Tuomme  ' l a l l e   r a t k a i s u t  

Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukena

Coresma 8.2.2012 Päivi Hietanen Senaatti-kiinteistöt

Ekologinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys

Kestävä kehitys ja työympäristö

Brundtlandin komissio, 1987

Ekologinen: energia, jätteet, hiilijälki Energiapihi rakentaminen yleistyy Suomessakin, Euroopassa rakennetaan jo plusenergiataloja. Työkalut rakennusten ympäristösuoriutumisen arviointiin yleistyvät (BIM, LEED, BREEAM) ja YKV-raportointi ja C02-mittaus organisaatioissa yleistyy. Tarjolla on työkaluja myös tilan vastuulliseen käyttöön: esim. Green Office.

Taloudellinen: kilpailukyky, resurssien kestävä käyttö Jokainen neliö kuormittaa ympäristöä. Nyt on vihdoin herätty kysymykseen, paljonko tilaa ylipäätään tarvitaan. Tilatehostus on tehokkain keino pienentää tilojen aiheuttamaa ympäristökuormaa: keskeistä myös muuntojoustavuus ja yhteiskäyttö.

Sosiaalinen: fokuksessa ihminen Henkilöstö, yhteisöllisyys, hyvinvointi, vaikuttaminen. Tämä on näkökulmista kiinnostavin - miten tila tukee vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä, oppimista, hyvinvointia? Pääsevätkö käyttäjät vaikuttamaan työympäristönsä suunnitteluun?

Kestävän työympäristön kolme näkökulmaa

Etätyö

Liikkuva työ

Monipaikkainen työ

Kolmannet paikat

Etätyö on työantajan kanssa sovittua työtä kotona tai etätyökeskuksissa. Suomi on tässä Euroopan kärkimaita, etätyön määrä on seitsenkertaistunut vv. 1990 -2008. Yleisintä etätyö on valtiosektorilla, jossa etätyöläisiä on palkansaajista joka viides. Liikkuva työ tapahtuu päätyöpaikan ja kodin ulkopuolella, kuten liikematkoilla, kenttätyössä tai asiakkaiden tiloissa. Liikkuvaa työtä tekee jo 66% palkansaajista. Monipaikkainen työ on uusin termi: työskentely tapahtuu monissa eri paikoissa päätyöpaikan ulkopuolella teknologiavälitteisesti - jo 40% palkansaajista. Liikkuvaan ja monipaikkaiseen työhön liittyvät kolmannet paikat: kahvilat, hotellit, lentokentät, puistot - koko julkisesta kaupunkitilasta on tullut työnteon näyttämö. Kolmannet paikat ovat osa työympäristöä ja sen suunnittelua.

Työtapamme ovat valtavassa murroksessa

Yhteenveto työn uusista muodoista, Virpi Ruohomäki, Aalto-Yliopisto TKK, 18.1.2011

6

Työntekijän oma arvio

Suomi on täynnä tyhjillään seisovia työhuoneita

Työpisteiden käyttö profiileittain

Mittausten mukaan työpisteidemme käyttöaste on keskimäärin enää 40%. Käyttöasteella tarkoitetaan sitä aikaa, jonka tila on työpäivän 8 tunnista käytössä. Käyttäjät arvioivat käyttöasteen tyypillisesti yläkanttiin: työnteon tavoissa tapahtunutta murrosta ei ole tunnistettu. Tilojen käyttöasteita voidaan tarkastella myös toimijarooleittain. Mittausten mukaan johto on vähiten paikalla, tukitoiminnot eniten: siis kääntäen – mitä isompi huone, sitä alhaisemmalla käytöllä.

Hyödynnämme tilaresurssiamme huonosti – tämä on taloudellisesti ja ekologisesti kestämätön tilanne. Jos muutosta halutaan, on kulttuuriset- ja statuskysymykset ylitettävä - ja johto on saatava mukaan talkoisiin.

Miten uusi työ vaikuttaa tiloihin?

Yksilötyön tarpeisiin rakennetut, hierarkiaa tukevat koppikonttorit ja tilakulttuurit ovat nyt väistymässä – ne eivät tue kohtaamisia ja yhteistyötä, joita tämän päivän tietotyö tarvitsee. Niin ikään vanhentuneita ovat hallimaiset avotilat – ne eivät tarjoa vaihtelua tai yksityisyyttä. Tietotyö tarvitsee tuekseen tilojen kirjon. Monitilaympäristöt ovat nyt yleistymässä: työn eri moodeja tuetaan monipuolisella tilapaletilla. Monitila-ajattelu on uusi käsite: tilaa ei enää allokoida hierarkian mukaan. Yksilö ehkä menettää huoneensa mutta saa tilalle kokonaisen kerroksen – tämä on suuri ajattelutavan muutos. Joustavuus syntyy uudesta tavasta käyttää tilaa, minkä mobiiliteknologia mahdollistaa. ”Monitila” tukee myös hyvinvointia, kun työpäivän aikana voi vaihtaa tilaa, moodia ja asentoa – ja keskittyä: löytyy myös se hiljainen huone tai lukusali. Hyvinvointiin vaikuttaa myös se, miltä tila näyttää. Elämystaloudessa imagon merkitys kasvaa, ja työympäristöjen ”brändäys” yleistyy: tilat suunnitellaan tukemaan yrityskuvaa, pohditaan tavoitemielikuvaa ja erottuvuutta.

