kiilakoski: kasvatus teknologisessa maailmassa

Kasvatus teknologisessa maailmassa

Tomi Kiilakoski

Kouluterveyspäivät 18.9. 2013

Alkusoitto. Nuorten näkökulmia

lukemiseen

• Poika. En mä tiää, onks se noloo. Ku tulee

vanhaks, niin sit se vast kiinnostaa. Tai

enemmänkin kaikille vanhoille ihmisille,

jotka on nyt vaikka vanhoja, niin ei ollu

mitään tv:tä siihen aikaan.

• Tyttö. En mä ainakaan pidä sitä nolona. En

mä tiiä monta tyyppii, ketkä harrastas

lukemista.

19.9.2013 Tomi Kiilakoski

I näytös: Jättiaskelein muuttuvat

arjen toiminnot

• Prensky 2001: viimeistään 1980-luvulla syntyneet nuoret ovat

kasvaneet tietotekniikan maailmaan, mikä erottaa heidän

teknologiataitonsa aiemmista sukupolvista.

• Liioiteltu diginatiiviteesi: kaikki nuoren sukupolven edustajat ovat

diginatiiveja, vanhan sukupolven edustajat maahanmuuttajia.

– Kognitiivisen tason muutos: nuoret käsittelevät informaatiota ja

työskentelevät eri tavoin. Multi-tasking.

– Sosiaalisen tason muutos: työskentely vikkelään tahtiin, vapaan

valinnan arvostuksena sekä esimerkiksi vaatimuksena, että asiat

tapahtuvat nopeasti

– Jättää huomiotta, että nuorten välillä on isoja eroja teknologian

käyttötaidossa ja digilukutaidossa.


Jättiaskelia arjen toiminnoissa

• Erottelu kasvokkaiseen ja virtuaaliseen on muuttumassa keinotekoiseksi

– Samojen nuorten kanssa ollaan sekä netissä että kasvokkain. Ne ovat molemmat sosiaalisen kanssakäymisen muotoja.

• Nuoret kiinnittyvät edelleen alueelleen ja kokevat sekä Helsingissä että Lapissa kuuluvansa tietylle alueelle. Netti ei irrota nuoria ympäristöstään. (Ollila 2008, 202.)

• Nuorten ystävyyssuhteet eivät lillu verkossa, vaan verkko jatkaa arkisosiaalisuutta (Aaltonen ym. 2011). Pääsääntöisesti netti ei irrota ihmisiä kasvokkain kohtaamistaan kaverisuhteista.


Kasvatusjärjestelmä: muutokset

hapuilevaa tukea vasten kävelyä

• Koulun toimintakulttuurissa koneet eivät ole saaneet

aikaan vastaavaa vallankumousta: peruskoulun pysyvyys.

• Suomen koulujen laitekanta on eurooppalaiselle

johtotasolla, laitteiden käyttö opetuksessa viimeisten

joukossa (OPH. Survey of Schools.)

• IT ei ole mukautunut osaksi koulun pedagogisia

arkikäytänteitä, vaan on jäänyt verrattain irralliseksi ja

joskus päälleliimatuksi osaksi opetusta.

• Yksittäiset, loistavat innovaatiot eivät ole läpäisseet koko

koulutusjärjestelmää.


Näytös 2. Entä sitten? Hommahan toimii,

katso vaikka Pisa-tuloksia.

• Nykyelämää ei voi ymmärtää ilman teknologiaa –

teknologia ja sosiaalinen kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat

toisiinsa

• Kaplan (2009): Mistä tahansa löydämme ihmisiä,

löydämme suhteita teknologioihin; mistä tahansa

löydämme teknologiaa, löydämme suhteita ihmisiin

• Teknologian käyttöönotossa ei olekaan kysymys vain

välineestä, vaan siitä, että ympäristö rakenteistuu osin

uusiksi.


Miksi koulujen pitäisi opettaa

myös teknologian käyttöä?

• On syntynyt kulttuurista kitkaa perinteisten instituutioiden jatkaessa

toimintaansa traditionaaliseen tapaansa.

• Nyky-yhteiskunnassa teknologiset taidot ovat välttämättömiä

työelämässä, kansalaistoiminnassa ja tiedonhaussa.

