i

74/530/2016

Kirkkopalvelut ry Seurakuntaopisto

AIKUISTEN PERUSOPETUS

opetuksen järjestäjän perusopetuksen opetussuunnitelma muille kuin oppivelvollisille

Lukuvuosi 2016 - 2017

ii

Sisällysluettelo

A. AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN PERUSTA .............................................................. 1

1 Aikuisten perusopetuksen tehtävä ja arvopohja ......................................................................... 2

1.1 Aikuisten perusopetuksen tehtävä ................................................................................................................................................... 2 1.2 Arvoperusta ......................................................................................................................................................................................... 2 1.3 Oppimiskäsitys .................................................................................................................................................................................... 4

2. Opetuksen tavoitteet, laaja-alainen osaaminen ........................................................................ 6

2.1 Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ............................................................................................................................................. 6 2.2 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen ............................................................................................................................................... 7

3. Edellytykset hyville oppimistuloksille ...................................................................................... 14

3.1 Toimintakulttuuri .............................................................................................................................................................................. 14 3.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet ................................................................................................................. 14 3.3 Oppimisympäristöt ja työtavat ....................................................................................................................................................... 18 3.4 Opetuksen eheyttäminen ................................................................................................................................................................. 20 3.5 Yhteistyö ............................................................................................................................................................................................. 21

4 Ohjaus, oppimisen ja opiskelun tuki, opiskeluhuolto sekä kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö.................................................................................................. 23

4.1 Ohjauksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ..................................................................... 23 4.2. Oppimisen ja opintojen tuki .......................................................................................................................................................... 24 4.3. Opiskeluhuolto ................................................................................................................................................................................. 25 4.4. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö ........................................................................................................... 26

5 Opiskelijan arviointi ................................................................................................................. 28

5.1 Arvioinnin tehtävät ja yleiset periaatteet ....................................................................................................................................... 28 5.2. Osaamisen ja opintosuoritusten arviointi .................................................................................................................................... 29 5.3 Aikuisten perusopetus: käytettävät todistukset ............................................................................................................................ 30

B: VARSINAINEN AIKUISTEN PERUSOPETUS ................................................................. 32

1. Yleistä .............................................................................................................................................................................................. 32 2. Kurssit ............................................................................................................................................................................................. 33 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ..................................................................................................................................................... 33 SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS ............................................................................................................................................. 35 SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS ..................................................................................................................... 47 VALINNAISET KURSSIT .................................................................................................................................................................. 47 TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET ........................................................................................................ 52 RUOTSI B1-OPPIMÄÄRÄ ................................................................................................................................................................. 53 VIERAS KIELI, ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ ........................................................................................................................... 59 MATEMATIIKKA ................................................................................................................................................................................ 72 USKONTO .............................................................................................................................................................................................. 79 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO .......................................................................................................................................................... 83

iii

HISTORIA ............................................................................................................................................................................................... 88 YHTEISKUNTAOPPI ......................................................................................................................................................................... 93 FYSIIKKA ............................................................................................................................................................................................... 98 KEMIA ................................................................................................................................................................................................... 105 BIOLOGIA ........................................................................................................................................................................................... 110 MAANTIETO....................................................................................................................................................................................... 117 VALINNAISET KURSSIT ................................................................................................................................................................ 122 OPINTO-OHJAUS.............................................................................................................................................................................. 124

Huomioitavaa:

- Tämä opetussuunnitelma on laadittu suomen kielellä annettavaa opetusta varten oppilaitoksen ti-loissa (kampusalueella).

- Kautta asiakirjan termit opiskelija ja oppilas tarkoittavat samaa asiaa. - Alle 18-v. ikäisen kohdalla tarpeellinen termi huoltaja voi tarkoittaa myös edustajaa (tai muuta vas-

taavaa tahoa).

1

A. AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN PERUSTA Tässä osiossa kuvaillaan Seurakuntaopistoa ja Seurakuntaopiston toimintamalleja perusopetusopiskeluun liit-tyen.

Opiskelet Seurakuntaopistossa Olet opiskelijana Seurakuntaopistossa, jonka ylläpitäjä ja koulutuksen järjestäjä on Kirkkopalvelut ry. Olet osa noin 2000 opiskelijan ja 150 työntekijän oppilaitosyhteisöä. Seurakuntaopistolla on kampukset Järven-päässä, Ruokolahdella, Pieksämäellä sekä luokkatiloja Helsingissä. Tammikuusta 2017 alkaen, oppilaitok-sella on toimintaa myös Lapualla ja Uudessa Karlebyssä1. Oppilaitostoiminnan lisäksi Kirkkopalveluilla on toimintaa mm. päivähoidossa, vanhustenhuollossa ja päihdetyössä. Myös Yhteisvastuukeräys, Kirkkopäivät ja Tiekirkot kuuluvat Kirkkopalvelut ry:n toimintamuotoihin. Seurakuntaopisto on yksityinen oppilaitos, joka kouluttaa osaajia kirkon ja yhteiskunnan tarpeisiin. Kaikki Seurakuntaopiston koulutukset liittyvät ihmisten kohtaamiseen, ihmisenä kasvamiseen ja yhdessä toimimi-seen. Tämä asiakirja koskee perusopetusta (oppivelvollisuusiän ylittäneille). Perusopetuksen lisäksi Seurakunta-opistossa voi suorittaa vapaan sivistystyön opintoja, sekä ammatillisen peruskoulutuksen - ja ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoja. Tarjoamme myös oppisopimus- ja työelämänkehittämispalveluja. Oppimisympä-ristömme tarjoavat monimuotoisen oppimisympäristön ja erilaisten ihmisten kohtaamispaikan. Seurakuntaopiston henkilöstö on kiteyttänyt Kirkkopalveluiden perusarvot Usko - Toivo - Rakkaus -lausee-seen ”Etsimme polkuja, rakennamme siltoja, kuljemme rinnalla”. Arjessa arvot näkyvät opintojesi ohjauk-sessa ja opetuksessa aitona välittämisenä.

1 Viimeksi mainitussa vain ammatillista koulutusta, ei perusopetusta.

2

1 Aikuisten perusopetuksen tehtävä ja arvopohja Aikuisten perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille, joilla ei ole ollut oppivelvollisuusikäisinä kypsyyttä tai mahdollisuutta suorittaa perusopetusta tai joilla on tarve täydentää perusopetuksen tutkintoaan tai korottaa oppiaineiden arvosanoja. Kohderyhmässä on opiskelutaustaltaan ja valmiuksiltaan hyvin erityyp-pisiä opiskelijoita. Aikuisten perusopetuksen tehtävä on antaa opiskelijalle tietoja ja taitoja hyvän elämän saavuttamiseksi. Ope-tusohjelma kehittää elinikäisen oppimisen taitoja, joita tarvitaan osaamisen kehittämisessä, jatko-opinnoissa, harrastustoiminnassa sekä persoonallisuuden kehittymisessä. Opinnot kasvattavat opiskelijan myönteistä asen-netta elinikäiseen oppimiseen ja monipuoliseen itsensä kehittämiseen. 1.1 Aikuisten perusopetuksen tehtävä Aikuisten perusopetus on osa yleissivistävää opetusjärjestelmää, osa aikuiskoulutusjärjestelmää ja osa aikuis-ten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusjärjestelmää. Perusopetus tarjoaa mahdollisuuden oppia perustaidot ja laajentaa yleissivistyksen perustaa. Perusopetus antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Omien vahvuuksien löytäminen ja tulevaisuuden suunnittelu ovat keskeinen osa aikuisten perusopetusta. Pe-rusopetus rakentaa opiskelijoiden myönteistä identiteettiä ihmisinä ja oppijoina. Se täydentää muita aikuisille tarjottavia opiskeluvaihtoehtoja. Aikuisten perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeuden-mukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaami-sesta, joka edistää yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten vä-lisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Perusopetuksen tehtävänä on ehkäistä eriarvoistu-mista ja syrjäytymistä. Perusopetus tukee opiskelijoiden yhteiskuntaan integroitumista ja maahanmuuttajataus-taisten opiskelijoiden kotoutumista. Perusopetus edistää sukupuolten tasa-arvoa. Se kannustaa yhdenvertaisesti naisia ja miehiä eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Aikuisten perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja tukea opiskeli-joita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa ja säilyttämisessä. Perusopetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana. Aikuisten perusopetuksessa otetaan joustavasti huomioon yhteiskunnalliset muutokset ja ajankohtaiset asiat. Globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien ke-hitystavoitteiden suuntaisesti. Seurakuntaopisto: Aikuisten perusopetuksen tehtävä merkitsee paikallisesti eriarvoistumisen ehkäisemistä ja maahanmuuttaja-opiskelijoiden integroimista yhteiskuntaan. Aikuisten perusopetus toimii paikallisesti yhtenä väylänä kohti ammatillisia- tai lukio-opintoja, ja siten tärkeänä väylänä kohti työelämää. 1.2 Arvoperusta Opiskelijan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Aikuisella opiskelijalla on oikeus kehittyä omista lähtökohdistaan opiskelijana, yksilönä ja yhteiskunnan jäse-nenä. Opintojen tulee antaa aineksia opiskelijan identiteetin, maailmankatsomuksen ja -kuvan sekä ihmiskäsityksen jatkuvaan kehittämiseen. Opiskelu antaa aineksia ja mahdollisuuksia yhteisten arvojen pohdintaan sekä valmiuksia arvioida niiden toteutumista. Opiskelijan valmiudet toimia aktiivisena

3

kansalaisena sekä oman opiskeluyhteisönsä, perheensä ja lähipiirinsä aikuisena autonomisena jäsenenä para-nevat opiskelun avulla. Jokaisella opiskelijalla on oikeus hyvään ja tavoitteelliseen opetukseen. Opintojen tulee olla mielekkäitä sekä opiskelijan tavoitteiden että opetuksen järjestäjän näkökulmasta. Aiemmin opittujen tietojen ja taitojen huo-mioiminen ja yksilölliset opiskeluratkaisut tukevat aikuisen hyvää opintopolkua. Kannustava ja arvostava il-mapiiri ja aikuisopiskelijan elämäntilanteen huomioon ottavat opiskelu- ja arviointitavat ovat hyvän, vuoro-vaikutteisen ja turvallisen oppimisympäristön perusta. Perusopetus antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatko-opintoihin ja tukee myönteistä asennetta elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Opiskelusta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteuttamatta jäämistä. Arvojen pohdinnan merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat opiskelijoiden arvomaailmaa. Arvokeskustelut opiskelijoiden kanssa ohjaavat heitä tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä kriittisesti. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Aikuisten perusopetus tukee opiskelijan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitse-van todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkai-suja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistynyt ihminen tahtoo hy-vää ja pyrkii toimimaan oikein. Hän osaa arvioida eri lähteistä saatavan tiedon luotettavuutta ja käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn sekä vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hy-vinvoinnista. Aikuisten perusopetus ylläpitää ja vahvistaa elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä ohjaa niiden puo-lustamiseen. Se edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-ar-von tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat aikuisten perusopetuksen kehittämistä. Aikuisten perus-opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen väylänä. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Aikuisten perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muo-toutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee opiskelijan integroitumista tai kotoutumista suoma-laiseen yhteiskuntaan sekä hänen oman kulttuuri-identiteettinsä rakentumista. Opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden arvostamista, edistää vuorovaikutusta kulttuurien välillä ja sisällä sekä luo täten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisiaan aikuisten perusopetuksessa sekä tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja erilaisiin katsomuksiin. Asioita opitaan tarkastelemaan toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Opiskelu yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusra-jojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja hyvälle yhteistyölle. Opiskelu vahvistaa taitoja toimia mo-nikulttuurisessa yhteiskunnassa omaa kulttuuriperintöä unohtamatta. Aikuisten perusopetus ohjaa opiskelijoita tunnistamaan eri kulttuureiden yhteisiä hyvää elämää kannattelevia arvoja ja periaatteita. Se rakentaa perustaa ihmisoikeuksia kunnioittavalle maailmankansalaisuudelle ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta monitahoisten keskinäisriippuvuuksien maailmassa.

4

Kestävän elämäntavan välttämättömyys Aikuisten perusopetus edistää kestävää elämäntapaa ja ekososiaalista sivistystä kaikessa toiminnassaan ja ope-tuksessaan. Kestävän elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuuri-nen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamis-pohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys lisää ymmär-rystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja ohjaa toimimaan kestävästi. Ihmisellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa ihmisen ja luonnon kestävän tulevaisuuden. Opetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys, pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja tämän pyrkimyksen kanssa sekä etsitään ja toteutetaan yh-teistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan kehi-tykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja sekä vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa nä-köalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Seurakuntaopisto:

Kasvatus- ja koulutustyössä ei voi olla huomioimatta, että tämän päivän koulutettavat valmistuvat kohti huo-mista, josta emme tiedä vielä kovin paljon. On esimerkiksi yhä haastavampaa ennakoida tulevaisuuden am-matteja tai ammattiryhmiä joihin opiskelijamme suuntautuvat opintojensa päätteeksi. Koulua koskevassa ar-vokeskustelussa olemmekin kysyneet henkilöstöltä:

• Mikä on tärkeää tulevaisuuden koulussa? • Mitä tulevaisuuden koulussa tulisi opettaa? • Miten tulisi opettaa tulevaisuuden koulussa?

Keskusteluissa esille nousseet asiat olivat yhteneviä opetussuunnitelman perusteiden arvoperustan kanssa. Tärkeinä esiin nousi mm. globaalisuuden teemat, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, koulutuksellinen tasa-arvo ja vastuunkanto. Oppimisen toivottiin tapahtuvan yhdessä (esim. tiimeissä), mutta perinteistä yksin opiskelua unohtamatta. Koettiin, että opetuksessa tulisi hyödyntää arkisestakin elämästä nousevia teemoja yli ainerajojen ja siten, että opiskelijat pääsevät myös itse tekemään käsillään, luomaan kokonaiskuvia ja raken-tamaan tietoa. Yhä laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen ja keskeneräisyyden sietämisen oppiminen nousivat myös esiin tulevaisuuden näkymissä koulun arvokeskustelun yhteydessä. Arvokeskustelu ja oppimiskäsitys huomioidaan koulutusta suunniteltaessa. Käytännön toteutus tapahtuu muun muassa koulun henkilöstön suunnitellessa lukuvuosittaista koulutyötä, oppilaiden ja huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa, vanhempainilloissa sekä oppilaskunnan toiminnassa. Täydennyskoulutuksella tue-taan tavoitteiden saavuttamista. Arvoperustaa arvioidaan keräämällä palautetta huoltajilta, opettajilta ja opiskelijoilta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvoperustan toteutumista seurataan opetuksen järjestäjän toteuttamilla arviointikyselyillä, itsear-vioinneilla sekä henkilöstön kehityskeskusteluin.

1.3 Oppimiskäsitys Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mu-kaan opiskelija on aktiivinen toimija opinnoissaan. Hän suunnittelee opiskeluaan, asettaa sille tavoitteita ja arvioi toimintaansa. Samalla hänen taitonsa valita tuloksellisia opiskelumenetelmiä kehittyvät. Opiskelun

5

avulla hän kehittää taitojaan tavoitteiden asettamisessa, tuloksellisten opiskelumenetelmien valinnassa sekä aiemmin opitun ja uuden tiedon yhteensovittamisessa. Ajattelutaitojen monipuolinen harjoittaminen sekä kie-len, kehon ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rin-nalla opiskelija oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Koska oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa, opiskelijan tahto toimia vuorovaikutuksessa ja halu kehittää yh-dessä toimimisen ja oppimisen taitoja on olennaista. Yhdessä oppiminen edistää opiskelijoiden luovan ja kriit-tisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Se antaa mahdollisuuden harjoitella rakentavaa ja avointa keskus-telua, perustella omia kantoja ja arvioida niitä kriittisesti. Se lisää herkkyyttä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Kielitaito on keskeinen oppimisprosessin resurssi: opiskelija käyttää kielitietoisuuttaan sekä eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Aikuisella opiskelijalla on elämäntilanteesta riippuen myös monia muita rooleja, joissa hän voi kartuttaa ja harjoitella opintoihin sisältyviä tietoja ja taitoja. Opiskelijoita ohjataan myös arvioi-maan toimintansa seurauksia ja vaikutuksia muihin ihmisiin ja ympäristöön. Aikuisopiskelijan aiemmat tiedot, taidot ja opiskelukokemukset vaikuttavat oppimistilanteisiin ja opiskelijan käsityksiin itsestään oppijana. Taito ja tahto arvioida ja tarvittaessa muuttaa omia odotuksia, käsityksiä sekä totuttuja toimintatapoja luo edellytyksiä tulokselliselle oppimiselle. Oppimisprosessin aikana saatava rohkai-seva ja realistinen ohjaus ja palaute vahvistavat opiskelijan myönteistä minäkuvaa, pystyvyyden tunnetta ja itsetuntoa sekä luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Myönteiset tunnekokemukset, opintosisältöjen merki-tyksellisyys, oppimisen mielekkyyden ja ilon kokemukset sekä uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista pitkäjänteisesti. Oppimiskokemukset vaikuttavat opiskelijan tapaan suhtautua opiskeluun ja hänen tavoitteisiinsa sekä valitsemiinsa opiskelutapoihin. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppiminen näkyy muutoksena ajattelu- ja toimintatavoissa kuten opiskelutekniikoiden kehittymisenä, uusina tietoina ja taitoina sekä elämän hallinnan paranemisena. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yh-teisön hyvän elämän rakentamista. Seurakuntaopisto:

Oppimiskäsityksen toteutumista seurataan koulun toimintasuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioimalla. Ta-voitteena on, että koulun sisällä käydään jatkuvaa dialogia opetusmenetelmistä ja työskentelytavoista. Lisäksi tehdään säännöllistä arviointia huoltaja- ja oppilaskyselyjen avulla.

6

2. Opetuksen tavoitteet, laaja-alainen osaaminen 2.1 Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkemmin valtio-neuvoston asetuksessa2. Tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden kaikkien osa-alueiden laadintaa. Ne ohjaavat myös paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ja koulutyötä. Lakiviittauksissa käytetään laki-tekstin mukaisesti ilmaisua oppilas, vaikka aikuisten perusteissa muutoin käytetäänkin ilmausta opiskelija. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä ilmaistaan perusopetuksen yleistavoite. Sen mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kris-tillisten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ih-misten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Si-vistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen.

Tarpeelliset tiedot ja taidot

Asetuksen 3 §:n mukaan opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Taitojen merkitys korostuu. Asetuksessa todetaan, että opetettavien asioiden tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Asetuksen 4 § sisältää tavoitteita ja periaatteita, joiden mukaisesti opetus ja kasvatus sekä oppilashuolto tulee järjestää. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa op-pimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. Kasvua ja oppimista edistävän toimintakulttuurin sekä toimivan oppilashuollon merkitys nostetaan vahvasti näkyviin. Aikuisten perusopetuksen erityiset tavoitteet Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on oppilaan osaaminen, elämänkokemukset, olo-suhteet, ikä sekä kieli- ja kulttuuritausta huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia3. Verrattuna aiempaan asetuk-seen (1435/2001) vuoden 2012 asetusteksti tuo esiin osaamisen, kieli- ja kulttuuritaustan huomioonottamisen sekä oppimaan oppimisen taitojen parantamistavoitteen. Valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Tiedonalakohtaisen

2 Perusopetuslaki 2 § (628/1998) ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 - 4 § 3 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5 §

7

osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman pe-rusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille. 2.2 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Opiskelussa ja työssä onnistuminen sekä vastuulliseksi kansalaiseksi kehittyminen edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yh-distävää osaamista. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös taitoa käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttä-mällä tavalla. Siihen, miten opiskelijat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat opiskelijoiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle ja kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikut-tavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään että erityisesti se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Opiskelijalle annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia. Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Osaamis-kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti tukea jokaisen opiskelijan kehittymistä yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä edistää demokraat-tisen yhteiskunnan ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Opiskelijoita rohkaistaan tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen. Seurakuntaopisto: Laaja-alaisten osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuraaminen tapahtuu osana opetussuunnitelman toteutu-misen vuosittaista arviointia. Lukuvuoden alussa koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan tapoja (esimerkiksi yhteistyötahot, teemapäivät ja vierailukohteet), joilla laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen opetustyötä kehitetään vuosittain ottamalla myös opiskelijoiden ja huoltajien mielipiteet huomioon. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppi-miselle. Ajattelun ja oppimisen kannalta on merkityksellistä, miten opiskelijat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Opiskelijat rakentavat uusia tietoja ja taitoja ja sovittavat ne yhteen aiemmin oppimansa kanssa. Aikuisopiskelijan ajatteluun ja oppimiseen vaikuttavat myös hänen elä-mänkokemuksensa ja asenteensa. Poisoppiminenkin voi olla tarpeen. Olennaista on, miten opiskelija osaa tehdä havaintoja, hakea, arvioida, muokata, tuottaa sekä jakaa tietoa ja ideoita. Opiskelijoita ohjataan huomaa-maan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä ja intuitiivisesti, omaan ko-kemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hankittua tietoa käytetään ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimi-seen. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Inno-vatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että opiskelijat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään

8

näkökulmia ennakkoluulottomasti sekä voivat rohkaistua yleisesti hyväksyttyjen ennakkokäsitysten ja tulkin-takehysten ylittämiseen. Toiminnalliset työtavat kuten draama, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja pelillisyys edistävät oppimisen iloa sekä vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet eetti-seen ja systeemiseen ajatteluun kehittyvät, kun opetuksessa käsitellään asioiden vuorovaikutussuhteita ja kes-kinäisiä yhteyksiä sekä hahmotetaan kokonaisuuksia. Opiskelijoita kannustetaan hankkiutumaan myös koulun ulkopuolella vuorovaikutus- ja asiointitilanteisiin, joissa he voivat oppia sekä uusia asioita että näissä tilan-teissa tarvittavaa kieltä. Aikuisopiskelijan oppimiselle mahdollisuus yhdistää uutta opittua omaan arkeen on hyvin motivoivaa. Aikuisopiskelijoita rohkaistaan luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille rat-kaisuille. Heitä ohjataan näkemään asioita uusilla tavoilla ja hakemaan tietoa sekä tarkastelemaan ajatteluta-pojaan uusista näkökulmista. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa. Heitä innostetaan etsimään vastauksia ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä pohtimaan omaa sisäistä tietoaan. Opiskelijoita rohkaistaan rakenta-maan uutta tietoa ja ymmärrystä. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisenkin tiedon kohtaamiseen ja sen käsittelyyn. Oppivan yhteisön jäseninä opiskelijat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. Jokaista opiskelijaa autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun opiskelijoita ohjataan asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioi-maan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Opiskelijoita tue-taan rakentamaan hyvä tiedollinen perusta ja kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle. Seurakuntaopisto: Seurakuntaopiston oppimateriaali on ajanmukaista, ja opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää opiskelussaan ajanmukaisia laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita. Perinteisten oppimateriaalien lisäksi hyödynnetään sähköisiä materiaaleja ja ympäristöjä. Opetuksessa annetaan opiskelijalle mahdollisuus syventyä häntä kiin-nostaviin aiheisiin. Opetuksessa käytetään sellaisia tapoja ja menetelmiä, jotka kehittävät opiskelijan kykyä työskennellä pitkäjänteisesti ja aktiivisesti. Opiskelija on oppimisessa aktiivinen toimija. Kulttuurikasvatus tukee oppiainerajat ylittävää toiminnallista työskentelyä, jossa on tilaa mielikuvitukselle, vuorovaikutukselle ja luoville ratkaisuille. Opiskelija suunnittelee omaa työtään ja työskentelyään. Opiskelussa tuetaan riittävästi erilaisia oppijoita ja otetaan huomioon yksilöiden erilaiset oppimistyylit ja opiskelutekniikat. Opiskelija suo-rittaa itsearviointia säännöllisesti, vähintään lukukausien lopuissa. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2) Opiskelijat elävät oppimisyhteisössä ja maailmassa, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja kat-somuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuk-sen taitoja sekä keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Aikuisten perusopetuksessa opiskelijoita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja ar-vostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Opiskelijat op-pivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Heitä ohjataan näkemään kulttuurien, kielten ja katsomusten moninaisuus lähtökohtai-sesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomuk-set vaikuttavat yhteiskunnissa ja arjessa sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vas-taisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä opiskelijat oppivat havait-semaan, vertailemaan ja arvioimaan eri kulttuureissa vaikuttavia aineettomiakin rakenteita kuten hierarkioita, roolimalleja ja valtaa. Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan kokemuksia toimijuudesta ja osallisuudesta suo-

9

malaisessa yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudatta-maan hyviä tapoja. Opiskelijat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta sekä tutustua kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöihin. Opiskeluun sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, kuten lapsen oikeuksien tuntemista ja puolustamista sekä luottamusta siihen, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Kouluyhteisössä opiskelijat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuk-sessa tuetaan opiskelijoiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi opetuskielellä sekä äidinkie-lellään että muilla kielillä. Opiskelijoita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Tärkeätä on myös oppia tuntemaan ja käyttämään monipuolisesti kuvia, matemaattisia symboleita ja muita merkkejä. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään oppimisen tukena mielikuvitustaan, kekseliäisyyttään ja huumorintajuaan. Opiskelijoita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilme-nemismuodoista. Seurakuntaopisto: Opiskelija oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa elinympäristöään ja kulttuuriperintöään sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Kulttuurikasvatus toteutuu suurelta osin koulun arkipäivässä. Koulun kulttuurikasvatusta ovat muun muassa kouluissa järjestettävät juhlat, opintoret-ket, projektit ja tapahtumat, joiden kautta opiskelija tutustuu laajasti kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin, sekä sosiaalisiin ja kulttuuriperinnöllisiin tapoihin ja taitoihin. Arjen taidot (L3) Arjessa tarvitaan monia taitoja. Kyse on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävistä taidoista, toimimisesta teknologisoituneissa ympäristöissä sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta. Opiskelijoita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista sekä harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja. Ajanhallinta on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Opiskelijat oppivat tuntemaan ja ym-märtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen. Osa aikuisten perusopetukseen osallistuvista on joutunut jättämään peruskoulun kesken ja on vaarassa syrjäy-tyä. He tarvitsevat usein tukea arjen hallinnan ja itsesäätelyn oppimiseen. Jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Opis-kelijoita ohjataan toimimaan opiskeluyhteisössä vastuullisesti ja turvallisesti, ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä suojaamaan yk-sityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan. Aikuisten perusopetuksen opiskelijoilla on monia rooleja. Heitä pyritään tukemaan myös vanhemmuudessa sekä opettamaan taitoja esimerkiksi mahdollisten monikulttuurisen perhe-elämän ja kotoutumiseen liittyvien ristiriitojen ratkaisemiseen. Oman ja muiden kotoutumisprosessin eri vaiheiden tiedostaminen ja taito tarkas-tella omaa tilannetta sen pohjalta edistää opiskelijan hyvinvointia. Opiskelijat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja opiskellaan sen toimintaperiaattei-den ymmärtämistä. Opetuksessa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan arjen eri tilanteissa tarvittavien tek-nisten laitteiden ja järjestelmien käyttöä. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä ky-symyksiä sekä teknologian vastuullista ja järkevää käyttöä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita

10

kannustetaan käyttämään monipuolisesti hyväkseen teknologian tuomia etuja ja mahdollisuuksia myös vapaa-ajalla ja omaehtoisessa opiskelussa. Aikuisopiskelijoita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan. Opiskelijoita ohjataan mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien vastuidensa ja oikeuksiensa tuntemiseen kuluttajina. Opiskelijoita ohjataan kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoi-hin. Seurakuntaopisto: Opiskelija ymmärtää oman käytöksensä ja valintojensa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteisöön, sekä omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen toimintaan, säännölliseen lii-kuntaan ja omasta kehosta ja toimintakyvystä huolehtimiseen. Opiskelija ymmärtää, miksi aikataulujen ja mää-räaikojen noudattaminen on tärkeää sekä koulussa että työelämässä ja oppii kantamaan vastuuta omasta talou-destaan. Opiskelija ymmärtää annettujen ohjeiden merkityksen työskentelyturvallisuuden kannalta. Opiskelijat harjoit-televat säännöllisesti pelastautumis- ja kriisitilanteissa toimimista. Seurakuntaopistolla opetetaan huolehti-maan koulutyössä käytössä olevista laitteista ja välineistä sekä pitämään niitä arvossa. Koulussa harrastetaan ja opetetaan sisäistä kierrätystä kestävän kehityksen merkeissä. Monilukutaito (L4) Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka aut-tavat opiskelijoita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa iden-titeettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien ja niiden yhdistelmien avulla il-maistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Opiskelijat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tie-toa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriit-tisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon kuuluu monia lukutaitoja, joita kehitetään opetuksessa. Opiskelijoi-den tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntä-vissä oppimisympäristöissä. Opiskelijoiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esi-tystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedago-giikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdolli-suuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa opiskelijat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat eri-laisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuo-toisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan opiskelijoille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä ja heidän vapaa-ajan tekstejään sekä niistä nousevia tulkin-toja maailmasta. Näin opiskelijat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä sekä käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Seurakuntaopisto: Opiskelijat ymmärtävät tiedon moninaisuuden ja pystyvät hahmottamaan ja ymmärtämään olennaisen tiedon tulvasta. Opiskelijat oppivat hankkimaan, muokkaamaan, tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoa erilai-sissa oppimisympäristöissä ja – tilanteissa. Teksti käsitetään sen laajassa merkityksessä ja samalla painotetaan

11

erilaisten tekstien ja tiedon lukutaitoa, kuten mm. ympäristön, median, kuvan, eleiden ja ilmeiden lukutaitoa. Monilukutaidon edistämiseksi tehdään laaja-alaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja tahojen kanssa. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on välttämätön osa yleissivistystä ja arjen taitoja. Se on sekä tärkeä kansalaistaito itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Aikuisten perus-opetuksessa huolehditaan siitä, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuudet tvt-osaamisen kehittämiseen oman lähtötasonsa pohjalta. Tvt:tä käytetään suunnitelmallisesti opintojen eri vaiheissa, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella. 1) Vahvistetaan opiskelijoiden ym-märrystä tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteista ja keskeisistä käsitteistä sekä käytännön tvt-taitoja omien tuotosten laadinnassa. 2) Opastetaan opiskelijoita käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Kehitetään opiskelijoiden valmiuksia käyttää tieto- ja viestin-täteknologiaa tiedon hallinnassa ja kannustetaan tvt:tä hyödyntävään tutkivaan ja luovaan työskentelyyn. 4) Ohjataan opiskelijoita käyttämään tvt:tä tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on opiskelijoiden osaamistason huomioon ottaminen, opiskelijoiden kiinnos-tuksen ja aktiivisuuden herättäminen sekä mahdollisuus luovuuteen ja itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Lisäksi syvennetään opiskelijoiden tietämystä tvt:n erilaisista sovelluksista ja käyttötarkoituksista sekä sen muuttuvasta merkityksestä arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan tvt:n käyttömahdollisuuksia opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa. Tvt:n vaikutusta opitaan arvioi-maan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Opiskelijoille tarjotaan mah-dollisuuksia tvt:n käyttöön kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä omassa arjessa ja globaalissa maailmassa. Seurakuntaopisto: Opiskelijat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisprosesseissaan laaja-alaisesti. Tieto- ja viestintä-tekniikkaa voidaan myös käyttää osaamisen arvioinnissa (koetilanteet). Erityisesti oppimisvaikeuksia omaa-villa oppilailla tulee olla mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa apuvälineenä ja opiskelun tukena. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus hyödyntää ohjelmistoja mahdollisimman pitkälti ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat erityisesti teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Opiskelijoiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät heidän jatkokouluttautumistaan ja työllistymistään. Maahanmuutta-jilla ne ovat keskeinen osa heidän kotoutumisprosessiaan. Opiskelijoita tuetaan realistisen ja ajantasaisen ku-van saamisesta työelämästä ja omista mahdollisuuksistaan siinä. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää työn merkitys elämässä ja oma vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Opetuksen tehtävä on myös saada opiskelijat oivaltamaan yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan merkitys sekä yrittäjyyden mahdolli-suudet omassa työllistymisessä. Opiskelu järjestetään niin, että opiskelijat voivat kartuttaa työelämätuntemus-taan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa sekä ymmärtää opiskelussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merki-tyksen oman työuran kannalta.

