kiva, kun tulit! - toimeksi.fi · 2016. 12. 15. · vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja...

16.3.2010 1Copyright OSS ry

Kiva, kun tulit!

Pohdiskellen, kuunnellen, keskustellen saamme kaikkien kokemukset

yhteiseen käyttöön koulutuksemme onnistumiseksi.


VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOULUTUS

19.3.-27.3.2010

Yhteistyössäkoko VARES-verkoston kanssa


VARES-hanke,sen päämäärä ja päätavoite

Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus –hankeRaha-automaattiyhdistyksen rahoittama vuosille 2008 – 2011Hanketta hallinnoi Oulun Seudun Setlementti ry

Päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARES-keskus (Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus)Päätavoitteena on kehittää Oulun ja Oulun seudun vapaaehtoistoimintaa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin vapaaehtoistoiminnan tarpeeseen alueella

16.3.2010 4Copyright OSS ryCopyright OSS ry16.3.2010 4

Tyrnävä

Oulu

Kempele

Oulunsalo

Muhos

Liminka

Lumijoki

Hailuoto

Haukipudas

Kiiminki

OULUN SEUTUAsukkaita noin 220 000

Oulu 137 000 (62 %)


Hankkeen resurssit

KuntakumppanuusOulun kaupunkiKempeleen kuntaTyrnävän kunta

Oppilaitos- ja korkeakoulukumppanuus

Oulun lyseon lukioOulun normaalikoulun lukioOulun seudun amk, sosiaali- ja terveysalan yksikköOulun yliopistoPohjola-opisto

Järjestökumppanuus (sosiaali- ja terveysala)

Hyvän mielen talo ryKumppanuuskeskus Lomakoti Onnela ryMielenvireys ryMLL , Pohjois-Pohjanmaan piiriNuorten Areena ryNuorten Ystävät ryOulun Kehitysvammaisten Tuki ryOulun kriisikeskusOulun Seudun Muistiyhdistys ryOulun Seudun Mäntykoti ryOulun seudun omaishoitajat ja läheiset ryParasta Lapsille ryPohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry.Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, STKLPohjois-Suomen Syöpäyhdistys rySyömishäiriöliitto-SYLI ryYhden Vanhemman Perheiden Liitto ry


Hankkeen resurssit jatkuu

Muu kumppanuusAseman Lapset ry./Oulun WalkersOsNa ryOulun Diakonissalaitoksen SäätiöOulun ev.-lut. seurakunnatOulun Latu ryOulun NMKY ryOulun NNKYPohjois-Suomen Pääskyt ryPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, PoskeSPR, Oulun osastoSuomen Rytmimusiikin Ystävät rySuomen Setlementtiliitto ry

YrityskumppanuusEsperi hoiva OuluHuovisen Leipomo

HankekumppanuusAsumispalvelusäätiö ASPA/Verkot-projektiESKO-hankekokonaisuusJärjestötieto-hanke, JÄTIKempeleen Pirilän toimintakeskus-hankeVVV – Viestintä ja Vertaistoiminta verkkoon –hankeYhteispalvelun kokeilu ja kehittämishanke, YPPSantra-hanke, Espoo


YksilYksilööllisesti yhteisllisesti yhteisööllisin menetelminllisin menetelmin

OulunOulunSeudunSeudun

Setlementti Setlementti ry.ry.

Oulun kansalaisopisto8000 oppilasta25000 tuntia

Pohjola-opisto75 opp/linjat

65 opp./avoin Yo4000 opintoviikkoa

Lapsi- ja nuorisotyöMusiikkileikkikoulu 120 lasta

Musiikkikoulu 250 lastaBalettikoulu 200 lasta

Harrastekerhot 100 lasta

Sosiaalinen nuorisotyöSetlementtipaja/Pajakymppi

Tyttöjen taloHakeva ja osallistava perhetyö

Monikulttuurinen toimintaYstävyystalo

KulttuurivälittäjätoimintaNaisten KouluESR-projekteja500 osallistujaa

Syötekeskus/HailuotoNuorisokeskus Syöte

Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut

Kurssikeskus Syöte33 000 majoitusvrk.21 000 nuorisovrk.

Kemin kansalaisopisto1500 oppilasta

7000 tuntia

Riita- ja rikosasioiden sovitteluOulun läänissä

RikosuhripäivystysPohjois-Suomen aluetoimisto

VARES-hanke

Ikä-ESKO-hanke

Senioritoiminnot600 osallistujaa


Kurssin sisältöPe klo 16.30-20.30 Vapaaehtoistoiminnan monet kasvot

– Tutustuminen ryhmään kahvittelun lomassa– Mitä on vapaaehtoistoiminta

La klo 9.00-15.30 Vapaaehtoisen voimavarat (lounas klo 12 – 13)– Elämänkaaresta – Itsetuntemuksesta – Vuorovaikutustaidoista

Ti klo 17.00-18.30 Täälläkin tarvitaan vapaaehtoisia– Tutustuminen vapaaehtoistoimintaan SPR, Oulun osastossa

La klo 9.00-15.30 Voimia ja iloa vapaaehtoistoiminnasta (lounas klo 12 – 13)

– Vapaaehtoisen erilaiset tehtävät– Haasteelliset tilanteet ja oma jaksaminen– Vapaaehtoistoimintaan lähteminen, kurssipalaute, todistukset

Koulutuksen päätöskahvit ja todistusten jako n.klo 15.00


Kurssin tausta-aineistoaKatajainen, Lipponen, Litovaara: Voimaa! Oman tarinan mahdollisuudet, Duodecim, 2009Kansalaistoimintaan kätketty aarre, toim. Aaro Harju, Kansalaisareena, 2007Vapaaehtoistyön rajapinnoilla, Riitta Mykkänen-Hänninen, AKK Stadia, 2007Keltinkangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto, WSOY, 2006Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, STKL, 2005Laine,Ruishalme ym.: OPI JA OHJAA sosiaali- ja terveysalalla, WSOY,2004Tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnalle, toim. Pirkko Hakkarainen, Kansalaisareena 2003Tukihenkilön taskumatti, Esa Nyman, TSL, 2003 Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena, toim. Antti Eskola ja Leena Kurki, Vastapaino, 2001Ojala & Uutela: Rakentava vuorovaikutus, WSOY,1999Kalliopuska Mirja: Sosiaaliset taidot, Edita,1995Tony Dunderfelt: Elämänkaaripsykologia,WSOY, 1991… ja kouluttajien omia muistiinpanoja vuosien varrelta eri lähteistä, joita ei voi enää jäljittää ☺


TUTUSTUMME TOISIIMME TORIKÄVELYLLÄ

Valitse itseValitse itseääsi miellyttsi miellyttäävvää kuva.kuva.Etsi oma ryhmEtsi oma ryhmääsi.si.

Kuljemme kaikki ristiin rastiin ”soiton” tahdissa, kun soitto pysähtyy tervehdimme lähinnä olevaa ja kysymme toisiltamme:

kuka olet? ja kerro jotain itsestäsi. ”Soiton” jatkuessa jatkamme matkaa ja pysähdymme

tervehtimään aina uutta ystävää.********************************************************************************

Sen jälkeen siirrymme kahvilleoman ryhmän kanssa samaan pöytään

keskustelemaan kuvista ja tekemään oma tarina.


