re-

xin pääkallojäljitelmän, vaikka oma

lempidinosaurus onkin triceratops.

Lapset otettiin mukaan suun-

nitteluun jo ideointivaiheessa.

Suunnittelutyö yhdessä lasten kans-

sa oli uutta myös henkilökunnalle.

– Aluksi lapsille piti selvittää,

mikä oikeastaan on näyttely ja mi-

tä siellä voi olla. Tärkeintä oli kui-

tenkin päästää mielikuvitus valloil-

leen. Lapset haastettiin ideoimaan

niin hurjia asioita, ettei niitä var-

masti pystytä toteuttamaan, ker-

too lastenkulttuurin johtava koor-

dinaattori Marianna Lehtinen.

Lapset halusivat Rullaan elävän

dinosauruksen, lentää Rullan ka-

tossa lentoliskolla ja tutkia oikei-

ta dinosauruksen luita. Dinosau-

ruksia ei saatu herätettyä henkiin,

mutta maailman suurin tunnettu

dinosaurus eli argentinosaurus kä-

veli Rullaan kuvataiteilijoiden Jar-

no Vesalan ja Markku Laskujär-

ven projektioteoksessa.

Lentosimulaattori lainattiin

Suomen ilmailumuseosta, ja näyt-

telyn dinosaurukset syntyivät Tyr-

vään käsi- ja taideteollisuusoppi-

laitoksen lavastajaopiskelijoiden

käsissä. Oikeat fossiilit saapuivat

puolestaan Helsingin geologisesta

museosta.

Näyttelystä haluttiin toimin-

nallinen. Kaikkeen saa koskea ei-

kä näyttelyssä tarvitse hissutella. •

Opin polkuja

Top School -hankkeessa on kehitetty

oppimisvälineitä, toimintatapoja,

koulutiloja ja yhteistyötä.

https://tampereenoppimisympa-

ristot.fi les.wordpress.com

Rulla

Finlaysoninkuja 6

Dinolandia-näyttely

18.1.2015 saakka

Avoinna to–pe 9–14,

la–su 11–16, ryhmille ma–ke

klo 9–15 ennakkovarauksella

Page 10: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

10 TAMPERE-lehti 4 | 2014

Ihmisten asialla

NUORISOKAHVILA Uniikki jatkaa

toimintaansa uusissa tiloissa Vuol-

teenkadulla lähellä linja-autoasemaa

ja Koskikeskusta.

Nuorisokahvila on päihteetön ja

savuton kohtauspaikka, jonne voi

mennä viettämään aikaa, pelaa-

maan, tapaamaan kavereita tai te-

kemään läksyjä. Nuoret voivat myös

suunnitella kahvilaan omaa ohjel-

maa tai osallistua siellä järjestettä-

viin tapahtumiin ja teemailtoihin.

Kahvilasta voi halutessaan ostaa

edullisia tuotteita tai tuoda muka-

na omat eväät. Ostopakkoa ei ole.

Kahvila on avoinna tiistaisin,

keskiviikkoisin ja torstaisin kello

14.30–21. Perjantaisin ja lauantai-

sin kahvila on auki kello 16.30–23.

Nuorisokahvila on tarkoitettu noin

14–19-vuotiaille nuorille, mutta tiis-

taisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

kello 14.30–16 kahvila on avoinna

myös 9–13-vuotiaille.

Nuorisokahvila Uniikki toimii

katutasossa Vuolteenkatu 20:ssa

Sorin aukion laidalla entisen Sorin

klubin tiloissa.

Nuorisokahvila Uniikki oli kiin-

ni heinäkuusta marraskuun alkuun.

Kahvila joutui muuttamaan kesällä

pois entisestä Matkailuta losta Verka-

tehtaankadulta, kun kaupunki myi

kiinteistön. •

Tampereen kaupunki jää-

dyttää ja pitää kunnossa

noin 150 luistinrataa jo-

ka talvi. Koulukadulla on

toistaiseksi ainoa tekojää-

kenttä, ja ensi talvena Pyy-

nikin kentälle saadaan te-

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

Nuorisokahvila Uniikki muutti Vuolteenkadulle

Juho Räty, Ester Halmari,

Sofia Julin ja Heili Miettinen testasivat

nuorisokahvila Uniikin biljardi-

pöytää.

Sirklaamaan ja höntsäilemään ulkokentillekojää. Muut kaupungin luistinradat ovat

luonnonjäitä, joita pitävät kunnossa pää-

osin Tampereen Infra -liikelaitos sekä

kaupungin liikuntapalvelut. 

– Tavoitteemme on, että tamperelai-

sille olisi ympäri vuoden tarjolla mah-

dollisuuksia ulkona liikkumiseen. Luis-

tinradat ovat helposti saavutettavia, ma-

talan kynnyksen liikuntapaikkoja, tote-

aa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen ti-

laajapäällikkö Lauri Savisaari. 

Kaupungin jääkenttien käyttäminen

on maksutonta. Kentillä ei ole juuri ol-

lenkaan urheiluseurojen varaamia vuo-

roja, joten kentät ovat käytännössä kaik-

kina aikoina kuntalaisten käytössä. Lauri

Savisaari käy itse talvisin luistelemassa

Pyynikin kentällä, jonne jäädytetään ko-

ko urheilukentän kokoinen alue. 

– Pyynikin isolla jäällä luistellessa

olen miettinyt, miksei useampi ihminen

käytä kenttää, kun siellä on tilaa ja käyt-

tö on ilmaista, pohtii Savisaari.

Jäät kuntoonammattitaidollaTampereen Infran työpäällikön Pentti

Katajiston mukaan alkutalvena keski-

tytään kaikkein käytetyimpien kenttien,

kuten koulujen läheisyydessä olevien

kenttien jäädyttämiseen. Kun suosituim-

mat kentät on saatu luistelukuntoon, ale-

taan jäädyttää pienempiä puistokenttiä.  

– Tavoitteena on, että saamme no-

peasti osan kentistä luistelukuntoon ja

sitten jäädytämme kenttiä lisää. Säällä

on suuri vaikutus työhön. Lunta pitää

sataa ensin kymmenisen senttiä, että

sitä on tarpeeksi kentän pohjalle tam-

pattavaksi. Kun lumi on tiivistetty poh-

jaksi, aloitetaan pohjan kastelu. Kauka-

loiden käyttöönotossa käytetään lisäk-

si laitetta nimeltä Jää-Matti, jolla höy-

lätään jään pintaa tasaiseksi ja saadaan

jään laatua paremmaksi. Se nopeuttaa

jään saamista luistelukuntoon, kertoo

Pentti Katajisto. 

Jäiden käyttöönoton ja kunnossa-

pidon kannalta ihanteellisia ovat 5–15

asteen pakkaset, ilman suuria lämpöti-

lan vaihteluita. Kentät käydään jäädyt-

tämässä arkisin kerran päivässä.