12

Opiskelussa harjaannutaan työskentelemään yksin ja yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Toiminnal-lisissa opiskelutilanteissa harjoitellaan työprosessien suunnittelua, ajankäyttöä, ongelmanratkaisutaitoja ja uu-sien hypoteesien ja vaihtoehtojen keksimistä. Opiskelussa harjoitellaan myös vuorovaikutusta ja kartutetaan työelämässä tarvittavaa peruskielitaitoa. Opiskelijoita ohjataan tutustumaan Suomen talouselämään sekä elinkeinoelämään, yrityksiin ja yrittäjiin eri-tyisesti omalla lähialueella. Perusopetuksen aikana opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Opiske-lijoita tuetaan verkostoitumisessa. Opiskelussa harjoitellaan työelämätaitoja, jotka helpottavat opiskelijan siirtymistä työelämään ja menesty-mistä siinä. Työelämätietouden ja työnhakutaitojen lisäksi opiskelija saa tietoa ja ohjausta jatkosuunnitel-miensa tueksi, kuten tietoa koulutuksensa ja kokemuksensa soveltuvuudesta suomalaiseen työelämään tai siitä, millaista ammatillista tai yleissivistävää koulutusta hän tarvitsee. Opiskelijoita tuetaan tunnistamaan ammatil-lisia kiinnostuksen kohteitaan ja tekemään sekä perusopetukseen liittyvät että jatko-opintovalintansa perustel-lusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen. Seurakuntaopisto: Seurakuntaopistossa tarjotaan opiskelijalle mahdollisuuksia oman työn suunnitteluun, toteutukseen ja loppuun saattamiseen sekä lopputuloksen arviointiin esimerkiksi projektitöiden avulla. Opiskelijoille korostetaan sisäi-sen yrittäjyyden merkitystä kaikessa toiminnassa ja elämässä yleisesti. Opiskelijoita ohjataan kohti vastuun-kantoa – kasvamaan ihmisiksi, jotka pyrkivät hoitamaan heille annetut tehtävät mahdollisimman hyvin. Yhteistyötä tehdään seudun yritysten ja järjestöjen kanssa vierailujen ja työelämään tutustumisen (TET) kautta. Alueellisen yrittäjyyden ja työelämän erityspiirteet huomioidaan opetuksessa ja opiskelijoiden ym-märrystä paikallisen työelämän, teollisuuden, järjestötoiminnan ja yrittäjyyden merkityksestä alueen hyvin-voinnille edistetään monialaisen yhteistyön kautta. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Aikuisten perus-opetuksessa vahvistetaan jokaisen opiskelijan osallisuutta sekä kannustetaan heitä aktiiviseen kansalaisuuteen. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä sitoutumista yhteisiin päätöksiin harjoitellaan osana opiskelua. Opiskelijoiden oikeutta olla aloitteellinen ja osallistua päätöksentekoon kunnioitetaan. Opiskelijat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun mahdollisuuksiensa mukaan. Sa-malla he saavat kokemuksia sopimusten ja sääntöjen sekä luottamuksen tärkeydestä. Opiskelu edistää opiske-lijan taitoa osallistua päätöksentekoon sekä toimia vastuullisesti omassa elämässä ja laajemmin opiskeluyhtei-sössä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua sekä pohtimaan ajankohtaisten ongel-mien ratkaisuvaihtoehtoja eri osapuolten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, oikeudenmukaisen kohtelun ja kes-tävän elämäntavan näkökulmista. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella opiskelijat oppivat il-maisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallis-tumis- ja vaikuttamiskeinoista ja -kanavista. Opiskelijat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista. Aikuisten perusopetuksessa opiskelijoita kannustetaan käyttämään demokraattisia oikeuksiaan ja vapauksiaan vastuullisina ja aktiivisina kuntalaisina ja kansalaisina. Perusopetuksen aikana opiskelijat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojensa, elämäntapojensa ja

13

tekojensa merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Ympäristön suojelun mer-kitys avautuu omakohtaisten luontokokemusten kautta. Opiskelijat saavat valmiuksia sekä omien että yhtei-sön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta raken-taviksi. Seurakuntaopisto:

Opiskelija pääsee vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä koulun ja luokan tasolla. Opiskelijat otetaan mukaan laadittaessa järjestyssääntöjä sekä kehitettäessä kouluviihtyvyyttä. Opiskelijat saavat mahdollisuuden osallistua yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen koskien esim. koulun teemapäiviä ja –viikkoja ja koulun juhlia. Kuntatasolla opiskelijoita ohjataan toimimaan nuorisovaltuustojen kautta ja pyritään järjestämään tapaamisia virkamiesten ja päättäjien kanssa. Vaaleja seuraamalla harjoitellaan yhteiskunnassa vaikuttamisen ja toimisen tapoja. Opiskelijoita kannustetaan äänestämiseen ja sitä kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

14

3. Edellytykset hyville oppimistuloksille

3.1 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri sisältää kaikki yhteisön toimintatavat, käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin työn laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esille yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Oppilaitoksen toi-mintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Aikuisten perusopetuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta • johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista • yhteisön osaamisesta ja sen kehittämisestä • pedagogiikasta ja ammatillisuudesta • vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Esimerkiksi oppilaitoksen vuorovaikutus- ja kielenkäyttömallit sekä sukupuoliroolit välittyvät opiskelijoille. Opiskeluyhteisön jäsenet omaksuvat ja ylläpitävät toimintakulttuuriin sisältyviä arvoja ja asenteita osin tiedostamattaankin. Aikuisopis-kelijoilla on myös omat, olemassa olevat asenteet ja kulttuuriset käytänteet, joista osa rakentaa tavoiteltavaa toimintakulttuuria, mutta osa voi olla ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Toimintakulttuurin merkitysten poh-dinta sekä sen ei-toivottujen vaikutusten tunnistaminen ja korjaaminen tavoitteiden suuntaisiksi ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa tarpeen mukaan. Kehittämisen perusedellytys on avoin, vuorovaikutteinen, luottamusta rakentava ja kaikkia yhteisön jäseniä osallistava keskustelukulttuuri. Toimintakulttuuria myös arvioidaan sekä oppilaitoksen hen-kilökunnan että opiskelijoiden kanssa, mikä antaa suuntaa oppilaitoksen toiminnalle. Toimintakulttuurilla oh-jataan niin työyhteisöä kuin opiskelijoitakin yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekemisen kulttuuri korostuu aikuisten perusopetuksessa. Seurakuntaopisto: Seurakuntaopistolla tämän asiakirjan ensimmäisessä luvussa kuvailtuihin arvoihin ja oppimiskäsitykseen no-jautuva toimintakulttuuri ohjaa oppimiskokonaisuuksia ja johtaa tavoitteellisesti oppijoiden laaja-alaisen osaa-misen kehittymiseen. Toimintakulttuurin ei-toivottuja piirteitä tunnistetaan ja korjataan perusopetuksen opet-tajakunnan ja esimiehen välisissä keskusteluissa, joita pidetään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Ennen kes-kustelua, opettajat ovat osallistaneet opiskelijat ja esimies muun henkilökunnan keskusteluun, keräämällä heiltä palautetta ja tuomalla tämän palautteen toimintakulttuurikeskusteluun. Toimintakulttuurikeskustelussa arvioidaan myös toimintakulttuurin kehittämistarpeita yleisellä tasolla ja sovitaan yhteisesti muutostarpeiden jalkauttamisesta käytäntöön. Keskustelun lopuksi arvioidaan toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden to-teutumista oppilaitoksessa. 3.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Aikuisten perusopetuksessa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet tukevat oppilaitoksia toimin-tansa suuntaamisessa ja kehittämisessä. Ne velvoittavat opetuksen järjestäjää luomaan edellytykset periaattei-den toteutumiselle.

15

Oppiva ja kannustava yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Aikuisten perusopetusta tarjoava oppilaitos toimii oppivana sekä kaikkia jäseniään tasa-arvoisesti oppimiseen kannustavana ja oppimista tukevana yhteisönä. Oppivan yhteisön kehittymisen edellytys ja keskeisin työväline on dialogi (kaavio A.3.1). Tavoitteiden pohdiskelu ja oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edis-tävät oppimista. Sitä vie eteenpäin myös yhteistyökumppaneilta sekä kehittämistyöstä, tutkimuksesta ja arvi-oinnista saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen johtamisen merkitys korostuu. Johtaminen kohdistuu eri-tyisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.

Kaavio A.3.1. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet (Irmeli Halinen, OPH). Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisilta oppimiseen. Aikuisten perusopetuksen opettajilta ja ohjaustyötä tekeviltä edellytetään erityistä taitoa kannustaa ja motivoida oppijoita kohtaamaan oppimiseen, aiempaan opiskelutaustaan ja oppimiskokemuksiin sekä opiskelukieleen liittyvät haasteet. Jokaista kannuste-taan löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa. Oppimaan oppimisen ohjauksella on tärkeä merkitys ai-kuisten perusopetuksessa. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, sisukkuutta opiskelussa ja työn loppuun saattamista. Yksilöt huomioiva joustavuus Opiskelijoiden taustojen ja elämäntilanteiden moninaisuus edellyttää perusopetukselta joustavia rakenteita ja opetusjärjestelyjä sekä yksilöllistä opintojen ohjausta. Aikuisten perusopetus on useimmiten jatkumoa opiske-lijan aiemmalle opiskelulle oppivelvollisten perusopetuksessa, aikuisten perusopetukseen valmistavassa ope-tuksessa tai esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa suoritetuille opinnoille tai suomen kielen koulutukselle. Mo-nella opiskelijalla on opintoja myös omasta kotimaastaan.

16

Opetuksen järjestämisessä ja opiskelussa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidin-kieli ja kulttuuri, uskonto tai katsomus, maahanmuuton syyt ja maassaoloaika, aikaisempi koulunkäynti sekä opetuskielen taito ja suomalaisen opiskelukulttuurin tuntemus. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Koulu on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet sekä katsomukset ja uskonnot elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keske-nään. Oppiva yhteisö hyödyntää tietoisesti sekä oman ympäristön kulttuuriperintöä että kielellistä ja kulttuu-rista moninaisuutta. Se antaa näkyvyyttä Suomessa eläville erilaisille vähemmistöille. Aikuisten perusopetuk-sessa kotikansainvälisyys on monitahoinen voimavara. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kulttuu-riympäristöjä sekä suhtautuu moninaisuuteen avoimesti ja myönteisesti. Se antaa kasvutilaa monikerroksisille identiteeteille. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärtämystä, välittämistä ja vastuullista toimintaa. Opetus tukee opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikie-linen. Oppiva yhteisö keskustelee kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista, ymmärtää kielen keskei-sen merkityksen oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteetin rakentumisessa että yhteis-kuntaan integroitumisessa ja kotoutumisessa. Eri kielten käyttö rinnakkain oppilaitoksen arjessa nähdään luon-tevana ja kieliä arvostetaan. Myös jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytänteensä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa yhteisössä jokainen työntekijä, erityisesti opettaja, on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan opet-tajien yhteistyönä niin, että opiskelijat saavat kaikissa oppiaineissa myös tarvitsemaansa kielellistä tukea. Hyvinvointi ja turvallisuus Kaikilla on yhteisössä oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Yhteisön rakenteet ja käytännöt raken-netaan tukemaan koko yhteisön ja sen jokaisen jäsenen psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia sekä arjen turvallisuutta. Riskien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy on osa turvallisuutta. Tilojen, oppimisympäris-töjen, opetusvälineiden ja -tilanteiden turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehditaan suunnitelmallisesti. Hyvät sosiaaliset suhteet, arvostus sekä avoin vuorovaikutus ja ympäristön viihtyisyys luovat edellytyksiä työ-rauhalle. Kuulluksi tuleminen luo turvallisuutta. Yhteisössä ei hyväksytä kiusaamista, väkivaltaa, seksuaalista häirintää, syrjintää eikä rasismia. Epäasialliseen käytökseen puututaan. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta sekä varhaista ja riittävää tukea. Oppilaitos tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa opiskelijoiden hy-vinvoinnin turvaamiseksi. Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhteisö kannustaa opiskelijoita osallistumiseen ja kehittää osallistumista ja vaikuttamista edistäviä rakenteita ja toimintatapoja. Kokemus kuulumisesta yhteisöön sekä siinä kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta lisää opis-kelun merkityksellisyyttä. Oppijan tulee olla oman oppimisensa, yhteiskuntaan integroitumisensa ja kotoutu-misensa subjekti. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opetuksen suunnitteluun sekä oppilaitoksen toiminta- ja harrastus-ryhmien toimintaan. Oppilaskunta tarjoaa yhden väylän opiskelijoiden osallistumiselle. Oppilaitoksen muut toimintamuodot kuten tukiopiskelijatoiminta, vapaaehtoistyö tai moninaiset kestävän kehityksen toimintamuo-

17

dot täydentävät sitä. Yhteistyö eri hallintokuntien, kulttuurilaitosten, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoi-den kanssa syventävät käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri maissa toimivien oppilaitosten kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää yksilöl-listen tarpeiden huomioonottamista sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kai-kille.

Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on lähestymistavaltaan su-kupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee opiskelijoita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppi-misympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja kehittämällä ja valikoiden luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset sekä so-siaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Se toimii esimerkkinä vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöön sekä rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Yhteisö luo jäsenilleen edellytyksiä hahmottaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välistä yhteyttä. Kouluyhtei-sössä opiskelijat kehittävät taitoja arvioida oman elämäntapansa kestävyyttä ja tarvittaessa muuttaa sitä. He saavat kokemuksia yhteistyöstä hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Opiskelijat ovat mukana suunnittele-massa ja toteuttamassa kestävää arkea. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijoita kohtaamaan avoimesti maail-man moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Seurakuntaopisto: Seurakuntaopistossa on myönteinen, kannustava ja rohkaiseva keskustelukulttuuri. Oppiva yhteisö luo mah-dollisuuksia sujuvaan oppilaiden kanssa käytävään dialogiin esim. oppilaskuntatoiminnalla ja ryhmäyttämi-sellä. Koulun muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on avointa keskustelukulttuuriltaan ja luottamuk-sellista. Työyhteisössä tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja annetaan vertaistukea. Laaja-alaisen osaamisen edes-auttamiseksi tehdään yhteistyötä alueen muiden toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Myös koulun op-pilaskunta on aktiivinen toimija arjessa ja sen ajatuksia ja ehdotuksia otetaan huomioon koulun toimintaa suunniteltaessa.

Koulussa korostetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, aktiivisuutta, liikkumiseen kannustamista ja opiskelu-ympäristöjen monimuotoisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Koulussa on hyväksyvä ilmapiiri, hyvät tavat, kiusaamiseen välitön puuttuminen, yhdessä laaditut ja oikeudenmukaiset järjestyssäännöt. Erilaiset oppijat otetaan huomioon toimintatapoja vaihdellen, mahdollisuuksien mukaan erilaisissa oppimisympäristöissä ja joustavissa ryhmittelyissä. Koulussa luodaan mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen ja vertaistukeen. Asennekasvatus, erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus ovat tärkeä osa kansainvälisyyskasvatusta, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja vierailujen avulla. Seurakuntaopisto on kestävän kehityksen edelläkävijöitä4. Kestävä kehitys otetaan huomioon mm. materiaalihankinnoissa, kulutustottu-muksissa, ympäristöprojekteissa, jätteiden lajittelussa, tuotteiden elämänkaaren huomioimisessa ja luontoret-killä.

4 Ilmenee mm. Occa-säätiön ympäristösertifioinnilla 2015 (SO ammatillisen koulutuksen humka-alat, Järvenpää)

18

3.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta5 sekä vahvistaa arjen taitoja. Oppimisympäristöt kannustavat vuovaikutukseen ja osallistumiseen sekä edistävät yh-teisöllistä tiedon rakentamista ja myönteistä opiskeluilmapiiriä. Oppimisympäristöjen kehittämisessä pyritään pedagogisesti monipuolisiin ja opiskelijan tarpeisiin vastaaviin kokonaisuuksiin. Oppimisympäristöjen tulee tukea aikaisempiin kokemuksiin perustuvaa tietopohjaa ja auttaa opiskelijaa löytämään tehokkaita tapoja täydentää ja kehittää osaamistaan sekä muuttaa tarvittaessa käsityksi-ään tai toimintamallejaan. Oppimisympäristöjen avulla luodaan mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yh-teisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin, luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkö-kulmista. Oppimisympäristöjä kehitettäessä otetaan huomioon tiedot ja taidot, joita aikuisopiskelijoille on karttunut työssä, perhe-elämässä ja vapaa-aikana. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimis-ympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä pa-rannetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen toteuttamiseen. Suomen kielen (S2) oppimisessa koko kohdekielinen ympäristö tukee kielitaidon kehittymistä. Aikuisen ko-kemuksia arjen erilaisista kielenkäyttötilanteista - sosiaaliset verkostot, harrastukset, asioimiskontaktit - hyö-dynnetään opiskelussa. Opiskelijaa kannustetaan koulun ulkopuolisten sekä myös erilaisten digitaalisten ja interaktiivisten oppimisympäristöjen käyttöön kielitaidon vankentamiseksi. Tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan tilojen ja kalusteiden muunneltavuus, hyvät ergonomiset, esteettiset, esteettömät ja akustiset olosuh-teet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan opiskelijoiden käyttöön niin, että ne tukevat myös omatoimista opiskelua. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäris-töä. Kirjastot, liikunta- taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoi-sia oppimisympäristöjä. Työelämän, järjestöjen ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteellisesti verkostoituen. Kulttuurisesti monimuotoisissa oppimisympäristöissä toimiminen tukee opiskelijoiden omaa kulttuuri-identi-teettiä sekä vahvistaa osallisuutta, integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistymisen mahdollisuuk-sia. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, jolloin ne edistävät opiskelijoiden fyysistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia. Vastuullinen työskentely ja hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista ja turvallisuutta. Turvallista ja vastuullista työskentelyä harjoitellaan myös digitaalisissa oppimisympäristöissä. Olosuhteet suunnitellaan sellaisiksi, että toiminta on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Opiskelijoita ohjataan käyttämään myös omia tieto- ja viestintäteknologisia laitteitaan oppimisen tukena.

5 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 §

19

Työtavat Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä opiskelijoiden tar-peet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen opiskelijan oppimista. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Opetuksessa pyritään korjaamaan sukupuolittuneita asenteita ja käytänteitä myös työtapojen valinnalla. Aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen ja käytännönläheisyys ovat olennaisia piirteitä aikuisten ope-tuksessa. Uusiin työ- ja opiskelumenetelmiin harjaantuminen on keskeinen osa opiskelua ja opiskelijaa roh-kaistaan kokeilemaan erilaisia opiskelutapoja. Opetuksessa käytetään havainnollisia, arkielämän tilanteisiin liittyviä, kokeellisia ja elämyksellisiä työtapoja. Tiedonaloille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsen-tyneiden tietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Taiteellista ilmaisua, luovuudenharjoituk-sia ja omaa tekemistä yhdistetään joustavasti opetukseen. Eriyttämisessä kiinnitetään huomiota opiskelun laajuuteen ja syvyyteen, työskentelyn rytmiin ja etenemiseen sekä erilaisiin oppimistapoihin. Eriyttämisen lähtökohta ovat opiskelijoiden tarpeet sekä mahdollisuus itse suunnitella opiskelua, valita erilaisia työskentelytapoja ja tarvittaessa myös edetä yksilöllisesti. Opiskelijoita ohjataan löytämään itselleen parhaiten soveltuvia työskentelytapoja. Eriyttämällä voidaan tukea opiskelijan itsetuntoa ja motivaatiota. Eriyttämisellä voidaan ennaltaehkäistä tuen tarpeen syntymistä. Aikuisten perusopetuksessa opetus on kielitietoista. Erilaisten tekstien lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemi-sen ja tuottamisen taidot ovat keskeisiä. Kielitietoiset työtavat edellyttävät opettajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimiselle. Suomen kielen (S2) ja muiden oppiaineiden opetusta voidaan järjestää osittain samanaikaisopetuksena, mikä vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja kielitaidon kehitty-mistä. Tällöin tulee varmistaa, että molempien oppiaineiden tai kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt toteu-tuvat. Tässä keinoja ovat esimerkiksi opiskelijan itsenäinen työskentely, etätehtävät ja projektityöt. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

• virittävät opiskelijan halun oppia ja ottaa vastuuta oppimisestaan sekä lisäävät opiskelijan luot-tamusta itseensä oppijana

• hyödyntävät aikuisen elämänkokemuksia sekä harjaannuttavat osaamista, josta on opiskelijalle hyötyä ja iloa

• tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista, edistävät sosiaalista joustavuutta ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kanta-mista itsestä ja toisista

• rohkaisevat opiskelijoita monipuolisiin vuorovaikutustilanteisiin opetuskielellä ja muilla kie-lillä sekä rikastavat heidän sanavarastoaan ja ilmaisutaitojaan

• kehittävät tiedon hankkimisen, tuottamisen ja soveltamisen sekä tiedon luotettavuuden arvioi-misen taitoja

• auttavat opiskelijaa tiedostamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan, aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti sekä kehittävät ja monipuolistavat opiskelijan oppimisstrategioita ja taitoja so-veltaa niitä uusissa tilanteissa

• mahdollistavat tarpeellisten tietojen ja taitojen oppimisen jatko-opintoja ja työelämää varten • harjaannuttavat osallistumiseen, vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Seurakuntaopisto: Oppimisympäristöt ovat toiminnallisuuteen kannustavia, muunneltavia, ergonomisia, esteettisiä ja turvallisia. Monipuoliset oppimisympäristöt edistävät oppimista ja parantavat oppimismotivaatiota. Mahdollisuuksien

20

mukaan hyödynnetään koulun ulkopuolista ympäristöä (luonto- ja rakennettu ympäristö). Oppimisympäristön valintaa ohjaa oppiminen.

Seurakuntaopistossa päästään hyödyntämään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa yhtenä oppimisym-päristönä pedagogisen strategian nojalla.

Oppimisympäristöjen tulee mahdollistaa opiskelijan aktiivinen toiminta. Opiskelijoiden osallisuus omien toi-mintaympäristöjensä kehittämisessä huomioidaan. Oppimisympäristöjä kehitetään Seurakuntaopistolla keski-tetysti yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa. Tavoitteena Seurakuntaopissa on tarjota opiskelijoille aina ajanmukaiset ja hyvin palvelevat oppimisympäristöt.

Viite: Seurakuntaopiston pedagoginen strategia

Vieraskielisten opiskelijoiden opetuskielen hallintaa tuetaan pyrkimällä kaikessa opetuksessa ja ohjauksessa huomioimaan kielitietoinen lähestymistapa. Aikuisten perusopetusryhmää opettaviksi henkilöiksi valitaan opettajia, jotka ovat virittyneempiä monitoroimaan ja tunnistamaan kielellisen kommunikoinnin ongelmia (opettajakunnassa esim. S2-opettajia). Kielen oppimista tukee viikoittainen tukiopetus opintoklubilla, jossa voidaan paneutua yksilöllisesti opiskelijan kielenymmärtämisen haasteisiin ja jossa opiskelija saa konkreet-tista apua kohtaamiinsa suomen kielen ongelmiin.

Valittaessa työtapoja korostetaan opiskelijan aktiivista roolia oppimistapahtumassa. Käyttämällä erilaisia työtapoja saadaan vahvistettua oppimismotivaatiota ja opiskelijan erilaiset vahvuudet tulevat paremmin esille – tämä on myös keskeinen eri työtapojen käyttöä ohjaava periaate. Lisäksi erilaisia työtapoja käyttämällä mahdollistetaan sekä yksilölliset oppimispolut että yhteisöllisyyden tukeminen. Tieto - ja viestintäteknolo-gian monipuolinen käyttö tukee erilaisten työtapojen valintaa.

Työtapojen kehittämistä ohjaava periaate Seurakuntaopistossa on, että joka lukuvuosi otetaan käyttöön aina-kin yksi uusi työtapa. Lisätäsmennykset työtapojen kehittämisestä kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

3.4 Opetuksen eheyttäminen Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa aikuisten perusopetuksen oppimaan oppimista ja yhteiskuntaan integ-roitumista edistävää toimintakulttuuria. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioi-den välisten suhteiden ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtäminen. Se kannustaa opiskelijoita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa tois-tensa kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat opis-kelijoita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Opiskelijat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsen-tämiseen. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista jäsentymista-paa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämistä voidaan toteuttaa

• rinnastamalla6 eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa saman-aikaisesti

• jaksottamalla7 eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi • käyttämällä samanaikaisopettajuusjärjestelyjä

6 Horisontaalinen eheyttäminen 7 Vertikaalinen eheyttäminen. Huom. Yleensä oppiaineen sisällä.

21

• toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä ja -viikkoja, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja

Seurakuntaopisto:

Opettajat ovat hyvin perillä ilmiöpohjaisuudesta opetuksessa ja hyödyntävät asiantuntemustaan eheyttävänä opetuksen suunnittelussa. Jo suunnitteluvaiheessa osallistetaan myös opiskelijat mukaan prosessiin (erityi-sesti vertikaalisen eheyttämisen etenemisjärjestys). Horisontaalisen eheyttämisen suunnittelu tapahtuu vuo-sittaisten teemojen valitsemisen kautta, ja tämä toimii opettajien tuntisuunnitelun lähtökohtana. Suunnitte-lussa valitaan myös mitkä tapahtumat, kampanjat ja tutustumiskäynnit valitaan aihioiksi joihin suunnitellaan eheyttävän opetuksen kokonaisuuksia. Täsmennykset kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

3.5 Yhteistyö Opetushallinnossa ja aikuisten perusopetusta järjestävissä oppilaitoksissa tehdään yhteistyötä aikuisten perus-opetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä opis-kelijoiden oppimisen tukemiseksi ja toimivien opiskelupolkujen rakentamiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamisessa sekä koulun toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Yhteistyö on suunnitelmallista, ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijoiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten, että opiskelijat saavat kokemuksia yhteistyöstä, osallistumisesta ja demokraatti-sesta toiminnasta omassa opetusryhmässään, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Opiskelijoilla on kouluyhteisön jäseninä vastuuta opiskeluympäristöstä ja mahdollisuuksia vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaitoksissa luodaan toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osalli-suutta koulussa ja yhteiskunnassa. Opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelman laadintaan paikallisesti päätet-tävällä tavalla. Opiskelijat voivat osallistua koulun toiminnan kehittämiseen ja arviointiin esimerkiksi oppilas-kuntatoiminnan kautta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja vaikutusmahdol-lisuuksia. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Aikuisten perusopetuksen järjestäjä tekee koulutukseen liittyvää yhteistyötä muiden tahojen kanssa omalla toiminta-alueellaan. Yhteistyön tarkoituksena on opiskelijan yhteiskuntaan integroitumisen ja kotoutumisen tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisyn varmistaminen. Yhteistyöllä varmistetaan opiskelijan kokonaisvaltai-nen tuki, joten siinä on tärkeä hyödyntää moniammatillisuutta. Aikuisten perusopetuksessa oppilaitos tekee asiakohtaisesti harkiten yhteistyötä eri hallintokuntien ja muiden tahojen kanssa. Yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa on keskeistä erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisen tueksi. Opetuksen järjestäjän on hyödyllistä tehdä yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden, erityisesti maahanmuuttajien ja romanien omien organisaatioiden sekä kansalaisjärjestö-jen kanssa. Oppilaitos tekee työelämäyhteistyötä, joka mahdollistaa opiskelijoiden työelämään tutustumisen sekä luo edel-lytyksiä heidän työllistymiselleen. Oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti opiskelijan siirty-essä oppilaitoksesta ja oppilaitosmuodosta toiseen. Eri oppilaitokset voivat tehdä keskinäistä yhteistyötä myös monipuolistaakseen opetustarjontaa ja vahvistaakseen henkilöstön osaamista.

22

Alaikäisen opiskelijan kannalta on välttämätöntä, että oppilaitos tekee yhteistyötä kotien kanssa. Huoltajille voidaan esimerkiksi järjestää yhteisiä tapaamisia, joissa kerrotaan koulutusjärjestelmästä sekä keskustellaan opiskelusta aikuisten perusopetuksessa. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertai-suus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää oppilaitoksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilö-kohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Seurakuntaopisto: Seurakuntaopisto neuvottelee toistuvista yhteistyökäytännöistä paikallisesti merkittävien tahojen kanssa (esim. vastaanottokeskukset, TE-toimistot, toimipisteiden kaupunkien maahanmuuttotyön verkostot). Myös paikalli-sesti toimivien järjestöjen kanssa ollaan jatkuvassa vuoropuhelussa (esim. ViaDia). Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua itseään koskevien yhteistyökäytäntöjen suunnitteluun ja sitä kautta myös kumppanien valintaan.

23

4 Ohjaus, oppimisen ja opiskelun tuki, opiskeluhuolto sekä kasvatus-keskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö 4.1 Ohjauksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada riittävästi tietoa koulutuksesta ennen sen alkua ja sen aikana. Opiske-lijan tulee myös saada tukea ammatilliseen suuntautumiseen, työelämätuntemuksen lisäämiseen ja jatko-opinnoissa tarvittavien taitojen vahvistamiseen. Oppilaitoksen tehtävä on antaa tukea opiskeluun ja mahdolli-siin oppimisen tai elämänhallinnan ongelmiin. Opiskelijan aikuisuuden arvostaminen on ohjauksen onnistu-misen perusedellytys. Ohjauksen tavoite: Mahdollistaa opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet opinnoista suoriutumi-seen. Seurakuntaopisto järjestää ohjaukseen liittyvät tukitoimet kattavasti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Oh-jaus perustuu myös opiskelijan tavoitteisiin ja sen sisällöt siten vaihtelevat. Aikaisempien opintojen ja myös muualla kuin koulutuksessa hankittujen tietojen ja taitojen tunnistaminen vaativat erityistä paneutumista. Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijan kokonaistilanne käsittelemällä opintojen lisäksi myös arjenhallin-taa sekä mahdollisesti elämäntilanteeseen ja terveyteen liittyviä seikkoja. Opintojen alkuvaiheessa ohjauksen keskeisenä tehtävänä on auttaa opiskelijaa motivoitumaan ja suuntautumaan opiskeluun sekä oppijan rooliin. Orientoituminen opintoihin ja opiskeluprosessin jatkuvuuden takaaminen vaativat monipuolista ja pitkäjän-teistä ohjausta ja tukea. Ohjaustoiminta järjestetään henkilökohtaisena, pienryhmä- ja ryhmämuotoisena ohjauksena. Henkilökohtai-sessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihin, koulutus- ja ammatinvalintoihin sekä tulevai-suuteen ja elämäntilanteeseen liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus vähentää opintojen keskeyttämistä ja opiskeli-joiden syrjäytymistä, tukee opintojen jatkamisessa ja seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymisessä sekä edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija • saa riittävästi tietoa koulutuksesta ennen aloitusta ja sen aikana • sitoutuu opiskeluun ja seuraa säännöllisesti opintojen etenemistä • osaa suunnitella opiskelua ja tehdä tarkoituksenmukaisia valintoja • harjaantuu oppimisen taidoissa • kehittää persoonallisuuttaan ja päätöksentekotaitojaan • löytää paikkansa seuraavan koulutusvaiheen opinnoissa • saa tukea opiskeluaikaisessa elämäntilanteissa.

Ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä, mutta päävastuu sen suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto-ohjaajilla. Kokonaisvaltaiseen ohjaukseen aikuisten perusopetuksessa kuuluu yhteistyö opiskelijan, mahdollisesti huoltajan ja oppilaitoksen henkilöstön kesken sekä yhteydenpitoa eri oppilaitoksiin ja sidosryh-miin. Tukea, ohjausta ja kannustusta tarvitessaan opiskelija voi kääntyä tutoropettajan ja opinto-ohjaajan puoleen. Opinto-ohjaaja sekä tutoropettaja tukevat opiskelijaa henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimi-sessa, opetussuunnitelman mukaisten henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa sekä seuraavan koulutusvaiheen suunnittelussa. Aikuisten perusopetuksen tavoitteet edellyttävät opiskelijan yksilöllistä ohjaamista. Tästä syystä opiskelijalle suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku, jota arvioidaan ja päivitetään koko opintojen ajan. Suunnitel-

24

man laatimis- ja seurantaprosessia kutsutaan nimellä HOPS8-prosessi ja tämä prosessi käynnistyy heti opin-tojen alkuvaiheessa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tavoitteena on tukea opintojen rakentumista ja etenemistä, ja vahvistaa myös opiskelijan omaa suunnitelmallisuutta opiskelussa ja opintojen toteuttami-sessa. Opintojen alkaessa alat laatimaan yhdessä tutoropettajan/opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaista opiskelu-suunnitelmaa (HOPS). Suunnitelma pohjautuu voimassaolevaan opetussuunnitelmaan ja -tarjontaan. Suunni-telman laatimisen lähtökohtina ovat sinun vahvuutesi, tarpeesi ja tavoitteesi sekä osaamisen tasosi opetuksen alussa. Opintojen edetessä tarkennat ja tarvittaessa muutat suunnitelmaa opinto-ohjaajan ja tutoropettajan kanssa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma käsittää seuraavat asiat:

• opinto-ohjelma, eli ne opinnot, joita on tarkoitus suorittaa omassa koulussa tai muissa oppimisym-päristöissä (muut koulut, työelämä, järjestöt…)

• eri oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät • tiedolliset ja taidolliset tavoitteet sekä osaamisen vahvuudet ja kehittämistarpeet • suunnitelma jatko-opinnoista • ohjaukselliset tavoitteet • opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat yleisen tuen tukitoimet • opiskelusuunnitelman laadinnasta, toteutumisesta ja seurannasta ensisijaisesti vastaava opettaja

HOPS:aan voidaan sisällyttää myös opiskelutaitojen kehittämiseen ja tarvittaessa hyvinvointiin ja elämänhal-lintaan liittyviä tavoitteita. 4.2. Oppimisen ja opintojen tuki Perusopetuslain mukaisesti opetus tulee järjestää oppilaan iän ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edis-tää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Tämä sama on lähtökohtana myös aikuisten perusopetuksessa. Seu-rakuntaopistolla opetuksen järjestämisen periaatteina ovat opiskelijalähtöisyys, laadukas opetus, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, joustavat opetusjärjestelyt, kodin ja koulun väli-nen yhteistyö sekä moniammatillinen yhteistyö.