1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN MÄÄRITELMÄ

” Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta, jota tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan” (Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto)


VAPAAEHTOISTOIMINTA ON:Ihmisten keskinäistä tukea– vertaistoimintaa

Toisten ihmisten auttamista– palvelutoimintaa

Yhteiskunnallista osallistumista– Kansalaisvaikuttamista ja järjestötoimintaa


HISTORIAAVapaaehtoistoiminnasta voidaan puhua vasta, kun työja vapaa-aika erotetaan toisistaan.Vapaa-aika on historiallisesti nuorta; ihmisten auttaminen kulttuurisesti hyvin vanhaa, mm. köyhien, sairaiden, myös vieraisiin yhteisöihin kuuluvien auttaminen kuuluu olennaisesti monoteistisiin uskontoihin; juuret filantropiassa ja syvällä ihmisen sisimmässä1800 -luku: talkootyö, vastavuoroinen auttaminen, isännän vastuu, ammattikiltojen apu,köyhäinapu, hyväntekeväisyys


HISTORIAA JATKUU…

1800 –luvun lopulla syntyivät ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt (esim. SPR, Suomen mielenterveysseura, kaupunkilähetykset); kansan sivistäminen ja valistus vapaaehtoisvoimin1900 – luvun alkuvuosikymmenet: erityisryhmien edunvalvontaa, vaikuttamistoimintaa, terveyden/sosiaalihuoltoalan koulutuksen käynnistäminen, auttamisen voimakas ammatillistuminen alkoi vähitellen


HISTORIAA JATKUU…1950 – jälleenrakennuksen aikaa = yhteisvastuu; vapaaehtoisten koulutus alkaa (1959, SPR ja kirkon diakoniatyö), vapaa huoltotyö; sosiaaliturvajärjestelmän kehittyminen, vapaaehtoistyön uudet muodot ja roolit 1960-70 –luvut eivät olleet kovin otollista aikaa vapaaehtoistyölle; voimakas yhteiskunnan ylläpitämän palvelujärjestelmän rakentaminen1980-luvulla vapaaehtoistyö julkisten palvelujen täydentäjä1990 –luvulla uudet vapaaehtoistoiminnan muodot: vertaistuki, oma-apuryhmät, uusosuuskunnat, uusi arvostuksen aika orastaa..2000 –luvulla uusi arvostuksen aika: vapaaehtoistoiminta näkyväksi, vakiintunut asema hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmässä; yhteiskunnallisen demokratian ja solidaarisuuden toteuttamista; osallistuminen ja vaikuttaminentulevaisuus?


VAPAAEHTOISTOIMINNAN NYKYMUOTOJA:

Ystävä- ja lähimmäistoiminta kotona ja laitoksissa, näkövammaisten lukupalveluVertaistukitoiminta, oma-apuryhmätoimintaPuhelinpäivystys eri yhteisöissäTuki- ja kummioppilastoimintaKerho-, seura- ja yhdistystoiminta, talkootyöErilaiset kertaluontoiset tehtävät, esim. lipaskeräykset, kampanjatOsallistuminen erilaisten järjestöjen hallitus- ja työryhmätyöskentelyihin


TUTKITTUA TIETOA AUTTAMISHALUSTA(Ray 5/2008, haastattelu 1000 suomalaista, nettipaneelissa vastauksia 2500)

68 % suomalaisista on valmis auttamaan apua tarvitsevia omilla teoillaan, esim. vapaaehtoistyölläNuoret ovat kaikkia ikäryhmiä valmiimpia auttamaan ventovieraita ihmisiäAuttamisaktiivisuudessa ei kuitenkaan ole havaittavissa ikäeroja



91 % vastaajista oli sitä mieltä, että auttaminen tuottaa heille iloa. Muita tärkeitä motiiveja auttamiselle olivat myötätunto toista kohtaan sekäkokemus velvollisuudesta.Eniten suomalaiset auttavat omaa perhettään ja lähipiiriään. Myötätuntoa herättävät myös sairaat lapset, ikääntyneet ja kansainvälisten kriisien uhritKolmannes suomalaisista osallistuu johonkin järjestöjen organisoimaan vapaaehtoistoimintaan



73 % kertoi antaneensa rahaa erilaisiin keräyksiin. Keskimäärin lahjoitettiin 20 – 50 €/v.Eniten oli annettu sotaveteraaneille, lapsille sekäkansainvälisiin kriiseihin.Korkeasta auttamisvalmiudesta huolimatta; yli puolet suomalaisista uskoo ihmisten halukkuuden tukea lähipiiriä olevan laskussa ja reilu kolmannes uskoo innon tukea omaa lähipiiriään olevan vähenemässä


VAPAAEHTOISTYÖSTÄ YLEISEMMINeniten tehdään Pohjoismaissa ja Hollannissakeskimäärin 33-35% kansalaisista tekee vapaaehtoistyötä, ikääntyvistä n. 45%Norjassa ja Tanskassa mm. valtio tukee voimakkaasti järjestöjen tekemää vapaaehtoistyötäkeskeisiä muotoja: perhe- ja naapuriapu, sairaiden ja vammaisten hoito, hyväntekeväisyys, uskonnollinen ja poliittinen työSuomessa eduskunnassa vapaaehtoistyön tukiryhmäja KANE = kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntavuosi 2011 EU:ssa vapaaehtoistyön vuosi


PORINATEHTÄVÄ ”alkuryhmissä”

Mitä tarkoittaa, että toiminta on vapaaehtoista?Kirjatkaa muistiin ajatuksianne

Kustakin ryhmästä tuodaan muutamia vapaaehtoistoiminnan periaatteita fläpille yhteisen keskustelun pohjaksi


VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET (Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto) :

Tavallisen ihmisen tieto ja taito VapaaehtoisuusTasa-arvoisuusVastavuoroisuusPalkattomuusEi- ammattimaisuusLuotettavuus ja sitoutuminen toimintaanLuottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus

SuvaitsevaisuusPuolueettomuusAutettavan ehdoilla toimiminenYhteistyöYhteisöllisyysToiminnan iloOikeus tukeen ja ohjaukseenMahdollisuus ihmisenäkasvamiseen


MIETITÄÄNPÄ YKSIN JA YHDESSÄ…

Mieti alla olevia kysymyksiä yksin ja kirjaa ajatuksiasi muistiin vain itseäsi varten.

Mitkä asiat tuovat minulle iloa päivittäin? Mitä kaipaan omaan päivääni lisää?


MIETITÄÄNPÄ YKSIN JA YHDESSÄ…

Mitä vapaaehtoistoiminta voi tuoda elämääni?Plussat?Miinukset?

