kielipolku 01/2011
DESCRIPTION
Kielipolku-lehti (aiemmin Dysfasia) on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kattava lukupaketti kielellisestä erityisvaikeudesta. Jokaisessa numerossa noin 40 sivua viimeisintä tietoa, kuten asiantuntija-artikkeleita, haastatteluja, referointeja tutkimuksista ja vanhempien kokemuksia.TRANSCRIPT
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
KKIELIPOLKUIELIPOLKU1/2011
Kielihäiriöt ja Kielihäiriöt ja kouluttautuminenkouluttautuminen
Sosiaaliturvan Sosiaaliturvan muutoksetmuutokset
Yleinen, erityinen Yleinen, erityinen ja tehostettu ja tehostettu
tuki opetuksessatuki opetuksessa
Kohti jatkokoulutusta Kohti jatkokoulutusta ja työelämääja työelämää
Ammattiopistosta Ammattiopistosta tulevaisuuteentulevaisuuteen
KIELIPOLKU 1/20112
NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY
2 Matematiikka ja kieli 1.4.2011 12.4.2011 13.5.2011
3 Toiminnanohjaus ja kieli 1.8.2011 8.8.2011 9.9.2011
Kuntoutus
4 Minäkuvan tukeminen 3.10.2011 17.10.2011 18.11.2011
Kielipolku-lehden aikataulu
Kansi: ScandinavianStockPhoto/Mikael Damkier.
(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
10. vuosikerta
ISSN 1799-5868
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
JULKAISIJA
Aivoliitto ry
YHTEYSTIEDOT
Suvilinnantie 2, 20900 Turku
p. 02 2138 200, f. 02 2138 210
www.stroke.fi /www.aivoliitto.fi
www.sunnanvind.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja Tiina Viljanen
p. 040 833 1511, 02 2138 292
Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila
p. 040 715 5198, 02 2138 262
Toimittaja Miia Suoyrjö
p. 050 5714 588, 02 2138 231
TOIMITUSNEUVOSTO
Professori Pirjo Korpilahti
Turun yliopisto, puheenjohtaja
Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola
Veromäen koulu, Vantaan kaupunki
Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki
Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry
Erikoistutkija Elisa Poskiparta
Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto
Erityisopettaja Tiina Siiskonen
Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu
Aivoliitto ry:n edustajat:
Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila
Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy
Suunnittelija Elina Salo
Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila
Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen
PAINO JA ULKOASU
Painotalo Miktor Oy
Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy
Kuvat futureimagebank.com ja
ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita
ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT
TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010
p. 09 849 2770, f. 09 852 1377
JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,
TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT
Päivi Nikkanen p. 02 2138 225,
TILAUSHINNAT
35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.
Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.
TEEMA: Koulusta aikuisuuteen
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
31/2011 KIELIPOLKU
S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö1/2
01
1
Aivoliitolla on uusi
nimi ja ilmes. 24
ARTIKKELIT6 Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea
oppilaille
10 Kohti jatkokoulutusta ja työelämää
13 Katariinasta maailmalle
15 Ammattiopistosta pienin askelin
tulevaisuuteen
17 Kielihäiriöt ja kouluttautuminen aikuisiässä
20 Dysfasia ja nuorten aikuisten urapolut
22 Sosiaaliturvan muutokset
25 Dysfasiasta Kielipolku
30 NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle
33 Tunne arvosi, päättäjä
PALSTAT4 Ledare
5 Pääkirjoitus
24 Liitto tiedottaa
26 Tapahtumakalenteri
35 Poimittua
38 Yhdessä – postia yhdistyksiltä
41 Yhdistykset alueittain
43 Aivoliiton yhteystiedot
Yleistä, erityistä ja
tehostettua tukea oppilailles. 6
Ammattiopistosta pienin
askelin tulevaisuuteens. 15
Kat
ari
ina
n k
ou
lu
Jarn
o V
irta
ne
n
KIELIPOLKU 1/20114
LE
DA
RE
MA
RJA
TTA
LA
AK
SO
Lagen om läroplikt trädde i kraft den första i åt-
tonde 1921, d.v.s. läroplikten fyller 90 år i år!
Visserligen kom det att gå ännu ett fyrtiotal år
innan även alla svårt handikappade fi ck rätt till un-
dervisning. De blev inte längre befriade från läroplikt.
I Finland har yrkesutbildningen sina rötter i
1800-talet då man fi ck lära sig ett yrke genom att
först vara lärling och sedan bli mästare. Vi fi ck lagen
om yrkesutbildning år 1939 och den förnyades år
1959, d.v.s. för drygt femtio år sedan. Och lagen om
att alla har rätt till utbildning på andra stadiet har
varit i kraft endast ett tjugotal år.
Det är alltså inget under att det inte ens idag är
lätt att komma in på arbetsmarknaden från en spe-
cialyrkesskola. Arbetsgivarna vet helt enkelt fortfa-
rande inte eller åtminstone tror de inte på att en ung
person som har särskilda språksvårigheter eller nå-
got annat speciellt neurologisk problem kunde vara
både kunnig och kompetent i sitt yrke.
En fl askhals när man börjar i arbetslivet efter en
specialyrkesskola är också att en neurologiskt han-
dikappad ung person kan ha bristande insikter i ar-
betslivets spelregler även om man behärskar de kun-
skaper själva arbetet kräver. Och arbetslivets krav, i
synnerhet brådskan och eff ektivitetstänkandet, stäl-
ler hinder i vägen för att man ska kunna komma in i
arbetet i den grad som man borde.
Flera arbetshandledare skulle behövas för att
ungdomarna skulle kunna få personligt stöd förut-
om i arbetsuppgifterna också i att följa arbetstiden,
när det gäller klädsel, hygien, sociala färdigheter,
planering av arbetsresor och i många andra avseen-
den som är nödvändiga för att man ska klara sig i
arbetslivet.
Suomen Nuortentalo Oy (Finlands ungdomshus)
har år 2010 börjat med en träningsservice som för-
söker hjälpa ungdomar i att klara sig i vardagen, i att
utveckla sin självständighet, stärka sina psykosociala
färdigheter, i att bli medvetna om sina utbildnings-
och karriärplaner och hur man kan komma in i yr-
keslivet. Handledningen är individuell och motsvarar
kundens behov. Handledarverksamheten betalas i
allmänhet av kundens hemkommun.
Också en något längre utbildning och träning
fi nns med i planerna för de kunder som har en yr-
kesutbildning, som bor självständigt men inte har
lyckats komma in i arbetslivet.
Vi hoppas att med dessa åtgärder vidga fl askhal-
sen så att allt fl era unga som har särskilda neurolo-
giska svårigheter kommer in i arbetslivet.
Att lära sig är en glädje och ett arbete ger var-
dagen mening och innehåll, vilket vi hoppas att allt
fl era unga med särskilda språksvårigheter kommer
att få njuta av. ■
Marjatta Laakso verkar som chef för Suomen Nuortentalo Oy (Finlands ungdomshus).
Översättning: Susanne Aminoff
Från specialyrkesskola in i yrkeslivet
Päi
vi S
ep
pä-
Lass
ila
Att lära sig är en fröjd och ett arbete ger vardagen mening och innehåll.
51/2011 KIELIPOLKU
PÄ
ÄK
IRJO
ITU
SM
AR
JATTA
LAA
KS
OP
äivi
Se
pp
ä-La
ssila
Erityisammattikoulusta työelämään
Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1.8.1921,
eli vietämme tänä vuonna oppivelvollisuu-
den 90-vuotisjuhlia! Tosin meni vielä neli-
senkymmentä vuotta ennen kuin kaikki vaikeimmin
vammaisetkin saivat oppimisen oikeuden, eikä heitä
enää vapautettu oppivelvollisuudesta.
Ammattikoulutuksen juuret ulottuvat Suomessa
1800-luvulle, jolloin koulutettavan tie kulki oppipo-
jasta mestariksi. Ammattikoulutusta koskeva laki an-
nettiin 1939 ja uusittiin 1959, siis viitisenkymmentä
vuotta sitten. Ja vain parikymmentä vuotta on ollut
voimassa laki, jonka perusteella toisen asteen koulu-
tus turvataan kaikille.
Ei siis ihme, että erityisammattikoulusta työelä-
mään siirtyminen ei vielä tänäkään päivänä ole help-
poa! Työnantajat eivät yksinkertaisesti vielä tiedä tai
ainakaan usko, että nuori, jolla on kielellinen erityis-
vaikeus tai muu neurologinen erityisvaikeus, voisi
olla ammatissaan osaava ja pätevä.
Pullonkaulaksi ammattikoulusta työelämään
siirtymisessä tulee myös se, että neurologisesti
vammaisella nuorella voi olla puutteita työelämän
pelisäännöissä, vaikka itse työssä vaadittavat tiedot
olisivatkin hallussa. Ja työelämän vaatimukset, eri-
tyisesti kiire ja tehokkuusajattelu, estävät työhön
perehdyttämisen niin hyvin kuin nuori sitä tarvitsisi.
Työhönvalmentajia tarvittaisiin lisää, jotta nuo-
ri saisi henkilökohtaista tukea paitsi työtehtävissä
myös työaikojen noudattamisessa, pukeutumises-
sa, hygieniassa, sosiaalisissa taidoissa, työmatkojen
suunnittelussa ja monessa muussa asiassa, jotka ovat
tarpeen työelämässä pärjäämisessä.
Suomen Nuortentalo Oy on aloittanut vuonna
2010 valmennuspalvelut, joiden avulla pyritään aut-
tamaan nuoria arjen- ja elämänhallinnassa, itsenäis-
tymisessä, psykososiaalisten taitojen vahvistamises-
sa, koulutus- ja urasuunnitelmien selkiyttämisessä ja
työelämään siirtymisessä. Valmennus on yksilöllistä
ja vastaa asiakkaan tarpeisiin. Valmentajan palvelun
maksaa yleensä asiakkaan kotikunta.
Suunnitteilla on myös pitkäkestoisempaa koulu-
tusta ja valmennusta niille asiakkaille, joilla on am-
matillinen koulutus, jotka asuvat itsenäisesti, mutta
jotka eivät ole onnistuneet työllistymään.
Toivottavasti näillä toimenpiteillä saadaan pul-
lonkaulaa laajennettua niin, että yhä useampi neu-
rologisia erityisvaikeuksia omaava nuori pääsee työ-
elämään.
Oppiminen on ilo ja työssä käyminen antaa arjel-
le tarkoituksen ja sisällön. Toivottavasti yhä useampi
nuori, jolla on kielellinen erityisvaikeus, pääsee naut-
timaan molemmista. ■
Marjatta Laakso toimii Suomen Nuortentalo Oy:n johtajana.
Oppiminen on ilo ja työssä käyminen antaa arjelle tarkoituksen ja sisällön.
6KIELIPOLKU 1/2011
ES
A H
AU
LIV
UO
RI
Kolmisenkymmentä vuotta on
yritetty kuoria kuumaa peru-
naa: missä järjestää erityislap-
sen opetus ja kasvatus? Tavallisessa
lähikoulun luokassa, erilaisin tukitoi-
min, pienryhmässä tai monimuoto-
ryhmässä, ehkä samanaikaisopetuk-
sena, erityisluokassa tai -koulussa?
Asiaan voi antaa joitakin vastauk-
sia tämän vuoden alusta noudatet-
tava perusopetuslain muutos (PL 16,
16a, 17, 17a §) sekä perusopetuksen
opetussuunnitelman muutokset ja
täydennykset, jotka tulee ottaa käyt-
töön viimeistään 1.8.2011. Säädös-
kohdat on otsikoitu iskevästi: yleinen,
tehostettu ja erityinen tuki.
TUKEA ERI MUODOISSA
Uusissa säädöksissä normitetaan,
käsitteellistetään ja määritellään
osin uudella tavalla perusopetusta,
erityisesti lasten ja nuorten kasvun
ja oppimisen erilaisia tukitoimia. Kä-
sitteet näyttävät arkikieliseltä, mutta
niillä on merkityksiä, jotka avautuvat
vähitellen.
Yleisen tuen vaiheessa lapsi tai
nuori saa tukiopetusta. Tuen muoto-
ja pohtivat yhdessä opettaja tai tar-
vittaessa muut asiantuntijat, oppilas
sekä vanhemmat tai huoltajat.
Tehostetun tuen vaiheessa ko-
rostuvat osa-aikainen erityisopetus,
opintojen yksilöllinen ohjaus, oppi-
lashuolto, joustavien opetusryhmien
käyttö ja kodin kanssa tehtävä yhteis-
työ.
Erityisen tuen vaiheessa tehdään
hallinnollinen päätös, jossa määritel-
lään mm. pääsääntöinen opetusryh-
mä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut,
muut tarvittavat palvelut sekä oppi-
määrien yksilöllistäminen.
Yleistä tukea annetaan lähikoulu-
jen tavallisissa ryhmissä, tehostettua
tukea lähikouluissa ja erityistä tukea
erityisryhmissä tai -kouluissa.
MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ
Ongelmatilanteissa kielihäiriöisen
lapsen viisas opettaja ja usein myös
huoltaja on yleensä mennyt aivan en-
simmäiseksi saamaan neuvoa, tukea
ja asiantuntija-apua kouluterveyden-
hoitajalta ja -lääkäriltä, psykologilta
tai puheterapeutilta lapsen oppimi-
sen ja kasvamisen solmujen avaa-
misessa. Siis aivan ensimmäiseksi ja
joskus myös viimeiseksi, kun opetta-
jan omat keinot ja voimavarat ovat
loppuneet. Usein juuri koululääkäri
on kyennyt opastamaan opettajaa ja
lasta eteenpäin.
Kaikissa tuen vaiheissa on olen-
naista opettajan, oppilaan ja huol-
tajien yhteistyö sekä tehostetun ja
varsinkin erityisen tuen vaiheessa
moniammatillisen oppilashuollon
kanssa tehtävä yhteistyö. Nimen-
omaan kielihäiriöisen lapsen huol-
tajille tärkeitä moniammatillisen op-
pilashuoltoryhmän jäseniä ovat mm.
puheterapeutti, lastenneurologi,
Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oppilaille
Kaikki lapset ja oppijat ovat erilaisia. Jokaisella lapsella on omat lahjakkuus- tai vahvuusalueensa. Miten vastata tähän itsestäänselvyyteen niiden oppilaiden
kohdalla, joilla on kielellinen erityisvaikeus? Millaista apua tuo perusopetuslain muutos?
Rehtori Esa Haulivuori ja kolmasluokkalainen Esko pihaleikissä.
Kat
ari
ina
n k
ou
lu
71/2011 KIELIPOLKU
kouluterveydenhoitaja, koulupsyko-
logi, foniatri ja lasten neuropsykologi.
Käsitykseni ja kokemukseni mu-
kaan moniammatillinen oppilashuol-
toryhmä toimii parhaiten siten, että
valmistelu tapahtuu kolmikantaisesti.
Siihen osallistuvat opetushenkilöstö,
oppilas ja huoltajat sekä terveys- ja
sosiaalitoimen henkilöstö (esimerkik-
si lääkäri ja psykologi) tasavertaises-
sa yhteistyössä ilman sananvalta- tai
alistussuhteita. Kun näin toimitaan,
ei ole merkitystä sillä, kuka muotoi-
lee yhteisen käsityksen selvitysten ja
lausuntojen pohjalta esitykseksi eri-
tyiseen tukeen siirtymisestä.
Tasavertaista yhteistyötä helpot-
taa myös se, että uusien säädösten
mukaan koululla on oikeus saada
sosiaali- ja terveysviranomaiselta sel-
laisia oppilasta koskevia tietoja, jotka
ovat opetuksen järjestämisen kan-
nalta välttämättömiä. Omassa kou-
lutyössäni olen aina saanut riittävät
tiedot terveydenhuollolta oppilaista-
ni. Joidenkin kuntien sosiaalitoimen
lastensuojelun salassapitosäädösten
käytännöt voivat nyt muuttua.
VARHAISTA TUKEA JO PÄIVÄKODISSA
Viime aikoina on ollut yleistä, tehos-
tettua ja erityistä tukea koskevaa
myönteistä uutisointia.
Sen lisäksi näkyy erityistä tukea
koskevaa hämmentävää päivälehti-
kirjoittelua, joka tukeutuu sukupolvi-
en takaisiin ennakkoluuloihin. Varsin-
kin erityisluokanopettajan tarjoama
erityinen tuki on julkisuudessa tikun
nokassa. Julkilausuttuna tavoitteena
on ehkäistä oppilaiden siirtyminen
erityisen tuen piiriin, jossa ovat par-
haiten toimivat palvelut ja moniam-
matillinen oppilashuolto.
Toiset puoltavat tuen antamista
suunnitelmallisesti ja pitkäaikaisesti
kustannustehokkaiden järjestelmien,
so. yleisen ja tehostetun tuen piirissä.
Tämä ajattelumalli ei sovi monen eri-
tyistä kielellistä tukea tarvitsevan lap-
sen opetukseen. Hänen tulee saada
tuki oikea-aikaisesti kielenkehityksen
herkkyysvaiheessa, jota kestää synty-
mästä ehkä kymmeneen ikävuoteen
saakka, eikä takapainotteisesti pe-
ruskoulun yläluokilla, jolloin kielen
ja kommunikaation oppimisessa on
paljon korvaamatonta jo menetetty.
Kun pienen lapsen vanhempi on
saanut esimerkiksi puheterapeutin
arvion kielenkehityksen erityisvai-
keudesta, niin jo siinä vaiheessa
vammaisjärjestön tarjoama tuki, esi-
merkiksi sopeutumisvalmennus, on
tärkeää. Sen yhteydessä tulee tarjo-
ta tietoa erityisvaikeuden vaikutuk-
sesta sekä kielen että mahdollisesti
muiden asioiden oppimiseen. Lisäksi
mieluusti ajantasaista tietoa koti- ja
seutukunnan kielelliseen erityisvai-
keuteen tarjolla olevista tuki- ja kun-
toutuspalveluista.
Uudiskäsite varhainen tuki tarkoit-
taa lapsen kohdalla jo päiväkodissa
aloitettua puheterapiaa ja muuta
kuntoutusta. Tukea jatketaan koulus-
sa siihen saakka, kunnes riittävä var-
muus nuoren selviytymisestä muissa
opinnoissa saadaan. Usein tämä ta-
pahtuu perusopetuksen päätösvai-
heessa, jossa asiantunteva ja mahdol-
lisuuksia avaava ammatinvalinnan- ja
oppilaanohjaus on aivan olennaista.
Tässä vaiheessa 16-vuotiaalle kie-
lihäiriöinen nuori voi avautua mah-
dollisuus kuntoutusrahaan, kun kou-
lun moniammatillinen ryhmä ja sen
lääkäriasiantuntija sitä lausunnois-
saan hänelle puoltavat.
YKSILÖLLISTÄ AMMATIN-VALINNANOHJAUSTA
Yksilöllinen ammatinvalinnanohjaus,
jossa kielihäiriöinen nuori tutustuu
erilaisiin oppilaitoksiin ja niiden tar-
joamiin hänelle soveltuviin ja mielui-
Puheterapeutti Marjut Paavilainen treenaa Eemelin puhetta.
Kat
ari
ina
n k
ou
lu
Kat
ari
ina
n k
ou
lu
Katariinan koulun suuri ystävä, jong-lööri Kai Kuutamo pienten oppilaiden ihmeteltävänä.