Suojasäällä ja lumisateella kenttiä ei

kastella, koska jää menisi huonoon kun-

toon. Tällöin käydään vain auraamas-

sa lumet pois. Viikonloppuisin kenttiä

lähdetään auraamaan, jos sataa yli kol-

me senttiä lunta. 

Kenttien käyttäjät voivat myös itse

vaikuttaa jään kuntoon. Ulkokengillä ei

ole suositeltavaa mennä jäälle. Kenki-

en mukana jäälle kulkeutuu hiekkaa ja

suolaa, mikä on sekä turvallisuusriski

luistelijoille että heikentää jään kuntoa.

Sorsapuiston jääthoukuttelevat luistimilleSorsapuisto on yksi suosituimmista luis-

telupaikoista Tampereella. Hyvä sijainti,

kaksi kaukaloa sekä avojää houkuttele-

vat kentälle luistelijoita ja jääkiekonpe-

laajia. Kentät ovat niin suosittuja, että

niitä huolletaan myös viikonloppuisin.

Sorsapuistossa on lisäksi luistele-

maan opettelevien lasten ja aikuisten

mahdollista lainata luistelutuki, joka on

hyvä apuväline harjoittelussa. 

– Hyvin suosittuja luistelupaikkoja

ovat myös yleisurheilukentän päälle jää-

dytetyt luistinradat Vehmaisissa ja Lie-

lahdessa. Radoilla pääsee luistelemaan

kentän ympäri, ja ne ovat etenkin retki-

luistelijoiden suosiossa, lisää Pentti Ka-

tajisto. 

Lauri Savisaari kertoo kaupunkilais-

ten antaneen paljon palautetta, jossa toi-

votaan kaukaloiden määrän pitämistä

entisellään. 

– Kaukalot ovat tärkeitä etenkin lap-

sille ja nuorille, ja pyrimme pitämään

kaukaloiden määrän entisellään. •

TEKSTI JA KUVAT Kerttu Liukkala

– Tampereella on todella paljon

jääkenttiä. Toivotta-vasti kenttiä käytetään aktiivisesti, kannustaa

työpäällikkö Pentti Katajisto.

–Jääkiekkoseu-rat eivät järjestä ulko-

jäillä juurikaan omaa toi-mintaansa, vaan niillä käy

innostuneita lajin harrastajia, jotka tykkäävät mennä pelai-

lemaan tai luistelemaan omalla ajallaan, sanoo tilaajapäällikkö Lauri

Savisaari.

Page 11: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

11TAMPERE-lehti 4 | 2014

Teatteri tukee nuoren itsetunnon kehitystä– NUORISOTEATTERITYÖSSÄ on

parasta se, kun näkee ja kokee heikon,

ujon, vihaisen tai levottoman nuoren

vahvistumisen teatteritaiteen kautta,

kertoo Tampereen Nuorisoteatterin

ohjaaja Helena Rängman.

Tampereen Nuorisoteatterin toi-

minta on tarkoitettu 13–17-vuotiail-

le. Nuoria teatterissa on tällä hetkel-

lä 25. Uusia teatterilaisia otetaan mu-

kaan toimintaan aina alkusyksystä.

Suomen Nuorisoyhteistyö Alli-

anssi jakoi lokakuussa Nuori toimi-

ja -tunnustuksia alan toimijoille ym-

päri Suomen. Yksi tunnustuksen saa-

jista oli Tampereen Nuorisoteatterin

ohjaaja Helena Rängman.

Tunnustuksen perusteluissa to-

dettiin, että Helena Rängman on teh-

nyt pitkäjänteistä työtä nuorisoteatte-

rilaisten kanssa. Lisäksi arvokkaana

nähtiin se, että hän toteuttaa työssään

niin kulttuurista nuorisotyötä, osal-

lisuutta kuin erityisnuorisotyötäkin.

– Teen nuorisotyötä työvälineenä-

ni teatteritaide. Nuorten itsetunnon

ja henkisen kehityksen tukeminen on

heidän aikuisuutensa kivijalka, jon-

ka varassa he kestävät maailman kol-

huja paremmin.

Helena Rängman perusti nuori-

soteatterin Tampereelle vuonna 2009

havaittuaan, ettei kaupungissa ollut

nuorille matalan kynnyksen ilmais-

ta teatteriharrastusmahdollisuutta.

Tampereen Nuorisoteatteri syntyi

Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-

hankkeen apurahan turvin yhteis-

työssä kaupungin nuorisopalvelui-

den kanssa. Hankkeen päätyttyä toi-

minta on jatkunut nuorisopalvelui-

den toimintana. •www.nuortentampere.fi

Rock Academy tulee Tampereelle

ROCK ACADEMY -bändihanke

laajenee Turusta Tampereelle .

Tarkoituksena on tukea

nuorten bändien edellytyksiä

kehittyä oman alansa osaajiksi

ja mahdollisesti musiikin

ammattilaisiksi. Ideana on

luoda pysyvä nuorisotyön

muoto, joka parantaa kaupun-

gin bänditoiminnan tasoa ja

mahdollisuuksia.

Rock Academy keskittyy

musiikin tekemiseen ja esittä-

misen osa-alueisiin. Rock

Academy on bändeille maksu-

tonta, ja ne saavat opastusta

kaikessa mahdollisessa

musiikkibisneksen koukerois-

ta soitonopetukseen. Tiedossa

on myös keikkoja, videoita ja

studio aikaa.

Akatemialaiset osallistu-

vat vähintään kerran kuussa

järjestettäviin klinikoihin ja

koulutuksiin. Alan ammatti-

laisten vetämät, yleisölle

ilmaiset klinikat ovat kaikille

avoimia.

Nimestään huolimatta

Rock Academy on tarkoitettu

minkä tahansa musiikkigenren

bändeille, jonka jäsenet ovat

alle 29-vuotiaita. Akate miaan

valituilta bändeiltä vaaditaan

sitoutumista, potentiaalia ja

halua tehdä töitä unelmiensa

eteen.

Bändien aktiivisuutta

seurataan koko kahden vuoden

akatemian ajan – kaikki

haluavat studioon, mutta myös

klinikoihin ja muuhun tarjot-

tuun on osallistuttava. •

www.nuortentampere.fi /

rockacademy

TA

MP

ER

EE

N N

UO

RIS

OT

EA

TT

ER

I

Nuoriso-teatterissa näyttelee

13–17-vuotiaita. Tällä hetkellä

mukana on 25 nuorta.