Keskustelkaa niistä pareittainjaetaan ajatukset yhdessä


VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT (lähde: Anne Birgitta Yeung, Innoittava vapaaehtoistoiminta; teoksessa Kansalaistoimintaan kätketty aarre, toim. A. Harju, 2007)

Itsensä toteuttaminenOman hyvinvoinnin ylläpitoEmotionaaliset palkinnotHalu auttaaOmat elämänkokemuksetAntaessaan saaRyhmään kuuluminenIdentiteettiElämän kulku


VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT (lähde: Anne Birgitta Yeung, Innoittava vapaaehtoistoiminta; teoksessa Kansalaistoimintaan kätketty aarre, toim. A. Harju, 2007)

Tekemisen kaipuu

Auttamisen halu

Kokeilun halu

Ryhmän kaipuu

Tyhjä elämäntilanneHalu kokea merkityksellisyyttäSosiaaliset suhteet kiinnostavat

Arvoista nouseva empatiaVastapainoa muulle elämälleHalu ja ajatus tehdä velvollisuutensa

Oma luonne ja persoonaUusien tuttavien ja ystävien kaipuu Antaa ohjelmaa arkeen

Sosiaalisen verkoston kaipuuHalu kanavoida oma energiaaAuttamishalu ja arvot keskeisiä


PORINAHETKI pienryhmissä

Millaisena näen vapaaehtoistoimijan?Millainen on tyypillinen vapaaehtoinen ?Mitä oikeuksia vapaaehtoistoimijalle kuuluu?Mitä velvollisuuksia on vapaaehtoisella?

– vapaaehtoistoimijan profiilikyselyn tilannetällä hetkellä?


VAPAAEHTOISEN ROOLI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa

Oikeus osallistua peruskoulutukseen (velvollisuus)

Oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi itselleen sopivaan tehtävään

Oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen

Oikeus saada etukäteen opastusta siihen, miten toimia ja tieto kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa.




Velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja luvatuista sitoumuksista

Velvollisuus ja oikeus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin, palautteen antamiseen, raportointiin tai muihin tehtävään liittyviin käytäntöihin.

Vaitiolovelvollisuus




Oikeus yhteistyöhön

Oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista

Oikeus siirtyä muihin tehtäviin




Vakuutukset ja kulukorvaukset:Vakuutusten ja kulukorvauksien osalta erilaisia käytäntöjä olemassa.

Esim. OSS ry :on vakuuttanut AVEK-läheisauttajana toimivat henkilöt.mikäli läheisauttajalle syntyy matkakuluja ystävän luona käynnistä, hänelle korvataan matkat edullisimman kulkuneuvon mukaan.


VAPAAEHTOISTOIMIJAN KESKEISIÄ TAITOJA

Oikeus/velvollisuus peruskoulutukseen jatkuu huomenna yhteisillä pohdinnoilla otsikkona ”Kohtaaminen ja vuorovaikutus”: Itsetuntemus– kuka minä olen?– omien elämänkokemusten ja –taitojen käyttäminen

Sosiaaliset taidot– kohtaaminen– vuorovaikutus


”KOTITEHTÄVÄ”

Ajattele kulkuasi oman elämäsi polulla syntymästätähän päivään; sen nousuja ja laskuja, tasamaita ja tähtihetkiä, elämänrepun keventäjiä ja kuorman lisääjiäKulkemista omalla elämän polulla voi myös kuvata piirtämällä tai kirjoittamalla – jos ei tänä iltana, ehkä joskus myöhemmin ☺


Kiitos tKiitos tääststää illasta!illasta!HyvHyvääää kotimatkaa ja rauhallisia unia,kotimatkaa ja rauhallisia unia,

tapaamme aamulla klo 9.00tapaamme aamulla klo 9.00


lauantai-aamu

”Lokakuinen aamunavaus:usvan ja kylmyyden keskellälähes pimeässä metsässätiukuttaa lintu

iloisestitoivottaahyvää päivän matkaakaikillejoilla korvat kuulla.”

Maaria Leinonen


Tänä päivänä on kolme teemaa,joiden kaikkien kautta etsimme voimavaroja

vapaaehtoisena toimimiseen.

1. Ihmisen elämänkaaren tuntemus on tärkeä työväline vapaaehtoiselle.

2. Vastauksen löytäminen kysymykseen ”Kuka minäolen?” antaa uusia näköaloja myös toisen ihmisen tuntemiselle.

3. Sekä ihmisen elämänkaaren että oman itsensätunteminen auttavat ymmärtämään myös erilaisia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.


2. IHMISEN ELÄMÄNKAARI

“Miten minusta

tuli minä?”


Elämänkaari, elämän kulku, elämäntarina…

Ihmisen elämänkaaren ja sen lainalaisuuksientunteminen sekä oman elämän kulun näkeminen suhteessa siihen antaa vahvat eväät vapaaehtoisena toimimiseen.

Elämänkaaren tunteminen ja erityisesti oman elämäntarinan hyväksyminen auttavat, kun haluaa löytää vastauksia kysymykseen ”Kuka minä olen?”.

Jokainen joutuu elämänsä aikana kohtaamaan erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Ihmisen elämänkaareen tutustuminen voi auttaa vapaaehtoista ymmärtämään paremmin erilaisia kohtaamisia.


Elämänkaariajattelun lähtökohtia1. Ihmisen kehitys jatkuu koko elämänkaaren ajan.

Myös aikuisuuden ja vanhuuden vaiheissa syntyy ihmistäuudistavia kykyjä ja voimia.

2. Jokaisen ihmisen elämä muodostaa ainutlaatuisen yksilöllisen kokonaisuuden.

3. Suurista yksilöllisistä eroista huolimatta voidaan ihmisen elämänkaaresta löytää yleisiä kehityksen lainalaisuuksia.

4. Yksittäisen ihmisen kehitystapahtumia voi parhaitenymmärtää, kun tuntee yllä olevat lainalaisuudet


Elämänkaariajattelun lähtökohtiaKÄSITTEITÄ

ELÄMÄNKAARI=

Inhimillisen kehityksen lainalaisuudet; teoriat ja

näkemykset, jotka koskettavat laajoja

ihmisryhmiä.

ELÄMÄNKULKU=

Jokaisen ihmisen oma kokemuksellinen tarina,

elämänkerta, joka on ainutlaatuinen versio oletetusta yleisestä

kehityskertomuksesta.


Millaisia elämäntarinoita ryhmästämme löytyy?

Näkyvätkö elämänkaaren lainalaisuudet?

Muodostakaa rivi, josta jokainen etsii ikänsäperusteella oman paikan.Nuorin hakeutuu oven viereen ja vanhin ikkunan viereen.Käydään keskustelua ikäryhmien välillä.