Millaiset tilakonseptit tukisivat uutta työtä?

Kestävän työympäristön mittareita

§  Tekesin virtuaalineuvottelut 100 000 €:lla 1M€ säästöt §  VRK:n monitilatoimisto 53->22 m2/hlö, -1 M€/v §  Tekesin monitilakonsepti -40%m2,-15%€,-70%C02 §  Senaatti-kiinteistöt, Green Office sähkö kWh/hlö -47% §  Hollannin Microsoft 1 A4-tuloste/hlö/vko §  Elisa hlön muutto vie 3 min §  CIMOn brändätty monitila työtyytyväisyys +1 (1-5) §  Microsoft läsnätyö, tunnelmatoimisto hlöstön yhteistyö +10% §  GSK Innovation Hub innovatiivisuus +38% §  Google Great Place to Work

Johtoa ja omistajia kiinnostavat talouden luvut, joita helpoin mitata, mutta ne ovat vähiten kiinnostavia. Paperittoman toimiston ympäristövaikutus on häviävän pieni verrattuna esim. tilankäytön tehostamiseen: sen suurin hyöty on sisäinen joustavuus ja nopeat muutot, jotka ovat yrityksille elinehto. Mobiilitoimiston yksi keskeinen hyöty on se, että väkimäärää voidaan kasvattaa ilman rakentamistoimenpiteitä. Kiinnostavimpia ovat listan alimmat mittarit. Google on voittanut Paras Työpaikka- kilpailun USAssa ja briteissä, ja se on yksi halutuimpia työnantajia tällä hetkellä. Googlen työympäristöstrategiassa keskeistä on monikulttuurisuus, monimuotoiset ja luovuutta tukevat tilat, liikuntamahdollisuudet, ilmainen luomuruoka ja polkupyörät henkilöstölle. Tiimit sisustavat tilansa itse. Ja 20% sääntö: päivän viikosta saa tehdä ”omiaan”, esim. pelata ja verkottua. Miten tukea henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta? Tämä on CREM-toimijoiden todellinen haaste ja lisäarvo! Mikä on mittareiden kytkös liiketoimintaan? Kaikki voidaan kääntää euroiksi.

Kestävää työympäristöä mitataan erilaisilla mittareilla

Toimitilajohtamisesta työympäristöjohtamiseen

Tila Teknologia

Toiminta

Toimitilajohtamisen rinnalle on syntynyt uusi toimintamalli: työympäristöjohtaminen. Se tarkoittaa HR-, ICT- ja tilahallinnon yhteistyön johtamista: nämä muodostavat ”alustan” työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevien ratkaisujen luomiseksi. Tätä testataan nyt esim. Tekesissä – miten tukea monipaikkaista tietotyötä? Tekesin Workplace Management -tiimin keskusteluissa teemoja ovat mm. kellokortti, virtuaalinen työympäristö, HR-käytännöt, etäjohtaminen ja itsensä johtaminen.

Mitä murros edellyttää toimitilajohtamiselta?

Huomisen toimitilajohtaja?

“You don´t get an office. You get cargo pants.”

Kestävä rakentaminen?

Suunnittelu Rakenta- minen

Käyttöön- otto

Ylläpito ?

Alan helmasynti on se, että rakennetaan aina alimpien normien mukaan. Normit kiristyvät taas 1.7 ja 2019 rakennusten tulee olla nollaenergiatasoa. Miksi odottaa? Investorien pitäisi uskaltaa rakentaa jo nyt vaatimuksia energiatehokkaampaa – markkinoilla on jo asiakkaita, jotka haluavat parasta A-luokkaa. Toinen haaste ovat lukuisat kapulansiirrot hankkeen verkostoissa – niitä pitää osata johtaa. Kaikkein kiinnostavinta on se, mitä tapahtuu ennen hanketta. Miten hanke muotoutuu? Mikä on asiakkaan todellinen ongelma? Osaammeko kysyä oikeat kysymykset? Mikä on ”iso kuva”? Entä jos muutetaankin toimintatapoja niin, ettei tarvitse rakentaa ollenkaan? Työkaluna hankkeen alkuvaiheessa strateginen suunnittelu tai konseptisuunnittelu, joka suomalaisesta rakentamiskulttuurista puuttuu. Alkuvaiheen työskentely voi johtaa jopa siihen, ettei koko hanketta tarvitakaan – ekologisin on se neliö, joka jää rakentamatta.

Entä KIRA-ala?

Tulevaisuus-skenaariot

Käyttäytymis-tieteet

Arkkitehtuuri

Organisaatio-kehittäminen

Tieto-teknologia

Viestintä

Liiketoiminta-strategiat

Politiikka

Yrityskuva, ”branding”

”INTEGRAATTORI”

Kestävä kehitys

Yhteiskehittely!

-  Monialaista yhteistyötä ja moniosaamista -  Toimintamallia kapulansiirroista yhteiskehittelyyn: tämä on

mahdollisuus luoda uutta -  Integraattoria projektinjohtajaksi – tarvitaan riittävä ymmärrys

kaikista osa-alueista -  Kestävä kehitys voi toimia kaiken kehittämisen viitekehyksenä

Jos KIRA-ala haluaa myydä asiakkailleen kestäviä ratkaisuja, pitää sen toimia itse esimerkkinä!

Kestävät ratkaisut edellyttävät…