Koulutilojen vuokraaminen

on nyt helppoa ja edullis-

ta. Timmi-varausjärjestel-

män kautta yhdistykset,

yhteisöt, yksityishenkilöt

ja yritykset voivat vuok-

rata tiloja käyttöönsä ar-

ki-iltaisin kahdeksasta tamperelaises-

ta koulusta. Tarjolla on luokkia, au-

ditorioita ja ruokasaleja erilaisiin ti-

laisuuksiin.

– Kouluissa voi pitää vaikka talo-

yhtiön kokouksia, kuoroharjoituksia,

kirjallisuuspiirejä tai lasten harrastus-

toimintaa. Auditoriot ja ruokasalit so-

veltuvat hyvin esitysten pitämiseen,

kertoo sivistys- ja elämänlaatupalve-

lujen suunnittelupäällikkö Iina Ojala.

Ennen koulutilojen vuokraus oli

mahdollista ainoastaan ottamalla yh-

teyttä rehtoriin. Vuokraajan täytyi täl-

löin allekirjoittaa sopimus ja tutustua

tilaan etukäteen. Vanha tapa on edel-

leen käytössä muissa kouluissa. Mo-

net urheiluseurat vuokraavat tiloja van-

haan malliin, mutta rinnalle on otet-

tu uusi helpompi tapa.

– Varausjärjestelmän kautta kou-

lutilan vuokraus on kätevää. Käyttäjän

ei tarvitse kuin saapua paikalle. Kou-

lun iltavalvoja ohjaa oikeaan luokkaan

ja hoitaa käytännön järjestelyt, kertoo

Iina Ojala.

Koulujen tiloista on kuvat kau-

pungin internetsivuilla ja suora link-

ki varausjärjestelmään. Yleishyödylli-

sille yhdistyksille ja yhteisöille luokan

vuokraaminen maksaa 5 euroa tunnil-

ta. Auditorion tai ruokasalin vuokraa-

misesta veloitetaan 14 euroa tunnil-

ta. Yksityishenkilöille ja yrityksille ti-

la vuokrataan vähintään kahdeksi tun-

niksi ja hinnaksi tulee 40 euroa tun-

nilta tilasta riippumatta.

– Haluamme tarjota tamperelaisille

toimijoille edullisia tiloja. Sisätilojen

lisäksi Vuoreksen koulusta voi vuokra-

ta käyttöönsä ulkolavan vaikkapa har-

rastajateatterin esityksiä varten, Iina

Ojala vinkkaa. •TEKSTI JA KUVA Kerttu Liukkala

Koulutilojen vuokrausta helpotettiin

Koululuok-kia voi vuokrata

vaikka shakkikerhon toimintaan. Kuvassa Kaisa

Takala pelaa shakkia Aurora Lapin kanssa Tammer-

shakin kerhossa Aleksan-terin koulussa. Taustalla Toivo Salminen, Joonas

Seppälä ja Antti Salminen.

www.tampere.fi /luokkatila-

varaukset

Koulut, joiden tiloja voi

vuokrata varausjärjestelmän

kautta: Annalan koulun Karo-

sen koulutalo, Hatanpää,

Kämmenniemi, Lielahti,

Linnainmaa, Pohjois-

Hervanta, Takahuhti ja

Vuores.

Page 12: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

12 TAMPERE-lehti 4 | 2014

Eri-ikäisille ikääntyville ih-

misille on Tampereella tar-

jolla monenlaisia palvelu-

ja. Esimerkiksi eläkkeelle

jäädessä voi vapaaehtois-

työstä saada uutta sisältöä

elämään. Uusia ihmissuh-

tei ta ja mielekästä tekemistä löytyy

myös Lähitoreilta ja palvelukeskuksis-

ta , jotka ovat kaikille avoimia.

Jos bussipysäkille on pitkä matka

ja liikkuminen talven liukkailla keleil-

lä arveluttaa, voi asioiden hoitamiseen

ja ystävien tapaamiseen käyttää Palve-

luliikenteen Pali-busseja. Lomakkei-

den täyttämiseen ja esimerkiksi Ke-

lan hoitotuen hakemiseen puolestaan

saa apua Lähitorilta, Kotitorilta, palve-

lukeskuksista tai omalta kotihoidon

työntekijältä.

Iän karttuessa avun tarve usein

kasvaa. Apua arkeen saa Kotitorilta ja Lä-

hitoreilta, joihin tamperelaiset ikäih-

miset ja heidän omaisensa voivat ot-

taa yhteyttä kaikissa kotona pärjäämi-

seen liittyvissä ongelmissa.

– Jos tuntuu, ettei selviä

arjesta tai on huolissaan

iäkkään omaisen jaksa-

misesta, kannattaa soit-

taa tai käydä Kotitoril-

la tai Lähitorilla. Siellä

mietitään yhdessä, min-

kälainen apu tukisi par-

haiten arkea kotona. Siel-

lä myös tarvittaessa autetaan

itse ostettavien palveluiden hankin-

nassa tai ohjataan tarkempaan pal-

ve lutarpeen arviointiin oman alueen

ko ti hoidon asiakasohjaajalle, kertoo

asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi.

Jokaisella kotihoidon palvelujen

piirissä jo olevalla asiakkaalla on oma

asiakasohjaaja, joka arvioi yhdessä asi-

akkaan ja omaisten kanssa hoidon tar-

peen sekä järjestää tarvittavat palvelut.

Kotihoidon palvelut perustuvat jatku-

vaan palveluntarpeen arviointiin, jol-

loin palveluita ja niihin suunniteltua

aikaa voidaan muuttaa asiakkaan toi-

mintakyvyn ja tarpeen mukaan.

Rahatilanne ei vaikuta avun saa-

miseen. Esimerkiksi kotihoidon asia-

kasmaksu määräytyy palveluun suun-

nitellun ajan sekä asiakkaan brutto-

tulojen mukaan. Tarvittaessa asiakas-

maksuun voidaan myöntää alennus-

ta tai kokonaan maksuvapautusta. •TEKSTI Marika Haapala

PALI-PALVELULIIKENTEEN pi-

lotissa on tavoitteena antaa asiak-

kaille enemmän vaihtoehtoja auto-

kyyteihin yhdellä puhelinsoitolla.

Normaalisti asiakkaat soittavat

suoraan autoon tilatakseen kyydin. 

Pilotissa puhelut ohjataan kuljetus-

tenohjauskeskukseen, jossa tilauk-

set tallennetaan ja välitetään autoon.

Kuljetustenohjauskeskus tekee asi-

akkaan toiveajan mukaisen tilauksen

autolle, jonka aikataulu sopii parhai-

ten asiakkaan toiveeseen.

Vanhan käytännön mukaan asi-

akkaan pitää soittaa useaan autoon,

jos ensimmäinen ei pysty hoitamaan

kyytiä toivottuun aikaan.