Elämänkulku=elämän polku

Etsi muististasi muutamia hyviä muistoja oman elämäsi polulta, joiden tiedät vaikuttaneen elämänkulkuusi myönteisesti.


n.18 25v ”suuret vaellusvuodet”

(Tony Dunderfelt)

huomio omissa mahdollisuuksissaensimmäiset itsenäiset päätöksetmatkustustaammatin etsimistäelämänkumppanin haku alkaa


n. 28vuotiaaksirauhoittumista

aikuisuuden portilla

itsenäistyminen– irtautuminen

vanhemmista lopullisesti

’toinen puberteetti’– omien arvojen luominen– tyypillistä käydä läpi

ajatuksiaan:Kenen ajatuksiaajattelen ?moni tunnistaa kantavansa vanhempiensa arvoja

• välit poikki vanhempiin• unet lapsuudesta ja

nuoruudesta


28-vuotiaan naisen ajatuksia:”Irrotan, kuorin, pudotan yltäni pois kaikkea tarttunutta. Iirrotan ihmisten mielipiteitä, irrotan kerjäläisiä, hyväksikäyttäjiä, riippujia ravistelen. kaikki pois, jotta saan katsoa kuka minä olen.”


n.28/30v 35 vuotta

”Ihanteet vaihtuvat ikälisiin.”yksi aikuisuuden kriisipiste – oman rajallisuuden kohtaaminenelämään juurtuminen: työ, perhe, kotiarkipäivä rutiini”Elämä ajautunut pelkkiin kompromisseihin” jatkuu..


n.28/30v 35 vuotta

yhä syvemmät sisäiset voimat pyrkivät esiinvastaan tulee ”kolme veljestä”: RAHA, VALTA, ja SEKSI, joihin liittyy valtavasti sisäisiä ja ulkoisia komentoja

paha olosyytämme ulkopuolisia


n.28/30v 35 vuotta

omat vanhemmat ikääntyvät

ystäviä sairastuu

avioerot yleisiä


n. 42 vuotiaana puhkeaa yksilöllisyys kukkaan

Pohdittavaksi nousee koko oman elämän tarkoitus:

- KENEN ELÄMÄÄ ELÄN ?- TÄTÄKÖ HALUAN ?- KENEN TAKIA OLEN TEHNYT VALINTANI ?


n.42 vuotiaana puhkeaa yksilöllisyys kukkaan

Suuria elämän muutoksia:

*maalle muutto*ammatin vaihto*opiskelun aloitus*avioerot (arvomaailmojen muutokset puhumatta)


n.42 vuotiaana ’uudelleen syntyminen’

,

voimanpyrähdys,uuden luomista,

+ + + + +OMIEN RAJOJEN LÖYTYMINENLUOVUUDEN LÖYTYMINENELÄMÄNKOKEMUS

luopumista,

- - - - -RAPPEUTUMINENKATKEROITUMINEN (TOIVEET, HAAVEET)OMA TEHTÄVÄHUKASSA


Yksilöllisten päämäärien vaihe , 40 50v

Robert Gould:”ihminen viimeistään lakkaa uskomasta illuusioon ikuisesta rauhasta ja turvallisuudesta”ihminen joutuu kasvokkain elämän loppumisen kanssa: oma fyysinen ja psyykkinen rajallisuus


Yksilöllisten päämäärien vaihe , 40 50v

oman kuoleman läheisyys tosi asiaitsessä olevan vihan olemassa olon hyväksyminen”minut omistetaan” –kokemuksesta ”minäolen” –kokemukseen- elämän merkitys on yksilössä itsessään


Sisäisyyden kypsyminen, n.50v 60/65v

biologiset muutoksetulkoinen aikaansaaminen ei ole enääelämän ainoa arvo

luopumisen ja valintojen opetteluauusia sopimuksia itsensä ja muiden kanssa; elämän kanssa



keskittyminen olennaiseen antaa voimia yksilölliset luovuuden voimat liikkeelle

sisäisen minuuden ominaisuudet voivat kypsyä ja kehittyä vasta pitkän elämänkokemuksen jälkeen, myöhemmässäiässä



Erik H. Eriksonin elämänkaariteorian neljän viimeisen vaiheen kehitys-tehtävät:

USKOLLISUUS - nuoruus

RAKKAUS - varhainen aikuisuus

HUOLENPITO - keski-ikä

VIISAUS - vanhuus


Kypsyyden ikävaihe 60/65v

Minkä ikäinen on suomalainen vanhus?ikääntyessä muuttuvat suhteet maailmaan, itseen, aikaanRIIPPUVAISUUS - ITSENÄISYYSMENNEISYYS – (tulevaisuus)

vanhenemisoireet vievät aikaa ja keskittymisvoimaa –mielialan merkitysympäristön odotukset ristiriidassa omien odotusten kanssa


VanhuusEletyn elämän hyväksyminen, sen tarkoituksen löytäminenTyöelämästä luopuminen ja sopeutuminen roolimuutoksiinVähentyneen fyysisen voiman ja terveyden hyväksyminenSopeutuminen yksinoloon


Ikääntymisen puolia –fyysinen, sosiaalinen, yksilöllinen

PITKÄN IÄN SALAISUUS:Mielekäs sosiaalinen rooli omassa yhteisössäOptimistinen elämänasenne ja myönteinen minäkuvaSuhteellisen hyvä terveysTupakoimattomuus


”Vanhuksen eläminen menneisyydessä ei ole sairaus,vaan se on hänen keinonsa selviytyä.

Kun näkö heikkenee, vanhus näkee sielunsa silmin. Kun kuulo heikkenee , hän kuulee menneisyytensä ääniä.

Kun nykyiset muistot ja ystävät kuolevat, hän elää lapsuutensa näyttämöllä.

Tunteet ja muistot, jotka pitkään ovatsaattaneet olla piilossa alitajunnassa tulevat esiin

ja muokkaavat hänen rationaalista ajatteluaan. Menneisyys rakentuu uudelleen hänen mielessään.

Hän yrittää ratkaista aiemmin selvittämättä jääneet ongelmat,

jotta saavuttaisi rauhan.”


3. ITSETUNTEMUKSESTAKuka minä olen?

”Ota selville mikä oletja ole sellainen.”

Pindaros(kreikkalainen runoilija, n.520-445 eKr.)


Itsetuntemus

Olet elOlet eläämmääsi aikana kohdannut monia ihmisisi aikana kohdannut monia ihmisiää, , jotka ovat jollakin tavalla vaikuttaneet jotka ovat jollakin tavalla vaikuttaneet eleläämmääääsi. si.

Muistele heitMuistele heitäähetken aikaa.hetken aikaa.


ItsetuntemusAjattele nyt Ajattele nyt ihmisiihmisiää, jota ihailet ja arvostat suuresti, jota ihailet ja arvostat suuresti. . Kirjoita paperin toiselle puolelle niitKirjoita paperin toiselle puolelle niitää piirteitpiirteitää, joita , joita heissheissää erityisesti arvostat.erityisesti arvostat.

KKäääännnnää sen jsen jäälkeen paperi jalkeen paperi ja muistele niitmuistele niitää ihmisiihmisiää, , joista joista et ole koskaan pitet ole koskaan pitäänytnyt ja joiden kanssa ja joiden kanssa et et haluaisi olla misshaluaisi olla missääään tekemisissn tekemisissää.. Kirjoita paperin Kirjoita paperin ttäälle puolelle niitlle puolelle niitää piirteitpiirteitää, jotka heiss, jotka heissää erityisesti erityisesti äärsyttrsyttäävväät.t.


ItsetuntemusLue nyt paperin ensimmäinen puoli. Sen otsikoksi voit kirjoittaa: TÄSSÄ OLEN MINÄ, PARHAIMMILLANI!

