TT TT TT

RISTII tYA N UO RISOTYO$AMiten kuntien, kirkon ja muiden toi-m ijo i d e n kute n ka n sa I a i sj ö rj estöj e ntyö lomittuu yhteen nuorisotyönkentässä sekä lapsi- jo nuoriso-politiika n tote utta m i sessa? Mi käyh di stäö m o n i n ai ste n toi m ij oi de njoukkoa? Tätä pohtii tutkija PetriCed erl öf p eil otessaan Su om en

evon keli s-l uteri laisen ki rko n I ap -

si- ja nuorisotyön vuotuista suur-ta pahtu m aa Al I io nssi ri ste i lyy n joNuorisotyöpäiviin.Mitö tapahtuu, kun "minuuttiaika-taul u I I a toi mivot i kuisu u sa m m atti -

laiset" ovat koolla?

ffi atojen henkilökohtaisten nuorisotyö-@kontaktieni lisäksi nuorisoalan yhteiset# kokoontu miset ovat il mentäneet mi n ul le

myönteistä hen keä. N uorisotyön eetosta?Allianssiristeilyn ajankohtaan sopii peilaus

toiseen valtaku n nal liseen su u rtapahtumaanja sen toteutuskonseptiin. Olen ollut neljä taiviisi kertaa Allianssiristeilyllä ja myös useillaN uorisotyöpäivi I lä. Osal I istujia päivi I lä on ol I utsatoja, ristei lyi I lä pitkä lti toista tu hatta. Heistäenemmistö on ollut kuntien ja järjestöjentoimijoita. Kirkon nuorisotyöntekijöitä onristeilyillä ja Nuorisotyöpäivillä ollut varsinvä h ä n. Ym m ä rrettävä sti käytä n n ö n työ nte krJät

valitsevat itsel leen tai työl leen läheisim mä n

tapahtuman: kirkon ammattialatapaamisiaon ki n jä rjestetty vuositta i n 1 990-l uvu lta lä h-tien. ltselleni kirkon nuorisotyö ei aiemminollut tuttua, mutta nykyisessä työssäni pääsen

tarkastelemaan nuorisotyön kaikkia päätoi-mijoita, kirkon nuorisotyö mukaan lukien.Tammikuussa osallistuin ensi kertaa kirkonla psi- ja n uorisotyön neuvottel u pä ivi I le. Tä nä

vuonna päivät kokosivat noin 1200 ihmistäJyväskylään.

Ovatko n uorisotyöntekijät kasvatusalana mmattilaisia? Neuvottelupäivil lä pu hu neenpiispa Kari Mäkisen mukaan he ovat:aikuisia,joita lapset ja nuoret tarvitsevat tukemaanja auttamaan ihmisenä kasvamista. Jokai-nen kasvava ta rvitsee ym pä ri I leen tu rva I I i sta

verkostoa. Kirkon kasvatustyö on osa tätäverkostoa perhepiirin rinnalla, yhdessä mui-den julkisten, vapaaehtoisten ja yksityistentoi m ijoiden ka nssa. Pi ispa totesi peri nteistenyhteisöl listen verkostojen hau rastu misen,lasten ja aikuisten maailmojen toisistaaneriytymisen sekä lasten ja nuorten riskinjäädä yksin media- ja viihdemaailmojen "kas-vatettaviksi'i Hä nen m u kaansa kirkon kasva-tustyö rakentaa siltaa lasten ja vanhempienmaailmojen välille sekä vahvistaa aikuistentu rva I I ista verkostoa tuomal la sii hen sama I la

oman erityisu iottuvu utensa.Harva n uorisotyöntekijä kirkon ul kopuo-

leltakaan kyseenalaistaisi tällaisen yleisenluonnehdinnan. Kaikille nuorisoalan toimijoilleyhteisiä aiheita löytyikin päivien sisällöstäpaljon. Ja jos joku nyt sattuu vieroksumaaninstitutionalisoitua uskontoa, niin siihen onhelppoa todeta: yhtäältä pääosa moraalis-tamme kietoutuu kristilliseen perintöön jasen useimmat arvot ovat ylikansallisia jayhteisiä eri kulttuurien ja uskontojen etiikankanssa, toisaalta päivien sisällössä usko oliyksi mukana kulkeva teema, mutta pääosin

sisältö kuitenkin oli ajankohtaista ja amma-tillista asiaa sekä toimijoiden kohtaamista.

"Kuntien ja kansalais-järjestöj e n n u o ri sotyöntilaisuuksissa ei olepaljoakaan käsiteltykahta kirkon neuvotte-I u päivil lö esi I Iä oll uttatee m ao : tu otetu rvall i -

s u u ss ä ä d ö ksi st ö j oh d et-tuja lapsi- ja nuorisotyöntoi mi ntoj en tu rvallisu us-ohjeita ja -koulutustoei kä a m m atti al a n j ohta-juuden haasteita."

Nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuu-det nousivat täälläkin vahvasti keskustelu-jen polttopisteeseen. Avaustilaisuudessaluovutettiin kerran vuodessa myönnettävälapsi- ja nuorisotyön kunniaplakaatti sekäensi mmäiset lapsi-ja n uorisotyön ansiomerkit.Hyväntuulinen Olli Saarela toi tilaisuuteenvaltiovallan tervehdyksen kertoen lapsi- januorisopolitiikan kehittämisohjelman työs-tämisestä sekä poliittisen ja viranomaistyönkonta kti- ja kitkapin noista.

Käytännön työntekijöiden puheenvuo-roissa painottu i sel lai nen toi mi n na n yleispä-tevä laaja-alaisuus ja konkreettisuus, joka var-masti on tuttua kai kil le n uorisotyöntekijöil le.

Eri puolilta Suomea työstään keskustelevatseurakuntien työntekijät kertoivat jokapäi-väisestä yhteistyöstä kuntien ja yhdistystenkanssa, hyviksi koetuista toimintatavoistaja menetelmistä. Mainittakoon vaikkapaKonginkankaan diakonin esittelemä seu-rakunnan ja kunnan sukupolvirajoja ylittä-vä yhteistyöviritys, jossa nuoret kutsuivatnuorisotilaan eläkeläisiä tutustumaan jakeskustelemaan ja eläkeläiset tuottivat su-kupolvien välisten suhteiden tematiikastanäytelmäesityksen.

r'g drq ra r"a r:

Teksti: Petri CederlöfKuvat: AIpo Syvänen

Neuvottelupäivien loppuosuuteen sisöltyi Honnu Hautalan (kuvossa) luontokuvien koutto käW ekoteologinen keskustelu: osennetasolla luonnon pyhänä pitAminenvoiti vastuullistaa tapoomme käynöä luontoa.

Toisaalta esille nousi toistuvasti huolijoi-denkin lasten ja nuorten elämän kehityksestä.Tuusulan seurakunnan johtava työntekijäkuvasi Jokelan koulutragedian ensitunnelmiasekä seurakunnan työntekijöiden ja vapaa-ehtoisten saumatonta auttamistyötä kriisinensikäsittelyssä; siihen osallistuneita pyy-dettiin seisaalle ja heille taputettiin. Samanhuomionosoituksen voisi kohdistaa Jokelassa

kri isityötä teh nei I le ku ntien ja yhdistysten pa l-

ka I I isi I le ja vapaaehtoisil le toi mijoi I le. Heidä n

panoksensa jäi mediassa tavanmukaisestimuiden asioiden varjoon.

Nuorisotyölle yleisiä, yhteisiä kipupistei-täkin ilmeni. Piispa Mäkisen mukaan lasten januorten parissa toimivien työlle ominainenarjessa rinnalla oleminen sekä tavallisten yhtei-sojen luominen ja tuki on tavoittavuudeltaankattavaa ja hen ki I ö kohta ista vuorova i kutu sta,mutta se ei ole mediaseksikästä. Se ei pyriherättämään huomiota eikä sitä mitata ti-lastoilla. Tämän kääntöpuolena käytännöntyöntekijöiden puheessa tulivat esille työssäja ksa misen haasteet: I iial I inen kii re, työnteki-jöiden yksinolo ammattialansa ainoina edus-tajina, uupuminen, työn vähäinen tunnettuussekä usein riittämättömät resurssit monissa

pienissä seurakunnissa. Yhden nuorisopas-torin mukaan hän on työssään "ikuisuusam-mattilainen minuuttiaikataululla'i

Erityisiä ja yhteisiä aiheita

Varsin tuttua? Sekä piispa Mäkisen että käy-tännön työntekijöiden yhteiskuntakriittisetpuheenvuorot kuitenkin jopa yllättivät voi-makkuudellaan. Piispan mukaan kosketuk-sella inhimilliseen arkeen ja uskomalla siihenkirkon kasvatus- ja nuorisotyö voi muodostaamerkittävän vastakulttuurin. Sekä piispanettä käytännön toimijoiden taholta mouka-roitii n ka u pa I I isu utta, itsekkyyttä, pol iti i kkaa,talouselämän arvosokeaa määräävyyttä jaliikemaailman henkilöhahmojen palvontaayleisasiantuntijoina ja huippuyksilöinä, esi-merkkinä mm. Jorma Ollila. Oli vaikuttavaakuulla satojen ihmisten nauravan näille loh-kaisuille. Myös kirkon hallintoa ja sen orga-nisaatioiden ongelmia tuuletettiin varsinestottomasti monien käytä n nön työntekijöi-den puheissa. Samalla kuitenkin tilaisuudenyleissävy oli lämmin, salissa naurettiin ja ta-putettii n paljon.Tämän keskustelun kru unasiSeela Sellan esitys, jossa jatkui nykymenon

kriti i kki ja ajatu ksia herättävä i kää ntym isen ko-kemu ksen herkkä pei la us paitsi "varsi naiseen"nuoruuteen, myös lapsuuden, nuoruuden jaaikuisuuden rajojen hämärtymiseen.