Keskustassa usean palvelubus-

Pali-auto pyrkii tulemaan toiveaikana

Ihmisten asialla

KotitoriPuutarhakatu 6,

puh. 03 5656 5700

Lähitorit• Kuuselan Lähitori,

Nuolialantie 46

• Peurankallion Lähitori,

Peurankallionkatu 10

Palvelukeskukset• Lielahden palvelukeskus,

Teivaankatu 1

• Nekalan palvelukeskus,

Kuoppamäentie 24

• Pappilanpuiston palvelu-

keskus, Kourutaltankatu 2

• Pispan palvelukeskus on

remontin takia kiinni

vuoden 2016 alkuun saakka.

• Tammelan palvelukeskus,

Itsenäisyydenkatu 21 B

• Kaukaharjun Seniori-

keskus, Keskisenkatu 15

• Keinupuiston palvelu-

keskus, Orivedenkatu 28

• Taatalan palvelukoti,

Sulkavuorenkatu 6

• Viola-koti,

Juhlatalonkatu 4

• Peipontuvan

korttelikerho,

Peltolamminkatu 12

Kotihoidon asiakas-ohjaajat alueittainwww.tampere.fi /ekstrat/sote/

kotihoito

Palveluliikenne Paliwww.tampere.fi /palvelulii-

kenne

Mistä apua ja mielekkyyttä ikääntyvän arkeen?

Kuljettaja Pasi Salosen

mukaan Pali-autoja käytetään paljon.

Etenkin linja 17 on suosittu. Seija Linnosaari

käyttää Pali-autoa päivittäin.

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

sin alueet limittyvät, jolloin vaihto-

ehtoja tulee tarjolle useita.

Palveluliikenteessä aloitettiin

viime vuonna pilotti yhdellä linjal-

la. Ensimmäinen pilottilinja oli Pa-

li 9, joka on Tesoman palvelubussi.

Heinäkuussa pilottia laajennet-

tiin keskustaan. Silloin mukaan otet-

tiin Pali 1, joka on keskustan länsi-

puolella liikennöivä auto. Lokakuus-

sa mukaan tuli Pali 2, joka palvelee

Tammelassa ja keskustassa. Marras-

kuussa aloitti Pali 15, jonka palve-

lualueeseen kuuluvat muun muas-

sa Kaleva ja Järvensivu.

Kuljetuksenohjauskeskus vas-

taanottaa Pali-puheluita arkisin

kel lo 8–16 numerossa 03 5653 4115.

N ormaalisti palvelubussiin on voi-

nut soittaa vain sen palveluaikana,

mikä on linjan mukaan noin 6 tun-

tia päivässä.

Palveluliikenne palvelee kaik-

kia, joille tavallisen joukkoliiken-

teen käyttäminen on hankalaa. Mat-

kan hinta on sama kuin kaupungin

busseissa. Sen voi maksaa Tampe-

reen matkakorteilla tai käteisellä. •

OL

LI-

PE

KK

A L

AT

VA

LA

Page 13: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

13TAMPERE-lehti 4 | 2014

Mitähän se lääkäri

kirjoitti minusta?

Pitikö minun tul-

la jälkitarkastuk-

seen vai ei? Oliko

hemoglobiini 124

vai 142? Vastauk-

sen näihin sekä moniin muihin kysy-

myksiin löydät Omakanta-verkkopalve-

lusta osoitteesta www.kanta.fi .

Omakanta on osa Potilastiedon ar-

kistoa, joka otettiin käyttöön Tampe-

reen ja Oriveden terveydenhuollossa

20. marraskuuta.

– Käydessäsi vastaanotolla esimer-

kiksi Tampereen kaupungin terveysase-

malla tai Hatanpään sairaalassa lääkä-

ri tallentaa käynnin tiedot potilastie-

don arkistoon. Voit tarkistaa verkosta

Omakanta-palvelun kautta, mitä lääkä-

ri kirjoitti ja mihin kokeisiin määräsi.

Samasta paikasta näet myös Potilastie-

don arkistoon viedyt laboratoriotulok-

sesi, röntgenkuviesi lausunnot, hoito-

jaksojesi tiedot sekä sähköiset resepti-

si, kertoo projektipäällikkö Päivi Hodg-

son Tampereen kaupungilta.

Potilastiedon arkistoon tallennetut

tiedot ovat käytettävissä Acutan ensi-

avussa ja ensi vuonna myös Taysin vas-

taanotoilla.

Omakanta-palvelua voi käyttää jo-

kainen täysi-ikäinen henkilö. Palveluun

kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla,

sähköisellä henkilökortilla tai mobiili-

varmenteella.

Tiedot myös mökki-kunnan lääkärillePotilastiedon arkisto mahdollistaa sen,

että tiedot aiemmista hoidoista tai lää-

keaineallergioista ovat esimerkiksi mök-

LÄHIHOITAJA Maija-Liisa Korhonen

kaivaa repustaan älypuhelimen ja näp-

päilee sitä hetken oven edessä. Ovi su-

risee ja sitten aukeaa. Avaimia ei tar-

vita, sillä jo yli sadan kotihoidon asi-

akkaan oveen on asennettu sähköinen

ovenavauspalvelu.

Aliisa Hulkon kotiovessa sähköinen

ovenavaus on ollut muutaman viikon

ajan. Hulkko kertoo, että hänen arkeen-

sa sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Ovi

toimii normaalisti ja omaiset kulkevat

yhä omilla avaimillaan.

Sähköisen ovenavauspalvelun myö-

tä turvallisuus kasvaa niin kotihoidon

asiakkaan, taloyhtiön kuin työntekijän-

kin näkökulmasta.

– Järjestelmä on rakennettu tieto-

turvalliseksi. Laitteet eivät säilytä mi-

tään tietoja ja avausoikeudet ovat hen-

kilökohtaisia, kertaluonteisia ja salat-

tuja. Lisäksi järjestelmään jää aina tie-

to siitä, kuka on avannut oven puheli-

men avulla ja milloin. Jos älypuhelin ka-

toaa tai anastetaan, kaikki oikeudet sen

käyttöön suljetaan välittömästi, kertoo

projektipäällikkö Anne Lähde-Säteri.

Terveys-palveluista saatavana selko esite

TAMPEREEN kaupunki on laatinut

selkokielisen esitteen siitä, minkälai-

sissa sairaustapauksissa potilas hoi-

detaan omalla terveysasemalla ja mil-

loin Ensiapu Acutassa. Esitteessä ker-

rotaan myös kiireellisten ja kiireettö-

mien terveyspalvelujen eroista ja ham-

maslääkäripäivystyksestä.