Jokaisen opiskelijan oppimiseen liittyvät tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Opettajat sekä opiskeluhuollon ja oh-jauksen toimijat kartoittavat ja tunnistavat vahvuudet ja tuen tarpeet opintojen alussa yhteistyössä opiskelijan kanssa. Tuen tarpeiden tunnistamisessa tehdään yhteistyötä myös muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä ehkäistäessä ongelmien syve-nemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti ongelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tukemiseen on vielä runsaasti käytettävissä. Käytettävät tukimuodot määritellään opiskelijan tarpeiden mukaisesti huomioiden hänen vahvuudet sekä op-pimis- ja kehitystarpeet.

Tuen tarpeen tunnistaminen

Seurakuntaopistolla kartoituksen välineinä ovat muun muassa:

* yhteishaussa/hakulomakkeessa tulleet tiedot, tiedot muista kouluista, lausunnot ja diagnoosit

* alkukartoituslomakkeet

* terveydenhoitajan ja kuraattorin kysely

8 HOPS=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

25

* keskustelut vastuuopettajan kanssa

* Niilo Mäki -instituutin lukivaikeuksien seulontamenetelmä (NMI)

* matematiikan lähtötasotestaus

* terveystapaaminen

Tuen muodot

Aikuisten perusopetuksessa tuki toteutetaan ensisijaisesti yleisen tuen keinoin. Tämä tarkoittaa yleensä yksit-täisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman var-haisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloitta-minen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Opiskelijan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä tuen suunnitte-lussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Tuen tarpeisiin vastataan yksilöllisesti esimerkiksi eriyttämällä ope-tusta, tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin. Tarvittaessa käytössä on myös opiskeluhuollon palvelut. Opiskelija voidaan ohjata myös muiden toimijoiden tukitoimien piiriin. Opiskeli-jan tarvitseman tuen järjestäminen ja tukimuodot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitel-maan. Vastuuhenkilönä toimii vastuuopettaja. Yhteistyötä tehdään opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja tarvit-taessa oppilashuollon toimijoiden kanssa.

Seurakuntaopistolla aikuisten perusopetuksen opiskelijalla on myös mahdollisuus saada tehostettua tukea. Tuki toteutetaan perusopetuksen lainsäädännön mukaisesti. Tuen tarpeen selvittämiseksi tilanteesta tehdään pedagoginen arvio. Arvion tekee erityisopettaja yhdessä opiskelijan, alaikäisen huoltajan, vastuuopettajan ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan opiskelijan oppimisen ja koulunkäyn-nin tilanne kokonaisuutena. Kuvauksessa ilmaistaan esimerkiksi opiskelijan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, opiskelijan valmiudet ja vahvuudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä arvio keinoista (pedagoginen, oppimisympäristö, oppilashuollollinen ym. tuki), joilla opiskelijaa tulisi tukea. Mikäli pedagogisen arvion perusteella todetaan, että opiskelijalla on tehostetun tuen tarve, tuen aloit-tamisesta ja järjestämisestä sovitaan yhdessä ja oppilaalle laaditaan opiskelusuunnitelma. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään peda-gogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä mo-niammatillisessa oppilashuoltotyössä oppilas- ja opiskeluhuoltolain säädösten mukaisesti.

Oppimissuunnitelma on suunnitelma opiskelijan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvitta-vista opetusjärjestelyistä sekä opiskelijan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelmassa sovitaan tarkemmin miten tehostetun tuen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma on väline, jolla voidaan tavoitteellisesti ja säännöllisesti seurata opiskelijan kehitystä ja oppimista. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla voidaan toteuttaa, seurata ja arvioida tukea tarvitsevan opiskelijan etenemistä ja opetuksen eriyttämistä. Opiskelusuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittä-misalueet sekä aiempi oppimishistoria.

4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuollon tavoitteet ja tehtävät on määritelty oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Seurakuntaopistolla on opiskeluhuoltosuunnitelma, jossa on kuvattu opiskeluhuollon kokonaisuus,

26

tarjottavat palvelut ja käytännöt. Aikuisten perusopetuksessa yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla opiske-lijan tukena tunne-elämään, itsetuntemukseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä. Opiskeluhuollon tavoitteena on

• edistää opiskelijoiden oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä • edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista • luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö • edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä • säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uh-

kaavissa tilanteissa • ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tällä tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko Seurakuntaopistossa edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuol-lon toimijat ja koko oppilaitoksen henkilöstö. Lisaksi sinulla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, jolla tarkoitetaan

• koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja • opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja • monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon opetuksen arjessa sekä tarvitta-van tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työssä turvataan opiskelijan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa on tärkeää monia-lainen yhteistyö. Sitä toteutetaan yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjes-tämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asian-tuntijaryhmään voidaan nimetä jäseniä vain opiskelijan, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestä-miseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin. Seurakuntaopistossa toimii opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnitte-lusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koordinoi kaikilla kampuk-silla omat hyvinvointiryhmät, joissa on opiskelijoiden, opettajien, opiskeluhuollon ja koulutuksen järjestäjän edustus. 4.4. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialli-seen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua opiskelijan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tar-koituksena on yhdessä opiskelijan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla opiskelijaa, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja opiskelijan hyvinvoinnin parantamiseksi.

27

Muiden kuin oppivelvollisten opetuksessa opiskelijalle voidaan kurinpidollisena keinona antaa kirjallinen va-roitus tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työ-päivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai muun henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuut-tomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.9 Seurakuntaopistolla on käytössä kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjä koskeva suunnitelma.

9 Perusopetuslaki 36 ja 36 a-36 i § (477/2003 ja 1267/2013)

28

5 Opiskelijan arviointi Perusopetuslain mukaan10 arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää edellytyksiä itsearviointiin. Oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä arvioinnin tehtävät ovat perus-opetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohtia myös aikuisten perusopetuksessa Seurakuntaopistolla. Opiskelijalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta opiskelijan arviointiin11. Tästä syystä Seurakuntaopistolla opettaja käy läpi kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet kurssin alkaessa. Näihin usein palataan vielä kurssin edetessäkin. Opiskelijalle annetaan riittävän usein tietoa opintojen edistymisestä. Opettajan ja opiskelijan yhteiset keskus-telut edistävät keskinäistä luottamusta sekä antavat tietoa oppimisen tavoitteista ja opiskelijan tilanteesta. Ala-ikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. 5.1 Arvioinnin tehtävät ja yleiset periaatteet Opiskelijoille annetaan tietoa Seurakuntaopistossa opintojen edistymisestä ja työskentelystä riittävän usein. Opettajan antaman opiskelijoiden oppimisprosessiin liittyvä palaute auttaa opiskelijoita hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä heidän on tarkoitus oppia • mitä he ovat jo oppineet • miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Opettajat huolehtivat, että kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet ovat opiskelijoiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös opiskelijan itsearviointitaitojen kehittämistä. Koetilanteissa huomioidaan opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat apuväli-neet ja avustajapalvelut. Pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten arviointia on sovellettu. Maahanmuut-tajaopiskelijoiden arvioinnissa huomioidaan heidän taustansa ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppimista tukevaan arviointikulttuuriin vaikuttavat seuraavat asiat:

• Rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri • Opiskelijoiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa • Opiskelijoiden ohjaaminen ymmärtämään omaa oppimisprosessiaan, itsearviointitaitojen kehittämi-

nen sekä edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan • Arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys sekä yhdenmukaisuus • Arvioinnin ja itsearvioinnin joustavuus ja jatkuvuus • Arvioinnin monipuolisuus • Arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen koulutyön suunnittelussa • Oppilaan ja opettajan oikeusturvan toteutumisen varmistaminen • Opiskelijoiden vertaisarviointi • Kulttuurierojen huomioiminen arviointitilanteissa.

Aikuisten perusopetuksessa arviointi on opiskelijan ja opettajan vastavuoroinen tapahtuma, jolle asetetaan yh-teisesti jaetut tavoitteet. Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla opettaja antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja ohjaa häntä tiedostamaan oppimistaan. Arvioinnin yhtenä tehtävänä on kehittää ja 10 Perusopetuslaki 22 § 11 Perusopetusasetus 10 § ja 13 §

29

lisätä opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämiseksi opiskelijaa ohjataan tarkaste-lemaan oppimistaan ja työskentelyään. Opiskelijoiden edellytyksiä itsearviointiin kehitetään myös pohtimalla yhdessä opiskelijoiden kanssa oppimisen ja opintojen edistymistä. Opiskelijoita ohjataan myös ryhmänä ha-vainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelijoiden vertaisarviointi-taitoja kehitetään, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Opiskelijoita ja heidän suorituk-siaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu opiskelijan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilö-kohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opetuksen aikana tapahtuvaan oppimisproses-siin. Myös opiskelijan työskentelyä arvioidaan osana kurssisuorituksen arviointia. Opiskelijan arviointi muo-dostaa näin kokonaisuuden, jossa arvosanojen ohella opettajan antama jatkuva palaute on tärkeää. Tavoit-teena on, että opiskelija oppii tiedostamaan oppimiseensa vaikuttavia tekijöitä, asettamaan omia tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Arvioinnin avulla opiskelija oppii tunnistamaan edistymistään sekä suun-nittelemaan tulevaisuuttaan. 5.2. Osaamisen ja opintosuoritusten arviointi Varsinaisen perusopetuksen opinnoissa edetään kurssimuotoisesti. Opinnoissa etenemisen turvaamiseksi ope-tus ja arviointikäytännöt suunnitellaan siten, että opiskelijalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Opiskelijan opinnoissa etenemisen kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Opiskelijalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppi-misvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaa-rassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä aineissa arviointi perustuu Opetushallituksen perusope-tusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin. Arviointi suoritetaan numeerisesti asteikolla 4-10 tai merkinnällä hyväksytty/hylätty. Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa:

10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy kyseiseen oppiaineeseen laadittujen arvioinnin kriteerien perus-teella. Sanallisesti kurssi voidaan arvioida vaihtoehtoisesti suoritettu (S) -merkinnällä. Hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa ja aktiivisuutta tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Suoritettuja pakollisia ja valinnaisia kurs-seja yhteensä

joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

1 - 2 kurssia 0 3 - 5 kurssia 1 6 – 8 kurssia 2 9 tai enemmän 3

30

Oppiaineen oppimäärän arvioinnissa ja päättöarvosanan määräytymisessä näitä periaatteita noudatetaan koskien myös niitä opiskelijoita, jotka on otettu opiskelijoiksi tarkoituksenaan suorittaa ainoastaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä tahi korottaa sen tai niiden arvosanoja. Arvosanojen lisäksi opiskelijan on tärkeää saada opettajilta jatkuvaa henkilökohtaista palautetta (esim. kah-denkeskiset palautekeskustelut). Näiden avulla tuetaan opiskelijan oppimista, motivaatiota sekä oppimistaito-jen ja itsetunnon kehittymistä. Arvioinnin teesejä

• Yksilöllinen arviointi • Opiskelijan itselle asettamien tavoitteiden arvioiminen • Erilaisten oppimisen tapojen ja orientaatioiden huomioiminen • Palautteen antaminen itse oppimisprosessista • Yhteisten kokemusten jakaminen ja arvioiminen • Osaamisen osoittaminen eri tavoin • Arvioinnin läpinäkyvyys.

Poissaolo kokeesta ilman pätevää syytä tuottaa arvosanan hylätty (4). Sairauden tai muun kirjallisesti osoitetun pätevän poissaolon takia suorittamatta jääneen kokeen suorittaminen (rästitentti) järjestetään opiskelijan pa-lattua opintoihin. Rästitenttiin osallistumisesta on keskusteltava ja sovitaan erikseen aineen opettajan ja mah-dollisesti tutoropettajan kanssa. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamisesta on aina neuvoteltava aineen opettajan kanssa erikseen. Hyväksyt-tyä arvosanaa voi yrittää korottaa, mikäli ko. neuvottelussa katsotaan, että korottamismahdollisuuden tarjoami-seen on perusteltu syy. Mahdollisesti tulossa olevasta hylätystä todistusarvosanasta tai -arvioista kerrotaan opiskelijalle ja hänen huol-tajalleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samassa yhteydessä voidaan selvittää tuen tarve ja suunni-tella mahdollinen tuki. Opiskelijan opinto-ohjelmaa voidaan tarvittaessa myös tarkistaa ja muuttaa yhteistyössä opiskelijan ja huoltajan kanssa. Opiskelijalle, jonka lukuvuoden suoriutuminen suhteessa tavoitteisiin on jossakin oppiaineessa hylätty (nume-roarvosana neljä tai sanallinen arvio ”hylätty”), tulee varata mahdollisuus erillisessä kokeessa osoittaa saavut-taneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Jos hylätty suoritus koskee muunlaisia opintoja, esimerkiksi työelä-mään tutustumista, voidaan erillinen koe toteuttaa myös antamalla opiskelijalle tarkoitukseen soveltuvia teh-täviä, joiden hyväksytty suorittaminen korvaa hylätyt opinnot. Mahdollisuus erilliseen kokeeseen ja korvaaviin tehtäviin voidaan antaa joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Tapauksissa joissa opiskelija ei ole tyytyväinen kurssiarvosanaansa, menettely Seurakuntaopistolla on seu-raava: Opiskelija ilmoittaa arvosanan korottamishalustaan vastuuopettajalle, joka koordinoi kurssin opettajan kanssa tenttimismahdollisuuden. Opiskelijalle tarjotaan vain yksi korotusmahdollisuus, ja useamman opiske-lijan tentti pyritään järjestämään samanaikaisesti. 5.3 Aikuisten perusopetus: käytettävät todistukset Aikuisten perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: Opiskelijalle annetaan säännöllisin väliajoin opintojen aikana jaksotodistus, josta käy ilmi siihen mennessä suoritetut opinnot arviointeineen. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka vaihtaa eri opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun tai eroaa opetuksesta.

31

Perusopetuksen päättötodistus annetaan opiskelijalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimää-rien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Tämä edellyttää, että hänen todistusarvosanansa on vähintään viisi (5) kaikissa oppiaineissa ja sanallisesti arvioitavissa oppiai-neissa ”suoritettu” S. Jos näin ei ole, annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Huom! Mikäli opiskelijan huoltaja tai opiskelija pyytää kirjallisesti, ettei opiskelijan päättötodistukseen mer-kitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä S ”suoritettu”. Opiskelijalle voidaan hänen pyynnöstään antaa todistus hänen suorittamansa uskonnon oppimäärästä. Jos opiskelija on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suo-ritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos opiskelija on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Mikäli oppiaineen oppimäärä tai perusopetuksen koko oppimäärä on suo-ritettu erityisessä tutkinnossa, ei todistuksiin merkitä kurssien määrää.

32

B: VARSINAINEN AIKUISTEN PERUSOPETUS Lukuvuonna 2016-17 Seurakuntaopistolla tarjotaan sekä Järvenpään, että Pieksämäen kampuksella aikuisten perusopetusta (varsinainen aikuisten perusopetus). Tässä opetussuunnitelman B-osassa kuvataan pakollisina opetettavat ja valinnaisina tarjottavat oppiaineet, niiden oppimäärät sekä kurssien nimet ja koodit.

1. Yleistä Aikuisten perusopetuksessa opiskelija voi

• suorittaa perusopetuksen oppimäärän • suorittaa perusopetuksen oppiaineita tai niiden osia kursseina • korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja

Opiskelijan opinto-ohjelma rakennetaan sen mukaan, millaisia opintoja opiskelija tarvitsee, jotta hän pääsee opiskelutavoitteeseensa. Kokonaiskurssimäärä opiskelijalle on minimissään 44. Kurssin kesto=28 tuntia. A1-kielenä tarjotaan englantia ja B1-kielenä ruotsia. Valinnaisena vieraana kielenä tarjotaan espanjaa. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu. Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Joiden-kin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryh-mien opetukseen seuraavasti:

Oppiaine Pakolliset kurssit

Valtakunnalli-set valinnaiset

kurssit

Koulutuksen järjestä-jän valinnaiset kurssit

Yh-teensä

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus

4 1 - 5

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

4 1 24 29

B1-kieli Ruotsi 6 2 - 8 A-kieli Englanti 8 4 - 12 B2-kieli Espanja 8 8 Matematiikka Matematiikka 8 1 - 9

33

Uskonto tai elämänkatso-mustieto

Uskonto, ev.lut. 1 1 - 2 Elämänkatsomustieto 1 1 - 2 Yhteiskunnalliset ja luon-nontieteelliset aineet

Historia 3 - 3 Yhteiskuntaoppi 3 - 3 Fysiikka 3 - 3 Kemia 3 - 3 Biologia 3 - 3 Maantieto 3 - 3 Muut perusopetukseen so-veltuvat aineet tai aihealu-eet

Käytännön terveystietoa - - 1 1 Liikunta - - 1 1 Työelämään tutustuminen - - 2 2 Iloa taiteesta - - 1 1 Opinto-ohjaus - - 2 2 Tieto- ja viestintätekniikka - - 2 2 Yhteensä 32 37 33 102

Perusopetuksen päättötodistuksen saadakseen opiskelijan suoritettava yhteensä vähintään 44 kurssia.

Toteutamme opetustarjonnassamme tuntijakoa koskevaa 7. pykälää.

Opiskelijan tulee opiskella yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmästä vähintään neljää op-piainetta. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä vierasta kieltä B2-kielen oppimäärän mukaisesti.

2. Kurssit ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

KIELIKASVATUS Kielitaidon kehittyminen jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy erilaisissa yh-teyksissä kotona, opiskelun parissa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilan-teissa. Se vahvistaa opiskelijoiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Opiskelijoita ohjataan tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Opiskelijat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Opiskelijoita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opis-kelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

34

Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien moniker-roksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee opiskelijoiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia opiskelijoiden käyttämiä kieliä mahdollisimman laa-jasti. Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kieli-taitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitai-toja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itses-tään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Opiskelijoiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämi-seen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden opiskelijoiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteis-kunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa opiskelijoiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää opiskelijan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.

Opiskelijoita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta opiskelijoita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkit-semisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kie-len rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Oppiai-neen kulttuurisisällöt tuodaan mukaan jokaisen kurssin sisältöihin. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lu-kemiseen innostamisen tukeminen ja kulttuurintuntemuksen syventäminen. Draamaa voidaan käyttää opetus-menetelmänä. Mediakasvatuksen tehtävänä on kriittisen medialukutaidon omaksuminen.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkitykselli-syys opiskelijoille. Opiskelijoiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuu-teen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon aikuisten tekstimaailma ja kokemukset. Opetuksessa, oppi-misympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaisuus, yh-denvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan eritasoisia oppijoita. Äidinkielen eri oppimäärät ja oppiai-neet tekevät yhteistyötä.

Varsinaisen opetuksen täydentävät näkökulmat oppiaineen tehtävästä

Aikuisten perusopetuksen ylemmillä tasoilla kehitetään opiskelijoiden erittelevää luku- ja kirjoitustaitoa. Sa-malla opiskelijat harjaantuvat sekä hakemaan erilaista tietoa että arvioimaan sitä. Opiskelijat tutustuvat eri-tyyppisiin teksteihin, jolloin myös heidän lukutaitonsa monipuolistuu. Samalla opiskelijat aktivoituvat sekä hakemaan erilaista tietoa että arvioimaan sitä. Lukutaidon lisäksi opiskelijat kehittävät omaa kirjoitustaitoaan niin, että he osaavat teksteissään hyödyntää kirjoitetun kielen mahdollisuuksia.

Opiskelijoiden tietoisuus omasta kielestään ja kulttuuristaan syvenee. Samalla heidän kielellinen identiteet-tinsä vahvistuu niin, että he pystyvät toimimaan erilaisissa ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet var-sinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin

35

tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäris-töön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmär-tämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan mahdollisuuksien mukaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Kunkin opiskelijan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin. Kirjallisuudenopetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa varsinaisessa aikuisten perus-opetuksessa

Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista autta-malla heitä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksi-aan. Opiskelijoita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lu-kemiseen. Opiskelijoita ohjataan myös vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Opiskelijat saavat oh-jausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentä-misessä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa.

Opiskelijan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa varsinaisessa aikuisten pe-rusopetuksessa

Opiskelijan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee opiskelijoiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa. Opiskelijoille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriu-tumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla opiskelijoita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työs-kentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa kaikki tavoitealueet ovat opiskelijan oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuo-lisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysi-tilanteissa. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa.

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Oppimäärän erityinen tehtävä

36

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää opiskelijoiden suomen kielen, mo-niluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee opiskelijoiden kie-litietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan opiskelijoita ymmärtämään suo-men kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yh-teiskunnassa. Opiskelijoita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietou-den merkitys suomen kielen oppimisen tukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistö-kielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden op-piaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien opetuksen kanssa.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät kurssit Laaja-alainen osaaminen

Vuorovaikutustilanteissa toi-miminen

T1 ohjata opiskelijaa laajenta-maan taitoaan toimia tavoitteel-lisesti, motivoituneesti, eetti-sesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä

äi1–5 L2, L3, L6, L7

T2 kannustaa opiskelijaa moni-puolistamaan ryhmäviestintätai-tojaan ja kehittämään taitoaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valin-tojaan

äi1–5 L1, L2, L3, L7

T3 ohjata opiskelijaa monipuolis-tamaan taitojaan ilmaista itse-ään erilaisissa viestintä- ja esitys-tilanteissa, myös draaman kei-noin

äi5 L1, L2, L3, L7

T4 kannustaa opiskelijaa syven-tämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnista-maan omia vuorovaikutuksellisia vahvuuksiaan sekä kehittämis-alueitaan erilaisissa, myös moni-mediaisissa viestintäympäris-töissä

äi3, äi5 L1, L2, L6, L7

Tekstien tulkitseminen T5 ohjata opiskelijaa kehittä-mään tekstien ymmärtämisessä ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja ja taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita

äi1, äi2, äi4 L1, L2, L4

37

T6 tarjota opiskelijalle monipuo-lisia mahdollisuuksia valita, käyt-tää, tulkita ja arvioida monimuo-toisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä

äi1–4 L1, L4

T7 ohjata opiskelijaa kehittä-mään erittelevää ja kriittistä lu-kutaitoa, harjaannuttaa opiskeli-jaa tekemään havaintoja teks-teistä ja tulkitsemaan niitä tar-koituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsite-varantoa

äi2–4 L1, L2, L4

T8 kannustaa opiskelijaa kehittä-mään taitoaan arvioida erilai-sista lähteistä hankkimaansa tie-toa ja käyttämään sitä tarkoituk-senmukaisella tavalla

äi1–2 L2, L4, L5, L6

T9 kannustaa opiskelijaa laajen-tamaan kiinnostusta itselle uu-denlaisia fiktiivisiä tekstejä ja kir-jallisuudenlajeja kohtaan ja mo-nipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja nii-den jakamisen keinoja sekä sy-ventämään ymmärrystä fiktion keinoista

äi2, äi4 L1, L2, L4, L5

Tekstien tuottaminen T10 rohkaista opiskelijaa ilmaise-maan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa opiskelijaa tunnistamaan omia vahvuuksi-aan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana

äi2, äi4 L1, L4. L5, L7

T11 tarjota opiskelijalle tilai-suuksia tuottaa kertovia, kuvaa-via, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa opiskelijaa valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilantee-seen sopivia ilmaisutapoja

äi2–3 L2, L4, L5

T12 ohjata opiskelijaa vahvista-maan tekstin tuottamisen pro-sesseja, tarjota opiskelijalle tilai-suuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista opiskelijaa vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta

äi2–3 L2, L4, L5, L6

38

sekä arvioida itseään tekstin tuottajana T13 ohjata opiskelijaa edistä-mään kirjoittamisen sujuvoitta-mista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötai-toa tekstien tuottamisessa, sy-ventämään ymmärrystään kir-joittamisesta viestintänä ja vah-vistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kie-len konventioista

äi1, äi3–4 L2, L4, L5, L6

T14 harjaannuttaa opiskelijaa vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja moni-puolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissään sekä opastaa opiskelijaa toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijän-oikeuksia kunnioittaen

äi1–4 L2, L4, L5, L7

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuu-rin ymmärtäminen

T15 ohjata opiskelijaa syventä-mään kielitietoisuuttaan ja kiin-nostumaan kielen ilmiöistä, aut-taa opiskelijaa tunnistamaan kie-len rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmär-tämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia

äi3–5 L1, L2, L4

T16 kannustaa opiskelijaa avar-tamaan kirjallisuus- ja kulttuu-rinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuu-den eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kult-tuurin merkitystä omassa elä-mässään, tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimi-seen ja jakamiseen

äi4 L1, L2, L4

T17 ohjata opiskelija tutustu-maan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuu-teen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa opiskelijaa pohtimaan äidinkielen merki-tystä sekä tiedostumaan omasta kielellisestä ja kulttuurisesta

äi2, äi4 L2, L4, L6, L7

39

identiteetistään sekä innostaa opiskelijaa aktiiviseksi kulttuuri-tarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän kurssit

Kaikilla suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla opiskellaan monipuolisesti eri sisältöalueita. Eri kursseilla painotetaan enemmän toisia sisältöjä.

äi1 Suomen kielen ja kirjallisuuden perusteet (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

Kurssin sisällöissä keskitytään opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden perusteiden osaamisen vahvistamiseen. Opiskelijan yleiskielen hallinnan vahvistaminen on kurssin keskeisenä teemana. Kurssilla työskennellään eri-laisissa viestintäympäristöissä ja samalla monipuolistetaan suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja. Kurssin ai-kana opitaan oman tekstin rakentamiseen liittyvät perusasiat, harjoitellaan tekstin tuottamista vaiheittain sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstien tuottamisen eri vaiheissa. Samalla paneudutaan erilaisten teks-tien erittelyyn ja arviointiin sekä syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita: sisällön ennustaminen, ydin-ajatusten tiivistäminen, päätelmien ja kysymysten teko ja tiedon suhteuttaminen muuhun tietopohjaan. Pereh-dytään tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja niiden luotettavuuden arviointiin. Tutustutaan lyhyi-siin kaunokirjallisiin teksteihin oman lukukokemuksen näkökulmasta.

äi2 Monimuotoiset tekstit (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

Kurssilla opiskelija vahvistaa ja syventää omaa lukutaitoaan. Kurssin aikana tutustutaan eri tekstilajeihin. Elä-myksiä tarjoavan lukemisen lisäksi tutustutaan erittelevään, tulkitsevaan ja kriittiseen lukutapaan. Samalla har-joitellaan erilaisia ja eri tilanteisiin sopivia ilmaisun keinoja. Opiskelija harjaantuu ottamaan kantaa ja perus-telemaan ajatuksensa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Erilaisten tekstien avulla harjoitellaan sekä lähteiden käyttöä, arviointia että niihin viittaamista.

äi3 Tekstien tuottaminen ja tulkinta (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

Opiskelijan lukutaitoa ja tekstien tulkinnan taitoja syvennetään tutkimalla erilaisia tekstejä eri muodoissaan. Tekstien tulkinnassa tarvittavien käsitteiden käyttöä lisätään. Luettuun myös eläydytään ja jaetaan lukukoke-muksia muille. Tutustutaan monimuotoisiin eritteleviin, pohtiviin, kantaa ottaviin ja ohjaaviin teksteihin ja niiden keskeisiin kielellisiin piirteisiin.

Tuotetaan tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Samalla perehdytään tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä harjaannutaan antamaan ja vastaanottamaan pa-lautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa.

40

Kurssilla harjoitellaan myös puheen ja kokonaisilmaisun erilaisia keinoja esimerkiksi valmistelluissa puhe-esityksissä. Opiskelija harjoittelee arvioimaan omaa vuorovaikutustaitoa ja viestintätapaa sekä havaitsee ke-hittämiskohteitaan tällä osa-alueella.

äi4 Kieli ja kulttuuri (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

Kurssilla vahvistetaan edelleen erilaisten tekstilajien hallintaa. Kurssin aikana perehdytään erityisesti suoma-laisen kirjallisuuden vaiheisiin ja teemoihin eri aikoina. Samalla opiskelija tutkii kirjallisuuden ja ylipäätään taiteen yhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan. Niin ikään opiskelija tutustuu kielessä ja kulttuurissa tapahtunei-siin muutoksiin. Tutustumalla kotimaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin, suomen kieleen ja sen sukukieliin ja toisaalta monikieliseen nyky-Suomeen vahvistetaan opiskelijan omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Monipuolisten tekstien ja harjoitusten avulla opiskelija tulee tietoiseksi tekstien tyylistä, sävyistä ja rakenteista. Samalla hän näkee omat mahdollisuutensa viestijänä. Kirjalliset ja suulliset harjoitukset avaavat opiskelijan tietoisuutta viestinnän tehtävästä ja merkityksestä.

äi5 Ilmaisutaidon kurssi (valinnainen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

Kurssilla vahvistetaan opiskelijan viestintätaitoja. Harjoituksia tehdään niin yksin kuin ryhmässäkin. Tavoit-teena on rohkaista opiskelijaa havainnoimaan omaa viestintäänsä ja kehittämään sitä. Ryhmässä tehtävissä harjoituksissa kehitetään kuuntelemisen, keskustelun, mielipiteiden perustelun ja vastavuoroisen viestinnän taitoja. Samalla vahvistetaan opiskelijan kykyä toimia ryhmässä. Yksilöllisissä esiintymistilanteissa opiskeli-jaa rohkaistaan olemaan yleisön edessä, nauttimaan esiintymisestä ja näkemään mahdollisuutensa monipuoli-sesti viestivänä aktiivisena kansalaisena. Opiskelija harjaantuu käyttämään kieltä eri tilanteiden vaatimalla tavalla ja soveltamaan puhutun kielen erilaisia tyylejä, sävyjä ja rakenteita.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) op-pimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet op-piaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustilan-teessa toimiminen

T1 ohjata opiskelijaa laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eetti-sesti ja rakentavasti eri-laisissa viestintäympä-ristöissä

äi1-5 Vuorovaikutus erilai-sissa viestintäympäris-töissä

Opiskelija osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestin-täympäristöissä ja -tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa

41

tarkkailla oman viestin-tänsä vaikutuksia mui-hin.

T2 kannustaa opiskeli-jaa monipuolistamaan ryhmäviestintätaito-jaan ja kehittämään tai-toaan perustella näke-myksiään sekä kielelli-siä ja viestinnällisiä va-lintojaan

äi1–5 Vuorovaikutus ryh-mässä

Opiskelija osaa ilmaista mielipiteensä ja perus-tella sen uskottavasti. Opiskelija ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä hei-dän kanssaan vuorovai-kutustilanteissa.

T3 ohjata opiskelijaa monipuolistamaan tai-tojaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin

äi5 Kokonaisilmaisun ja esi-intymisen taidot

Opiskelija osaa ilmaista itseään ja käyttää ta-voitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisil-maisun keinoja. Opiske-lija osaa esittää sekä spontaanin että valmis-tellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään yleisönsä huomioon ja käyttää joi-takin havainnollistami-sen keinoja.

T4 kannustaa opiskeli-jaa syventämään viesti-jäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoi-maan omaa viestin-täänsä, tunnistamaan omia vuorovaikutuksel-lisia vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan eri-laisissa, myös monime-diaisissa viestintäympä-ristöissä

äi3, äi5 Vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Opiskelija osaa arvioida omia vuorovaikutustai-tojaan saamansa palaut-teen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita.

Tekstien tulkitseminen T5 ohjata opiskelijaa kehittämään tekstien ymmärtämisessä ja analysoimisessa tarvit-tavia strategioita ja me-takognitiivisia taitoja ja taitoa arvioida oman lukemisensa kehittä-mistarpeita

äi1, äi2, äi4 Tekstinymmärtämisen strategiat

Opiskelija osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti. Opiskelija osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja ni-metä kehittämiskoh-teita.