8KIELIPOLKU 1/2011
siin vaihtoehtoihin, antaa nuorelle jo
selvyyden nuorisoasteen jatkokou-
lutuspaikasta ja varmuuden siinä
pärjäämisestä. Usean vuoden aikana
huoltajien sekä nuoren ja erityisen
tuen ammatinvalinnanohjauksen
yhteistyöllä nuorelle on viitoitettu
tie tulevaisuuteen, hän on löytänyt
merkityksen ja suunnan elämällensä.
Näin vältetään nykyään liian monen
nuoren kokema syrjäytyminen nuo-
risoasteen koulutuksesta.
Kielenkehityksen parissa työs-
kentelevien järjestöjen kannattaa
huomioida ammatinvalinnan- ja op-
pilaanohjaajat. Nykyisin yhä suurene-
vissa kouluyksiköissä näillä opettajilla
saattaa olla satoja oppilaita, jolloin
muutaman oppilaan kielellinen eri-
tyisvaikeus ja tarvittava yksilöllinen
ohjaus ja nivelvaiheen ”saattaen
vaihdettava” -tuki jää hektisessä työ-
rytmissä puuttumaan.
Työskentelen erityisen kielellisen
tuen koulussa, jossa oppilaanohjaa-
jan työpanoksesta pääosa kohdistuu
noin 40 oppilaaseen, joista parisen-
kymmentä siirtyy menestyksellisesti
vuosittain nuorisoasteen jatko-opin-
toihin. Hänen rinnallaan ja tukenaan
työskentelee moniammatillinen am-
matinvalintaryhmä.
Erityisen kielellisen tuen oppilaa-
nohjaajan työ on vaativaa. Hän toimii
tietysti eri nuorisoasteen oppilaitos-
ten, mutta erityisesti terveydenhuol-
lon, sosiaalitoimen, järjestöjen ja
kuntien rajapinnoilla. Voisivatko yh-
distykset vastata oman osaamisalu-
eensa sisällä erityisen kielellisen tuen
oppilaanohjaajien verkostotyöstä ja
koulutuksesta?
KANSAINVÄLINEN NÄKÖKULMA
Säädösmuutosten taustalla on huoli
erityisopetuksen oppilaiden mää-
rällisestä kasvusta. Se on ollut voi-
makasta 1990-luvun loppuvuosista
lähtien. Opetusministeriö asetti asiaa
tutkimaan vuonna 2006 työryhmän,
joka julkisti seuraavana vuonna Eri-
tyisopetuksen strategia -selvityksen.
Toisaalta on painotettu voimak-
kaasti kansainvälisiä sopimuksia,
ohjelmia ja julistuksia. Niiden lähtö-
kohtana on Suomen koulutusjärjes-
telmän ja opetuksen kehittäminen
niin, että kaikkien lasten ja nuorten
oppiminen voidaan turvata mah-
dollisimman hyvin (esimerkiksi Sala-
mancan julistus 1994, Luxemburgin
perusasiakirja 1996).
Huolen rinnalle ja vastapainoksi
voidaan asettaa Suomen 15-vuoti-
aiden nuorten erinomaiset tulokset
OECD-maiden Pisa-tutkimuksissa.
Suomessa toteutetulla erityisen tuen
järjestelmällä on ollut menestykseen
oma myönteinen osuutensa. Tosin
vertailu on tapahtunut lukutaidossa,
matematiikassa ja luonnontieteissä,
jotka eivät yleensä ole kielellistä tu-
kea tarvitsevan nuoren vahvuusalu-
eita.
VALINNAISUUS ON MAHDOLLISUUS
Hyvä koulu tunnistaa nuoren yksi-
löllisiä vahvuuksia ja tukee lahjak-
kuutta, ilmenevät ne lukuaineiden
ohessa musiikissa, kotitaloudessa,
kädentöissä, sosiaalisissa taidoissa
tai hienona käyttäytymisenä. Koulu
satsaa nimenomaan lahjakkuuden
tukemiseen tuki-, kerho- ja pienryh-
märesurssia ja tarjoamalla yksilöllis-
tä, muuta koulumenestystä tukevaa
opetusta ja kuntoutusta – vaikkapa
rumpujensoitonopetusta, tunneluk-
koja avaavaa ratsastusterapiaa tai
draamaa.
Opetuksen valinnaisuus on yksi
kiehuvan kattilan kuumista perunois-
ta. Sosiaalista tilausta olisi aidolle va-
linnaisuudelle – mikäli se ulotetaan
kielihäiriölapseen ja hänen huolta-
jiinsa asti ja se kattaisi oppiaineiden
laajuudet sekä kouluvalinnan. Mah-
dollisuus tulisi muuttaa todellisuu-
deksi.
Suomessa on lukuisia kouluja,
huippuyksiköitä, joiden toiminta-
ajatuksen olennainen osa on valin-
naisuus: esimerkiksi musiikkiin tai
OPIMME ELÄMÄÄ VARTEN!Non scholae, sed vitae discimus
91/2011 KIELIPOLKU
kieliin erikoistuneita peruskouluja.
Niiden oppilaat ovat kouluun hakeu-
tuessaan läpäisseet valintatestejä,
esimerkiksi kieliluokkatestejä. Ku-
kaan ei aseta näitä valinnaisia ja vali-
koivia kouluja kyseenalaiseksi.
Myös kielihäiriöisille lapsille on
hyviä tai soveltuvia huippuyksikköjä,
joissa on moniammatillista asiantun-
tijoiden täsmäopetusta ja kuntou-
tusta. Niiden erityiseen tukeen on
jo sisäänrakennettuna valinnainen
elementti. Oppilailla on henkilökoh-
tainen suunnitelma, jossa on perus-
tana tuntijako ja runsaasti täysin yk-
silöllistä ainesta, paljon valinnaista,
tuntijakoa yksilöllistävää ja ylittävää.
Opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma rakentuu lapsen ja nuo-
ren vahvuusalueille. Niitä tunnistaa ja
omalta osaltaan toteuttaakin monia-
mmatillinen ryhmä.
Näiden yksiköiden palvelussa on
monipuolista pedagogista osaamis-
ta ja kattavaa terveydenhuollon ja
kuntoutuksen ammattitaitoa. Uudet
säädökset tarjoavat mahdollisuuden
lisätä tätä palvelua: erityisen kielelli-
sen tuen moniammatillisen opetuk-
sen huippuyksiköitä ei polkaista tyh-
jästä, vaan ne ovat ja tulevat olemaan
vuosien aikana yhteenhioutuneen
työn tulosta.
Nyt kannattaa suojella ja vahvis-
taa yhtä lailla vieraisiin kieliin erikois-
tuneita kielikouluja kuin erityisen
kielellisen tuen huippuyksiköitä. Van-
hemmalle on tärkeää kysyä, missä on
tänään lapseni tarvitsemaa erityisen
kielellisen tuen opetusta ja koulu.
Lapseni kielikoulu? Se, joka tarjoaa
oppilailleen täyden osallistumisen
ja tasa-arvon ja vielä hiukan ekstraa,
etuoikeuden oppia ja kasvaa hänen
tarpeitaan ymmärtävässä yhteisössä.
Nyt kannattaa tukea vanhempien
lisääntyviä valinnanmahdollisuuk-
sia hakea esimerkiksi lähikoulun pi-
en- tai monimuotoryhmästä heidän
lapselleen tai nuorelleen soveltuvaa
tehostetun tuen palvelua.
Varmaan jokainen koulussa oppi-
laana ja työntekijänä työskentelevä
henkilö voi yhtyä erään aktiivisesti
tuntijakokeskusteluun osallistuneen
kansanedustajan ajatukseen, että
koulumaailma tarvitsee nyt ensisijai-
sesti resursseja ja työrauhaa. ■
Esa Haulivuori työskentelee Katariinan koulun rehtorina Turussa.
Kuudennen luokan oppilaat yhdessä jumppatunnilla läheisellä opettajainkoulu-tuslaitoksella harjoittamassa tulevia opettajia.
Kat
ari
ina
n k
ou
lu
Kat
ari
ina
n k
ou
lu Erityisluokanopettaja Tiina Andersson opettaa tokaluokkalaisille Veikalle ja Aleksille matematiikkaa. Takana toisen ryhmän tukena koulunkäyntiavustaja Reija Ruusuvaara.
10KIELIPOLKU 1/2011
Oppilaanohjaajan rooli on olla
nuoren ja huoltajien tuke-
na, rohkaista ja kannustaa
heitä eteenpäin. Tuen määrä vaihte-
lee yksilön ja hänen valmiuksiensa
mukaan. Näin kuvaa työtään erityis-
luokanopettaja Elina Lahti, joka on
työskennellyt Katariinan koulussa
oppilaanohjaajana jo yli kymmenen
vuotta.
Tavoitteena on kuitenkin aina ak-
tivoida oppilasta niin, että hän kiin-
nostuu omasta tulevaisuudestaan,
suuntaa katseensa siihen ja huomaa,
että hän on itse oman elämänsä teki-
jä. Tuki on konkreettista ja henkistä.
Konkreettinen tuki tarkoittaa si-
tä, että oppilaanohjaaja antaa tietoa
erilaisista ammateista ja koulutuksen
vaihtoehdoista, järjestää tutustumis-
käyntejä, koulutuskokeiluja, auttaa
täyttämään lomakkeita ja hakupape-
reita.
Henkinen tuki on myös todella
tärkeä. Nuorelle ja huoltajille mer-
kitsee paljon tietoisuus siitä, että he
tässä merkittävässä siirtymävaihees-
sa eivät ole yksin, vaan koulu on mu-
kana ja antaa tarvittavaa tukea sekä
kuuntelee.
ALKUUN JO KUUDENNELLA LUOKALLA
Opinto-ohjaaja aloittaa nuorten
kanssa työskentelyn jo kuudennen
luokan kevätlukukaudella.
– Olen mukana vanhempainillas-
sa, jossa käsitellään yläkouluun siirty-
mistä ja siihen liittyviä valintoja. Tämä
on ensikontakti vanhempiin. Kierrän
lisäksi tukioppilaiden kanssa luokis-
sa ja kerron yläkoulussa opiskelusta,
opiskelun valinnaisuudesta ja valin-
tojen toteuttamisesta Katariinan kou-
lussa, kertoo Elina Lahti.
Yläkoulun seitsemännellä luokal-
la ei ole vielä luokkatunteja, mutta
oppilaanohjaaja keskustelee tarpeen
mukaan oppilaiden kanssa ja haas-
tattelee heistä jokaisen.
– Jos vanhemmat ovat aktiivisia,
voin keskustella myös heidän kans-
saan. Koskaan ei ole liian aikaista.
MINÄTUNTEMUKSEN LISÄÄMINEN
Kahdeksannella luokalla oppilaanoh-
jausta on yksi viikkotunti. Oppituntien
tavoitteena on tutustua peruskoulun
jälkeisiin valintavaihtoehtoihin sekä
lisätä nuoren minätuntemusta erilai-
sin harjoituksin. Mitä paremmin nuori
itsensä tuntee, sitä helpompi hänen
on tehdä valintoja elämässään. Op-
pilaat kertovat ja kuvailevat itseään
ja laativat kirjoitelmia aiheesta min-
kälainen minä olen. Minätehtävillä
ELI
SA
PO
SK
IPA
RTA
JA
ELI
NA
LA
HTI
Kohti jatkokoulutusta ja työelämää
Millaista apua koulu voi tarjota nuorelle opiskelupaikan ja oman ammatin löytämiseksi? Oppilaanohjauksen keinoista kertoo Elina Lahti turkulaisesta
Katariinan koulusta.
111/2011 KIELIPOLKU
pyritään löytämään oppilaiden vah-
vuuksia, joita jokaisella on.
Vastaavasti mietitään myös rajoit-
teita ja heikkoja alueita, jotta osataan
asettaa realistiset tavoitteet jatko-
suunnitelmille. Mietitään, miten heik-
koihin alueisiin voi suhtautua ja kuin-
ka ne voisi ottaa osaksi persoonalli-
suuttaan, miten ne ehkä rajoittavat
mahdollisuuksia. Toisaalta voidaan
miettiä, mitä kaikkea voidaan kuiten-
kin tehdä rajoitteista huolimatta.
Oppilas saattaa kohdata erilaisuu-
tensa ensimmäistä kertaa samalla
kun murrosikä on alkamassa. Tai op-
pilas kokee erilaisuutensa vahvem-
min tai voimakkaammin.
– Pyrimme tekemään erilaisuu-
desta luonnollisen asian. Me kaikki
olemme ainutlaatuisia ja jokaisella on
jotain haasteellista elämässään, Elina
Lahti korostaa.
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISTA
Työelämään tutustuminen alkaa
kahdeksannella luokalla. Joskus jo
seitsemännen luokan oppilaat tule-
vat käytävällä kysymään työelämään
tutustumisjaksosta (TET), vaikka siitä
ei ole vielä puhuttu. Into on siis kova.
Katariinan koulussa viikon kestoi-
sia TET-jaksoja on sekä kahdeksan-
nella että yhdeksännellä luokalla.
– Pidän TET-jaksoja tosi tärkeinä.
Oppilaat pääsevät kokeilemaan toi-
mimista vieraiden aikuisten työnte-
kijöiden kanssa, kontaktien luomista
ja pärjäämistä. On hyvä, jos oppilailla
on jotain suhteita työpaikkoihin esi-
merkiksi vanhempien kautta. Hyppy
työelämään ei ole liian suuri, jos tu-
tustumispaikassa on joku entuudes-
taan tuttu aikuinen.
Yhdeksännen luokan tutustumis-
jakson suhteen opinto-ohjaaja toi-
voo, että paikkaa haettaisiin jatko-
opiskelun suuntaisesti.
– Näin oppilas saa vahvistusta
omille urasuunnitelmilleen. Hyvää
palautetta on myös huomata, ettei
työ ollutkaan oletuksen mukaista,
jolloin se voidaan sulkea pois. Pää-
sääntöisesti kaikki tykkäävät TET-
jaksostaan.
– Pohjustamme jaksoa käymäl-
lä ennakkoon tekemässä kirjallisen
työsopimuksen työpaikalla yhdessä
oppilaan kanssa. Vakiopaikkoja on
jonkin verran. TET-paikat valitaan kui-
tenkin aina oppilaiden kiinnostuksen
ja mielenkiinnon mukaan. Niinpä jo-
ka vuosi löydetään myös uusia TET-
paikkoja, Elina Lahti kertoo.
Tänä vuonna yhdeksäsluokka-
laiset harjoittelivat muun muassa
apteekissa, ratsastuskeskuksessa,
kuntosalissa, leipomossa, kirjastossa,
tavaratalossa, ravintolassa, päiväko-
dissa, pyöräliikkeessä, ruokamarke-
tissa, muovitukussa, autonkuljettajan
apupoikana, kone- ja metallifi rmassa,
kaupunginteatterin puvustamossa
sekä nuorisoasiainkeskuksessa.
Tavoitteena on, että oppilaat oli-
sivat mahdollisimman omatoimisia
paikkojen haussa. Tarvittaessa aina
avustetaan.
– Ajatuksena on, että jokainen
toimii omien rajoitusten ja mahdolli-
suuksien mukaan. Ketään ei jätetä yk-
sin. Oppilaskirjo on laaja ja tuen tarve
vaihtelee suuresti. Yhdessä oppilai-
den kanssa mietitään, soitetaanko,
mennäänkö käymään vai laaditaanko
kirje TET-paikkaa haettaessa.
Oppilaat ovat saaneet erittäin
hyvää palautetta tutustumispaikois-
taan.
– He ovat tunnollisia ja ahkeria,
eikä heillä ole poissaoloja. Kukaan ei
ole lopettanut kesken viikkoa. TET-
jakson loputtua oppilaat kirjoittavat
viikosta raportin ja lähettävät sen kii-
tokseksi ja palautteeksi työnantajalle,
Elina Lahti kertoo.
TUTUSTUMINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSIIN
Oppilailla on mahdollisuus tutustua
toisen asteen oppilaitoksiin ja opin-
toihin vierailujen ja koulutuskokei-
lujen avulla. Näiden avulla voidaan
arvioida ja selvittää oppilaiden opis-
keluvalmiuksia, motivaatiota ja sovel-
tuvuutta opiskeluun.
– Oppilaitoksen opinto-ohjaaja
järjestää vierailupäivän, jossa ovat
mukana oppilas tai oppilasryhmä ja
oppilaanohjaaja. Myös vanhemmat
ovat aina lämpimästi tervetulleita
mukaan tutustumiskäynneille. Ennen
vierailua juttelen oppilaanohjaajan
kanssa oppilaasta ja hänen mahdol-
lisuuksistaan hakeutua alalle.
Käynnin aikana voidaan tavata
myös tutoropiskelijoita, jotka kerto-
vat kokemuksia opiskelustaan. Op-
pilaanohjaajan kanssa keskustellaan
muun muassa siitä, miten kannattaa
hakeutua opiskelemaan ja käytettäi-
siinkö joustavaa valintaa.
Joustavalla valinnalla tarkoitetaan
sitä, että hakija voidaan erityisistä
syistä valita opiskelijaksi ammatil-
liseen koulutukseen, vaikka hänen
pisteensä eivät riittäisi sisäänpääsyyn
normaalihaussa. Erityisiä syitä ovat
esimerkiksi terveydelliset syyt ja ali-
suoriutuminen koulussa, jos taustalla
on oppimisvaikeus.
Koulutuskokeilu on nuorelle käy-
tännönläheinen tapa tutustua eri
koulutusaloihin. Useamman päivän
kokeilujakso sisältää oppilaitokseen
ja sen koulutusaloihin tutustumista ja
opiskeluun osallistumista. Oppilaalle
on tärkeää nähdä, millaista opiskelu
on ja jatkuuko hänen innostuksensa.
Opettaja seuraa oppilaan työskente-
lyä.
Vierailukäynnit sekä 1–2 päivän
tutustumisjaksot ovat yleensä mak-
suttomia. Useamman päivän koulu-
tuskokeilut sen sijaan ovat maksul-
lisia. Maksusitoumuksen voi saada
Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
mistosta, työ- ja elinkeinotoimistosta,
kotikunnasta tai vakuutuslaitoksesta.
– Koulutuskokeilusta saadaan to-
si arvokasta tietoa kirjallisena palaut-
teena. Todennäköisesti nuorta on
myös hieman testailtu ja kartoitettu
12KIELIPOLKU 1/2011
hänen edellytyksiään kyseiselle alal-
le, Elina Lahti kertoo.
Oppilailla ja heidän huoltajillaan
on myös mahdollisuus osallistua op-
pilaitosten järjestämiin avoimien ovi-
en päiviin sekä mahdollisiin esittelyil-
toihin. Tutoropiskelijoita ja Katariinan
koulun entisiä opiskelijoita käy myös
kertomassa opinnoistaan.
Nykyisin on myös saatavissa hy-
vää DVD-materiaalia oppilaitoksista
ja ammatillisista opinnoista. Esimer-
kiksi YLE:llä on uusi DVD 17 eri am-
matista, jossa kuvataan ammatillisten
opintojen työssäoppimisjaksoja.
– Tällaista tietoa nuoret tuntuvat
kaipaavankin. Myös netistä löytyy
monia hyödyllisiä osoitteita, joita
olen laittanut oppilaille ja heidän
vanhemmilleen tiedoksi ja tutustut-
tavaksi. Netistä löytyy myös amma-
tinvalintaan liittyviä testejä, vinkkaa
Elina Lahti.
YHTEISHAKU, JOUSTAVA VALINTA VAI ERILLISHAKU?