Käännä paperi ja kirjoita otsikoksi: TÄSSÄ OLEN MINÄ, PAHIMMILLANI!

Tässäpä on meille kaikille miettimistä ☺


Vapaaehtoisena olet monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisten

ihmisten kanssa.

Jotta vuorovaikutus toimisi hyvin, on tärkeää

• muistaa oma elämänkokemus

• tiedostaa oma arvomaailmansa

• tuntea omat tavat reagoida erilaisissa tilanteissa

• tietää ja ymmärtää omat oppimistavat ja kyvyn havainnoida

• tietää ja tunnistaa oman persoonallisuuden vahvuudet sekäkehitettävät puolet

Itsetuntemus vahvistaa itsetuntoa ja lisää itseluottamusta


Kuka minä olen?

Jokainen peilaa muita ihmisiä omista lähtökohdistaan käsin:

– käyttäytymistä– olemusta– puhetta


Onko näin?Asioihin yleensä positiivisesti ja elämänmyönteisesti suhtautuva ja itseensätyytyväinen ihminen näkee muissakin hyvää ja suhtautuu heihin myönteisestiKielteinen ja epäilevä suhtautuminen elämään ja omaan itseen näkyy siten, että on vaikeaa nähdä hyvää ympärillään tai muissa ihmisissä


Minän eri osa-alueet

Yksityinen minäSosiaalinen minäIhanneminä


Yksityinen minä

Oma tieto itsestä

– Omat ajatukset, haaveet ja pelot vain omassa tiedossa

– Voi itse päättää mitä kertoo toisille– Tuo itsenäisyyden ja riippumattomuuden tunteen


Sosiaalinen minä

Muotoutuu kuulumisesta johonkin ryhmään tai yhteisöönEri ryhmissä tulee esille minän erilaiset puoletRyhmässä on mahdollista saada itsestä ja toiminnastaan palautetta


Ihanneminä

Toiveita siitä, minkälainen itse haluaisi olla

Tavoite, johon haluaa pyrkiä

Piirteitä, joita kehitän itsessäni


Minä-ihanne ja odotukset

Minä-ihanteessa on kysymys aina ihmisen omista odotuksista itseään kohtaanElleivät odotukset täyty, hän kokee itsensähuonoksi ja epäonnistuneeksi, VAIKKA toisten ihmisten käsitys hänestä ja hänen aikaansaannoksistaan olisikin erittäin myönteinen


Minä-ihanne ja minuuden kehittäminenIhanneminä on yksilön käsityksiä ja odotuksia siitä, ”millainen haluaisin olla” ja ”millainen minun tulisi olla”.

Lapsena minä-ihannetta ohjaavat voimakkaasti merkityksellisten ihmisten, erityisesti vanhempien, odotukset ja vaatimukset.

Realistinen ja selkeä minä-ihanne tukee ihmisen kehitystä– Liian korkealle asetetut ihanteet saattavat aiheuttaa

jatkuvia epäonnistumisen tunteita.– Ihannetta ei ole helppo muuttaa


Minäkäsitys, minäkuva

on sitä, miten näen itsenialkaa kehittyä elämän ensimmäisinä vuosinasyntyy: tunteesta, että on hyväksytty, omista havainnoista, muiden palautteista, muiden käsityksistäon niiden käsitysten, asenteiden ja tuntemusten joukko, joka ihmisellä on ominaisuuksistaan, kyvyistään ja suhteistaan ympärillä oleviinon tapa, millä ihminen määrittelee ja luokittelee itsensänuoruusiän kehitystehtävänä on muodostaa mahdollisimman todenmukainen minäkuva


Itsetuntotarkoittaa

sitä, miten suhtautuu itseensä, minäkuvan laadullinen arviositä, miten tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet, myönteiset ja kielteiset tunteet itseä kohtaanitsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutlaatuisenakykyä arvostaa muitaitsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissapettymysten ja epäonnistumisten sietoa

Terve itsetunto on subjektiivinen tunne omasta hyvyydestä.


Itsetuntokehittyy eri elämänvaiheissa kokemusten ja toisilta saadun palautteen kauttaon suhteellisen pysyvä, perusitsetunto, mutta voi vahvistua, voi vaihdella, voi laskeaei ole pelkkää itsevarmuutta, ei jatkuvaa itsensäihastelemista, ei itsekkyyttä eli itsensä toteuttamista toisten kustannuksella


Itseluottamus

Luottamusta siihen mitä saa aikaan, käsitystä omasta arvosta, minäkuvan myönteinen osaItseluottamuksen kehittymiseen vaikuttavat ihminen itse ja omaan elämänpiiriin kuuluvat ihmiset.Lapsuudessa saatu rakkaus ja turvallisuudentunne sekä onnistumisen kokemukset ovat lähtökohta hyvälle itsetunnolle, joka auttaa selviytymään myöhemmin eteen tulevista vastoinkäymisistä.


ArvoistaOsa itsetuntemusta on omien arvojen tunnistaminen, tiedostaminen ja tarkistaminenArvot ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämässämmeArvot tuovat mielekkyyttä ja tasapainoa elämäänOmien arvojen tunnistaminen vahvistaa meitä ihmisinäja auttaa suuntaamaan energiaamme haluttuihin kohteisiinArvot ovat mm. kulttuurisidonnaisia

Mitkä ovat Sinulle tärkeitä arvoja?


Itsetuntemusta voi tietoisesti lisätä

opettelemalla tuntemaan itseään ja hyväksymään itsensä.etsimällä elämäänsä asioita, joissa kokee olevansa hyvä, onnistuvansa ja joista voi tuntea iloa.


Itsetuntemus, harjoitteitaHyvät ominaisuudet

Jokaisella on hyviä ominaisuuksia, myös sellaisia joita ei ole muilla, tutustutaan niihinMuodostetaan neljän hengen ryhmät, yhteinen paperiarkki, jonka keskelle piirretään neliö, laidoille tilaaLaidoille ryhmän yksittäisten jäsenten kolme hyvääominaisuuttaKeskelle kirjoitetaan ryhmän jäsenten kolme yhteistä hyvää ominaisuutta


Toisen itsetuntoa voi tukea:

Kannustamalla toista, korostamalla onnistumisia

Keskittymällä kuunteluun

Löytämällä vahvoja puolia toisesta


Itseluottamus ja vuorovaikutus

Itseluottamuksen laadulla on keskeinen merkitys sekä ihmisen käsitykselle itsestään, että hänen käyttäytymiselleen vuorovaikutustilanteissa.


Mitä itsetunto ei ole

Itsetunto ei tarkoita samaa kuin itsevarma esiintyminen tai ulkoinen menestyminen

Itsetunto ei ole sosiaalista rohkeutta eikäitsekkyyttäkään

Täydellisen itseluottamuksen ei tule olla edes tavoitteena, sillä se ei ole enää inhimillistä.