T6 tarjota opiskelijalle monipuolisia mahdolli-suuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida moni-

äi1–4 Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito

Opiskelija osaa käyttää ja tulkita ohjatusti eri-tyyppisiä, monimuotoi-sia ja myös itselleen uu-denlaisia tekstejä.

42

muotoisia kaunokirjalli-sia, asia- ja mediateks-tejä T7 ohjata opiskelijaa kehittämään erittele-vää ja kriittistä lukutai-toa, harjaannuttaa opiskelijaa tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tar-koituksenmukaisia kä-sitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laa-jentamaan sana- ja kä-sitevarantoa

äi2–4 Tekstien erittely ja tul-kinta

Opiskelija osaa tarkas-tella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin pohtivien, kantaa otta-vien ja ohjaavien teks-tien kielellisiä ja tekstu-aalisia piirteitä tarkoi-tuksenmukaisia käsit-teitä käyttäen. Opiske-lija ymmärtää, että teks-teillä on erilaisia tavoit-teita ja tarkoitusperiä.

T8 kannustaa opiskeli-jaa kehittämään taito-aan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukai-sella tavalla

äi1–2 Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Opiskelija osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Opiskelija osaa arvioida tietojen käytet-tävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.

T9 kannustaa opiskeli-jaa laajentamaan kiin-nostusta itselle uuden-laisia fiktiivisiä tekstejä ja kirjallisuudenlajeja kohtaan ja monipuolis-tamaan luku-, kuun-telu- ja katselukoke-muksiaan ja niiden ja-kamisen keinoja sekä syventämään ymmär-rystä fiktion keinoista

äi2, äi4 Fiktiivisten tekstien erit-tely ja tulkinta ja luku-kokemusten jakaminen

Opiskelija osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyt-tää keskeisimpiä käsit-teitä puhuessaan teks-teistä ja osaa liittää tekstit johonkin kon-tekstiin. Opiskelija löytää itsenäi-sesti itselleen ja tilan-teeseen sopivaa luetta-vaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Opiskelija lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukoke-muksiaan.

Tekstien tuottaminen T10 rohkaista opiskeli-jaa ilmaisemaan ajatuk-siaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuo-toisia tekstejä sekä aut-taa opiskelijaa tunnis-tamaan omia vahvuuk-siaan ja kehittämiskoh-teitaan tekstin tuotta-jana

äi2, äi4 Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman moni-puolistuminen ja mo-nilukutaito

Opiskelija tuottaa ohja-tusti myös itselleen uu-denlaisia tekstejä, ko-keilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksi-ään. Opiskelija osaa ku-vailla itseään tekstin tuottajana.

43

T11 tarjota opiskelijalle tilaisuuksia tuottaa ker-tovia, kuvaavia, ohjaa-via ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia teks-tejä, myös monimediai-sissa ympäristöissä, ja auttaa opiskelijaa valit-semaan kuhunkin teks-tilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja

äi2–3 Tekstilajien hallinta Opiskelija osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaa-via, ohjaavia ja erityi-sesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyt-tää niille tyypillisiä il-maisutapoja.

T12 ohjata opiskelijaa vahvistamaan tekstin tuottamisen proses-seja, tarjota opiskeli-jalle tilaisuuksia tuot-taa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista opiskelijaa vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvi-oida itseään tekstin tuottajana

äi2–3 Tekstien tuottamisen prosessien hallinta

Opiskelija osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä nii-den mukaisesti sekä yk-sin että ryhmässä. Opis-kelija antaa ja vastaan-ottaa palautetta teks-teistä ja osaa arvioida omia tekstintuottami-sen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskoh-teita.

T13 ohjata opiskelijaa edistämään kirjoittami-sen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventä-mään ymmärrystään kirjoittamisesta viestin-tänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa an-tamalla tietoa kirjoite-tun kielen konventi-oista

äi1, 3–4 Kirjoitetun kielen kon-ventioiden hallinta ja kirjoitustaito

Opiskelija tuntee kirjoi-tettujen tekstien perus-rakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Opis-kelija kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestin-täteknologiaa hyödyn-täen.

T14 harjaannuttaa opis-kelijaa vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan läh-teiden käyttöä ja viit-taustapojen hallintaa omassa tekstissään sekä opastaa opiskeli-jaa toimimaan eetti-sesti verkossa yksityi-syyttä ja tekijänoikeuk-sia kunnioittaen

äi1–4 Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen vi-estintä

Opiskelija osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tie-toa. Opiskelija osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. Opiskelija noudattaa te-kijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet.

44

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtämi-nen

T15 ohjata opiskelijaa syventämään kielitie-toisuuttaan ja kiinnos-tumaan kielen ilmi-öistä, auttaa opiskelijaa tunnistamaan kielen ra-kenteita, eri rekiste-reitä, tyylipiirteitä ja sä-vyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauk-sia

äi3–5 Kielitietoisuuden kehittyminen

Opiskelija osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityk-siä ja kuvata eri rekiste-rien ja tyylien välisiä eroja.

T16 kannustaa opiskeli-jaa avartamaan kirjalli-suus- ja kulttuurinäke-mystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden his-toriaan ja nykykirjalli-suuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjal-lisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elä-mässään, tarjota opiske-lijalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuu-rielämysten hankkimi-seen ja jakamiseen

äi4 Kirjallisuuden tunte-muksen, kulttuuritietoi-suuden ja lukuharras-tuksen kehittyminen

Opiskelija tuntee ja ym-märtää kulttuurin moni-muotoisuutta sekä osaa kuvata omia kulttuuri-kokemuksiaan. Opiske-lija tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria. Opis-kelija tuntee kirjallisuu-den päälajit ja on luke-nut sovitut kirjat.

T17 ohjata opiskelija tu-tustumaan Suomen kie-lelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa opiskelijaa pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tulemaan tie-toiseksi omasta kielelli-sestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä in-nostaa opiskelijaa aktii-viseksi kulttuuritarjon-nan käyttäjäksi ja teki-jäksi

äi4 Kielen merkityksen ja aseman hahmottami-nen

Opiskelija osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuo-toisuutta. Opiskelija osaa kuvailla äidinkiel-ten merkitystä, suomen kielen piirteitä ja ase-maa muiden kielten jou-kossa.

45

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Tuntijakoasetuksen mukaan oppilaitoksen opetuskielen perusteella määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maa-hanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Seurakuntaopistossa maahanmuuttajille opetetaan äidin-kielen ja kirjallisuuden sijasta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Opiskelija voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä on jokin muu kuin suomi ja hänen kielitaitonsa ei vielä riitä eri oppiaineiden sisältöjen omaksumiseen tai kielellisesti yhdenvertaiseen asemaan muun opetusryhmän kanssa. Kaikilla suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseilla opiskellaan monipuolisesti eri sisältöalueita. Eri kursseilla painotetaan enemmän toisia sisältöjä. Opiskelijan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että opiskelija voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuo-lisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä opiskelijoiden kokemuksia että paikal-lisia mahdollisuuksia. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteet Kurssit Laaja-alainen osaaminen Vuorovaikutustilanteissa toi-miminen

T1 auttaa opiskelijaa kehittä-mään vuorovaikutustaitojaan ja ilmaisu-keinoja vuorovai-kutustilanteissa ja vahvista-maan taitoaan työskennellä keskustellen erilaisten aihei-den ja tekstien parissa

s21 L1, L2, L4

T2 ohjata opiskelijaa kehittä-mään muodollisten puheti-lanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistai-toa

s21 L2, L4, L5

T3 rohkaista opiskelijaa esiintymään entistä moni-puolisemmin erilaisissa tilan-teissa ja kehittämään esiinty-mistaitoja

s21 L2

Tekstien tulkitseminen T4 ohjata opiskelijaa hyö-dyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa

s22 L1, L2, L4

T5 ohjata opiskelijaa kriitti-seen tekstien tulkintaan

S22 L1, L2, L4,

Tekstien tuottaminen T6 rohkaista opiskelijaa hyö-dyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja

s23 L1, L2, L4

46

lähteinä sekä vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä T7 ohjata opiskelijaa vakiin-nuttamaan kirjoitetun yleis-kielen hallintaa

s23 L2, L3

Kielen, kirjallisuuden ja kult-tuurin ymmärtäminen

T8 auttaa opiskelijaa syven-tämään kielitietoisuuttaan ja vakiinnuttamaan taitoaan vastaanottaa tekstiä eri ta-voilla eri tilanteissa

s24 L4

T9 rohkaista opiskelijaa avar-tamaan kulttuurinäkemys-tään ja erittelemään kulttuu-rista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien sa-manlaisuuksia ja erilaisten il-miöiden kulttuurisidonnai-suutta

s24 L2

T10 ohjata opiskelijaa tutus-tumaan suomalaiseen kult-tuuriin ja kirjallisuuteen

s24 L2

T11 auttaa opiskelijaa vakiin-nuttamaan myönteistä käsi-tystä itsestään viestijänä, lu-kijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, oh-jata opiskelijaa näkemään ja ver-taamaan erilaisia oppimistyy-lejä ja tapoja sekä oppimaan muilta

s25 L1, L2, L7

Kielen käyttö kaiken oppimi-sen tukena

T12 ohjata opiskelijaa ym-märtämään, miten kieltä käy-tetään eri tiedonaloilla

s25 L1, L4, L6

T13 rohkaista opiskelijaa ke-hittämään tiedonhankintatai-toja sekä oman työskentelyn suunnittelua ja arviointia it-senäisesti ja ryhmässä

s25 L1, L5, L6, L7

s21, Uutisia ja mielipiteitä (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

47

Kurssilla harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista sekä puhe-esi-tyksen pitämistä ja havainnollistamista. Kurssilla tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toi-minnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, mo-daalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puhee-seen viittaaminen. Lisäksi harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja, kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä.

s22, Tekstit tutuiksi (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja tulkintaa. Kurssilla tutustutaan kaunokirjallisuuden eri lajeihin sekä tekstien kielellisiin piirtei-siin. Opiskelijoita aktivoidaan omaehtoiseen lukemiseen. s23, Kirjoittaminen prosessina (pakollinen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla harjoitellaan ja vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa. Kurssilla tuotetaan mo-nimuotoisia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Lisäksi harjoitellaan ilmaisemaan persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Har-joitellaan tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista. s24, Kulttuuri ja identiteetti (pakollinen kurssi) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla tutustutaan lisää kirjallisuuteen, mediakulttuuriin, teatteriin tai muihin taidemuotoihin, myös ku-vanlukemiseen. Kurssilla vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja. s25, Kieli avaimena maailmaan (valinnainen kurssi)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla tuetaan eri tiedonalojen kielen lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vah-vistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvi-oinnissa. Tuetaan opiskelijan taitoa käyttää omaa äidinkieltään oppimisen tukena. SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS VALINNAISET KURSSIT Seurakuntaopistossa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat tulla opiskelemaan aikuisten perusopetuk-seen, vaikka heidän kielitaitonsa ei vielä anna edellytyksiä pakollisten suomen kieli ja kirjallisuus – kurssien tai muiden aineiden kurssien oppisisältöjen omaksumiseen. Valinnaiset suomi toisena kielenä kurssit täyden-tävät valtakunnallisia suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseja ja vahvistavat opiskelijoiden suomen kielen perustaitoja. Opintojen ensimmäisenä vuotena painotetaan suomen kielen opintoja, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus saavuttaa sellainen kielitaitotaso, jolla hän voi suoriutua opetuksesta ja peruskoulun oppi-määrän sisällöistä. Sen jälkeen opiskelija voi suorittaa varsinaisen peruskoulun oppimäärään sisältyvät neljä pakollista ja yhden valinnaisen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – kurssia. Opiskelija suorittaa valinnaisina kursseina suomen kielen kurssit s26-s229. Osa valinnaisista kursseista suo-ritetaan ennen valtakunnallisessa Opetussuunnitelman perusteissa kuvattuja kursseja, osa suoritetaan niiden rinnalla suomen kieltä vahvistavina kursseina. Osa kursseista on eteneviä kursseja ja osa harjoituskursseja. Kursseilla opiskellaan suomen kielen ääntämistä, rakenteita ja sanastoa sekä harjoitellaan puhumista, ym-märtämistä ja kirjoittamista. Valinnaisten kurssien tarkemmat keskeiset sisällöt ja työtavat muodostuvat ryh-män tarpeiden mukaan.

48

Opetuksen järjestäjän valinnaiset suomi toisena kielenä -kurssit s26, Alkeiden kertaus Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tutustuminen ja itsestä kertominen. Suomen kielen alkeiden kertausta. s27, Puhumme ja kirjoitamme Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kommunikatiivisia harjoituksia ja ääntämistä. Kartutetaan pe-russanastoa. Sanaselitystä puhumalla ja kirjoittamalla. Harjoitellaan kirjoittamista ja kerrataan lausetyyp-pejä. s28, Mitä tapahtui? Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Opiskellaan positiivista imperfektiä sekä tutustutaan hieman passiiviin. Harjoitellaan menneisyydestä kertomista. Kerrataan ajan ilmauksia sekä käsitellään matkailuun liittyvää sanastoa. s29, Terveys ja sairaus Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Keskeisenä aihepiirinä ovat ihmisruumis, terveys ja sairaus. Harjoitellaan lääkärissä asiointia ja tutustutaan suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Kielioppiasioina objekti, joka - pronomini sekä täytyy- rakenne. s210, Harjoituskurssi 1 Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tehdään pari- ja ryhmätöitä, joiden avulla harjoitellaan aiem-min opittuja asioita yhteistoiminnallisesti ja ryhmätyötaitoja vahvistavasti. Kerrataan tarvittaessa jo opittuja asioita ja vahvistetaan niiden hallintaa. s211, Saunassa ja metsässä Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Keskeisinä teemoina ovat vapaa-aika ja luonto. Tutustutaan suomalaisten vapaa-ajan viettoon. Kielioppina 3. infinitiivi, sekä transitiivi- ja intransitiiviverbit ja verbi-tyyppien kertausta. s212, Harrastukset ja vapaa-aika Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Jatketaan vapaa-ajan teemalla ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan paikalliseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Keskeisenä kielioppiasiana negatiivinen imperfekti, minen-muoto sekä verbirektiot. s213, Harjoituskurssi 2 Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kerrataan kurssien s211–s212 keskeistä sisältöä. Harjoitellaan tiedonhakuun liittyviä taitoja. Harjoitellaan kertomaan omasta vapaa-ajasta sekä puhumalla että kirjoitta-malla. Osallistutaan koulun tapahtumiin ja teemaviikkoihin. s214, Puhumisen kurssi Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Yritetään entisestään madaltaa rajoittuneesta kielitaidosta johtu-vaa puhumisen kynnystä. Opetellaan sietämään virheitä. Harjoitellaan lyhyen esityksen pitämistä. Tehdään yhteistyötä oppilaitoksen muiden opiskelijaryhmien kanssa ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kieli-kahvilaan. s215, Kirjoittamisen kurssi 1 Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Harjoitellaan sisällön suunnittelua, kirjoitetaan lyhyitä tekstejä esim. kuvia apuna käyttäen. Harjoitellaan näppäintaitoja ja tekstin kirjoittamista tietokoneella. Harjoitellaan yhteistoiminnallista kirjoittamista pari- tai ryhmätöinä. Harjoitellaan tilannesidonnaisten viestien kirjoitta-mista sekä koevastausten laatimista.

49

s216, Virastoasiointia Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Harjoitellaan virastoissa asiointia. Kielioppina perfekti, sekä perfektin ja imperfektin erot ja käyttö. s217, Juhlitaan! Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Aihepiirinä erilaiset juhlat Suomessa sekä vertailua eri maiden juhlien ja tapakulttuurin suhteen. Pluskvamperfekti sekä aikamuotojen käyttö. s218, Harjoituskurssi 3 Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kerrataan aiempien kurssien keskeisiä sisältöjä ja aihepiirejä. Harjoitellaan juhlan järjestämistä. s219, Koulutus ja työ Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Aihepiireinä koulutus ja työ. Harjoitellaan mm. työhakemuksen tekoa, haastattelutilannetta sekä tarpeen mukaan koulutukseen hakeutumista. I-monikko sekä relatiivi- ja de-monstratiivipronomineja. s220, Ostoksilla Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Aiheena ostokset ja asiointi. Käsitellään myös omaan talouteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita. Partitiivin ja monikon genetiivi sekä komparatiivi. s221, Harjoituskurssi 4 Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kerrataan kurssien s219–s220 keskeistä sisältöä ja aihepiirejä. s222, Kestävä kehitys Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Aihepiireinä kierrätys ja ympäristönsuojelu. Osallistutaan mah-dollisiin aiheeseen liittyviin tapahtumiin tai seurataan niitä. Kielioppina konditionaalin preesens ja perfekti sekä adverbi -sti. s223, Kulttuuri ja taide Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Teemoina kulttuuri ja taiteen eri muodot. Mahdollisuuksien mu-kaan tehdään yhteistyötä paikallisten museoiden ja alan toimijoiden kanssa. Passiivin preesens ja objekti. s224, Yhteiskunta ja maantieto Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Teemoina historia, yhteiskunta ja maantieto. Passiivin menneen ajan aikamuodot. Transitiivi- ja intransitiiviverbejä. s225, Kirjeet ja sähköpostit Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tutustutaan kirjalliseen viestintään ja sen vaatimiin tyyliseik-koihin ja kielen rekistereihin. Imperatiivi ja passiivin konditionaali. s226, Perhe Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tutustutaan perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Essiivi ja translatiivi sekä 3. infinitiivin muotoja. s227, Kulttuurieroja Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Teemana kulttuurierot ja stereotypiat. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia. Kielioppina komparatiivi. s228, Mainoksia ja ohjeita Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tutustutaan mainonnan kieleen ja vaikuttamistapoihin. Harjoi-tellaan kirjallisten ohjeiden mukaan toimimista. Kielioppina superlatiivi.

50

s229, Urheilu Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Teemana urheilu. Esitellään yksilö- tai ryhmätyönä joku urhei-lija tai urheilulaji. Kielioppina adjektiivien vertailu, järjestysluvut ja lausetyypit. s230, Harjoituskurssi Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssi tukee peruskoulun pakollisten kurssien sisältöjen omak-sumista.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosa-nalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet op-piaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustilan-teissa toimiminen

T1 auttaa opiskelijaa kehittämään vuorovai-kutustaitojaan ja ilmai-sukeinoja vuorovaiku-tustilanteissa ja vahvis-tamaan taitoaan työs-kennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa

s21 Vuorovaikutustaidot Opiskelija osaa toimia vuorovaikutustilan-teissa.

T2 ohjata opiskelijaa kehittämään muodollis-ten puhetilanteiden, opetuspuheen ja me-dian puhuttujen teks-tien kuuntelu- ja ym-märtämistaitoa

s21 Ymmärtämistaidot vuo-rovaikutustilanteissa

Opiskelija ymmärtää muodollisia puhetilan-teita, opetuspuhetta ja mediaa.

T3 rohkaista opiskelijaa esiintymään entistä monipuolisemmin eri-laisissa tilanteissa ja ke-hittämään esiintymis-taitoja

s21 Esiintymistaidot Opiskelija osaa valmis-tella itsenäisesti esityk-sen ja osaa esiintyä ja il-maista itseään tilanteen mukaisesti.

Tekstien tulkitseminen T4 ohjata opiskelijaa hyödyntämään tekstila-jitietoutta tekstien tul-kinnassa

s22 Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa

Opiskelija käyttää tietoa kertovan, kuvaavan, oh-jaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin teks-tilajipiirteistä tekstien tulkinnassa ja arvioin-nissa.

T5 ohjata opiskelijaa kriittiseen tekstien tul-kintaan

S22 Tekstien tulkinta Opiskelija osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä.

Tekstien tuottaminen

51

T6 rohkaista opiskelijaa hyödyntämään eri teks-tilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä sekä vahvistamaan tai-toa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä it-senäisesti ja ryhmässä

s23 Tekstilajitaidot tekstien tuottamisessa

Opiskelija hyödyntää tekstien kirjallisessa ja suullisessa tuottami-sessa tietoa kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohti-van tekstin tekstilajipiir-teistä.

T7 ohjata opiskelijaa vakiinnuttamaan kirjoi-tetun yleiskielen hallin-taa

s23 Kirjoitetun kielen hal-linta

Opiskelija tuottaa ym-märrettäviä ja kohe-rentteja tekstejä, tuntee pääosin kirjoitetun kie-len perussäännöt ja so-veltaa niitä kirjoittaes-saan.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtämi-nen

T8 auttaa opiskelijaa syventämään kielitie-toisuuttaan ja vakiin-nuttamaan taitoaan vastaanottaa tekstiä eri tavoilla eri tilanteissa

s24 Kielitietoisuuden kehit-tyminen

Opiskelija osaa kuvailla tekstien kielellisiä piir-teitä.

T9 rohkaista opiskelijaa avartamaan kulttuu-rinäkemystään ja erit-telemään kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuu-rien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta

s24 Kulttuuritietoisuuden kehittyminen

Opiskelija osaa kuvailla kulttuurin monimuotoi-suutta ja ilmiöiden kult-tuurisidonnaisuutta.

T10 ohjata opiskelijaa tutustumaan suomalai-seen kulttuuriin ja kir-jallisuuteen

s24 Kirjallisuuden ja kulttuu-rin tuntemus

Opiskelija tuntee suo-malaista kirjallisuutta ja muuta kulttuuria sekä arvioi niitä oman identi-teetin ja suomalaisuu-den näkökulmasta.

T11 auttaa opiskelijaa vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä it-sestään viestijänä, luki-jana, tekstien tuotta-jana sekä kielenoppi-jana, ohjata opiskelijaa näkemään ja vertaa-maan erilaisia oppimis-tyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta

s25 Viestijäkuvan kehittymi-nen ja oman kielenoppi-misen reflektointi

Viestijäkuvan kehitty-mistä ei käytetä arvosa-nan muodostamisen pe-rusteena. Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kielenoppijana ja osaa asettaa itselleen oppi-mistavoitteita.

52

Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

T 12 ohjata opiskelijaa ymmärtämään, miten kieltä käytetään eri tie-donaloilla

s25 Eri tiedonalojen kielen havainnointi

Opiskelija tunnistaa eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä.

T 13 rohkaista opiskeli-jaa kehittämään tie-donhankintataitoja sekä oman työskente-lyn suunnittelua ja arvi-ointia itsenäisesti ja ryhmässä

s25 Tiedonhankinta sekä oman työskentelyn suunnittelu, jäsentämi-nen ja arvioiminen

Opiskelija osaa etsiä tie-toa monipuolisesti eri lähteistä sekä pystyy suunnittelemaan, jäsen-tämään ja arvioimaan työskentelyään itsenäi-sesti ja ryhmän jäse-nenä.

Oppimisen arvioinnin käytänteet valinnaisten suomi toisena kielenä kurssien osalta

Valinnaiset suomi toisena kielenä -kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Opiskelijan arviointi on moni-puolista ja se painottaa erilaisille oppijoille luontevia ilmaisumuotoja mm. itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin ja kielitaidon osa-alueisiin.

Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien moniker-roksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee opiskelijoiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia opiskelijoiden käyttämiä kieliä mahdollisimman laa-jasti. Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kieli-taitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 7§

TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS

Kielitaidon kehittyminen jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy erilaisissa yh-teyksissä kotona, opiskelun parissa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilan-teissa. Se vahvistaa opiskelijoiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Opiskelijoita ohjataan tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Opiskelijat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Opiskelijoita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opis-kelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien moniker-roksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee opiskelijoiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia opiskelijoiden käyttämiä kieliä mahdollisimman laa-jasti. Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kieli-taitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelu aikuisten perusopetuksessa

53

Opiskelijoiden opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi A-kielen ja yksi B-kielen oppimäärä. Opiskelijalle tulee varata myös mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä[1]. Näihin perusteisiin on laadittu A-oppimäärän perusteet englannille ja muulle vieraalle kielelle. Toiselle kotimaiselle kielelle on laadittu B1-oppimäärän perusteet ja vieraalle kielelle B2-oppimäärän perusteet.

Kielistä käytetään seuraavia koodeja:

ru = ruotsin kieli

en = englannin kieli

ea = espanjan kieli

RUOTSI B1-OPPIMÄÄRÄ Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuo-rovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa oppimisen ilolle ja luo-vuudelle.

Ruotsin kielen opetus on osa kielikasvatusta. Opiskelijoissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröi-vän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ruot-sinkielisissä ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia opiskelijoita kiinnosta-valla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla opiskelijoita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja su-kupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Ruotsin kielen opiskelu valmistaa opiskelijoita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa ko-koonpanoissa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autent-tisista tilanteista ja opiskelijoiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Opiskeli-joille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus pyritään järjestämään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Opiskelijoiden erilaiset kiinnos-tuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä opis-kelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. Myös työelämässä tarvittavaan kielitaitoon kiinnitetään huomiota tekstien ja tehtävien valinnassa. Ruotsin kielen opiskelu aikuisten perusopetuksessa (B1-oppimäärä) Näissä opetussuunnitelman perusteissa on 8 ruotsin B1-oppimäärän kurssia, jotka ovat opiskelijalle pakollisia tai valinnaisia. Opiskelija, jolla ei ole ruotsin kielessä aiempia opintoja tai muulla tavoin hankittua ruotsin

54

taitoa, aloittaa opintonsa kurssista 1. Kaikki tavoitteet (T1-T9) ovat mukana kaikilla kursseilla, mutta niiden painotus voi vaihdella. Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Kurssit Laaja-alainen osaaminen

Kielenopiskelutaidot T1 rohkaista opiskelijaa asettamaan tavoitteita, hyödyntämään moni-puolisia tapoja oppia kieliä ja arvioida oppimistaan itsenäisesti ja yhteis-työssä sekä ohjata opiskelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

kurssit 1–8 L1, L3, L5

T2 rohkaista opiskelijaa näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elin-ikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruot-sinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös opiskelun ulkopuolella

kurssit 1–8 L2, L4, L5, L6, L7

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T3 järjestää opiskelijoille tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta

kurssit 1–8 L4

T4 tukea opiskelijaa kielellisten viestintästrategioiden käytössä kurssit 1–8 L4

T5 auttaa opiskelijaa laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuulu-vien ilmausten tuntemustaan

kurssit 1–8 L2

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 rohkaista opiskelijaa tulkitsemaan monentyyppisiä puhuttuja ja kir-joitettuja ruotsinkielisiä tekstejä oman edistymisen kannalta sopivim-malla vaikeustasolla

kurssit 1–8 L4

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä T7 tarjota opiskelijalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

kurssit 1–8 L5

Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T8 ohjata opiskelijaa tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä yhteisiin arvoihin

kurssit 1–8 L2, L5

T9 ohjata opiskelijaa havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisen tu-kena

kurssit 1–8 L1, L4

RUOTSI, B1-kielen pakollisia kursseja on kuusi. Ne määräytyvät sen mukaan, mikä on opiskelijan lähtötaso ruotsin kielessä. Jos opiskelijalla ei ole aiempaa osaamista, hän aloittaa kurssilla rub1.

rub1, Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia ruotsin opiskelulle (pakollinen) Tutustutaan ruotsin opiskeluun. Harjoitellaan itseä koskevien tietojen kertomista ja vaihtamista. Painotetaan ruotsinkielisen puheen havainnointia ja ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja. Tutustutaan alustavasti ruotsin kielen asemaan Suomessa. Havainnoidaan ruotsin kielen näkymistä arkipäivässä.

55

rub2, Kielitaidon alkeet: Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa (pakollinen) Harjoitellaan toimintaa tavanomaisimmissa sosiaalisissa kohtaamistilanteissa (perhe, suku ja ystävät, vapaa-aika). Painotetaan edelleen puhumista ja ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja ja joidenkin kielitaidon alkuvaiheessa tarvittavien viestintästrategioiden käyttöä. rub3, Kielitaidon alkeet: Vuorovaikutus asiointitilanteissa (pakollinen) Harjoitellaan arkipäivän asiointitilanteita ruotsiksi, esimerkiksi kaupassa käynti, matka- ja pääsylippujen osto, jne. Kiinnitetään huomiota tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön ja ruotsin kielen alueelliseen painottu-miseen Suomessa. rub4, Kehittyvä kielitaito: Selviytyminen muodollisemmista tilanteista (pakollinen) Opetellaan käyttämään ruotsia työelämään liittyvissä yhteyksissä sekä erilaisissa muodollista kielenkäyttöä ja kulttuurista osaamista edellyttävissä tilanteissa. Tutustutaan myös kohteliaisiin tapoihin viestiä vaativam-missa sosiaalisissa tilanteissa kuten ihmisen elinkaareen liittyvissä juhlissa ja tilaisuuksissa. rub5, Kehittyvä kielitaito: Palvelu- ja viranomaistilanteet (pakollinen) Harjoitellaan toimimista vaativammissa palvelutilanteissa, kuten terveydenhoito, työnhaku, koulutus, asiointi virastoissa, jne. rub6, Kehittyvä kielitaito: Ajankohtaiset ilmiöt (pakollinen) Hankitaan tietoa ja harjoitellaan vaihtamaan ajatuksia erilaisista ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Hyödyn-netään mahdollisuuksien mukaan ruotsinkielisiä vaikeustasoltaan sopivia medioita tai muita lähteitä. rub7, Kehittyvä kielitaito: Miksi Suomessa puhutaan ruotsia? (valinnainen) Tutustutaan kielen näkökulmasta Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan, suomen ja ruotsin asemaan Suomen kansalliskielinä sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin ja kulttuuriperintöön. rub8, Kehittyvä kielitaito: Avaimet elinikäiseen kieltenopiskeluun. (valinnainen) Pohditaan ja tarkastellaan opiskelijoiden jatkosuunnitelmia ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja tietoa. Li-säksi opiskelija voi laatia oman kielitaidon portfolion, jonka avulla kehittää kielitaitoaan, kartoittaa oman kielitaitonsa tasoa sekä arvioi kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan. Vaihtoehtoisesti portfoliota voidaan ryhtyä kokoamaan aiempien kurssien kuluessa. Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi luonnollista ja opiskelijalle merkityksellistä. Opiskelijoita ohjataan ak-tiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vas-taavan työvälineen avulla. Toiminnallisuuden ja yhdessä oppimisen avulla opiskelijat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäka-navia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan.

Ohjaus, tuki ja eriyttäminen ruotsin kielen B1-oppimäärässä Opiskelijoita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee opiskelijoi-den kielitaidon kehittymistä. Opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan myös muita tarjolla olevia kieliä. Opis-kelijoille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville opiskelijoille.

Opiskelijan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa

56

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin, myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden ar-viointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvi-oinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on luonteeltaan kannus-tavaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arvi-ointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös opiskelijoille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvai-keuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta

57

Ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaami-nen

Kielenopiskelutaidot T1 rohkaista opiskelijaa asettamaan tavoitteita, hyödyntämään moni-puolisia tapoja oppia kie-liä ja arvioida oppimis-taan itsenäisesti ja yh-teistyössä sekä ohjata opiskelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

kurssit 1–8 Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö

Opiskelija osaa asettaa omia kie-lenopiskelutavoitteitaan ja arvi-oida opiskelutapojaan. Opiske-lija osaa toimia vuorovaikutusti-lanteessa toisia kannustaen.

T2 rohkaista opiskelijaa näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elin-ikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimis-ympäristöjen löytämi-seen ja hyödyntämiseen myös opiskelun ulkopuo-lella

kurssit 1–8 Ruotsin kielen käyttöaluei-den ja -mahdollisuuksien tunnistaminen omassa elä-mässä

Opiskelija osaa maininta joitakin ruotsin kielen käyttöalueita ja -mahdollisuuksia. Opiskelija huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsin kielen taito-aan myös opintojen ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan opintojen pää-tyttyä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa Taitotaso A1.3 T3 järjestää opiskelijoille tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyt-täen suullista ja kirjal-lista viestintää ja vuoro-vaikutusta

kurssit 1–8 Vuorovaikutustaito erilai-sissa tilanteissa

Opiskelija selviytyy monista ru-tiininomaisista viestintätilan-teista tukeutuen joskus viestin-täkumppaniin.

