kestäväjohtaminen 21102014 savinko

39
SUOMEN EKONOMILIITTO FINLANDS EKONOMFÖRBUND Työelämän joustot ja palkitseminen 4.5.2014 LS

Upload: suomen-ekonomit

Post on 27-Dec-2014

60 views

Category:

Career


0 download

DESCRIPTION

Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä - Lotta Savinko, Helsinki 21.10.2014

TRANSCRIPT

Page 1: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

– SUOMEN EKONOMILIITTO –

– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän joustot ja

palkitseminen

4.5.2014 LS

Page 2: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Ihmiset johtajan tärkein väline

Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten

johtamista

Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja työn

tekemisen edellytykset ovat kunnossa.

Esimiehen tehtävänä on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla oman

tiimin työn tarkoitus ja työtehtävien välinen yhteys koko yrityksen tavoitteisiin

Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia välineistä työnjaosta ja yhteisistä

pelisäännöistä.

Oman esimerkin vaikutus

Tosiasioiden tietäminen ja tunnustaminen

2

Page 3: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Joustava työ

Page 4: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työnteon tavat

moninaistuvat niin ajan,

paikan kuin yhteisöllisten

muotojen osalta

Page 5: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Page 6: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Page 7: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Pystyy irrottautumaan työasioista vapaa-ajalla

Page 8: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen viimeisten 3 kk aikana (%)

Page 9: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Page 10: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Riittävä palautuminen• Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä renki,

mutta huono isäntä

• Matkustaminen vaatii palautumista

• Palautuminen keskeistä työhyvinvoinnin ylläpidossa

• Palautumisen vaikeudet lisäävät työuupumuksen ydinoireita

• Psykologinen irrottautuminen

10

Page 11: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

11

Palautuminen

Päivittäinen lepoaika

• Päivittäinen lepoaika on työpäivän kuluessa annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika työajan ylittäessä 6 tuntia

• Voidaan sopia lyhyemmästä, vähintään kuitenkin puoli tuntia

• Jos tt voi esteettömästi poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan

• Oltava tosiasiallinen mahdollisuus poistua

• Ei voida sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun

Vuorokausilepo

• Annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana

• Vähimmäispituus pääsääntöisesti 11 tuntia

• Vähintään kuitenkin 7 tuntia

• Jaksotyössä vähimmäispituus 9 tuntia

Viikoittainen vapaa-aika• Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän

keskeytymättömän vapaa-ajan

• Mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen

• Korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa yhtä pitkältä ajalta kuin ei ole saanut vapaata

• Tt:n suostumuksella voidaan korvata rahassa ylityön perusosaa vastaavalla määrällä

Page 12: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Kuormittavuus• Työturvallisuuslain muutos 2013

• Työajat vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiinsiten tuottavuuteen

• Työaikojen aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on työturvallisuuslain perusteella selvitettävä ja arvioitava etukäteen

• Psykososiaaliset kuormitustekijät

• Matkatyön kuormittavuus

12

Page 13: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Kuormittuminen, mittaaminen ja seuranta

• Kehityskeskustelut

• Työhyvinvointikyselyt

• Työaikojen vaarojen arviointi

– Tulosten analysointi

– Toimenpiteet ja seuranta

• Kaikkien sitouduttava muutoksiin

Page 14: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Laki ja tämän päivän työelämä

Työaika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan

käytettävissä.

Etätyö

Lakia sovelletaan kotona etätyötä tekeviin, jos työnantajalla on mahdollisuus valvoa työaikaa.

Entä työntekijän vakuuttaminen etätyön aikana?

Matkustaminen vapaa-ajalla

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena

Ei työaikaa eikä vapaa-aikaa – kenen aikaa sitten?

Laki ei määrittele, työehtosopimusten kirjaukset vaihtelevat, eikä kaikki työntekijät kuulu työehtosopimusten

piiriin

14

Page 15: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työaikaa säätelee vahvasti laki

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa

Ylityökorvaus on korkeampi kuin tuntipalkka

Vuorokautinen ylityö: 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka, sen jälkeen 100 % korotettu palkka

Viikkoylityö: 50 % korotettu palkka

Liukumaa vai ylityötä

Lain soveltamisala varsin laaja > lähes kaikki työntekijät kuuluvat lailla määritellyn työajan ja

ylityökorvausten piiriin aivan ylintä johtoa lukuun ottamatta

Kiinteä ylityökorvaus?

Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin

Pakottavaa lainsäädäntöä > ei voida sopia työsopimuksessa toisin työntekijän etuja vähentäen

15

Page 16: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työaikakirjanpito

• Työaikakirjanpitoa koskevat määräykset ovat pakottavaa oikeutta eikä niitä voi jättää noudattamalla edes toimihenkilön kanssa näin sopimalla

• Kirjattava kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin

• Työntekijällä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistä

• Luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön, luottamusmiehen oikeus tarkistaa

16

Page 17: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työajanseurannan plussat ja miinukset

Page 18: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työajanseurannan plussat ja miinukset

• Työtunnit tulevat

näkyviksi ja

korvattaviksi

• Mahdollistaa

oikeudenmukaisen

jouston puolin ja

toisin

• Tärkeä työsuojelun

väline

• Hyvä esimiestyön

väline

• Lain noudattaminen

• Työnantajalle

aiheutuvat

kustannukset

Page 19: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

19

Page 20: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

20

Page 21: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Etätyö

Etätyölle on ominaista, että työntekijä voi itse päättää työn

alkamis- ja päättämisajankohdan

Työnantaja ei yleensä valvo työajan käyttöä – intressinä työn

valmistuminen ja tulokset

Tällöin riskinä kuitenkin työmäärän liiallinen kasvu, työ- ja vapaa-ajan

sekoittuminen; voikin olla oire huonosta työn organisoinnista ja liian pienistä

henkilöstöresursseista

Etätyön ehdoista sovittava

Etätyö ja työturvallisuus

21

Page 22: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Joustavuutta vapailla

• Perhevapaat

• Opintovapaa

• Vuorotteluvapaa

• Omaishoitovapaa

• Osa-aikaisuus

• Säästövapaat

• Osa-aikaeläke

22

Page 23: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työaikapankki

• Vapaaehtoinen järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata

• Tarkoituksena edistää yritysten ja työntekijöiden tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä

23

Page 24: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Työaikapankkisopimus

• Ketkä kuuluvat sopimukseen piiriin

• Säästettävät erät ja niiden siirtäminen ta-pankkiin

• Työaikapankin enimmäismäärät ja mahdolliset aikamäärät

• Vapaiden pitäminen ja niiltä maksettava ansio

• Vapaiden luonne ja niiden yhteensovittaminen muitten poissaoloperusteiden kanssa

• Järjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen

24

Page 25: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

One size fits all?

• Joustavat työaikajärjestelyt parantavat työtyytyväisyyttä ja henkilöstön lojaalisuutta

• Parantavat tuottavuutta ja työn tuloksellisuutta

• Erilaiset työt, erilaiset toteutukset

• Luottamus ja vastavuoroisuus

• Työaikamallien kustannukset

• Seuranta luo joustavuutta

25

Page 26: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Maailma,

jossa palkkoja

ei vedetä

hatusta.

Page 27: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Page 28: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Jos teen työni hyvin…

Mitä toivoisin tapahtuvan

Saan palkankorotuksen tai palkkion

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Saan kiitosta asiakkailtamme

Mitä tapahtuu

Saan palkankorotuksen

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Tunnen itseni tyytyväiseksi

Page 29: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Jos teen työni hyvin…

Mitä toivoisin tapahtuvan

Saan palkankorotuksen tai palkkion

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Saan kiitosta asiakkailtamme

Mitä tapahtuu

Saan palkankorotuksen

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Tunnen itseni tyytyväiseksi

Page 30: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Kokonaiskompensaatio

aatio

Kokonais-

kompensaatio

Aloitepalkkiot

Edut

Tulospalkka

Peruspalkka

Mahdollisuus

kehittyä,

koulutus,

työn sisältö

Arvostus,

palaute työstä

+/-

Mahdollisuus

vaikuttaa,

osallistuminen

Työsuhteen

pysyvyys,

työajan

järjestelyt

Erikoispalkkiot

Page 31: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Palkkaus on aina kokonaisuusUseat tekijät vaikuttavat:

• Työtehtävään liittyvät tekijät, kuten tehtävän edellyttämä osaaminen (tieto-taito), vastuut (myynti), linjajohto, tulosyksikkö, esimiesvastuu, vaadittu vuorovaikutus (sisäiset, ulkoiset yhteydet, asiakkuudet, kansainvälisyys), työkokemusvuodet.

• Henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi vastuullisuus, osaaminen, yhteistyötaito, vuorovaikutus ja siinä onnistuminen sekä työn laatu.

• Organisaatioon liittyviä tekijöitä kuten kansainvälisyys, henkilöstömäärä, organisaatiorakenne ja palkkapolitiikka, toimiala.

Page 32: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Palkkapolitiikka

Palkkapolitiikka määrittelee organisaation periaatteet, joihin

palkkaus perustuu. Se kertoo, millä tavalla työntekijä voi vaikuttaa

palkkakehitykseensä, ohjaa esimiehiä palkkaukseen liittyvissä

ratkaisuissa ja määrittelee palkkauksen hoitoon liittyvät vastuut.

Palkkapolitiikan määrittelee yrityksen johto.

Onnistunut palkkapolitiikka ja hyvin suunniteltu palkitsemisen

kokonaisuus:

• kannustaa henkilöstöä keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen

• ohjaa muutosta

• aikaansaa tyytyväisyyttä

• http://www.aktia.com/documents/10560/133261/L%C3%B6nepolitik_042012_fi.

pdf/65f1f485-7083-4079-b4fe-537dac8af874

32

Page 33: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

33

Mitä tehdään?

Työn vaativuus

Miten tehdään?

Pätevyys ja

suoriutuminen

Palkka koostuu osista

Mitä

saadaan

aikaan?

Tulos

Yksilöllin

en palk

kaus

Tulososa

Henkilökohtainen osa

yrityskohtainen järjestelmä,

josta yritys päättää

osaaminen, vuorovaikutus ja

yhteistyö, itsenäisyys ja harkinta,

työn laatu, tuloksellisuus ja

tavoitteellisuus, johtaminen,

muu sovittu peruste

vaativuudeltaan samasta ja

samanarvoisesta työstä maksetaan

samaa palkkaa

vaativuusluokittelun avulla

määritellään tehtäväkohtaisen

palkan osuus – vähimmäispalkka

Työn vaativuusosa

Page 34: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Page 35: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Palkitsemisjärjestelmä johtamisen välineenä

Organisaation tahtotila (visio)

Mitkä asiat vievät kohti tahtotilaa (strategia)

Mitä palkitsemisella halutaan viestiä? (Palkitsemisstrategia)

PalkitsemisjärjestelmäRakenneProsessit

Vaikutukset

Page 36: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Miten palkitsemisesta tulee toimivaa?

Edellyttää usean näkökulman käyttämistä

Liiketoimintanäkökulma

Psykologinen näkökulma

Johtamisen näkökulma

Hyötyä, kun

Muu palkkausjärjestelmä on kunnossa ja järjestelmät yhteensovitetut

Tunnusluvut ovat olemassa ja niitä seurataan

Palkitsemisen tavoitteet ovat selkeästi määritelty

Palkitseminen perustuu mitattaviin selkeisiin tavoitteisiin ja tavoitteet saavutettavia sekä

kannustavia

36

Page 37: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Mitä tapahtuu, jos ”ei ole palkitsemista”?

Syntyy epävirallisia palkitsemisjärjestelmiä

Hierarkia ja henkilöstöryhmien väliset erot korostuvat

Jää enemmän tilaa erilaisille suosikkijärjestelmille, kiusaamiselle,

vapaamatkustamiselle

Hyvät työntekijät saattavat hakeutua muualle töihin

Palkkausjärjestelmät ohjaavat helposti väärään suuntaan

On vaikea kehittää toimintaa ja puuttua ei -toivottuun toimintaan

37

Page 38: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

Pohdittavaksi

Onko yrityksen palkkapolitiikka määritelty ja riittävästi kaikkien tiedossa?

Palkitaanko työsuorituksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta riittävästi?

Miten osaaminen on otettu huomioon palkkauksessa?

Ovatko palkkaperusteet kunnossa?

Vastaako määritelty työnvaativuus todellista vaativuutta?

Puututaanko epäkohtiin viipymättä?

Sopiiko palkkaustapa yrityksen tavoitteisiin ja työn luonteeseen?

Tunnetaanko yrityksessä palkitsemisen kokonaistarkastelun merkitys?

38

Page 39: Kestäväjohtaminen 21102014 savinko

– SUOMEN EKONOMILIITTO –

– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän laadusta huolehtiminen on

osa vastuullista ja järkevää

yritystoimintaa ja kestävää johtajuutta.

Kiitos!