kirsi levänen • sari tervonen • maija suhonen • lauri stigell · ja tietoteknisiä taitoja....

Verkko�opintojen mitoituksen arviointi

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

:��

Kirsi Levänen • Sari Tervonen •Maija Suhonen • Lauri Stigell

ISBN 952-206-040-2 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

Esipuhe

Suomessa on tehty Bolognan prosessiin liittyen mittava tutkintorakenteen jaopetussuunnitelmien uudistus, jossa on tarkasteltu kriittisesti opintojen mi-toitusta, etsitty tieteenalojen ydinsisältöjä ja työmarkkinoiden kehitystrendejäsekä karsittu kuormittavaa, mutta vähemmän relevanttia sisältöä ja mahdolli-sia päällekkäisyyksiä. Verkko-opetuksen mitoituskysymykset liittyvät tähän sa-maan kehitystyöhön. Mitoitustyökaluista on selkeä kysyntä.

Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä tart-tuneet tähän liian vähän analysoituun aiheeseen. Kuten raportti osoittaa, verk-ko-opintojen mitoituksessa on itseohjautuvuuteen ja oppimisympäristöihinliittyviä erityispiirteitä, joiden jäsentäminen on osa koulutuksen laadun ke-hittämistä ja opetussuunnitelmatyön laadunvarmistusta. Yliopiston ja ammat-tikorkeakoulun yhdessä toteuttama hanke osoittaa myös korkeakoulusektorei-den yli käyvän yhteistyön konkreettisia hyötyjä laadunvarmistuksen kehittä-misessä.

Raportti esittelee havainnollisen mitoituskehikon, joka osoittaa verkko-opintojen kulkuun liittyviä todennäköisiä aikabudjetteja. Ne tietenkin täs-mentyvät käytännössä kunkin koulutuksen toteutuksessa. Mallintaminen onavaus verkko-opintojen kuormittavuuden hallintaan. Sellaisena se osaltaan tu-kee laadunvarmistusjärjestelmän rakentamista merkitykseltään kasvavassa verk-ko-opetuksessa.

Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän raportin kirjoittajia jahankkeeseen osallistuneita.

Ossi TuomiPääsihteeriKorkeakoulujen arviointineuvosto

Sisällys

�� Verkko�opintojen mitoituksen arviointihankkeen hankeryhmäVerkko�opintojen mitoituksen arviointihankkeen hankeryhmäVerkko�opintojen mitoituksen arviointihankkeen hankeryhmäVerkko�opintojen mitoituksen arviointihankkeen hankeryhmäVerkko�opintojen mitoituksen arviointihankkeen hankeryhmä __________________________________________________ ��

�� Verkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen (VerMit) taustaVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen (VerMit) taustaVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen (VerMit) taustaVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen (VerMit) taustaVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen (VerMit) tausta ______________________________ ��

�� Verkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen tavoitteetVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen tavoitteetVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen tavoitteetVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen tavoitteetVerkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeen tavoitteetja lähtökohdatja lähtökohdatja lähtökohdatja lähtökohdatja lähtökohdat _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ��

�� Hankkeen tavoitteet _____________________________________________ �� Lähtökohtana opiskelijoiden kokemukset verkko�opinnoista ___________ �� Mitoituksen suunnittelun tarve _____________________________________ ��

�� Arviointihankkeen toteutusArviointihankkeen toteutusArviointihankkeen toteutusArviointihankkeen toteutusArviointihankkeen toteutus ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �� Hankkeen toimijat _______________________________________________ �� Hankkeen toteutus _______________________________________________ �

Hankkeen tuloksetHankkeen tuloksetHankkeen tuloksetHankkeen tuloksetHankkeen tulokset ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �� Verkko�opintojen mitoituskehikko _________________________________ �� Opettajien kokemuksia mitoituskehikon soveltamisesta _______________ ��

�� ArviointiArviointiArviointiArviointiArviointi ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �� Palaute mitoituskoulutuksesta _____________________________________ �� Itsearviointi _____________________________________________________ ��

JohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätökset __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ��

LähteetLähteetLähteetLähteetLähteet _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ��

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet�: Verkko�opintojen mitoituskehikko __________________________________ ��: Palaute mitoituskoulutuksesta _____________________________________ ��: VerMit�hankkeessa tehdyn itsearvioinnin kysymykset ________________ �

�

Verkko�opintojen mitoituksenarviointihankkeen hankeryhmä

projektikoordinaattori Sari Tervonen, Kuopion yliopistoprojektikoordinaattori Maija Suhonen, Savonia-ammattikorkeakoulusuunnittelija Tommi Haapaniemi, Kuopion yliopistosuunnittelija Kirsi Levänen, Kuopion yliopistoprojektisihteeri Anne Okkola, Savonia-ammattikorkeakoulu (31.7.2005 asti)koulutuspoliittinen sihteeri Lauri Stigell, Kuopion yliopiston ylioppilaskuntaTerhi Turunen, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

�

� Verkko�opintojen mitoituksenarviointi �hankkeen (VerMit)tausta

Yliopistojen tutkintorakenne uudistui Bolognan prosessin siivittämänä läheskaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen, jolloin Suomessa otettiin käyttöönniin sanottu kaksiportainen tutkintorakenne. Vastaava kehityssuunta näkyimyös ammattikorkeakouluissa, joiden jatkotutkintojen vakinaistamisesta teh-tiin päätös syksyllä 2005. Toinen selkeä uudistus koski opintojen mitoitusta,kun opintoviikoista siirryttiin opintopisteisiin. Uudessa mitoituksessa yhdenvuoden täysipäiväiset opinnot tuottavat 60 opintopistettä. Yliopistoissa alem-man korkeakoulututkinnon laajuus on tavallisesti 180 opintopistettä ja ylem-män korkeakoulututkinnon 120 opintopistettä. Tutkintojen laajuus voi kui-tenkin vaihdella aloittain. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuudet vuoros-taan vaihtelevat koulutusohjelmittain 210–270 opintopisteen välillä. Uudis-tuksen tavoitteena oli todellinen sisällöllinen uudistus, jossa mitoituksen läh-tökohtana olivat tutkinnolla tavoiteltavat kompetenssit ja oppisisällöt. Tavoit-teiden saavuttamiseen voidaan vaikuttaa myös käytettävillä opetusmenetel-millä.

Suomessa on viime vuosina panostettu voimakkaasti verkko-opetuksenkehittämiseen, ja verkko-opetus onkin vakiinnuttanut asemansa mielekkäänäopetusmenetelmänä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Verkko-opintojen mitoittamisen peruskysymykset eivät poikkea muiden opiskelu-muotojen mitoittamisesta, mutta siihen liittyy erityispiirteitä ja -kysymyksiäesimerkiksi itseohjautuvasta työotteesta ja oppimisympäristön luonteesta joh-tuen. Verkko-opintojen mitoittamisen erityiskysymyksistä ja hyvistä käytänn-öistä oli VerMit-hanketta suunniteltaessa saatavissa erittäin vähän tietoa. Ko-kemukset verkko-opintojen mitoituksesta vaihtelivat eivätkä mitoitusperusteetolleet yhtenäisiä ja läpinäkyviä.

Tutkintorakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa opinto-jen laatua, suunnittelua ja ohjausta sekä lisätä suomalaisten tutkintojen kan-sainvälistä vertailtavuutta (Opetusministeriö 2005). Opiskelijoiden kokemuk-seen opetuksen laadusta voidaan vaikuttaa onnistuneella mitoituksella. Oppi-aineksen määrä ja vaativuus yhdessä opiskelijan opintoihinsa varaaman ajantai hänelle opetussuunnitelmassa varatun ajan kanssa muodostavat opintojen

�

kuormittavuuden. Kun aikaa on varattu riittävästi, kuormittavuus on oikea jaopiskelijan aika riittää ymmärtävään oppimiseen. Mikäli aikaa ei ole varattutarpeeksi, seurauksena on opiskelijan ylikuormittuminen, mikä lisää opiskeli-jan taipumusta luopua ymmärtävästä oppimisesta ja siirtyä pintaoppimiseen(Karjalainen, Alha & Jutila 2003).

Sopivasti kuormittava opintokokonaisuus on yhteydessä myös opiskeli-jan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Opintojen mitoituksen kysymykset liittyvätkiinteästi myös opiskelijan oikeusturvaan ja edunvalvontaan, koska opiskelijanopintotuen saamisen edellytyksenä on tietty määrä suoritettuja opintoviikko-ja tai -pisteitä kuukaudessa. Samantasoiset tutkinnot ovat ehkä muodollisestiyhtä laajoja, mutta jos niiden kuormittavuus vaihtelee, opiskelijat ovat keske-nään epätasa-arvoisessa asemassa (Mielikäinen 2004).

Kuopion yliopistossa tehtiin verkko-opintojen mitoitusperusteiden mää-rittelyyn liittyvää työtä syksyn 2004 aikana Walmiiksi Wiidessä Wuodessa(W5W) ja Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu (Vopla) -hankkei-den yhteistyönä järjestämällä kolme verkko-opetuksen mitoitustyöpajaa. Työ-pajoissa selvitettiin verkko-opintojen mitoituskäytäntöjä ja tuotettiin määrit-telyjä verkko-opetuksen tuottamista kompetensseista sekä verkko-opiskeluntyömuotojen mitoituksesta. Tämän työskentelyn tuotoksia hyödynnettiinverkko-opintojen mitoituksen arviointihankkeen suunnittelussa ja toteutuk-sessa.

��

� Verkko�opintojenmitoituksen arviointi �hankkeentavoitteet ja lähtökohdat

�� Hankkeen tavoitteet

Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttivat vuonna 2005yhteistyössä Verkko-opintojen mitoituksen arviointi -hankkeen (VerMit), jon-ka rahoitti Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA). Hankkeen tavoitteenaoli edistää verkko-opiskelun suunnittelun ja toteutuksen laatua tuottamallaverkko-opiskelun mitoittamiselle ja sen arvioinnille perusteet ja menetelmät.Tavoitteena oli myös laajentaa ja monipuolistaa mitoituksen arviointia sekäedistää verkko-opetuksen ja sen laadun hallintaan liittyvää yliopiston ja am-mattikorkeakoulun yhteistyötä alueellisen strategian mukaisesti.

VerMit-hankkeella tavoiteltiin myös tutkintorakenneuudistuksen ja verk-ko-opetuksen kehittämisen tiiviimpää kytkeytymistä toisiinsa. VerMit-hanketäydensi osaltaan yliopiston tutkinnonuudistuksen (W5W) ja verkko-opetuk-sen laadunhallinnan (Vopla) hankkeiden, ammattikorkeakoulun verkko-ope-tuksen laadunhallinnan ja sisältötuotannon (Virtuaaliammattikorkeakoulun jaTieto kasvaa verkossa) hankkeiden sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulunyhteisen siirtymävaiheen opintoihin liittyvän hankkeen (Joustava opintoketjuPohjois-Savossa) osaamista ja toimintoja.

�� Lähtökohtana opiskelijoiden kokemuksetverkko�opinnoista

Kuopion yliopistossa on panostettu tietoja viestintätekniikan opetuskäyttöönjo useiden vuosien ajan, ja panostus on vahvaa jatkossakin. Tämä näkyy esi-merkiksi Kuopion yliopiston perusopetuksen kehittämisohjelmassa 2006–2010 (http://www.uku.fi/hallinto/poks.pdf), jossa tietoja viestintätekniikanopetuskäytölle on asetettu kokonaisvaltaiset kehittämistavoitteet vuoteen 2010ulottuvalle ohjelmakaudelle.

Kuopion yliopiston opiskelijoiden kokemuksia verkko-opetuksesta onsaatu Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan keväällä 2005 toteuttamasta kyse-

��

lytutkimuksesta, jonka tavoitteena oli selvittää yliopiston perustutkinto-opis-kelijoiden näkemyksiä yliopiston tarjoaman opetuksen ja ohjauksen laadusta.Kyselyssä sivuttiin verkko-opetusta pyytämällä opiskelijoita kertomaan suorit-tamiensa verkkokurssien lukumäärä sekä arvioimaan kurssien toimivuutta.Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus tehdä parannusehdotuksia opetuksen laa-dun kehittämiseksi, ja osa annetuista ehdotuksista käsitteli verkko-opetusta.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan vajaat tuhat opiskelijaa, joista 45 prosenttia olisuorittanut vähintään yhden osittain tai kokonaan verkossa toteutetun opin-tojakson. Näistä opiskelijoista suurin osa oli suorittanut ainoastaan yhden taikaksi kurssia, mutta toisaalta vastaajien joukossa oli yli kymmenenkin verk-kokurssia tehneitä. Eniten verkkokursseja olivat kyselyyn vastanneista suorit-taneet hoitotieteen opiskelijat, vähäisintä verkko-opiskelu oli farmaseuttiopis-kelijoilla.