Ajatuksia herätti myös piispan linjaavaI uon nehd i nta kasvatu styöntekijöistä: "Heitäeitarvita myymään tai markkinoimaan jotaineikä tuottamaan palveluita. Eivät vanhem-matkaan ole sitä varten, että tuottaisivatkasvatuspalvel uja ta i myisivät n i itä la psi I leen J'

Mutta miten tämä näkymä sovitetaan valta-kunnalliseen trendiin, jonka sanastossa nuo-risotyöki n mää rittyy pa lvel ujen tuotta m iseksi?

Tällaisten määritelmien torjuminen - jos seedes on mahdollista - edellyttäisivahvempaaja yhdistävää nuorisotyön merkityksen käsit-teistöä. Samaan haastaisi ehkä kirkon eräänn uorisotyöntekijä n kiteytys työn haasteista :

tulisi tehdä töitä a) vähemmän, b) hiraammin,c) paremmin. Miten tämä on mahdollista, kuntiedämme että työmäärä ja kiire työntekijääkohden tu ntu u jatkuvasti suurelta ja säästöissätuottavuus-tehokkuusajattel u korvaa laatuaja inhimillistä merkitystä?

Tapaaminen rakentui ensimmäisen jakolmannen päivän yhteisistä tilaisuuksistaPaviljongin suuressa salissa, sekä toisen päivän ,,--2.

RrsTr rYll tl u onrsoryössn

@ a i hekohta isista kesku ste I evi sta työ h uoneista,työpajoista ja tietoisku ista sekä eri organ isaa-

tioid en ka ksi pä ivä i sestä näytte lystä ja a m ma-tillisista tapaamisista.Vielä kolmannen päivän

aamuna ennen kello yhdeksää yli tuhat ihmistäistui salissa. Ensimmäisen päivän ammatti-jatyöelämäkeskustelu täydentyi kolmannenpäivän aamuna Kirkon ulkomaanavun jakulttuurien välisen kohtaamisen esittelyllä,joka kietoutui myös nuorisotyöhön. ltseäniviehätti ehkä eniten päivien loppuosuudessaHannu Hautalan luontokuvien kautta käytyekoteologinen keskustelu: asennetasollaluonnon pyhänä pitäminen voisi merkitäkasvavaa kunnioitusta sekä vastuullistaa jarajoittaa tapaam me käyttää I uontoa.

Työhuoneita päivillä oli viisi: varhaiskas-vatu ksen, varhaisnuorisotyön, n uorisotyön,verkkokirkon ja työalajohtajien työh uoneet.Nuorisotyön "työhuone" oli näistä suurinnoin kolmen sadan ihmisen panoksella.Työhuoneosuuksissa käsiteltiin mm. lastenja nuorten oikeuksia kirkossa, lasten ero-auttamista ryhmätoiminnalla, nuorisotyönuudistu mistarpeita, lastensuojelulakia sekä

i I moitu s- ja va itiolovelvol lisu uden su hdetta,nuorisolakia, varhaista puuttumista, tupak-kalakia, kirkon nuorisotyötä internetissä jasen suhdetta perinteiseen kohtaamiseensekä maahanmuuttajien ja vieraiden uskon-tojen kohtaamista. Uskontodialogi onkin eräs

kansainvälisyyden ja monikulttuurisuudenkeskeinen teema

Toisena päivänä tarjolla oli myös työpajojatai tietoiskuja: liikunnallinen ja tekemiseenrakentuva perheiden yhteinen seikkailu-menetelmä, lasten ja nuorten ajatuksia jaääntä esi I le tuova elokuvatyöpaja menetel mä,

median ja pelien väkivalta ja maailmankuva,rippikoulun onnistumista ja sen esteitä käsit-

televä ri pa ri kl i n i kka, poi kien a utotyöpajatoi-minta neljällä paikkakunnalla, vaatteiden ja

tekstiiIien tu u naus u utena'bmpe| useura na",

tunne- ja vuorovaikutustaitojen käsittelymaahanmu uttajanuorten kanssa, aggressionkäsittely toimin nal I isi I la ryh mäha rjoitu ksi I la,

sekä pyhän kohtaaminen moniaistisesti. Luon-noll isesti yl i tu han nen osa I listuja n osajou kois-sakin keskustelu näissä sessioissa oli rajallista,mutta kuiten ki n vuorovaikutteista.

,1

Kasvatustyöntekijöitö eitarvita siksi, ettö he myisivöttai markkinoisivat jotain, tai tuottaisivat palveluita,

iyröhti Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mökinenkirkon tapsi- ja nuorisotyön neuvottelupöivittö. "Eivöt-

hön vanhemmatkaan ole sitö varten, ettö tuottaisivatkasvatuspalveluja tai myisivöt niitö lapsilleen'i piispalisösi.

Maissa, merellä ja satamissa

Kuntien ja kansalaisjärjestöjen nuorisotyöntilaisuuksissa ei ole paljoakaan käsitelty kahtakirkon näillä neuvottelupäivillä esillä olluttatee m a a : t u otet u rva I I i s u u ssä ä d ö ks i stä j o h d et-tuja lapsi- ja nuorisotyön toimintojen turval-lisuusohjeita ja -koulutusta eikä ammattialanjohtaj u uden haasteita. Tu rva I I i su usnä köku l-

man kehittämisessä seurakunnat ja niidennuorisotyö etunenässä ovat keskimäärinkuntia edel lä ja seu raku ntatyön tu rva I I isu us-ohjeista onkin oltu kiinnostuneita myös kun-nallisen nuorisotyön piirissä.

Seuraku ntien työssä johtaju uteen kou I u-tetaan nyt enenevässä määrin ammattialojen(kuten nuorisotyön) osaajia sen sijaan, ettäsitä kehitettäisiin vanhan esimieshierarkianpohjalta.Tähän koulutu kseen tulevien mää räon kasvussa ja hakijoiden määrä ylittää kou-lutustarjonnan. Tällä on yhteytensä kirkonsisäisii n u udistumis- ja keh ityspyrkimyksii n

sekä myös ikä- ja seurakuntarakenteen muu-toksiin. Nämä haasteethan ovat samansuun-taisia myös ka nsa la isjä rjestöissä ja ku n n issa.

Kirkossa on myös määritelty nuorisotyöntyönkuvaa ja sen yleisiä osaamisvaatimuksiasystemaattisemmin kuin muiden nuorisotyöntoimijoiden piirissä.

Sekä monien yhdistävien tekijöiden sekäed el I ä esitettyj en pa i n otu serojen ka utta ki rko n,

ku ntien ja ka nsa la isjä rjestöjen n uorisotyöl I ä

olisitoisilleen annettavaa ehkä enemmän kuintähän asti on nä hty ainakaan va lta ku n nal I ises-

sa m itta kaavassa. Al I ia nssi ristei ly on m u kava,m utta tä I la isten päivien jä rjestelyssä myös Jy-väskylän Paviljongin kaltainen tila on suurellejoukolle varsin toimiva. Kirkon lapsi- ja nuo-risotyön neuvottelupäivät on nyt muotoiltukol mivuotiska utiseen toteutusma I I ii n: ki rkonkasvatus- ja n uorisotyön kysymyksiä käsitte-leviin päiviin, am mattia loittain pai nottuvienkysymysten neuvottel u päivii n (tänä vuon na),

sekä kirkon ja muun yhteiskunnan lapsi- jan uorisotyöntekijöiden vuorovaikutusta jayhteistyötä painottaviin päiviin (2009).

Viimeksi mainittu painottaa kohtaami-sen ja vuorovaikutuksen haasteita tällaistentilaisuuksien yhteydessä tai niiden rinnalla:arkityön maastossa, ammatillisilla ja työ-elämäpäivillä, sekä erilaisilla kohtaamistenvä I iasem i I la ja sata m issa, jossa kosketu spi ntojalähitoimijoihin voi syventää. Kuvitelkaapa,millainen spektaakkeli se olisi, jos Allianssiris-teilyn väki kunnista ja kansalaisjärjestöistä sekävaikka puolet noin neljästä tuhannesta lastenja nuorten parissa toimivasta seurakuntientyöntekijästä kokoontuisi samaan tilaisuu-teen. No, laivalle tuo porukka ei mahtuisijaJyväskylässäkin noin 1200 ihmisen majoitta-misessa hotellit olivat mennä tukkoon. Olisikuitenkin kokeilemisen arvoista "valloittaa"nuorisotyön toimijoilla jokin paikkakuntapariksi päiväksi.

Tällaista on jo alustavasti ideoitu ja kukaties se vielä toteutu u ki n, jos sopiva pai kka löy-detään.Vuodeksi 2009 val mistellaan ainakinvastavuoroisesti tee moja ja si sä ltöjä Al I ia n ssi n

n uorisotyöntekijä pä ivien sekä ki rkon la psi- ja

n uorisotyöpä ivien ohjel m ii n.

Jutun kirjoittoja, PetriCederlöf, ei kuulukirkkoon, mutta harkitsee omien sanojensam u ka a n ki rkol I i svero n va pa aehtoi sto m a k-samista.