ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020

Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen

3.10.2013

ECO2  –  EKOTEHOKAS  TAMPERE  2020  -­‐HANKE  

 Mikä on ECO2 ?

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tuki käynnistysvaiheessa vuosina 2010-2012. Tampereen osalta hanke jatkuu vuosina 2013-15. Tavoitteena on jatkaa hanketta vuoteen 2020 saakka.

ECO2:n tavoitteet •  Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen •  Vähähiilinen ja hiilineutraali kaupunkikehitys •  Ympäristöliiketoiminnan edistäminen •  Edelläkävijyys ilmastoasioissa

 

ECO2  –  EKOTEHOKAS  TAMPERE  2020      Keinot: §  Laaja-alainen yhteistyö

§  Kaavoitus, tontinluovutus, rakentaminen, §  Rakennusvalvonta, asuminen §  Yritykset, tutkimus, asukkaat

§  Uudet kaupunkisuunnittelun työkalut §  Kaavojen ekotehokkuus- ja hiilijälkilaskenta §  Energiatarkastelut §  Ekotehokkaan rakentamisen ja liikenteen ohjauskeinot

§  Kehittämishankkeet §  Kaupunkisuunnittelu: Isokuusi, KEKO §  Rakentaminen: PuuVuores, Härmälänrannan lähes

nollaenergia-alue, Energiatehokas korjausrakentaminen (EU-GUGLE), Tammelan täydennysrakentaminen, EHYT-hanke

§  Liikenne: Moderni kaupunkiraitiotie, Minä poljen-kampanja

§  Ekotehokkaat pilotit §  Vuoreksen asuntomessut (mm. Lantti-nollaenergiatalo) §  Luhtaan passiivienergiapäiväkoti §  Sähköajoneuvokeskus, hybridibussit §  Sarankulman pellettipölyvoimala

EKOTEHOKKAAN  KAUPUNKISUUNNITTELUN  HANKKEITA

Ekotehokasta kaupunkisuunnittelua toteutetaan mm. Vuoreksessa, Nurmi-Sorilassa, keskustassa ja Härmälänrannassa. Lisäksi painotetaan täydennysrakentamista.

§  Vuoreksessa suunnitellaan Suomen suurinta puurakentamisaluetta ja pyritään vähähiilisyyteen Isokuusessa

§  Kaavoituksessa täydennysrakentamispainotus: EHYT-selvitys täydennysrakennuskohteista, tehty Haukiluoman ylesisuunnitelma, käynnissä Tesoma, tulossa Hakametsä

§  Härmälänrantaan rakennetaan lähes nollaenergia -kerrostaloalue. §  Niemenrantaan rakennetaan LEED Neighborhood -kriteereihin perustuva

asuinalue

KAAVOJEN EKOTEHOKKUS- JA HIILIJÄLKILASKENTA

PILOTOIDUT TYÖKALUT

•  TEKO (HEKO-työkalu Tampereella) –  Vuores, Koukkuranta –  Niemenranta 2 –  Vuores, Isokuusi, Harjanne ja aloituskorttelit –  Santalahti

•  EcoCity Evaluator –  Nurmi-Sorila –  Vuores, Isokuusen yleissuunnitelma

 

Konsul(selvitysten  kau0a  

Pääosin  omassa  pilo(käytössä  

TEKO-TULOKSET

Alue   Tulos  

Vuores,  Koukkuranta   101  

Niemenranta  2  (Kartanonranta)  

103  

Vuores,  Harjanne   100  

SantalahD,  osayleiskaava  

98  

SantalahD,  asemakaava  104  

1 2

3

4

5

6

7

8

9 10

11 12 13

14

15

16

17

18

19

20 21

1 2

3 4

5

6

7

8

9 10

11 12 13

14

15

16

17

18

19 20

21

100

105

Niemenranta 2:n skenaariotarkastelu

TEKO-TYÖKALUN KÄYTETTÄVYYS Haasteet •  Laskelman tekeminen yllättävän subjektiivista → arvosana ei luotettava

•  Lähtökohtana standarditaso, ohitettavat indikaattorit standarditasolla → tulokset usein lähellä 100:aa, ei havainnollista

•  Ei sovellu asemakaavavaihtoehtojen vertailuun, erot ei havaittavia •  Painotukset huonosti läpinäkyviä

Mahdollisuudet •  Kattava läpikäynti ekotehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä → vaikuttaa suunnittelijan tekemiin ratkaisuihin

•  Käyttö suhteellisen kevyttä •  Oikein käytettynä voi auttaa tavoitteellisessa ekotehokkuden

kehittämisessä

VISIO EKOTEHOKKUUSLASKENNAN VIEMISESTÄ KAAVAPROSESSIIN

•   Tavoi0een  rinnalle  toteuma  •   Mahdollisuus  tehdä  karkeampia  arvioita  

Yleiskaava  

•   Tilanteen  seuranta  suunnitelman  edetessä    •   Jatkosuunni0elun  ohjaus  

Yleissuunnitelma  

•   Tilanteen  seuranta  suunnitelman  edetessä  •   Määritetään  jatkotoimenpiteet,  jo0a  tavoi0eissa  pysytään  