Selkokeskus on tarkistanut esit-

teen tekstin ja antanut ohjeet tekstin

rivitykseen ja kuvitukseen. Esitettä

on jaossa kaupungin terveysasemil-

la ja hammashoitoloissa sekä Ensiapu

Acutassa. Esite löytyy myös interne-

tistä osoitteesta

Lasten ja nuorten suun terveys-tarkastukset muuttuivatTAMPEREEN kaupungin lasten ja

nuorten suun terveydenhuollossa

on otettu syksyn aikana käyttöön

ns. monihuonemalli. Suun terveys-

tarkastuksissa käytetään jatkossa

tätä mallia, jossa neljä suuhygie-

nisti-hammashoitaja-työparia ottaa

vastaan 8–15-vuotiaita. Heitä kon-

sultoi yksi hammaslääkäri.

Tavoitteena on saada samalla

käynnillä tehtyä suun terveystar-

kastus sekä tarvittaessa hammas-

lääkärin tutkimus ja yksilöllinen

hoitosuunnitelma.

Monihuonemalli on käytössä

sellaisissa hammashoitoloissa, joissa

on vähintään neljä vastaanottohuo-

netta. Siksi kutsu saattaakin tulla

muualle kuin tuttuun lähihoito-

laan, jossa pyritään kuitenkin te-

kemään tarvittava korjaava ham-

mashoito.

Vuoden 2015 alusta muuttuu

myös lasten ja nuorten kutsujär-

jestelmä. 1-, 2- ja 4-vuotiaat lapset

käyvät hammashoitajien neuvola-

vastaanotoilla ja 5-vuotiaat suuhy-

gienisteillä.

Koululaisten koko ikäluokka

kutsutaan tarkastukseen 1.-, 5.-

ja 8.-luokilla. Kaikkien näiden ikä-

luokkien välillä lapset ja nuoret

kutsutaan hoitoon jokaisen oman

hoitosuunnitelman mukaisesti. Tä-

män lisäksi myös 17-vuotiaat saa-

vat kehotekirjeen varata aika vas-

taanotolle. •

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

Laboratoriotulokset ja potilastiedot näkee nyt netistä

kipaikkakunnan lääkärin saavilla. Näin

vältytään turhilta tutkimuksilta ja esi-

merkiksi hätätilanteessa saadaan nope-

asti tieto siitä, mitä lääkkeitä potilaal-

le ei saa antaa.

– Potilastiedon arkistossa olevien

tietojen käyttöön tarvitaan kuitenkin

potilaan suostumus, jonka voi antaa

vaikka heti Omakanta-palvelussa. Po-

tilaiden rooli tietojen omistajana muut-

tuu, sillä Omakannan kautta heillä on

saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta

potilaskertomustietoja, eikä niitä enää

tarvitse erikseen pyytää hoitavista yksi-

köistä, muistuttaa Päivi Hodgson.

Potilastiedon arkistoon viedään vain

uusien käyntien tiedot, joten aluksi ar-

kisto on tyhjä. Sen hyödyt tulevat esiin,

kun kaikki terveydenhuollon toimijat

ovat ottaneet sen käyttöön ja tietoja alkaa

karttua arkistoon. Suurin osa julkisen

terveydenhuollon yksiköistä ottaa poti-

lastiedon arkiston käyttöön vuoden 2014

loppuun mennessä. Yksityisellä puolel-

la siirtymäaikaa on vuosi enemmän. •TEKSTI Marika Haapala

Vastaan-ottokäynneillä

lääkäri kirjaa tiedot Potilastiedon arkistoon.

Muutaman päivän viiveellä samat tiedot näkee myös netistä Omakanta-palvelusta. Kuvassa

Hervannan terveysasemalla Deeman Ahmed lääkäri Raija Ahosen vastaan-

otolla.

Lähihoitaja Maija-Liisa

Korhonen kirjaa kotikäynnin tiedot älypuhelimellaan

Aliisa Hulkon luona.

Sähköisen ovenavauksen ja uuden

toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta

kotihoidon työntekijät voivat jatkossa

olla pidempään asiakkaan luona.

– Vielä nykyisin avainten käsittely,

hoitotyönkirjaaminen ja tilastointi ko-

tihoidon työtiloissa ohjaavat henkilö-

kunnan työpäivän kulkua ja aiheutta-

vat päällekkäistä työtä. Lisäksi siirtymi-

siin paikasta toiseen kuluu aikaa, ker-

too Lähde-Säteri.

Sähköisen ovenavauspalvelun avul-

la Maija-Liisa Korhonen voi aloittaa ja

päättää työpäivän asiakkaan luona. Toi-

minnanohjausjärjestelmä taas tuo päi-

vän tehtävälistan älypuhelimeen. Työ-

päivän päättyessäkään hänen ei tarvit-

se kiertää toimiston kautta, koska kir-

jaukset voi tehdä älypuhelimella asiak-

kaan luona.

Marja-Liisa Korhonen kertoo sekä

sähköisen ovenavauspalvelun että toi-

minnanohjausjärjes-

telmän olevan help-

pokäyttöisiä.

– Vaikka minulla ei

ole koskaan ollut äly-

puhelinta, olen oppi-

nut käyttämään näitä

hyvin. •TEKSTI

Marika Haapala

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

Älypuhelin korvaa kotihoidossa avaimet ja vihon

www.tampere.fi /terveyspalvelut/ensiapu

Page 14: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

14 TAMPERE-lehti 4 | 2014

Alue-Alvareihin eli alu-

eellisiin työryhmiin

haetaan jäseniä toimi-

kaudelle 2015–2016.

Ilmoittautumisaikaa

on 15. joulukuuta saak-

ka. Kaupunginhallitus

nimittää työryhmät kahdeksi vuodek-

si kerrallaan.

Jäseniksi voivat ilmoittautua yhdis-

tysten ja muiden aluetoimijoiden ni-

mittämät edustajat ja kaikki alueensa

asioista kiinnostuneet asukkaat.

Alvarit toimivat neljällä alueella,

Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tam-

pereella. Työryhmät ottavat kantaa val-

mistelussa oleviin palveluja koskeviin

asioihin ja kaupunkiympäristön kehit-

tämiseen. Työryhmät osallistuvat myös

kaupungin talousarvion laadintaan.

Mikäli vaikuttaminen kiinnostaa,

mutta jäsenyys tuntuu liian sitovalta,

voi ilmoittautua Alvari-postilaiseksi.

Alvari-postilainen saa kaikki Alvarei-

den toimintaan liittyvät tiedot, kuten

kokoontumisajat, muistiot, tiedotteet

ja aineistot. Asioita voi kommentoida

esimerkiksi sähköpostitse, Facebookis-

sa tai puhelimitse.

Alvareiden kokoontumiset ovat

avoimia, ja niihin voivat osallistua

muutkin kuin jäsenet. Tarkempaa tie-

toa aluejaosta, lomakkeista, Alvari-toi-

minnasta ja ilmoittautumisesta löytyy

internetistä osoitteesta www.tampere.

fi /alvari. Jäseneksi ilmoittaudutaan si-

vuilta löytyvällä e-lomakkeella.