• Nuoret eivät kasva automaattisesti teknologian huippuosaajiksi:

sukupolven sisäiset erot.

• Kasvatusjärjestelmän tehtävä on vahvista jokaisen mahdollisuuksia

toimia kansalaisena yhteiskunnallisessa ympäristössään.

• Pelkkä välinetason osaaminen ei riitä: on ymmärrettävä, miten

teknologia vaikuttaa ympäristöön, miten se muuntaa suhteita ja

pystyttävä hallitsemaan teknologiaa myös arvonäkökulmasta.


Näytös 3. Kuinka sitten reagoida?

• Välineoptimismi kasvatuksessa: jos vain

ryhdytään käyttämään koneita, asiat sujuvat

kuin itsestään.

• Välinerealismi kasvatuksessa: pelkkä

välinetason muutos ei riitä. Välineet

muovaavat käyttöympäristönsä uusiksi.

Siksi vaaditaan myös muutosta

pedagogisessa ajattelussa ja käytöksessä.


Tomi Kiilakoski

TEKNOLOGIAN VARHAISIA OPETUSSOVELLUKSIA (1927)

Tomi Kiilakoski

Teknologian opetuskäyttö

• Elokuvat

• Radio

• Televisio

• Oppivat koneet

• Tietokoneet

• Web 1.0.

• Web 2.0.

• ?

Tomi Kiilakoski

Teknologian lupauksia

• ” Uskon, että elokuvat tulevat aiheuttamaan

vallankumouksen kasvatusjärjestelmäämme ja että

muutaman vuoden kuluessa se syrjäyttää oppikirjojen

käytön valtaosin, ellei kokonaan. Väitän, että keskimäärin

saamme kahden prosentin tehon nykymuodossa

kirjoitetuista oppikirjoista. Tulevaisuuden kasvatus

tapahtuu nähdäkseni elokuvien välityksellä… joiden avulla

on mahdollista saada sadan prosentin teho.” - Thomas

Edison 1922.

Tomi Kiilakoski

Erik Ahlman 1937

• ” Se edistys, mitä kasvatuksen alalla on tapahtunut, lienee

pääasiassa luettava juuri kasvatustekniikan piiriin… Mitä

uusien tarkoituksenmukaisten menetelmien keksimiseen

tulee, että siinä koulutuksen esteenä usein on ollut

ylenmääräinen riippuvuus aikaisemmasta

kasvatustraditiosta. Perinnäisiä kasvatus- ja

opetusmenetelmiä on usein pidetty jonkinlaisena

pyhityksen saaneena rituaalina eikä teknillisinä

toimenpiteinä, jollaisia ne kuitenkin ovat.”

Tomi Kiilakoski

B.F.Skinner 1958

• ” Koulujärjestelmäämme pitää kutsua epäonnistuneeksi

ellei se saa houkuteltua oppilaita oppimaan muutoin kuin

uhkailemaan heitä oppimattomuudella. Se, että näin on

aina ollut, korostaa nykytekniikan tärkeyttä… Inhottavia

käytänteitä ei voida ainoastaan korvata, ne voidaan korvata

paljon vaikuttavammilla tekniikoilla.”

Tomi Kiilakoski

Tietoverkkojen lupaukset

• ”Tietoverkoista tehtävä tiedonhaku tulee

muodustumaan hyvin keskeiseksi

opiskeluprosessin osaksi kaikilla opetuksen

tasoilla. Internet-yhteyksien laajeneminen,

tietokoneiden määrän lisääntyminen ja koulutyötä

paremmin palvelevien tietokantojen kehittyminen

luovat edellytyksen sille, että elektronisesta

tiedonhausta tulee hyvin nopeasti osa arkipäiväistä

opetusta ja opiskelua.” (Erno Lehtinen 1997.)