Asemakaava  ja  rakentamistapa-­‐

ohjeet  

•   Ohjaus  rakentamiseen  alkuperäisen  tavoi0een  mukaiseksi  TonFnluovutus  

• Arvio  tavoi0eiden  saavu0amisesta  Lopputulos  

TavoiGeen  aseGaminen  lähDen  maksimiekotehokkuudesta.  Jokaisen  valinnan  kohdalla  ekotehokkuus  laskee,  jolloin  ratkaisun  kokonaisvaikutus    tulee  näkyviin.  

ECOCITY EVALUATOR -TULOKSET

Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila •  Tavoitteena 80 % pienemmät KHK-päästöt (vrt. Tampere 1990) •  Tuloksena toimintamalli, joka mahdollistaa lähes nollaenergia-

asuinalueen: •  energiatehokas rakentaminen •  uusiutuva kaukolämpö •  hajautettu energiantuotanto •  sähköautot ja tiheä joukko- ja kevytliikenneverkko

Isokuusen yleissuunnitelma •  Tavoitteena lähes hiilineutraali asuinalue •  Suunnitelman toteutuksessa kiinnitettävä huomiota

energiatehokkaaseen rakentamiseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen

ISOKUUSEN YLEISSUUNNITELMA

ENERGIATARKASTELUT

ENERGIA KAAVOITUKSESSA

Energia  

Keskitetyt  ratkaisut  

Sähköverkko  

Kaukolämpö  

Rakennuskanta   Kulutus  

Huipputehontarve  

Aluetehokkuus   Verkoston  pituus  

SijainD   Etäisyys  runkoverkosta  

Paikallinen  tuotanto  

Aurinko  

Maastonmuodot  

Rakennusten  sijoi0elu  

Ka0omuodot,  arkkitehtuuri  

Tuuli  Tuulennopeus  

Tilantarve  

Puu  Tilantarve  

Kuljetukset    

Geoenergia  Tilantarve  (tonDn  rajoi0eet)  

Maaperä  

Ilmaisenergiat  

KAAVOJEN ENERGIATARKASTELU Isokuuseen määritettiin alustavia energiavyöhykkeitä yleissuunnitelman yhteydessä

LÄMPÖENERGIARATKAISUJEN VERTAILUT

Tehty mm. Koukkuranta ja Harjanne Vuoreksessa •  Tuotantopotentiaali-, kustannus- ja päästövertailut •  Kortteleiden energiankulutus perustuen

rakennusoikeuden määrään ja energiatehokkuuteen Ø  Kaukolämpö ja kiinteistökohtainen maalämpö

kustannustehokkaita Ø  energiatehokkaissa taloissa sähkö kilpailukykyinen Ø  Kilpailukykyistä aluelämmitysjärejstelmää

Vuorekseen ei ole (vielä) löytynyt

Harjanne: ei-kaukolämpöalueen lämmitysjärjestelmien kustannukset 15 vuoden pitoajalla

KAUKOLÄMPÖ SUUNNITTELUSSA

EnergiaFheys  ratkaisee  kaukolämmön  kannaGavuuden  •  Kaukolämmön  kanna0avuus  laskee  suhteessa  

–  aluetehokkuuteen    –  rakennusten  energiankulutukseen  

0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

0 20 40 60 80 100

Keskiku

stannus  (€

/MWh)

Energiatiheys  (kWh/m2,v)

Sähkölämpö

Kaukolämpö

Maalämpö

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT SUUNNITTELUSSA

Kaukolämpöalueelle  suunnitellaan  suuri  energiaDheys,  muilla  alueilla  suunni0elussa  huomioidaan  erityisesD  maalämmön  ja  aurinkoenergian  ase0amat  vaaDmukset  

MAALÄMMÖN SIJOITTAMINEN

AURINKOENERGIAN POTENTIAALISELVITYS

Tehty mm. Koukkuranta (Vuores), Lintuhytti (Rusko), Harjanne (Vuores)

Lähde: Aurinkoenergian hyödyntäminen vuoreksen koukkurannan alueella, Jari-Pekka Flinck, 2011

Vaikuttanut suunnitteluun erityisesti Harjanteella (oik.). Lähes jokainen pientalo mahdollista suunnata 25° tarkkuudella optimikulmaan

Kiitos! LisäDetoja  ECO2-­‐hankkeesta:  

 www.eco2.fi  www.facebook.com/eco2tampere  

Energia  Yhdyskuntasuunni0elussa  -­‐kurssijulkaisu  2011-­‐12:  h0p://aaltopro2.aalto.fi/projects/up-­‐res/materials/

energiayhdyskuntasuunni0elussa.pdf