Uusia osallistumisen muotojaAlvari-toiminnan rinnalle tulee ko-

ko ajan uusia osallistumisen muoto-

ja, jotka liittyvät käyttäjädemokrati-

an ja palvelumuotoilun yhteistyöta-

poihin.

Tampereen kaupungin palvelu-

ja kehitetään ja suunnitellaan entistä

enemmän palveluja käyttävien asiak-

kaiden kanssa. Asukkaita kutsutaan

esimerkiksi avoimiin tilaisuuksiin,

joissa yhdessä kaupungin suunnitte-

lijoiden ja asiakastyöntekijöiden kans-

sa muotoillaan uudenlaisia, palvelun

käyttäjille sujuvampia palvelukoko-

naisuuksia. Asukkaille ja yhteisöille

tarjotaan myös mahdollisuutta osal-

listua palvelujen tuottamiseen ja to-

teuttamiseen. •

Ihmisten asialla

Alue-Alvareihin haetaan jäseniä

Tapaamisiin somessa!

Seuraa uutisia ja tunnelmia, kommentoi ja keskustele kaupungin sosiaalisen median kanavilla:

www.tampere.fi / sosiaalinenmedia

TAATALASSA asuvalle Taina Lam-

pulle Alvari-toiminnasta on tullut har-

rastus, jonka parissa kuluu muutamia

iltoja kuukaudessa.

– Toiminta antaa mahdollisuuden

pysyä perillä kotikaupungin asioista.

Alvareiden tapaamisissa olen tutustu-

nut moniin ihmisiin ja oppinut tunte-

maan Tamperetta. Kun näkee voivansa

vaikuttaa asioihin, tulee hyvä tunne sii-

tä, että on ollut mukana, Lampu kertoo.

Alue-Alvarin toimintaan voi osal-

listua joko varsinaisena jäsenenä, jol-

loin asioita käsitellään tapaamisissa,

tai sähköpostilistalaisena, jolloin voi

osallistua netin kautta silloin kun it-

selle sopii. Voi ottaa kantaa vaikka vain

niihin asioihin, jotka kiinnostavat it-

seä tai yhdistystä, jota edustaa.

– Asioihin olisi hyvä perehtyä etu-

käteen. Vuorovaikutussuunnittelijat

toimittavat Alvareille materiaalia en-

nen tapaamisia. Kokouksissa on aina

paikalla vuorovaikutussuunnittelija ja

mahdollisesti kaupungin virkamiehiä,

jotka alustavat aihetta ja avaavat asioi-

ta niin, että oudompikin asia selkenee.

Tapa kuunnella asukkaita– Alvari-toiminta on hyvä tapa edistää

asukkaiden kuulemista. Käsittelyn mo-

nipuolisuus tuskin kärsii siitä, että jä-

senet ovat vapaasti ilmoittautuneet. Pi-

dän erittäin tärkeänä sitä, ettei asukas-

vaikuttamisessa ole politiikkaa, Taina

Lampu sanoo.

Kokouksissa käyty keskustelu tuo

esiin erilaiset näkökulmat.

– Alvari-toiminnassa ei voi olla mu-

kana ajamassa vain jotain tiettyä omaa

asiaa. Toimintaan kuuluu se, että olem-

me mukana valmistelemassa asioita

ja avustamassa virkamiehiä antamal-

la käyttöömme paikallistuntemuksen

sekä mielipiteitä. Alue-Alvarit voivat

tehdä myös aloitteita, jos yhdessä ko-

emme jonkin asian tärkeäksi. Voimme

lisäksi pyytää vuorovaikutussuunnitte-

lijoiden kautta tietoa joistakin tietyis-

tä asioista, jotka ovat alueelle tekeil-

lä tai tulossa.

Alvari-kokouksissa jokainen saa

tuoda mielipiteensä esille, kaikki kir-

jataan ylös ja toimitetaan lausunnon

pyytäjälle. Alvari-toiminta ei ole päätök-

sentekoa vaan yhteistyötä virkamies-

ten ja valtuutettujen kanssa.•

Tampereen kaupungin-valtuusto kokoontuu maanantaisin:19.1., 16.2., 16.3., 13.4., 11.5., 25.5.,

15.6., 17.8., 14.9., 19.10., 9.11.,

16.11. ja 14.12.2015.

Kokoukset alkavat kello 17, paitsi

ta lousarviokokous 16.11. kello 9.

Kokouk set pidetään keskusvirasto-

talossa kaupunginvaltuuston istun-

tosalissa Aleksis Kiven katu 14–16 C.

Tarvittaessa pidetään kyselytunte-

ja, ennalta teemoitettuja seminaa-

reja ja iltakouluja. Kyselytunti alkaa

kello 15.30 ja iltakoulu kello 15 . Val-

tuuston kokoukset ja kyselytunti ovat

julkisia. Iltakoulut ovat julkisia, el-

lei niitä erityisestä syystä järjestetä

suljettuna.

Kokousta voi seurata paikan päällä

yleisölehterillä , suorana videolähe-

tyk senä kaupungin verkkosivujen

kautta www.tampere.fi tai kuunnella

suorana lähe tyksenä Radio Moreenin

kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4

MHz tai 101,5 MHz sekä internetistä.

Kokoustaltionnit voi katsoa ja kuun-

nella myös jälkikäteen. Twitterissä

valtuustokeskustelua käydään tun-

nisteella #trevaltuusto.

Esityslistat ja pöytäkirjat

liitteineen ovat luettavissa

internetissä: http://ktweb.tampe-

re.fi /ktweb/

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

Alvarit perehtyvät ja vaikuttavat asioihin

Alvaritoiminnan aktiivisuus paransi Vihiojan kuntoa. – Olemme siivonneet Vihiojasta kaupungin siisteyspäivänä esimerkiksi polkupyöriä ja autonrenkaita. Kaupunki jatkoi työtä ja nyt Vihiojan pensaikot on siistitty ja vesi pääsee taas virtaamaan, iloitsee Taina Lampu.

KE

RT

TU

LIU

KK

AL

A

VALOA PIMEYTEEN -tiedetapah-

tuma järjestetään Tampere-talossa 17.1.