T4 tukea opiskelijaa kie-lellisten viestintästrate-gioiden käytössä

kurssit 1–8 Viestintästrategioiden käyttö

Opiskelija osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apu-keinoja. Opiskelija osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pie-nin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Opiskelija joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

T5 auttaa opiskelijaa laa-jentamaan kohteliaa-seen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tun-temustaan

kurssit 1–8 Viestinnän kulttuurinen so-pivuus

Opiskelija osaa käyttää yleisim-piä kohteliaaseen kielenkäyt-töön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa ti-lanteissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso A1.3

58

T6 rohkaista opiskelijaa tulkitsemaan monen-tyyppisiä puhuttuja ja kirjoitettuja ruotsinkieli-siä tekstejä oman edisty-misen kannalta sopivim-malla vaikeustasolla

kurssit 1–8 Tekstien tulkintataidot Opiskelija ymmärtää yksinker-taista, tuttua sanastoa ja ilmai-suja sisältävää kirjoitettua teks-tiä ja hidasta puhetta asiayhtey-den tukemana. Opiskelija pystyy löytämään tarvitsemansa yksin-kertaisen tiedon lyhyestä teks-tistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä Taitotaso A1.3 T7 tarjota opiskelijalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuo-toista puhumista ja kir-joittamista erilaisista ai-heista kiinnittäen huo-miota myös ääntämi-seen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

kurssit 1–8 Tekstien tuottamistaidot Opiskelija osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauk-sia, keskeistä sanastoa ja perus-tason lauserakenteita. Opiskelija pystyy kertomaan arkisista ja it-selleen tärkeistä asioista käyt-täen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia vies-tejä. Opiskelija ääntää harjoitel-lut ilmaisut ymmärrettävästi.

Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T8 ohjata opiskelijaa tu-tustumaan pohjoismai-seen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdis-täviin arvoihin

kurssit 1–8 Pohjoismaisen kieliympä-ristön ja arvojen hahmotta-minen

Opiskelija osaa kertoa, mitä kie-liä Pohjoismaissa puhutaan ja kuvailla Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.

T9 ohjata opiskelijaa ha-vaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisen tu-kena

kurssit 1–8 Kielellinen päättely Opiskelija osaa tehdä havainto-jensa perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukai-suuksista ja soveltaa niitä. Opis-kelija tuntee ruotsin kielen kes-keisiä kielitiedon käsitteitä.

59

VIERAS KIELI, ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuo-rovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa oppimisen ilolle ja luo-vuudelle.

Englannin kielen opetus on osa kielikasvatusta. Opiskelijoissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympä-röivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa englanninkielisissä ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kult-tuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia opiskelijoita kiin-nostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla opiskelijoita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihte-levia ja toiminnallisia työtapoja.

Englannin kielen opiskelu valmistaa opiskelijoita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa ko-koonpanoissa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autent-tisista tilanteista ja opiskelijoiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Opiskeli-joille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus pyritään järjestämään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Opiskelijoiden erilaiset kiinnos-tuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä opis-kelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. Myös työelämässä tarvittavaan kielitaitoon kiinnitetään huomiota tekstien ja tehtävien valinnassa. Englannin kielen opiskelu aikuisten perusopetuksessa (A-oppimäärä) Näissä opetussuunnitelman perusteissa on 12 englannin A-oppimäärän kurssia, jotka ovat opiskelijalle pakol-lisia tai valinnaisia. Opiskelija, jolla ei ole englannin kielessä aiempia opintoja tai muulla tavoin hankittua englannin taitoa, aloittaa opintonsa kurssista 1. Kaikki tavoitteet (T1-T10) ovat mukana kaikilla kursseilla, mutta niiden painotus voi vaihdella. Tämän oppimäärän opiskelu on voinut alkaa jo aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa, jolloin siitä on myös voinut alkaa karttua opintosuorituksia. Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet Kurssit Laaja-alainen osaaminen

Kielenopiskelutaidot T1 rohkaista opiskelijaa elinikäiseen kielenopiskeluun, asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja

kurssit 1–12 L1, L3, L5

60

arvioida oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata opis-kelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista

kurssit 1–12 L2, L4, L5, L6, L7

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T3 rohkaista opiskelijaa osallistumaan keskusteluihin monenlaisista tämän elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa voidaan käsi-tellä myös mielipiteitä

kurssit 1–12 L4

T4 tukea opiskelijan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaa-tiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä

kurssit 1–12 L4

T5 auttaa opiskelijaa tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea opiskelijoiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää

kurssit 1–12 L2

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilai-sista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita

kurssit 1–12 L4

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä T7 ohjata opiskelijaa tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja oh-jaten hyvään ääntämiseen

kurssit 1–12 L5

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T8 motivoida opiskelijaa arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaus-taansa sekä Suomen ja maailman kielellistä ja kulttuurista moninai-suutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

kurssit 1–12 L2, L5

T9 edistää opiskelijan taitoa pohtia englannin asemaan ja variant-teihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja

kurssit 1–12 L1, L2

T10 ohjata opiskelijaa havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuk-sia englannin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisen tukena

kurssit 1–12 L1, L4

Englannin kielen A-oppimäärän kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa ena1 Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia englannin opiskelulle (pakollinen) Tutustutaan englannin opiskeluun. Harjoitellaan itseä koskevien tietojen kertomista ja vaihtamista. Painotetaan englanninkielisen puheen havainnointia ja ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja. ena2 Kielitaidon alkeet: Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa (pakollinen) Harjoitellaan toimintaa tavanomaisimmissa sosiaalisissa kohtaamistilanteissa (perhe, suku ja ystävät, vapaa-aika). Painotetaan edelleen puhumista ja ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja ja joidenkin kielitaidon alkuvaiheessa tarvittavien viestintästrategioiden käyttöä. ena3 Kielitaidon alkeet: Vuorovaikutus asiointitilanteissa (pakollinen) Harjoitellaan kohtaamista arkipäivän asiointitilanteissa. Kiinnitetään huomiota tilanteeseen sopivaan kielen-käyttöön. Painotetaan edelleen puhumista ja ääntämistä.

61

ena4 Kehittyvä kielitaito: Opiskelu ja koulutus (pakollinen) Opetellaan käyttämään englantia opiskeluun ja koulutukseen liittyvissä yhteyksissä omien tarpeiden mukaan painottaen. ena5 Kehittyvä kielitaito: Työelämässä toiminen ja muita muodollisia tilanteita (pakollinen) Opetellaan käyttämään englantia työelämään liittyvissä yhteyksissä sekä erilaisissa muodollista kielenkäyttöä edellyttävissä tilanteissa. Tutustutaan myös kohteliaisiin tapoihin viestiä vaativammissa sosiaalisissa tilan-teissa kuten ihmisen elinkaareen liittyvissä juhlissa ja tilaisuuksissa. ena6 Kehittyvä kielitaito: Palvelu- ja viranomaistilanteet ja osallistuva kansalainen (valinnainen) Harjoitellaan toimimista vaativammissa palvelutilanteissa, kuten terveydenhoidossa ja viranomaisten kanssa asioimisessa. Tarkastellaan yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista sekä yhteisöissä toimimista. Har-joitellaan näissä yhteyksissä vaadittavaa kielitaitoa. ena7 Kehittyvä kielitaito: Kertomuksia minusta ja ympäristöstäni (pakollinen) Käsitellään asumista erilaisissa ympäristöissä ja tehdään havaintoja lähiympäristöstä ja sen ilmiöistä. Opetel-laan viestimään omasta taustasta ja kertomaan omia tarinoita. Pohditaan arjesta nousevia kysymyksiä ja tilan-teita. Opetuksessa painottuu suullinen vuorovaikutus. ena8 Kehittyvä kielitaito: Ajankohtaiset ilmiöt (pakollinen) Käsitellään erilaisia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä, kuten yhteiskunnalliset tapahtumat ja muuttuva maailma ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset taustat. Opetuksessa painottuu kirjallinen vuorovaikutus. Kurssilla voidaan hyödyntää myös sopivantasoisia medioita ja muita lähteitä tiedon hakemisessa ja ilmiöistä keskustel-lessa. ena9 Kulttuurikohtaamisia (valinnainen) Tutustutaan erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja vapaa-ajanviettotapoihin, esimerkiksi harrastuksiin, jaetaan koke-muksia ja pohditaan niitä. ena10 Globaalienglanti (pakollinen) Tutustutaan englannin asemaan lingua francana ja useiden maiden virallisena kielenä. Tarkastellaan englan-ninkielisten maiden elämäntyylejä ja kulttuureja. Pohditaan englannin kieleen, sen variantteihin ja asemaan liittyviä ilmiöitä sekä mahdollisuuksien mukaan arvoja suhteessa Suomen ja maailman monikielisyyteen. ena11 Liikkuvuus ja kansainvälisyys (valinnainen) Opiskellaan liikkumisessa ja kansainvälisissä kontakteissa tarvittavaa kieltä ja tutustutaan niihin liittyviin toi-mintaympäristöihin. Harjoitellaan käyttämään englantia erilaisissa yhteyksissä, kuten yhteydenpidossa ulko-maille, maasta muutossa, matkailussa tai kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.

62

ena12 Avaimet elinikäiseen kieltenopiskeluun (valinnainen) Pohditaan ja tarkastellaan opiskelijoiden jatkosuunnitelmia ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja tietoa. Li-säksi opiskelija voi laatia oman kielitaidon portfolion, jonka avulla kehittää kielitaitoaan, kartoittaa oman kie-litaitonsa tasoa sekä arvioi kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan. Vaihtoehtoisesti portfoliota voidaan ryh-tyä kokoamaan aiempien kurssien kuluessa. Englannin kielen A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi luonnollista ja opiskelijalle merkityksellistä. Opiskelijoita ohjataan ak-tiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vas-taavan työvälineen avulla. Toiminnallisuuden ja yhdessä oppimisen avulla opiskelijat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäka-navia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin kielen A-oppimäärässä Opiskelijoita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee opiskelijoi-den kielitaidon kehittymistä. Opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan myös muita tarjolla olevia kieliä. Opis-kelijoille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville opiskelijoille.

Opiskelijan oppimisen arviointi englannin kielen A-oppimäärässä varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa Oppimista arvioidaan monin eri tavoin, myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden ar-viointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvi-oinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on luonteeltaan kannus-tavaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arvi-ointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös opiskelijoille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvai-keuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Englannin kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaami-nen

Kielenopiskelutaidot

63

T1 rohkaista opiskelijaa elinikäiseen kielenopis-keluun, asettamaan ta-voitteita, hyödyntä-mään monipuolisia ta-poja oppia englantia ja arvioida oppimistaan it-senäisesti ja yhteis-työssä sekä ohjata opis-kelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on vies-tin välittyminen

kurssit 1–12 Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö sekä elinikäisen kielenopiskelun valmiuk-sien kehittyminen

Opiskelija osaa toimia erilaisissa oppimisympäristöissä ja osaa hyödyntää opiskeluvälineitä kie-len oppimista edistävällä tavalla. Opiskelija osaa arvioida omia kielenopiskelutavoitteitaan ja opiskelutapojaan. Opiskelija huomaa, mihin hän voi käyttää englannin kielen tai-toaan myös opintojen ulkopuo-lella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan opintojen päätyttyä.

T2 kannustaa löytä-mään kiinnostavia eng-lanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsi-tystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toi-mimisen mahdollisuuk-sista

kurssit 1–12 Maailmankansalaisen taito-jen kehittäminen englannin kieltä käyttämällä

Opiskelija osaa tehdä havaintoja mahdollisuuksista toimia eng-lanninkielisessä toimintaympä-ristössä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa Taitotaso B1.1 T3 rohkaista opiskelijaa osallistumaan keskuste-luihin monenlaisista tä-män elämänkokemuk-seen sopivista aiheista, joissa voidaan käsitellä myös mielipiteitä

kurssit 1–12 Vuorovaikutustaito erilai-sissa tilanteissa

Opiskelija pystyy viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväi-sissä viestintätilanteissa.

T4 tukea opiskelijan aloitteellisuutta viestin-nässä, kompensaa-tiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä

kurssit 1–12 Viestintästrategioiden käyttö

Opiskelija pystyy jossain määrin olemaan aloitteellinen viestin-nän eri vaiheissa ja osaa varmis-taa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin. Opiskelija osaa kiertää tai korvata tunte-mattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen sekä pystyy neuvottelemaan tuntematto-mien ilmauksien merkityksistä.

T5 auttaa opiskelijaa tunnistamaan viestin-nän kulttuurisia piirteitä ja tukea opiskelijoiden rakentavaa kulttuurien-välistä viestintää

kurssit 1–12 Viestinnän kulttuurinen so-pivuus

Opiskelija osoittaa tuntevansa tärkeimmät kohteliaisuussään-nöt. Opiskelija pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomi-oon joitakin tärkeimpiä kulttuu-risiin käytänteisiin liittyviä näkö-kohtia.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso B1.1

64

T6 tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia it-selleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajui-sia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita

kurssit 1–12 Tekstien tulkintataidot Opiskelija ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleis-tajuisesta kirjoitetusta tekstistä. Opiskelija ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitet-tua tekstiä. Opiskelija löytää pääajatukset, avainsanat ja tär-keitä yksityiskohtia myös valmis-tautumatta.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä Taitotaso B1.1 T7 ohjata opiskelijaa tuottamaan sekä pu-huttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoi-tuksiin yleisistä ja itsel-leen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntä-miseen

kurssit 1–12 Tekstien tuottamistaidot Opiskelija osaa kertoa ydinkoh-dat ja myös hiukan yksityiskoh-tia erilaisista jokapäiväiseen elä-mään liittyvistä itseään kiinnos-tavista todellisista tai kuvitteelli-sista aiheista. Opiskelija käyttää melko laajaa sanastoa ja raken-nevalikoimaa sekä joitakin ylei-siä fraaseja ja idiomeja. Opiske-lija osaa soveltaa useita ääntä-misen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T8 motivoida opiskeli-jaa arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaus-taansa sekä Suomen ja maailman kielellistä ja kulttuurista monimuo-toisuutta ja kohtaa-maan ihmisiä ilman ar-vottavia ennakko-ole-tuksia

kurssit 1–12 Ei käytetä arvosanan muodosta-misen perusteena. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan kokemuksi-aan osana itsearviointia.

T9 edistää opiskelijan taitoa pohtia englannin asemaan ja varianttei-hin liittyviä ilmiöitä ja arvoja

kurssit 1–12 Kielten statuksiin liittyvien kysymysten hahmottami-nen

Opiskelija osaa kuvata pääpiir-teittäin, missä englantia puhu-taan ja mainita englannin levin-neisyyden syitä sekä pohtia eng-lannin kielen asemaan, variant-teihin ja arvostuksiin liittyviä il-miöitä.

T10 ohjata opiskelijaa havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia englannin kielessä on, miten samoja asioita il-maistaan muissa kie-lissä sekä käyttämään

kurssit 1–12 Kielellinen päättely Opiskelija osaa tehdä havainto-jensa perusteella johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukai-suuksista ja soveltaa johtopää-töksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin

65

kielitiedon käsitteitä oppimisen tukena.

muussa kielessä. Opiskelija tun-tee englannin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.

66

VIERAS KIELI, ESPANJA, B2-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuo-rovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa oppimisen ilolle ja luo-vuudelle.

Kielten opetus on osa kielikasvatusta. Opiskelijoissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maa-ilman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäris-töissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia opiskelijoita kiinnostavalla kielivalintatie-dotuksella, rohkaisemalla opiskelijoita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippu-matta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Kielten opiskelu valmistaa opiskelijoita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpa-noissa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kielten opetusta autenttisista tilanteista ja opiskelijoiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiivi-seen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Opiskeli-joille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus pyritään järjestämään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Opiskelijoiden erilaiset kiinnos-tuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä opis-kelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. Myös työelämässä tarvittavaan kielitaitoon kiinnitetään huomiota tekstien ja tehtävien valinnassa.

Vieraan kielen B2-oppimäärän opiskelu varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Perusteissa kuvattu kehittyvän kielitaidon taso perusopetuksen päättövai-heessa soveltuu parhaiten eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Kan-sainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa (esim. kirjoitusmerkit).

Näissä opetussuunnitelman perusteissa on 8 vieraan kielen B2-oppimäärän kurssia, jotka ovat opiskelijalle pakollisia tai valinnaisia. Opiskelija, jolla ei ole kyseisen kielen aiempia opintoja tai muulla tavoin hankittua kielen taitoa, aloittaa opintonsa kurssista 1.

Kaikki tavoitteet (T1-7) ovat mukana kaikilla kursseilla, mutta niiden painotus voi vaihdella. B2-kielen oppi-määrän opiskelijalla on usein jo paljon kokemusta kielten opiskelusta. Heitä kannustetaan käyttämään hank-kimaansa tietoa ja taitoa oppimansa tukena. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan kielitajua ja kielel-listä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan.

67

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Kurssit Laaja-alainen osaaminen

Kielenopiskelutaidot T1 rohkaista opiskelijaa näke-mään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttu-mista, ohjata opiskelijaa löytä-mään itselleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä sekä kannus-taa häntä käyttämään vähäistä-kin taitoaan myös opintojen ul-kopuolella

kurssit 1–8 L1, L3, L5, L6, L7

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T2 järjestää opiskelijalle tilai-suuksia harjoitella eri viestintä-kanavia käyttäen suullista ja kir-jallista vuorovaikutusta

kurssit 1–8 L4

T3 tukea opiskelijaa kielellisten viestintästrategioiden käytössä

kurssit 1–8 L4

T4 auttaa opiskelijaa laajenta-maan kohteliaaseen kielenkäyt-töön kuuluvien ilmausten tunte-mustaan

kurssit 1–8 L2

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T5 rohkaista opiskelijaa tulkitse-maan monentyyppisiä puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oman edistymisen kannalta sopivim-malla vaikeustasolla

kurssit 1–8 L4

Kehittyvä kielitaito, taito tuot-taa tekstejä

T6 tarjota opiskelijalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pieni-muotoista puhumista ja kirjoit-tamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin si-sällön kannalta oleellisimpiin ra-kenteisiin

kurssit 1–8 L5

Kasvu kulttuuriseen moninai-suuteen ja kielitietoisuuteen

T7 auttaa opiskelijaa hahmotta-maan uuden opiskeltavan kielen suhde hänen aiemmin opiskele-miinsa kieliin, tutustumaan ky-seisen kielen kielialueeseen ja

kurssit 1–8 L1, L2, L4, L5

68

elämänmuodon joihinkin keskei-siin piirteisiin sekä tukea opiske-lijan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

Vieraan kielen B2-oppimäärän kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

eab1 Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia uuden kielen opiskelulle

Tutustutaan uuden kielen opiskeluun. Harjoitellaan itseä koskevien tietojen kertomista ja vaihtamista. Paino-tetaan puheen havainnointia ja ääntämistä. Vankennetaan kielenopiskelutaitoja. Tutustutaan alustavasti opis-keltavan kielen asemaan. Tutkitaan ja vertaillaan opiskeltavalle kielelle luonteenomaisia piirteitä.

eab2 Kielitaidon alkeet: Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa

Harjoitellaan toimintaa tavanomaisimmissa sosiaalisissa kohtaamistilanteissa (perhe, suku ja ystävät, vapaa-aika). Painotetaan edelleen puhumista ja ääntämistä. Vankennetaan kielenopiskelutaitoja ja joidenkin kielitai-don alkuvaiheessa tarvittavien viestintästrategioiden käyttöä.

eab3 Kielitaidon alkeet: Vuorovaikutus asiointitilanteissa

Harjoitellaan arkipäivän asiointitilanteita, esimerkiksi kaupassa käynti, matka- ja pääsylippujen osto, jne. Kiin-nitetään huomiota tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön.

eab4 Kehittyvä kielitaito: Selviytyminen muodollisemmista sosiaalisista tilanteista

Opetellaan käyttämään kieltä hiukan muodollisempaa kielenkäyttöä ja kulttuurista osaamista edellyttävissä tilanteissa. Tutustutaan kohteliaisiin tapoihin viestiä sosiaalisissa tilanteissa, kuten ihmisen elinkaareen liitty-vissä juhlissa ja tilaisuuksissa.

eab5 Kehittyvä kielitaito: Selviytyminen hiukan vaativammista palvelu- ja viranomaistilanteista

Harjoitellaan toimimista hiukan vaativammissa vuorovaikutustilanteissa, kuten koulutukseen, terveydenhoi-toon tai työhön liittyvistä asiointi- tai palvelutilanteista. Pääpaino on yhä suullisessa kielitaidossa, johon yh-distyy luontevasti kirjallinen lähdemateriaali tai pienet kirjalliset tehtävänannot.

eab6 Kehittyvä kielitaito: Ajankohtaiset ilmiöt

69

Hankitaan tietoa ja harjoitellaan vaihtamaan ajatuksia erilaisista ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Hyödyn-netään mahdollisuuksien mukaan vaikeustasoltaan sopivia medioita tai muita lähteitä.

eab7 Kehittyvä kielitaito: Opiskelemamme kieli maailmalla

Tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmalla ja kieleen liittyviin elämänmuotoihin. Etsitään yhtymä-kohtia omaan opiskeluun ja tarpeeseen käyttää kieltä.

eab8 Kehittyvä kielitaito:Avaimet elinikäiseen kieltenopiskeluun

Pohditaan ja tarkastellaan opiskelijoiden jatkosuunnitelmia ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja tietoa. Li-säksi opiskelija voi laatia oman kielitaidon portfolion, jonka avulla kehittää kielitaitoaan, kartoittaa oman kie-litaitonsa tasoa sekä arvioi kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan. Vaihtoehtoisesti portfoliota voidaan ryh-tyä kokoamaan aiempien kurssien kuluessa.

Vieraan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa ai-kuisten perusopetuksessa

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi luonnollista ja opiskelijalle merkityksellistä. Opiskelijoita ohjataan ak-tiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vas-taavan työvälineen avulla. Toiminnallisuuden ja yhdessä oppimisen avulla opiskelijat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäka-navia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vieraan kielen B2-oppimäärässä varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opiskelijoita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee opiskelijoi-den kielitaidon kehittymistä. Opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan myös muita tarjolla olevia kieliä. Opis-kelijoille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville opiskelijoille.

Opiskelijan oppimisen arviointi vieraan kielen B2-oppimäärässä varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin, myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden ar-viointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvi-oinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on luonteeltaan kannus-tavaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arvi-ointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös opiskelijoille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvai-keuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

70

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa.

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vieraan kielen B2-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet op-piaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielenopiskelutaidot T1 rohkaista opiskelijaa näkemään opiskeltavan kielen taito osana elin-ikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata opiskelijaa löytämään itselleen parhaiten so-pivia tapoja oppia kieliä sekä kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös opinto-jen ulkopuolella.

kurssit 1–8 Tavoitteiden asettami-nen, oppimisen reflek-tointi ja yhteistyö

Opiskelija osaa arvioida omia kielenopiskeluta-voitteitaan ja opiskelu-tapojaan. Opiskelija huomaa, mihin hän voi käyttää kielitaitoaan myös oppituntien ulko-puolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan opiskelun pää-tyttyä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovai-kutuksessa

Taitotaso A1.3

T2 järjestää opiskeli-jalle tilaisuuksia harjoi-tella eri viestintäka-navia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovai-kutusta

kurssit 1–8 Vuorovaikutustaito eri-laisissa tilanteissa

Opiskelija selviytyy mo-nista rutiininomaisista viestintätilanteista tu-keutuen joskus viestin-täkumppaniin.

T3 tukea opiskelijaa kielellisten viestintä-strategioiden käytössä

kurssit 1–8 Viestintästrategioiden käyttö

Opiskelija osallistuu viestintään, mutta tar-vitsee vielä usein apu-keinoja. Opiskelija osaa reagoida suppein sanal-lisin ilmauksin, pienin

71

elein (esim. nyökkää-mällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimi-palautteella. Opiskelija joutuu pyytämään sel-vennystä tai toistoa hy-vin usein.

T4 auttaa opiskelijaa laajentamaan kohteli-aaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

kurssit 1–8 Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutii-ninomaisissa sosiaali-sissa tilanteissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Taitotaso A1.3

T5 rohkaista opiskelijaa tulkitsemaan monen-tyyppisiä puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oman edistymisen kan-nalta sopivimmalla vai-keustasolla

kurssit 1–8 Tekstien tulkintataidot Opiskelija ymmärtää yk-sinkertaista, tuttua sa-nastoa ja ilmaisuja sisäl-tävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asia-yhteyden tukemana. Opiskelija pystyy löytä-mään tarvitsemansa yk-sinkertaisen tiedon ly-hyestä tekstistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Taitotaso A1.2

T6 tarjota opiskelijalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuo-toista puhumista ja kir-joittamista kiinnittäen huomiota myös ääntä-miseen ja tekstin sisäl-lön kannalta oleellisim-piin rakenteisiin

kurssit 1–8 Tekstien tuottamistai-dot

Opiskelija pystyy kerto-maan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asi-oista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kir-joittaa muutaman ly-hyen lauseen harjoitel-luista aiheista. Opiske-lija ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ym-märrettävästi. Opiskelija hallitsee hyvin suppean perussanaston, muuta-man tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskie-liopin aineksia.

Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen

T7 auttaa opiskelijaa hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde hänen aiemmin

kurssit 1–8 Opiskeltavan kielen ase-man, keskeisten erityis-piirteiden ja kielialueen hahmottaminen

Opiskelija tuntee opis-keltavan kielen asemaa maailman kielten jou-kossa ja keskeisimpiä

72

opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihin-kin keskeisiin piirteisiin sekä tukea opiskelijan kielellisen päättelyky-vyn kehittymistä

kielen erityispiirteitä. Opiskelija osaa luonneh-tia joitakin opiskeltavan kielen kielialueen kult-tuurisia ja muita ilmi-öitä.

MATEMATIIKKA

Oppiaineen tehtävä

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajat-telua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle sekä kehittää opiskelijoi-den kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikan kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus ete-nee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Op-pimista tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Matematiikan opetus tukee opiskelijoiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäku-vaa matematiikan oppijoina. Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa opiskelijat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan.

Opetus ohjaa opiskelijoita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään ja laajemmin yh-teiskunnassa. Opetus kehittää opiskelijoiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaa monipuolisesti.

Matematiikan opetuksen tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liit-tyvät sisältöalu-eet

Laaja-alainen osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa opiskelijan motivaatiota, positiivista minäkuvaa ja it-seluottamusta matematiikan oppijana

ma1-ma8 L1, L3, L5

T2 kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta matematiikan oppimi-sesta sekä yksin että yhdessä toimien

ma1-ma8 L3, L7

Työskentelyn taidot T3 ohjata opiskelijaa havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä

ma1-ma8 L1, L4

T4 harjaannuttaa opiskelijaa täsmälliseen matemaattiseen ilmai-suun suullisesti ja kirjallisesti

ma1-ma8 L1, L2, L4, L5

T5 tukea opiskelijaa loogista ja luovaa ajattelua vaativien mate-maattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittymisessä

ma1-ma8 L1, L3, L4, L5, L6

T6 ohjata opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään matemaattisia rat-kaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä

ma1-ma8 L1, L3, L4, L6

73

T7 rohkaista opiskelijaa soveltamaan matematiikkaa muissakin op-piaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa

ma1-ma8 L1 - L7

T8 ohjata opiskelijaa kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitai-toja sekä opastaa opiskelijaa tiedon kriittiseen tarkasteluun

ma1-ma8 L1, L4, L5

T9 opastaa opiskelijaa soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa

ma1-ma8 L5

Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet T10 vahvistaa päättely- ja päässälaskutaitoa sekä kannustaa opis-kelijaa käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

ma1-ma8 L1, L3, L4

T11 ohjata opiskelijaa kehittämään kykyään laskea peruslaskutoi-mituksia rationaaliluvuilla

ma1, ma2 L1, L4

T12 tukea opiskelijaa laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

ma1, ma2 L1, L4

T13 tukea opiskelijaa laajentamaan ymmärrystään prosenttilas-kennasta

ma6 L1, L3, L6

T14 ohjata opiskelijaa ymmärtämään tuntemattoman käsitteen ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

ma3, ma4 L1, L4

T15 ohjata opiskelijaa ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustut-taa funktion käsitteeseen sekä ohjata opiskelijaa harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

ma3, ma4, ma7 L1, L4, L5

T16 tukea opiskelijaa ymmärtämään geometrian käsitteitä ja nii-den välisiä yhteyksiä

ma5 L1, L4, L5

T17 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja hyödyntämään suorakul-maiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

ma5,ma8 L1, L4, L5

T18 kannustaa opiskelijaa kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

ma5, ma8 L1, L4

T19 ohjata opiskelijaa määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä

ma6,ma7 L3, L4, L5

T20 ohjata opiskelijaa kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitoaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkai-semiseen

ma1-ma8 L1, L4, L5, L6

Matematiikan kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Kaikilla kursseilla: Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien et-simistä ja esittämistä täsmällisesti. Rohkaistaan opiskelijoita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja väli-neitä. Vahvistetaan opiskelijoiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tul-kitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoi-daan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjel-mia osana matematiikan opiskelua. ma1 Luvut ja laskutoimitukset I (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisällöt: Lukualuetta laajennetaan ja harjoitellaan laskutoimituksia reaalilukujen joukossa. Vahvistetaan opiskelijoiden kokonaislukujen peruslaskutoimitusten ymmärtämistä. Syvennetään vastaluvun käsitettä ja opitaan käänteis-luku. Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutkitaan ja muodostetaan lukujonoja.

74

ma2 Luvut ja laskutoimitukset II (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrys tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä perehdytään pyöristämissääntöihin. Harjoitellaan potenssilaskentaa eksponenttina kokonaisluvut. Opitaan neliöjuuren käsite ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa. Varmistetaan prosentin käsitteen ym-märrys. ma3 Lausekkeet (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausek-keen arvon laskemiseen. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Tutustutaan polynomin käsittee-seen sekä harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua. ma4 Yhtälöt (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Perehdytään tuntemattoman käsitteeseen. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä. Yhtä-löpareja ratkaistaan algebrallisesti. Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuksiin. Verrantoa käytetään tehtävien ratkaisussa. Tutustutaan epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä. ma5 Geometria (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Laajennetaan pisteen, viivan, janan, puolisuoran, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä. Tutkitaan suo-riin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutus-tutaan Thaleen lauseeseen. Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. ma6 Prosentit (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Lasketaan prosenttisosuuksia ja prosenttiluvun osoittamia määriä kokonaisuuksista. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti. Tutustutaan klassiseen ja tilastolliseen todennä-köisyyslaskentaan sekä syvennetään taitoa laskea erilaisten vaihtoehtojen lukumääriä. ma7 Funktiot ja tilastot (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulma-kertoimen ja vakiotermin käsitteet. Määritetään funktioiden nollakohtia. Tulkitaan erilaisia kuvaajia esimer-kiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Yhtälöpareja ratkaistaan graafisesti. Vahvistetaan kes-kiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen sekä määritetään frekvenssejä ja suhteellisia frekvenssejä sekä mediaa-neja. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Harjoitellaan aineiston keräämistä, jäsentämistä ja analysointia. Tul-kitaan ja tuotetaan erilaisia kuvaajia.

75

ma8 Geometria ja trigonometria (pakollinen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Sovelletaan Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta ja trigonometrisia funktioita suorakul-maiseen kolmioon. Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita konkreettien mallien ja tieto- ja viestintäteknologian avulla. Lasketaan pallojen, lieriöiden ja kartioiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Tutustutaan todistamisen perus-teisiin. Harjoitellaan yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon päättelyä. ma9 Lausekkeita ja yhtälöitä (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tämän kurssin sisällöt valitaan paikallisesti niin, että ne kertaavat keskeisiä matematiikan käsitteitä ja tie-donaloja ja antavat matemaattista lisäpohjaa jatko-opintoja silmällä pitäen. Tällä kurssilla voidaan syventää esim. polynomilausekkeiden käsittelyä ja yhtälönratkaisua.

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet aikuisten varsinaisessa perusope-tuksessa

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Konkretia toimii tärkeänä osana matematiikan opiskelua. Rohkaistaan opiskelijoita käyttämään ajattelua tuke-via piirroksia ja välineitä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Ongelmia matematisoidaan, ratkais-taan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessä työskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten taulukkolaskentaa ja dynaamista geometriaohjelmistoa, hyödynnetään opetuksen, oppimisen, tuottamisen, arvioinnin sekä luovuuden välineenä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa aikuisten varsinaisessa perusopetuksessa

Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkien keskeisimmistä sisäl-löistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukea tarvittaessa uusien sisältöjen op-pimiseksi. Opiskelijoiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti yhdessä opis-kelijan kanssa. Opiskelijoille korostetaan asioiden ymmärtämisen tärkeyttä. Opiskelijoita tuetaan suurempien asiakokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteyksien löytämisessä. Eriyttämisessä otetaan huomioon opiskeli-joiden osaaminen ja annetaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin. Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta opiskelijoiden kiinnostuksen ja taito-tason mukaan. Taitavia opiskelijoita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja, kuten esi-merkiksi erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviä opiskelijoita kiinnostavista matemaattisista aiheista. Opiskelijan oppimisen arviointi matematiikassa aikuisten varsinaisessa perusopetuksessa Arviointi on rakentavaa. Arviointi ohjaa opiskelijoita kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämis-tään sekä työskentelemään pitkäjänteisesti. Palaute auttaa opiskelijoita ymmärtämään, mitä tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää ja miten. Lisäksi palaute tukee opiskelijoiden positiivista minäkuvaa matematiikan op-pijana. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa opiskelijat oppivat asettamaan tavoitteita oppi-miselleen. Lisäksi opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaan työskennellä sekä tiedostamaan asen-nettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

76

Opiskelijoille annetaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Arvioinnin kohteena ovat matemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekemisen tapaan ja tai-toon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen ja oikeellisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologiaa. Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa ja tuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotoksen matemaattiseen sisältöön ja esitystapaan. Palautteella ohjataan opiskelijoita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn ja kehittymisen merkitys. Opiskelijoita oh-jataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Matematiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet matematiikassa

Arvosanan kahdek-san osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa opiskelijan motivaatiota, positii-vista minäkuvaa ja itseluottamusta matema-tiikan oppijana

ma1-ma8 Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.