Kuka minä olen?Vastaa kolmella sanalla tai lauseella seuraaviin

kysymyksiin:

1. Millainen olen omasta mielestäni? Millaisia peruspiirteitä minusta löytyy?

2. Mitä mieltä muut ovat minusta? Mitä olen vuosien mittaan kuullut itsestäni?

3. Mitä piirteitä minun tulisi itsessäni kehittää? Millainen haluaisin olla?


4. KOHTAAMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Vapaaehtoistoiminta on ennen kaikkea toisen ihmisen kohtaamista ja vuorovaikutusta, jonka sujuvuutta voi edistää monin tavoin

esim.:- kehittämällä itsetuntemusta

- ymmärtämällä erilaisia tunteita

- huomioimalla ympäristön merkityksen kohtaamistilanteissa


VuorovaikutusLÄHETTÄJÄ = TULKITSIJA VASTAANOTTAJA=TULKITSIJA

Vuorovaikutusta onVuorovaikutusta onkatsominenkatsominen……kuunteleminen..puhuminenkuunteleminen..puhuminen…… kkäätt--teleminenteleminen……koskettaminenkoskettaminen……llääheisyys ja etheisyys ja etääisyys isyys toisesta ihmisesttoisesta ihmisestä…ä…hiljaa oleminenhiljaa oleminen……kehon liikkeet kehon liikkeet ja asennotja asennot……ilmeetilmeet…….eleet.eleet……

SanomaSanoma


Vuorovaikutus ontietoistatiedostamatonta

Vuorovaikutuksesta– on puhutut sanat 7 %– oheisviestintää 38 %– sanatonta viestintää 55 %

”MINÄ EN SANONUT, ETTÄ HÄN VARASTI RAHAA.”


Reviirin rajat

INTIIMI ETÄISYYS (0 – 45 CM)– Tämä reviiri pitää sisällään vanhempien ja lasten tai

rakastavaisten välisen suhteen.– Vieraan ihmisen tulo tälle alueelle tuntuu

epämiellyttävältä

Henkilökohtainen etäisyys (45-125cm)– Tämä reviiri kattaa tavallisimmat arjen toiminnot


Reviirin rajat jatkuu..

Sosiaalinen etäisyys (125 – 300 cm)– Esimerkiksi esimies ja alainen käyttävät tätä etäisyyttä.

Koskettaminen ei ole mahdollista, eikä tämän reviirin sisällätapaavien ihmisten välttämättä tarvitse keskustella toistensa kanssa

Julkinen etäisyys (360-750cm)– Esimerkiksi juhlapuhujat ovat yleensä tällä etäisyydellä

yleisöstään. Viestit on sanottava selkeästi ja kuuluvalla äänellä


Vapaaehtoinen vuorovaikuttajana

1. Etsikää itsellenne pariksi joku, jolla jotain yhteistä kanssanne

2. Parit etsivät itselleen toisen parin, jolla on jotain yhteistä heidän kanssaan.

3. Mitä se yhteinen on?


Kohtaamisia

Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:– Mihin asioihin kiinnität huomiota, kun tapaat uuden

ihmisen?– Minkälaisen ensivaikutelman vapaaehtoisena

toimivan tulisi antaa?– Millaista on hyvä ja toimiva vuorovaikutus?– Mitä ongelmia voi vuorovaikutuksessa esiintyä?


Millaista on hyvä kohtaaminen?

Rauhallisuus, kärsivällisyys, ajan antaminen

Arvostus, kunnioitus, tasa-arvoisuus

Kuunteleminen, vuorovaikutus, dialogi

Avoin ja positiivinen ilmapiiri


Kohtaamista tapahtuu, kun- katseet kohtaavat – rakkaus, viha, pelko– sydämet kohtaavat – ystävyys– kehot kohtaavat – rakkaus– ajatukset kohtaavat – samanmielisyys, vuoropuhelu,

luovuus– ryhmäläiset kohtaavat – me-henki, ”perhe”– organisaatiot kohtaavat - kumppanuus– tiedot kohtaavat – uudet teoriat– sukupolvet kohtaavat – sukupolvienvälinen yhteys

syntyy– kulttuurit kohtaavat – monikulttuurisuus– poliitikot ja kansa kohtaavat - demokratia– ihmiset kohtaavat arjessa - kansalaisyhteiskunta


Vuorovaikutuksen perustaitojaItsensä ja muiden esitteleminenKuunteleminenKeskustelun aloittaminenKeskustelutaidotKysyminen ja neuvon tiedusteleminenToisen vapaamuotoinen haastatteleminenKohteliaisuuksien esittäminen ja vastaanottaminenAvun pyytäminen


KEHITTYNEITÄ SOSIAALISIA TAITOJA

Ryhmään liittyminenohjeiden antaminenAnteeksi pyytäminenToisiin vaikuttaminenYstävyyden luominen

Ryhmässä toimiminenOpetuksen seuraaminenHaastattelutaidotJämäkkyyden osittaminenYhteistyötaidot


Sosiaaliset tunnetaidotTunteiden ja tunnetilojen havaitseminenTunteiden ja tunnetilojen ymmärtäminenEmpatiataidotVihan ja pelon ilmaiseminen ja käsittely

Tunteiden ilmaiseminenTunnetilojen nimeäminenKiintymyksen ilmaiseminenToisen vihan ja pelon kohtaaminen ja käsittelyOmien ja toisten tunnetilojen kohtaaminen


Muita sosiaalisia vuorovaikutustaitojatoisten auttaminentoiselle omasta jakaminenpalvelutaidotluvan pyytäminenneuvottelutaidotpositiivinen vaikuttaminensuhtautuminen kiusaamiseen ja väkivaltaantoisten ongelmien välittäminensyytösten ja epäoikeudenmukaisuuksien käsittelyryhmäpaineen käsittely

valmius onnistua vaikeissa keskusteluissapäätöksentekotaidothäviämisen taidotulkopuolelle jäämisen ja yksinäisyyden käsittelyselviytyminen hämmentävistätilanteistasuosion saavuttaminensuostutteluun reagoiminentoisista ihmisistäkiinnostumisen osoittaminensosiaalisen tasa-arvoisuuden osoittaminen


Ohjeita kuuntelijalle:Empatia– Pyri ymmärtämään toisen ihmisen

elämäntilannetta ja ajatuksia. Kunnioita häntä tärkeänä ja kanssasi tasa-arvoisena ihmisenä.

Aitous– Ole aidosti oma itsesi. Jos et tiedä tai et

osaa kommentoida, sano se reilusti.


Ohjeita kuuntelijalle…

Tilan antaminen– keskity toisen sanomaan, tunteisiin, anna aikaa,tilaa

Luottamus omiin voimavaroihin– luota toisen ihmisen ratkaisukykyyn, kun hän on

saanut luottamuksella ja turvallisesti keskustella kanssasi

Avointen kysymysten kysyminen– kysymykset alkavat sanoilla: miten? missä? kuka?


Hyödyllisiä kysymyksiä kuuntelijalle:

Tarkoitatko, että…?Tuntuuko sinusta…?Minulle tulee tuosta mieleen..?En oikein ymmärrä mitä tarkoitat…?Kertoisitko minulle…?Voisitko kertoa enemmän..?Oletko ajatellut..?Miltä se sinusta tuntuu..?