Ammatilliseen peruskoulutukseen
(perustutkinnot) ja lukiokoulutuk-
seen haetaan ammatillisen koulutuk-
sen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa.
Oppilaat hakevat peruskoulupohjai-
siin koulutuksiin tai peruskoulupoh-
jaisiin erityisryhmiin. Erityisryhmät
ovat pienryhmiä, ja ne on tarkoitettu
erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
Nykyisin yhteishaku tapahtuu
sähköisesti keväisin. Oppilas voi ha-
kea viiteen eri vaihtoehtoon. Tärkeää
on se, minkä vaihtoehdon laittaa en-
sisijaiseksi.
– En käytä systemaattisesti jousta-
vaa valintaa. Käytän sitä, jos saan vah-
vistusta oppilaitoksesta ja on selkeitä
syitä tai perusteita sille, miksi sitä voi
käyttää ja miksi se on oppilaan edun
mukaista. Joustavan valinnan haku-
lomake ja perusteet haulle lähetään
suoraan oppilaitokseen tiedoksi, Eli-
na Lahti kertoo.
Esimerkkinä Elina Lahti kertoo
pojasta, jolla oli yksilöllinen opetus-
suunnitelma ja joka hakeutui yleislin-
jan logistiikkapuolelle.
– Hän meni ensin kokeilemaan
opiskelua. Kokeilujaksosta saatiin
vahvistusta ja varmistusta sille, että
hän on sosiaalinen, kätevä käsistään
ja käytännön töissä vahva, vaikka teo-
riapuolella onkin ongelmia. Opettajat
kehottivat hakemaan ja käyttämään
joustavan valinnan lomaketta. Niin-
pä täytimme erillisen lomakkeen ja
kirjasimme siihen pojan vahvuuksia.
Mainitsimme myös koulukokeilun ja
siitä saadun palautteen. Poika pärjäsi
opinnoissaan hyvin ja on vakituisessa
työsuhteessa rekkamiehenä.
Ammatilliset erityisammattioppi-
laitokset, kansanopistojen yleissivis-
tävät koulutukset, vuoden kestävät
valmentavat koulutukset sekä vuo-
den kestävä lisäopetus (ns.10-luokka)
eivät ole mukana yhteishaussa. Kou-
lutuksiin haetaan suoraan oppilaitok-
sen omalla hakulomakkeella.
Katariinan koulun oppilaat jat-
kavat lähes kaikkiin peruskoulun
jälkeisiin jatkokoulutusvaihtoehtoi-
hin: peruskoulupohjaisille yleisille
linjoille ammatillisiin oppilaitoksiin,
peruskoulupohjaisille erityislinjoil-
le ammatillisiin oppilaitoksiin, eri-
tyisammattioppilaitoksiin, amma-
tillisten oppilaitosten yhteydessä
järjestettävään vuoden kestävään
valmentavaan koulutukseen sekä
vuoden kestävään lisäopetukseen eli
ns. 10-luokalle. Lisäksi 1–3 oppilasta
jatkaa myös lukioon vuosittain.
YKSILÖLLISTÄ JA KOKONAISVALTAISTA TUKEA
Oppilaanohjaajan nuorelle anta-
ma tuki on aina sekä yksilöllistä että
kokonaisvaltaista. Jokaiselle päättö-
luokan oppilaalle laaditaan yhdek-
sännen vuosiluokan syksyllä HOJKS,
joka sisältää henkilökohtaisen jatko-
koulutussuunnitelman.
Katariinan koulun jatkokoulu-
tuspalaverissa ovat aina läsnä op-
pilas huoltajineen, luokanvalvoja,
koululääkäri tai terveydenhoitaja ja
oppilaanohjaaja. Usein paikalle kut-
sutaan myös rehtori, mahdollisesti
nuoren kuntoutukseen osallistuneet
terapeutit sekä kotikunnasta sosiaa-
litoimen edustaja. Vaikka palaverissa
ensisijaisesti pohditaan toki oppilaan
jatkokoulutuspaikkaa peruskoulun
jälkeen, mietitään samalla myös elä-
mää laajemmin ja pidemmällä aika-
välillä.
Ohjaustoiminta on siis moniam-
matillista ja perustuu toimivaan yh-
teistyöhön kaikkien osapuolten kans-
sa. Periaatteena on myös, että koko
koulu osallistuu ohjaustoimintaan.
– Tämä periaate toteutuu mieles-
täni kiitettävästi ainakin meidän kou-
lussa, Elina Lahti sanoo.
Kun kyseessä olevilla nuorilla on
usein kielellisiä, kommunikaatioon tai
sosiaaliseen elämään liittyviä vaike-
uksia, pyritään opintoihin liittämään
runsaasti harjoituksia, jotka rohkaise-
vat nuorta sosiaaliseen kanssakäymi-
seen (TET-jaksot ja yrittäjyyskasvatus)
ja auttavat heitä arvostamaan itseään
ja osaamistaan. Nuoren osallistumis-
ta, aloitteellisuutta sekä itsenäistä
toimintaa tuetaan.
– Joskus tulee tilanteita, jolloin
vanhemmilla ja/tai oppilaalla rima on
liian korkealla tai liian matalalla. Sil-
loin pitää vain olla mahdollisimman
rehellinen ja kertoa koulun kanta asi-
aan, jos pidämme todennäköisenä,
ettei oppilas menestyisi suunnittele-
missaan opinnoissa tai työtehtävissä
rajoitteidensa vuoksi, Elina Lahti to-
teaa.
– Mutta se ei tarkoita sitä, että op-
pilaan pitäisi kokonaan luopua unel-
mastaan. Pyrimme löytämään vaih-
toehdon, jossa nuori voisi hyödyntää
vahvuuksiaan, mutta opinnot eivät
ole olisi kuitenkaan liian haastavia.
Näin kiinnostus alaa ja ammattia koh-
taan voi säilyä, Elina Lahti sanoo. ■
Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Turun yliopis-ton Oppimistutkimuksen keskuksessa
ja Elina Lahti oppilaanohjaajana Katariinan koulussa.
131/2011 KIELIPOLKU
Eräänä iltana Katariinan koululle
kokoontui kahdeksan koulun
entistä oppilasta haastatelta-
viksi tähän juttuun. Haastattelijoiden,
Elisa Poskiparran ja Elina Lahden,
lisäksi mukana oli koulun rehtori Esa Haulivuori. Tilaisuudesta muodostui
lämminhenkinen jälleentapaaminen,
jossa muisteltiin paljon menneitä
naurun lomassa.
Katariinan koulu on esiluokasta
yhdeksänteen luokkaan käsittävä yh-
tenäiskoulu, joka toteuttaa yksitois-
tavuotista oppivelvollisuutta yleis-
ten tavoitteiden mukaisesti. Oppilas
voi opiskella myös oman yksilöllisen
opinto-ohjelmansa mukaan.
Oppilaiden on mahdollista saada
motoriikkansa, kielenkehityksen-
sä tai pitkäaikaissairautensa vuoksi
opetuksellista kuntoutusta opetus-
klinikassa sekä lääkinnällistä kuntou-
tusta, puheterapiaa, toimintaterapiaa
ja fysioterapiaa.
LUKIOON JA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN
Vanhimmat oppilaat olivat päättä-
neet peruskoulunsa jo 1998 ja nuo-
rimmat kymmenen vuotta myöhem-
min. Kuusi heistä oli käynyt koko
peruskoulun Katariinan koulussa tai
Hakamaan koulussa, jonka niminen
koulu aiemmin oli.
Marjaana ja Teemu jatkoivat pe-
ruskoulun jälkeen lukioon ja muut
kädentaitoa painottavan yläkoulun
jälkeen ammatilliseen koulutukseen.
Katariinan koulussa yläkoulun opet-
tajat ovat erityisluokanopettajia ja
aineenopettajia. Aineenopettajien
vankka aineenhallinta helpottaa op-
pilaiden lukioon siirtymistä.
Kaikilla on tällä hetkellä työ- tai
opiskelupaikka. Kuusi heistä on työ-
elämässä ja kaksi opiskelee vielä.
HEVOSHOITAJAKSI JA VARASTOMIEHEKSI
Sanni on hevostyttö. Talleilla hän sai
kuulla ensimmäisen kerran Ypäjän
hevosopistosta ja joku kehotti hän-
tä pyrkimään. Tähän yleisopetuksen
kouluun pyrkiminen sisälsi valin-
takokeen ja haastattelun. Sanni oli
valittujen 30 tytön joukossa ja hän
lähti peruskoulun loputtua perushe-
voshoitajan linjalle. Nykyään opiston
yhteydessä on myös lukio. Opistota-
soinen koulutus on kolmivuotinen.
Ypäjän jälkeen Sanni kouluttautui
vielä maatalouslomittajaksi, kävi tar-
haeläinkoulutuksen ja työskentelee
tällä hetkellä maatalouslomittajana.
Töitä riittää!
Kaj kävi ensin kymppiluokan ja
lähti sitten opiskelemaan Invalidilii-
ton Järvenpään koulukeskukseen. Jo
kymppiluokalla hän vietti siellä kah-
den viikon tutustumisjakson. Kaj kävi
myös kaksi kertaa asumiskokeilussa
harjoittelemassa itsenäistymistä ja
opettelemassa arjen rutiineja. Täl-
lä hetkellä ainakaan Turun seudulla
asumisharjoittelumahdollisuutta ei
oikein ole tarjolla, mikä oppilaanoh-
jaajan mukaan on puute.
Koulutuksen aloittaminen oli Kajn
mukaan kova paikka. Hän luuli ole-
vansa aikuinen ja yhtäkkiä hän olikin
200 kilometrin päässä kotoa eikä lä-
hellä ollut ketään tuttua. Opettaja oli
kuitenkin todennut opiskelijoille, että
vaikka täällä on kovaa, elämä koulun
ulkopuolella on vielä kovempaa. Kaj
muistelee Järvenpäätä parhaana
koulutuspaikkana. Siellä tehtiin mm.
yhteistyötä autokoulun kanssa ja käy-
tiin autokoulu.
– Minulle jäi sinne paljon kaverei-
ta ja heidän kanssaan soitellaan vielä
tänäkin päivänä, Kaj kertoo.
Kaj oppi puhumaan vasta kou-
luun tullessa ja hänellä on edelleen
vaikeuksia puheen tuottamisessa ja
motoriikassa. Kaj on hyvä esimerkki
siitä, miten huumorilla, sinnikkyydel-
lä ja uskolla omaan itseensä pärjää
tämän päivän yhteiskunnassa. Tällä
hetkellä hän on muuttoliikkeen pal-
veluksessa varastomiehenä.
SIIVOOJAKSI JA SOSIONOMIKSI
Lidia ja Marjaana kävivät alakoulun
samalla luokalla, mutta Marjaana
siirtyi yleisopetuksen kouluun kuu-
dennen luokan jälkeen. Tytöt päätti-
vät jo 10-vuotiaina, että heistä tulee
isoina kummeja toistensa lapsille.
Niin siinä sitten kävikin, vaikka Mar-
jaana asuukin nykyään Salossa ja Li-
dia Kuusankoskella.
ELIS
A P
OS
KIPA
RTA
JA E
LINA
LAH
TI
Katariinasta maailmalleKatariinan koulun entiset oppilaat Sanni, Lidia, Marjaana, Jussi, Teemu, Henna, Anna ja Kaj ovat peruskoulun jälkeen löytäneet omat polkunsa
opintoihin ja työelämään.
14KIELIPOLKU 1/2011
Peruskoulun jälkeen Lidia opiskeli
kaksi vuotta Naantalin kotitalous- ja
sosiaalioppilaitoksessa. Lidia kertoi,
että olisi halunnut kotitalouspuolelle.
Paikkoja ei ollut riittävästi ja opettajat
olivat sitä mieltä, ettei hän olisi siellä
pärjännyt.
Niinpä Lidia aloitti opiskelunsa hie-
man vastentahtoisesti puhdistuspal-
velupuolella ja suoritti tutkintoon liit-
tyvät kokeet pääsääntöisesti työnäyt-
töinä. Tällä hetkellä hän työskentelee
siivoojana, mutta on työskennellyt
myös kotiavustajana, päiväkodissa ja
tehtaassa.
Suoritettuaan lukion Marjaana
aloitti välivuoden jälkeen sosionomin
opiskelut Turun ammattikorkeakou-
lussa ja on juuri saanut vakinaisen
paikan Pöytyällä. Marjaana kertoo, et-
tä jälkeenpäin on joskus ajatellut, et-
tä olisi voinut olla parempi käydä Ka-
tariinan koulussa vielä yläkoulu, ettei
hyppäys olisi ollut niin suuri.
– Yläkoulun alussa varsinkin pojat
minua vähän ihmetteli, kun jotenkin
erotuin joukosta. Sitten siihen vain
sopeutui eikä kukaan enää kiinnittä-
nyt huomiota. Yläkoulussa sain tuki-
opetusta matematiikassa ja äidinkie-
lessä, Marjaana kertoo.
Ylioppilaskirjoituksia varten Mar-
jaana hankki lääkärintodistuksen
dysfasiansa vuoksi ja sai kaksi tuntia
lisäaikaa.
KOKIKSI JA HOTELLIVIRKAILIJAKSI
Jussi ja Teemu ovat molemmat opis-
kelleet Turun ammatti-instituutissa
hotelli- ja ravintola-alaa. Jussi on jo
muutaman vuoden ollut työelämäs-
sä kokkina ja Teemu valmistuu ensi
keväänä hotellivirkailijaksi.
Jussi siirtyi kolmannella luokalla
Katariinan kouluun luetun ymmärtä-
misen vaikeutensa vuoksi. Kokin am-
matti on ollut Jussin toiveammatti jo
pienestä pitäen. Hän tutustui TET-jak-
soissa pitopalveluun ja tarjoilualaan.
Peruskoulun jälkeen Jussi halusi ko-
keilla siipiään yleisopetuksen opin-
noissa ja pärjäsikin siinä. Kolme veljeä
on tarvittaessa auttanut matematii-
kassa ja äidinkielessä. Jussin mukaan
ilman heitä hän ei olisi pärjännyt yhtä
hyvin. Hänellä on ollut vakituinen työ
kokkina jo kaksi vuotta.
Teemu kertoi olleensa peruskou-
lun alaluokilla ujo ja hiljainen var-
maankin puheen tuottamisen on-
gelman vuoksi, mutta jo yläkoulussa
rohkeus lisääntyi.
– Lukiossa reipastuin, kun jouduin
omatoimisesti tekemään kaikenlaista
ja toimimaan yhteistyössä opettajien
kanssa. Lukioon meno oli täysin oma
ajatukseni. Pärjäsin siellä hyvin ilman
mitään erityistukea. Minulla ei ollut
silloin vielä pidemmälle meneviä
suunnitelmia. Ei ollut mitään unel-
ma-ammattia, eikä ole vielä nytkään.
Ehkä lähden vielä jotain uutta opis-
kelemaan hotellivirkailijan tutkinnon
jälkeen, Teemu totesi.
ELÄINTENHOITAJAKSI JA PUUTARHURIKSI
Henna ja Anna saivat päättötodis-
tuksen Katariinan koulusta 2008. He
opiskelevat molemmat Varsinais-
Suomen maaseutuoppilaitoksessa,
Henna eläinhoitajaksi ja Anna puu-
tarhuriksi.
Eläinhoitajakoulutukseen pääse-
minen edellyttää harrastuneisuutta
ja pyrkiminen sisältää sekä valinta-
kokeen että haastattelun. Henna oli
harrastanut kymmenen vuotta rat-
sastusta ennen pyrkimistään ja siitä
se innostus lähti. Tällä hetkellä Henna
on työharjoittelussa Sauvossa.
Peruskoulun jälkeen Anna opis-
keli vuoden Kaarinan sosiaali- ja
terveysoppilaitoksen valmentavalla
linjalla. Hän olisi halunnut luovalle
alalle, koska on pitkään harrastanut
kuvataiteita. Mitään sopivaa ei tuol-
loin kuitenkaan löytynyt.
Tällä hetkellä Anna opiskelee
kolmivuotista puutarha-alaa pien-
ryhmässä, jossa hänen mukaansa on
hyvä meininki ja ryhmähenki. Haas-
tattelussa oppilaanohjaaja kehotti
Annaa jatkamaan fl oristin erikoisam-
mattitutkintoon – sillä tavoin ajatus
luovasta alasta lähenisi.
HYVÄÄ JATKOA KAIKILLE
Illan päättyessä oppilaanohjaajan
loppusanat entisille oppilailleen oli-
vat:
– Kuullessani teitä tuntuu siltä, et-
tä teillä menee hyvin, ja että teille on
kehittynyt hyvä itsetunto. Tiedän, et-
tä olette saaneet tehdä töitä tavallis-
ta enemmän. Elämässänne on myös
muutakin kuin työtä: on harrastuksia,
ystäviä ja sellaista. Me olemme ylpei-
tä teistä ja iloisia puolestanne. Hyvää
jatkoa teille kaikille, Elina Lahti toivot-
ti. ■
Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Turun yliopis-ton Oppimistutkimuksen keskuksessa
ja Elina Lahti oppilaanohjaajana Katariinan koulussa.
151/2011 KIELIPOLKU
Oppilaitos vaikutti mielenkiin-
toiselta ja koulutustarjonta
oli monipuolinen, näin pe-
rustelee opiskelupaikkansa valintaa
19-vuotias Laura Merisalo.
Laura opiskelee toista vuotta
Bovallius-ammattiopistossa ravitse-
misalan perustutkintoa. Tähtäimessä
ovat suurtalouskokin paperit kolmen
vuoden opiskelun jälkeen.
TUKEA AMMATTIOPINTOIHIN
Bovallius-ammattiopisto on S. ja A.
Bovalliuksen säätiön ylläpitämä am-
matillinen erityisoppilaitos. Opiskeli-
joiksi valitaan nuoria ja aikuisia, joilla
on opinnoissaan tuen tarvetta niin,
että opiskelu yleisessä ammattioppi-
laitoksessa ei onnistu.
Bovallius-ammattiopistossa voi
opiskella tutkintotavoitteisessa kou-
lutuksessa useilla eri aloilla sekä
valmentavassa että kuntouttavassa
koulutuksessa. Oppilaitoksen pää-
toimipaikat sijaitsevat Laukaassa,
Pieksämäellä ja Turussa. Koulutusta
järjestetään myös useissa pienem-
missä koulutusyksiköissä Keski-, Itä-,
ja Varsinais-Suomessa.
Laura suorittaa opintojaan Boval-
liuksen Turun toimipaikassa.
– Turku opiskelupaikkana kiinnos-
ti, sillä kaupungista löytyy Nuorten-
talo. Halusin päästä sinne asumaan,
Laura kertoo.
Laura asuu opiskeluviikot Aivolii-
ton Turun Nuortentalossa, josta pää-
see bussilla kätevästi kouluun. Koto-
na Karjalohjalla hän käy pari kertaa
kuussa.
– Opiskelu erityisammattikoulus-
sa sopii minulle, sillä siellä saan tukea
kommunikaatiooni, kertoo Laura.
KOMMUNIKAATIO-MENETELMÄT KÄYTÖSSÄ
Bovallius-ammattiopiston Turun kou-
lutusyksikkö onkin erikoistunut kieli-
ja kommunikaatiohäiriöisten opiske-
lijoiden tukemiseen. Opetusryhmät
ovat pieniä ja opetuksessa painote-
taan tekemällä oppimista luennoimi-
sen tai kirjasta pänttäämisen sijaan.