Web 1.0.:n lupaukset (Tella

1997) TRADITIONAALINEN LUOKKAHUONEOPETUS TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

Vastuu oppimisesta opettajalla Vastuu oppimisesta oppilaalla

Opettaja sisällön asiantuntijana Opettaja oppimisen asiantuntijana

Opettaminen instruktiivisena prosessina Opettaminen konstruktiivisena prosessina

Passiiviset oppilaat Aktiiviset oppilaat

Opettaja asioiden esittelijänä ja tiedonvälittäjänä Opettaja oppimistapahtumien helpottajana ja tiedon järjestelijänä

Oppijalla käytettävissään vain oppikirjoja ja muuta painettua,

vanhentunutta aineistoa

Oppijalla käytettävissä uuden tekniikan avulla valtavia määriä

informaatiota

Luokkahuoneen eristyneisyys Opiskeluympäristö ulottuu seinien ulkopuolelle

Oppija informaation vastaanottajana Oppija luovana ongelmanratkaisijana ja informaation käyttäjänä

Painotus yksilöllisissä projekteissa ja saavutuksissa Painotus yhteistoiminnallisissa ja ryhmäprojektiorientoituneissa

toiminnoissa

Opettajat hoitamassa hallinnollisia tehtäviä valtaosan päivää Tietotekniikka helpottamassa opettajien hallintotyötä


Web 2.0.:n lupaukset

(Gunawardena ym. 2009)

Oppiminen 1.0. Oppiminen 2.0.

Formaali ja strukturoitu oppiminen Informaali ja yhteistoiminnallinen oppiminen

Opettajajohtoinen, verkkokeskeinen, virtuaalinen ja

blended

Blended, blogit, Wikit, kysymykset ja vastaukset, haku

Käskeminen ja kontrolli, ylhäältä – alas, työntö Alhaalta–ylös, vertaiselta vertaiselle, veto

Keskusjohtoinen sisällön tuotanto Ruohonjuuritason sisällön tuotanto

Hierarkinen managerointi Mentorointi, tiedon verkostot

Luokittelut Tagit

Aikataulutettu, suunniteltu Reaaliaikainen

Yrityksen nimeämät ekspertit Yhteisön nimeämät ekspertit

Suunnitellut formaalit tapahtumat Mahdollistettu tiedon vaihto


Tomi Kiilakoski

Larry Cuban teknologisten

sovellusten vastaanotosta

• 1. Vaihe: Koulutusta suunnittelevat virkamiehet ja

insinöörit innostuvat

• 2. Vaihe: Akateemista tutkimusta, jossa tuotetaan

varovaisen positiivia arvioita teknologian soveltuvuudesta

• 3. Vaihe: Tutkimusta, jossa ilmenee uuden teknologian

epäsäännöllinen ja hajanainen opetuskäyttö

• 4. Vaihe: Opettajien syyllistäminen

Miten olla teknologian kanssa

tolkuissaan?

• kykyä analysoida sitä, miten tämä nimenomainen teknologia muuntaa

toimintaa sekä siitä, millaisia haasteita tämä asettaa

kasvatusjärjestelmälle.

• kykyä ylittää teknologiaoptimismi ja analysoida, millä tavalla

teknologia sopeutuu olemassaoleviin rakenteisiin tai tekniikoihin.

• Ennen kaikkea kykyä ymmärtää teknologian pedagoginen käyttö

nimenomaan pedagogisena kysymyksenä, jolloin olennaiseksi

asettuvat päämääräkysymykset siitä, miten tukea lasten ja nuorten

hyvää elämää ja osallisuutta yhteiskunnassa, jota teknologia

puitteistaa.


Kasvatus teknologisessa

maailmassa

• Maailma, jossa elämme, on teknologinen.

Tässä maailmassa kasvatus näivettyy

heikoimmillaan teknologiaksi, välineeksi ja

keinoksi muiden joukkoon. Toisaalta kasvatus

voi parhaimmillaan olla toimintaa, jossa

teknologinen maailma asettuu kehyksiinsä ja

jossa opitaan toinen toisilta, millaista on

eläminen teknologisissa elämänmuodoissa.


Loppusoitto. Kenen työ muutos

on?

• Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin

juoksu, nopea yksilölaji.

– Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa,

mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein.

• Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja,

pitkä ja huolellinen tiimiprosessi.

– Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan

muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien

yhteisenä prosessina.


Perustuu teokseen Kasvatus teknologisessa

maailmassa (Nuorisotutkimusseura 2012)


kiilakoski: kasvatus teknologisessa maailmassa

Health & Medicine

koulun muuttaminen

vaihe

web 2

lupaukset