Tuleeko sinulla jotain muuta mieleen…?

Milloin sinusta tuntui tuolta…?Tuntuuko sinusta nyt siltä…?

Mitä tarkoitat…?

Ymmärsinkö oikein…?


Palautteen antaminen

Asiaan kohdistuva kritiikki vaikuttaa käyttäytymiseen, mutta henkilöön kohdistuva kritiikki voi haavoittaa psyykkisesti ja heikentääitseluottamusta.


Palautteen vastaanottaminen

Jos ihmisen käsitys itsestä on myönteinen ja hän luottaa omiin kykyihinsä, hän panee merkille ennen kaikkea myönteiset kokemukset ja onnistumiset

Hyvän itseluottamuksen omaava ihminen suhtautuu kriittisesti toisilta saamaansa palautteeseen ja pystyy puolustamaan omia käsityksiään


Palautteen vastaanottaminen

”Jokainen on kukan arvoinen”– Kirjoita itsestäsi 10 myönteistä asiaa

esim. positiivisia luonteenpiirteitämistä tiedän paljon?mitä osaan hyvin?mitä hyvät ystävät ovat minusta sanoneet


Myönteinen palaute

Jokaiselle on tärkeää, että hänet hyväksytään ja että häntä rakastetaan sellaisena kuin hän on, oman itsensä vuoksi eikä esim. vain hyvien saavutustensa takia.

Ihminen ylläpitää sisäistä tasapainotilaa ottamalla vastaan ensisijaisesti sellaista palautetta itsestään, joka vastaa hänen jo luomaansa minäkuvaa.


Sanojen mahti

Vapaaehtoisen roolissa joutuu sanojaan ja tekojaan harkitsemaan vielä enemmän kuin yksityiselämässä.


MINÄ VAPAAEHTOISENA

Valitse oma puusi ☺


Lopuksi tänään” Vain harvalla on rohkeutta esiintyä niin

hyvänä kuin todella on” A.W.Hare

Kuuluthan Sinä heihin!

Kiitos tästä päivästä.

Hyvää kotimatkaa ja tapaamisiin tiistaina.


5. VOIMIA JA ILOA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA!

Viimeisen koulutuspäivän tavoitteena on:Omien odotusten ja motiivien tiedostaminenErilaisiin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksin tutustuminenItselle mielekkään paikan löytäminenUusien tuttavuuksien syntyminen ja kokemuksien jakaminenLöytää ihmisenä kasvamisen mahdollisuus Perehdytyksen, ohjauksen ja tuen saaminen


Mitä odotan vapaaehtoistoiminnalta?

KIRJOITA LUETTELONA KAHDEKSAN (8) ERI ASIAA

PIIRRÄ KOMPASSI JA ASETA ASIAT KOMPASSIN NUOLIIN ERI KOHTIIN TÄRKEYDEN MUKAAN

– NUOLEN PÄÄ ON 10 JA KESKIPISTE ON 0Tarkastellaan yhdessä parin kanssa.

10

10

10

1010

10

10

10


Välähdyksiävapaaehtoistoiminnasta

VIDEOT:Loma ainakin lapselle, Parasta Lapsille ry

KAVERI-projekti, Kehitysvammaisten Tukiliitto

Irti huumeista ry:n vapaaehtoinen, Poliisi TV v. 2004

Tuleeko kukaan? Vapaaehtoiskeskus Pysäkki, TV 1 v.2004


Vapaaehtoisen erilaiset tehtävätValitse se pöytä, josta löydät itseäsi kiinnostavan vapaaehtoistoiminnan kohderyhmän:– lapset,– nuoret,– ikäihmiset,– maahanmuuttajat,– tapahtumat ja kampanjat – halu osallistua,vaikuttaa ja toimia


Miten tässä toimisin vapaaehtoisena?

Keskustelkaa ryhmässänne, mitä kokemuksia teillä on ollut vapaaehtoistoiminnassa haastaviin tilanteisiin liittyen.Kuvailkaa jokin keskustelussanne esille tulleista tilanteista paperille.”Tapaus” annetaan ohjeen mukaan seuraavaan ryhmään pohdittavaksi.


Haastavia tilanteita vapaaehtoisenaVaikeudet ja niistä selviytyminen ovat osa elämää. – Jokainen meistä kohtaa ongelmia , hankalia

tilanteita ja vaikeita elämänvaiheitaVaikeuksista selviämisen kokemus on tärkeäpsyykkinen voimavara– Tunne ja kokemus selviämisestä auttaa jaksamaan

uusissa vaikeissa tilanteissa


Haastavia tilanteita vapaaehtoisenaOsa haasteista liittyy ihmisen elämänkaareen ja kehitysvaiheisiin(murrosikä, ”kolmenkympin kriisi”, keski-iän kriisi, vanheneminen, eläkkeelle siirtyminen)Yksilölliset ja tilannekohtaiset vaikeudet taas aiheutuvat omasta elämästä riippumattomista tekijöistä esim. yllättävät ennen kokemattomat tilanteet


Jos vapaaehtoisena kohtaan vaikean tilanteen, miten toimin?

Tavallinen, turvallinen ihminen on useimmiten paras ja riittävä tuki vaikean tilanteen kohdanneelle ihmiselle.Läsnäolo, kuuntelu ja koskettaminen ovat vapaaehtoisen tukemisen keinoja.Tarvittaessa otan yhteyttä yhdyshenkilöön


6. MITÄ VAPAAEHTOISENA VOIN TEHDÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

Tutustu pöydillä oleviin vapaaehtoistehtäviin ja valitse niistä kolme sinulle sopivinta tehtävääEtsi joku, joka on valinnut samoja tehtäviä kuin sinä ja keskustelkaa, mitä kysymyksiä näistäherää? Kysellään ja keskustellaan yhdessä


Vapaaehtoinen Avuntarvitsija

yksi vapaaehtoinen yhdelle avuntarvitsijalle

ryhmä vapaaehtoisia yhdelle avuntarvitsijalle

ryhmä vapaaehtoisia ryhmälle avuntarvitsijoita

Yksi vapaaehtoinen kahdelle avuntarvitsijalle

Ryhmä vapaaehtoisia kahdelle avuntarvitsijalle

Kaksi vapaaehtoista kahdelle avuntarvitsijalle

kaksi vapaaehtoista yhdelle avuntarvitsijalle

kaksi vapaaehtoista ryhmälle avuntarvitsijoita

yksi vapaaehtoinen ryhmälle avuntarvitsijoita

Vapaaehtoista auttamis- ja tukitoimintaa voidaan tehdä monella tavalla:yksin, pareina ja ryhmissä. Myös vapaaehtoistoiminnan kohde voi olla monimuotoinen.

”Vapaaehtoistoiminnan termit” Santra-hanke 2009


Kampanjat ja muut tapahtumat esim.2009

Liikuta minua –kampanja Kukan päivänä 13.05.2009 (seuraava 12.5.2010)

Verkostoitumistapahtuma 03.12.2009Koskettelukirja -kampanja alkaa 3.3.2010 ja kirjojennäyttely 20.-21.5. Innostuksen kevätkylvö-seminaarissa


Tästä löydät paikkoja, joista voit kysyämahdollisuutta toimia vapaaehtoisena:

•Oulun Kaupunki:esim. Nuorisoasiain keskus•Oulun evl.-lut.seurakunnatwww.suurellasydammella.fi•Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, STKL•Kumppanuuskeskus !! esim. Yhden vanhemman perheiden liitto•Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry•Oulun Seudun Mäntykoti ry•Oulun Dementia Yhdistys ry•MLL, Pohjois-pohjanmaan piiri•Lomakoti Onnela ry•Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry•Nuorten Areena ry•Esperi hoivakoti Oulu

•Oulun NNKY•Nuorten Ystävät ry•Hyvän mielen talo ry•Mielenvireys ry•Oulun Kriisikeskus•SPR, Oulun osasto•OsNa ry•Kempeleen kunta•Tyrnävän kunta•Oulun Seudun Setlementti ry: Tyttöjen talo, Monikulttuurinen ystävyystalo, Sovittelutoimisto•www.vareskeskus.fiAVEK-toiminta, kotona ja laitoksissaKoskettelukirja-kampanjaLiikuta minua -kampanja


Miten voin aloittaa vapaaehtoisena, kun tiedän jo mitä haluaisin tehdä?

käyn vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen (jos en ole vielä käynyt)otan yhteyttä paikkaan, jossa tiedän voivani aloittaasovin ajan haastatteluunsaan yhteyshenkilön ja perehdytyksen tehtävään

teen sopimuksen toiminnastanialoitan vapaaehtoisenaosallistun yhteisiin purkutilanteisiinosallistun jatkokoulutukseen ja virkistystoimintaan


Miten voin aloittaa vapaaehtoisena jos en vielä tiedä,mitä haluaisin tehdä?

mietin mikä minua kiinnostaa seuraan tiedotusvälineistäaihetta käsitteleviäartikkeleita ja ohjelmiaselailen ”nettiä” ja etsin itseäni kiinnostavalla hakusanalla ☺osallistun vapaaehtoistoiminnan infotilaisuuteenkäyn VARES-keskuksen kotisivuilla kohdassa ”tule vapaaehtoiseksi”

otan yhteyttä sivustolla olevaan yhteyshenkilöön, jonka jälkeen prosessi jatkuu kuten edellisessädiassajos en vieläkään löydäomaa paikkaasi, VARES-keskuksesta otetaan minuun yhteyttä noin kuukauden kuluttua koulutuksen loputtua mikäli olen antanut luvan


TyTyööryhmiryhmiää ja koulutusryhmija koulutusryhmiää

MaMu VaLu

KoulutustyöryhmäValikko-ryhmä


20082008Joulukuun juhla

Joulukuun juhlaKesKesääjuhla

juhla20092009


7. VAPAAEHTOISENA JAKSAMINEN

Näitä on pohdittu ja näistä on keskusteltu- omista motiiveista ja odotuksista- omista vahvuuksista ja voimavaroista- antamisen ja saamisen tasapainosta- milloin ja missä haluaisin aloittaa vapaaehtoisena

Nyt on aika miettiä, mikä auttaa jaksamaan


Voimavarani

Omaa jaksamista ja elämänvoimaa voi tarkastella ”akkuvertauksen” avulla– mitkä ovat elämässäsi lataavia ja kuluttavia tekijöitä?– paljonko akkusi kestää kuormitushuippuja?– millainen akkusi on tänään?– mihin arvelet vapaaehtoistoiminnan sijoittuvan?

lataako? kuormittaako? sekä että?


Lataavat asiat Kuluttavat asiat

hyvä lataus

tyhjenevä

melkein tyhjä

Oma elinvoiman akkuni (parikeskustelu)


Vapaaehtoisen sudenkuoppiaOmien voimavarojen, motiivien, terveydentilan ja roolin yli- tai väärin arviointi

Ei tunnista hyväksikäyttöä tai sen uhkaa, ei osaa sanoa ”ei”

”Hyvän tekemisen” ansaan lankeaminen

Suhteellisuuden tajun hämärtyminen : ”mitä voin tehdä”

Vaikeiden asioiden, ”tabujen”, kohtaaminen ja käsittely


Vapaaehtoisena jaksaminenOma elämäntilanne– aikaa ja mielenkiintoa tehtävään, joustavuutta– mahdollisuus hyödyntää itselle tärkeitä asioita

Omiin arvoihin sopiva vapaaehtoistoiminta– avoimuus yksilön ja yhteisön arvoista ja

toimintaperiaatteista– mahdollisuus osallistua jatkuvaan keskusteluun

toiminnan tavoitteista ja käytännöistä


Vapaaehtoisena jaksaminen…

Toiminnan selkeys– kuka tekee, mitä tehdään, miksi tehdään, kuka muu

tekee, kuka on vastuussa

Riittävät toimintaedellytykset– koulutus ja perehdytys, tiedotus, tuki ja huolto, muut

toimintaresurssit, sopimukset


Hyvinvoivan vapaaehtoisen muistilistaa

Kiitä ja arvosta itseäsiOpettele sanomaan eiOpettele irrottautumaan – tee se mitä tarvitset ja haluatAnna itsellesi lupa väsyä ja saada hoivaaPidä huoli fyysisestäkunnostasiSäästä aikaa ja voimia olennaiseenPidä kirjaa vapaaehtoistoiminnasta

Iloitse onnistumisista – tee vaikka yksi asia hyvinVaihda ajatuksia ja keskustele vapaaehtoisten kanssa.Käy työnohjauksellisissa keskusteluissa, joissa voit purkaa tuntojasiPyydä palautetta – pyydäapua ja tukeaUnelmoi ja anna mielikuvituksen lentääEtsi tarvittaessa uusia haasteita


Mistä syntyy iloa ja voimaa vapaaehtoistoiminnassa?

Itsensä tunteminen ja toteuttaminenToimintaan oikeat motiivit ja riittävästi ohjausta sekä tukeaSaaminen ja antaminen tasapainossaToimiva palautejärjestelmä, saa ansaittua arvostusta ja kiitosta


TERVETULOA VAPAAEHTOISTEN KASVAVAAN JOUKKOONtoivottaa Vares-keskuksen väki kumppaneineen


Tie Tietä kulkemallaSen oppii tuntemaanJa kohta kulkijallaOn tieto hallussaan

Niin kuin Tie elämä eläjää opettaaSilmien edessä maailma meitä odottaa.

Mutta jos liikaa pinnistää, Se pään vain sekoittaa

Minä olen minä ja sinä olet joku muu,Ja muina ihmisinä meiltä luonnistuuse, minkä tekijäksi ei sovi kukaan muu.

Silloin on löytynyt TieJa Tietä kulkiessa muut tiet unohtuu.

B. Hoff, Nalle Puh ja Tao, 1996

Kiitos kurssista! ILOA UUUDELLA TIELLÄSI !

kiva, kun tulit! - toimeksi.fi · 2016. 12. 15. · vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja...

Documents