2015 kello 10–15. Tapahtuman teema-

na on Tulevaisuus – nyt. Luentoja kuul-

laan muun muassa kaupunkisuunnitte-

lusta, YK:n roolista tulevaisuuden maa-

ilmassa, tulevaisuuden insinööreistä,

langattomasta terveysteknologiasta ja

unitutkimuksesta sekä poliisityön stra-

tegiasta. Tapahtumassa on myös mah-

dollisuus tutustua raitiotie-

hankkeeseen. Tapahtuma

on ilmainen ja avoin

kaikille. •www.uta.fi /valoa

Valoa pimeyteen tammikuussa

Page 15: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

15TAMPERE-lehti 4 | 2014

In English

The budget for 2015 of

the City of Tampere

stands at 1.75 billion

euros. Despite the

diffi cult economic

situation, the City of

Tampere guarantees

the availability of basic services and

the most relevant social, health and

education services. The City Council

made decision on the next year budget

on 17 November.

– We are facing a year of major

challenges and reforms. The budget

has been prepared in a period of

diffi cult changes. The municipal

reform and social and health care

reform, the changes in population

growth and age structure and the

requirements to balance the municipal

economy all bring challenges with

them, Anna-Kaisa Ikonen, Mayor of

the City of Tampere says.

The goal is to reduce the city’s net

expenditure by 1.4 per cent from this

year’s forecasted fi nancial statements.

This is exceptional and highly

challenging.

– The lines of business have been

forced to fi nd savings and refrain

from any service reforms which would

increase costs, and the budget is still

approximately 10 million euros in

defi cit, CEO Juha Yli-Rajala says.

Despite all the operations

initiated in order to balance the

budget, the result for the fi nancial

year will next year still be clearly in

defi cit.

Prioritisationof investments requiredA total of 220.7 million euros is

reserved for the city’s investments in

the budget for next year. The biggest

single investment is the Rantaväylä

tunnel at 51.4 million euros. 68.2

million is reserved for residential

construction investments of The

Tampere Real Estate Services,

including the renovation and

expansion of the international school.

The renovation of the Rauhaniemi

hospital continues with 3.8 million

and that of the Tampere swimming

centre with 2.4 million. 1.5 million

is reserved for the Tesoma ball games

centre.

In addition to the Rantaväylä

tunnel, regional construction projects

and the tramline project, a total of 39.4

million is spent on city planning and

infrastructure. Streets, routes, markets

and squares will be renovated with 5.4

million, and new ones built with 12.8

million. •

Tampere facing major changes in diffi cult times

CITY OF TAMPERE BUDGET FOR 2015 IN NUMBERS

Population 31 December 2015 224,900 inhabitants

Income tax percentage 19.75

Budget total EUR 1.750 billion

Increase in operating costs -1.4%

Annual margin EUR 78.7 million

Result EUR -9.9 million

Total investments EUR - 212.5 million

Debt per citizen EUR 1,678

For further information

concerning the budget, go to

tampere.fi /hallintojatalous/

talous/talousarvio/

talousarvio2015, containing

the budget and visual materials

concerning the budget.

This information is in Finnish.

Kivenkova uutuus Vapriikkiin

KIRJASTOTALO Metsossa sijainnut

Tampereen Kivimuseo avautuu museo-

keskus Vapriikissa 12. joulukuuta.

– Vapriikissa museo pääsee hyväl-

le paikalle ensimmäiseen kerrokseen,

jossa se on myös aiempaa suurempien

kävijä määrien saavutettavissa, vastaava

museoamanuenssi Tomi Kumpulainen

sanoo.

Tampereen Kivimuseo esittelee kivi-

en ja mineraalien mielenkiintoista maa-

ilmaa. Näyttelyn noin 7 000 kohdetta on

koottu yli 80 maasta. Kohteita valittaes-

sa on etusija annettu näyttäville, värik-

käille kiville.

Kivimuseon kokoelman on kerännyt

ja lahjoittanut Tampe reen kaupungille

Paavo Korho nen. Uudessakin näyt telyssä

halutaan säilyttää Korhosen nä ke mys ki-

vien esillepanosta.

Museossa on jalo- ja koru kiviä hiot-

tuina ja raakakivinä , rakennus- ja koris-

tekiviä sekä synteettisiä kiviä . Hyö-

tymine raaleista, malmeista ja metal-

leista on näytteitä. Esille tuodaan

myös meteoriitteja ja fossiileja,

muun muassa dinosaurusten

munia. •

Kivimuseo

Museokeskus Vapriikki

Alaverstaanraitti 5

www.tampere.fi /kivimuseo

The budget for year 2015

TAMPERELAISEN kuvataiteilijan

Janne Laineen maisemateoksia on

esillä Tampereen taidemuseossa 17.

tammikuuta lähtien. Vuonna 1970

syntyneen Laineen retrospektiivisessä

näyttelyssä käsitellään maisemaa eri

Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma juhlii 30-vuotista taivaltaan  

VUODEN nuoreksi taiteilijaksi 2015 va-

littu Ville Andersson käyttää ilmaisun-

sa välineinä erilaisia tekniikoita, kuten

maalausta, tussipiirtämistä ja valokuva-

usta.  Vuonna 1986 syntynyt Andersson

on leimallisesti nykytaiteilija, mutta hä-

nen teoksissaan voi myös nähdä kult-

tuurisia ja taidehistoriallisia viitteitä.

Andersson valmistui Kuvataideaka-

temiasta 2012. Hänen teoksiaan on esi-

telty laajasti sekä Suomessa että ulko-

mailla. Ville Anderssonin töitä on esil-

lä Tampereen taidemuseossa kesällä

2015 ja myöhemmin syksyllä Turussa.

Yksityisnäyttelyiden lisäksi Andersson

saa Tampereen kaupungin myöntämän

20 000 euron stipendin.

Tampereen taidemuseon järjestämä

Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma juh-

lii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan.

Tapahtumalle on avattu omat nettisivut

osoitteessa www.vnt.fi .  Sivusto sisältää

Vuoden nuorten taiteilijoiden haastat-

teluvideoita, avajaiskuvia vuosien var-

relta, tapahtuman historiikin sekä Tam-

pereen taidemuseolle kerätyn kokoel-

man esittelyn. •www.vnt.fi

Janne Laineen maisemateoksia Tampereen taidemuseoon

näkökulmista.

Laine kuljettaa maisemiensa kautta

katsojan eri puolille maailmaa, myyt-

tisten tunnelmien äärelle, menneisyy-

teen ja tulevaisuuteen. Muita teemoja

hänen taiteessaan ovat muun muassa

ihmisyys, samankaltaisuus ja erilai-

suus. Näyttely on esillä 26.4.2015 asti.