Opetuksessa ja ohjauksessa käy-
tetään myös puhetta tukevia ja kor-
vaavia kommunikaatiomenetelmiä,
joista tärkeimpiä ovat viittomakieli ja
kuvakommunikointi.
– Opiskelijoidemme erityisyy-
den taustalla on monenlaisia syitä,
esimerkiksi kielihäiriö, kuulovam-
ma, kehityksen viivästymä, kehitys-
vammaisuus, tarkkaavaisuuden ja
keskittymisen ongelmat, autismin
kirjoon kuuluvat oireyhtymät sekä
mielenterveysongelmat. Ilman tuke-
vaa oppimisympäristöä kaikki nämä
aiheuttavat myös oppimisvaikeuksia,
kertoo opintoneuvoja Pia Lehto.
– Mutta me emme keskity ongel-
miin, vaan lähdemme liikkeelle opis-
kelijan mahdollisuuksista, hän jatkaa.
OPISKELIJALLA YKSILÖLLINEN
OPETUSSUUNNITELMA
Opetus perustuu opiskelijan vah-
vuuksille, yksilöllisille tavoitteille ja
oppimista tukeville opetusjärjeste-
lyille. Jokainen opiskelija opiskelee
yksilöllisen opetussuunnitelman mu-
kaan, ja opetusta toteutetaan erityis-
pedagogisin menetelmin. Yksilöllistä
oppimista ovat tukemassa ohjaajat,
koulunkäyntiavustajat ja henkilökoh-
taiset avustajat.
Opetuksen lisäksi oleellinen osa
oppilaitoksen toimintaa ovat opiske-
lijan hyvinvointipalvelut.
– Opiskelijoiden hyvinvointi ja ai-
kuiseksi kasvun tukeminen on meille
yhtä tärkeää kuin ammatin hankkimi-
nen. Hyvinvointipalveluiden tehtävä-
nä on luoda turvallinen, terveellinen
ja viihtyisä opiskeluympäristö. Teem-
me myös tiivistä yhteistyötä opiske-
lijan vanhempien ja lähiverkoston
kanssa, Pia Lehto kertoo.
MA
RJA
JÄN
TTI
Ammattiopistosta pienin askelin tulevaisuuteen
Bovallius-ammattiopiston Turun koulutusyksikkö on erikoistunut kieli- ja kommunikaatiohäiriöisten opiskelijoiden tukemiseen. Laura opiskelee siellä
kokiksi ja Petri syventää osaamistaan tulevia jatko-opintoja varten.
Jarn
o V
irta
ne
n
Laura Merisaari kokee catering-alan omakseen.
16KIELIPOLKU 1/2011
Myös vieremäläinen Petri Repo
opiskelee Bovallius-ammattiopistos-
sa Turussa. Meneillään on toinen vuo-
si kieli- ja kommunikaatiohäiriöisille
nuorille tarkoitetussa valmentavas-
sa ja kuntouttavassa koulutuksessa.
Koulutuksen aikana hankitaan osaa-
mista tulevia jatko-opintoja varten.
– Haaveenani ovat sähköalan
opinnot, sillä elektroniikka kiinnos-
taa, kertoo 18-vuotias Petri.
KOULUTUSKOKEILUN KAUTTA OPISKELEMAAN
Sekä Laura että Petri kävivät en-
nen opintojaan koulutusko-
keilussa Bovallius-ammatti-
opistossa. Koulutuskokeilu
on 3–5 päivän jakso, jossa
opiskelija pääsee tutustu-
maan oppilaitokseen ja häntä
kiinnostavaan alaan.
– Siinä pääsi näkemään,
millainen koulu tämä on ja
että olisiko tämä mulle so-
piva paikka, kertoo Petri.
Koulutuskokeilun aika-
na arvioidaan opiskelijan
soveltuvuutta alalle sekä
tarvittavia opiskelun tu-
kitoimia.
– Koulutuskokei-
lu on osoittautunut
hyödylliseksi ja
turvalliseksi ta-
vaksi aloittaa
opinnot. Silloin
odotukset ovat rea-
listiset ja opintojen
keskeyttämiset vähene-
vät, kertoo Pia Lehto.
Lauran ja Petrin tavoin
monen Bovalliuksessa opiske-
levan nuoren kotipaikkakunta
sijaitsee kaukana oppilaitoksesta.
Siksi sekä Laukaassa, Pieksämäellä
että Turussa oppilaitoksen yhteydes-
sä on asuntola.
TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ OPPIMISTA
Bovallius-ammattiopistosta val-
mistuneet opiskelijat työllistyvät
avoimille työmarkkinoille, tuettuun
työhön, avotyöhön tai toimintakes-
kuksiin. Monet valmentavista ja kun-
touttavista koulutuksista valmistuvat
opiskelijat jatkavat opintojaan joko
Bovallius-ammattiopiston tutkintoon
johtavissa koulutuksissa tai hakeutu-
vat toisiin oppilaitoksiin.
– Oman paikan löytäminen opis-
kelijoillemme nykyisiltä vaativilta
työmarkkinoilta on asia, jonka kans-
sa teemme hartiavoimin töitä en-
simmäisestä työssäoppimisjaksosta
lähtien. Kehitämme koulutustamme
koko ajan enemmän työelämäläh-
töiseksi, jolloin oppiminen tapahtuu
työpaikoilla oikeita työtehtäviä teh-
den. Opiskelijoille nämä työssäop-
pimisjaksot ovat mieluisia ja samalla
kynnys siirtyä koulutuksesta työelä-
mään madaltuu, Pia Lehto toteaa.
VALOISA TULEVAISUUS
Sekä Laura että Petri näkevät tulevai-
suutensa valoisana.
– Askel kerrallaan mennään, en-
sin opinnot loppuun ja sitten töihin
omalle alalle. Myös oma asunto on
haaveissa, toteaa Laura.
– Bovalliuksessa uskomme vah-
vasti, että osatyökykyiset työntekijät
ovat lähitulevaisuudessa merkittävä
työvoimareservi, jota oikeanlaisella
koulutuksella ja tukitoimilla voidaan
hyödyntää nykyistä paremmin, tiivis-
tää Pia Lehto. ■
Marja Jäntti työskentelee kehittämispäällikkönä
Bovallius-ammattiopistossa.
HAKEMINEN BOVALLIUS-AMMATTIOPISTOON
Opiskelijahaku elokuussa
2011 alkaviin koulutuksiin
päättyy 31.3.2011.
Bovallius-ammattiopisto ei
ole mukana yhteishaussa.
Koulutuksiin haetaan suo-
raan oppilaitoksen omalla
hakulomakkeella. Hakulo-
makkeita saa kaikista ammat-
tiopiston toimipaikoista, ha-
kuoppaasta sekä kotisivuilta
osoitteessa www.bao.fi .
Bovallius-ammattiopisto järjestää ammatillista erityisopetusta kartassa merkityillä paikkakunnilla.
171/2011 KIELIPOLKU
Vuonna 2007 Turun lapsi- ja
nuorisotutkimuskeskuksessa
aloitettiin laaja, monitieteinen
Hyvän kasvun avaimet -seuranta-
tutkimus, jossa selvitetään lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edellytyksiä.
Tutkimuksessa on mukana monia
eri teemoja liittyen lasten kasvuun ja
kehitykseen. Yksi tutkittava aihe on
lasten kielenkehitys ja siihen liittyvät
tekijät.
Seurantatutkimuksessa on muka-
na noin 1 800 varsinaissuomalaista
lasta perheineen. Lasten kielenke-
hitystä tutkitaan muun muassa van-
hempien täyttämien kyselylomak-
keiden avulla. Vanhemmilta on ras-
kausaikana kysytty heidän omasta
kielenkehityksestään ja mahdollisis-
ta oppimishäiriöistään sekä syntyvän
lapsen sisaruksen ja lähisukulaisten
kielelliseen kehitykseen liittyvistä te-
kijöistä.
Kun lapsi tulee 3,5 vuoden ikään,
tarkempaan kielelliseen arvioon kut-
sutaan kaikki lapset, joiden kielel-
linen varhaiskehitys ei ole edennyt
odotusten mukaisesti.
POJILLA YLEISEMPÄÄ
Hyvän kasvun avaimet -aineistosta
on mahdollista tutkia kielellisen eri-
tyisvaikeuden esiintyvyyttä tarkas-
telemalla vanhempien omaa oppi-
mistaustaa. Vaikka aiheesta on tehty
kansainvälisesti runsaasti eri arvioita,
on kielihäiriöiden esiintyvyyttä Suo-
messa tarkasteltu vain muutamissa
tutkimuksissa. Arviot kielellisen eri-
tyisvaikeuden esiintyvyydestä vaih-
televat suuresti, koska sen kriteerit
voidaan määritellä monella eri taval-
la. Lisäksi tutkittujen lasten ikä vai-
kuttaa arvioon.
Vielä 1980-luvulla Suomessa
AU
RA
YLI-S
AV
OLA
Kielihäiriöt ja kouluttautuminen
aikuisiässä
Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksen yhtenä aiheena on lasten kielenkehitys. Hankkeessa mukana ollut Aura Yli-Savola tarkastelee tässä artikkelissaan
kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyyttä,kielihäiriöiden suvuittaista esiintymistä ja vanhempien kouluttautumista.
18KIELIPOLKU 1/2011
esiintyvyydeksi arvioitiin yleisesti
0,5–3 prosenttia. Myöhemmin arvio
on kasvanut, ja nykyään kielellisen
erityisvaikeuden esiintyvyydeksi ar-
vioidaan 3–5 prosenttia. Yhdysval-
talaisessa seulontatutkimuksessa
esiintyvyydeksi saatiin 7,4 prosent-
tia esikouluikäisillä lapsilla. Yleensä
kielellistä erityisvaikeutta arvioidaan
esiintyvän pojilla 2–3 kertaa enem-
män kuin tytöillä.
Tutkimuksessa selvitettiin kieli-
häiriöiden suvuittaista esiintymistä.
Taustatietojen avulla saatiin tietoa
myös siitä, miten erityisopetusta kos-
kevat järjestelyt olivat vanhempien
koulunkäynnin aikana järjestetty ja
millaisen koulutuksellisen tason van-
hemmat olivat hankkineet.
Vanhempien omasta kielenke-
hityksestä tarkasteltiin kolmea eri
piirrettä: myöhään puhumaan oppi-
mista, epäselvää puhetta ja lapsena
ollutta puheen ymmärtämisen vai-
keutta. Lomakkeessa kysyttiin piirtei-
den esiintymistä lapsen äidillä, äidin
puolisolla, sisaruksella ja lähisukulai-
sella.
Tulosten mukaan yleisin kielen-
kehityksen vaikeuksien piirteistä oli
myöhään puhumaan oppiminen,
jonka esiintyvyys äideillä oli 1,1,
puolisoilla 1,6, sisaruksilla 3,7 ja lähi-
sukulaisilla 0,4 prosenttia. Epäselvää
puhetta oli äideillä 0,5, puolisoilla
1,4, sisaruksilla 3,4 ja lähisukulaisilla
0,3 prosenttia.
Puheen ymmärtämisen vaikeus
oli harvoin todettu piirre. Sen esiin-
tyvyys oli äideillä 0,4, puolisoilla
0,1, sisaruksilla 0,8 ja lähisukulaisilla
0,1 prosenttia. Syntyvän lapsen si-
saruksilla oli siis kaikkia poikkeavan
kielenkehityksen piirteitä enemmän
kuin heidän vanhemmillaan tai lähi-
sukulaisillaan. Ilmeisesti kielenkehi-
tyksen vaikeudet ovat lisääntyneet
ja diagnostiikka tarkentunut vuosien
kuluessa.
Tässä aineistossa poikkeavan
kielenkehityksen esiintyvyys tut-
kimukseen mukaan tulleen lapsen
vanhempien osalta on alhaisempi
kuin monissa muissa tutkimuksissa.
Pienempiäkin lukuja on toki saatu.
Poikkeavan kielenkehityksen piirtei-
den esiintyvyys on miehillä yleisem-
pää kuin naisilla, mikä on tullut esiin
muissakin tutkimuksissa.
Aineisto on kerätty lasta odotta-
vilta äideiltä kyselylomakkein. Hei-
dän lapsuudestaan on aikaa yli kaksi-
kymmentä vuotta, jolloin kielellisen
erityisvaikeuden diagnosointi oli
hyvin erilaista kuin nykyään. Tuloksia
pohdittaessa onkin otettava huomi-
oon se, kuinka hyvin tulevat äidit ja
isät muistavat ja tietävät oman lap-
suutensa ja sen, millaisia kielellisiä
ongelmia heillä on mahdollisesti ol-
lut.
Lomakkeissa on kysytty tietoja
myös lähisukulaisista, muun muassa
syntyvän lapsen isovanhemmista.
Heidän kielenkehityksestään voi ol-
la vaikeaa, ellei mahdotonta, tehdä
päätelmiä jälkikäteen. Voidaankin
olettaa, että tämä seikka selittää osan
matalasta kielellisen erityisvaikeuden
esiintyvyydestä.
VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA KORKEA KOULUTUSTASO
Tulosten mukaan äideistä 18,2 ja isis-
tä jopa 25,7 prosenttia oli saanut tu-
kiopetusta puheen, lukemisen tai kir-
joittamisen vaikeuksiin. Koko aineis-
tossa esiintyvyys oli 22,0 prosenttia.
Aineistossa tuli esiin myös myö-
hään puhumaan oppimisen ja kou-
luaikaisen tuki- tai erityisopetuksen
yhteys. Jos äiti tai puoliso oli oppinut
puhumaan tavallista myöhemmin, oli
suurempi todennäköisyys siihen, että
hän oli ollut koulussa tuki- tai erityis-
opetuksessa. Myöhään puhumaan
oppiminen näyttää siis olevan eräs
riskitekijä kouluaikaisiin oppimisvai-
keuksiin.
Tutkimuksen aineiston vanhem-
pien koulutustaso on korkeampi
kuin suomalaisessa väestössä keski-
määrin. Tutkimuksen äideistä 23 pro-
sentilla ja isistä noin 19 prosentilla
on ylempi korkeakoulututkinto, kun
suomalaisista yli 15-vuotiaista ylem-
män korkeakoulututkinnon on suo-
rittanut noin seitsemän prosenttia.
On mielenkiintoista, että korke-
asta koulutustasosta huolimatta jo-
pa yli viides isistä ja äideistäkin joka
kuudes on saanut erityis- tai tukiope-
tusta. Suomen peruskoulujärjestel-
mä on ilmeisesti hyvin tehokas huo-
maamaan oppimisvaikeudet. Lapset
saavat ajoissa riittävästi tukiopetusta,
eivätkä putoa pois koulutusjärjestel-
mästä. Nyt kerätty aineisto osoitti, et-
tä oppimisvaikeudet eivät myöskään
estä korkeaa koulutusta, mikä on hy-
vin positiivista.
Hyvän kasvun avaimet -tutkimuk-
sessa kerättävä aineisto on arvokas
tietopankki lapsen kielen kehityk-
sestä ja siihen vaikuttavista asioista.
Tulevina vuosina on mielenkiintoista
seurata, kuinka varhainen kielenke-
hitys on yhteydessä kouluiässä esiin
tuleviin oppimisvaikeuksiin. ■
Aura Yli-Savola on logopedian opiskelija Turun yliopistossa. Hän
on työskennellyt tutkimusavustajana Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa ja tekee pro gradu -työtään artikkelin
aiheesta.
191/2011 KIELIPOLKU
Apteekeista ilman reseptiä.
Tehokas jahyvin siedetty
Movicol sisältääelimistölle tärkeätelektrolyytit
Movicol säilyttääelimistönelektrolyytti- janestetasapainon
Suklaanmakuinen
Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan.Tutustu pakkausohjeeseen.
nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon
UUSI!
20KIELIPOLKU 1/2011
Kielellisen erityisvaikeuden
(dysfasian) esiintyvyysluvut
vaihtelevat hyvin paljon (1–7
%) riippuen diagnosoinnin kritee-
reistä.
Kielellinen erityisvaikeus vaikut-
taa laaja-alaisesti lapsen kokonaisval-
taiseen kehitykseen, toimintakykyyn,
vuorovaikutukseen, osallistumiseen
ja oppimiseen. Ennustetta paranta-
vat muun muassa oikein ajoitettu
kuntoutus ja kielellisen oppimisen ja
toimintakyvyn puutteiden huomioi-
minen koulussa.
Kielellisen erityisvaikeuden oi-
reiden säilymisestä ja häiriön pitkä-
aikaisvaikutuksista on varsin vähän
luotettavaa tietoa. Viime aikoina näi-
hin on alettu enenevissä määrin kiin-
nittää huomiota.
SEITSEMÄN TARINAA
Kasvatustieteiden kandidaatti Taru Liimatta selvitti pro gradu -tutki-
muksessaan seitsemän lapsena dys-
fasiadiagnoosin saaneen 18–23-vuo-
tiaan nuoren aikuisen kokemuksia
koulutuksesta, työstä ja niihin liitty-
vistä siirtymävaiheista. Lisäksi tutki-
muksessa tarkasteltiin nuorten ai-
kuisten elämänsä varrella saamaa ja
tarvitsemaa tukea.
Tutkimus toteutettiin haastattele-
malla nuoret aikuiset kevään 2009 ja
syksyn 2010 välisenä aikana. Haastat-
telujen toteuttamishetkellä nuorista
aikuisista kolme oli mukana työelä-
mässä, kaksi toisen asteen koulutuk-
sessa, yksi ammattikorkeakouluopin-
noissa ja yksi valmistautui yliopiston
pääsykokeisiin. Neljällä heistä oli
ammatillinen tutkinto suoritettuna.
Nuoret aikuiset olivat edenneet elä-
mässään kahdenlaista urapolkua,
joko peruskoulusta ammattikoulun
kautta työhön tai peruskoulusta luki-
on kautta korkeakouluun.
Haastatellut nuoret aikuiset kuvai-
livat dysfasian vaikuttaneen heidän
elämiinsä eri tavoin. Vastauksissa tu-
livat esille niin perheen kokemat tun-
teet lapsen kielelliseen vaikeuteen
liittyen kuin yhteiskunnan asettamat
paineet erityistä tukea tarvitsevalle
lapselle ja nuorelle. Osa haastatelluis-
ta kuvaili myös häpeän ja alemmuu-
den tunnetta. Tutkimuksessa ilmeni
selvästi dysfasian moninaisuus.
Toiset haastatelluista nuorista
aikuisista olivat esimerkiksi lapsesta
TAR
U L
IIMA
TTA
Millaisia kokemuksia koulutuksesta, työstä ja niihin liittyvistä siirtymävaiheista on nuorilla aikuisilla, jotka ovat lapsena saaneet dysfasiadiagnoosin?
Dysfasia ja nuorten aikuisten urapolut
211/2011 KIELIPOLKU
Ammattihenkilöstön koulutusta 201116.3. Oppimisen neuropsykologiset haasteet
31.3. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita
12.4. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle
lapselle ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn
vaikeuksia
13.-14.4. Kommunikointimateriaalin suunnittelu ja käyttö
19.4. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin
3.5. Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma matematiikan
oppimisen haasteisiin
Koulutuspäivän osallistumismaksu 120 € sisältää opetusmateriaalin, lounaan
ja kahvin tai teen.
Lisätietoja: suunnittelija Anna Alavesa, [email protected],
09 4733 9858 tai 040 555 2680
Ilmoittautumiset: [email protected]
Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-täydennyskoulutus
Tarjoamme tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet, opetussuunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Kokoamme myös koulutusprosesseja asiantuntijaluentojen, konsultoinnin ja työnohjauksen yhdistel-mistä tilaajan tarpeiden mukaan.
Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskusTenholantie 15, 00280 Helsinki, www.ruskis.fi
Opi uutta. Jaksat paremmin.
asti olleet sosiaalisia ja puheliaita, toiset taas kokivat pu-
humisen erityisesti vieraille ihmisille vaikeaksi ja mieluum-
min vetäytyivät omiin oloihinsa. Toisilla dysfasiaan liittyi
kömpelyyttä ja toiset taas olivat liikunnallisesti erittäin
lahjakkaita. Ryhmää voidaan pitää tässä suhteessa hyvin
heterogeenisena.
TUKEA SIIRTYMÄVAIHEISIIN
Tutkimukseen osallistuneet olivat enimmäkseen tyyty-
väisiä elämäänsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa urapol-
kujensa muotoutumiseen. Koulusta saatu tuki oli enim-
mäkseen tukiopetusta, pienryhmä- tai erityisopetusta ja
opintojen ohjausta. Lisää tukea kaivattiin erityiskoulusta
toisen asteen koulutukseen siirtyville. Myös erityistä tukea
tarvitsevien työllistymiseen kaivattiin lisää panostusta eri-
tyisesti työvoimapalveluihin.
Sosiaalinen kompetenssi näkyi nuorten aikuisten ta-
voitteiden asettamisessa ja eteenpäin pyrkimisessä. Sosi-
aaliselta kompetenssiltaan vahvemmat asettivat päämää-
rätietoisempia tavoitteita ja pyrkivät niihin aktiivisesti. He
osasivat myös selkeämmin vaatia tarvitsemaansa tukea ja
pitää kiinni oikeuksistaan.
Vanhemmilta saatu tuki näyttäytyi elämässä menesty-
misen kannalta merkittävänä. Tutkimukseen osallistuneet
nuoret aikuiset ovat selvinneet hienosti elämässään erilai-
sine tukiverkostoineen.
Tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen tulokset
eivät ole yleistettävissä. Ne antavat kuitenkin eläviä esi-
merkkejä siitä, miten yhteiskunnassamme otetaan erilai-
set oppijat huomioon. Tutkimus antaa myös kuvan siitä,
minkälaisia ihmisiä haastatellut nuoret aikuiset ovat pu-
heen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksineen ja op-
pimisen haasteineen. Tutkimusraportti on varmasti mer-
kityksellinen ja antoisa niille vanhemmille, joiden lapsella
on todettu kielellinen erityisvaikeus. ■
Taru Liimatta: Dysfasia nuorten aikuisten urapoluilla – kokemuksia koulutuksesta,
työllistymisestä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Turun yliopisto, Kasvatustieteen laitos,
aikuiskasvatustiede. Pro gradu -tutkielma, tammikuu 2011.
Kirjoittaja on Turun yliopistosta valmistunut kasvatustieteiden kandidaatti.
22KIELIPOLKU 1/2011
INDEKSIKOROTUKSET
Kansaneläkeindeksi nostaa Kelan tu-
kia 0,4 %. Kansaneläke, perhe-eläke,
rintamalisät, vammaistuet, sotilas-
avustus sekä työttömän peruspäi-
väraha ja työmarkkinatuki nousevat
indeksikorotuksen verran 1.1.2011
alkaen.
Vähimmäismääräiset sairaus-, äi-
tiys, isyys- ja vanhempainrahat, eri-
tyishoitoraha ja kuntoutusraha sekä
lapsilisät ja lasten kotihoidon ja yksi-
tyisen hoidon tuki sidotaan kansan-
eläkeindeksiin 1.3.2011 lukien.
Kelan sivuilla osoitteessa www.
kela.fi on taulukko, jossa on esitetty
kunkin tuen määrät vuonna 2011.
KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA LAKISÄÄTEISEKSI
Kelan harkinnanvarainen kuntoutus-
psykoterapia muuttui vuoden alusta
lakisääteiseksi. Kela korvaa kuntou-
tuspsykoterapian sitä tarvitseville,
jos he täyttävät korvausehdot. Kor-
vauspäätökseen tuli muutoksenha-
kuoikeus.
Kuntoutuspsykoterapian korva-
usehdot pysyvät ennallaan: korvaus
maksetaan 16–67-vuotiaille henki-
löille, joiden työ- tai opiskelukyky
on mielenterveyden häiriön vuoksi
uhattuna. Korvaaminen edellyttää
kolmen kuukauden pituista asianmu-
kaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian
erikoislääkärin arviota hakijan diag-
noosista ja kuntoutustarpeesta.
Kuntoutuspsykoterapiaa korva-
taan yhdellä päätöksellä enintään 80
kertaa vuodessa ja 3 vuodessa yh-
teensä enintään 200 kertaa.
(Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissai-
raille ja vammaisille 2011)
KOTIKUNNAN VOI VALITA VAPAAMMIN
Tämän vuoden alussa voimaan tul-
leet kotikuntalain ja sosiaalihuolto-
lain muutokset parantavat erityisesti
pitkäaikaissairaiden, vammaisten se-
kä vanhusten mahdollisuuksia valita
kotikuntansa. Lakimuutosten myötä
pitkäaikaisen laitoshoidon, asumis-
palvelujen tai perhehoidon tarpeessa
oleva henkilö voi jatkossa valita uu-
deksi kotikunnakseen sen kunnan,
jonka alueella olevassa toimintayk-
sikössä tai asunnossa hän tosiasiassa
asuu. Valintaoikeuden käyttäminen
edellyttää sitä, että hoidon tai asu-
misen arvioidaan kestävän tai se on
kestänyt yli vuoden.
Sosiaalihuoltolain muutoksen
myötä henkilö voi pyytää palvelutar-
peen arviointia ja palvelujen järjes-
tämistä myös muista kunnista kuin
kotikunnastaan. Näin henkilö voi
hakeutua nykyisestä kotikunnastaan
toisen kunnan asukkaaksi ja sen pal-
velujen piiriin.
Lakimuutokset aiheuttavat kus-
tannusten jakamista kuntien välillä.
Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy
muuttopäivästä lukien uudelle kun-
nalle, mutta vastuu henkilön hoito- ja
hoivapalvelujen kustannuksista säi-
lyy hänen aiemmalla kotikunnallaan.
(www.stm.fi )
OMAISHOIDONTUEN PALKKIOT
Omaishoidon tuen palkkion vähim-
mäismäärä vuonna 2011 on 353,62
euroa kuukaudessa ja raskaan siirty-
mävaiheen palkkion alaraja 707,24
Sosiaaliturvan muutokset
2011
Ajankohtaista asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi.
SA
TU L
UK
KA
231/2011 KIELIPOLKU
euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion
määrän tarkistus tehtiin myös sellai-
siin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu
palkkion vähimmäismäärää suurem-
miksi tai pienemmiksi ja jotka pe-
rustuvat ennen tarkistusajankohtaa
voimassa olleeseen omaishoitosopi-
mukseen. (www.kunnat.net)
SAIRAUSPÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKAAN JOUSTOA
Jos työhön palanneen henkilön sai-
raus uusiutuu hänen oltuaan yhtäjak-
soisesti työssä vähintään 30 päivää,
sairauspäivärahaa voidaan maksaa,
vaikka päivärahan enimmäisaika olisi
täyttynyt. Sairauspäivärahaa makse-
taan omavastuuajan jälkeen korkein-
taan 50 arkipäivää. Sairauspäivära-
han enimmäisaika on 300 arkipäivää.
Nyt voimassa olevan lainsäädän-
nön mukaan enimmäisajan täytyttyä
oikeus päivärahaan saman sairauden
perusteella alkaa vasta, kun henkilö
on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti
12 kuukautta.
Tavoitteena on kannustaa ja tukea
työelämään palaamista sairausloman
jälkeen. Lisäksi kansaneläkkeen ja sai-
rauspäivärahan yhteensovittamista
helpotetaan. Takautuvasti päivära-
han kanssa samalle ajalle myönnetty
kansaneläkelain mukainen työkyvyt-
tömyyseläke ei poista oikeutta saira-
uspäivärahaan, vaan eläke vähenne-
tään sairauspäivärahasta. Lait tulevat
voimaan 1.7.2011. (www.superliitto.
fi )
TAKUUELÄKE KOROTTAA VÄHIMMÄISELÄKETTÄ
Takuueläke korottaa Suomen vähim-
mäiseläkkeen 687 euroon kuuka-
udessa. Täyden kansaneläkkeen saa-
jalle korotus on 101 euroa ja parisuh-
teessa olevalle lähes 170 euroa kuu-
kaudessa.Takuueläke ei korvaa kan-
saneläkettä, vaan se on uusi eläke.
Takuueläkkeen täydestä määräs-
tä vähennetään kaikki muut henkilön
Suomesta tai ulkomailta saamat eläk-
keet ja niitä vastaavat jatkuvat korva-
ukset. Siksi takuueläkkeen määrä jää
pienehköksi suurimmalle osalle sen
saajista.
Takuueläkettä voi hakea Kelasta
helmikuusta alkaen. Helpottaakseen
hakemista Kela lähettää tammikuun
lopulla kirjeen ja esitäytetyn hake-
muslomakkeen palautuskuorineen
kaikille täyden kansaneläkkeen saa-
jille.
Ne, jotka eivät ole saaneet kirjet-
tä, voivat hakea takuueläkettä vasta
helmikuussa. Toimistoon ei tarvitse
lähteä, sillä takuueläkettä voi poik-
keuksellisesti hakea myös soittamal-
la Kelan eläkeasioiden palvelunume-
roon (020 692 202 ma–pe klo 8–18).
Takuueläkkeessä on kuuden kuukau-
den takautuva hakuaika. Laki takuu-
eläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011.
(www.kela.fi )
TERVEYDENHUOLTOLAKI LISÄÄ VALINNAN-
MAHDOLLISUUKSIA
Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiak-
kaiden valinnanmahdollisuuksia. Jat-
kossa asiakas voi valita vapaammin
hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien
mukaan myös häntä hoitavan ter-
veydenhuollon ammattilaisen. Hoi-
topaikan valinnanvapaus laajenee
vaiheittain.
Ensimmäinen vaihe tulee voi-
maan 1.5.2011 terveydenhuoltolain
voimaantulon yhteydessä, jolloin
asiakas voi valita hoidostaan vastaa-
van terveysaseman oman kunnan
tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Eri-
koissairaanhoidon yksikön voi valita
laajemmalta alueelta yhteisymmär-
ryksessä lähetteen tekevän lääkärin
tai hammaslääkärin kanssa.
Asiakas voi käyttää julkisia ter-
veyspalveluja myös kotikuntansa ul-
kopuolella siellä, missä hän oleskelee
pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden
kokonaishoidosta säilyy asiakkaan
omalla terveyskeskuksella (yleensä
kotikunnassa) ja palveluja saa omas-
sa terveyskeskuksessa tehdyn hoito-
suunnitelman mukaan.
Toinen vaihe tulee voimaan
1.1.2014, jolloin valinnanvapaus
laajenee koskemaan koko maan
terveyskeskuksia ja erikoissairaan-
hoidon yksiköitä. Valinnanvapau-
den asteittainen laajentaminen
mahdollistaa kuntien välisten kor-
vausjärjestelmien suunnitelmal-
lisen kehittämisen. (www.stm.fi)
TYÖKYVYTTÖMYYS-ELÄKKEEN TYÖTULORAJA
NOUSEE
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi
ansaita työtuloja takuueläkkeen ver-
ran eli 687 euroa kuukaudessa ilman,
että tulot vaikuttavat eläkkeeseen.
Työtuloraja nousee 1.3.2011alkaen.
(www.kela.fi )
VAMMAISPALVELUJEN KÄSIKIRJA
Sosiaaliporttiin on valmisteilla vam-
maispalvelujen käsikirja, joka valmis-
tunee helmikuun aikana. Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa kä-
sikirjan yhteistyössä sosiaali- ja ter-
veysministeriön sekä muiden vam-
maispalvelualan toimijoiden kanssa.
Sähköinen käsikirja on tarkoitet-
tu asiakastyön tueksi vammaisalalla
toimiville ammattilaisille. Käsikirjan
lähtökohtia ovat ajankohtaisuus,
helppokäyttöisyys sekä tiedon luo-
tettavuus. Esikuvana toimii vuonna
2007 avattu Lastensuojelun käsikirja.
Sosiaaliportin käsikirjat ovat maksut-
tomia ja avoimia kaikille internetin
käyttäjille. (www.sosiaaliportti.fi ) ■
Satu Lukka toimii alusihteerinä Aivoliitossa.
KIELIPOLKU 1/201124
Liitto tiedottaa
AIVOLIITON VISUAALINEN ILME
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry muutti nimensä vuoden
alussa Aivoliitto ry:ksi. Nyt uudistuu myös liiton visuaali-
nen ilme, jossa kaiken keskiöön on itseoikeutetusti nos-
tettu aivot.
Nimenmuutoksella Aivoliitto pyrkii selkeyteen ja yk-
sinkertaisuuteen. Pitkään pohditun nimen haluttiin ole-
van puhevammaisia edustavan järjestön ideologian mu-
kainen. Nyt Aivoliiton tueksi on luotu myös uusi tunnus
ja graafi nen ilme.
– Haluamme uudella tunnuksella korostaa, että aivot
luovat pohjan kaikelle inhimilliselle vuorovaikutukselle.
Tyylitellyn aivot-tunnuksen voi nähdä myös puhekupla-
na. Se kertoo osuvasti tehtävästämme toimia uuden isku-
lauseemme mukaisesti Aivojen ja puheen asialla, Aivolii-
ton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen korostaa.
Liiton pääväreiksi on valittu punainen ja harmaa. Niillä
halutaan viestiä asiantuntijuutta, luotettavuutta, välittä-
mistä ja helposti lähestyttävyyttä. Liiton uuden graafi sen
ilmeen on suunnitellut AD Tero Lumiainen OSG Mainon-
nasta.
– Aivoliiton uusi graafi nen ilme on selkeä ja moderni.
Siinä yhdistyvät tunne ja järki kuten aivoissa ja Aivoliiton
toiminnassakin, Lumiainen kertoo.
Uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäiseksi
uudistuvat liiton sähköiset materiaalit kuten www-sivut,
jotka julkaistaan maaliskuun aikana osoitteessa www.ai-
voliitto.fi .
Painettu materiaali päivitetään uuden ilmeen mukai-
seksi kuluvan ja ensi vuoden aikana.
– Uusi visuaalinen identiteettimme vahvistaa kuvaa
Aivoliitosta aidosti jäsenilleen ja sidosryhmilleen omis-
tautuneesta yhteisöstä. Tavoitteenamme on vahvistaa
entisestään tunnettuuttamme, jotta saisimme yhä use-
amman ihmisen toimimaan aivojen ja puheen asialla,
Viljanen sanoo.
RAY:N AVUSTUPÄÄTÖS 2011
RAY:n avustuspäätös vuodelle 2011 mahdollistaa uusina
hankkeina ensinnäkin sen, että voimme rakentaa neuro-
psykologisen arvioinnin mallin, jolla voidaan mahdollis-
taa jatkossa AVH:n sairastaneiden työelämään palaamista.
Toisena uutena asiana voimme tehdä tutuksi kielellistä
erityisvaikeutta, jota siis aiemmin kutsuttiin dysfasiaksi.
Muilta osin RAY:n rahoittama toiminta jatkuu pääsään-
töisesti ennallaan.
HALLITUSOHJELMAAN 2011
Aivoliitto on jo viime keväänä nostanut tulevaa hallitus-
ohjelmaa silmälläpitäen keskeisiksi teemoiksi seuraavat
asiat, joista on syytä näin vaalien alla muistuttaa ja samal-
la tarkentaa hallitusohjelman sisältöä.
1. Kolmen rahapeliyhtiön monopoliasema on tur-
vattava ja Raha-automaattiyhdistyksen tuot-
to on jaettava kokonaan sosiaali- ja terveys-
järjestöille. RAY, Veikkaus ja Toto tulee säilyttää
erillisinä, niitä ei saa yhdistää.
2. Suurten kansansairauksien ehkäisyyn tulee kiin-
nittää entistä enemmän huomiota. Olemme
nostaneet esiin yhteistyössä Sydän- ja Dia-
betesliittojen kanssa valtimoterveyden saral-
la vaaliteeman Tunne arvosi. Asiasta on lisää
tietoa tämän lehden sivuilla.
3. Kuntoutus tulee kohdentaa sitä tarvitseville
henkilöille iästä ja asuinpaikasta riippumatta.
Oikea kuntoutus, myös iäkkäille, turvaa hyvän
elämän. Se on lisäksi yhteiskunnan kannalta jär-
kevä ja taloudellinen ratkaisu.
4. Puhevammaisten oikeudet eivät toteudu vielä-
kään kaikissa kunnissa. Terapiaa ei saada riittä-
västi ja puhevammaisten tulkkipalveluja ei tun-
neta.
5. Vajaakuntoisten työllistymiseen tulee kiinnittää
entistä enemmän huomiota. Äkillisen neuro-
logisen sairauden jälkeen tarvitaan riittäviä tuki-
toimia, kuten myös nuorten työllistyminen on
turvattava.
VERKKO-OPAS JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE
Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011
-oppaan päivitetty versio on julkaistu osoitteessa www.
sosiaaliturvaopas.fi . Kotisivun tarkoitus on helpottaa op-
paan löytämistä ja käyttöä.
Kyseessä on 12 eri järjestön yhteistyössä laatima kat-
tava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käsittelevä
opas. Opas löytyy myös sen laatimiseen osallistuneiden
järjestöjen verkkosivuilta.
Aivoliitto on liittynyt opasta päivittävään toimikun-
taan mukaan tämän vuoden alusta lähtien.
251/2011 KIELIPOLKU
Aivoliitto ry järjestää ensi ke-
sänä sopeutumisvalmen-
nuskurssin yli 18-vuotiaille
nuorille aikuisille. Kurssi järjestetään
Summassaaressa Saarijärvellä 25.–
30.7 (kuusi vuorokautta). Hakuaika
päättyy 13.5. Kurssille valitaan kah-
deksan nuorta.
Emmi ja Mark (kuvassa) ovat
kuulleet tästä nuorten omasta kurs-
sista. He ovat kiinnostuneita kurssin
tarjoamasta toiminnasta, uusista
ystävistä ja kokemuksista, rennosta
yhdessäolosta, tiedon saamisesta ja
jakamisesta – ja mahdollisuudesta
oppia jotain uutta itsestään. Myös
kurssipaikan luonnonläheisyys ja hy-
vä ruoka lisäävät kokemuksen muka-
vuutta. ■
Nuori, tule sopeutumisvalmennuskurssille!
Lisätietoa tästä ja muista sopeutumisvalmen-
nuskursseista saa kurssisihteereiltä:
Sari Hietanen, p. 02 2138 221,
Pirkko Pohjola, p. 02 2138 272,
[email protected] sekä liiton sivuilta
www.stroke.fi ja maaliskuun alusta uudessa osoitteessa
www.aivoliitto.fi .
Dysfasialla on uusi nimi, kie-
lellinen erityisvaikeus. Myös
Dysfasia-lehden nimi muut-
tui tästä numerosta alkaen. Uutena
nimenä on Kielipolku. Tarkennuksena
säilyy jo aiemmin käytössä ollut Pu-
heen- ja kielenkehityksen erikoislehti.
Nimen etsiminen osoittautui vai-
keaksi tehtäväksi. Lehdelle haluttiin
yksinkertainen, selkeä ja positiivinen
nimi, joka kuvaa lehden sisältöä.