T2 kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien

ma1-ma8 Vastuunottaminen opiskelusta

Opiskelija ottaa vas-tuun omasta oppimi-sestaan ja osallistuu ryhmän toimintaan.

Työskentelyn taidot T3 ohjata opiskelijaa havaitsemaan ja ym-märtämään oppimiensa asioiden välisiä yh-teyksiä

ma1-ma8 Opittujen asioiden yhteydet

Opiskelija havaitsee ja selittää oppi-miensa asioiden väli-siä yhteyksiä

T4 harjaannuttaa opiskelijaa täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kir-jallisesti

ma1-ma8 Ilmaisu Opiskelija osaa il-maista matemaat-tista ajatteluaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

T5 tukea opiskelijaa loogista ja luovaa ajatte-lua vaativien matemaattisten tehtävien rat-kaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen ke-hittymisessä

ma1-ma8 Ongelmanratkaisu-taidot

Opiskelija osaa jä-sentää ongelmia ja ratkaista niitä hyö-dyntäen matematiik-kaa.

77

T6 ohjata opiskelijaa arvioimaan ja kehittä-mään matemaattisia ratkaisujaan sekä tar-kastelemaan kriittisesti tuloksen mielek-kyyttä

ma1-ma8 Taito arvioida ja ke-hittää matemaatti-sia ratkaisuja

Opiskelija osaa arvi-oida matemaattista ratkaisuaan ja tar-kastelee kriittisesti tuloksen mielek-kyyttä.

T7 rohkaista opiskelijaa soveltamaan mate-matiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröi-vässä yhteiskunnassa

ma1-ma8 Matematiikan so-veltaminen

Opiskelija soveltaa matematiikkaa eri ympäristöissä.

T8 ohjata opiskelijaa tiedonhallinta- ja analy-sointitaitoja sekä opastaa opiskelijaa tiedon kriittiseen tarkasteluun

ma1-ma8 Tiedon analysointi ja kriittinen tarkas-telu

Opiskelija osaa itse hankkia, käsitellä ja esittää tilastotietoa.

T9 opastaa opiskelijaa soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiske-lussa sekä ongelmien ratkaisemisessa

ma1-ma8 Tieto- ja viestintä-teknologian käyttö

Opiskelija soveltaa tieto- ja viestintätek-nologiaa matematii-kan opiskelussa.

Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet T10 vahvistaa päättely- ja päässälaskutaitoa sekä kannustaa opiskelijaa käyttämään las-kutaitoaan eri tilanteissa

ma1-ma8 Päättely- ja lasku-taito

Opiskelija käyttää aktiivisesti päättely- ja päässälaskutaitoa eri tilanteissa

T11 ohjata opiskelijaa kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaalilu-vuilla

ma1, ma2 Peruslasku-toimi-tukset rationaalilu-vuilla

Opiskelija osaa suju-vasti peruslaskutoi-mitukset rationaali-luvuilla

T12 tukea opiskelijaa laajentamaan lukukä-sitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

ma1, ma2 Lukukäsite Opiskelija tunnistaa reaaliluvut ja osaa kuvailla niiden omi-naisuuksia

T13 tukea opiskelijaa laajentamaan ymmär-rystään prosenttilaskennasta

ma6 Prosentin käsite ja prosenttilaskenta

Opiskelija osaa ker-toa prosentin käsit-teen käytöstä. Opis-kelija osaa laskea prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoit-taman määrän koko-naisuudesta sekä muutos- ja vertailu-prosentin. Opiskelija osaa käyttää tieto-jaan eri tilanteissa.

T14 ohjata opiskelijaa ymmärtämään tunte-mattoman käsitteen ja kehittämään yhtälön-ratkaisutaitojaan

ma3, ma4 Tuntemattoman kä-site ja yhtälönrat-kaisu-taidot

Opiskelija osaa rat-kaista ensimmäisen asteen yhtälön sym-bolisesti. Opiskelija osaa ratkaista vailli-naisen toisen asteen yhtälön esimerkiksi päättelemällä tai symbolisesti.

78

T15 ohjata opiskelijaa ymmärtämään muut-tujan käsite ja tutustuttaa funktion käsittee-seen. Ohjata opiskelijaa harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuotta-mista

ma3, ma4, ma7

Muuttujan ja funk-tion käsitteet sekä kuvaajien tulkitse-minen ja tuottami-nen

Opiskelija ymmärtää muuttujan ja funk-tion käsitteen sekä osaa piirtää ensim-mäisen ja toisen as-teen funktion kuvaa-jan. Opiskelija osaa tulkita kuvaajia mo-nipuolisesti.

T16 tukea opiskelijaa ymmärtämään geo-metrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

ma5 Geometrian käsit-teet ja niiden väliset yhteydet

Opiskelija osaa ni-metä ja kuvailla suo-riin, kulmiin ja moni-kulmioihin liittyviä ominaisuuksia sekä niiden välisiä yhteyk-siä

T17 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja hyö-dyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

ma5, ma8 Suorakulmaisen kol-mion ja ympyrän ominaisuudet

Opiskelija osaa käyt-tää Pythagoraan lau-setta ja trigonomet-risia funktioita. Opis-kelija ymmärtää ke-häkulman ja keskus-kulman käsitteet.

T18 kannustaa opiskelijaa kehittämään taito-aan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

ma5, ma8 Pinta-alojen ja tila-vuuksien laskutaito

Opiskelija osaa las-kea tasokuvioiden pinta-aloja ja kappa-leiden tilavuuksia. Opiskelija osaa pinta-ala- ja tilavuus-yksiköiden muun-noksia.

T19 ohjata opiskelijaa määrittämään tilastol-lisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköi-syyksiä

ma6, ma7 Tilastolliset tunnus-luvut ja todennäköi-syys-laskenta

Opiskelija hallitsee keskeiset tilastolliset tunnusluvut ja osaa antaa niistä esimerk-kejä. Opiskelija osaa määrittää sekä klas-sisia että tilastollisia todennäköisyyksiä.

T20 ohjata opiskelijaa kehittämään algorit-mista ajatteluaan sekä taitoaan soveltaa ma-tematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien rat-kaisemiseen

ma1-ma8 Algoritminen ajat-telu ja ohjelmointi-taidot

Opiskelija osaa so-veltaa algoritmisen ajattelun periaat-teita ja osaa ohjel-moida yksinkertaisia ohjelmia.

79

USKONTO

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta ja mui-den uskontojen opetusta perusopetuslain 13 §:n mukaan. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota katsomusaineena myös elämänkatsomustietoa .12

Uskonnon oppimääränä voi olla evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, islam tai minkä tahansa muun Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan uskonto.

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä aikuisten perusopetuksessa on antaa opiskelijalle uskonnollinen ja katsomuk-sellinen yleissivistys. Opiskelijaa ohjataan perehtymään omaan uskontoperinteeseen, opiskeltavan uskonnon perusteisiin ja sen monimuotoisuuteen, uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katso-muksiin muualla maailmassa.

Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten mo-nilukutaitoa. Opetuksessa annetaan monipuolista tietoa uskonnosta sekä autetaan opiskelijaa ymmärtämään siitä käytävää keskustelua. Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan uskontoja eri näkökulmista sekä kriittiseen ajatteluun. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katso-musten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa opiskelijaa kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Opetuksessa tutustutaan uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan opiskelijaa pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee opiskelijan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämän-hallintataitojen kehittymistä. Opetus antaa aineksia opiskelijan oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maa-ilmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin.

Uskonnon opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet Kurssit Laaja-alainen osaa-minen

T1 ohjata opiskelija havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin monimuotoinen vuorovaikutus sekä uskontoon liittyvä monimuotoisuus

u1 L1, L2

T2 auttaa opiskelijaa syventymään opiskeltavan uskonnon juuriin, lähtei-siin, oppiin ja opetuksiin sekä levinneisyyteen ja vaikutukseen eri puolilla maailmaa

u1 L2

T3 ohjata opiskelija perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa ja Suomessa siten, että opiskelija ymmärtää uskonnon ja kult-tuurin vuorovaikutussuhteen, tuntee maailman suurten uskontoperintei-den erityispiirteitä ja yhdistäviä tekijöitä sekä tutustuu uskonnottomuu-teen

u1 L2, L6

T4 ohjata opiskelija tuntemaan eri uskontoperinteiden tapoja ja symbo-leita

u1 L2, L4, L6

T5 auttaa opiskelijaa havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja hahmottamaan uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

u1, u2 L1, L2, L4, L5, L7

12 Perusopetuslaki (628/1998) § 13

80

T6 perehdyttää opiskelija eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoi-keuksiin ja eri uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

u2 L2, L7

T7 auttaa opiskelijaa arvioimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaa-juista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

u1, u2 L5, L6

T8 rohkaista opiskelijaa pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyk-siä ja ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä

u2 L7

T9 auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa elämänkatsomustaan u2 L1, L2

T10 innostaa opiskelijaa pohtimaan omien valintojensa eettisiä ulottu-vuuksia ja niiden vaikutusta kestävään elämäntapaan

u2 L1, L2

T11 rohkaista opiskelijaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä myönteisen vuoro-vaikutuksen hengessä jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

u1, u2 L6

Uskonnon kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

u1 Uskonnot maailmassa (pakollinen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Opetuksessa käsiteltäviä teemoja ovat uskonnon synty, monimuotoisuus ja suhde muihin uskontoihin. Ope-tuksessa perehdytään keskeisiin opiskeltavan uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin, opetuksiin, levinneisyyteen ja vaikutuksiin sekä eri uskontoihin, katsomuksiin ja uskonnottomuuteen Suomessa ja maailmalla sekä uskon-tojen kriittiseen tarkasteluun. Kurssin sisällöissä tulee olla maailmankatsomuksia yhdistävää eettisten ele-menttien käsittelyä. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutukseen liittyvät aiheet. Va-littavien sisältöjen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arvi-ointia ja uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

u2 Ihmisenä kasvaminen (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssille valittavat teemat edistävät elämänkysymyksiin, opiskelijan omaan elämään ja minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Kurssi sisältää ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä sekä osallistumiseen ja vai-kuttamiseen yhteisöissä ja yhteiskunnassa liittyviä teemoja. Sisällöissä korostuu opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka, YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä ihmisoi-keuksien loukkaaminen, kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa pitää nousta esiin opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen katsomuksellisten kysymysten merkitys opiskelijan elämänkatsomuksen rakentumisessa.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa

Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tar-kastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen kautta. Keskeistä on opittavien asioiden käsitteellistäminen. Tavoitteena on kehittää dialogitaitoja, mediataitoja ja uskonnon keskeisiin toi-mintoihin liittyviä tietoteknisiä taitoja. Opetuksessa kiireettömyyttä, pysähtymistä ja keskustelua korostetaan sekä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan vierailuiden ja vierailijoiden kautta. Opetuksessa toteutetaan eri-laisia yhteisiä tai omia projekteja.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Uskonnon opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset taustat ja edellytykset sekä tarpeet. Opetuksen toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden opiskelijoiden erilaiset uskon-nolliset ja katsomukselliset taustat ja käytettävät työtavat sovitetaan oppimisen edellytyksiin. Opetuksessa

81

luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan opiskelijan opiske-lutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Opiskelijan oppimisen arviointi uskonnon oppiaineessa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä opiskelijoiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun sel-keyttä ja työn loppuun saattamista. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti opiskelijoiden ajattelun taitojen syventyessä. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaami-nen

T1 ohjata opiskelija havaitse-maan uskonnon ja kulttuurin monimuotoinen vuorovaiku-tus sekä uskontoon liittyvä monimuotoisuus

u1 Uskontojen merkityksen ymmärtäminen kulttuu-rissa ja yhteiskunnassa

Opiskelija osaa nimetä ja luoki-tella ja analysoida uskonnollisia elementtejä kulttuuri-ilmiöissä.

T2 auttaa opiskelijaa syventy-mään opiskeltavan uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin ja opetuksiin sekä levinneisyy-teen ja vaikutukseen eri puo-lilla maailmaa

u1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen

Opiskelija osoittaa tuntevansa opiskelemansa uskonnon syn-tyhistorian. Hän tuntee uskon-non perusopetukset sekä osaa luetella merkittävimmät läh-teet. Hän tuntee uskonnon maailmanlaajuisen merkityk-sen.

T3 ohjata opiskelija perehty-mään uskontoihin ja katso-muksiin eri puolilla maailmaa ja Suomessa siten, että opis-kelija ymmärtää uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutussuh-teen, tuntee maailman suur-ten uskontoperinteiden eri-tyispiirteitä ja yhdistäviä teki-jöitä sekä tutustuu uskonnot-tomuuteen

u1 Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten ym-märtäminen

Opiskelija osoittaa hallitse-vansa perustiedot maailmanus-konnoista ja erilaisista katso-musperinteistä. Hän tunnistaa uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta.

82

T4 ohjata opiskelija tunte-maan eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita

u1 Uskonnon ja kulttuurin lu-kutaito

Opiskelija tietää eri uskontope-rinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa erotella ja luokitella uskonnollisia teemoja medi-assa, taiteessa ja populaarikult-tuurissa.

T5 auttaa opiskelijaa havaitse-maan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja hah-mottamaan uskonnon ja tie-teen kielen välisiä eroja

u1, u2 Ajattelun ja vuorovaiku-tuksen taidot

Opiskelija osaa esittää perus-teltuja mielipiteitä ja osallistuu keskusteluun. Hän osaa tunnis-taa ja erotella erilaisia argu-mentaation tapoja ja argu-mentteja keskustelussa.

T6 perehdyttää opiskelija eet-tisen ajattelun keskeisiin käsit-teisiin, ihmisoikeuksiin ja eri uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

u2 Eettinen ajattelu ja ihmis-oikeusetiikka

Opiskelija tietää eettisen ajat-telun keskeisiä käsitteitä. Hän tietää tärkeimmät ihmisoikeus-sopimukset ja niiden keskeistä sisältöä. Opiskelija tuntee eri uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita.

T7 auttaa opiskelijaa arvioi-maan uskontojen ja katso-musten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

u1, u2 Uskontojen ja katsomus-ten merkityksen ymmärtä-minen globaalisti

Opiskelija osaa arvioida uskon-tojen ja katsomusten maail-manlaajuista merkitystä ihmis-ten valintojen perusteina ja oh-jaajina.

T8 rohkaista opiskelijaa pohti-maan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankoh-taisia eettisiä kysymyksiä

u2 Kehittyminen eettisessä ajattelussa

Opiskelija pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä kysymyk-siä ja osallistuu keskusteluun niistä. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja antaa niille perusteluja.

T9 auttaa opiskelijaa rakenta-maan omaa elämänkatsomus-taan

u2 Elämäntaitojen hallitsemi-nen

Ei vaikuta arvosanan muodos-tamisessa

T10 innostaa opiskelijaa poh-timaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja nii-den vaikutusta kestävään elä-mäntapaan

u2 Elämäntaidot ja kehittymi-nen eettisessä ajattelussa

Opiskelija pohtii omien valinto-jensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksen omaan ja toisten ihmisten hy-vinvointiin ja kestävään tulevai-suuteen.

T11 rohkaista opiskelijaa koh-taamaan erilaisia ihmisiä myönteisen vuorovaikutuksen hengessä jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

u1, u2 Elämäntaidot ja kehittymi-nen eettisessä ajattelussa

Ei vaikuta arvosanan muodos-tamisessa.

83

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä aikuisten perusopetuksessa on edistää opiskelijoiden taitoa etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös opiskelijoiden opiskelua ja oppi-mista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun opiskelijan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitse-vaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraat-tinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomus-tiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eetti-sen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriit-tinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään kor-jaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita: ajattelu ja oppimaan oppimi-nen (L1), kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2), arjen taidot (L3) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

Elämänkatsomustiedon opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Kurssit Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata opiskelijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään kat-somuksellisia käsitteitä.

et1 L1, L2, L4

T2 tukea opiskelijaa vahvistamaan kulttuurista yleissivistystä, esimerkiksi pe-rehtymällä Unescon maailmanperintöohjelmaan

et1 L2, L7

T3 ohjata opiskelijaa tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia us-komusjärjestelmiä, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tut-kimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

et1 L1, L2

T4 ohjata opiskelijaa pohtimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii-kin perusteita

et1, et2

L3

T5 ohjata opiskelijaa tunnistamaan katsomusvapauden perustavana ihmisoi-keutena sekä tuntemaan katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kan-sainvälisiä keinoja

et1 L2, L3, L6, L7

T6 ohjata opiskelijaa ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkai-suja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä syitä ja yhteisöllisiä käytäntöjä

et1, et2 L1, L4

T7 kannustaa opiskelijaa maailman moninaisuuden hyväksymiseen ja ymmär-tämiseen niin, että opiskelijalla on valmiuksia toimia suvaitsevana ja vastuulli-sena kansalaisena

et1, et2 L2, L7

T8 tukea opiskelijaa kehittämään eettistä ajatteluaan ja tunnistamaan vastuun ja oikeuksien näkökulmat

et2 L1, L6, L7

T9 ohjata opiskelijaa huomaamaan ja ymmärtämään eettisiä ulottuvuuk-sia elämästään ja ympäristöstään

et2 L5, L7

T10 rohkaista opiskelijaa toimimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuu-den hyväksi ja vaikuttamaan paikallisesti ja globaalisti

et2 L6, L7

84

T11 ohjata opiskelija ymmärtämään ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ih-misten yhdenvertaisuuden eettinen perusta

et2 L1, L7

Elämänkatsomustiedon kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

et1 Katsomukset ja ihmisoikeudet (pakollinen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla valitaan sisällöiksi opiskelijan maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja eri katsomusten keskeisiin piirteisiin liittyviä sisältöjä. Kurssin sisältöjen avulla käydään opiskelijan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Kurssin sisällöillä avataan kysymyksiä, jotka auttavat opiskelijaa ymmär-tämään Unescon suojelemaa maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä ja kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Kurssilla sisällöiksi otetaan teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esi-merkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin liittyviä teemoja. Kurssin teemojen valinnalla tue-taan katsomusten historian ja niiden kohtaamisiin liittyviä tietoja ja taitoja sekä katsomusvapauden ja suvait-sevaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

et2 Ihmisenä kasvaminen (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssin keskeisten sisältöjen tulee liittyä etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin kuten totuus, hyvyys, kau-neus ja oikeudenmukaisuus. Sisältöjen valinnassa tulee toimia niin, että opetuksessa voidaan soveltaa eettistä lähestymistapaa. Sisällöissä nostetaan esiin eettisyys sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä. Kurs-silla tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. Kurssin sisäl-lössä korostuu ihmisarvo, ihmisoikeudet ja ihmisten välinen yhdenvertaisuus. Kurssin aikana tutustutaan ih-misoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusrikoksiin, kuten holokaustiin. Kurssilla perehdytään luonnon ja yh-teiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin.

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja kes-kusteluympäristö, jossa opiskelija kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppi-misen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Opiskelijat elävät globalisoituneessa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että vä-litön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuoro-vaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa opiskelijan osalli-suuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee opiskelijan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja arvioida sekä rakentaa omaa identiteettiä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsit-teellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen

85

kehittymiseen. Opiskelijoiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen ete-nemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa. Elämänkatsomustiedon opiskelu ja sisällöt sopivat hyvin oppiainerajat ylittäviin projekteihin ja integroitaviksi muiden oppiaineiden kanssa. Opiskelijan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä opiskelijoiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskelupro-sessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Opiskelijoiden itsearviointia ja vertaispalautetta voidaan käyttää arvioinnin tukena. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

86

Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päät-tyessä

Opetuksen tavoite

Kurssit Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

T1 ohjata opiskelijaa tunnista-maan, ymmärtämään ja käyttä-mään katsomuksellisia käsitteitä

et1 käsitteiden hallinta ja soveltaminen

Opiskelija osaa käyttää katsomuk-sellisia käsitteitä ja tunnistaa nii-den välisiä suhteita.

T2 tukea opiskelijaa vahvista-maan kulttuurista yleissivistystä, esimerkiksi perehtymällä Unes-con maailmanperintöohjelmaan

et1 tiedollinen yleissi-vistys

Opiskelija osaa hankkia tietoa eri-laisista kulttuureista ja katsomuk-sista. Opiskelija tunnistaa Unescon maailmanperintöohjelman lähtö-kohtia ja joitain maailmanperintö-kohteita.

T3 ohjata opiskelijaa tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja us-konnollisia uskomusjärjestelmiä, niiden keskinäistä vuorovaiku-tusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

et1 tiedollinen yleissi-vistys ja taito sovel-taa sitä arvosteluky-kyisesti

Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläi-sen monoteismin ja sekulaarin hu-manismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Opis-kelija oivaltaa, että katsomuksiin on tärkeä tutustua vastuullisesti, tutkivasti ja tieteellisesti.

T4 ohjata opiskelijaa pohti-maan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

et1, et2 ymmärtäminen Opiskelija osaa selittää uskonnolli-suuden luonnetta ja uskontokritii-kin pääpiirteitä joistakin filosofi-sista, historiallisista, uskontotie-teellisistä tai yhteiskunnallisista näkökulmista.

T5 ohjata opiskelijaa tunnista-maan katsomusvapauden perus-tavana ihmisoikeutena sekä tun-temaan katsomusvapauden tur-vaamisen kansallisia ja kansain-välisiä keinoja

et1 käsitteiden hallinta ja tiedollinen yleis-sivistys

Opiskelija osaa määritellä katso-musvapauden ihmisoikeutena ja osaa antaa esimerkkejä joistakin katsomusvapauden turvaamisen mekanismeista ja niiden puutteista erilaisissa tilanteessa.

T6 ohjata opiskelijaa ymmärtä-mään erilaisia elämänkatsomuk-sellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä syitä ja yhteisöllisiä käytäntöjä

et1, et2 ymmärtäminen ja arvostelukyky

Opiskelija osaa kuvata erilaisten ih-misten katsomuksellisten valinto-jen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteluja.

T7 kannustaa opiskelijaa maail-man moninaisuuden hyväksymi-seen ja ymmärtämiseen niin, että

et1, et2 ymmärtäminen, ar-vostelukyky, vuoro-vaikutustaidot ja toimintavalmiudet

Opiskelija osaa kuvata vastuunsa muista ihmisistä ja yhteiskunnasta sekä osaa ottaa toiset ihmiset ja

87

opiskelijalla on valmiuksia toi-mia avarakatseisena ja vastuulli-sena maailmankansalaisena

ympäristön huomioon toiminnas-saan.

T8 tukea opiskelijaa kehittämään eettistä ajatteluaan ja tunnista-maan vastuun ja oikeuksien nä-kökulmat

et2 käsitteiden hallinta ja soveltaminen

Opiskelija osaa käyttää eettistä kä-sitteistöä sekä osaa tulkita ja so-veltaa sitä ajattelussaan ja toimin-nassaan.

T9 ohjata opiskelijaa huomaa-maan ja ymmärtämään eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään

et2 ymmärtäminen, ar-vostelukyky, ja vuo-rovaikutustaidot

Opiskelija osaa keskustella elä-määnsä ja tulevaisuuteen liitty-vistä ulottuvuuksista

T10 rohkaista opiskelijaa toi-mimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi ja vai-kuttamaan paikallisesti ja glo-baalisti

et2 käsitteiden hallinta, arvostelukyky ja toi-mintavalmiudet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestä-vään tulevaisuuteen liittyviä käsit-teitä, osaa soveltaa niitä koskevaa tietoa toiminnassaan sekä tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.

T11 ohjata opiskelija ymmärtä-mään ihmisarvon, ihmisoi-keuksien ja ihmisten yhdenver-taisuuden eettinen perusta

et2 ymmärtäminen ja arvostelukyky

Opiskelija tietää tärkeimmät ihmis-oikeuksiin, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät käsitteet.

88

HISTORIA Oppivelvollisten historian opetuksen aloitus varhentuu valtioneuvoston asetuksella 422/2012. Tämä muutos vaikuttaa historian opetukseen aikuisten perusopetuksessa siten, että historian opiskelu alkaa jo alkuvaiheen aikana. Jos opiskelija ei ole suorittanut alkuvaiheen opintoja tai jos hänellä ei ole lainkaan historian opintoja Suomessa, alkuvaiheen aineksia tulee integroida historian opetukseen varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa. Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan historiatietoisuutta sekä ymmärrystä omista juuristaan. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Menneisyyttä kos-kevan tiedon avulla opiskelijaa autetaan hahmottamaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä. Historian opiskelu kehittää erityisesti opiskelijan ajattelua, monilukutaitoa sekä kulttuurien tuntemusta. Tarkoituksena on edistää opiskelijan kehittymistä oma-aloitteiseksi ja erilaisuutta ymmärtäväksi demokraattisen yhteiskunnan jäse-neksi, joka kykenee suunnittelemaan tavoitteellisesti omaa tulevaisuuttaan. Historian opetuksessa opiskelija perehtyy yhteiskunnan kehityksen päälinjoihin. Häntä ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta, moniperspektiivisyyttä ja historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Opiskelijaa ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toi-minnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Historian opiskelun kautta opiskelija oppii tunnis-tamaan yhteiskunnassa olevia arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä ymmärtämään yhteiskunnan tapa-kulttuuria ja toimintatapoja. Opiskelija tutustuu lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan men-neestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella ja että tämä kuva voi ajan kuluessa muokkaantua. Varsinaisen aikuisten perusopetuksen täydentävät näkökulmat oppiaineen tehtävään Historian oppiaineen tehtävä on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää ja selittää ympäröivää yhteiskuntaa. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa ja muutoin opittuja taitoja ja tietoja pidetään lähtökohtana, jonka päälle varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa rakennetaan kattavampaa osaamista ja tietämystä. Opetuksessa painotetaan opetettavan asiasisällön merkityksellisyyttä ja yhteyttä omaan arkeen, ympäröivään maailmaan ja nykyhetkeen. Tarkoituksena on lisätä paitsi aikuisopiskelijan historia- ja kulttuuritietoutta, myös opiskeluval-miuksia sekä itseymmärrystä oppijana. Historian oppiaineessa kannustetaan omien tulkintojen tekoon, perus-teluun ja ilmaisuun sekä suullisesti että kirjallisesti opiskelijan omat lähtökohdat huomioon ottaen yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Historian opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Tavoit-teisiin liittyvät kurssit

Laaja-alai-nen osaa-minen

Historian ilmiöiden ymmärtäminen T1 tukea opiskelijaa vahvistamaan taitoaan hahmottaa historian käsitteitä ja aikaa sekä kronologiaa

hi1-hi3 L1, L4

T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita asioita

hi1-hi3 L1, L4, L6

89

T3 rohkaista opiskelijaa arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

hi1-hi3 L1,L3, L4, L7

T4 tukea opiskelijaa vahvistamaan taitojaan arvioida tietolähteiden luotetta-vuutta sekä ymmärtää niiden monitulkintaisuutta

hi1-hi3 L1, L4, L7

Historiallisen tiedon käyttäminen T5 harjaannuttaa opiskelijaa selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tul-kita eri tavoin ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

hi1-hi3 L1, L4

T6 auttaa opiskelijaa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä sekä muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

hi1-hi3 L1-L7

T7 ohjata opiskelija tunnistamaan keskeisiä ihmisen elämään ja yhteiskuntaan vaikuttaneita muutoksia sekä esittämään muutoksille syitä

hi1-h3 L1, L2, L4

T8 ohjata opiskelijaa perehtymään kulttuureissa ja ihmisten ajattelussa tapah-tuneisiin muutoksiin

hi1-h3 L2

T9 auttaa opiskelijaa oivaltamaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä sekä ih-misten toiminnan motiiveja

hi1-hi3 L7

T10 ohjata opiskelija tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja ja arvojännit-teitä ja näissä tapahtuneita muutoksia

hi1-hi3 L2

T11 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja selittämään suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja yhteiskuntaa sen historiallisen kehityksen kautta

hi3 L7

Historian kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Kurssien rakenteessa on pyritty ottamaan huomioon opiskelijoiden mahdollisuus valita kaikki kurssit tai osa kursseista. Jos opiskelijalla on mahdollisuus valita vain yksi historian kurssi, suositellaan silloin kurssia 3 Suomen historian käännekohdat. Kaikilla kursseilla kuljetetaan mukana historian oppiaineen yleisiä tavoit-teita. Kurssi 1 Antiikista uuden ajan murrokseen luo opiskelijalle ymmärrystä eurooppalaisen aatemaailman, kult-tuurin ja yhteiskunnan kehittymisestä. Kurssi 2 Teollisuusyhteiskunnan synnystä nykyaikaan keskittyy selittä-mään syitä nykypäivän yhteiskunnalle avaamalla ensin teollistumisen aiheuttamaa murrosta ja toisaalta esittä-mällä syitä totalitarismin, suursotien ja kylmän sodan jälkeiselle maailmanpolitiikalle. Kurssi 3 Suomen histo-rian käännekohdat syventyy selittämään Suomen rakentumista autonomian ajalta itsenäistymisen kautta hy-vinvointiyhteiskunnaksi antaen opiskelijalle välineitä ymmärtää ja tulkita ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuu-ria. hi1 Antiikista uuden ajan murrokseen (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Paneudutaan demokratian syntyyn ja roomalaisen maailman perintöön. Tutustutaan keskiajan ihmisten maail-mankuvaan Euroopassa. Uuden ajan murrosvaiheeseen perehtymällä käydään läpi tieteessä, taiteessa ja usko-muksissa tapahtuneita muutoksia. hi2 Teollisuusyhteiskunnan synnystä nykyaikaan (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Teollistumisen kautta perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, suhdetta luontoon sekä maail-maan. Tutustutaan murrosajan yhteiskunnallisiin aatteisiin ja niiden seurauksiin. Perehdytään maailmansotien ja kylmän sodan aikaan painottaen tavallisen ihmisen näkökulmaa sekä ihmisoikeuskysymyksiä.

90

hi3 Suomen historian käännekohdat (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tuodaan esiin suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaiset juuret. Paneudutaan kulttuurin merkitykseen identi-teetin rakentamisessa autonomian aikana. Perehdytään Suomen itsenäistymisprosessiin ja valtiolliseen kehi-tykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen ja elinkeinorakenteen muutoksen kautta käydään läpi arkielä-män historiaa ja tämän päivän juuria. Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja. Tavoit-teena on vahvistaa opiskelijan historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä. Historian opetus tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen kommunikointiin sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Opiskelussa rohkaistaan tietojen hankkimiseen ja käyttämiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa myös mediaa hyödyntäen. Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa vuorovaikutuksellisia työ-tapoja. Opiskelijaa rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan ja tekemään johtopäätöksiä suullisesti, kir-jallisesti sekä muita viestinnän muotoja käyttäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden op-piaineiden, erityisesti suomen kielen S2-opetuksen kanssa. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksessa on tarjota riittävä tuki käsitteiden ja siten tekstien ja lähteiden ymmärtämiseen. Ymmärtämistä edesautetaan keskittymällä tekstien pääkohtiin ja avaamalla kerron-nassa käytettyjä käsitteitä. Ilmiöihin perehdytään elämyksellisesti esimerkiksi visualisoinnin, draaman ja kes-kustelun avulla sekä monipuolisia tekstejä hyödyntäen. Historian opiskelussa opiskelijaa autetaan ymmärtämään lähteiden mahdollinen monitulkintaisuus. Vastaa-vasti opetuksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijan tiedot omasta kulttuuristaan ja kannustetaan häntä esittämään vertailuja esimerkiksi lähtömaan ja Suomen kulttuurien välillä. Opiskelijan oppimisen arviointi historiassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan opiskelijaa omiin tulkintoihin ja näkemystensä ar-gumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon opiskelijan monimuotoiset työs-kentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon sovel-tamiseen ja historialliseen ajatteluun. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

91

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet op-piaineessa

Arvosanan kahdeksan osaami-nen

Historian ilmiöiden ymmärtäminen T1 tukea opiskelijaa vahvis-tamaan taitoaan hahmottaa historian käsitteitä ja aikaa sekä kronologiaa

hi1-hi3 Käsitteiden ja kronolo-gian hahmottaminen

Opiskelija ymmärtää historian käsitteitä ja kykenee sijoitta-maan opiskelemansa asiat ajalli-siin yhteyksiinsä.