Kuvataiteilijaksi kaksikymmentä

vuotta sitten valmistunut Laine käyttää

vanhaa heliogravyyritekniikkaa. Hän

on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä

eri puolella Suomea, osallistunut usei-

siin näyttelyihin ulkomailla ja opettaa

kuvataidetta Islannissa. •

Tampereen taidemuseo

Silence – Janne Laine

17.1.–26.4.2015

Puutarhakatu 34

Avoinna tiistai–perjantai klo 9–17

ja lauantai–sunnuntai klo 10–18

www.tampere.fi /taidemuseoJanne Laine, Silence (2001)

. Hyö-

metal-

daan

ja,

n

eo

maisemateoksia

Page 16: KKeskusta eskusta kkoheneeohenee - Tamperelisempiä. Kuviot on koottu yhteensä 15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin

16 TAMPERE-lehti 4 | 2014

OL

LI-

PE

KK

A L

AT

VA

LA

JOULUNAJAN tunnelmaan pää-

see mukavasti virittäytymään Kes-

kustorin joulutorilla, joka on avoin-

na 5.–22. joulukuuta maanantaista

lauantaihin klo 10–19 ja sunnun-

taisin sekä itsenäisyyspäivänä 6.12.

klo 12–19.

Joulutorilta löytyy pukinkont-

tiin uniikkeja käsitöitä ja käyttö-

esineitä sekä jouluisia makuja ja

herkkuja. Lähes 60 kauppiasta esit-

telee tuotteitaan havuköynnöksin

koristel luissa puukojuissa. Tänä

vuonna joulutorilla on mukana en-

simmäistä kertaa myös Suomen

Punainen Risti, jolla on myynnissä

sukkia, lapasia, joulukortteja, ka-

lentereita ja ensiaputuotteita. Kes-

kieurooppalaista tunnelmaa toril-

le tuovat kauppiaat Tampereen ys-

tävyyskaupungeista Essenistä ja

Chemnitzistä.

Tredun Kangasalan toimipiste

on valmistanut oppilastyönä jou-

lutorille kahvilarakennuksen, jossa

on avotuligrilli. Kahvilan toimintaa

pyöritetään oppilastyönä.

Joulupukki on joka päivä tavat-

tavissa joulutorin pajalla. Torilla on

myös tarjolla ohjelmaa päivittäin.

Hatanpään lukion musiikkiteatte-

riesitys Vuosisatojen joulu hyppää

tällä kertaa 60-luvun railakkaaseen

tunnelmaan.

Joulutori järjestetään tänä vuon-

na seitsemättä kertaa. Viime vuon-

na torilla kävi noin 165 000 vierai-

lijaa.•

TAMPEREEN joulukausi avattiin näyt-

tävin menoin Keskustorilla 16. mar-

raskuuta. Tampereen joulutarjonnasta

löytyy monenlaista tapahtumaa ja puu-

haa koko perheelle joulukuun ajan ai-

na loppiaiseen asti. Tampere Tunnetuk-

si ry on koonnut kaikki Joulu Tampe-

reen tapahtumat internetiin osoittee-

seen www.joulutampere.fi . 

Jouluisia tapahtumia on tarjolla

muun muassa Verkarannan joulutalos-

sa, Tallipihan joulukylässä, Lastenkult-

tuurikeskus Rullassa, Lasten katedraa-

lissa, Työväenmuseo Werstaalla ja Mu-

seokeskus Vapriikissa.

Keskustorille tuotiin tänä vuonna

20-metrinen joulukuusi Kalevanhar-

julta.

Koiramäessä vanhan ajan puuhapajojaKoiramäessä vietetään joulua keskiviik-

koisin kello 17–20 ja lauantaisin sekä

sunnuntaisin kello 15–19. Koiramäessä

on joulun aikaan vanhan ajan puuha-

pajoja, joissa voi askarrella joulukoris-

teita ja koristelemaan pipareita. Ruu-

kin Patruuna von Töttermanin tallis-

sa asustaa osa Koiramäen eläimistä, ja

siellä pääsee näkemään, millainen on

eläinten joulu.

Koiramäessä voi myös leikkiä, mai-

niot mahdollisuudet siihen tarjoavat

Koiramäen talo ja Mummula. Koiramäes-

tä löytyy myös joulupolku, joka tutus tut-

taa perinteisiin ja uskomuksiin.

Käpälämäessä Tassuteatteri esittää

jouluisia näytelmiä ja joululauluja. Maa-

tilalla saattaa tavata myös itse joulupu-

kin. Lisätietoja Koiramäen joulusta löy-

tyy nettisivuilta www.sarkanniemi.fi •www.joulutampere.fi

KynttiläuinnitHervannan uimahalli

13.12. klo 15–17

Pyynikin uimahalli

16.12. klo 17–20

Tesoman uimahalli

19.12. klo 17–20.30

22.12. klo 6–9

Uimahalleissa on kynttilävalaistus

ja joululaulut soivat taustalla.

Joulutorilla on tunnelmaa

kutsuu tapahtumiin

TÄNÄ VUONNA tamperelais-

ten uudenvuoden juhla on poik-

keuksellisen näyttävä. Vuoden-

vaihteessa Tampere toimii Suo-

men uudenvuoden juhlinnan

päänäyttämönä ja tarjoaa upei-

ta juhlaelämyksiä kaikille suoma-

laisille. Yle lähettää uudenvuoden

televisiolähetyksensä suoraan

Tampereelta.

Juhla alkaa Tampere-talon

Isossa salissa, jossa tarjoillaan

huikaiseva musiikkielämys, kun

Tampere Filharmonia johtaja-

naan Santtu-Matias Rouvali sekä

Suomen eturivin muusikot astu-

vat estradille. Solisteina Diandra,

Timo Kotipelto, Sani Aartela ja

Anssi Kela. Taikuutta uudenvuo-

den vastaanottoon tuo Sorin Sir-

kus. Juontajina ovat Salla Paaja-

nen ja Peltsi Peltola.

Vuolteentorilla Sähkölaitok-

sen katolla vuodenvaihteen juhli-

joiden tunnelman taivaisiin nos-

taa JVG, joka on yksi suomiräpin

suosituimmista duoista. Ilta

huipentuu uudenvuoden lähtö-

laskentaan ja Ratinasta ammutta-

vaan ilotulitukseen Finlandian

sävelissä. Parhaat paikat seurata

ilotulitusta ovat Laukontori,

Vuolteentori ja Eteläpuisto. Vuol-

teentorin tilaisuuden juontaa

Valtteri Lehtinen ja se on kaikille

avoin ja maksuton. Televisio-

lähetys Tampereelta päättyy

ilotulitukseen.

Televisiolähetystä Tampere-

talon ja Vuolteentorin juhla -

hu musta voi seurata uudenvuo-

den aattoilta na kello 22 alkaen.

Lähetystä voi seurata myös inter-

netistä Yle Areenassa osoitteessa

yle.fi /areena. Internetlähetys on

katsottavissa myös ulkomailla. •

Lisätietoja:www.vuosivaihtuu.fi www.tampere-talo.fi /vuosivaih-tuu

#vuosivaihtuu

Vuosi vaihtuu Vuosi vaihtuu juhlavasti juhlavasti

TampereellaTampereella