Dysfasia 3/2010 julistettu kilpailu
toi koko joukon ehdotuksia, samoin
ehdotuksia teki Aivoliiton uuden vi-
suaalisen ilmeen toteuttanut OSG
Viestintä sekä lehden toimitusneu-
voston jäsenet.
Nimivalinnan loppuvaiheessa eni-
ten esillä olivat nimet Kielisilta, Puhe
& Kieli, Puhekupla ja Kielellä. Näistä
Dysfasiasta Kielipolkuuseimmat, kuten monet
muutkin esille nousseet
ehdotukset, ovat jo käy-
tössä.
Kielipolku-nimen äi-
tinä on toimitusneuvos-
ton jäsen, erityisopettaja
Tiina Siiskonen. Hänen
mukaansa Kielipolku viit-
taa kielen kehitykseen,
sen mutkiin ja haasteisiin
ja koko elämänkaarenkin
erilaisiin vaiheisiin.
Tervetuloa siis Kieli-
polun pariin! Lehden ul-
koasu on sama kuin aiemmin, mutta
siihenkin on tulossa jatkossa uudis-
tusta. ■
Päivi Seppä-Lassila
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
DYSFASIA
4/2
01
0
Kieli ja aistit
Vanhemmat ja AAC
Kunnat ja perusopetuslaki
Vapaaehtoistoiminnan vuosi
Lomatoiminta 2011
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
KIELIPOLKU1/2011
Kielihäiriöt ja kouluttautuminen
Sosiaaliturvan muutokset
Yleinen, erityinen ja tehostettu tuki opetuksessa
Kohti jatkokoulutusta ja työelämää
Ammattiopistosta tulevaisuuteen
Ma
ria
nn
e K
ulm
ala
26KIELIPOLKU 1/2011
8.3.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Helsinki
Tiistaina 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan
kirjasto, Rautatieläisenkatu 8. Aivolii-
ton Suomen Nuortentalo Oy:n järjes-
tämä avoin ja maksuton luentotilai-
suus ammattihenkilöille ja muille asi-
asta kiinnostuneille, jotka kohtaavat
työssään neuropsykiatrisen erityisvai-
keuden omaavia henkilöitä.
14.–20.3.Aivoviikko
Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3.
Neurologiset vammaisjärjestöt -ver-
kosto järjestää tapahtumia eri puolilla
Suomea.
Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilai-
suus, Lahti
Tilaisuus on peruttu.
14.3.Aivoviikon tilaisuus, Mikkeli
Maanantaina 14.3. klo 11–17, Keskus-
sairaala. Tarkemmat tiedot ja ohjelma
NV-sivuilla www.nv.fi .
15.3.Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi
Tiistaina 15.3. klo 14–17 Kulttuurikäm-
pällä soveltavan liikunnan lajikokeilu-
ja, NV-järjestöt ja paikallistoimijat mu-
kana esitteineen. Klo 17 alkaen luento
Anna aikaa aivoillesi ja klo 18 esiintyy
orkesteri, joka laulattaa yleisöä. Kah-
vitarjoilu.
15.3.Aivoviikon tilaisuus, Jyväskylä
Tiistaina 15.3. klo 14–19, Keskusseura-
kuntatalo. Tarkemmat tiedot ja ohjel-
ma NV-sivuilla www.nv.fi .
MAALISKUU 15.3.Aivoviikon avoin
yleisöluentotilaisuus, PoriTiistaina 15.3. klo 17.00–19.30, Ravin-
tola Liisanpuisto (auditorio), Liisanka-
tu 20.
Teemana Iloa vapaaehtoistoiminnas-
ta. Ohjelmassa mm. kansanedustaja
Sampsa Katajan puheenvuoro, ko-
kemuspuheenvuoro vapaaehtois-
toiminnasta sekä vapaaehtoisuuden
mahdollisuudet järjestöissä, luen-
noitsijana Lihastautiliitto ry:n järjes-
tösuunnittelija Anu Mattila. Lisätiedot:
Marika Halinen, Epilepsialiitto, p. 040
511 0135, marika.halinen@epilepsia.
fi tai aluesihteeri Carita Sinkkonen,
p.050 308 9095, carita.sinkkonen@
aivoliitto.fi .
16.3.Aivoviikon tilaisuus, Kuopio
Keskiviikkona 16.3. Tarkemmat tiedot
ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.fi .
16.3.Yhteinen ilta Etelä-Karjalan
NV-paikallisyhdistyksille, Lappeenranta
Keskiviikkona 16.3. klo 17.00–19.30,
Vammaisten tukisäätiön kokoushuo-
ne, Perillistenkatu 3.
Psykologi, logoterapeutti Tuula Ka-
tainen luennoi aiheesta Voimavarat
vapaaehtoistyössä. Tilaisuus on mak-
suton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen
11.3. mennessä aluesihteeri satu.luk-
[email protected] , p. 040 526 2855. Tilai-
suus toteutetaan NV-yhteistyössä.
16.3.Verkosto vaikuttaa
vapaaehtoistyössä -tilaisuus, Helsinki
Tilaisuus järjestetään keskiviikkona
16.3. klo 17.30 Epilepsialiitossa, Mal-
min Kauppatie 26. Tilaisuus on tarkoi-
tettu neurologisten vammaisjärjestö-
jen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja
-ryhmien jäsenille. Kouluttajana toimii
Taina Lehtiö Variantti Oy:stä.
16.3.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Pori
Keskiviikkona 16.3. klo 12.30–16.00,
Porin kaupunginkirjasto, Gallen-
Kallelankatu 12. Aivoliiton Suomen
Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin
ja maksuton luentotilaisuus ammat-
tihenkilöille ja muille asiasta kiinnos-
tuneille, jotka kohtaavat työssään
neuropsykiatrisen erityisvaikeuden
omaavia henkilöitä.
17.3.Aivoviikon tilaisuus, Iisalmi
Torstaina17.3. klo 17–19.30, Vetrea.
Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-si-
vuilla www.nv.fi .
17.3.Joensuun Aivopäivä, Joensuu
Torstaina 17.3. klo 12–16, Evankelis-
luterilainen seurakuntakeskus. Tar-
kemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla
www.nv.fi .
17.–18.3.Sairaanhoitajapäivät, Helsinki
Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3., Hel-
sinki. Neurologiset vammaisjärjestöt
mukana, osaston numero on 2d9.
19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi
Lauantaina 19.3. klo 12.00 alkaenVal-
demarin rannassa: kelkkanäyttely, po-
liisin ja palolaitoksen kalustoa esitte-
lyssä, soveltavaa liikuntaa. Makkaroita
ja arpoja myynnissä. Tuotto käytetään
hyväntekeväisyyteen. Bändi soittaa si-
sätiloissa. Järjestäjänä paikalliset NV-
yhdistykset.
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI
271/2011 KIELIPOLKU
23.3.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Turku
Keskiviikkona 23.3. klo 12.30–16.00,
Kristillinen opisto, Lustokatu 7. Ai-
voliiton Suomen Nuortentalo Oy:n
järjestämä avoin ja maksuton luento-
tilaisuus ammattihenkilöille ja muille
asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaa-
vat työssään neuropsykiatrisen eri-
tyisvaikeuden omaavia henkilöitä.
28.3.Neurologisten
vammaisjärjestöjen NV-cafe, Seinäjoki
Maanantaina 28.3. klo 17.00–19.00,
Palvelukoti Pihapihlaja, Vellamonrin-
ne 3.
NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistys-
aktiivien kontakti- ja keskusteluilta
yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisä-
tiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen,
p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@
aivoliitto.fi .
5.4.Neurologisten
vammaisjärjestöjen NV-cafe, Vaasa
Tiistaina 5.4. klo 17.00–19.00, Järjes-
tökeskus, Vaasanpuistikko 17, 9 krs.
NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistys-
aktiivien kontakti- ja keskusteluilta
yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisä-
tiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen,
p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@
aivoliitto.fi .
6.4.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Kuopio
Keskiviikkona 6.4. klo 12.30–16.00,
Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pre-
sidentinkatu 1. Aivoliiton Suomen
HUHTIKUU
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI
Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin
ja maksuton luentotilaisuus ammat-
tihenkilöille ja muille asiasta kiinnos-
tuneille, jotka kohtaavat työssään
neuropsykiatrisen erityisvaikeuden
omaavia henkilöitä.
7.4.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Hankasalmi
Torstaina 7.4. klo 12.30–16.00, Han-
kasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3.
Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n
järjestämä avoin ja maksuton luento-
tilaisuus ammattihenkilöille ja muille
asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaa-
vat työssään neuropsykiatrisen eri-
tyisvaikeuden omaavia henkilöitä.
12.4.Tunne arvosi -yleisötilaisuus,
KotkaTiistaina 12.4. klo 18.00–20.00, Kotkan
kirjaston auditorio, Kirkkokatu 24. Sy-
dänviikon yleisötilaisuuteen ovat
tervetulleita kaikki valtimotautien ris-
kitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiin-
nostuneet.
Ohjelma: Tervetuloa: Satu Lukka, Aivo-
liitto ry ja Tarja Mänttäri Kymenlaak-
son Sydänpiiri ry; Tunne Arvosi – ve-
renpaine valtimotaudin riskitekijänä,
kardiologi Anneli Seppälä-Lindroos;
Vaikuta Arvoihisi – miten vähennän
suolan saantia; ravitsemusterapeutti
Tarja Mänttäri; Vaikuta Arvoihisi - lii-
kunta ja painonhallinta; Satu Lukka,
Aivoliitto ry; Kysymyksiä ja keskuste-
lua. Myynnissä Sydänliiton tuotteita
ja esitteitä. Tilaisuus järjestetään yh-
teistyössä Suomen Sydänliitto ry:n
kanssa.
13.–14.4.Kielellinen
erityisvaikeus -seminaari, Tampere
Keskiviikkona ja torstaina 13.–14.4.
Tampere-talo, Yliopistonkatu 55.
Kohderyhmä: Päivähoidon, esi- ja al-
kuopetuksen sekä neuvoloiden työn-
tekijät ja muut kiinnostuneet. Koulu-
tus järjestettiin aiemmin nimellä Dys-
fasiaseminaari. Ks. tarkemmat tiedot
takakannen ilmoituksesta.
4.5.Neurologisten
vammaisjärjestöjen NV-cafe, Hämeenlinna
Keskiviikkona 4.5. klo 17.00–19.00.
Paikka tarkentuu myöhemmin. NV-ca-
fe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien
kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön
suunnittelemiseksi. Lisätiedot alue-
sihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308
9095, [email protected] .
5.5.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Lahti
Torstaina 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden
Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opis-
to, Kirkkokatu 16. Aivoliiton Suomen
Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin
ja maksuton luentotilaisuus ammat-
tihenkilöille ja muille asiasta kiinnos-
tuneille, jotka kohtaavat työssään
neuropsykiatrisen erityisvaikeuden
omaavia henkilöitä.
10.5.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Tampere
Tiistaina 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvin-
vointikeskus Seitsemäs Taivas ky, Ha-
tanpään Valtatie 2. Aivoliiton Suomen
Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja
maksuton luentotilaisuus ammatti-
henkilöille ja muille asiasta kiinnos-
tuneille, jotka kohtaavat työssään
neuropsykiatrisen erityisvaikeuden
omaavia henkilöitä.
TOUKOKUU
KIELIPOLKU 1/201128
10.5.Kansainvälinen aivohalvauspäivä
Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälis-
tä aivohalvauspäivää erilaisin tapah-
tumin.
10.5.Luento- ja tiedotustilaisuus,
KajaaniTiistaina 10.5. klo 10–12.00 Kajaanin
keskusseurakuntakodilla luento- ja
tiedotustilaisuus aiheesta Aivot, elä-
män pääoma.
11.5.Luentotilaisuus
neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Seinäjoki
Keskiviikkona 11.5. klo 12.30–16.00,
Järjestötalo, Kauppakatu 1. Aivoliiton
Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä
avoin ja maksuton luentotilaisuus am-
mattihenkilöille ja muille asiasta kiin-
nostuneille, jotka kohtaavat työssään
neuropsykiatrisen erityisvaikeuden
omaavia henkilöitä.
18.–19.5.TerveSOS-messut, Espoo
Neurologisilla vammaisjärjestöillä on
messuilla osasto.
21.5.Soveltavan liikunnan päivä, Salo
Soveltavan liikunnan päivä on Salo-
hallissa lauantaina 21.5., klo 10–14.
Tapahtuman järjestäjänä Neurologi-
set vammaisjärjestöt.
30.5.Koulutustilaisuus, Turku
Maanantai 30.5. klo 10.00–16.00, Eri-
tyisosaamiskeskus Suvituuli. Aihee-
na: Kielenkehityksen erityisvaikeus
ja kielellisen ja motorisen kehityksen
tukeminen arjessa. Tietoa, vinkkejä,
harjoituksia. Kohderyhmä: päivähoi-
don, esi- ja alkuopetuksen työntekijät,
perhepäivähoitajat ja muut kiinnos-
tuneet. Kouluttajina puheterapeutit
Salla Pallari ja Anna-Kaisa Antila sekä
fysioterapeutti Eliisa Laine Aivoliitos-
ta. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautu-
mislinkki: www.stroke.fi /koulutukset.
10.–12.6.Puheenjohtajapäivät, Turku
Aivoliiton puheenjohtajapäivät yhdis-
tysten puheenjohtajille perjantaista
sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa.
11.6.Liittokokous, Turku
Aivoliiton liittokokous lauantaina
11.6. Suvituulessa.
13.9.Neurologisten
vammaisjärjestöjen NV-cafe, Tampere
Tiistaina 13.9. NV-cafe on NV-järjestö-
jen yhdistysaktiivien kontakti- ja kes-
kusteluilta yhteistyön suunnittelemi-
seksi. Paikka tarkentuu myöhemmin.
Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkko-
nen, p. 050 308 9095, carita.sinkko-
22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,
LappeenrantaTorstaina 22.9. klo 18.00–19.30. Tilai-
suuteen ovat tervetulleita kaikki val-
timotautien riskitekijöistä ja ennal-
taehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus
järjestetään yhteistyössä Sydänliitto
ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seu-
raavassa lehdessä.
4.10.Valtakunnallinen kielellisen
erityisvaikeuden päivä
21.–23.10.Terveys-messut, Helsinki
26.–27.10.AVH-päivät, Tampere
Tampere-talo, kohderyhmänä erityi-
sesti työterveyshuollon henkilöstö.
29.10.Maailman AVH-päivä,
World Stroke Day
10.–12.11.Apuväline, Hyvinvointi ja
Koti-messut, TamperePaikka: Tampereen Messu- ja Urheilu-
keskus
Lisätietoja tapahtumista ja koulutuk-
sista hintoineen ja sisältöineen si-
vuiltamme www.stroke.fi , 1.3. alkaen
www.aivoliitto.fi . Neurologisten vam-
maisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tie-
toja myös osoitteessa www.nv.fi .
KESÄKUU
LOKAKUU
SYYSKUUMARRASKUU
LISÄTIETOJA
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI
291/2011 KIELIPOLKU
30KIELIPOLKU 1/2011
Molemmat toiminnanjohtajat
korostavat, että jokainen
meistä on tärkeä. Toiminta
oman itsensä ja läheisen hyväksi on
merkityksellistä ja säteilee ympäris-
töön iloa ja hyvää elämää. Kun 14
neurologista järjestöä ADHD-liitosta
Suomen Tourette-yhdistykseen ko-
koaa voimansa, tuloksista hyötyvät
kaikki.
Millaista työtä neurologisten
vammaisjärjestöjen verkostossa
tehdään?
Kysymykseen vastaa Aivoliiton toi-
minnanjohtaja Tiina Viljanen, joka
on NV-puheenjohtajana ollut veto-
vastuussa viimeisen kaksivuotiskau-
den (2009 ja 2010).
– Me autamme kaikkia neurologi-
sia järjestöjä saamaan äänensä kuu-
luville. Meillä kaikilla on keskenämme
runsaasti yhteistä ja me haluamme
tuoda omat asiamme näkyville. Vaik-
ka puheenjohtajuus vaihtuu, toimin-
ta jatkuu ja kaikki 14 järjestöä ovat
omalla panoksellaan mukana tässä
työssä.
MA
AR
IT H
UO
VIN
EN
NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle
Yhdessä enemmän eli miten tehdään näkymättömästä näkyvää.
Aivoliiton toiminnanjohtajan Tiina Viljasen ja Epilepsialiiton toiminnanjohtajan Sari Tervosen tavatessa alkaa ajatusten ilotulitus. Neurologisten
vammaisjärjestöjen vanha ja uusi puheenjohtaja keskustelevat NV-yhteistyöstä: yksilöstä ja joukkovoimasta, yksittäisestä järjestöstä ja järjestövoimasta sekä
siitä miten näkymättömästä tehdään näkyvää.
Keskustelu Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestövoiman tehostamisesta saa toiminnanjohtajat Sari Tervosen (vas.) ja Tiina Viljasen syttymään. Naisenergialla on ihmeellinen vaikutus: mennyt ja tuleva kohtaavat – ja pian ilmassa on joukko entistäkin kiinnostavampia yhteistyökuvioita.
Ma
rja
Ha
ap
io
311/2011 KIELIPOLKU
Millaisia asioita nousee esille men-
neestä kaksivuotiskaudesta, Tiina
Viljanen?
– Olen kokenut haasteellisena koko
jakson. Olemme tehneet monia asi-
oita yhdessä jo yli 30 vuotta, joten
järjestöillä on hieno yhteinen histo-
ria. Tärkeintä kulloinkin on pysyä ak-
tiivisena ajassa ja ottaa pohdittavaksi
juuri silloin esille nousevia asioita. Vii-
me aikoina olemme joutuneet mietti-
mään muun muassa rahoituskuviota
ja yhdessä toimimisesta saatavaa li-
säarvoa.
Miten toimia, mitä tehdä, miten
”neurologiset rivit” tulisi koota?
– Viimeiseen kaksivuotiskauteen on
sisältynyt vahvasti pelisääntöjen ja
toimintamallien kehittämistä ja uu-
delleen arvioimista. Kun sitä tehdään
yhdessä, saadaan aikaiseksi jotakin
vielä enemmän kuin jos ideapöydäs-
sä istuisi vain yhden järjestön edus-
tajia. Ja silloinkin, kun resurssit ovat
rajalliset, niiden yhdessä suuntaami-
sella pystytään terävöittämään sano-
maa. Tätä työtä on syytä jatkaa.
Missä olette NV-työssä erityisesti
onnistuneet?
– Jos ajattelen omaa kauttani, niin
uskon että erilaisten tapahtumien
ja tilaisuuksien seurantaan liittyvät
asiat ovat kirkastuneet, Tiina Viljanen
sanoo.
– Olemme pystyneet raportoi-
maan tekemisistämme entistä te-
hokkaammin ja saanet ne näkyviksi.
Esimerkiksi viime vuoden Aivoviikol-
la oli 25 isoa tapahtumaa eri puolilla
maata, joissa yhdistykset ja neurolo-
giset toimijat olivat vahvasti mukana.
Löytynyt toimintamalli on hyvä tästä-
kin eteenpäin.
KUNTAKÄYNTEJÄ TEHOSTETAAN
Kuntakäynnit kuuluvat perinteisesti
NV-työhön. Kuntiin mennään yhdes-
sä keskustelemaan neurologisista
kysymyksistä. On hyvä, ettei joka jär-
jestö juokse neuvottelemassa omia
aikojaan, vaan asiat hoidetaan keski-
tetysti.
Mitä te kerrotte kunnalle?
– Kussakin kunnassa keskustellaan
muun muassa siitä, mitkä ovat pal-
velujen tarpeet, mitä voitaisiin ehkä
tehdä toisin, paremmin – tarkastel-
laan esimerkiksi kunnan tarjoamia
vammaispalveluita ja niiden linja-
uksia. Yhteistyössä korostuu paljolti
myös oikeuksien valvominen (edun-
valvonta), Tiina Viljanen aloittaa.
Uuden NV-puheenjohtajajärjes-
tön (2011–2012) toiminnanjohtaja
Sari Tervonen jatkaa:
– Kuntatapaamisissa käydään
herätekeskusteluja, nostetaan esille
ajankohtaisia asioita ja katsotaan, mi-
ten ne toimivat siinä kunnassa. Koska
neurologisissa sairauksissa on paljon
näkymätöntä, meidän tehtävänä on
auttaa esimerkiksi sosiaalipuoli nä-
kemään neurologisesti sairaiden ja
vammaisten avun ja tuen tarpeita
paremmin.
Lisäksi kuntakäynteihin liittyy
usein paikkakunnalla toimijoille sekä
neurologisia sairauksia sairastaville ja
heidän läheisilleen järjestettävä yh-
teinen tilaisuus – jotakin konkreettis-
ta, mikä on osoittautunut tässä ajassa
aina yhtä tärkeäksi.
MIKÄ JATKUU, MITÄ UUTTA?
Tänä vuonna jatketaan edelleen NV-
toimintojen pelisääntökeskustelua ja
mietitään entistä konkreettisemmin,
miten tehdään näkymätöntä näky-
väksi. Nämä linjat kulkevat toimin-
nassa sisäsyntyisinä. Raportointiin
ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä
viedään eteenpäin ja niitä pohditaan
ryhmissä.
– Linjaukseen liittyy sekin, että
rahoittajan kanssa on sovittu, että
pohdimme, miten voisimme entistä
paremmin yhdessä tehdä asioita, Sari
Tervonen sanoo.
– Meillä kaikilla 14 neurojärjes-
töllä on runsaasti samantyyppistä
toimintaa: omia potilasyhdistyksiä,
tiedon jakamista, vaikuttamistyötä ja
vertaistukitoimintaa. Ajan henki on
yhteistyön tiivistäminen.
VAPAAEHTOISTYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ
Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoi-
minnan vuosi. Ajatuksena on, että
tuetaan ihmisiä arjessa ja että ihmi-
set saavat vapaaehtoistoiminnasta
voimaa. Tähän istuu hyvin maalis-
kuun14.–20.3. päivinä toteutettavan
Aivoviikon teema: Aktiivista aut-
tamista neurologisesti sairaiden ja
vammaisten arjessa – voimaa vapaa-
ehtoistyöstä.
Kun katson neurologisesti sairasta, näen aina ihmisen, jolla on voimavaroja ja joka voi tehdä jotakin. Sari Tervonen
Pelisääntökeskus-telussa pohditaan, mitä neurologinen järjestöyhteistyö voi olla. Tiina Viljanen
NEUROLOGISET VAMMAISJÄRJESTÖT (NV)
Neurologiset vammaisjär-
jestöt (NV) tekevät yhdessä
edunvalvontatyötä, järjestä-
vät koulutusta, osallistuvat
messuihin, tiedottavat alan
ajankohtaisista asioista ja yl-
läpitävät nv.fi –sivustoa.
Neurologiset vammaisjärjes-
töt ovat:
Aivoliitto, Aivovammaliitto,
Muistiliitto, Autismi- ja Asper-
gerliitto, Epilepsialiitto, Lihas-
tautiliitto, Suomen CP-liitto,
ADHD-liitto, Suomen Mig-
reeniyhdistys, Suomen MG-
yhdistys, Suomen MS-liitto,
Suomen Narkolepsiayhdistys,
Suomen Parkinson-liitto ja
Suomen Tourette-yhdistys.
32KIELIPOLKU 1/2011
Mitä vapaaehtoistoimintaan
kuuluu?
– Viime aikoina on puhuttu paljon määräaikaisesta va-
paaehtoisuudesta, Tiina Viljanen sanoo. – Ajatus on kiin-
nostava ja sopii neurologisille järjestöille, missä tarvitaan
tukea myös jaksamiseen.
Sari Tervonen jatkaa:
– Kun tehtäviä pilkkoo, kenenkään ei tarvitse sitoutua
loppuiäkseen johonkin liian rankkaan toimeen. Meidän
kaikkien iso periaatteellinen viesti on: Tule vapaaehtois-
työhön, jolla on merkitystä! Kuka tahansa meistä voi sai-
rastua, jonakin päivänä se voit olla sinä! ■
Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.
Uuden NV-puheenjohtajajärjestön
toiveita
Kun puhutaan tulevien vuosien haasteista, Sari Tervo-
nen haluaa pitää kiinni perusarvoista.
– Historia on tärkeää, taustat viitoittavat tietä. Lähden
siitä, että järjestötyössä arvostetaan ihmistä ja pyritään
oikeudenmukaisuuteen. Kaikkia tulee kunnioittaa riip-
pumatta hänen toimintakyvystään ja tilanteestaan. Kaik-
ki ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Vapaaehtoistyössä
perusasia on, että katsotaan, kuka voi tehdä ja mitä.
– Ammattilaisina meidän tehtävämme on mahdol-
listaa erilaisten asioiden toteutuminen jokaisella tasolla
– ja meitä eteenpäin kantava voimamme on, kuten Tiina
on painottanut, ammattilaisten kanssa tehtävä yhteis-
työ.
– Alkutyö koostuu erilaisten yksilöiden kohtaamises-
ta, vaikuttamistyössä tarvitaan paljolti tiedottamisen ja
viestinnän keinoja. Uudelleen ajateltava yhteinen asia
on työ ammattilaisten - ammattijärjestöjen ja piiriseu-
rojen – kanssa. Meidän tulisi miettiä vahvuuksiamme ja
toiveitamme yhdessä kaikkien aivotyötä tekevien poti-
lasyhdistysten kanssa. Kun voimat kootaan yhteen, saa-
daan näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa, meidät tunnistetaan
ja tunnustetaan, mikä merkitsee muun muassa resurs-
seja tutkimukselle.
– Jokaisella tasolla pitäisi edetä yhdessä. Kun kohda-
taan yksittäinen ihminen, lähdetään hänen tarpeistaan.
Lopulta pitää palata perustasolle, ei saa jäädä svääreihin
tai eduskuntaan pyörimään. Siis takaisin siihen, mitä tä-
mä sairaus tarkoittaa sairastuneelle henkilölle. Ei voida
sanoa, että neurologiset sairaudet ovat sitä tai tätä, niin
ei voi sanoa edes epilepsiasta. Meidän tulee löytää yhtei-
nen voima sairauksien monimuotoisuudesta. ■
JC-1
00
00
8-1
Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, 02130 EspooPuh 0207 531 300, Fax 0207 531 301, www.janssen.fi
www.ADHD-tietoa.fi
331/2011 KIELIPOLKU
Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydän-
liitto ovat valtimoterveyden
etua ajavat järjestöt Suomessa.
Jäsenmäärillä mitattuna ne muodos-
tavat noin 150 tuhannen kansalaisen
yhteisön. Viime eduskuntavaaleissa
Diabetesliitto ja Sydänliitto vaikutti-
vat vahvasti terveyden edistämisen
politiikkaohjelman syntymiseen.
Kevään 2011 vaaleissa Aivoliitto,
Diabetesliitto ja Sydänliitto ajavat
johdonmukaista ja pitkäaikaista, yli
vaalikausien ulottuvaa kansallista
terveyspolitiikkaa, jonka jatkuvuu-
teen voidaan luottaa vähintään
2010-luvun loppuun asti.
Järjestöt haluavat mukaan yh-
teiskunnalliseen päätöksentekoon,
pitkäjänteisen terveyspolitiikan to-
teuttamiseen ja kansallisiin kehittä-
mishankkeisiin, kuten esim. Kaste-
ohjelman jatkotyöhön.
JOKAINEN PÄÄTTÄJÄ ON TERVEYSPÄÄTTÄJÄ
Terveyttä ei edistetä pelkästään sosi-
aali- ja terveyssektorilla. Kaikki päät-
täjät kaikilla päätöksenteon tasoilla
vaikuttavat toimillaan kansalaisten
terveyteen.
Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydän-
liitto ovat yhdessä määritelleet ter-
veyspoliittiset vaatimuksensa valti-
motautien ehkäisemiseksi Suomessa.
HYVÄN TERVEYDEN PERUSTA
Äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä
kouluterveydenhuollossa on oltava
riittävät voimavarat ja palveluiden
suositusten mukaisia. Koululaisilla
on oikeus suositusten mukaiseen
koululounaaseen ja terveelliseen vä-
lipalaan. Päivähoidon ja koulun on
kannustettava lasta liikkumaan riit-
tävästi. Lasten ympäristöjen, kuten
päiväkotien, koulujen, neuvoloiden,
tulee olla savuttomia. Alkoholin ja
epäterveellisten tuotteiden tarjontaa
ja mainontaa tulee rajoittaa.
Omasta terveydestä huolehtimi-
sen tulee olla kansalaistaito. Koulu-
tuksen sekä opiskelu- ja työympäris-
töjen on edistettävä terveyttä kaikilla
ammattialoilla. Työttömien ja lyhyitä
työsuhteita tekevien riskitekijöiden
kartoitus pitää olla tasavertainen
työterveyshuollon piirissä olevien
kanssa. Eläkeikäisille pitää järjestää
asiantuntevia terveystarkastuksia
esimerkiksi seniorineuvoloissa.
Terveellistä työpaikkaruokailua
edistetään tuen ohjaamisella Sydän-
merkki-aterian kriteerit täyttävään
työpaikkaruokaan. Sydänmerkki-
tuotteiden arvonlisäveron alennus
kannustaa valitsemaan parempaa
ruokaa kotiin.
TERVEYDEN JA SOSIAALISEN TURVALLISUUDEN
TASA-ARVO KAIKILLE
Säästöjä syntyy, kun pitkäaikaissai-
rauksien hoitokustannusten korvaa-
minen asetetaan etusijalle tilapäisiin
ja satunnaisiin hoitokustannuksiin
nähden. Lääkekustannusten ja kun-
nallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksut tulee yhdistää sekä
säätää niille yksi vuosittainen mak-
sukatto.
Katkeamaton hoito potilaan ter-
vehtymiseen ja toimintakyvyn palau-
tumiseen asti on kustannustehokasta
ja vähentää sairastamisen kustan-
nuksia. Tämän toteutumista haittaa
tällä hetkellä rahoittajien - valtion ja
kunnan – välinen kustannusvastuun
optimointi ja monimutkainen rahoi-
tusjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää
yksinkertaistamalla ja valtionohjaus-
ta tehostamalla lisätään myös sosi-
aalisen turvallisuuden ja terveyden
tasa-arvoa.
KANSALAISYHTEISKUNTA TOTEUTUU
JÄRJESTÖTOIMINNASSA
Ihmisten osallistumista, vaikutta-
mista ja vastuun ottamista omasta ja
läheistensä elämästä kannattaa tiu-
kan talouden aikana vahvistaa suun-
taamalla RAY:n pelitoiminnan tuotto
kokonaan sosiaali- ja terveysjärjestö-
jen toimintaan.
Uuden arpajaislain vahvistama
peliyhtiöiden, RAY:n, Veikkaus Oy:n ja
Fintoto Oy:n, työnjako Suomessa on
selkeä niin järjestöjen tukemisen kuin
pelituotteiden tarjonnan osalta ja
turvaa parhaalla mahdollisella tavalla
kansalaistoiminnan jatkuvuuden lii-
kunnan, kulttuurin, nuorisotyön sekä
sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. ■
Lisätietoja:Aivoliitto, toiminnanjohtaja Tiina
Viljanen, puh. 040 833 1511 tai [email protected]
Diabetesliitto, toimitusjohtaja Jorma Huttunen, puh. 0400 723 654 tai
[email protected] Sydänliitto, pääsihteeri Tor Jungman,
puh. 040 558 6901 tai [email protected]
Tunne arvosi, päättäjä
Ma
rja
Ha
ap
io
Se
pp
o J
J S
irk
ka
/EA
S T
PR
ES
S O
Y
Tap
an
i Ro
mp
pa
ine
n
Tiina Viljanen Tor JungmanJorma Huttunen
34KIELIPOLKU 1/2011
SYNTHES OY
www.pkssk.fi
Lehmirannanlomakeskus
Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.
- Majoitustilaa 150- Ruokailupaikkoja 150- Kahvilapaikkoja 100- A-oikeudet
Lehmirannantie 12, 25170 KotalatoPuh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321
www.lehmiranta.fi
Erpekon OySiikajoen Nuorisokoti
Karpalotie 7, Siikajokipuh. 08-241 299
www.toimintaterapeuttiliitto.fi
Tervetuloa!SATU-KOTI OYRäiskylänkatu 1211120 Riihimäki
Kysy rohkeasti lisää p. 050 5912 185 www.satu-koti.fi
Tarjoamme asumispalveluakehitysvammaisille!Kodissamme on yövalvonta.
Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi
351/2011 KIELIPOLKU
PoimittuaSOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yh-
teistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali-
ja terveysturvan keskusliitto ry
(STKL) ja Terveyden edistämisen keskus
ry (Tekry) perustivat 24.1.2011 uuden
valtakunnallisen keskusjärjestön
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n.
Perustajajärjestöt ovat merkittäviä
alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä
yhteensä yli 500 valtakunnallista ja
alueellista järjestöä, yhteisöä ja kun-
taa. STKL, Tekry ja YTY siirtävät omat
toimintansa 1.1.2012 SOSTE Suomen
sosiaali ja terveys ry:lle.
SOSTE kokoaa sosiaali- ja terve-
ysalan vaikuttamistoimintaa ja asi-
antuntemusta yhteen. Se pystyy ny-
kyistä paremmin ja laaja-alaisemmin
toimimaan sosiaali- ja terveyspoliitti-
sena vaikuttajana ja asiantuntijana,
vahvistamaan sosiaali- ja terveys-
järjestöjen toimintaedellytyksiä, tu-
kemaan kansalaistoiminnan kehit-
tymistä sekä järjestöjen ja muiden
tahojen yhteistyötä.
Uuden järjestön keskeisiä tehtäviä
ovat yhteiskunnallisen tasa-arvon ja
oikeudenmukaisuuden toteuttami-
nen sekä ihmisten osallistumismah-
dollisuuksien parantaminen päätök-
senteossa. SOSTE edistää sosiaalista
hyvinvointia ja terveyttä sekä vah-
vistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen
mahdollisuuksia toimia ihmisten
parhaaksi.
SOSTEn tavoitteena on olla kan-
sallisesti ja alueellisesti vahva toimija
järjestöjen, valtion, kuntien ja elinkei-
noelämän laajoissa verkostoissa. Sillä
on myös kansainvälistä toimintaa.
Järjestöt ovat merkittävä voima-
vara ja yhteisöllisyyden rakentaja yh-
teiskunnassa. Suomessa toimii lähes
9 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä,
työntekijöitä niissä on noin 36 000.
Lähes miljoona ihmistä on mukana
vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja
järjestöaktiiveina. Sosiaali- ja terveys-
järjestöissä toimivien vapaaehtoisten
työpanos vastaa 21 000 henkilötyö-
vuotta.
SOSTE Suomen sosiaali ja ter-
veys ry:n puheenjohtajaksi valittiin
Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman ja varapuheenjohtajaksi
Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimin-
nanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhä-nen. ■
Terveyserot ovat kasvaneet Suo-
messa viimeisten vuosien aika-
na. Työllisyys, koulutusmah-
dollisuudet, varallisuus, turvallisuus
ja osallisuus ovat yhteydessä tervey-
teen sekä toisaalta terveyseroihin ja
niitä ylläpitäviin tekijöihin.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen
vaalikone nostaa esiin oleellisimmat
terveyden edistämiseen liittyvät ky-
symykset. Vaalikoneessa selvitetään
ehdokkaiden mielipiteitä keinoista
lisätä kansalaisten hyvinvointia ja
puuttua terveyseroihin. Minkälainen
asenneilmasto yhteiskunnassa vallit-
see – onko terveys jokaisen oma asia
vai pitääkö myös yhteiskunnan puut-
tua siihen? Ovatko tuloerot hyvästä?
Tarvitsevatko lapsiperheet lisää la-
kisääteisiä palveluita? Onko huono-
osaisista huolehtiminen ensisijaisesti
järjestöjen tehtävä? Näihin ja moniin
muihin kysymyksiin voi perehtyä vaa-
likoneessa.
Vaalikoneen rakentamisesta on
vastannut Terveyden edistämisen kes-
kus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi
-päättäjäkampanjaa (SOSA). Vaaliko-
neessa on mukana 50 sosiaali- ja ter-
veysalan järjestöä. Terve Vaalikone
avataan äänestäjille 1.3.2011.
Testaa kansanedustajaehdokkaat
ja selvitä, kenen näkemykset ovat
lähimpänä omia mielipiteitäsi. Vaali-
koneen täyttämisellä saat arvokasta
vertailutietoa ehdokkaiden asenteis-
ta oman äänestyspäätöksesi tueksi. ■
www.tervevaalikone.fi
Terve Vaalikone 2011
36KIELIPOLKU 1/2011
PoimittuaL
aillista jännitystä on Nuorten
Akatemian ja RAY:n kilpailu
13–19-vuotiaille nuorille. Kilpai-
lussa tehtävänä on pohtia, millaista
laillista jännitystä haluaisi kokea,
ja suunnitella sen pohjalta mainos.
Parhaat kilpailutyöt pääsevät esille
RAY:n viestintäkampanjassa. Kilpai-
lun tarkoituksena on muistuttaa, että
alle 18-vuotiaat eivät enää heinäkuun
alusta saa pelata rahapelejä.
Laillista jännitystä -kilpailu on
käynnissä 3.1.2011–31.3.2011. Kil-
pailussa on neljä kategoriaa: printti,
video, tunnus ja sosiaalisen medi-
an suunnitelma. Kilpailusivusto on
osoitteessa www.homma.fi /kilpailu.
Kilpailun pääpalkintona on MacBook
Pro.
– Kilpailu on hyvä keino saada
tietoa ikärajojen muuttumisesta
nuorille, erityisesti 15–17-vuotiaille,
joita muutos koskee. Pelaamista kä-
sitellään myös kouluissa koulutettu-
jen vierailijoiden ohjaamana, kertoo
RAY:n tiedottaja Tiina Nurmi.Syksyllä käynnistyneillä Lainat,
vipit ja lifestyle -kouluvierailuilla nuo-
ret pohtivat omaa suhtautumistaan
rahankäyttöön, pelaamiseen ja vel-
kaantumiseen. Oppituntien tavoit-
Paras Savuton Työpaikka -kilpailu on käynnistynyt!
Kilpailuun voi osallistua yritys, yhteisö tai työpai-
kan erillinen osasto/toimipiste. Vaikka työpaikkaasi
ei olisikaan vielä julistettu savuttomaksi, voit osallistua,
jos tunnet, että johto on motivoitunutta ja lähtenyt ak-
tiivisesti viemään savuttomuutta eteenpäin, tupakointiin
liittyviä ongelmia on mielestäsi ratkottu hyvin, henkilö-
Laillista jännitystä -kilpailu
teena on saada nuoret pohtimaan
minne, omat rahat kuluvat sekä laina-
rahan ja pelaamisen riskejä. Nuorten
Akatemia ja RAY toteuttavat koulu-
vierailut yhteistyössä Kuluttajaviras-
ton kanssa.