T2 ohjata opiskelijaa ym-märtämään ihmisen toimin-taan ja päätöksentekoon vaikuttaneita asioita

hi1-hi3 Historiallisen empatian hallitseminen

Opiskelija kykenee eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toimin-nan motiiveja.

T3 rohkaista opiskelijaa ar-vioimaan erilaisia syitä his-toriallisille tapahtumille ja ilmiöille

hi1-hi3 Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen

Opiskelija osaa erotella historial-lisia tapahtumia tai ilmiöitä selit-tävät tekijät vähemmän tär-keistä.

T4 tukea opiskelijaa vahvis-tamaan taitojaan arvioida tietolähteiden luotetta-vuutta sekä ymmärtää nii-den monitulkintaisuutta

hi1-hi3 Lähteiden käyttö Opiskelija osaa lukea erilaisia lähteitä, tuntee niiden tulkinnan ja luotettavuuden arvioinnin pe-riaatteita sekä osaa soveltaa näitä arviointiperiaatteita joi-hinkin lähdemateriaaleihin.

Historiallisen tiedon käyttäminen T5 harjaannuttaa opiskelijaa selittämään, miksi historial-lista tietoa voidaan tulkita eri tavoin ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luo-tettavuutta

hi1-hi3 Historian tulkitseminen Opiskelija osaa arvioida histo-rian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotetta-vuutta.

T6 auttaa opiskelijaa käyttä-mään erilaisia lähteitä, ver-tailemaan niitä sekä muo-dostamaan oman perustel-lun tulkintansa niiden poh-jalta

hi1-hi3 Historiallisten tulkinto-jen selittäminen

Opiskelija osaa vastata mennei-syyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saa-maansa informaatiota.

T7 ohjata opiskelija tunnis-tamaan keskeisiä ihmisen elämään ja yhteiskuntaan vaikuttaneita muutoksia sekä esittämään muutok-sille syitä

hi1-hi3 Syy- ja seuraussuhteen ja muutoksen selittä-minen

Opiskelija osaa kuvailla tärkeitä ihmisen elämään ja yhteiskun-taan vaikuttaneita muutoksia sekä niiden syitä historiallisessa kontekstissa.

T8 ohjata opiskelijaa pereh-tymään kulttuureissa ja ih-misten ajattelussa tapahtu-neisiin muutoksiin

hi1-hi3 Muutoksen ja jat-kuvuuden selittäminen

Opiskelija kykenee arvioimaan kulttuurien ja ihmisten ajatte-lussa tapahtuneiden muutosten syitä ja merkitystä.

92

T9 auttaa opiskelijaa oival-tamaan nykyisyyteen johta-nutta kehitystä sekä ihmis-ten motiiveja

hi1-hi3 Kehityksen ja ihmisen toiminnan perustele-minen

Opiskelija osaa kuvailla nykyi-syyteen johtanutta kehitystä ja ihmisen toiminnan tarkoituspe-riä.

T10 ohjata opiskelija tunnis-tamaan yhteiskunnassa ole-via arvoja ja arvojännitteitä ja näissä tapahtuneita muu-toksia

hi1-hi3 Yhteiskunnan arvojen muutokset

Opiskelija osaa kuvailla yhteis-kunnassa olevia erilaisia arvoja ja niissä tapahtuneita muutok-sia.

T11 ohjata opiskelijaa ym-märtämään ja selittämään suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja yhteiskuntaa

hi3 Suomalaisen yhteis-kunnan ymmärrys

Opiskelija osaa kuvailla suoma-laista kulttuuria ja identiteettiä sekä selittää yhteiskunnan toi-mintaa.

93

YHTEISKUNTAOPPI

Oppivelvollisten yhteiskuntaopin opetuksen aloitus varhentui ja tuntimäärä lisääntyi valtioneuvoston asetuk-sella 422/2012. Tämä muutos vaikuttaa yhteiskuntaopin opetukseen aikuisten perusopetuksessa siten, että yh-teiskuntaopin opiskelu alkaa jo alkuvaiheen aikana. Jos opiskelija ei ole suorittanut alkuvaiheen opintoja tai jos hänellä ei ole lainkaan yhteiskuntaopin opintoja Suomessa tai muutoin hankittua yhteiskunnan tuntemusta, alkuvaiheen aineksia tulee integroida yhteiskuntaopin opetukseen varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa.

Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin oppiaineen tarkoitus on vahvistaa opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, kehittää yhteiskuntataitoja ja edistää opiskelijan valmiuksia toimia vastuuntuntoisena ja aktiivisena kansalaisena. Opis-kelija ohjataan arvioimaan ja ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja ja toimintatapoja sekä toimimaan erilaisuutta ymmärtävänä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavana yhteiskunnan jäsenenä. Oppiaineen tehtävänä on antaa tiedollinen perusta yhteiskunnan toiminnasta ja erilaisista rakenteista sekä vah-vistaa opiskelijan omia tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimisessa ja vaikuttamisessa sekä oman tulevaisuuden tavoitteellisessa suunnittelussa. Oppisisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämäntilanteissa. Yhteiskun-tataitojen kehittyminen alkaa yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palveluiden tuntemisesta. Opinnoissa edetään arkielämän tilanteista kohti laajempia taitoja ja syvempää yhteiskunnan tuntemusta. Opetuksessa harjaannute-taan opiskelijan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja sekä seurataan median välittämiä ajankohtaisia aiheita. Yhteiskuntaopin opiskelu varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Aikuisten perusopetuksessa yhteiskuntaopin tehtävänä on tarjota opiskelijalle perustiedot ja -taidot yhteiskun-nan rakenteesta ja kansalaisena toimimisesta. Opetuksessa painotetaan opetettavan asiasisällön merkitykselli-syyttä ja avataan yhteyttä arjen tilanteisiin. Tarkoituksena on lisätä paitsi aikuisopiskelijan yhteiskuntataitoja, myös opiskeluvalmiuksia sekä itseymmärrystä oppijana. Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Tavoittei-siin liittyvät kurssit

Laaja-alai-nen osaa-minen

Yhteiskuntataidot T1 perehdyttää opiskelija demokraattisiin arvoihin ja toimintatapoihin sekä kannustaa häntä kehittämään vaikuttamistaitojaan

yh1–yh3 L1, L2,

T2 antaa opiskelijalle valmiuksia seurata ajankohtaisia asioita ja tapahtumia mediasta

yh1–yh3 L2, L5, L7

T3 harjaannuttaa opiskelijan taitoja lukea ja ymmärtää erilaisia yhteiskun-nallista tietoa sisältäviä aineistoja ja muita tekstejä, kuvia, graafeja, lomak-keita ja esitteitä

yh1–yh3 L4, L5

T4 antaa opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot kansalaisen oikeuksista ja vel-vollisuuksista Suomessa sekä perehdyttää hänet oikeusjärjestelmän perus-teisiin

yh2, yh3 L2, L7

T5 tutustuttaa opiskelija yhteiskunnan erilaisiin yhteisöihin ja vähemmistö-ryhmiin

yh1, yh3 L2, L4, L7

94

T6 perehdyttää opiskelija työelämässä vaadittaviin tietoihin, taitoihin, oi-keuksiin ja velvollisuuksiin sekä antaa hänelle välineitä suunnitella omaa tu-levaisuuttaan

yh1, yh2 L1, L3, L6

Osallistuminen ja vaikuttaminen T7 ohjata opiskelijaa ymmärtämään oman talouden ja kulutusvalintojen pe-rusteita sekä julkisen talouden perusteita kestävän kehityksen periaatteiden mukaan

yh1 L1, L3

T8 tarjota opiskelijalle tietoa yhteiskunnan tarjoamista osallistumisen ja vai-kuttamisen mahdollisuuksista sekä kolmannen sektorin toiminnasta

yh1, yh2 L2, L7

T9 tarjota opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot käyttää julkisia peruspalve-luita sekä yksityisiä palveluita

yh1 L6, L7

T10 perehdyttää opiskelija oikeusvaltion toimintaan ja vallan käyttöön sekä peruslainsäädäntöön

yh1 L1, L2

T11 auttaa opiskelijaa hahmottamaan työelämää ja sen vaatimia valmiuksia kuten koulutus, työkokemus ja kielitaito sekä ohjata häntä tiedostamaan omat oikeutensa ja velvollisuutensa työelämässä

yh2 L6

T12 tarjota opiskelijalle välineitä oman talouden ja elämän suunnitteluun sekä lisätä tietämystä kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista

yh2 L3

T13 ohjata opiskelijaa perehtymään erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttami-sen kanaviin sekä harjaantua käyttämään poliittisia ja muita yhteiskunnalli-sia vaikutusmahdollisuuksia

yh3 L5, L7

T14 edistää opiskelijan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja arjen tilanteissa sel-viytymisessä sekä yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa ja hyödyntämisessä

yh3 L2-L5

Yhteiskuntaopin kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Kurssien tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan tietämystä omaan elämään vaikuttavista asioista kuten kansa-laisen oikeuksista ja velvollisuuksista, tarjotuista palveluista sekä yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta. Lisäksi opiskelijalle annetaan välineitä oman elämän suunnitteluun, vaikuttamiseen ja ympäristön tulkitsemi-seen. yh1 Yhteiskuntajärjestelmä sekä julkiset palvelut (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Paneudutaan tärkeimpiin julkisiin palveluihin (kuten Kela, terveyspalvelut, koulutuspalvelut ja TE-toimisto) sekä viranomaisten toimintaan niin, että opiskelija osaa käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia palveluita. Perehdytään Suomen yhteiskuntajärjestelmään ja poliittiseen järjestelmään. Tutustutaan talouden peruskäsit-teisiin ja ilmiöihin sekä käydään läpi esimerkkejä peruslainsäädännöstä, kuten perustuslaki, tasa-arvolaki, yh-denvertaisuuslaki, lastensuojelulaki sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. yh2 Työelämän tuntemus ja oma talous (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Perehdytään oman talouden suunnittelun perusteisiin sekä tutustutaan lähiympäristön yrityksiin ja muihin pal-veluiden tuottajiin. Tutustutaan yhteiskunnan tarjoamiin kouluttautumis- ja uramahdollisuuksiin sekä yrittä-

95

jyyteen. Käydään läpi työelämän perustaitoja ja -tapoja. Perehdytään työtä koskevaan lainsäädäntöön työnte-kijän näkökulmasta. Tarkastellaan kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tutustutaan kestävän kulutuksen periaatteisiin. yh3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin sekä tarkastellaan kolmannen sek-torin järjestöjä opiskelijan kiinnostuksen kohteet huomioiden. Lisäksi opiskelijaa harjaannutetaan esittelemään ja perustelemaan mielipiteitään. Opetuksessa seurataan ja tarkastellaan median kautta välittyviä tietoja sekä harjoitellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kansalaisyhteiskunnassa. Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perus-opetuksessa Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja, jotka tukevat opiskelijan kehittymistä aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi kansalaiseksi. Opiskelijan itseilmaisu- sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja harjaannutetaan kannustamalla häntä kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään sekä perustelemaan näkemyksiään. Työmuotojen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan taitoja tulkita ympäröivää yhteiskuntaa sekä kannustaa häntä osallistumaan. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on kes-keistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Opetuksessa käytetään oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi kielten ja matematiikan opiskelun sekä erilaisten projektien yhteydessä. Median tarkastelulla ja hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on rohkaista opiskelija näkemään itsensä kansalaisyh-teiskunnan jäsenenä sekä tukea hänen yhteiskunnallisten taitojen kehittymistään. Oppiaineen keskeisten käsit-teiden ja tekstien sekä esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjeste-lyissä ja työtavoissa. Opiskelijaa harjaannutetaan ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa, taloutta ja ku-luttamista koskevaa tietoa, joka on hyödyksi hänen omassa arjessaan sekä auttaa häntä ymmärtämään laajem-pia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Opiskelijoiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa pyritään tukemaan käytännön harjoitteilla. Opiskelijan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Yhteiskuntaopin opetuksessa palautteella pyritään kannustamaan opiskelijaa toimimaan aktiivisesti omassa lähiyhteisössään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoisia toiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen opiskelija on oppinut rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa.

96

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Yhteiskuntaopin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaa-minen

T1 perehdyttää opiskelija de-mokraattisiin arvoihin ja toi-mintatapoihin sekä kannus-taa häntä kehittämään vai-kuttamistaitojaan

yh1 - yh3

Ei käytetä arvosanan muodos-tamisen periaatteena. Opiske-lijaa ohjataan pohtimaan ko-kemuksiaan osana itsearvioin-tia.

Yhteiskuntataidot T2 antaa opiskelijalle val-miuksia seurata ajankohtaisia asioita ja tapahtumia medi-asta ja muualta

yh1 - yh3

Valmius seurata ajankohtai-sia asioita ja tapahtumia

Opiskelija löytää kanavia ajan-kohtaisten asioiden ja tapah-tumien seuraamiseen.

T3 harjaannuttaa opiskelijan taitoja lukea ja ymmärtää eri-laisia yhteiskunnallista tietoa sisältäviä aineistoja sekä muita tekstejä, kuvia, graafeja, lomakkeita ja esit-teitä

yh1 - yh3

Yhteiskunnallisen tiedon et-siminen ja tulkinta

Opiskelija osaa etsiä yhteis-kunnallista tietoa eri lähteistä ja tulkita sitä.

T4 antaa opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuk-sista Suomessa sekä pereh-dyttää hänet oikeusjärjestel-män perusteisiin

yh2, yh3 Opiskelijan tiedot yhteis-kunnan rakenteista ja toi-minnasta, keskeisistä laeista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista

Opiskelijalla on perustiedot yhteiskunnan rakenteista, kes-keisestä lainsäädännöstä ja yk-silön oikeuksista ja velvolli-suuksista.

T5 tutustuttaa opiskelija yh-teiskunnan erilaisiin yhteisöi-hin ja vähemmistöryhmiin

yh1, yh3 Erilaiset yhteisöt ja vähem-mistöt yhteiskunnan osana

Opiskelija osaa nimetä yhteis-kunnan erilaisia yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä.

T6 perehdyttää opiskelija työelämässä vaadittaviin tie-toihin, taitoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä antaa hänelle välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan

yh1, yh2 Työelämän tuntemus ja oman tulevaisuuden suun-nitteleminen

Opiskelija osaa kuvailla työelä-män yhteiskunnallista merki-tystä, sen tarjoamia mahdolli-suuksia ja kykenee suunnitte-lemaan omaa tulevaisuuttaan.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

97

T7 ohjata opiskelijaa ymmär-tämään oman talouden ja ku-lutusvalintojen perusteita sekä julkisen talouden perus-teita kestävän kehityksen pe-riaatteiden mukaan

yh1 Talouden toimintaa ja kulut-tamista koskevat tiedot ja taidot

Opiskelija pystyy antamaan esimerkkejä omakohtaisesta yritteliäästä ja vastuullisesta taloudellisesta toiminnasta sekä julkisen talouden perus-teista.

T8 tarjota opiskelijalle tietoa yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista sekä kol-mannen sektorin toiminnasta

yh1, yh3 Tietojen ja näkemysten käyttäminen omien käsitys-ten muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa.

Opiskelija kykenee käyttä-mään yhteiskunnasta hankki-miaan tietoja ja näkemyksiä muodostaessaan omia käsityk-siään ja toimiessaan kansalai-sena.

Valinnaiskurssit T9 tarjota opiskelijalle riittä-vät tiedot ja taidot käyttää julkisia peruspalveluita sekä yksityisiä palveluita

yh1 Tiedot ja taidot yhteiskun-nan palveluiden käyttämi-seen

Opiskelija osaa käyttää keskei-simpiä julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita.

T10 perehdyttää opiskelija oi-keusvaltion toimintaan ja val-lan käyttöön sekä peruslain-säädäntöön

yh1 Oikeusvaltion toiminta ja peruslainsäädäntö

Opiskelija osaa kuvailla oikeus-valtion periaatteita ja antaa esimerkkejä peruslainsäädän-nöstä.

T11 auttaa opiskelijaa hah-mottamaan työelämää ja sen vaatimia valmiuksia kuten koulutus, työkokemus ja kieli-taito sekä ohjata häntä tiedosta-maan omat oikeutensa ja vel-vollisuutensa työelämässä

yh2 Työelämäosaaminen Opiskelija osaa kuvailla työelä-mää ja sen vaatimia valmiuksia sekä pystyy nimeämään oi-keuksiaan ja velvollisuuksiaan työelämässä.

T12 tarjota opiskelijalle väli-neitä oman talouden ja elä-män suunnitteluun sekä li-sätä tietämystä kuluttajan oi-keuksista ja velvollisuuksista

yh2 Oman talouden- ja elämän-hallinnan suunnittelu sekä kuluttajaosaaminen

Opiskelija osaa antaa esimerk-kejä oman talouden ja arjen hallinnasta sekä kuluttajan oi-keuksista ja velvollisuuksista.

T13 ohjata opiskelijaa pereh-tymään erilaisiin yhteiskun-nallisiin vaikuttamisen kana-viin sekä harjaantua käyttä-mään poliittisia ja muita yh-teiskunnallisia vaikutusmah-dollisuuksia

yh3 Yhteiskunnallisten vaikutus-kanavien ja vaikutusmah-dollisuuksien tunteminen

Opiskelija pystyy nimeämään yhteiskunnallisia vaikutuska-navia ja antamaan esimerkkejä omista vaikutusmahdollisuuk-sistaan

T14 edistää opiskelijan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ar-jen tilanteissa selviytymisessä sekä yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa ja hyödyntämi-sessä

yh3 Mediaosaaminen Opiskelija osaa käyttää mediaa arjen tilanteissa, yhteiskunnal-lisen tiedon ja palveluiden hyödyntämisessä sekä osallis-tumisessa.

98

FYSIIKKA Oppiaineen tehtävä Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehitty-mistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus tukee opiskelijoiden valmiuksia keskustella fysiikan ja teknologian asioista ja ilmiöistä. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta ympäristöstään. Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijoita ilmiöiden ymmärtämisessä ja käsitteiden rakentumisessa. Varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa opiskelun pääpaino on kvalitatiivisella tasolla, mutta opiskelijoiden taitojen kehittyessä laajennetaan työskentelyä joidenkin ilmiöiden osalta kvantitatiiviselle tasolle. Aikaisem-mat kokemukset, uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuk-sessa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaista käsitystä ympäröi-västä todellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttä-miseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin eri tilanteissa. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat luonnosta ja teknologisesta ympäristöstä tehdyt havainnot ja tutkimuk-set. Tutkimusten tekemisellä on oleellinen merkitys käsitteiden omaksumisessa ja ymmärtämisessä, tutkimisen taitojen oppimisessa ja luonnontieteiden luonteen hahmottamisessa. Tutkimusten tekeminen kehittää työsken-telyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijoita hahmottamaan fysiikan osaamisen merkitystä myös jatko-opinto-jen ja työelämän kannalta. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuk-sia soveltaa fysiikkaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan fy-siikan osaamista. Fysiikan opetuksen tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät kurs-sit

Laaja-alai-nen osaa-minen

Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa fysiikan opiskeluun fy1–fy3 L1 T2 ohjata ja kannustaa opiskelijaa tunnistamaan omaa fysiikan osaa-mistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työs-kentelemään pitkäjänteisesti

fy1–fy3 L1, L6

T3 ohjata opiskelijaa ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

fy1–fy3 L6, L7

T4 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tule-vaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energia-varojen kestävän käytön kannalta

fy1–fy3 L3, L7

Tutkimisen taidot

99

T5 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista il-miöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

fy1–fy3 L1, L7

T6 ohjata opiskelijaa toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

fy1–fy3 L2, L5

T7 ohjata opiskelijaa käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja tutkimusprosessia

fy1–fy3 L2, L5

T8 ohjata opiskelijaa ymmärtämään teknologisten sovellusten toiminta-periaatteita ja merkitystä

fy1–fy3 L2, L3, L5

T9 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tu-kea opiskelijan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

fy1–fy3 L5

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teori-oiden mukaisia käsityksiä

fy1–fy3 L1

T11 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaami-sessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

fy1–fy3 L1

T12 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietoläh-teitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

fy1–fy3 L2, L4

T13 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luon-netta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

fy1–fy3 L1, L4

T14 ohjata opiskelijaa saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä

fy1–fy3 L1

T15 ohjata opiskelijaa soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan mo-nialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutus-tua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elin-keinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

fy1–fy3 L6

Fysiikan kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Kaikilla kursseilla sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin fysiikan luonne luonnontieteenä. Kurssin muista sisällöstä ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Tutkimusten eri vaiheissa tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen.

fy1 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turval-lisuuden näkökulmista. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen liittyen. Sisältöjen valinnassa ote-taan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla. Tutustutaan energiakäsitteeseen ja energian säilymisen periaatteeseen. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiuk-kassäteilyn lajeihin. Pohditaan fysiikan osaamisen merkitystä jatko-opinnoissa ja eri ammateissa. Tutkimisen taidoissa pääpaino on havainnoinnissa ja havaintojen esittämisessä. fy2 Fysiikka maailmankuvan rakentajana (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

100

Kurssilla käsitellään erilaisia vuorovaikutuksia ja kappaleiden liiketiloja. Tutustutaan myös maailmankaikkeu-den rakenteisiin ja mittasuhteisiin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden yhteisvaikutukseen, kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muut-tuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan. Tutkimisen taidoissa pääpaino on mittaamisessa, tulosten koonnissa, käsittelyssä ja arvioinnissa. Sisältöihin kuuluu myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin.

fy3 Fysiikka yhteiskunnassa (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on kestävässä energiavarojen käytössä ja energiantuotannossa sekä sähköön liittyvissä ilmiöissä. Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapii-rien ilmiömaailmaan. Tutkimisen taidoissa pääpaino on suunnittelussa ja koejärjestelyjen rakentamisessa. Si-sältöihin kuuluu myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden saavuttamista. Tutkimukselli-nen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta kes-keistä on opiskelijoiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttami-sessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan työturvallisuuslainsäädäntöä. Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta fysiikan ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuk-sia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata opiskelijoita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta opiskelijalle muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä opiskelijoita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin opiskelijat voivat toimia eri-laisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla tuetaan opiskelijoiden abstraktin ajattelun taitojen kehittymistä. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat opiskelijoiden oppijaminäkuvan vahvistu-mista.

Opiskelijan oppimisen arviointi fysiikassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisen perustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsi-

101

tyksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten muodossa olevien kehittä-mishaasteiden avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation ra-kentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huo-miota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn ha-vainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun sel-keyttä ja työn loppuun saattamista. Opiskelijoiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja opiskeli-joiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Fysiikassa opiskelijan osaaminen kehittyy yleensä eri ta-voitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

102

Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa fysiikan opis-keluun

fy1-fy3

Ei käytetä arvosanan muodostamisen pe-rusteena.

T2 ohjata ja kannustaa opiskelijaa tunnistamaan omaa fysiikan osaamis-taan, asettamaan tavoit-teita omalle työskente-lylleen sekä työskentele-mään pitkäjänteisesti

fy1-fy3 Tavoitteellinen työs-kentely ja oppimaan oppimisen taidot

Opiskelija osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työsken-nellä niiden saavuttamiseksi. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispa-lautteen ja itsearvioinnin perusteella.

T3 ohjata opiskelijaa ym-märtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yh-teiskunnassa

fy1-fy3 Fysiikan merkityksen arvioiminen

Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa. Opiskelija osaa kuvata fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opin-noissa.

T4 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakenta-misessa sekä arvioimaan omia valintojaan ener-giavarojen kestävän käy-tön kannalta

fy1-fy3 Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fy-siikan kannalta

Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Opiskelija osaa kuvata erilaisia valintoja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Tutkimisen taidot T5 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysy-myksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittä-mään kysymyksiä edel-leen tutkimusten ja muun toiminnan lähtö-kohdiksi

fy1-fy3 Kysymysten muo-dostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnit-telu

Opiskelija osaa muodostaa kysymyksiä tar-kasteltavasta ilmiöstä. Opiskelija osaa tarkentaa kysymyksiä tutki-muksen tai muun toiminnan kohteeksi esi-merkiksi rajaamalla muuttujia.

T6 ohjata opiskelijaa to-teuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turval-lisesti ja johdonmukai-sesti

fy1-fy3 Kokeellisen tutki-muksen toteuttami-nen

Opiskelija osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ja mittauksia ohjei-den tai suunnitelman mukaan. Opiskelija osaa toteuttaa yhteistyössä mui-den kanssa erilaisia tutkimuksia.

T7 ohjata opiskelijaa kä-sittelemään, tulkitse-maan ja esittämään

fy1-fy3 Tutkimusten tulos-ten käsittely, esittä-minen ja arviointi

Opiskelija osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.

103

omien tutkimustensa tu-loksia sekä arvioimaan niitä ja tutkimusproses-sia

Opiskelija osaa arvioida tulosten oikeelli-suutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.

T8 ohjata opiskelijaa ym-märtämään teknologis-ten sovellusten toiminta-periaatteita ja merki-tystä

fy1-fy3 Teknologinen osaa-minen

Opiskelija osaa kuvata joitakin teknologisia sovelluksia ja niiden toimintaperiaatteita.

T9 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tie-don ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittele-miseen ja esittämiseen sekä tukea opiskelijan oppimista havainnollis-tavien simulaatioiden avulla

fy1-fy3 Tieto- ja viestintäte-knologian käyttö

Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintä-teknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittele-miseen ja esittämiseen. Opiskelija osaa tehdä havaintoja ja päätel-miä simulaatiosta.

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan kä-sitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsi-terakenteitaan kohti luonnontieteellisten teo-rioiden mukaisia käsityk-siä.

fy1-fy3 Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Opiskelija osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fy-siikan keskeisten käsitteiden avulla. Opiskelija osaa yhdistää ilmiöön siihen liit-tyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaa-vat suureet.

T11 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia mal-leja ilmiöiden kuvaami-sessa ja selittämisessä sekä ennusteiden teke-misessä

fy1-fy3 Mallien käyttäminen Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia mal-leja ja tehdä ennusteita sekä harjoittelee yksinkertaisten mallien muodostamista mittaustuloksista. Opiskelija osaa kuvata mallia ja nimetä mal-lin rajoituksia tai puutteita.

T12 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioi-maan kriittisesti eri tie-tolähteitä sekä ilmaise-maan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fy-siikalle ominaisella ta-valla

fy1-fy3 Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Opiskelija osaa hakea tietoa erilaisista tie-tolähteistä ja valita joitakin luotettavia tie-tolähteitä. Opiskelija osaa ilmaista ja perustella erilai-sia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

T13 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnon-tieteellisen tiedon luon-netta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

fy1-fy3 Luonnontieteellisen tiedon luonteen hahmottaminen

Opiskelija osaa kuvata fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tie-don luonnetta ja kehittymistä. Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

T14 ohjata opiskelijaa saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet

fy1-fy3 Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen

Opiskelija osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä,

104

jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä

olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

T15 ohjata opiskelijaa soveltamaan fysiikan tie-tojaan ja taitojaan mo-nialaisissa oppimiskoko-naisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutus-tua fysiikan soveltami-seen erilaisissa tilan-teissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, jär-jestöissä tai tiedeyhtei-söissä

fy1-fy3 Tietojen ja taitojen soveltaminen eri ti-lanteissa

Opiskelija osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonai-suudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa so-velletaan eri ympäristöissä.

105

KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehit-tymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opetus tukee opiskelijoiden valmiuksia tehdä valintoja sekä käyttää tietoja ja taitoja elämän eri tilanteissa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tu-levaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta ympäristöstään. Kemian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä. Varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa opiskelun pääpaino on makroskooppisella tasolla, mutta opiskelijoi-den taitojen kehittyessä yhteyttä submikroskooppisiin ja symbolisiin malleihin vahvistetaan. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen ra-kenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Opetus ohjaa luonnontieteille omi-naiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotet-tavuuden ja merkityksen arviointiin eri tilanteissa. Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi ja tutkimi-nen. Tutkimusten tekemisellä on oleellinen merkitys käsitteiden sisäistämisessä, tutkimisen taitojen oppimi-sessa ja luonnontieteiden luonteen hahmottamisessa. Tutkimusten tekeminen kehittää työskentelyn ja yhteis-työn taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijoita hahmottamaan kemian osaamisen merkitystä myös jatko-opinto-jen ja työelämän kannalta. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuk-sia soveltaa kemiaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Kemian opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Tavoittei-siin liittyvät kurssit

Laaja-alai-nen osaa-minen

Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa kemian opiskeluun ke1-ke3 L1 T2 ohjata ja kannustaa opiskelijaa tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pit-käjänteisesti

ke1-ke3 L1, L6

T3 ohjata opiskelijaa ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

ke1-ke3 L6, L7

T4 ohjata opiskelijaa käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuu-den rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kes-tävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

ke1-ke3 L3, L7

Tutkimisen taidot T5 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmi-öistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toimin-nan lähtökohdiksi

ke1-ke3 L1, L7

106

T6 ohjata opiskelijaa toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä mui-den kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

ke1-ke3 L2, L5

T7 ohjata opiskelijaa käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tut-kimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja tutkimusprosessia

ke1-ke3 L2, L5

T8 ohjata opiskelijaa hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa ke1-ke3 L2, L3, L5 T9 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tut-kimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea opiskelijan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

ke1-ke3 L5

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata opiskelijaa käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jä-sentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä.

ke1-ke3 L1

T11 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittä-mään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä

ke1-ke3 L1

T12 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominai-sella tavalla

ke1-ke3 L2, L4

T13 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

ke1-ke3 L1, L4

T14 ohjata opiskelijaa ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuk-sista, rakenteesta ja aineiden muutoksista

ke1-ke3 L1

T15 ohjata opiskelijaa soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialai-sissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua ke-mian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelä-mässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

ke1-ke3 L6

Kemian kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Luonnontieteellinen tutkimus on jokaisella kurssilla keskeisenä asiana. Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin, joiden aihepiirit valitaan kurssin muista sisällöistä tai opiskelijoiden mielenkiinnon kohteista. Tutkimusten eri vaiheissa tutustutaan tieto- ja viestintä-teknologian hyödyntämiseen.

ke1 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turval-lisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäris-tön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia. Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Tutustutaan eri-laisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Sisältöihin kuuluu myös tutustu-minen kemiaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Tutkimisen taidoissa pääpaino on havainnoinnissa ja havaintojen esittämisessä.

ke2 Kemia maailmankuvan rakentajana (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jak-solliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutus-tutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä

107

luonnon mittasuhteet. Tutkimisen taidoissa pääpaino on työn toteuttamisessa sekä tulosten koonnissa ja käsit-telyssä.

ke3 Kemia yhteiskunnassa (valinnainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknolo-gian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan re-aktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista. Sisältöihin kuuluu myös tutustuminen kemi-aan liittyviin sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen. Tutkimisen taidoissa pääpaino on suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa.

Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista. Tutkimukselli-nen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta kes-keistä on opiskelijoiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttami-sessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsää-däntöä. Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annettu asetus koskee alle 18-vuoti-aita opiskelijoita, mutta samantapaista harkintaa käytetään kaikkien opiskelijoiden osalta varsinaisessa aikuis-ten perusopetuksessa. Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta kemian ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuk-sia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata opiskelijoita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta opiskelijoille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä opiskelijoita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin opiskelijat voivat toimia eri-laisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös tukea opiskelijoiden abstraktin ajattelun taitojen kehittymistä. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat opiskelijoiden oppijaminäkuvan vahvistumista. Opiskelijan oppimisen arviointi kemiassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoi-miin tutkimuksiin asti. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee eri-tyisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan ase-tettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu

108

monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskelu-prosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Opiskelijoiden itsearvioin-tia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja opiskelijoiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa.

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa opiskelijan osaaminen kehittyy yleensä eri ta-voitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Kemian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa kemian opiske-luun

ke1-ke3

Ei käytetä arvosanan muo-dostamisen perusteena.

T2 ohjata ja kannustaa opis-kelijaa tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, aset-tamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työs-kentelemään pitkäjäntei-sesti

ke1-ke3 Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot

Opiskelija osaa asettaa omia tavoitteita pienten ko-konaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavut-tamiseksi. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamistaan opetta-jan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsear-vioinnin perusteella.

T3 ohjata opiskelijaa ym-märtämään kemian osaami-sen merkitystä omassa elä-mässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

ke1-ke3 Kemian merkityksen arvioi-minen

Opiskelija osaa kuvata esi-merkkien avulla, miten ke-mian tietoja ja taitoja tarvi-taan erilaisissa tilanteissa. Opiskelija osaa kuvata ke-mian osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata opiskelijaa käyttä-mään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden ra-kentamisessa sekä arvioi-maan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän

ke1-ke3 Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta

Opiskelija osaa kuvata esi-merkkien avulla, miten ke-mian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden ra-kentamiseksi.