Selvästi suurin osa verkko-opiskelijoista piti suorittamiaan kursseja käy-tänteiltään toimivina; vajaan viidenneksen mielestä kurssien sisältö tai toteu-tus vaatii kuitenkin kehittämistä. Valtaosa opiskelijoiden esittämistä verkko-kurssien kehittämisajatuksista liittyi tavalla tai toisella kurssien ajankäyttöön.Kehittämisehdotuksista yleisimmäksi nousi alkuohjeistuksen ja -perehdytyk-sen yksiselitteisyys. Kun kurssin alussa käytetään riittävästi aikaa sekä teknisenpuolen että kurssin suoritustapojen läpikäymiseen, voivat opiskelijat kurssinaikana keskittyä olennaiseen eivätkä esimerkiksi oppimisalustan teknistenominaisuuksien kanssa selviytymiseen.

Opiskelijat katsoivat, että alkuohjaus on osa yleisesti kaivattuja opettajienverkkopedagogisia taitoja. Kokonaisuudessaan hyvien verkko-opettajien kat-sottiin osaavan sisällön ohella kiinnittää riittävästi huomiota muun muassaopiskelijoiden tekniseen perehdyttämiseen, kurssin yleiseen ajankäyttöön sekäopiskelijoiden ohjaukseen.

Oleellinen osa teknistä perehdyttämistä liittyy käytettävään oppimisalus-taan. Opiskelijan kannalta hyvän oppimisalustan tärkein ominaisuus näyttäisiolevan sen helppokäyttöisyys. Esimerkiksi Kuopion yliopistossa kyselyn to-teutushetkellä yleisimmin käytössä ollut oppimisalusta WebCT sai joiltainopiskelijoilta osakseen moitteita vaikean käytettävyyden vuoksi. Käytettävyy-teen toki vaikuttaa myös se, miten opettaja suunnittelee opiskelijan oppimis-prosessin. Yliopiston kannalta valittavaan oppimisalustaan vaikuttaa käytettä-vyyden ja ominaisuuksien ohella kunkin alustan kustannukset. Yliopistossa onyleistymässä vapaan lähdekoodin Moodle-oppimisalustan käyttö ja parhaillaanarvioidaan, minkä alustan tai alustoiden käyttöä yliopisto jatkossa tukee.

Joidenkin opiskelijoiden mielestä verkkokursseilla työmäärä oli perintei-siin kurssin suoritustapoihin verrattuna suurempi, kun taas toiset pitivät kurs-seja huomattavasti vähemmän kuormittavina. Osittain kuormitusta koskevat

��

näkemyserot johtunevat opiskelijoiden erilaista tietoteknisistä valmiuksista,mutta tärkeämpi syy näyttäisi kuitenkin liittyvän verkkokurssin materiaalinmäärään ja sen käytön ohjeistukseen. Muutamat kyselyyn vastanneista opis-kelijoista kokivat suorittamiensa verkkokurssien materiaalin määrän niin suu-reksi, etteivät ehtineet tutustua siihen kurssin suoritusaikana. Tällaisissa tapa-uksissa lienee kyse siitä, että ohjeistuksessa ei ole riittävän selvästi eroteltu pa-kollista ja täydentävää materiaalia toisistaan, ja opiskelijat ovat hukkuneetoheismateriaaliksi annettuun linkkiviidakkoon. Joka tapauksessa on selvää, ettäliian suuri materiaalin määrä vaikeuttaa merkittävästi oleellisen tiedon hah-mottamista epäoleellisesta. Kurssimateriaalin tulisikin olla opiskelijoiden ko-kemusten perusteella tarkoituksenmukaisesti valikoitua paitsi laadun myösmäärän suhteen.

Kyselyssä nousi ajankäyttöön liittyvänä huomiona esiin myös se, ettäverkko-opiskelussa on mahdollisuus käydä jatkuvaa dialogia opiskelijoidenkesken tai opiskelijan ja opettajan välillä. Verkko-opiskelu mahdollistaa jous-tavan ajankäytön sekä opiskelijalle että opettajalle. Opiskelijalle ajankäytönjoustavuus voi kuitenkin aiheuttaa vääriä mielikuvia opettajan tavoitettavuu-desta. Kurssin alkuorientaatiossa on järkevää sopia siitä, kuinka nopeasti opet-tajalta voi odottaa kommentteja esimerkiksi oppimistehtäviin tai sähköpostit-se esitettyihin kysymyksiin.

Vastaajista moni koki, että verkko-opiskelu vaatii opiskelijalta tavanomai-seen opiskeluun verrattuna enemmän itsekuria. Yhtäältä tämä johtuu siitä, ettäverkkokurssin vaatimien tehtävien suorittamiseen tulee itse varata riittävästiaikaa muun opiskelun lomasta – mikä jää usein tekemättä – toisaalta verkko-opiskeluun liittyvän kasvottomuuden koetaan helpottavan kurssin tekemistä”vasemmalla kädellä” tai jopa kurssin jättämistä kesken. Verkossa tehtävissäryhmätöissä myös vapaamatkustajaongelma on läsnä vähintään yhtä vahvastikuin ryhmätöissä yleensäkin.

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneet verkko-opintoja tehneet Kuopi-on yliopiston opiskelijat pitivät suorittamiaan kursseja toimivina. Esitetyistäkehittämisajatuksista selvästi suurin osa liittyi eri tavoilla verkko-opiskelunajankäytön haasteisiin. Näihin haasteisiin vastaaminen vähentää osaltaan verk-ko-opintojaksoihin liittyviä oppimisen esteitä ja mahdollistaa opiskelijoidenlaadukkaan oppimisen.

Vastaavasti Savonia-ammattikorkeakoulu toteutti keväällä 2005 opiskeli-joille suunnatun kyselyn. Kysely liittyi Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteiseen Tieto kasvaa verkossa -projektiin, ja se koh-dennettiin kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyn tar-koituksena oli selvittää itäsuomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden nä-kemyksiä verkko-opiskelusta. Vastauksia saatiin 637:lta opiskelijalta.

��

Vastanneista opiskelijoista suurin osa oli ensimmäisen tai toisen vuosi-kurssin opiskelijoita, ja puolella vastaajista oli omakohtaisia kokemuksia verk-ko-opinnoista. Opiskelijat saivat nimetä kolme tärkeintä muotoa verkko-opin-tojen tueksi. Kaikkein tärkeimmäksi nousi opettajan tai ohjaajan tuki, jota ha-luttiin saada sähköpostin kautta. Myös opastus ennen opintojakson alkua vai-kutti opintojen onnistumiseen.

Hyvässä verkko-opintojaksossa on sopivassa suhteessa myös lähiopetusta.Lisäksi materiaalia on saatavissa verkosta ja myös ohjausta tulee olla saatavilla.Opastusta opiskelijat toivoivat viitetietokannoista ja niiden käytöstä samoinkuin sähköisessä muodossa olevan oppimateriaalin käytöstä. Myös tiedon luo-tettavuuden ja soveltuvuuden arvioinnista haluttiin opastusta.

Verkko-opinnossa opiskelijoilta vaaditaan motivaatiota, itseohjautuvuuttaja tietoteknisiä taitoja. Vastaavasti koettiin, ettei ryhmätyö- tai vuorovaikutus-taidoilla ole verkko-opinnoissa tärkeää merkitystä.

Verkko-opintojen hyödyntämismahdollisuudet ovat hyvät. Kyselyn mu-kaan lähes kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää tietokonetta ja In-ternet-yhteyttä myös oppilaitoksen ulkopuolella.

Lopuksi opiskelijat saivat määritellä yhden asian, joka parhaiten edistäisiheidän verkko-opiskelutaitojaan. Yhdeksi tärkeimmistä nousi opintojen on-nistunut aikataulutus ja lähinnä opiskelijan oman ajankäytön hallinta. Opis-kelijan lukujärjestykseen tulisikin varata aikaa erikseen myös verkko-opin-noille.

�� Mitoituksen suunnittelun tarve

Ajankäyttöön, aikataulutukseen ja mitoitukseen liittyvät tekijät nousevat esil-le myös verkko-opetuksen tutkimuksissa. Nevgi ja Juntunen (2005) ovat tut-kineet opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia laadukkaasta oppimisesta ver-kossa. Tutkimuksen mukaan ajanhallinta ja käytettävyysongelmat ovat opetta-jien mielestä merkittävimmät verkko-opiskelua ja oppimista estävät tekijät.Saman tutkimuksen mukaan opettajat arvioivat opiskelijoiden ajanhallinnanvaikeudet tilastollisesti huomattavasti suuremmiksi kuin opiskelijat itsearvioivat.

Nevgi ja Rouvinen (2005) puolestaan ovat tarkastelleet verkko-opetuk-sen etuja ja haittoja opettajien ja opiskelijoiden arvioimina. Opettajien epä-onnistumisen kokemukset verkko-opetuksessa liittyvät aikataulutuksen epä-onnistumiseen, johon vaikuttavat vaikeus arvioida etukäteen kurssin vaatimaatyömäärää sekä vaikeus suunnitella aikataulua. Opiskelijoiden epäonnistumi-sen kokemukset liittyvät myös aikataulutuksen ongelmiin. Kurssin työmäärä

�

suhteessa käytettävissä olevaan aikaan on mitoitettu väärin ja aikataulutvenyvät.

Myös Vainionpään (2006) verkko-opiskelijoiden kokemuksia käsitteleväs-sä tutkimuksessa osa opiskelijoista koki ajan puutteen ja kiireen ongelmallise-na. Käytettävissä olevan ajan riittämättömyys oli myös yleisin verkkokurssinkeskeyttämisen syy.

Jutila (2005) ja Kallio (2002) ovat todenneet, että keskiverto perusopis-kelija käyttää aikaa opiskeluun noin 20 tuntia viikossa. Opettaja taas mitoittaaopiskelijoiden ajankäytön yleensä siten, että opiskelija käyttää keskimäärin 40tuntia viikossa opiskeluunsa. Jutilan (2005) tekemän selvityksen mukaan opis-kelijan itse opiskeluunsa käyttämänsä ajan seuraaminen on hyödyllistä. Ajan-käytön seurantakokeilussa mukana olleet ensimmäisen vuosikurssin opiskeli-jat saivat keskimäärin 2,9 opintoviikkoa enemmän suorituksia muihin ensim-mäisen vuosikurssin opiskelijoihin nähden. Toisena lukuvuonna samat opis-kelijat saivat keskimäärin jopa 9,5 opintoviikkoa enemmän kuin muut omanvuosikurssin opiskelijat. Tuloksia karrikoiden Jutila (2005) toteaa, että mikälinämä 48 ajankäytön seurannassa mukana ollutta opiskelijaa eivät olisi olleetmukana tässä kokeilussa, heiltä olisi jäänyt suorittamatta yli 400 opintoviik-koa toisena lukuvuonna. Ajankäytön seuraaminen ensimmäisen lukuvuodenaikana näyttäisi siis vaikuttavan myönteisesti opiskelijoiden nopeampaan omanopiskelutekniikan löytymiseen ja siten myös opintomenestykseen.

Mitoituksen peruslähtökohtana tulee olla riittävän ajan varaaminen ym-märtävään oppimiseen. Tällä hetkellä korkeakoulumaailmassa eletään pääsään-töisesti tilanteessa, jossa verkko-opintoihin tarvittava aika ei näy opiskelijoi-den lukujärjestyksissä. Tästä syntyy helposti virtuaalisuuden harha eli oletus,että verkko-opinnot eivät tarvitse aikaa. Oppimisen kannalta seurauksena onse, että syvälliselle oppimiselle ei jää riittävästi aikaa.

Savonia-ammattikorkeakoulun Tieto kasvaa verkossa -hanke teki selvi-tyksen Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun opettajilleverkko-opetuksesta. Selvitys toteutettiin teemahaastatteluna. Yhteensä haasta-teltavia oli 90. Verkossa työskentelyä pidettiin opettajan työn kannalta työtärikastuttavana tekijänä, mutta samalla myös vaativampana ja yksinäisempänäperinteiseen opettamiseen verrattuna. Opettajat kokivat, että tärkeintä on tun-nistaa ne tilanteet, joihin verkko-opetus sopii muita menetelmiä paremmin.Myös organisaation tuki ja kannustus todettiin tärkeiksi.

Haastattelussa opettajia pyydettiin arvioimaan verkko-opetuksen mahdol-lisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia perinteisen nelikenttäanalyysinavulla. Vainionpää (2005) on pro gradu -tutkielmassaan tulkinnut haastattelu-aineistoa. Verkko-opetuksen mahdollisuuksina pidettiin yhteistyötä erilaisten jaeri alojen toimijoiden kesken. Toimijoina voivat olla opettajien ja opiskelijoi-

��

den lisäksi yritykset ja alan asiantuntijat. Pitkällä tähtäimellä verkko-opetus voiolla myös taloudellisempaa. Opintojaksojen kehittäminen ja jakaminen onverkon välityksellä helppoa. Verkko myös mahdollistaa opiskelun työn ohellaja tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden täydentää kesken jääneitä opintoja.

Verkko-opetuksen vahvuutena opettajat pitivät verkon tarjoamaa mahdol-lisuutta työelämän koulutuksissa. Lisäksi hiljaisetkin opiskelijat pääsevät ver-kossa esiin. Verkko-opiskelun riippumattomuus ajasta ja paikasta tiedostettiinvahvuudeksi, mutta ennen kaikkea opettajat kokivat sen opiskelijan vapaudek-si työskennellä omassa tahdissa. Merkittävänä pedagogisena vahvuutena verk-ko-oppimisessa opettajat pitivät verkon monipuolisuutta. Verkossa on useitaeri mediaelementtejä käytössä, ja se mahdollistaa myös yhteisöllisen työs-kentelyn.

Heikkoutena opettajat kokivat, että verkko-opettamisen pelikenttä on vielähajallaan. Portaaleja on paljon ja opettajan aika menee erilaisten tekniikoidenopetteluun. Opettajat haluavatkin välineisiin pysyvyyttä. Toisaalta uuden verk-ko-opintojakson rakentaminen vaatii paljon työtä eikä siihen ole aina riittä-västi resursseja. Heikkouksiksi miellettiin myös opettajien ja opiskelijoiden tu-kipalveluiden tarve sekä verkko-opetuksen kehittymistä hankaloittava tekijän-oikeuksien monimutkaisuus.

Uhkana opettajat pitivät ammattikunnan jakamista kahteen luokkaan: nii-hin, jotka hallitsevat verkon ja niihin, jotka eivät ole siitä innostuneet. Pahim-millaan verkko-opetuksen katsotaan myös kuormittavan opettajaa liikaa. Li-säksi verkko-opetus voi vaarantaa opettajien työpaikkoja varsinkin jos opis-kelijat suorittavat opintoja toisiin oppilaitoksiin.

�

� Arviointihankkeen toteutus

�� Hankkeen toimijat

Verkko-opintojen mitoituksen arviointihanke käynnistettiin Kuopion yliopis-ton oppimiskeskuksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä helmi-kuussa 2005. Hankkeelle muodostettiin hanke- ja ohjausryhmät, jotka koos-tuivat molempien koulutusorganisaatioiden edustajista ja toimijoista. Kuopi-on yliopiston oppimiskeskuksesta hankeryhmän toimijoina olivat VerMit-hankkeen Kuopion yliopiston projektikoordinaattori Sari Tervonen, suunnit-telija Tommi Haapaniemi ja suunnittelija Kirsi Levänen ja Kuopion yliopis-ton ylioppilaskunnasta koulutuspoliittinen sihteeri Lauri Stigell. Savonia-am-mattikorkeakoulun edustajina ja toimijoina hankeryhmässä olivat Savonia-am-mattikorkeakoulun projektikoordinaattori Maija Suhonen, projektisihteeriAnne Okkola (31.7.2005 asti) ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelija-kunnan edustaja Terhi Turunen. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat hanke-ryhmän edustajien lisäksi vararehtori Ulla Voutilainen Savonia-ammattikor-keakoulusta ja oppimiskeskuksen johtaja Tuula Heide Kuopion yliopistosta.

�� Hankkeen toteutus

Hanke toteutettiin järjestämällä verkko-opintojen mitoituskoulutus Kuopionyliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun opettajille. Mitoituskoulutuksentavoitteena oli kehittää kokeneiden verkko-opettajien ja opiskelijoiden kans-sa yhteistyössä verkko-opiskelun mitoittamiselle ja sen arvioinnille perusteetja menetelmät. Koulutuksen aikana oli tarkoitus selvittää ja kuvata verkko-opiskelussa käytettävät opiskelumuodot ja tuottaa niiden mitoituksen arvioin-nille kriteeristö, mitoituksen arviointikehikko.

Mitoituskoulutukseen valittiin yhteensä 12 kokenutta verkko-opettajaa (6opettajaa kummastakin koulutusorganisaatiosta). Koulutukseen kuului aloitus-seminaari, kaksi työpajaa ja itsenäistä työskentelyä.

Koulutukseen osallistuvilta kerättiin kyselylomakkeella etukäteistietoaheidän aikaisemmin järjestämistään verkkokursseista (kurssin laajuus, uusi/käytössä ollut kurssi, onko ydinainesanalyysi /kuormittavuuskartoitus tehty jajos on, niin mihin mitoitus perustuu). Tämän etukäteistiedon avulla mitoitus-

��

koulutuksen työpajojen toiminta suunniteltiin paitsi hankkeen tavoitteidenmukaiseksi, myös opettajien tarpeita vastaavaksi.

Alussa opettajat toivat esille toiveitaan verkko-opintojen mitoituskoulu-tuksen sisällöiksi. Opettajat kokivat, että aiemmat kokemukset mitoituksenonnistumisesta vaihtelivat suuresti, kun mitoitusperusteet puuttuivat. Kurssinaikataulujen ja sisältöjen suunnittelussa opiskelijoiden ajankäyttöä ja opinto-jen kuormittavuutta ei huomioitu riittävällä tarkkuudella, puhumattakaankoulutuskokonaisuuksien tasolla näiden asioiden huomioimisesta. Opettajattoivoivat konkreettisia työkaluja verkkokurssien suunnitteluun ja kuormitta-vuuden arviointiin.

Ensimmäisessä työpajassa muokattiin ja täydennettiin hankeryhmän laa-timaa alustavaa verkko-opintojen mitoituskehikkoa. Mitoituskehikon laadin-nassa hankeryhmä hyödynsi Kuopion yliopiston syksyllä 2004 järjestämänverkko-opintojen mitoitustyöpajasarjan tuloksia (Levänen, Tervonen & Haa-paniemi 2005). Työpajatyöskentelyssä selvitettiin ja kuvattiin verkko-opiske-lussa käytettäviä opiskelumuotoja jo toteutuneiden verkkokurssien pohjalta.Hankeryhmän toimesta työpajatyöskentelyn anti koottiin yhteen ja tuotostenpohjalta muodostettiin verkko-opiskelumuotojen mitoituksen arvioinnillealustava mitoituksen arviointikehikko. Kehikon pääkategoriat (orientoitumi-nen, tiedon rakentaminen, kurssin ja oppimisen arviointi) muotoutuivat tuol-loin. Kehikko käyttöohjeineen toimitettiin kesäkuussa muokattuna versionapilottiopettajien testattavaksi omaa syksyn 2005 opetusta suunnitellessaan.

Toisessa työpajassa oli pilottiopettajien lisäksi mukana opiskelijoita kum-mastakin koulutusorganisaatiosta. Päivän työskentelyssä kehitettiin olemassaolevaa mitoituksen arviointikehikon versiota eteenpäin, hyödynnettiin niidenopettajien kokemuksia, jotka olivat jo ehtineet kehikkoa testaamaan sekä ar-vioitiin mitoituskehikon sisältöä ja toimivuutta. Mitoituskehikko päivitettiinlopulliseen muotoonsa koulutuksen päätteeksi.

Muu koulutustoiminta

Verkko-opintojen mitoitushanketta (VerMit) ja siinä tuotettua verkko-opin-tojen mitoituskehikkoa esiteltiin myös muissa koulutustapahtumissa. Syys-kuussa 2005 Kuopion yliopistossa järjestettiin valtakunnalliset opintoasiainpäi-vät, jossa Kuopion yliopiston VerMit-hankkeen toimijat olivat esittelemässähankkeen toimintaa ja tuloksia. Opintoasianpäivillä järjestetyssä työpajassaverkko-opintojen mitoituskehikosta pyydettiin palautetta osallistujilta ja sa-malla pohdittiin opiskelijoiden ajanhallintaa tukevia konkreettisia menetelmiä.

Lokakuun lopussa 2005 järjestetyssä valtakunnallisen Tieto- ja viestintä-tekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutuksen (TieVie) lähiseminaarissaHelsingissä VerMit-hankkeen toimijat esittelivät myös verkko-opintojen mi-

��

toituksen arviointikehikkoa. Mitoitusnäkökulmaa koskevassa sessiossa osallis-tujat mitoittivat pienryhmissä jonkin oman verkko-opetusta sisältävän opin-tojaksonsa kehikon avulla. Mitoituskehikosta saatiin myös tärkeää palautettaja sitä täydennettiin palautteen perusteella selkeämpään ja tarkoituksenmukai-sempaan muotoon.

Marraskuussa 2005 Joensuussa järjestettiin Itä-Suomalaista Opetustekno-logiaa (ISOT) -tapahtuma, johon osallistui opettajia ja koulutuksen kehittäjiäItä-Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Myös ISOT-tapahtumassaesiteltiin VerMit-hankkeen toimintaa ja verkko-opintojen mitoituksen arvi-ointikehikkoa.

Virtuaaliammattikorkeakoulun ja –yliopiston verkostolle on tiedotettuhankkeen etenemisestä ja sen tuloksista. Hankkeen tuloksia esitellään myös5.-7.4.2006 pidettävässä kansallisesti suurimmassa verkko-opetusta käsittele-vässä ITK 06 (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) konferenssissa.

��

Hankkeen tulokset

Tässä kappaleessa on esitelty lyhyesti VerMit-hankkeen tuloksena syntynytverkko-opintojen mitoituskehikko. Lisäksi kaksi mitoituskoulutukseen osal-listunutta opettajaa on kuvannut kokemuksiaan mitoituskehikon sovelta-misesta.

�� Verkko�opintojen mitoituskehikko

Verkko-opintojen mitoituskehikko (liite 1) on verkko-opetuksen suunnitte-lun työväline. Kehikon avulla opettaja voi suunnitella verkko-opetustaan si-ten, että opiskelijalle on varattu opintojaksolla aikaa ymmärtävään oppimiseen.

Kehikko on jaettu kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat orientoituminen,tiedon rakentaminen sekä opintojakson ja oppimisen arviointi. Pääkategoriaton jaettu alakategorioihin. Kehikon käyttämisessä on huomioitava se, ettäopiskelijan toiminnassa nämä kategoriat ovat usein päällekkäisiä. Kehikkoavarten asioita on täytynyt luokitella, vaikka käytännössä opiskelijan toimin-nassa on tunnistettavissa samaan aikaan useita eri ulottuvuuksia, esimerkiksiverkkojaksolla oppimistehtäviä tehdessään opiskelija yleensä samanaikaisestiarvioi omaa oppimaansa.

Kehikko sisältää useita verkko-oppimisen työmuotoja, jotka harvallaopintojaksolla ovat samanaikaisesti läsnä. Kehikosta opettaja voikin poimiajuuri ne opiskelijan toimintaa koskevat osa-alueet, joita on kyseisellä opinto-jaksolla tarkoituksenmukaista käyttää. Opiskelijan ajankäytön suunnittelussaon tärkeää huomioida myös opintojakson kokonaistuntimäärä, joka sisältääverkko-opiskelun lisäksi lähiopetuksen ja itsenäisen opiskelun.

Hankkeessa tuotettu mitoituskehikko jaetaan kaikkien yliopistojen ja am-mattikorkeakoulujen käyttöön virtuaaliyliopiston ja -ammattikorkeakoulunkautta.

Esimerkkejä mitoituskehikon käytöstä

Kun opintojakson oppimistehtäviin liittyy tiedonhakua, opettajan on oppi-misprosessia suunnitellessaan huomioitava se, miten kauan opiskelijalta meneeaikaa relevantin tiedon hakemiseen ja minkä tasoinen tiedonhaku on juurikyseisellä opintojaksolla tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi opettajan tuleemitoittaa erikseen aika opiskelijan tekemää tiedonhakua varten. Mikäli opin-

��

tojaksolla tavoitellaan varsinaisen substanssiosaamisen lisäksi myös opiskelijantiedonhakuvalmiuksien kehittymistä, oppimistehtävä voi sisältää runsaastikinopiskelijan itsenäistä tiedonhakua, johon on varattava riittävästi aikaa.

Luonnollisesti opiskelijan valmiudet tiedon hakemiseen on huomioitava.Tiedonhakuvalmiudet vaihtelevat suurestikin riippuen opiskelijan lähtötasos-ta ja opintojen vaiheesta. Esimerkiksi tieteellisen tiedon hakeminen ja senkriittinen arviointi voi olla opintojensa alkuvaiheessa olevalle opiskelijalle hy-vinkin omaa opiskelua orientoiva ja oppimista edistävä kokemus, mutta sii-hen menee todennäköisesti huomattavasti enemmän aikaa kuin maisteriopin-tojaan päättelevällä opiskelijalla, jonka tiedonhakuvalmiudet ovat opintojen ai-kana jo kehittyneet varsin pitkälle.

Mikäli opintojaksolla ei tavoitella varsinaisesti tiedonhakuvalmiuksien ke-hittymistä, opettajan tulee huomioida tämä oppimistehtäviä suunnitellessaan.Opettaja voi antaa opiskelijoille materiaalin valmiina; opintojakson materiaalivoi olla koottuna esimerkiksi verkkoympäristössä olevaan materiaalipankkiintai opettaja voi antaa opiskelijoiden käyttöön oppikirjan tai opintomonisteen.Mikäli opintojakson materiaali on saatavana verkosta, opettaja voi antaa opis-kelijoiden käyttöön valmiit linkit, joista oppimateriaali löytyy. Tällöin opiske-lijan tiedonhakuun varattava aika on huomattavasti pienempi kuin edellisessäesimerkissä.

Mitoituksen lisäksi on olemassa opintojakson aikataulutukseen liittyviätekijöitä, jotka on syytä huomioida. Esimerkiksi itsenäiseen tiedonhakuunkäytettävän ajan lisäksi on huomioitava myös materiaalin saatavuus. Vaikkamateriaali olisikin helposti saatavilla oppilaitoksen kirjastossa, sitä voi joutuajonottamaan jopa kuukausia. Samoin kaukolainauksiin ja artikkeleiden tilaa-miseen ulkomailta voi mennä yllättävän paljon aikaa, samoin jos opiskelija ha-kee tietoa haastattelemalla tai tekemällä opintokäyntejä.

�� Opettajien kokemuksiamitoituskehikon soveltamisesta

Mitoituskoulutukseen osallistuneet opettajat kokivat ongelmallisimmaksi op-pimistehtävien realistisen mitoituksen. Myös materiaalien lukemiseen varat-tavaa aikaa oli vaikea määritellä. Mitoituskehikon testaamiseen oli projektinaikataulun puitteissa vähän aikaa. Kaikki koulutukseen osallistuneet aikovatkuitenkin kokeilla mitoituskehikkoa tulevaisuudessa. Seuraavassa kahden opet-tajan kokemuksia heidän itsensä kuvaamina.

��

Katja Pietiäinen Kuopion yliopisto tietojenkäsittelytieteen laitos

”Verkko-opintojakson, johon mitoituskehikkoa sovelsin, laajuus määräytyy ai-hesisällöltään ja vaatimuksiltaan vastaavan luento-opintojakson laajuuden mu-kaan (molempien opintojaksojen laajuuden ja asiasisällön tulee olla yksi yh-teen), joten mitoitusta on mahdollista tehdä ainoastaan ennalta määrättyjenopintopisteiden puitteissa.

Mitoituksessa keskityin opintojakson eri vaiheiden (orientoituminen,opiskelu, arviointi) mitoitukseen. Mitoituskehikosta oli tähän hyvin tukea.Vaikka opintojakson eteneminen on alusta asti ollut jaksotettuna edellä mai-nittuun kolmeen vaiheeseen, ei opintojaksolla ole koskaan aiemmin tarkkaanmääritelty vaiheiden vaatimaa aikaa. Mitoituksessa määritin tuntimäärät jokai-selle vaiheelle ja niihin kuuluville keskeisille tehtäville (orientoituminen: verk-komateriaaliin ja oppimisympäristöön tutustuminen, lähitapaaminen; opiske-lu: kirjalliseen materiaaliin ja verkkomateriaaliin perehtyminen, harjoitusteh-tävien tekeminen, harjoitustyöt, lähitapaamiset; arviointi: oman oppimisen ar-viointi, palautteen antaminen opintojaksosta, lähitapaaminen, valmistautumi-nen tenttiin ja tenttiminen). Tuntimäärät näkyivät myös opiskelijoille, jotta hevoivat opintojakson aikana kartoittaa opiskeluun käyttämäänsä aikaa.

Mitoitusta voisi vielä tarkentaa siten, että esimerkiksi eri oppimistehtä-ville mitoitettaisiin aikaa oppimistehtävän vaatimustason perusteella. Tällä het-kellä tiettyä samaa asiaa käsitteleville oppimistehtäville on kaikille varattu yksiyhteinen aikamäärä, jonka sisällä eri tehtäviin kuluva aika voi kuitenkin jon-kin verran vaihdella vaikeustason mukaan. Tätä vaihtelua ei kuitenkaan oleerikseen tuotu esille.

Myös oppimateriaalin sivumäärät voisi huomioida selkeämmin. Nyt mi-toitus perustuu asiasisältöihin ja siihen, miten vaikeaksi mitkäkin asiat ovat ai-emmin opetuksessa osoittautuneet. Sekä vaikeammille että helpommille asi-oille on periaatteessa varattu aikaa saman verran, mutta siten, että ”vaikeam-pia” asioita on kerrallaan opiskeltavana (sivumääräisestikin) vähemmän kuin”helpommaksi” leimattuja asioita. Oletuksena on, että samassa ajassa ”helpom-pia” asioita opiskelee enemmän kuin ”vaikeampia”. Materiaalin lukemiseenkuluvaa aikaa ei kuitenkaan ole lainkaan erikseen huomioitu. Opiskelijat voi-vat käyttää opintojaksolla eri kirjaa, joten he joutuvat hieman eri asemaan,koska eri kirjoissa asioiden käsittely eroaa sivumäärissä ja myös tyyli on eri-laista kirjoittajasta riippuen.

Ongelmalliselta tuntui sisäkkäisten tehtävien vaatiman ajan arviointi. Esi-merkiksi opiskelijan omien tavoitteiden asettelua ei ole tarkasteltavana oleval-la opintojaksolla kirjattu mitenkään erillisenä tehtävänä vaan sen on oletettuolevan osa opintojakson materiaaliin ja vaatimuksiin tutustumista. Toisaalta

��

(yleisellä tasolla) opiskelija saattaa esim. tutustua käytettävään ohjelmaan vastaalkaessaan tehdä oppimistehtäviä, jolloin ohjelmaan tutustuminen nivoutuuyhteen oppimistehtävien tekemisen kanssa.

Ongelmalliselta tuntui huomioida mahdolliset pienet osatekijät, jotka ei-vät yksittäisinä tapahtumina ehkä vie paljoakaan aikaa mutta joista yhdessäkertyy jo mittava osa opintojakson ajankäytöstä: esimerkiksi materiaalin tu-lostusaika (sekä aika, jonka opiskelija käyttää tulostettavan materiaalin valikoi-miseen, että esimerkiksi tulostimen ”tehokkuus” tai toisten opiskelijoiden tu-lostusten aiheuttama ”ruuhka”) tai aika, joka menee monimutkaisten ohjel-mien ominaisuuksien opettelemiseen oppimistehtävien tekemisen yhteydessä.Toisaalta ohjelmien käytössä voi tulla ongelmia, jotka voivat viedä hyvin pal-jon aikaa, kun opiskelijalla ei aina ole ongelman selvittämiseen tarvittavaa tie-toa eikä apua. On hyvin vaikeaa määritellä, mikä on sopiva aikamäärä, jokaongelmatilanteisiin kannattaisi varata. Jos mitään ongelmia ei ilmene, ei yli-määräistä aikaa tarvita lainkaan ja kaikki ongelmille varattu aika on poissa var-sinaiseen opiskeluun varattavasta ajasta. Toisaalta, jos ongelmia ilmenee, niidenselvittämiseen tarvitsee usein niin paljon aikaa, ettei kyseistä aikamäärää olemitenkään mahdollista kokonaan varata sisällytettäväksi opintojaksoon. Aikaatulisi kuitenkin varata mieluummin liian paljon kuin liian vähän, koska pa-himmillaan ongelmat saattavat suistaa opiskelijan aikataulun sekaisin. Mitoit-tamallani opintojaksolla ei oteta käyttöön uusia ohjelmia vaan kaikki opiske-lijoiden tarvitsemat ohjelmat on asennettu ja otettu käyttöön edeltävällä jak-solla, joten käytännön tasolla en erillistä ratkaisua teknisiin ongelmiin varatta-vasta ajasta joutunut tässä tekemään.

Mitoituskehikosta koin olevan erityisesti tukea valintatilanteissa, joissaopiskelijalle varattavan ajan suhteen tuntui olevan useampia mahdollisuuksia.Kehikkoa käyttäessäni huomasin kuitenkin, että kehikossa oppimateriaaliinperehtymistä on painotettu ehkä enemmän kuin oppimistehtävien tekemistä.Opintojaksolla, jolle mitoitusta tein, on käytännön tekemisen (oppimistehtä-vien tekeminen) osuus merkittävästi suurempi, koska varsinainen asian sisäis-täminen tapahtuu käytännön tekemisen kautta; pelkästä lukemisesta saatavahyöty on vähäisempää. Kehikkoon voisi olla tarvetta lisätä suositusta myös la-boratoriotyyppisille tehtäville, joissa vain pieni osa on suoranaista kirjoittamis-ta (kirjoittaminen pääasiassa raportoimista, kun varsinainen työ on jo tehty),ja oppimistehtävän tekeminen käsittää esimerkiksi suunnittelua, vastauksen ra-kentamista pienissä osissa tai toteutuksen toimivuuden testaamista.

Edelliseen kohtaan liittyen jouduin miettimään myös sitä, miten opinto-jakson oppimistehtäviin kuuluva tietokoneohjelmien kirjoittaminen on ver-rattavissa suorasanaisen tekstin kirjoittamiseen. Ohjelmassa on yleensä huo-mattavasti vähemmän tekstiä (kirjoitettavaa), mutta mietittävää saattaa suhteel-

��

lisesti olla sitäkin enemmän. Saattaa olla, että kirjoittaminen vie korkeintaanviisi minuuttia mutta ratkaisun miettiminen vaikka tunnin (vaikka käytännös-sä nämä toimenpiteet limittyvätkin toisiinsa). Tällöin ei tarvittavaa aikaa voi-da määrittää varsinaisen kirjoitusprosessin pituuden eikä tuotoksen pituudenperusteella.

Mitoitushankkeeseen osallistumisen koin hyödylliseksi ennen kaikkeasiksi, että mitoitusta on todella tärkeää miettiä tarkemminkin kuin vain opin-topisteiden tasolla. Ilman erillistä huomion kohdistamista mitoitusasioihin nii-tä ei ehkä olisi tullut mietittyä tarpeeksi. Luento-opetuksessahan osa ajankäy-töstä on heti näkyvillä mutta verkko-opetuksessa on käytössä iso könttä ai-kaa, jota ei yleensä mitenkään näkyvästi ole jaettu eri tehtäville. Vaikka omaopintojaksoni on alusta asti ollut jaksotettu viikon pituisiin pätkiin, koin, ettäsekään ei kaikille opiskelijoille ollut riittävän tarkka ohjeistus ajankäytön hal-lintaan. Tehtäväkokonaisuuksiin kohdistetut aikamäärät toivottavasti auttavatopiskelijoita hahmottamaan esimerkiksi oppimistehtävien vaatimuksia. Toisaal-ta tarkempien aikamäärien selvittäminen auttoi itseänikin hahmottamaanopiskelijoiden käytettävissä olevaa aikaa. Mitoituskehikkoa käyttäessäni tulipohdittua kaikenlaisia mahdollisia tehtäviä, joihin opiskelijoilla saattaa mennäaikaa. Helposti ajattelee, että kaikki opintojaksoa varten varattava aika meneeitse asiaan eli tehokkaaseen opiskeluun, mutta tosiasiassa näin ei ole ja jos mo-nella opintojaksolla aikaa vaaditaan ”ylimääräiseen”, jota ei kuitenkaan olekirjattu sisältyväksi opintojakson aikatauluun, voi opintojakson suorittaminenosoittautua ylivoimaiseksi.

Ennen kaikkea mitoitus auttoi hillitsemään omaa intoani lisätä opinto-jaksolle ”kaikkea pientä kivaa”. Mitoituksen kautta hahmottaa paremmin, mi-hin opiskelijoille on varattu aikaa, ja ymmärtää, että jostain pitää vähentää/poistaa, jos haluaa lisätä jotain. ”

Tiina Pyrstöjärvi Kuopion yliopisto Avoin yliopisto

”Olen ollut mukana Verkko-opetuksen mitoitus -hankkeen työpajoissa, joissatyöstettiin mitoituskehikkoa opiskelijan ajankäytön suunnitteluun. Toivoinmitoituskehikosta työkalua verkko-opetuksen suunnittelijan työhön sekä tu-kea verkko-opiskelijan ajankäytön suunnitteluun ja seurantaan. Muokkasinmitoituskehikkoa Avoimessa yliopistossa toteutetun farmasian verkko-opin-tojen tarpeisiin ja testasin sen toimivuutta opiskelijoilla.

Kyseessä oli farmasian 3,5 opintopisteen laajuinen opintojakso, mikä to-teutettiin toista kertaa Avoimessa yliopistossa. Tutkintorakenneuudistuksen yh-teydessä aiemmin 3,5 opintoviikon laajuinen verkko-opintojakso mitoitettiintiedelaitoksella 3,5 opintopisteeksi eli mitoitus tiukkeni n. 1 ov:n verran. Täs-tä huolimatta opintojen suoritustapaan ei tullut muutoksia. Verkko-opetuk-

�

sen suunnittelijana olin huolissani mahdollisesta mitoitusvirheestä ja toivoinsaavani opiskelijapalautetta opintojakson mitoituksen onnistumisesta. Samallatarjosin opiskelijoille työkaluna verkko-opiskelun ajankäytön suunnittelu- jaseurantalomakkeen.

Verkko-opintojen prosessi eteni luonnollisesti mitoituskehikon pääkate-gorioiden mukaan opintojen orientoitumista tiedon rakentamiseen ja päättyiarviointiin. Käytin verkko-opintojen mitoituskehikosta ko. opintojaksolle so-veltuvia osia, mitkä liittyivät opintojakson toteutukseen ja suoritustapaan. Laa-din opiskelijoille taulukon missä opiskelijan toimintaan varattavaa aikaa pystyijoko suunnittelemaan ja/tai seuraamaan viikoittain koko opintojen ajan (eli 9viikon). Ko. opintojakson pystyi suorittamana täysin verkon välityksellä, mut-ta verkko-opetuksen lisäksi tuli järjestää myös luentoja. 3,5 op on tunneissa94,5 tuntia, josta lähiopetusta oli 24 t luentoja ja verkko-opiskeluna 70,5 tun-tia. Opintoihin kuului kolme oppimistehtävää ja verkkotentti.

Verkko-opintoihin osallistui 30 Avoimen yliopiston opiskelijaa ja ajan-käytön suunnittelu- ja seurantalomakkeen palautti vain 6 opiskelijaa eli 20 %opiskelijoista. Tältä pohjalta ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä mitoituk-sesta, mutta voin kuvailla saatua palautetta ja mitoituskehikon toimivuutta ar-vioinnissa.

Kehikkoa soveltaessani pidin hyvänä sitä, että oppimistehtävien tekemi-seen varattava aika arvioidaan tehtäväkohtaisesti. Se helpottaa arviointia, sillätehtävät ovat laajuudeltaan erilaisia (esim. pyydetty vastauksen pituus) ja osaantehtävistä liittyi vertaispalautteen antamista ja osaan ei. Vertaispalautteen anta-minen oppimistehtäväkohtaisesti on helpompi arvioida kun yhtenä kokonais-arviona. Sen sijaan oppimateriaaliin perehtymiseen ja oleellisen tiedon omak-sumiseen varattavan ajan arviointi vaikuttaa vaikealta. Mm. kaksi opiskelijaatotesi, että asia on vaikea erotella muista toiminnoista. Ehkä em. toimintaa olisipitänyt avata opiskelijalle paremmin tai sisällyttää se osaksi oppimisprosessia,mikä liittyy tehtävien tekemiseen.

Pari opiskelija totesi, että lomake oli hyvä apu heille myös verkko-opin-tojen ajankäytön suunnittelussa. Tämän pienen aineiston osalta opiskelijankäyttämä aika osui melko hyvin mitoituskehikon suosituksiin. Ainoastaan op-pimateriaaliin perehtyminen ja tiedon omaksumiseen käytetty aika jäi pienek-si, koska se toiminta sisältyi lähinnä tehtävien tekemiseen vaadittavaan pereh-tymiseen ja tiedon omaksumiseen. Ehkä opittavaan asiaan perehtyminen jaoleellisen tiedon omaksuminen voisi olla yläkäsite tiedonrakentamisessa ja senalle tulisivat nämä muut kehikossa mainitut toiminnot. Ehkä em. syystä myösoppimistehtävien tekemiseen käytetty aika oli huomattavasti suurempi kuinkehikossa mainittu 1 s tekstiä/tunti. Toisaalta opintojaksosta saadun opiskeli-ja- palautteen ja oman havaintoni perusteella voin todeta, että oppimistehtä-

��

vän tehtäväksi anto ja ohjeistus oli laaja, mutta silti pyydettiin vain kolmensivun pituista esseevastausta. Tässä kohdin oli mielestäni selkeä mitoitusvirhe.

Verkko-opintoihin käytetyn kokonaisajan keskiarvo oli näillä kuudellaopiskelijalla 96 tuntia eli hieman yli laskennallisen arvon (94,5 t). Em. jakaumavaihteli 72–119 tunnin välillä. Seuranta lomakkeesta pystyi havaitsemaan sen,että opiskeluun käytetty aika jakautui eri tavoin eri oppijoilla. Joku käyttiverkkokeskusteluun aikaa viikoittain, kun joku vain muutaman kerran. Osaosallistui luennoille ja osa ei. Verkkotenttiin valmistautuminen vei eniten ai-kaa puolella opiskelijoista, yhdellä eniten aikaa kului raportin tekemiseen jayhdellä oppimistehtävän laatimiseen. Ne opiskelijat jotka käyttivät eniten ai-kaa opiskeluun (yli 118 t) saivat myös erinomaiset arvosanat opinnoista. Näinollen mitoituskehikon huomiot opiskelijan tavoitteista tai valmiuksista liitty-en ajankäyttöön ovat tärkeitä.

Opintojen mitoitusta pohtiessani itselleni heräsi kysymys, antaako 3,5op:n mitoitus kaikille oppijoille mahdollisuuden hyvään ja ymmärtävään op-pimiseen? Siihen en saa vastausta tämän aineiston perusteella. Sen sijaan koenverkko-opintojen mitoituskehikon hyväksi työkaluksi suunnitella opiskelija-lähtöisiä verkko-opintoja. Mitoituskehikon avulla voi osoittaa ja perustella nii-tä toiminoja, mitkä ovat ominaisia juuri verkko-opinnoissa ja miten ne tulisimyös huomioida mitoitusta tehdessä. Kehikkoa soveltaen voi kerätä myösopiskelijapalautetta verkko-opintojen kuormittavuudesta.”

�

� Arviointi

�� Palaute mitoituskoulutuksesta

Osallistujilta pyydettiin palautetta sekä koulutuksesta, työpajatyöskentelystäettä itse mitoituskehikosta (liite 2). Palaute toteutettiin nettikyselynä. Kysely-lomake lähetettiin kaikille seminaarityöskentelyyn osallistuneille opettajille(N=12). Kyselyyn vastasi 8 opettajaa, 4 Kuopion yliopistosta ja 4 Savonia-am-mattikorkeakoulusta.

Koulutus ja työpajatyöskentely

Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että mitoituskoulutus onnistui kokonaisuu-dessaan hyvin tai erinomaisesti. Arvio työpajatyöskentelyn onnistumisesta olisamansuuntainen. Ainoastaan yksi vastaaja piti sitä kohtalaisena. Vertaistyösken-tely työpajoissa tuki eniten asian sisäistämistä. Koulutuksessa pidettyjä asian-tuntijaluentoja osallistujat arvioivat pääsääntöisesti hyviksi. Osallistujien mu-kaan yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä onnistu hyvin. Kaik-ki ovat valmiita jatkamaan yhteistyötä.

Mitoituskehikko

Mittauskehikkoa ehti hankkeen aikana testaamaan vain puolet vastaajista. Ke-hikon hyödynnettävyys koettiin hyväksi. Kehikon hyviä ominaisuuksia olivatmuun muassa sen laaja-alaisuus, sillä tuottamisessa käytettiin osallistujien ko-kemuksellista tietoa. Kehikko toimii myös verkko-opetuksen suunnitteluvai-heessa tarkastuslistana. Selkeä ja yksinkertainen rakenne koettiin hyväksi. Vaik-ka kehikolla mitoitetaan opiskelijoiden tarvitsemaa aikaa, se auttaa myös opet-tajaa hahmottamaan häneltä vaadittavaa aikaresurssia.

Kehikko vaatii vielä joidenkin mielestä jatkokehittelyä. Varattavan ajansuosituksiin voisi lisätä esimerkkejä millaisissa tilanteissa aikaa pitää varataenemmän ja milloin vähemmän. Esimerkiksi jos opiskelijalla on ensimmäi-nen verkko-opintojakso, tulisiko linkkejä antaa valmiina vai antaa opiskelijoilletehtäväksi etsiä tietoa itse.

Vain muutama opettajista oli ehtinyt saada palautetta myös opiskelijoilta.Opiskelijoiden mielestä mitoituksessa käytetyt aikasuositukset olivat kohdal-laan. Lisäksi kehikko oli auttanut opiskelijoita oman aikataulun suunnittelussa.

��

�� Itsearviointi

Verkko-opintojen mitoituksen arviointi -hankkeessa (VerMit) järjestettiinhanke- ja ohjausryhmän itsearviointitilaisuus 8.12.2005. Alunperin yhdeksänhenkilön kokoonpanosta itsearviointiin osallistui kuusi henkilöä. Itsearvioin-nissa hyödynnettiin Interactive Presenter -ohjelmaa, joka mahdollisti väittä-miin vastaamisen anonyymisti. Lisäksi tulokset olivat välittömästi arviointiinosallistuvien käytettävissä ja vastauksista voitiin keskustella yhteisesti itsearvi-oinnin aikana. Kysymyksissä kysyttiin hanke- ja ohjausryhmän jäsenten omaamielipidettä väittämistä (liite 3).

Tavoitteet

Ennen varsinaisten kysymysten esittämistä kerrattiin hankkeen tavoitteet.Koko ryhmän mielestä hankkeen tavoitteet oli selkeästi määritelty ja niitä pi-dettiin realistisina. Keskustelussa todettiin, että hankkeella oli ollut suhteelli-sen yksikäsitteiset, konkreettiset ja rajatut tavoitteet. Lisäksi keskustelussa nos-tettiin esille hankekauden aikana syntynyt oivallus siitä, että hanke täydentääVerkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelut -hanketta (VOPLA), jaVerMit-hankkeessa tuotettu verkko-opintojen mitoituksen arviointikehikkovoidaan tulevaisuudessa sijoittaa työkaluksi mahdollisesti myös VOPLA-hank-keeseen. Itsearviointiin osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että hanke on täy-dentänyt hyvin myös muita hankkeita ja herättänyt kiinnostusta koulutustenjälkeen sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluverkostoissa.

Hankkeen onnistuminen

Väittämän ”Hanke onnistui mielestäni erinomaisesti” kanssa suurin osa ryh-mästä oli jokseenkin samaa mieltä. Keskustelussa todettiin, että ainahan on jo-tain korjattavaa ja asiat voisi suunnitella ja tehdä paremmin. Yhteisesti oltiinkuitenkin sitä mieltä, että hankkeen tavoite on saavutettu käytettävissä olleillaresursseilla ja tähän oltiin myös tyytyväisiä.

Verkko�opintojen mitoituksen arviointi

Hanke- ja ohjausryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että hanke on monipuolis-tanut verkko-opintojen mitoituksen arviointia. Keskustelussa todettiin, ettämitoituksen arvioinnille ei aiemmin ole ollut minkäänlaisia kriteerejä. Mitoi-tuksen arviointikehikkoa pidettiin yksityiskohtaisen tarkkana, jopa ylitarkka-na, mutta todettiin, että kehikon suunnitteluvaiheessa tämä on perusteltua.Mitoituksen arviointikehikko on tarkoitettu sovellettavaksi ja kukin opettajapoimii siitä itselleen tarkoituksenmukaiset kategoriat, joita voi hyödyntää

��

verkko-opiskelua suunnitellessaan. Yhteisesti todettiin, että hanke on tuotta-nut vahvan perustan verkko-opiskelun mitoittamiselle ja kuormittavuuden ar-vioinnille. Tässä kohtaa tuotiin esille, että itsearvioinnin kysymyksenasettelus-sa on käytetty paikoitellen todella voimakkaita ilmaisuja. Tässä vaiheessa yh-teisesti todettiin kuitenkin se, että vastaukset itsearvioinnissa esitettyihin ky-symyksiin olivat totuudenmukaisia ja hankkeen toimintaan ja tuloksiin oltiinkokonaisuudessaan tyytyväisiä.

Verkko�opetuksen suunnittelun ja toteutuksen käytännöt

Hankkeen koettiin muuttaneen omia verkko-opetuksen suunnittelun ja to-teutuksen käytäntöjä. Yhteisessä keskustelussa haluttiin tuoda esille se, ettäkaikki ryhmän jäsenet eivät tee opetustyötä, joten asiaa on tämän vuoksi vai-kea arvioida. Ei opetustyötä tekevät totesivat, että he kuitenkin hyödyntäisi-vät kehikkoa, mikäli se omaan työhön soveltuisi. Kuopion yliopiston oppi-miskeskuksessa VerMit-hankkeessa tuotettu verkko-opintojen mitoituksen ar-viointikehikko on otettu käyttöön opetusta suunniteltaessa. Myös oppimis-keskuksen järjestämissä koulutuksissa kehikkoa on esitelty yliopiston opetta-jille ja ohjattu heitä kehikon käyttöön. Mitoituskehikko on annettu käyttöönmyös ammattikorkeakoulun opettajille.

Verkko�opetuksen suunnittelun ja toteutuksen laadun edistäminen

Hanke on itsearviointiin osallistuneiden mielestä edistänyt verkko-opetuksensuunnittelun ja toteutuksen laatua. Keskustelussa korostettiin sitä, että hank-keessa tuotettu mitoituksen arviointikehikko tuo selkeästi opettajille ”kättä-pitempää” suunnitteluun. Yhteisesti todettiin myös se, että jo hankkeen tar-kastelun kohteina olleiden teema-alueiden läpikäynti nostaa oikeita asioitaesiin ja yhteiseen keskusteluun.

Tulosten hyödynnettävyys

Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä laajasti. Keskustelua käytiin siitä,mitä tarkoitetaan tässä yhteydessä laajuudella. Tarkoitetaanko oman organisaa-tion tasoa, alueellista tasoa, valtakunnallista tasoa vai kansainvälistä tasoa? Sel-vitettiin, miten kukin ryhmän jäsen oli käsitteen ymmärtänyt. Todettiin, ettäkaikki tulkitsivat laajuudella tarkoitettavan valtakunnallista tasoa ja suhteutti-vat tämän hankkeen tavoitteisiin. Todettiin, että hankkeessa on saavutettuenemmän kuin tavoitteet edellyttivät.

��

Hankeorganisaation tuki

”Hankeorganisaatio tuki mielestäni toimijoiden sitoutumista hankkeeseen” -väittämän kanssa täysin samaa mieltä oli puolet vastaajista. Puolet oli väittä-mästä jokseenkin samaa mieltä. Keskustelussa todettiin, että monenlaisia asi-oita olisi voinut tehdä enemmän ja paremmin, jos resursseja olisi ollut käytet-tävissä lisää. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että käytössä olleilla resursseillatehtiin hyvää ja tarkoituksenmukaista työtä. Hankkeessa ja sen järjestämissäkoulutuksissa on ollut mukana hankkeen toimintaan hyvin sitoutuneita ih-misiä.

Tiedotus

Hankkeen tiedotusta pidettiin jokseenkin onnistuneena ja riittävänä. Eräs ryh-män jäsen ei ilmaissut mielipidettään tästä väittämästä, koska totesi, että ei osaaottaa asiaan kantaa. Keskustelussa todettiin, että tiedottamisessa on aina pa-rannettavaa. Toisaalta oltiin yhtä mieltä siitä, että hanketta oli esitelty melkoonnistuneesti eri yhteyksissä. VerMit-hanke ja verkko-opintojen mitoitusasiaon ollut esillä Interaktiivinen Teknologia Koulutuksessa (ITK)-konferenssissa,Itä-Suomalaista OpetusTeknologiaa (ISOT)-tapahtumassa, valtakunnallisillaopintoasiainpäivillä, valtakunnallisessa Tieto- ja viestintätekniikan (TieVie)-asiantuntijakoulutuksessa, Virtuaaliammattikorkeakoulun yhteyshenkilöpäivil-lä ja hankkeen toimintaa on esitelty Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) por-taalissa. Lisäksi hankkeesta ja sen toiminnasta on tiedotettu molemmissa kou-lutusorganisaatioissa muun muassa laatimalla artikkeli hankkeesta sisäiseen tie-dotuslehteen. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös pilottiopettajien ja opiskeli-joiden rekrytoinnista ja tämän onnistumisesta. Todettiin, että pilottiopettajienmäärä oli hankkeen tarpeisiin nähden riittävä eikä pilottikoulutuksen edetes-sä enempää yritettykään rekrytoida.

Koulutusorganisaatioiden yhteistyö

”Hanke on lisännyt merkittävästi Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopionyliopiston välistä yhteistyötä” -väittämän kanssa oltiin jokseenkin samaa miel-tä. Keskustelussa pohdittiin väittämän sisältämää ”merkittävä”-sanaa. Todettiin,että hanke on lisännyt kyllä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden välillä, mut-ta toisaalta yhteistyötä on tehty jo ennen VerMit-hankettakin. Hankkeen toi-mijoiden välinen yhteistyö on toki lisääntynyt merkittävästi, mutta kyseessäon verrattain pieni määrä ihmisiä. Todettiin, että pilottiopettajien osalta hankeon edistänyt koulutusorganisaatioiden välillä tietämystä toistensa työstä.

��

Johtopäätökset

Hankkeen tavoitteena oli edistää verkko-opiskelun suunnittelun ja toteutuk-sen laatua tuottamalla verkko-opiskelun mitoittamiselle ja sen arvioinnille pe-rusteet ja menetelmät. Aiempien kokemusten, tutkimusten ja kirjallisuudenmukaan verkko-opintojen mitoitukselle oli selkeää tarvetta. Verkko-opinto-jen mitoituskoulutuksen alussa koulutukseen osallistuneet kokeneet verkko-opettajat toivoivat konkreettista työkalua mitoituksen arviointiin. Hankkeessatuotettiin verkko-opintojen mitoituksen arviointikehikko tueksi verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen.

Verkko-opintojen mitoituskehikko tukee opiskelijan oppimisprosessinsuunnittelua ja lisää opintojen läpinäkyvyyttä. Se auttaa opettajaa hahmotta-maan verkko-opiskelun työmuotojen kirjoa ja herättää pohtimaan mitoituk-sen perusteita ja merkitystä. Vaikka kehikolla mitoitetaan opiskelijan ymmär-tävään oppimiseen tarvittavaa aikaa, se auttaa myös opettajaa hahmottamaanhäneltä vaadittavaa aikaresurssia. Mitoituskehikko on rakenteeltaan selkeä jaopettajan on helppo poimia siitä omaan opintojaksoonsa soveltuvat osiot.

Kehikkoa voi hyödyntää monenlaisissa koulutusorganisaatioissa, koska sii-hen on sisällytetty laajasti verkko-opintojen erilaisia työmuotoja. Kehikkoavoidaan käyttää myös tarkistuslistana verkko-opetuksen suunnitteluvaiheessa.Näin sillä voidaan edistää verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksenlaatua.

Mitoituskehikkoa voi soveltaa myös yleiseen opetuksen suunnitteluun,koska monet siinä käsiteltävät asiat ovat yleispäteviä. Kehikkoa voi käyttääapuvälineenä esimerkiksi ydinainesanalyysissä ja kuormittavuuskartoituksissa.

Verkko-opintojen mitoituskehikko vaatii kuitenkin edelleen kehittämis-tä ja tarkentamista. Kehikkoon olisi hyvä erotella selkeämmin opintojaksonmitoitukseen vaikuttavat tekijät ja opintojakson aikataulutukseen vaikuttavattekijät. Lisäksi opettajat ovat toivoneet, että kehikkoon lisättäisiin varattavanajan suosituksiin esimerkkejä millaisissa tilanteissa aikaa pitää varata enemmänja milloin vähemmän. Käytettävyyden edistämiseksi kehikko olisi hyvä tuot-taa esimerkiksi sähköisen lomakkeen muotoon.

Mitoituksen onnistumisen arvioimiseksi opettajan tulee tietää, mihinopiskelijan aika opintojaksolla kuluu. Opiskelijan ajankäytön seurantaan tulisikehittää helppokäyttöinen työkalu, jonka voisi liittää esimerkiksi verkkokurs-

��

sin yhteyteen. Tämä auttaisi myös opiskelijaa suunnittelemaan ja arvioimaanomaa ajankäyttöään.

Kuopion yliopisto jatkaa verkko-opintojen mitoitukseen liittyvää kehit-tämistyötä Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeessa yhdessä Turun yliopiston ja Tritonian oppimiskeskuksen (Vaasa)kanssa. KoMiTi-hankkeessa verkko-opintojen mitoitusta tarkastellaan laajem-min kompetenssien tuottamisen näkökulmasta ja tilastoinnin perustana.

��

Lähteet

Heikkilä, M., Nevgi, A. & Haarala-Muhonen, A. 2005. Verkko-opetuksen laatutyö.Teoksessa Nevgi, A., Löfström, E. & Evälä, A. (toim.) Laadukkaasti verkossa.Yliopistollisen verkko-opetuksen ulottuvuudet, Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja.Helsinki: Helsingin yliopistopaino. 33–43.

Jutila, S. 2005. Aina ajoissa? – Uusi selvitys opiskelijoiden ajankäytöstä. Oulun yliopistonopetus- ja opiskelijapalveluiden julkaisuja A 26. Oulu: Oulun yliopistopaino.

Kallio, E. 2002. Opintojen tukaluus ja onni. Yliopisto-opintojen kuormittavuus.Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä.

Karjalainen, A., Alha, K. & Jutila, S. 2003. Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikkö.Oulu.

Kuopion yliopiston perusopetuksen kehittämisohjelma 2006–2010. 2005. Kuopionyliopisto. [http://www.uku.fi/hallinto/poks.pdf]

Levänen, K., Tervonen, S. & Haapaniemi, T. 2005. Verkko-opetuksen tuottamatakateemiset kompetenssit ja mitoitus. Kuopion yliopiston oppimiskeskuksenjulkaisuja. Kuopio.

Mielikäinen, A. 2004. Opintojen kuormittavuusselvitys. Kartoitus Tampereen yliopistonopinnoista lukuvuonna 2002–2003. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Nevgi, A. & Juntunen, M. 2005. Laadukas oppiminen verkossa – opettajien jaopiskelijoiden kokemukset. Teoksessa Nevgi, A., Löfström, E. & Evälä, A. (toim.)Laadukkaasti verkossa. Yliopistollisen verkko-opetuksen ulottuvuudet.Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopistopaino. 45–80.

Nevgi, A. & Rouvinen, M. 2005. Verkko-opetuksen edut ja haitat opettajien jaopiskelijoiden arvioimina. Teoksessa Nevgi, A., Löfström, E. & Evälä, A. (toim.)Laadukkaasti verkossa. Yliopistollisen verkko-opetuksen ulottuvuudet.Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopistopaino. 81–93.

Opetusministeriö. 2005. Yliopistokoulutus. [http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu.html]

Vainionpää, J. 2006. Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa. ActaUniversitatis Tamperensis; 1133, Tampere: Tampereen yliopisto.

Vainionpää, T. 2005. Ammattikorkeakoulujen verkko-opetus: opettajien käsityksistäuuteen koulutusmalliin. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta.Kuopion yliopisto.

��

LIITE �:Verkko�opintojen mitoituskehikko

A� SaateA� SaateA� SaateA� SaateA� Saate

Hyvä opettaja Hyvä opettaja Hyvä opettaja Hyvä opettaja Hyvä opettaja Verkko�opintojen mitoituskehikko on verkko�opetuksen suunnittelun työväline� Ke�hikon avulla voit suunnitella verkko�opetustasi siten että opiskelijalle jää opinto�jaksolla aikaa ymmärtävään oppimiseen�

Kehikko on jaettu kolmeen pääkategoriaan jotka ovat orientoituminen tiedonrakentaminen sekä opintojakson ja oppimisen arviointi� Pääkategoriat on jaettu ala�kategorioihin� Huomioi kehikkoa käyttäessäsi että opiskelijan toiminnassa katego�riat ovat usein päällekkäisiä� Kehikkoa varten asioita on täytynyt luokitella vaikkakäytännössä opiskelijan toiminnassa on tunnistettavissa samaan aikaan useita eriulottuvuuksia� Sovella kehikkoa oman opintojaksosi suunnittelussa itsellesi mielek�käällä tavalla� Täytä kehikosta omaan opintojaksoosi soveltuvat osiot ja hyödynnäopiskelijan oppimiseen arvioimaasi aikaa oppimisprosessin suunnittelussa� Huomioiopiskelijan ajankäytön suunnittelussa opintojakson kokonaistuntimäärä joka sisäl�tää verkko�opiskelun lisäksi myös lähiopetuksen�

Mitoituskehikon käytön tueksi suosittelemme tutustumista teoksiin Karjalainen Alha & Jutila (��) Anna aikaa ajatella� Suomalaisten yliopisto�opintojen mitoitus�järjestelmä ja Nevgi Löfström & Evilä (toim�) �� Laadukkaasti verkossa� Yliopis�tollisen verkko�opetuksen ulottuvuudet� Molemmat teokset löytyvät avoimesta ver�kosta PDF�tiedostoina�

Tämä mitoituskehikko on kehitetty Kuopion yliopiston ja Savonia�ammattikor�keakoulun yhteistyönä Verkko�opintojen mitoituksen arviointi �hankkeessa (Ver�Mit) joka toimi vuoden �� ajan Korkeakoulujen Arviointineuvoston rahoitustu�ella� Mitoituskehikon vaiheittaiseen suunnitteluun osallistui kokeneita verkko�opet�tajia sekä opiskelijoita molemmista organisaatioista�

VerMit �hankeryhmäVerMit �hankeryhmäVerMit �hankeryhmäVerMit �hankeryhmäVerMit �hankeryhmäprojektikoordinaattori Sari Tervonen Kuopion yliopistoprojektikoordinaattori Maija Suhonen Savonia�ammattikorkeakoulusuunnittelija Tommi Haapaniemi Kuopion yliopistosuunnittelija Kirsi Levänen Kuopion yliopistoprojektisihteeri Anne Okkola Savonia�ammattikorkeakoulu (�� asti)opiskelijoiden edustaja Lauri Stigell KYYopiskelijoiden edustaja Terhi Turunen SAVOTTA

�

B� Kooste verkko�opintojen mitoituskehikosta opiskelijanB� Kooste verkko�opintojen mitoituskehikosta opiskelijanB� Kooste verkko�opintojen mitoituskehikosta opiskelijanB� Kooste verkko�opintojen mitoituskehikosta opiskelijanB� Kooste verkko�opintojen mitoituskehikosta opiskelijanajankäytön suunnitteluunajankäytön suunnitteluunajankäytön suunnitteluunajankäytön suunnitteluunajankäytön suunnitteluun

Kehikko on jaettu kolmeen pääkategoriaan (orientoituminen tiedon rakentaminen sekä opinto�jakson ja oppimisen arviointi)� Pääkategoriat on jaettu edelleen alakategorioihin�

�� Orientoituminen�� Orientoituminen�� Orientoituminen�� Orientoituminen�� Orientoituminen �� Tiedon rakentaminen�� Tiedon rakentaminen�� Tiedon rakentaminen�� Tiedon rakentaminen�� Tiedon rakentaminen �� Opintojakson ja oppimisen arviointi�� Opintojakson ja oppimisen arviointi�� Opintojakson ja oppimisen arviointi�� Opintojakson ja oppimisen arviointi�� Opintojakson ja oppimisen arviointi

Ohjeet, sisältö, tavoitteet ja Oppimistehtävät ja keskustelu Itsearviointioppimistehtävät ■ Tiedon haku VertaisarviointiOmat tavoitteet ja aikataulu ■ Oppimateriaaliin perehtyminen TenttiOhjelmistot ■ Oleellisen tiedon omaksuminen Kurssipalautteen antaminenOppimisalusta ■ KirjoittaminenRyhmäytyminen ■ Kurssitovereiden tuotoksiin,

ajatteluun perehtyminen■ Palautteen antaminen■ Saadun palautteen prosessointi jahyödyntäminen

VERKKO�OPINTOJEN MITOITUSKEHIKKOVERKKO�OPINTOJEN MITOITUSKEHIKKOVERKKO�OPINTOJEN MITOITUSKEHIKKOVERKKO�OPINTOJEN MITOITUSKEHIKKOVERKKO�OPINTOJEN MITOITUSKEHIKKOOPISKELIJAN AJANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN/ VerMit�ryhmäOPISKELIJAN AJANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN/ VerMit�ryhmäOPISKELIJAN AJANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN/ VerMit�ryhmäOPISKELIJAN AJANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN/ VerMit�ryhmäOPISKELIJAN AJANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN/ VerMit�ryhmä

Koko opintojakson opintopistemäärä:_____ joka yhteensä tunneissa_____ josta lähiopetusta_____tuntia verkko�opiskelua _____ tuntia ja itsenäistä opiskelua _____ tuntia�

�� ORIENTOITUMINEN�� ORIENTOITUMINEN�� ORIENTOITUMINEN�� ORIENTOITUMINEN�� ORIENTOITUMINEN

lähiopetuksena yhteensä _____ tuntiaverkko�opiskeluna yhteensä _____ tuntiaitseopiskeluna yhteensä _____ tuntia

OpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanOpiskelijan HuomioitavaaHuomioitavaaHuomioitavaaHuomioitavaaHuomioitavaa SuositusSuositusSuositusSuositusSuositus OpiskeluunOpiskeluunOpiskeluunOpiskeluunOpiskeluuntoimintatoimintatoimintatoimintatoiminta opiskeluunopiskeluunopiskeluunopiskeluunopiskeluun varattavavarattavavarattavavarattavavarattava

varattavastavarattavastavarattavastavarattavastavarattavasta aikaaikaaikaaikaaikaajastaajastaajastaajastaajasta

Ohjeet, sisältö, tavoitteet ja Huomioi 0,5–2 tuntiaoppimistehtävät – missä vaiheessa opintojaan– Opiskelija perehtyy opintojakson ohjeisiin opiskelija on (aloitteleville– Opiskelija perehtyy opintojakson sisältöön, aikaa enemmän)tavoitteisiin ja oppimistehtäviinOmat tavoitteet ja aikataulu Huomioi – 0,5–1 tuntia– Opiskelija asettaa omat tavoitteensa opintojaksolle – opiskelijan päällekkäiset kurssit(voi olla orientoiva oppimistehtävä) – opiskelijan HOPS– Opiskelija suunnittelee oman ajankäyttönsäopintojaksolla (voi olla omana oppimistehtävänään tai sen osa)

��

Ohjelmistot Huomioi – ajan varaamiseen– Opiskelija hankkii opintojaksolla käytettävät – ohjelmistojen saatavuus vaikuttaaohjelmistot käyttöönsä – opiskelijan taidot tehdäänkö– Opiskelija asentaa tarvittavat ohjelmistot – opiskelupaikka (koti, oppilaitos) ryhmässä vaikoneelle – opiskelijan pääsy koneelle ja yksin (3 x 1 tunti)– Opiskelija perehtyy ohjelmiston/ohjelmistojen käyttöyhteyden nopeus vaihtelu 0,5–3käyttöön – palomuurit tuntia

– muut tekniset ongelmat – laitteisto- ja– opiskelijan ohjaus teknisille– aikaisemmat kokemukset (esim. ongelmillepilotit) varattava aikaa

esim. 2–4 tuntia, jos ollaan epä-varmoja laitteidenkäytettävyydestätai tiedetäänmahdollisistaongelmistaetukäteen

Oppimisalusta Huomioi – sähköinen ohje– Opiskelija saa käyttöönsä oppimisalustan – opiskelijan taidot 0,5 tkäyttäjätunnuksen ja salasanan – oppimisalustan käytettävyys – ohjeistus/– Opiskelija tutustuu oppimisalustaan ja sen – opiskelijan pääsy koneelle käyttöönottokäyttöön liittyviin ohjeisiin – käyttöyhteyden nopeus lähitapaamisessa

– palomuurit 0,5 t– muut tekniset ongelmat – alustan käytön– opintojakson aikaraja, jolloin opettelu 0,5 topiskelija pääsee kirjautumaan (huom. josoppimisympäristöön ensimmäinen

verkko-opinto-jakso opiskelijalle,varaa aikaaenemmän)

Ryhmäytyminen – 0,5 t– Esittäytyminen lähitapaamisessa – oma– Opiskelija esittelee itsensä kurssialueella ja esittäytyminentutustuu kurssitovereihinsa (osa oppimistehtävää) 15–30 min;– Opiskelija keskustelee opiskeluohjeista, tavoitteista, toisten esittäyty- pelisäännöistä ja suorituskriteereistä keskustelualueella misiin tutustu

minen 3 min./opiskelija, esim.10 opiskelijanryhmä ➝ varaaaikaa 30 min.– 15 min

�

�� TIEDON RAKENTAMINEN�� TIEDON RAKENTAMINEN�� TIEDON RAKENTAMINEN�� TIEDON RAKENTAMINEN�� TIEDON RAKENTAMINEN


Oppimistehtävät ja keskustelu ohjaavat opiskelijan tiedon rakentamista�



Tiedon haku Huomioi – 2–4 t;– Opiskelija käyttää valmiita linkkejä – Tiedon haun eri tasot jopa 8–10 t!– Opiskelija saa käyttöönsä valmiin oppimateriaalin – Materiaalin saatavuus(esim. materiaalipankki verkossa tai oppikirja) – Opintojakson tavoitteet– Opiskelija hakee ja tuottaa tietoa itsenäisesti – Opintojakson ydinaines(myös muu kuin tiedon haku kirjallisuudesta, esim. – Opiskelijan valmiudethaastattelut ja opintokäynnit), voi olla osaoppimistehtävääOppimateriaaliin perehtyminen ja oleellisen Huomioi – riippuutiedon omaksuminen – oppimateriaalin kieli ja opintojen– Opiskelija ymmärtää keskeiset käsitteet ja luettavuus (materiaali esim. vaativuudestaoppisisällöt tieteellistä tekstiä englannin kielellä) ja opiskelijan

– mahdollinen printtausaika valmiuksista ja– sivumäärä tavoitteista– oppimateriaalin muoto (teksti, kuva, – keskiverto-animaatio, video) opiskelijalla 1/3– aikaa ajattelulle ja ym-märtävälle tai 1/2 opintoihinoppimiselle! käytetystä ajasta

(Esim. 3 opopinnoistavähintään 1 opeli n. 27t)

Oppimistehtävien tekeminen Huomioi – noin 4 viestiä/– Opiskelija tekee oppimistehtäviä – kirjoittaminen vaatii enemmän aikaa tunti

kuin suullinen ilmaisu – noin 1 sivu– aikaa on varattava kirjoittamisen tekstiä/tuntilisäksi ajatteluun– oppimistehtävien määrä, laajuus jatoteutustapa (yksin, ryhmässä)– oppimistehtävien muoto (sisältääkökuvia, clippejä tms.)– voiko hyödyntää tehtävissä jo verkossavalmiina olevaa materiaalia esim. linkittämällä www-sivustojaoppimistehtäviin

��

Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun – 15–30 min./perehtyminen Huomioi tehtävä– Opiskelija perehtyy kurssitovereiden – oppimistehtävien laajuusoppimistehtäviin ja ajatteluun (ohjeistuksessa maksimi sivumäärä)

– oppimistehtävien muoto (esim.täytyykö ladata kuvia omalle koneelle)– opiskelijan orientoituminenkurssitoverin aiheeseen (onko tuttu aihevai täysin uusi)– jos kyseessä opponointi, voi viedäaikaa huomattavasti enemmän

Vertaispalautteen antaminen Huomioi – 1 t /– Opiskelija antaa palautetta kurssitoverin – arviointikriteerit (mikä on oppimistehtäväoppimistehtävästä hyväksytty palaute)

– ohjeistus– tavoitteet– muoto (palaute verkossa /paperilla /suullisesti)

Saadun palautteen prosessointi ja Huomioihyödyntäminen (liittyy myös itsearviointiin) – kuinka laaja palaute on– Opiskelija perehtyy kurssitovereilta saamaansa – edellyttääkö kommentointia palautteeseen

�� KURSSIN JA OPPIMISEN ARVIOINTIKURSSIN JA OPPIMISEN ARVIOINTIKURSSIN JA OPPIMISEN ARVIOINTIKURSSIN JA OPPIMISEN ARVIOINTIKURSSIN JA OPPIMISEN ARVIOINTI




Itsearviointi Huomioi – 0,5–1 t– Opiskelija arvioi omaa oppimistaan kurssilla – ajankohta (kurssin lopussa,

kurssin kuluessa)– jos käytössä portfolio tai itsearviointiaoletetaan tapahtuvan opintojakson aikana, aikaa menee huomattavastienemmän

Vertaisarviointi – 0,5–1 t/– Opiskelija antaa palautetta kurssitoverille opiskelija(suullinen, kirjallinen?)

��

Tentti, essee, lopputyö – Riippuu– Opiskelija valmistautuu tenttiin tms. esim. opintojaksonkirjallisuutta lukemalla laajuudesta,– Opiskelija osallistuu tenttiin tai laatii esseen/ materiaalinlopputyön määrästä yms.

– Tentin kestoyleensä 4 t

Kurssipalautteen antaminen Huomioi – Kirjallinen– Opiskelija antaa palautetta koko opintojaksosta – muoto (suullinen, kirjallinen) palaute0,5–1t– Opiskelija antaa välipalautetta opintojakson – opiskelijan ohjeistus; palautteen – 15 minaikana esim. jokaisen moduulin lopuksi antaminen myös kriteeri opinto- /moduuli

jakson läpäisemiseksi

Lisätietoja:Lisätietoja:Lisätietoja:Lisätietoja:Lisätietoja:Sari Tervonen (@uku�fi) Kuopion yliopisto oppimiskeskusMaija Suhonen (@savonia�amk�fi) Savonia�ammattikorkeakouluKirsi Levänen (@uku�fi) Kuopion yliopisto oppimiskeskus

��

LIITE �:Palaute mitoituskoulutuksesta

Kiitos osallistumisestasi Verkko�opintojen mitoituksen arviointi (VerMit) �hankkee�seen� Olemme yhdessä kokoontuneet jo kolme kertaa (�� ja ��) kehittä�mään verkko�opintojen mitoitusta ja sille ohjeistusta� Järjestämme päätösseminaa�rin helmi–maaliskuulla �� Saat kutsun kunhan päivämäärä tarkentuu�

Tällä lomakkeella pyydämme sinulta palautetta sekä koulutuksesta työpajatyösken�telystä että itse mitoituskehikosta �� mennessä� Varaa aikaa lomakkeen täyttä�miseen n� �� min�

Vastaajan tiedotVastaajan tiedotVastaajan tiedotVastaajan tiedotVastaajan tiedotNimiOrganisaatio

MitoituskoulutusMitoituskoulutusMitoituskoulutusMitoituskoulutusMitoituskoulutus

Miten mitoituskoulutus onnistui kokonaisuutena?erittäin hyvinhyvinkohtalaisestiheikostikoulutus epäonnistui täysin

Miten työpajatyöskentely (�� ja ��) onnistui?erittäin hyvinhyvinkohtalaisestiheikostityöskentely epäonnistui täysin

Miten koulutuksen asiantuntijaluennot onnistuvat sisällöllisesti?erittäin hyvinhyvinkohtalaisestiheikostiluennot epäonnistuivat täysin

Mikä mitoituskoulutuksessa erityisesti tuki oppimistasi?avoin kysymys

Mitä olisit toivonut lisää?avoin kysymys

�

Miten ammattikorkeakoulun ja yliopiston välinen yhteistyö onnistui mitoituskou�lutuksessa?

erittäin hyvinhyvinkohtalaisestiheikostiyhteistyö epäonnistui täysin

Olisitko valmis tekemään vastaavanlaista yhteistyötä tulevaisuudessa?kylläeiehkä

MitoituskehikkoMitoituskehikkoMitoituskehikkoMitoituskehikkoMitoituskehikko

Oletko testannut verkko�opintojen mitoituskehikkoa?kylläentestaus meneillään

Miten hyvin pystyt hyödyntämään mitoituskehikkoa työssäsi?erittäin hyvinhyvinkohtalaisestiheikostien lainkaan

Mitä hyvää verkko�opintojen mitoituskehikossa on?avoin kysymys

Mitä kehitettävää mitoituskehikossa on?avoin kysymys

Aiotko jatkossa hyödyntää mitoituskehikkoa työssäsi?avoin kysymys

Jos olet käyttänyt mitoituskehikkoa millaista palautetta opiskelijat ovat antaneetmitoituksen onnistumisesta?

avoin kysymys

KIITOS VASTAUKSESTASI!KIITOS VASTAUKSESTASI!KIITOS VASTAUKSESTASI!KIITOS VASTAUKSESTASI!KIITOS VASTAUKSESTASI!

�

LIITE �:VerMit�hankkeessa tehdyn itsearvioinninkysymykset

Hankkeen tavoitteet oli mielestäni selkeästi määritelty�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hankkeen tavoitteet olivat realistiset�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hankkeen resurssit käytettiin tarkoituksenmukaisesti�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hankeorganisaatio tuki mielestäni toimijoiden sitoutumista hankkeeseen�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hanke on edistänyt verkko�opetuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hanke on monipuolistanut verkko�opintojen mitoituksen arviointia�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hanke on tuottanut vahvan perustan verkko�opiskelun mitoittamiselle ja kuormit�tavuuden arvioinnille�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

�

Hanke on muuttanut omia verkko�opetuksen suunnittelun ja toteutuksenkäytäntöjäni�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hanke onnistui mielestäni erinomaisesti�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Projektin tulokset ovat mielestäni hyödynnettävissä laajasti�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hankkeen tiedotus oli onnistunutta ja riittävää�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

Hanke on lisännyt merkittävästi Savonia�ammattikorkeakoulun ja Kuopionyliopiston välistä yhteistyötä�� Täysin samaa mieltä�� Jokseenkin samaa mieltä�� Jokseenkin eri mieltä� Täysin eri mieltä

�

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiVerkko-opintojen mitoituksen arviointi

TekijätKirsi Levänen, Sari Tervonen, Maija Suhonen & Lauri Stigell

TiivistelmäTässä julkaisussa esitellään Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössätoteuttama Verkko-opintojen mitoituksen arviointi -hanke (VerMit). Hanke toteutettiinKorkeakoulujen arviointineuvoston tuella. Hankkeen tavoitteena oli edistää verkko-opis-kelun suunnittelun ja toteutuksen laatua tuottamalla verkko-opiskelun mitoittamiselle ja senarvioinnille perusteet ja menetelmät. Tavoitteena oli myös laajentaa ja monipuolistaamitoituksen arviointia sekä edistää verkko-opetuksen ja sen laadun hallintaan liittyvää yli-opiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä alueellisen strategian mukaisesti.

Hanke toteutettiin järjestämällä verkko-opintojen mitoituskoulutus Kuopion yliopistonja Savonia-ammattikorkeakoulun opettajille. Mitoituskoulutuksen tavoitteena oli kehittääkokeneiden verkko-opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteistyössä verkko-opiskelunmitoittamiselle ja sen arvioinnille perusteet ja menetelmät. Koulutuksen aikana oli tarkoi-tus selvittää ja kuvata verkko-opiskelussa käytettävät opiskelumuodot ja tuottaa niidenmitoituksen arvioinnille kriteeristö, mitoituksen arviointikehikko.

VerMit-hankkeen tuloksena syntyi verkko-opintojen mitoituskehikko, joka on kaikki-en korkeakouluopettajien käyttöön tarkoitettu verkko-opetuksen suunnittelun työväline.Verkko-opintojen mitoituskehikko tukee opiskelijan oppimisprosessin suunnittelua ja lisääopintojen läpinäkyvyyttä. Se auttaa opettajaa hahmottamaan verkko-opiskelun työmuotojenkirjoa ja herättää pohtimaan mitoituksen perusteita ja merkitystä.

AvainsanatVerkko-opetus, verkko-opinnot, mitoitus, opetuksen suunnittelu, arviointi

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationUtvärdering av dimensioneringen av nätstudier

FörfattareKirsi Levänen, Sari Tervonen, Maija Suhonen & Lauri Stigell

SammandragDenna publikation presenterar det projekt för utvärdering av dimensioneringen avnätstudier (VerMit) som Kuopio universitet och yrkeshögskolan Savonia genomförttillsammans. Projektet genomfördes med stöd av Rådet för utvärdering av högskolorna.Målet för projektet var att förbättra kvaliteten i planeringen och genomförandet av nät-studier genom att utarbeta grunder och metoder för dimensionering och utvärdering avsådana studier. Projektet hade också som mål att utvidga och göra dimensioneringen mång-sidigare samt att främja universitetets och yrkeshögskolans samarbete kring nätunder-visningen och kvalitetskontrollen för detta enligt den regionala strategin.

Projektet genomfördes genom att ordna utbildning i dimensionering av nätstudier förlärare vid Kuopio universitet och yrkeshögskolan Savonia. Målet för dimensionerings-utbildningen var att i samarbete med erfarna nätlärare och studerande utveckla grunder ochmetoder för dimensionering och utvärdering av nätstudier. Syftet var att under utbildningenutreda och beskriva de undervisningsformer som används i nätstudier och producerakriterier för utvärdering av dimensioneringen av dem, en ram för utvärdering av dimen-sioneringen.

Som resultat av VerMit-projektet tillkom ett ramverk för dimensionering av nätstudier,som är ett planeringsverktyg avsett för alla högskolelärare. Ramverket för dimensioneringav nätstudier stödjer planeringen av den studerandes inlärningsprocess och stärker insynen istudierna. Det hjälper läraren att skissera upp mångfalden av arbetsformer inom nätstudiernaoch väcker till eftertanke när det gäller dimensioneringens grunder och betydelse.

NyckelordNätundervisning, nätstudier, dimensionering, studieplanering, utvärdering

�

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationRubric for crediting web-based studies

AuthorsKirsi Levänen, Sari Tervonen, Maija Suhonen & Lauri Stigell

AbstractThis publication presents the project called VerMit focusing on the crediting of web-basedstudies implemented in collaboration by University of Kuopio and Savonia Polytechnic.The project was completed under the auspices of the Finnish Higher Education Evalua-tion Council. The objective of the project was to promote the quality of the planning andimplementation of web-based studies, by creating the fundamental principles and methodsfor the crediting of web-based studies and its assesment. Another objective was to widenand diversify the assesment of crediting and promote the co-operation between the uni-versity and polytechnic in the management of web-based teaching and its quality, in linewith the regional strategy.

The project involved training focused on the crediting of web-based studies for theteaching staff of University of Kuopio and Savonia Polytechnic. The objective of the cred-iting training was to develop, through the collaboration of teachers and students with ex-perience in web-based teaching and learning, the fundamental principles and methods forthe crediting of web-based studies. During training, the objective was to identify and de-scribe the forms of learning used in web-based studying and to produce the criteria forcrediting them, that is, a crediting rubric.

The outcome of the VerMit project was, indeed, a rubric for crediting web-based stud-ies, a tool for the planning of web-based teaching usable for all HEI teachers. The rubricsupports the planning of the student’s learning process, at the same time enhancing thetransparency of the studies. It helps the teacher to analyse the wide spectrum of workingmethods in web-based studying, inviting the users to think about the fundamental prin-ciples and importance of crediting issues.

KeywordsWeb-based teaching, web-based studies, crediting, planning of teaching, rubric

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An Evaluation

of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic, Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central Ostrobothnia

Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher Education

in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small regional

university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Tampere

Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Pohjois-Savon

ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammatti-

korkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen ohjauksen

arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteriohjelmien

arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen opettajan-

koulutuksen arviointi5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson,

Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto. Avoimen

yliopisto-opetuksen arviointiraportti7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.: Evaluation of

Media and Communication Studies in Higher Education in Finland8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen

korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitys-

tehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi

Polytechnics

15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen

opiskelijavalintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the Degree

Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. & Mustonen, K.:

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third Role of

Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of Economics. An

EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of the third

role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen

jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA – Samman-

hållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 20033:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen laatuun.

Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva, T. ,

Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialanarviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä dialogi.Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003

toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina

1996–200311:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the Postgraduate

Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen

laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007.1:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.: PhD

Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston, Lappeen-

rannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa

kirsi levänen • sari tervonen • maija suhonen • lauri stigell · ja tietoteknisiä taitoja....

Documents