Syksyn aikana järjestettiin 77 kou-
luvierailua pääkaupunkiseudulla,
Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jy-
väskylässä. Kysynnän ja positiivisen
palautteen johdosta vierailuja on
mahdollista tilata yläkouluihin, luki-
oihin ja amiksiin myös kevään 2011
aikana. Kouluvierailun voi tilata No-
te-nettipalvelusta osoitteesta www.
nuortenakatemia.fi /note. Palvelusta
saa ladattua myös oppitunneilla käy-
tettävät materiaalit.
Rahapelaamista säätelee arpajais-
laki, jonka mukaan rahapeleissä on
oltava yksi, yhtenäinen 18 vuoden
ikäraja. RAY:n raha-automaateissa la-
ki astuu voimaan 1.7.2011. ■
Paras savuton Työpaikka -kilpailu
kunta otettu mukaan suunnitteluun ja yhteistyö toimii.
Kilpailuun voi ilmoittautua 31.3.2011 saakka. Täytä lo-
make netissä: www.savutonsuomi.fi (på svenska också).
Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan
10.5.2011 Savuton Suomi 2040 -seminaarissa. Kilpailun
järjestää Savuton Suomi 2040 -hanke. ■
371/2011 KIELIPOLKU
Poimittua
MS ei estä Mitjan ja mummon
leikkejä. Hiirikin haluaa tulla
leikkiin mukaan.
– Kun olin itse päiväkodin johta-
jan työssä ja opetin lapsia, halusin
opettaa heitähyväksymään erilai-
suutta. Asia tuli vieläkin lähemmäksi
sydäntäni, kun itsestäni tuli ns. erilai-
nen – toisin sanoen pyörätuolilainen.
Totesin silloin, että erilaisuudesta ei
ole olemassa pikkulapsille sopivaa
lastenkirjaa, kertoo Mitja, mummo
ja mummon MS -kirjan tekijä Sanna-Maija Luoma.
Erilaisuudesta kertominen on
usein aikuiselle itselleenkin arka aihe
ja siitä on vaikea puhua.
– Työssäni lasten parissa kaipasin
tämän tyyppistä kirjaa, joka sopisi ja
samalla viihdyttäisi pientäkin lasta,
Sanna-Maija Luoma kertoo.
– Kirjan valmistuksessa oli mo-
nia tavoitteita. Yksi tavoite oli auttaa
lasta voittamaan pelon ja turvatto-
muuden, kun joku läheinen sairas-
tuu. Leikki onnistuu vaikka sängyssä
maaten. Vammautunut ihminen on
ihan tavallinen, niinkuin kuka tahan-
sa. Jos lapsi opetetaan suhtautumaan
avoimesti erilaisuuteen, niin hän kyllä
löytää keinot yhteisiin touhuihin.
Tekijän toisena ajatuksena oli,
ettei kirja pyörisi yksin sairauden ja
vamman ympärillä. Niinpä kirjan jo-
kaiselta aukeamalta löytyy hiiri, jota
lapsi voi kirjaa katsoessaan etsiä.
– Kolmantena tavoitteenani on,
etteivät aikuiset kylväisi lapsen mie-
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Eh-
käisevän päihdetyön hankkeessa
(2006−2010) tuotettiin Alkoholi – jokai-
sen oma asia? -materiaali, joka sisältää tehtäviä
ja näkökulmia yläkouluikäisten alkoholikasva-
tukseen. Mukana on myös DVD, jossa on kolme
erilaista videota ja sarjakuvaa.
Materiaali sisältää myös vanhempainiltamal-
lin. Sitä voi tulostaa maksutta päihdekasvatusai-
neistot -sivuilta.
Painettua materiaalia (mukana DVD) voi tilata
MLL:n verkkokaupasta (www.mll.fi /kauppa) hin-
taan 10 e/kpl + toimituskulut. ■
Materiaalia päihdekasvatukseen
Mitja, mummo ja mummon MS
leen mitään ennakkoluuloistaan,
vaan aikuinen saisi lastenkirjasta
työkalun, jolla hän voisi itselleenkin
vaikeaa asiaa selittää ilman turhia en-
nakkokäsityksiä.
Kirjan on kuvittanut Riikka Korpi. Kirjaan voi käydä tutustumassa teki-
jän sivuilla www.sannamaijaluoma.
net. Kirjan hintahinta 7€ +postikulut
3 €. ■
38KIELIPOLKU 1/2011
Yhdessä
POSTIA YHDISTYKSILTÄ
Erityislasten vanhempien Loi-
maan ja lähikuntien aluekerho,
ELLA ry, sai alkunsa kahden Pau-
lan tapaamisesta Loimaan Tiimarissa.
Paula Kulmala oli lukenut Paula Immosesta ja tämän erityislapsesta
tehdyn lehtijutun ja päätti ottaa yh-
teyttä. Molemmilla oli ollut sama aja-
tus jo pitkään eli vertaistuki ja mah-
dollisuus jakaa tunteita, kokemuksia
ja tietoa erityislasten vanhempien
kesken.
Ellan ensimmäinen kokoontumi-
nen tapahtui Loimaan pääterveys-
asemalla vuonna 2003 ja osallistujia
oli runsaasti. Tästä käynnistyi Ellan
vertaistukiryhmien kokoontumiset
kerran kuukaudessa.
Kokoontumisten myötä nimikin
muotoutui. Ella toimi ensin Dyman
eli Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry:n aluekerhona.
Koska kunta ei tukenut turkulaista
yhdistystä, päätimme itsenäistyä. El-
la rekisteröitiin omaksi yhdistykseksi
vuonna 2005. Emme halunneet aset-
taa tiukkoja kuntarajoja, vaan yhdis-
tys oli kaikille avoin.
Toiminta laajeni ja järjestimme ak-
tiivisesti vaihtelevaa ja monipuolista
vapaa-ajan harrastustoimintaa van-
hempien toiveiden pohjalta. Ella on
järjestänyt toimintaa laidasta laitaan:
liikuntaa, teatteria, luentoja sekä tai-
de-, koru- ja muita askartelukerhoja.
Olemme tukeneet lahjoituksilla
vähävaraisia erityislapsiperheitä, eri-
tyisluokkia ja pienryhmiä sekä Loi-
maan erityiskoulua. Olemme myös
antaneet neuvoa ja ohjausta perheil-
le sekä olleet valvomassa erityislap-
sen etuja esimerkiksi perheiden pa-
lavereissa.
Ella on järjestänyt luentojen lisäk-
si varainkeruuta. Olemme myyneet
muun muassa kortteja, kirpputorita-
varaa, sukkia ja mausteita.
Ellan toiminta on aktiivista edel-
leen. Hallitus kokoontuu ja pyrimme
vaikuttamaan erityislasten perheiden
hyvinvointiin eri tavoin. Kaupunki on
hitaasti, mutta hyvässä hengessä al-
kanut tukea toimintaamme. Ilman
tukea emme voisikaan toimia tässä
laajuudessa.
Seurakunta on ollut tärkein yh-
teistyökumppanimme, samoin LC
Loimaa Joet, joka hoitaa lapsiamme
vertaisryhmän kokoontumisissa.
Kudomme verkostoja jatkuvasti ja
olemme saaneet lisää hyviä yhteis-
työkumppaneita.
Huoli aktiivisten jäsenten puuttu-
misesta on aina läsnä. Enemmänkin
osallistujia voisi olla. Monella van-
hemmalla ei ole voimia ja aikaa yh-
distystoimintaan, koska erityislapsi
perheessä tuo omat haasteensa.
Resurssien puute on suurin ongel-
mamme. Tosin, eihän ongelmia ole,
vaan vain toiveita. Toivomme, että
jaksamme viedä Ellaa eteenpäin ja et-
tä henkiset ja aineelliset resurssimme
riittävät tähän tarpeelliseen vapaaeh-
toistyöhön. Haluamme edelleen tar-
jota sellaista toimintaa, johon kaikki
erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuo-
ret ja jopa aikuiset perheineen voisi-
vat osallistua.
Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta [email protected] ja
netistä osoitteesta http://ellayhdistys.nettisivu.org/
Paula Immonen ELLA ry, puheenjohtaja
ELLA ry toimii aktiivisesti Loimaan alueella
Pa
ula
Imm
on
en
Ella ry:n monipuoliseen toimintaan on kuulunut myös erityislasten liikuntata-pahtumia.
391/2011 KIELIPOLKU
Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää teks-
tejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä
tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet
tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa)
toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoittee-
seen [email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvateks-
tiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston
ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2011 tarkoitetut aineistot
1.4.2011 mennessä.
VUOSIKOKOUS 20.3.
Aksoni ry:n sääntömääräinen vuosi-
kokous sunnuntaina 20.3.2011 kello
14.00. Kokouspaikka: Honkalampi-
säätiö/koulutustila, Rantakatu 26 A
3.krs, Joensuu.
KEILAUSTA JA BILJARDIA
Keilausta ja biljardia Joensuun Kun-
tokeitaalla sunnuntaisin 20.2., 27.3. ja
10.4. kello 14.00–15.00.
Aksoni ry:n toimintaaLIIKKEEN, TANSSIN JA
OPPIMISEN KURSSI AIKUISILLE
Kurssi on tiistaisin klo 18.30–19.30
ja kokoontumiskertoja on yhteensä
kymmenen ajalla 15.2.–26.4. Akso-
nista mukaan mahtuu seitsemän
henkeä. Tanssikurssi toteutuu yhteis-
työssä Joensuun seudun erilaisten
oppijoiden kanssa. Lisätietoja: www.
lukijose.fi .
MUUTA TOIMINTAA
Lisäksi kevään aikana on tulossa
muuta toimintaa ja vertaisryhmäta-
paamiset jatkuvat.
Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme:
www.aksoni.suntuubi.com sekä jäsenkirjeessä.
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry
TERVE VAALIKONE
2011
KIELIPOLKU 1/201140
ROVAKAIRA OYwww.rovakaira.fi
Riihimäen Paperinkeräys Oy
Teollisuuskatu 26, puh. 050 5555 871
www.helsinginseurakunnat.fi
SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTA
laitos-, päivä- ja avokuntoutusta
Veteraanipolku 313600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100 fax 03-5706 119www.ilveskoti.com
Korsholms KommunMustasaaren Kunta
Kauppiaskatu 13, 20100 Turkupuh. 02-232 0021www.presento.fi
PARK HOTELLämmintä tunnelmaa jugend-talon
kodikkaassa miljöössä.Rauhankatu 1, 20100 Turku
puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696
LAPVÄÄRTIN APTEEKKILapväärtintie 729, Lapväärtti
puh. (06) 222 1110
ARKKITEHTITOIMISTOJURVAINEN & PESOLA OYLaivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki
puh. 0207 661 030
Jukanapu Oy
Punahiedankuja 20, Sälinkääpuh. 050 355 2470
Vaasan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä
Vaasan keskussairaalawww.vshp.fi
Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere
puh. 050 304 0146
LUMON OY
TURUN SEUDUNINVATAKSIT
Tilauskeskus 02-233 22331 + 8 tilataksit
Laitilan YkkösapteekkiKeskuskatu 11, 23800 Laitila
puh. 02-856 518
ALAVIESKANAPTEEKKI
Karjalan OsuuspankkiKarjalantie 943, Mynämäki
puh. 02- 430 9049
MarjaanakotiVihdintie 25, 03600 Karkkila
Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio
puh. 017-287 6601
Oulaisten ApteekkiRautatienkatu 5, 86300 Oulainen
puh. 08-470 477
Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001
NOORMARKUN APTEEKKINoormarkku, puh. 02-548 0025
HYVINKÄÄN I APTEEKKIKauppalankatu 3, 05800 Hyvinkää
puh. 019-451 701
www.saatolaitehuolto.fi
SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY
Invataksi Riitta YlitaloHämeenlinna, puh. 0400 481 090
Rakennuslasi OyLaitatie 1, Jääli
puh. 0400 688 373, www.lasia.fi
Itä-Pasilan Pysäköinti OyHelsinki
Taksiautoilija Tuula Järvinen07560 Pukkila, puh. 0400 493 316
Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky
Helsinki
411/2011 KIELIPOLKU
Yhdistykset alueittain
ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]
LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY
Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected] Peippo (siht), p. 046 85678 [email protected]
Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected]
PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi
Sabine Keturi-Philipp [email protected], p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, [email protected]
LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 [email protected] Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus
SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki
SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDIS-TYS ED RY
Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 02 258 0094, 0400 539 306
TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY
www.dyma.info/[email protected] 25, 20520 Turkup. 0400 347 385
Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385
Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 [email protected]
ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus [email protected]
Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä
Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjä[email protected]
Kyrönmaan keskustelukerhoKaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö[email protected]
Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733
Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinä[email protected]@netikka.fi
SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY
Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Porip. 02 646 0898, 044 346 0898Toimisto avoinna sopimuksen [email protected] [email protected] Korkeamäki, jä[email protected] p. 040 848 3414
Kankaanpään [email protected] Holopainenp. 040 575 [email protected] Minna Lehtinenp. 050 330 [email protected]
Kokemäen [email protected] Juhela 0400 807 [email protected]
Rauman [email protected] ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 [email protected]
ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY
Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 [email protected]
ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 [email protected] Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva
KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFA-SIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY
Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.
Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,[email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAM-MAISTEN LASTEN TUKI RY
www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 [email protected]
HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/[email protected] Ryynänen (pj), p.0400 [email protected]äivi Heikkinen, p. 040 568 0505 [email protected]
AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit [email protected]
Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot
Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot
ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY
[email protected] Paula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 [email protected]
PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /[email protected] PL 11, 33451 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009
Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 [email protected]
Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI
Marjaana Laaja, p. 050 331 [email protected]
KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY
koti.aina.net/~hymy/Johanna [email protected]
42KIELIPOLKU 1/2011
Yhdistykset alueittain
ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 [email protected] Vastuualue: vertaistukitoiminta
ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY
www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 [email protected]
Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 [email protected]
Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 [email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 [email protected] Vastuualue:liikunta
KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE
aluesihteeri Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta
ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku Linnamurto [email protected] .
POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYS-FASIAYHDISTYS AKSONI RY
www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 [email protected]
VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 [email protected]
Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.
EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:[email protected]
Papunet järjestää vuosittain kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille.
Kilpailussa on tänä vuonna kolme sarjaa: harrastajien sarja, taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja ja uutena sarjana sarjakuvat. Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaikaa on maaliskuun 2011 loppuun asti.
www.papunet.net/yksikko/kilpailut/
Papunetin kuvataidekilpailu 2011
Kuva: Auli Nevalainen
Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy järjestää kevään aikana avoimia ja maksut-tomia luentotilaisuuksia. Ne on tarkoitettu ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä (lapsia/nuoria/aikuisia).
Tilaisuuksien tarkoituksena on tukea ammattihenkilöitä heidän työssään antamalla osallistujille tietoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, neuropsykiatristen asiakkaiden kohtaamisesta asiakastapaamisissa, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä Suomen Nuortentalo Oy:n palveluista.
Luentotilaisuuksien ajat ja paikat:
Helsinki 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8
Pori 16.3. klo 12.30–16.00, Porin kaupunginkirjasto, Gallen-Kallelankatu 12
Turku 23.3. klo 12.30–16.00, Kristillinen opisto, Lustokatu 7
Kuopio 6.4. klo 12.30–16.00, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 1
Hankasalmi 7.4. klo 12.30–16.00, Hankasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3
Lahti 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opisto,
Kirkkokatu 16
Tampere 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvinvointikeskus Seitsemäs Taivas ky,
Hatanpään Valtatie 2
Seinäjoki 11.5. klo 12.30–16.00, Järjestötalo, Kauppakatu 1.
Lisätietoja:
Marjatta LaaksoNuortentalon johtajaSuomen Nuortentalo OySuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 040 [email protected]
Marianne Kulmalaneuropsykiatrinen valmentajaSuomen Nuortentalo OySuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 050 [email protected]
Luentoja neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista
431/2011 KIELIPOLKU
AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] [email protected] [email protected] , www.aivoliitto.fi .
ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42
JÄSENPALVELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430
LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai [email protected] .
KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738
TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905
KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288
KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292
PROJEKTITOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663
Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut
Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta
TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222
VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588
SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected] Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 [email protected]
LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected].
LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen [email protected] .
ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509 [email protected] .
Yhteystiedot
PALAUTUSOSOITE
M3 Itella Oyj
Kielellinen erityisvaikeus -seminaari (ent. Dysfasia-seminaari) 13.–14.4.2011
Järjestäjä: Aivoliitto ry (ent. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry) yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa.
Paikka: Tampere-talo, Studio, Yliopistonkatu 55, Tampere.
Kohderyhmä: Neuvoloiden ja päivähoidon työntekijät, perhepäivähoitajat, seurakuntien työntekijät,terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.
Oh
jelm
a
8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00 –9.15 Seminaarin avaus Liittohallituksen jäsen Tia Ukkola
9.15–10.15 Hyvinvointineuvolatoiminta perheiden tukena Puhuja varmistuu myöhemmin
10.15–10.45 Jaloittelutauko
10.45–12.00 Erityislapsen vanhemmuuden haasteet Psykologi, PsT Elina Vierikko, Tampereen yliopisto
12.00–13.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen
13.00–13.30 Isä tuettavana ja äidin ja perheen tukena Puheenjohtaja Hannu Lehto, Pirkanmaan
Dysfasiayhdistys ry
13.30–14.30 Vastaamo -palvelu – nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Järjestöpäällikkö Kari Lankinen, Väestöliitto
14.30–15.00 Iltapäiväkahvit
15.00–15.45 Nepsy-hanke erityislasten vanhempien ja ammattilaisten tukena Erityislastentarhanopettaja Elina Pohjankunnas
15.45–16.15 Pieni musiikkituokio päivän päätteeksi Mikko Hautakangas
Torstai 14.4.2011
Käypä hoito -suositus ja arkiPuheenjohtaja varmistuu myöhemmin
Ilmoittautuminen 10.3. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.stroke.fi/koulutus tai maaliskuun alusta alkaen osoitteesta www.aivoliitto.fi.
Lisätietoa ilmoittautumisesta: toimistosihteeri Pia Vuoltee, p. 02 2138 220, [email protected].
Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, [email protected].
Keskiviikko 13.4.2011
Vanhemmuuden tukeminenPuheenjohtajana Aivoliiton liittohallituksen jäsen Tia Ukkola
Hinnat: 1 päivä 2 päivääAmmattihenkilöt 180€ 280€Dysfasiayhdistysten jäsenet 115€ 165€Päätoimiset opiskelijat 115€ 165€
Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.
8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00–10.15 Käypä hoito -suositus ja arjen toiminta Erikoispuheterapeutti Leena Ervast
10.15–10.30 Jaloittelutauko
10.30–11.45 Leikki ja kieli Yliopettaja Helena Tigerstedt, Turun AMK
11.45 –12.45 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen12.45 –13.45 Kielihäiriöisen lapsen motorisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ryhmämuotoisen fysioterapian keinoin Fysioterapeutti Eliisa Laine, Aivoliitto ry
13.45–14.15 Kahvitauko
14.15–15.00 Erityisen lapsen vanhempana arjessa Terveydenhoitaja Satu Lukka
15.00–15.45 Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea koko perhettä Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry
15.45–16.00 Seminaarin päätös