109

käytön ja tuotteen elinkaa-ren kannalta

Opiskelija osaa kuvata eri-laisia valintoja luonnonva-rojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kan-nalta.

Tutkimisen taidot T5 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyk-siä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökoh-diksi

ke1-ke3 Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Opiskelija osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. Opiskelija osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

T6 ohjata opiskelijaa toteut-tamaan kokeellisia tutki-muksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentele-mään turvallisesti ja joh-donmukaisesti

ke1-ke3 Kokeellisen tutkimuksen to-teuttaminen

Opiskelija hallitsee perus-työtaidot, osaa työsken-nellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ohjeiden tai suunnitelman mukaan. Opiskelija osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa suljettuja ja avoimia tutki-muksia.

T7 ohjata opiskelijaa käsit-telemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimus-tensa tuloksia sekä arvioi-maan niitä ja tutkimuspro-sessia

ke1-ke3 Tutkimusten tulosten käsit-tely, esittäminen ja arviointi

Opiskelija osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimus-ten tuloksia. Opiskelija osaa arvioida tu-losten oikeellisuutta ja luo-tettavuutta sekä osaa ku-vata tutkimusprosessin toi-mivuutta.

T8 ohjata opiskelijaa hah-mottamaan kemian sovelta-mista teknologiassa

ke1-ke3 Teknologinen osaaminen Opiskelija osaa kuvata joita-kin esimerkkejä kemian so-veltamisesta teknologiassa.

T9 ohjata opiskelijaa käyttä-mään tieto- ja viestintätek-nologiaa tiedon ja tutkimus-tulosten hankkimiseen, kä-sittelemiseen ja esittämi-seen sekä tukea opiskelijan oppimista havainnollista-vien simulaatioiden avulla

ke1-ke3 Tieto- ja viestintäteknologi-ankäyttö

Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologi-sia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemi-seen ja esittämiseen. Opiskelija osaa tehdä ha-vaintoja ja päätelmiä simu-laatiosta.

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata opiskelijaa käyt-tämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentä-

ke1-ke3 Käsitteiden käyttö ja jä-sentyminen

Opiskelija osaa käyttää ke-mian keskeisiä käsitteitä oi-keassa asiayhteydessä ja yhdistää niitä toisiinsa.

110

mään omia käsiterakentei-taan kohti luonnontieteel-listen teorioiden mukaisia käsityksiä.

Opiskelija osaa kuvata ja se-littää ilmiöitä kemian kes-keisten käsitteiden avulla.

T11 ohjata opiskelijaa käyt-tämään erilaisia malleja ku-vaamaan ja selittämään ai-neen rakennetta ja kemialli-sia ilmiöitä

ke1-ke3 Mallien käyttäminen Opiskelija osaa kuvata ai-neen rakennetta ja kemialli-sia ilmiöitä malleilla tai ku-vauksilla.

T12 ohjata opiskelijaa käyt-tämään ja arvioimaan kriit-tisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustele-maan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla

ke1-ke3 Argumentointitaidot ja tieto-lähteiden käyttäminen

Opiskelija osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä. Opiskelija osaa ilmaista ja perustella erilaisia näke-myksiä kemialle ominaisella tavalla.

T13 ohjata opiskelijaa hah-mottamaan luonnontieteel-lisen tiedon luonnetta ja ke-hittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

ke1-ke3 Luonnontieteellisen tiedon luonteen hahmottaminen

Opiskelija osaa kuvata ke-miaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehitty-mistä. Opiskelija osaa kuvata esi-merkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

T14 ohjata opiskelijaa ym-märtämään perusperiaat-teita aineen ominaisuuk-sista, rakenteesta ja ainei-den muutoksista

ke1-ke3 Tiedollisten jatko-opintoval-miuksien saavuttaminen

Opiskelija osaa käyttää ai-neen ominaisuuksien, ra-kenteiden ja aineiden muu-toksien keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

T15 ohjata opiskelijaa sovel-tamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa op-pimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tu-tustua kemian soveltami-seen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkei-noelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

ke1-ke3 Tietojen ja taitojen sovelta-minen eri tilanteissa

Opiskelija osaa käyttää ke-mian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskoko-naisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristöissä.

BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa laajennetaan aiemmin opittuja biologisia tietoja ja taitoja sekä ohja-taan opiskelijaa kestävään elämäntapaan.

111

Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa opiskelijan luon-nontuntemusta sekä ohjata ymmärtämään ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä perinnöllisyy-den ja evoluution perusteita. Biologian opetuksessa pyritään työskentelemään myös luonnossa ja ohjataan opiskelijaa tutkivan oppimisen avulla tutustumaan biologisen tiedonhankinnan luonteeseen. Luonnon tutkimisessa pyritään käyttämään sekä maasto- että laboratoriotyömenetelmiä. Elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminen virittää oppimisen iloa ja herättää kiinnostusta tarkkailla elinympäristön tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Opiskelussa hyödynne-tään tieto- ja viestintäteknologiaa. Teknologian käyttö edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa biologian opetuksessa. Biologian opetuksessa vahvistetaan oppimaan oppimista ja itsenäistä työskentelyä. Opetuksessa tuetaan myös ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitojen sekä yhteisöllisyyden kehittymistä ja annetaan valmiuksia biologiaa hyödyntävien alojen opiskeluun sekä työelämään. Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten biologian tietoja ja taitoja voidaan soveltaa ja hyö-dyntää omassa elämässä, eettisissä pohdinnoissa, ajankohtaisten biologiaan liittyvien uutisten seurannassa sekä siinä, kuinka yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa. Biologian opetus kehittää opiskelijan ym-päristötietoisuutta ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Opiskelijaa ohjataan kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen. Biologian opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät kurs-sit

Laaja-alainen osaaminen

Biologinen tieto ja ymmärrys

T1 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja

bi2 L4, L5

T2 auttaa opiskelijaa kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimin-toja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta

bi1 L4, L5

T3 ohjata opiskelijaa ymmärtämään eliöiden sopeutumista elinympä-ristöihin ja erilaisten elinympäristöjen merkitystä luonnon monimuo-toisuudelle

bi1, bi2 L4,L7

T4 auttaa opiskelijaa ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita

bi1, bi3 L1

T5 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön pe-rustoimintoja

bi3 L3

T6 ohjata opiskelijaa arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen merkitys

bi2 L1, L7

Biologiset taidot

112

T7 ohjata opiskelijaa kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä

bi1- bi3 L1

T8 ohjata opiskelijaa tekemään pienimuotoisia tutkimuksia ja käyttä-mään biologista tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa

bi1- bi3 L1, L4

T9 auttaa opiskelijaa soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksente-ossa

bi1- bi3 L2, L3, L7

Biologian asenne- ja arvotavoitteet

T10 ohjata opiskelijaa syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmi-öitä kohtaan sekä vahvistamaan opiskelijan luontosuhdetta ja ympä-ristötietoutta

bi1, bi2 L7

T11 ohjata opiskelijaa tekemään eettisesti perusteltuja valintoja bi1- bi3 L7

T12 innostaa opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevai-suuden rakentamiseksi

bi1- bi3 L7

Biologian kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa bi1 Mitä elämä on? (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympä-ristöjä. Tutustutaan myös perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin ja tarkastellaan bioteknologian mahdol-lisuuksia ja haasteita kestävän tulevaisuuden kannalta. bi2 Kaupunkiekologia ja kestävä tulevaisuus (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla keskitytään suomalaisen kaupunkiekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. Tutustutaan lajien eko-logiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kurssilla painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä. Lisäksi käsitellään perustietoja metsä-, suo- ja vesiekosysteemeistä sekä vahvistetaan arkielämän kannalta hyödyllistä lajintuntemusta. Tutustutaan lähiympäristön tilaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Pohditaan ympäristöongelmia, eläinten hyvinvointia ja ravinnontuotannon eettisiä periaatteita. Harjoitellaan ympäristövastuullisia tekoja sekä osallis-tumista ja vaikuttamista omassa lähiympäristössä. Käsitellään biotalouden mahdollisuuksia ja ekosysteemipal-velujen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan myös luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin. bi3 Ihminen (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:

113

Kurssilla keskitytään tutkimaan ihmiskehon toimintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoi-minnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan myös, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen. Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuk-sessa Tavoitteena on, että biologian opetuksessa opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa oppimisym-päristöissä. Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Monipuolisten työtapojen kuten maasto- ja laboratoriotyöskentelyn sekä säh-köisten oppimisympäristöjen käytön avulla opiskelija pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät opiskelijan taitoa pohtia omia arvovalintojaan. Lisäksi opiskelijalle kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata opiskelijaa omakohtaiseen havainnointiin ja tut-kimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä. Opiskelijan yksilöllisen tuen tarpeet huomioidaan erilaisten työmenetelmien valinnassa. Biologian tavoitteiden kannalta on keskeistä tiedostaa opiskelijoiden vaikeudet laboratorio- ja maastotyöskentelyssä. Opiskelijaa tuetaan työskentelyssä hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla opiskelijan taitoja tuen eri keinoja hyödyntäen. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Opiskelijan oppimisen arviointi biologiassa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee opiskelijan motivaation raken-tumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa. Palautteen avulla opiskelijaa rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käy-tännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian arvioinnissa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin tai-toihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Arviointiin kuuluu opiskelijan kyky tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita, arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää biologialle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehit-tää opiskelijan työskentelytaitoja. Arvioinnin kohteena eivät ole opiskelijan arvot, asenteet tai temperamentti. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa.

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

114

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaami-nen

Biologinen tieto ja ymmärrys

T1 ohjata opiskelijaa ym-märtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimin-taa sekä vertailemaan eri-laisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja

bi2 Ekosysteemin rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen

Opiskelija osaa kuvata kaupun-kiekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä tunnistaa eri-laisia ekosysteemejä ja niiden ra-vintoverkkojen lajeja. Opiskelija ymmärtää monimuo-toisuuden merkityksen ekosys-teemien toiminnalle.

T2 auttaa opiskelijaa kuvai-lemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ym-märtämään eliökunnan ra-kennetta

bi1 Eliökunnan rakenteen sekä eliöiden rakenteen ja elin-toimintojen ymmärtäminen

Opiskelija osaa kuvata eliökun-nan luokittelun periaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteita sekä osaa kuvata eliöiden elintoi-mintoja. Opiskelija osaa vertailla eri eliöryhmien sukulaisuutta raken-teellisten ja toiminnallisten so-peutumien pohjalta sekä tunnis-taa, luokitella ja vertailla eliöryh-miä.

T3 ohjata opiskelijaa ym-märtämään eliöiden so-peutumista elinympäristöi-hin ja erilaisten elinympä-ristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

bi1, bi2 Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjen monimuo-toisuuden ymmärtäminen

Opiskelija osaa tehdä havaintoja lajien esiintymisestä ja osaa ku-vata lajien sopeutumista eri elinympäristöihin. Opiskelija tun-nistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajeja ja ymmärtää niiden merkityksen luonnon monimuo-toisuudelle.

T4 auttaa opiskelijaa ym-märtämään perinnöllisyy-den ja evoluution peruspe-riaatteita

bi1, bi3 Perinnöllisyyden ja evoluu-tion perusperiaatteiden hahmottaminen

Opiskelija ymmärtää ja osaa ku-vata perimän ja ympäristön vai-kutuksen eliöiden yksilönkehi-tyksessä. Opiskelija osaa kuvata, miten elämä ja luonnon monimuotoi-suus ovat kehittyneet maapal-lolla evoluution tuloksena.

T5 ohjata opiskelijaa ym-märtämään ihmisen kehi-tystä ja elimistön perustoi-mintoja.

bi3 Ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen

Opiskelija osaa kuvata ihmiseli-mistön perusrakenteita ja elin-toimintoja sekä osaa selostaa ih-misen kasvun ja kehittymisen pääperiaatteita.

115

T6 ohjata opiskelijaa arvioi-maan luonnonympäris-tössä tapahtuvia muutok-sia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmär-tämään ekosysteemipalve-lujen merkitys

bi2 Luonnonympäristössä ta-pahtuvien muutosten ha-vainnointi

Opiskelija osaa tehdä havaintoja ja pieniä tutkimuksia lähiympä-ristössä tapahtuvista luonnolli-sista ja ihmisen toiminnan ai-heuttamista muutoksista. Opiskelija ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden, ja ekosysteemipalveluiden merki-tyksen sekä tuntee kestävän elä-mäntavan perusteet ja jokamie-henoikeudet ja -velvollisuudet.

Biologiset taidot

T7 ohjata opiskelijaa kehit-tämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmär-tämistä

bi1- bi3 Luonnontieteellinen ajatte-lutaito

Opiskelija osaa esittää mielek-käitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä, osaa käyttää biologialle ominaisia peruskäsit-teitä ja tutkimus- ja tiedonhan-kintamenetelmiä. Opiskelija osaa esittää perusteltuja luonnontie-teellisiä käsityksiä ja päätelmiä.

T8 ohjata opiskelijaa teke-mään pienimuotoisia tutki-muksia ja antaa mahdolli-suus käyttää biologian tut-kimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa

bi1- bi3 Biologisen tutkimuksen te-keminen

Opiskelija osaa tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisen tutki-muksen ja osaa raportoida sen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tarkoi-tuksenmukaisesti biologian tutki-musvälineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.

T9 auttaa opiskelijaa sovel-tamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätök-senteossa

bi1- bi3 Biologisten tietojen ja taito-jen soveltaminen arjessa.

Opiskelija ymmärtää, miten bio-logisia tietoja ja taitoja voi hyö-dyntää omassa arjessa ja yhteis-kunnassa sekä osaa perustella näkemyksiä biologisen tietämyk-sen pohjalta.

Biologian asenne- ja arvotavoitteet

T10 ohjata opiskelijaa sy-ventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä koh-taan sekä vahvistamaan opiskelijan luontosuhdetta ja ympäristötietoutta

bi1, bi2 Luontosuhteen ja ympäris-tötietoisuuden merkityksen ymmärtäminen

Opiskelija osaa perustella esi-merkkien avulla miten luonnossa toimitaan kestävällä ja luonnon monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla.

116

T11 ohjata opiskelijaa teke-mään eettisesti perustel-tuja valintoja

bi1- bi3 Eettisten kysymysten poh-dinta

Opiskelija osaa hyödyntää biolo-gian tietoja ja taitoja ihmiseen ja ympäristöön liittyvien vastuuky-symysten arvioinnissa ja osaa esittää perusteluja eettisesti kes-täville valinnoille.

T12 innostaa opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden ra-kentamiseksi

bi1- bi3 Kestävän tulevaisuuden ra-kentamisen tiedot ja taidot

Opiskelija osaa kuvata, miten toimitaan kestävän tulevaisuu-den rakentamiseksi.

117

MAANTIETO

Oppiaineen tehtävä Varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa laajennetaan aiemmin opittuja maantieteellisiä tietoja ja taitoja sekä tuetaan opiskelijan maailmankuvan rakentumista. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa sekä autetaan opiskelijaa sijoittamaan uutiset maailman tapahtu-mista maantiedon opetuksessa saamaansa alueelliseen kehikkoon. Maantieto on monitieteinen ja eri tiedonaloja integroiva oppiaine, jossa tutkitaan maapalloa ja sen alu-eita,luontoa, ihmisen toimintaa sekä erilaisia kulttuureita. Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon luon-nontieteiden, ihmistieteiden ja yhteiskuntatieteiden näkökulmat. Näin rakennetaan eheää kokonaiskuvaa mo-nimuotoisesta maailmasta ja sen toiminnasta. Maantiedon opetuksessa käsitellään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta ja sen yhteyttä ympäristön tilaan sekä luodaan perustaa ymmärtää erilaisia alueellisia näkökulmia ja ristiriitoja maapallolla. Maantieteel-listen syy- ja seuraussuhteiden sekä ympäristönmuutosten ymmärtäminen ja analysointi aktivoivat opiskelijaa toimimaan vastuullisesti omassa arjessa. Teknologian käyttö edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa maantiedon opetuksessa. Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden oma elämismaailma. Opetus tarjoaa toiminnallisia kokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, joissa opiskelijat tekevät havaintoja ja tutkimuksia. Maantiedon opetuksessa vahvistetaan opiskelijoiden valmiuksia kestävää kehitystä edistävään toimintatapaan. Opetus har-jaannuttaa opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja antaa opiskelijoille keinoja aktiiviseen kansa-laisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Maantiedon opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät kurssit

Laaja-alainen osaaminen

Maantieteellinen tieto ja ymmärrys

T1 tukea opiskelijan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta ge1 - ge3

L1, L4, L5,

T2 ohjata opiskelijaa tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

ge1, ge3 L4, L5

T3 ohjata opiskelijaa tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuu-rimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ih-misten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

ge2 L2, L4

T4 kannustaa opiskelijaa pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonym-päristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys

ge2, ge3 L7

Maantieteelliset taidot T5 ohjata opiskelijaa kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä

ge1 - ge3

L1

T6 ohjata opiskelijaa kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuh-teiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä

ge1 - ge3

L4, L5

T7 ohjata opiskelijaa harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä

ge1 - ge3

L5, L6

118

T8 ohjata opiskelijaa kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja ge1 - ge3

L1

T9 harjaannuttaa opiskelijaa havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapah-tuvia muutoksia sekä aktivoida opiskelijaa seuraamaan ajankohtaisia ta-pahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

ge1 - ge3

L4 L5, L7

T10 tukea opiskelijaa kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

ge1 - ge3

L2

T11 ohjata opiskelijaa vaalimaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta, vahvistamaan osallistumisen ja vaikuttami-sen taitoja sekä kasvamaan globaaliin vastuuseen

ge1 - ge3

L7

Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet T12 tukea opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

ge1 - ge3

L7

T13 ohjata opiskelijaa arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioitta-maan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa

ge1 - ge3

L3, L7

Maantiedon kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa ge1 Toimiva maapallo (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssilla tutustutaan elämän perusedellytyksiin maapallolla. Tarkastellaan planetaarisuutta ja sen vaikutuksia maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tutustutaan maapallon kivi-, vesi- ilma- ja elonkehään sekä niiden erityispiirteisiin Suomessa. ge2 Maapallo ihmisen elinympäristönä (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tutustutaan eri kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa, Euroopassa ja eri puo-lilla maailmaa. Tarkastellaan puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä. Tar-kastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimin-taan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä maapallon eri osissa. ge3 Muuttuva maapallo ja kestävä tulevaisuus (valinnainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Pyritään tekemään kenttätutki-muksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnit-teluun ja parantamiseen. Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia. Pohditaan luonnonvarojen riittävyyttä ja kestävää käyttöä sekä biotekniikan mahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä. Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusope-tuksessa

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä kou-lussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä

119

sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Tutkimuk-sellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehitty-mistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Työta-poja valittaessa otetaan huomioon opiskelijoiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulko-puolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa opiskelijan ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Maantiedon opetuksessa autetaan opiskelijaa hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmi-öitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaan opiskelijan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lä-hiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia opiskelijoiden ja opettajan vä-lillä. Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa opiskelijoiden spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa. Opiskelijoita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa. Opiskelijan taitoja hahmottaa lähiym-päristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla opiskelijaa hänen omien vahvuuksiensa poh-jalta sekä tarvittaessa vahvistamalla opiskelijan taitoja tuen eri keinoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa opiskelija voi toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa hän voi edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Opiskelijan oppimisen arviointi maantiedossa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee opiskelijan motivaation ra-kentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa. Opiskelijalle annetaan tietoja oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla opiskelijaa rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että maan-tiedon taitoihin kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan opiskelijan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin kohteena eivät ole opiskelijan arvot, asenteet tai temperamentti. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pa-kolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurs-sin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöar-vioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

120

Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiai-neessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Maantieteellinen tieto ja ymmärrys

T1 tukea opiskelijan jäsenty-neen karttakuvan rakentu-mista maapallosta

ge1–ge3

Maapallon karttakuvan hah-mottaminen ja keskeinen pai-kannimistö

Opiskelija hahmottaa maa-pallon karttakuvan perus-piirteet sekä tietää keskeis-ten kohteiden sijainnin ja nimistön.

T2 ohjata opiskelijaa tutki-maan luonnonmaantieteel-lisiä ilmiöitä sekä vertaile-maan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maa-pallolla

ge1, ge3 Luonnonmaantieteellisten il-miöiden ymmärtäminen

Opiskelija osaa selittää esi-merkkien avulla Maan pla-netaarisuuden, vuorokau-den- ja vuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaa maapallon kehät ja vyö-hykkeisyyden. Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvailla luonnonmaisemia Suo-messa ja maapallolla sekä osaa tuoda esille joitakin näiden syntyyn vaikutta-neita tekijöitä.

T3 ohjata opiskelijaa tutki-maan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaise-mia sekä ymmärtämään eri-laisia kulttuureja, elinkei-noja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

ge2

Ihmismaantieteellisten ilmiöi-den ymmärtäminen

Opiskelija osaa kuvata ih-misten elämän ja kulttuu-rien piirteiden sekä kult-tuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja muualla maa-ilmassa.

T4 kannustaa opiskelijaa pohtimaan ihmisen toimin-nan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonva-rojen kestävän käytön mer-kitys

ge2, ge3

Luonnon ja ihmisen toimin-nan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnon-varojen kestävä käyttö

Opiskelija osaa kuvata, mi-ten luonnonympäristö vai-kuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihin sekä millaisia vaikutuksia ihmisen toi-minnalla on luonnonympä-ristön tilaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa. Opiskelija osaa kertoa, miksi luonnonvarojen kes-tävä käyttö on tärkeää.

Maantieteelliset taidot T5 ohjata opiskelijaa kehit-tämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä

ge1–ge3

Maantieteellinen ajattelutaito Opiskelija osaa selittää, että maantiedossa tutki-

121

esittää maantieteellisiä ky-symyksiä

taan alueita ja alueiden vä-lisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, kau-punki, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Opiskelija osaa esittää maantieteellisiä kysymyk-siä ja pohtia vastauksia nii-hin.

T6 ohjata opiskelijaa kehit-tämään tilatajua sekä sym-boleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ym-märrystä

ge1–ge3

Tilatajun kehittyminen Opiskelija osaa mitata sekä jana- että suhdelukumitta-kaavan avulla etäisyyksiä kartalla, suunnata kartan todellisuuden mukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla.

T7 ohjata opiskelijaa har-jaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä luke-maan, tulkitsemaan ja laati-maan karttoja ja muita mal-leja maantieteellisistä ilmi-öistä

ge1–ge3

Geomediataidot Opiskelija osaa käyttää ku-via, karttoja, karttapalve-luja ja muuta geomediaa maantiedon sisältöjen opiskelussa sekä arkielä-mässä. Opiskelija osaa laa-tia yksinkertaisia karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja.

T8 ohjata opiskelijaa kehit-tämään maantieteellisiä tut-kimustaitoja

ge1– ge3

Tutkimustaidot

Opiskelija osaa toteuttaa pienimuotoisen maantie-teellisen tutkimuksen. Opiskelija osaa havainnol-listaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustulokset suullisesti.

T9 harjaannuttaa opiskelijaa havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutok-sia sekä aktivoida opiskeli-jaa seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

ge1–ge3

Ympäristönlukutaito ja ympä-ristön muutosten arvioiminen

Opiskelija osaa havain-noida lähiympäristön muu-toksia, osaa antaa esimerk-kejä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvista ympäristön muutoksista ja osaa nimetä keskeisiä muutoksia aiheuttavia teki-jöitä. Opiskelija osaa tuoda esille maantieteelli-siin ilmiöihin liittyvää ajan-kohtaista uutisointia ja osaa selittää tapahtumien taustoja.

122

VALINNAISET KURSSIT te1, Käytännön terveystietoa Tavoitteet Terveystiedon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ihmisen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen kes-keisiin tekijöihin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnista-maan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja tur-vallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Keskeiset sisältöalueet

T10 tukea opiskelijaa kehit-tämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argu-mentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

ge1–ge3

Ryhmätyöskentely- ja argu-mentointitaidot

Opiskelija osaa toimia ryh-män jäsenenä ja arvioida omaa toimintaansa ryh-mässä. Opiskelija osaa esittää mie-lipiteitä maantieteellisistä asioista sekä kuunnella ja suhtautua rakentavasti eri-laisiin näkemyksiin.

T11 ohjata opiskelijaa vaali-maan luontoa ja rakennet-tua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta, vahvis-tamaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kasvamaan globaaliin vas-tuuseen

ge1–ge3

Osallistumisen ja vaikuttami-sen taidot

Opiskelija toimii projek-tissa, jossa yhdessä mui-den kanssa vaikutetaan lä-hiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympä-ristön monimuotoisuuden säilyttämiseen. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata globaalin vastuun merki-tystä omassa toiminnas-saan.

Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet

T12 tukea opiskelijaa kasva-maan aktiiviseksi, vastuulli-sesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

ge1 - ge3

Asenne- ja arvotavoitteisiin liittyvä arviointi ei vaikuta arvosanan muodostuk-seen.

T13 ohjata opiskelijaa ar-vostamaan alueellista iden-titeettiään sekä luonnon, ih-mistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioit-tamaan ihmisoikeuksia kaik-kialla maailmassa

ge1 - ge3

Asenne- ja arvotavoitteisiin liittyvä arviointi ei vaikuta arvosanan muodostuk-seen.

123

Kurssilla käsitellään säännöllisen liikunnan, terveellisen ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä sekä tupa-koinnin ja päihteidenkäytön vaikutuksia terveyteen. Lisäksi perehdytään yleisimpiin tartuntatauteihin, niiden ennaltaehkäisyyn sekä itsehoitoon. Arviointi Terveystiedon kurssi arvioidaan numeerisesti asteikolla 4–10. Opiskelija saa arvosanan kahdeksan (8), mi-käli hän osoittaa keskimäärin tavoitteiden määrittämää osaamista. li1, Liikunta Tavoitteet Liikunnan kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehittää ja ylläpitää sekä fyysistä kuntoaan että psyykkistä hyvinvointiaan. Opiskelija tutustuu erilaisiin liikuntalajeihin ja mahdolli-suuksiin harrastaa liikuntaa. Keskeiset sisältöalueet Harjoitellaan yhdessä toimimista ja toisten huomioimista ja kunnioittamista, sekä korostetaan tasa-arvoa ja toimimista eri kieli- ja kulttuuriryhmien kanssa. Arviointi Liikuntakurssi arvioidaan numeerisesti asteikolla 4–10. Arvioinnin perusteena ovat opiskelijan tuntiaktiivi-suus ja innokkuus tutustua uusiin lajeihin. Myös asianmukainen ja tilanteeseen sopiva käytös vaikuttaa arvi-ointiin. Fyysisiä kunto-ominaisuuksia ei käytetä arvioinnin perusteena. Opiskelijan mahdollinen alentunut terveydentila tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Opiskelija saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin tavoitteiden määrittämää osaamista. Tieto- ja viestintätekniikka Tvt 1, Alkeiskurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet käyttää itsenäisesti tietokonetta arkielämässä ja opiskelun tukena sekä ymmärtää koneen käyttöön ja tiedonhallintaan (mm. Internet, sähköposti) liittyvät pe-ruskäsitteet. Kurssin aluksi mitataan opiskelijoiden lähtötaso. Keskeiset sisältöalueet Kurssilla käsitellään Windows-käyttöjärjestelmän perustoimintoja (tiedostojen ja kansioiden luonti, kopiointi ja siirtäminen), Word-tekstinkäsittelyohjelman keskeisiä toimintoja (mm. asettelut, sarkaimet, kuvankäsit-tely, tekstin kopiointi ja muokkaus, automaattikorjaukset, tallennus ja tyylien käyttö) sekä sähköpostin ja in-ternetin käytön perusteita (liitteiden käyttö, perusasetukset, tiedonhaku ja tietoturvan peruskäsitteitä). Arviointi Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Tvt2, Jatkokurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on syventää kurssin tvt 1 mukaisia sisältöjä. Tietotekniikan opiskelua integroidaan suo-raan muiden oppiaineiden opetukseen työpajojen ja erilaisten kokonaisuuksien yhteydessä. Opiskelijoita oh-jataan kannustavan ja ohjaavan palautteen avulla aktiiviseen ja itsenäiseen toimijuuteen ja vastuun ottoon. Keskeiset sisältöalueet Harjoitellaan Excelin ja PowerPointin käytön perusteita. Opetuksessa näitä kokonaisuuksia korostetaan käy-tännön opiskelun sekä arki- ja työelämän näkökulmasta. Kurssi etenee opastettuja harjoituksia tekemällä ja

124

niitä läpikäymällä. Tehtävät ovat mahdollisimman käytännöllisiä ja niiden avulla pyritään tukemaan tietoko-neen käyttöä opiskelussa ja työelämässä. Esim. Word-harjoituksissa tehdään raportti-, hakemus- ja CV-poh-jia. Kurssin lopussa pidetään lopputesti, joka opiskelijoiden täytyy suorittaa hyväksytysti läpäistäkseen kurs-sin. Arviointi Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. tet1, Työelämään tutustuminen Tavoitteet Työelämään tutustumisjakson tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija suomalaiseen työelämään ja häntä itse-ään kiinnostaviin ammatteihin tai työtehtäviin, jotta opiskelijalle alkaisi muodostua realistinen kuva valmiuk-sista, joita työelämässä ja ammateissa tarvitaan. Harjoittelun tavoitteena on myös edistää opiskelijan amma-tinvalintaa ja työllistymistä. Keskeiset sisältöalueet Toisen vuoden kevätlukukaudella suoritetaan työelämään tutustumisjakso, jonka kesto on kaksi viikkoa. Työharjoittelu on tavoitteellista ja ohjattua toimintaa. Työharjoittelun aikana pidetään oppimispäiväkirjaa esim. verkkoalustalla ja tehdään mahdollisia oppimistehtäviä. Oppimispäiväkirjan palauttaminen ja oppimis-tehtävien teko on osa työharjoittelujakson suoritusta. Arviointi Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja oppimispäiväkirjan sekä mahdol-listen oppimistehtävien tekoa. Merkinnän lisäksi opiskelija saa työharjoittelupaikaltaan työharjoittelutodis-tuksen. ta1, Iloa taiteesta! Tavoitteet Taidekurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuutta tutustua erilaisiin taiteen muotoihin sekä tu-tustuttaa heitä paikallisiin toimijoihin. Taiteellisen ilmaisun tavoitteena on kehittää opiskelijan minäkuvaa, itsetuntoa ja taitoja. Kurssin tavoitteena on myös tarjota onnistuneita oppimisen kokemuksia sekä omien vah-vuuksien ja iloa tuottavien asioiden tunnistamista. Keskeiset sisältöalueet Taidekurssi yhdistää erilaisilla painotuksilla musiikkia, kuvataidetta, kädentaitoja sekä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä eri taidealojen toimijoiden kanssa. Arviointi Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. OPINTO-OHJAUS Tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on lisätä opiskelijan oppimisvalmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja, ym-märtämystä omien valintojen ja toiminnan seurauksista ja kehittää elämänsuunnittelun ja -hallinnan taitoja. Keskeiset sisältöalueet Ohjauksella tuetaan opiskelijan taitoa arvioida realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opinto-jen eri vaiheissa. Opiskelija saa monipuolisen kuvan koulutusmahdollisuuksista, ammateista ja työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. Häntä ohjataan käyttämään erilaisia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

125

Ohjaus perustuu opiskelijan tarpeisiin, tavoitteisiin ja aikaisempaan osaamiseen ja sen sisällöt vaihtelevat näiden mukaisesti. Jos kyseessä on kotoutuja, työllistymistä ja perusopetuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa tukevat toimet kulkevat kotoutumisprosessin mukana koulutukseen hakeutumisesta aina mahdolliseen jäl-kiohjaukseen saakka. Ohjaustoiminta järjestetään sekä henkilökohtaisena että pienryhmä- ja ryhmämuotoisena ohjauksena. Opinto-ohjauksen kurssilla vahvistetaan opiskelijoiden työelämätietoja ja -taitoja sekä muiden ohjauksen ta-voitteiden saavuttamista. Henkilökohtaisissa opinto-ohjauskeskusteluissa pohditaan opintoihin, koulutus- ja ammatinvalintoihin sekä tulevaisuuteen ja elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Opinto-ohjauksen kursseja on kaksi, yksi kumpanakin vuonna. opo 1, Opiskeluvalmiudet Kurssilla painotetaan opiskeluvalmiuksien ja elämänhallintataitojen kehittämistä. opo 2, Jatkokoulutusväylät ja työelämätieto Kurssin painopisteenä ovat jatkokoulutusväylät ja työelämätieto. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Arviointi Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä.