Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen

nro 1/2018

UUTISKIRJE

Tässä numerossa

www.ks2020.fi Keski-Suomi 2020

• Valmisteluneteneminenkeväälläjastrategiatyönjatkostepit s.2

• Järjestämissuunnitelmastajulkaistaanpianuusiversio s.3

• Keski-Suomijättikuntienyhteisethakemuksetvalinnanvapauspilotteihin s.4

• Pilotillatähdätäänmyöskohtiuusiakasvupalveluja! s.5

• Konserninvalmistelukäyntiinmaakuntahallituksenkanssa s.6

• Maakunnantukipalvelujensuunnittelukäynnissä s.7

• Esimiesvietyöyhteisöäsieteenpäinuudistuksessa s.8

• Yhteistomintaonosallistamista,osallistumistajavaikuttamista s.9

• Valtionhallinnossamuutoksetovatolleetjatkuvia–enemmäntaivähemmänonnistuneita s.10

• Keväänelinvoimapajoistavälineitäkuntienjajärjestöjenyhteistyönkehittämiseen s.11

• I&Okärkihankeonikäihmistenpalvelujenlaatusuosituksentoimeenpanija s.13

• Keski-Suomentorikokoussyventäämaakunnanasukas-jaasiakasymmärrystä s.14

• Seuraauudistustyönvalmistelua s.14

Kuva: Ville RöyttäKuva: Kimmo Rampanen

2

Eduskunnan päätös uudistuksen järeästä lakipake-tista saadaan kesäkuussa. On ennakoitavissa, että valtakunnan tason kiivas ja kumpuileva keskustelu jatkuu tiuhaan tahtiin koko kevään ajan. Maakun-nan omassa valmistelussa onkin hyvä pitää katse pallossa - siinä, mikä olisi keskisuomalaisille asuk-kaille, yrityksille ja yhteisöille parasta palvelua.

Talven tärkeimmän työn – järjestämissuunnitelman – työs-täminen jatkuu kesäkuuhun saakka. Sen rinnalla paukkuja on lisätty konsernirakenteen, palvelutuotannon ja tukipalve-luiden valmisteluun. Maakuntahallitus puntaroi 23.3.2018 ensimmäisen kerran konsernirakenteen ja -hallinnon eri vaihtoehtoja ja kehityssuuntia. Harkittavana on, peruste-taanko yksi vai useita liikelaitoksia, onko yhtiöitettävää ly-hyellä tai pitkällä aikavälillä, millaisia luottamustoimielimiä tarvitaan lakisääteisten toimielinten rinnalle. Tavoitteeksi asetettiin, että maakuntavaltuusto pääsee 1.6.2018 käsitte-lemään alustavaa konsernirakennetta.

Palvelutuotannon ja tukipalveluiden suunnittelu etenevät ”käskynkkää”. Toukokuussa tiedetään, käynnistyykö sote-keskuksen, suun terveyden ja kasvupalveluiden pilotit Kes-ki-Suomessa syksyllä. Saatiin pilotit tai ei, samat asiat on suunniteltava ja päätettävä ensi syksyn ja viimeistään ensi vuoden aikana.

Maakuntastrategian pohdinnoissa nousevat esille muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ihmislähtöi-syys ja -läheisyys, asiakasymmärrys ja hyvä palveluasenne, monialaisen organisaation toimintakulttuurin rakennuspuut, digipalvelut, palveluiden ja niiden tuottavuuden kehittämi-seksi tarvittavat investoinnit. Strategiatyötä tukee vaihto-ehtoisten tulevaisuuskuvien tarkastelu. Se tehdään tulevai-suusryhmän johdolla juhannukseen mennessä.

Oman valmistelun ryydittämiseksi Keski-Suomi on ilmoit-tautunut Uudenmaan kanssa koekaniksi järjestäjän digi-työkalujen ja maakuntien verkkosivustojen suunnitteluun. Maakuntien keskinäisiä tai ministeriöiden vetämiä valmiste-luryhmiä alkaa olla parikymmentä. Jotta tieto kulkee ja vai-kuttamistyö onnistuu, on kaikissa ryhmissä vähintään yksi edustaja Keski-Suomesta.

Uusi maakunta ja sen väliaikaishallinto aloittavat tämän hetken tietojen mukaan heinäkuun alussa. Muutaman vii-kon kesäloma on tarpeen meille kaikille, joten varsinainen uuden maakunnan ensimmäinen järjestäytyminen tapah-tuu elokuun alkupäivinä.

Pirjo Peräahoprojektipäällikkö, Keski-Suomi 2020 -projekti

Tavoitteeksi asetettiin, että maa-kuntavaltuusto pääsee 1.6.2018 käsittelemään alustavaa konserni-rakennetta.

Valmistelun eteneminen keväällä ja strategiatyön jatkostepit

3

huomioiden pohjalta suunnittelutyötä on tarkennettu. Työtä on tehty palvelukokonaisuuksittain nimettyjen vastuuhenki-löiden johdolla.

Järjestämissuunnitelman uusi versio tullaan julkaisemaan huhtikuun puoleen väliin mennessä. Myös sitä pääsee kom-mentoimaan. Joten tutustukaa työyhteisöissänne materi-aaliin ja antakaa palautettanne. Teillä on aito mahdollisuus vaikuttaa tulevan maakunnan palveluiden suunnitteluun!

Mikael PalolaJärjestämistehtävien vastuuvalmistelija, Keski-Suomi 2020 -projekti

Keski-Suomi 2020

Järjestämissuunnitelmasta julkaistaan pian uusi versio Tammikuussa julkaistu järjestämissuunnitelman ensimmäi-nen luonnos herätti laajaa kiinnostusta. Saimme määräai-kaan mennessä kommentteja ja lausuntoja yli 300 eri ta-holta. Meitä valmistelijoita ilahdutti erityisesti henkilöstöltä ja useilta eri työyhteisöiltä ja asiantuntijaryhmiltä saadut pe-rustellut huomiot ja evästykset.

Kommentointikierroksella saadut huomiot ideat sisälsivät sekä yleisiä että myös hyvin yksityiskohtaisia huomioita ja tarkennuksia eri ammattiryhmiltä. Useissa kommenteissa todettiin suunnitelman sisältävän vielä paljon organisaatio-lähtöisiä nykytilan kuvauksia. Kommentoijat toivoivat, että jatkokehittämisessä onnistutaan vahvistamaan asiakasnä-kökulmaa ja irrottaudutaan nykyisistä totutuista malleista ja toimintatavoista. Järjestämissuunnitelmaan kaivattiin myös konkreettisia keinoja niin integraation varmistamiseen kuin palveluiden saatavuuden parantamiseen.

Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota paljon myös suoran va-linnan palvelurepertuaariin. Monet lausunnon antajat esit-tivät, että neuvolapalvelut sekä erikoisalojen lääkäripalvelut sijoitettaisiin liikelaitokseen ja jätettäisiin kokonaan suo-ran valinnan ulkopuolelle. Näiden kuten monien muidenkin

Järjestämissuunnitelma kattaa sekä maakunta-palvelut että sosiaali- ja terveyspalvelut. Se on eräänlainen käsikirja siitä, mitä vastuita ja velvol-lisuuksia maakunnalle tulevaisuudessa kuuluu ja miten aiomme tehtävät hoitaa täällä Keski-Suo-messa. Järjestämissuunnitelman hyväksyy tuleva maakuntavaltuusto vuoden 2019 aikana.

4

c

Keski-Suomi hakee osana uudistuksen valmistelua niin sanottuihin valinnanvapauspilotteihin. Yhtei-set hakemukset jätettiin 15.3.2018. Hakemukset koskevat sosiaali- ja terveyskeskusta sekä suunhoi-don yksikköä. Jos pilotteihin päästään mukaan, mukana olevien kuntien asukkaat saavat valita oman sosiaali- ja terveyskeskuksensa (sote-kes-kus) ja hammashoitolansa (suunhoidon yksikkö) jo vuoden 2019 aikana.

Eduskuntaan edenneessä valinnanvapauslaissa on erikseen mainittu, että lakia toimeenpannaan eri puolella Suomea valinnanvapauspiloteilla, joille myönnetään valtionavustusta. Lain myötä on mahdollista pilotoida suoran valinnan sosiaa-li- ja terveyskeskusten, suunhoidon yksiköiden, henkilökoh-taisen budjetin tai asiakasseteleiden käyttöä maakunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää hakemusten pohjalta, kenelle valtionavustusta myönnetään.

Keski-Suomen hakehakemukset valmisteltiin uudistuksen johtoryhmän ohjaamana. Myös kuntien johdon kanssa käy-tiin tiivistä vuoropuhelua valmistelusta, sillä kuntien tuli-si lähteä laajasti mukaan pilottiin, jotta rahoitusta voidaan saada. Keski-Suomessa muutama kunta on tähän mennes-sä tehnyt myönteisen päätöksen pilottiin lähtemisestä ja muutama kielteisen. Lopulliset tiedot ja kuntien päätökset mukaan lähdöstä saadaan 13.4.2018 mennessä.

Haettavarahoituslähes23miljoonaaeuroaKeski-Suomi jätti maakunnalliset hakemukset sekä sote-keskusten että suunhoidon yksiköiden valinnanvapautta koskeviin pilotteihin. Kokonaisuudessaan piloteille haetaan lähes 23 miljoonan euron rahoitusta. Rahoituksella mah-

dollistetaan siirtyminen valinnanvapauslain mukaiseen toi-mintaan ennen maakuntien varsinaista aloitusta jo vuoden 2018 aikana. Pilottien käynnistyminen vaatii vielä sen, et-tä eduskunta hyväksyy lait ja että ne tulevat voimaan heinä-kuun 2018 alusta.

Valtion talousarviossa pilotointeihin on varattu 100 miljoo-nan euron rahoitus. On arvioitu että 5–6 maakuntaa tulee rahoitusta saamaan. Kaikki maakunnat jättivät hakemukset pilotointeihin. Ministeriö tekee rahoituspäätökset 30.4.2018 mennessä.

Mikäli rahoitus saadaan, sillä korvataan yksityisille tuotta-jille vaihtaneista asiakkaista syntyviä kustannuksia. Samal-la rakennetaan maakunnan ICT-kokonaisarkkitehtuuria sekä kehitetään julkista palvelutuotantoa mahdollisimman kilpai-lukykyiseksi tulevaa toimintaympäristöä ja valinnanvapaut-ta varten. Rahoitusta voidaan näin hyödyntää sellaiseen valmisteluun, jota uudistuksen edetessä tulee joka tapauk-sessa tehdä.

Keski-Suomen pilottihakemuksissa korostuu asiakaslähtöi-syys. Pilotin avulla halutaan mallintaa parhaat toimintata-vat perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja nykyisten erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Uusia toimintamal-leja ja hoito- ja palveluketjuja otetaan yhteisesti käyttöön ja samalla tuetaan henkilöstöä muutoksessa mm. koulutuk-sen avulla.

Mikäli lainsäädäntö hyväksytään, ja Keski-Suomen piloteil-le myönnetään rahoitus, pilotit käynnistyvät 1.7.2018. Syk-sy tullaan käyttämään pilottien valmisteluun. Tarkoitus on, että asukkaat voisivat valita sote-keskuksensa vuoden 2019 alusta lähtien ja suunhoidon yksikön viimeistään kesällä 2019 eli pari vuotta aiemmin kuin lain säädökset tulevat voimaan.

Keski-Suomi jätti kuntien yhteiset hakemukset valinnanvapauspilotteihin

5

Valinnanvapauslakiantaavastauksiatule-vaisuudenpalveluista

Jos haluat tietää, millaisen toimintaympäristön valinnanvapa-uslaki tuo sosiaali- ja terveyspalveluihin, tutustu valinnanva-pauslain pykäliin. Lakipykäliä ei ole kovin paljon, joten koko-naisuuden silmäilee läpi melko nopeasti. Alueuudistus.fi -sivustoilla on myös hyvät tiivistelmät lain sisällöstä. Lakipaketti on tärkeä, sillä se auttaa meitä hah-mottamaan, millä tavoin omat palvelusi tulevat maakunnan organisaatiossa sijoittumaan.

Palveluiden organisoitumista ohjaa myös Keski-Suomen jär-jestämissuunnitelmaluonnos. Se kuvaa vielä tarkemmin sen, missä asioissa maakunnalla on itsenäistä päätösvaltaa lain

raamien sisällä. Valinnanvapauspiloteissa testataan käytän-nössä jo Keski-Suomen omaa järjestämissuunnitelmaa.

www.alueuudistus.fi/soteuudistus/ asiakkaan-valinnanvapaus

Kati KallimoPalvelutuotannon organisoitumisen vastuuvalmistelija, Keski-Suomi 2020 -projekti

Henkilöstö pääsee pian vahvemmin mukaan suun-nittelemaan myös maakunnan kasvupalveluja. Keski-Suomessa ollaan nimittäin käynnistämässä kasvupalvelupilottia, jonka avulla toteutetaan asteittainen ja hallittu siirtymä uuteen kasvupalve-lumalliin. Pilotin avulla palvelut saadaan asiakkai-den käyttöön maakunnan toiminnan käynnistyessä.

Keski-Suomen pilotti noudattaa kasvupalvelulain sisältöjä. Pilotissa valmistellaan palvelujen laajempaa siirtämistä pal-velumarkkinoille. Tämä tarkoittaa myös järjestäjän ja tuotta-jan roolien eriyttämistä kasvupalvelu-uudistuksen edellyttä-mällä tavalla. Pilotti sisältää useita tehtäväkokonaisuuksia, joiden valmisteluun perustetaan työryhmiä, joihin henkilös-töllä on mahdollisuus osallistua.

Maakunta on tulevaisuudessa kasvupalvelujen järjestä-jä, mikä tarkoittaa tehtäväkokonaisuuksina asiakasryhmi-en palvelutarpeen arviointia, palvelumuotoilua ja hankintaa, asiakasneuvontaa, julkisia hallintotehtäviä sekä yrityspalve-luja.

Palvelujen tuotanto siirtyy nykyistä laajemmin markkinoille. Tältä osin pilotoinnin kohteena ovat erityisesti työnvälitys-

Pilotilla tähdätään myös kohti uusia kasvupalveluja!

Tuula SäynätmäkiKeski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston johtajaKeski-Suomi 2020 -projektin johtoryhmän jäsen

6

palvelut, asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi ja palve-luohjaus sekä ammatinvalinnan ohjaus, jotka ovat nykyisin TE-toimiston omaa palvelutuotantoa.

Yrityspalveluissa yhteen sovitetaan maakunnan kasvupalve-lut kunnan elinvoimapalvelujen sekä valtakunnallisten kas-vupalvelujen kanssa.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osal-ta valmistelu kytketään sote-valinnanvapauskokeiluun, jot-ta kasvupalvelut saadaan osaksi sote-keskusten palveluva-likoimaa.

Kasvupalvelumarkkinoilla testataan sekä tulosperusteisten ostopalvelujen että palvelusetelin käyttöä. Lisäksi pilotissa testataan kuntien kanssa palvelujen järjestämistä allianssi-mallia hyödyntäen.

Pilotilla ei arvioida olevan välittömiä henkilöstövaikutuksia. Pilottia toteuttavien työryhmien lisäksi henkilöstölle järjeste-tään työpajoja, joiden kautta myös työryhmiin kuulumatto-mat pääsevät mukaan tulevaisuuden suunnitteluun.

Kuten aiemmat uudistukset, myös kasvupalvelu-uudis-tus, voi onnistua vain henkilöstön vahvaa osaamista hyödyntäen.

Keski-Suomen maakuntavalmistelussa on keski-tytty viime syksyn ja talven ajan järjestämissuun-nitelman sisällön valmisteluun ja kirjoittamiseen. Samaan aikaan valtakunnallinen valmistelu on edennyt. Jos lait hyväksytään eduskunnassa kesä-kuussa, järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit lokakuussa 2018.

Valmistautuminen maakuntavaaleihin ja niihin liittyvään eh-dokasasetteluun on käynnistetty Keski-Suomessa maakun-takonsernin mallintamisella. Konsernivalmistelussa kuva-taan maakunnan omien palveluiden järjestämistä mutta myös konsernin poliittisten paikkojen jakautumista. Maa-kuntahallitukselle esiteltiin 23.3. valmistelun reunaehtoja. Työ pohjautuu osin järjestämissuunnitelmaluonnoksen poh-jalle, joka luo pohjaa myös maakunnan oman palvelutuo-tannon organisoitumiselle

Valmistelutyötä ohjaa myös valmisteilla olevat lait. Niin va-linnanvapauslaki kuin vaikkapa kasvupalvelulaki ohjaavat merkittävästi maakunnan oman palvelutuotannon organi-soitumista. Lait tulevat määrittelemään sitä, millaista yh-teistyötä maakunnan tulee tehdä oman yhteistyöalueensa kanssa palveluiden osalta tai mitä palveluita maakunnan tulee harkita tuotettavan yhtiömuodossa.

Lait jättävät edelleen kuitenkin tulkinnan varaa siihen, mi-tä reunaehtoja maakunnan palveluiden tuottamiselle tulee maakunnassa olemaan. Tulkinnan osalta käydään aktiivista keskustelua lakia valmistelevien ministeriöiden virkamies-ten kanssa.

Konsernin valmistelu käyntiin maakuntahallituksen kanssa

JärjestämisenjatuottamisenerottaminenKeski-Suomen valmistelussa on lähdetty siitä, että maakun-talakiin kirjattu järjestäminen ja tuottaminen erotetaan selke-ästi kaikissa palveluissa. Järjestäjän tehtävänä on ohjata eu-rojen jakoa eri palveluille ja määritellä vaatimukset ja kriteerit eri palveluntuottajille. Järjestäjän määrittelemät korvaukset ja kriteerit koskevat aina myös julkista, omaa palvelutuotanto-amme ja ohjaa siten myös oman organisaatiomme muodos-tumista.

Maakuntakonsernin valmistelussa käydäänkin parhaillaan läpi sitä, mitkä ovat järjestäjän määrittelemät palveluiden tuotta-mistavat eli mitä palveluja on esimerkiksi suoranvalinnan pii-rissä tai mitä tuotetaan asiakassetelillä. Hahmottelun kautta käydään yhä tarkemmalla tasolla auki sitä, kannattaako kysei-siä palveluita tuottaa liikelaitosmallissa vai onko jopa perus-teita esimerkiksi toimintojen yhtiöittämiselle.

Valmisteltavien linjausten pohjalta tullaan hahmottamaan var-sinainen maakunnan tuotanto-organisaatio, josta jokainen meistä näkee, millaiseen liikelaitokseen tai yhtiöön omat pal-velut sijoittuvat. Ensimmäiset mallit pyritään julkaisemaan huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Tämän jälkeen työyhtei-söt pääsevät kommentoimaan suunnitelmia. Yhteisen keskus-telun pohjalta malleja hiotaan jatkovalmistelun ajan. Lopul-lisen vaihtoehdot tulee olla kuitenkin hahmotettuna vuoden 2018 loppuun mennessä, jotta maakuntavaltuusto voi tehdä varsinaisia päätöksiä organistoitumisesta vuoden 2019 aikana.

7

Tällä hetkellä mallinnetaan sitä, tuleeko maakuntaan poliittisessa päätöksenteossa valiokuntia, lautakuntia vai jaostoja ja kuinka monta niitä on. Palvelutuotannossa arvioidaan, onko meillä 1 liikelaitos vai useita. Samalla pohditaan, onko tiettyjä palveluita järke-vää yhtiöittää ja miten tukipalvelut organisoidaan.

Maakunta tarvitsee toiminnassaan koko joukon tu-kipalveluita. Osa maakunnan tarvitsemista tukipal-veluista on kaikille toiminnoille yhteisiä palveluita kuten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, yleis-hallinnon palvelut, hankinnat tai sopimushallinta. Osa tukipalveluista taas liittyy kiinteämmin palve-lutuotantoon. Tällaisia niin sanottuja tuotannollisia tukipalveluja – ruokahuoltoa, välinehuoltoa, apu-välinepalveluita tai tekstiilihuollon palveluita – on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Maakunnan tukipalvelujen suunnittelussa on lähdetty liik-keelle käymällä läpi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotan-nollisia tukipalveluita. Pohjana on toiminut viime kevään esivalmisteluvaiheessa tehty asiantuntijaryhmien työ. Asian-

Maakunnan tukipalvelujen suunnittelu käynnissä

tuntijaryhmät ovat jatkaneet työskentelyä myös kuluneen talven aikana.

Työryhmillä on kunnianhimoinen tavoite. Toukokuun lop-puun mennessä kunkin palvelun osalta on kuvattu ja mää-ritelty palvelukonsepti. Konsepti määrittää, mitä palvelun tulee sisältää, kuinka tukipalvelun tulee toimia ja millaisia laatuvaatimuksia palveluille asetetaan. Työn pohjalta voi-daan arvioida, kuinka palvelukuvausten mukaiset palve-lut olisi parasta järjestää – maakunnan omana toimintana, maakunnan omistamien tai osin omistamien inhouse-yhti-öiden toimesta vai onko maakunnan parasta hankkia palve-lut kilpailuttamalla ne ja ostamalla suoraan markkinoilta?

Suunnittelussa huomioidaan tiiviisti palveluiden nykyinen järjestämistapa ja tunnistetaan nykyisellään toimivat ko-

8

konaisuudet. Hyviä malleja ja käytäntöjä halutaan hyödyn-tää mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuudessa koko maakunnan laajuisesti siten kun se uuden lainsäädännön puitteissa on mahdollista.

Talous-jahenkilöstöhallinnonvalmistelueteneevauhdillaKaikille toiminnoille yhteisten tukipalveluiden osalta pisim-mällä ollaan maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon pal-velujen järjestämisen suunnittelussa. Valmistelussa mu-kana olevien toimijoiden kesken on muodostettu yhteinen tahtotila siitä, että talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa maakunta hyödyntää mahdollisimman nykyaikaisia tietojär-jestelmiä ja osaamista. Valmistelussa on huomioitu myös valtakunnallinen ohjaus, jossa tavoitteena on, että maakun-tien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottaisi jatkos-sa 4-6 valtakunnallista toimijaa.

Tulevan maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelui-den valmisteluryhmä kävi vuonna 2017 neuvotteluja valta-kunnallisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuot-tajien kanssa. Tavoitteena oli selvittää sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin nykyisten talous- ja henkilöstöhallin-non toimintojen organisointivaihtoehtoja osakeyhtiömuo-toon valtakunnallisen kumppanin kanssa.

Kun sairaanhoitopiirin toiminnot 2020 siirtyvät maakun-nalle, myös sairaanhoitopiirin omistus yhtiöstä siirtyy maa-kunnalle ja yhtiöstä tulee näin myös maakunnan palvelun-tuottaja. Valmistelun ensimmäisessä vaiheessa muiden Keski-Suomen kuntien aktiivinen osallistuminen ei valmis-teluun ollut vielä ajankohtaista, mutta valmistelussa on lähdetty siitä, että myös muilla Keski-Suomen kunnilla on myöhemmin niin halutessaan mahdollisuus tulla mukaan yhtiön omistajaksi ja asiakkaaksi.

Alkuvuodesta valmistelu on edennyt siten, että maakunta-hallitus päätti 16.2.2018 olleessa kokouksessaan, että yh-

teiseen palvelukeskusyhtiöön tähtäävät jatkoneuvottelut to-teutetaan Monetra Oy:n kanssa. Monetra Oy on perustettu vuonna 2012 Oulun kaupungin palvelukeskuksesta ja se tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä muita tukipalveluja kuntatoimijoille. Monetrasta on tarkoituksena tehdä konserni, jossa konserniin mukaan lähtevissä maa-kunnissa (suunnitelman mukaan Pohjois-Pohjanmaa, Pir-kanmaa, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi) olisi jokaisessa oma alueellinen tytäryhtiö. Keski-Suomen tytäryhtiön toimipiste tulisi olemaan Jyväskylässä.

Mikäli muutos toteutuu, Jyväskylän kaupungin Talouskes-kus-liikelaitoksen noin 70 työntekijää siirtyy alueyhtiön pal-velukseen entisin työsuhteen ehdoin ns. vanhoina työnteki-jöinä. Sairaanhoitopiiristä perustettavan yhtiön palvelukseen siirtyy muutoksen toteutuessa osa henkilöstöratkaisujen ja talousosaston työntekijöistä vanhoina työntekijöinä. Siir-tyvät tehtävät ja siirtyvän henkilöstön määrä tarkentuvat suunnittelun edetessä kevään 2018 aikana.

Tarkempi valmistelu jatkuu kevään aikana ja samalla myös valmistelun aikataulu tarkentuu. Alustavana tavoitteena on, että Jyväskylän kaupungin talouspalvelukeskuksen toimin-not voisivat siirtyä uuteen yhtiöön syksyn 2018 aikana ja sairaanhoitopiiristä siirtyvät palvelut vuoden 2019 alusta tai vuoden 2019 aikana.

Aija Suntioinentalousjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriKeski-Suomi 2020 -projektin johtoryhmän jäsen, vastuuna talous- ja tukipalvelut

Esimiesten muutostuessa siirrytään seuraavaan vaihee-seen, jossa ”Mieli mukaan muutokseen” teema avataan työstettäväksi REAL-alustalle sijoitettavien videoparien ja työyhteisöjen keskustelujen avulla.

Videopareja on neljä ja ne kestävät kukin noin 10 minuuttia toimien tukena uudistusprosessissa esimiehille ja koko hen-kilöstölle. Kustakin videoparista ensimmäinen video toimii

Esimies vie työyhteisöäsi eteenpäin uudistuksessa

tukena esimiehelle muutosjohtamiseen työyhteisössä se-kä ohjaa toisen videon katseluun ja siitä käytävään keskus-teluun työyhteisön kanssa. Työyhteisöille tarkoitetut videot katsotaan yhdessä työyhteisön kanssa. Tämän jälkeen käy-dään läpi materiaaliin kuuluvat yhteiset pohdintakysymyk-set työyhteisössä. Keskustelut käydään esimiehen johdolla. Real-alustalle liitetään videoiden lisäksi myös muuta muu-toksessa tukevaa materiaalia.

Mieli

mukaan

muutokseen

9

Neliosaisenvideosarjanosateematovat:1. Muutosprosessi2. Tunne3. Asenteet ja 4. Työyhteisö muutoksessa.

Teematavataantarkemmiksisisällöiksiesimie-henvideolla.Esimerkiksimuutosprosessinosaltakäydäänläpiseuraavatosiot:• Esimiehen rooli sisäisen muutosprosessin tukena• Tietoa muutoksen kokemuksesta ja käsittelystä proses-

sina ja muutosreagoinnista• Ideoita itsensä ja muiden johtamiseen muutoksessa • Esimiehen roolin selkeyttäminen muutosjohtamisessa.

Tavoitteena on, että ensimmäiset videoparit ovat Real-alus-talla viimeistään huhtikuussa. Samaan aikaan valmistellaan syksyn sisällöt teemasta ”Työyhteisöjen suorituskyvyn kehit-täminen”. Rinnalla tarjotaan myös mahdollisuuksia osallis-tua pienryhmätyöhön, joissa käsitellään esimerkiksi haasta-vien tilanteiden hallintaa esimiestyössä.

Esimies johtaa joukkojaan uudistuksessa! Esimies, seuraat-han sähköpostiasi, siellä pian postia muutostuen eväistä.

Palautepostiavoitlaittaamuutostukiryhmälle

henkilöstöjohtajaArjaAroheinä, arja.aroheina@jkl.fihallintojohtajaArjaErola, arja.erola@ely-keskus.fipääluottamusmiesHeljäSiitari, helja.siitari@jkl.fihenkilöstöpäällikköSariUotila, sari.uotila@jkl.fityöhyvinvointiasiantuntijaSirpaSiikaluoma, sirpa.siikaluoma@ely-keskus.fihenkilöstönkehittämispäällikköUllaLauttamus, ulla.lauttamus@ksshp.fihallinto-javiestintäpäällikköEmmiHyvönen, emmi.hyvonen@jkl.fi

Yhteistoiminta on osallistamista, osallistumista ja vaikuttamista

Yhteistoiminta on tärkeä ja lakiin perustuva osa maakunta-valmistelua. Muistuttelemme jälleen esimiehiä ja henkilös-töä yhteistoiminnasta ja sen merkityksestä. Henkilöstöä tu-levalle maakunnalle luovuttavilla organisaatioilla on vastuu yhteistoiminnasta ja sen toteuttamisesta. On perusteltua ot-taa uudistus teemoineen pysyväisaiheeksi yhteistoiminnassa.

Yhteistoimintaa on sekä välillistä että välitöntä. Käytännös-sä tämä tarkoittaa uudistuksen käsittelyä organisaatioiden omissa yhteistoimintaelimissä sekä suoraan henkilöstön kanssa vapaammin keskustellen. Henkilöstöllä on oikeus siihen, että uudistusta käsitellään yhdessä. Vastuu yhteistoi-minnasta säilyy luovuttavilla organisaatioilla aina henkilös-tösiirtojen toteutukseen asti, vaikka uudistukselle on luotu oma väliaikainen yhteistoimintaelin.

Yhteistoiminnassa työnantajan tulee toimittaa käsiteltäväs-tä asiasta tarpeelliset tiedot ao. henkilöille tai heidän henki-löstön edustajilleen, jotta päästään käsittelemään asian pe-rusteita, vaikutuksia ja mahdollisia vaihtoehtoja antaen tilaa myös keskustelulle. Yhteisesti tehtyjen materiaalien riittä-vyys, ja soveltuvuus tulee arvioida omaan organisaatioon ja täydentää/muuttaa sitä omalla materiaalilla ja tarvittaessa myös nopeasti muuttuvalla valmisteluaineistolla.

Yhteistoiminnassa tulee käsitellä omaa henkilöstöä keskei-sistä koskevia asioita, osa näistä on yhteisiä ja kaikkia kos-kevia. Aiheita ovat esimerkiksi kokonaisuudistuksen val-misteluvaiheet ja eteneminen, järjestämissuunnitelma, tuotantoon liittyvä valmistelu, valinnanvapaus- tai kasvupi-lotti, esimiesten muutostuki ja sen eteneminen sekä maa-kunnalliset kärkihankkeet. Samoja teemoja käsitellään myös maakunnan ennakoivassa yhteistoimintaelimessä uu-den maakunnan ja sen henkilöstön näkökulmasta. Maakun-nan ennakoivan yhteistoimintaelimen muistiot pääset luke-maan osoitteesta www.ks2020.fi/uudistuksen-ennakoiva-yhteistoimintaelin/

Valinnanvapauspilotoinnista löytyy materiaalia osoittees-ta www.ks2020.fi/henkilosto/tukimateriaalia-esimiehille/. Myös perusturvajohtajille on toimitettu aineistoa, joka on käsiteltävä yhteistoiminnassa ennen päätöksentekoa mah-dollisesta osallistumisesta pilottiin.

Mieli

mukaan

muutokseen

10

Keski-Suomi2019

Meneillään oleva muutos on mittavimpia koko val-tionhallinnon historiassa, lakkaavathan maakun-tiin siirtyvät henkilöt olemastakin osana valtion-hallintoa, mutta uutta muutos ei ole. Esimerkiksi vuonna 2010 ELY-keskukset muodostettiin TE-kes-kuksista, Tiehallinnosta ja Ympäristökeskuksista. TE-toimistot myllerrettiin perusteellisesti vuoden 2013 alusta. Muutoksiin on siis totuttu. Mutta miten maakuntauudistus näkyy ELY-keskuksen ja TE-toimiston henkilöstöedustajan näkökulmasta?

Jokaiseen muutokseen kuuluvat samat vaiheet: hämmen-nys, selvittely ja järjestäytyminen. Vasta noiden prosessi-en jälkeen työ saadaan kunnolla käyntiin. Uusi organisaatio ei aloita koskaan täydellä teholla. Koska aika ja tehokkuus ovat rahaa, muutoksiin ja niiden suunnitteluun tulisikin suh-tautua perusteellisesti, avoimesti keskustellen ja myös ter-veesti kyseenalaistaen. Henkilöstön tehtävänä on hoitaa hommansa ja ajatella yleistä asiakkaan etua. Maakuntauu-distuksella politikoinnin ja oman edun tavoittelun jätämme muille.

MaakuntauudistustarkoittaahenkilöstöllekokovaltionhallinnonuudistustaElämme tilanteessa, jossa isolle osalle valtionhallinnon vä-estä on edelleen melko epäselvää, mikä heidän sijoittumi-sensa uudessa tilanteessa tulee olemaan. Siksikään maa-kuntauudistusta ei tule nähdä pelkkänä 18 maakunnan sisäisenä muutoksena vaan koko valtionhallintoa järisyttä-vänä ilmiönä. Työt eivät häviä mihinkään: tiestöstä on jat-kossakin pidettävä huoli, työllisyydenhoidossa riittää tule-vaisuudessakin työsarkaa ja ympäristöasiat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin ennenkin.

Mutta henkilöstön työn luonne saattaa muuttua radikaalis-tikin, myös työnantaja vaihtuu suurimmalla osalla. Jos tä-mä kaikki herättää ihmetystä asiakkaissa, herättää se sitä työntekijöissäkin. Pohdittavaksi tulevat muun muassa ky-symykset siitä, valvonko, valmistelenko vai teenkö päätök-siä? Miten ja millä valtuuksilla työni suoritan ja kenelle siitä vastaan? Millä tavoin minun on syytä integroitua sote-maail-maan, kun kerran yhdessä alamme matkaa taivaltaa? Osal-le esimerkiksi nykyisessä taloushallinnossa työskentelevistä on toistaiseksi täysin epäselvää, mikä ja missä heidän tule-

Valtionhallinnossa muutokset ovat olleet jatkuvia – enemmän tai vähemmän onnistuneita

vaisuutensa tulee olemaan. Nämä eivät ole ihan pieniä ky-symyksiä ja ne on otettava hyvin vakavasti!

Kun ja jos uusi työ aikanaan alkaa, uusien lakien omaksu-minen on ensimmäisenä työlistalla. Sen jälkeen on nope-asti syytä alkaa keskustella muiden viranomaisten ja yhteis-työtahojen kanssa siitä, kuinka asioita aletaan valmistella ja junailla. Henkilöstön edustajilla riittää omaksuttavaa työ-lainsäädännöllisten asioiden parissa työnantajan ja palve-lussuhteen vaihtuessa. Valtionhallinnosta tuleva työntekijä selviää kyllä, kunhan hänelle annetaan siihen aito mahdol-lisuus.

Keski-Suomessavalmistelutyössäonkuun-neltuvaltionhallinnonhenkilöstönedustajiaOn ollut ilahduttavaa todeta, että Keski-Suomessa valtion-hallinnosta tuleviin henkilöstöedustajiin on suhtauduttu val-misteluvaiheessa hyvin, vaikka edustammekin määrältäm-me kovin pientä osaa sote-väkeen verrattuna. Meillä on edustus väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä ja meidät on otettu avoimesti vastaan yhteistyökumppaneina myös sote-puolen henkilöstöjärjestöissä. Nämä eivät ole itsestäänsel-vyyksiä kaikissa maakunnissa. Joka tapauksessa valtionhal-linnosta maakunnille siirtyvät asiakokonaisuudet ovat isoja. Tätä ei ehkä ole oikein osattu hahmottaa sen paremmin mediassa kuin kansalaistenkaan parissa.

Jatkossakin toivomme voivamme osallistua valtiolta maa-kuntaan siirtyvien henkilöiden edustajina niissä yhteistoi-mintaelimissä, joissa käsitellään henkilöstömme asemaan liittyviä kysymyksiä. Tässä jos missä kysytään sitä, onko uu-della maakunnalla työnantajana aito halu kehittää toimin-taansa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Henkilöstö-edustajina tarjoamme yhteistyön kättä kaikille osapuolille jo nyt!

Marja-Leena Hannulahenkilöstöryhmän edustaja, varaltm, Pardia, Keski-Suomen TE-toimisto

Kari Komiluottamusmies, JUKO, Keski-Suomen ELY-keskus

Santtu LytsyPardian luottamusmies, Keski-Suomen ELY-keskus

11

Valtionhallinnossa muutokset ovat olleet jatkuvia – enemmän tai vähemmän onnistuneita

Tulevaisuudessa kunnan rooli painottuu elinvoi-man sekä asukkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta toimintaympäristön muutos edellyttää vanhojen toimintatapojen ravistelua. Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeen tuoreen järjestökartoituksen alustavat tulokset kertovat, että kuntien viranhaltijat ja yhdistysväki pitävät tärkeänä järjestöjen toimin-taedellytysten turvaamista sekä entistä suunnitel-mallisempaa ja pitkäjänteisempää kumppanuutta.

Mitäjosjärjestöjäeiolisi?Suuri osa kuntien asukkaiden toimeliaisuudesta ja aktiivi-suudesta kanavoituu järjestötoiminnan, yhdistysten ja seu-rojen kautta. Meillä Keski-Suomessakin yli 5000 yhdistystä tekee korvaamattoman arvokasta työtä maakunnan asuk-kaiden arjen hyvinvoinnin eteen. Vertaistuki, lukematto-mat harrastukset, tapahtumat ja tempaukset sekä vapaaeh-toistoiminta yksinäisyyden poistamiseksi – nämä ovat vain muutamia esimerkkejä asioista, joita vaille jäisimme, jos järjestöjen toimintaa ei olisi.

Varsinkin useimmille vapaaehtoistoimin pyöritettäville yh-distyksille oman toiminnan merkityksen näkyväksi tekemi-nen ja vaikuttavuuden osoittaminen ovat vielä uutta. Mutta monissa järjestöissä hahmotetaan myös niitä mahdolli-suuksia, joita käynnissä olevat uudistukset ja yhteistyön tii-

Kevään elinvoimapajoista välineitä kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseen

vistäminen avaavat. Tähän tarjotaan työkaluja ja välineitä alueellisissa elinvoimapajoissa.

Elinvoimapajatinnostavatkuntiajajärjes-töjäluomaanhyvääyhdessäHyppää mukaan hyvän kierteeseen! -elinvoimapajoissa in-nostetaan paikallisia yhdistyksiä ja kuntia entistä tiiviim-pään kumppanuuteen. Tilaisuuksia järjestetään kevään ai-kana seitsemällä paikkakunnalla, joista ensimmäinen on 10.4.2018 Äänekoskella.

Elinvoimapajat kokoavat kuntien työntekijöitä ja luottamus-henkilöitä sekä järjestöjen väkeä luomaan verkostoja sekä suunnittelemaan kunta-järjestöyhteistyötä. Tilaisuudessa julkaistaan uunituoreen Keski-Suomen järjestökartoituk-sen tuloksia; mitä ne kertovat maakuntamme järjestöistä ja kuntien järjestöyhteistyön tilasta.

Pajojen ideoinnissa ja toteutuksessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen kunnat ja laaja joukko järjestöjä.

Lisätietojajailmoittautuminen: www.yhdistystori.fi/elinvoimapajat

Toivotamme kuntien henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi mukaan elinvoimapajoihin!

Elinvoimapajojen suunnitteluverkoston puolestamuutoskoordinaattori Anu Hätinen

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke vaikuttaa uudistuksen valmisteluun ja tarjoaa järjestöille

vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä ajankohtaista tietoa siitä, missä uudistuksessa mennään.

Tavoitteena on löytää erilaisille ja erikokoisille järjestöille luonteva rooli suhteessa maakuntaan ja

kuntiin.

c

12

13

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa eli I&O kärkihankkeen etenemisestä Keski-Suomessa vastaavat sekä muutosagentti että Kukoistava kotihoito -hanke. I&O kärkihankkeen kaikki toimijat ovat osaltaan myös kesällä 2017 STM ja Suomen kuntaliiton an-taman iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen toimeenpanijoita.

Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi etenkin teema-alue ’Laadulla on tekijänsä’ sisältää useita suosituksia koskien ikäihmisten palvelujen henkilöstöä ja johtamista.

Suosituksen mukaan henkilöstön määrän ja osaamisen tu-lee perustua asiakkaiden palvelutarpeisiin. Kotihoidon hen-kilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavana henkilös-tön välittömään asiakastyöhön (tavoite 60%) käytettävissä olevana työaikana. Henkilöstön toteutunut vähimmäismitoi-tustaso tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä tu-lee olla vähintään 0,50.

Henkilöstöntyötäjohdettaessatuleelaatusuosituksenmukaantoimia:• asiakaslähtöisyyden edistämiseksi niin, että asiakkai-

den ja läheisten kokemukset palvelujen laadusta pa-ranevat

• asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi niin, et-tä erityisesti lääkehoitovirheet vähenevät ja turvallisuus paranee turvateknologian käyttöä järjestelmällisesti li-säämällä

• moniammatillisen asiantuntemuksen edistämisek-si niin, että asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata tar-koituksenmukaista hoito- ja sosiaalityön, lääketieteen, kuntoutuksen ja muuta tarkoituksenmukaista asiantun-temusta hyödyntäen

I&O kärkihanke on ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen toimeenpanija

• henkilöstön työtyytyväisyyden, sitoutumisen, motivaa-tion ja hyvinvoinnin edistämiseksi niin, että erityisesti työntekijöiden sairauspoissaolot ja vaihtuvuus vähene-vät

• henkilöstön osaamisen varmistamiseksi niin, henkilös-tö kehittää jatkuvasti osaamistaan ja käyttää vaikutta-viksi osoitettuja menetelmiä työssään

• omavalvonnan järjestelmälliseksi toteuttamiseksi sekä• työn tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Kukoistava kotihoito hankeen Keski-Suomeen saama valti-onosuus (2,5m€) on merkittävä panostus asiakaslähtöis-ten palveluprosessien kehittämiseen. Hankkeen myötä on saatu merkittäviä reaaliaikaisia tietojohtamisen työkaluja tarvepohjaisen kotihoidon toteuttamiseen. Hankkeessa on toteutettu myös sekä kotihoidon- että neuvonta- ja ohjaus-henkilöstön osaamisen kartoitukset, jotka antavat erittäin hyvän pohjan tehtäväkuvien määrittämiseen ja täydennys-koulutussuunnitelmiin.

Sote-uudistuksen myötä asiakkaan valinnanvapaus mää-rittää sen, mihin tuottajiin kysyntä kohdentuu. Kukoista-va palveluyksikkö saavuttanee asiakaskunnan luottamuk-sen väsähtänyttä palveluyksikköä paremmin. Ikäihmisten palvelukokonaisuutta on siksi tärkeää kehittää ja palvelu-muotoilla yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisyys ohjenuorana. Kun hoitotyötä tehdään siten että asiakastyy-tyväisyys lisääntyy, lisääntyy myös työhyvinvointi. Osaami-nen, työajan hallinta, selkeät toimintamallit ja -prosessit, hy-vä johtaminen edistävät osaltaan työssä jaksamista.

Keski-Suomessa meillä on kaikki edellytykset saada palvelu-järjestelmästä turvalliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen ratkaisut löytävä kokonaisuus.

Tuija Koivisto I&O kärkihankkeen muutosagentti, Keski-Suomi

Kukoistava kotihoito

14

Keski-Suomen päivänä, keskiviikkona 18.4.2018, järjeste-tään Jyväskylän Paviljongissa uudenlainen tapahtuma, jota ovat olleet suunnittelemassa Keski-Suomen liitto, Keskisuo-malainen, Yle Jyväskylä ja useat muut yhteistyökumppanit.

Vaikka Keski-Suomen torikokouksen otsikossa ei suoraan näy maakunta- ja sote-uudistus, tapahtumasta kannattaa kiinnostua. Torikokouksessa päivitetään yhteisvoimin kä-sitystä keskisuomalaisuudesta ja keskisuomalaisista. Ta-pahtuma synnyttää asukas- ja asiakasymmärrystä, jonka Keski-Suomi on asettanut maakunta- ja sote-uudistuksen keskiöön.

Torikokouksen osallistujat luovat päivän aikana Keski-Suo-men ennakointi- ja skenaariotyötä pohjustavia tulevaisuus-kuvia. Keskisuomalaisia unelmia käsittelee puolestaan kilpailu, jonka tulokset esitellään torikokouksen lavalla. Kes-

Keski-Suomen torikokous syventää maakunnan asukas- ja asiakasymmärrystä

ki-Suomen liitto on teettänyt tutkimuksen maakuntaa ja sen asukkaita koskevista mielikuvista. Myös sen tuloksia kerro-taan ensimmäistä kertaa julkisesti 18.4.

Lavalla nähdään monta ajankohtaista keskisuomalaista pu-hujaa, ja muun muassa inhotuimmat ja ihailluimmat keski-suomalaiset musiikkikappaleet.

Keski-Suomen torikokous on sisällöllisesti osa Keski-Suo-men risteilyjen sarjaa, ja jatkaa risteilyjen perinnettä maa-kunnallisena verkostoitumistapahtumana. Perille pääsee bussin kyydissä Keski-Suomen jokaisesta kunnasta.

Katsokokoohjelma,varaalippusijapaikkabussikulje-tuksenkyytiin:https://e.eventos.fi/events/keskisuomi/torikokous

Keski-Suomen valmistelutyötä voi seurata uudistuksen verk-kosivuilla osoitteessa www.ks2020.fi.

Sivuilla on nyt uutuutena videokoosteita uudistuksen etene-misestä. Videoita pyritään julkaisemaan 2–3 viikon välein. Niitä on nopea katsoa vaikkapa työyhteisöjen palavereissa. www.ks2020.fi/henkilosto/videokatsaukset-valmistelusta/

Sivuilla toimii myös aktiivinen blogi, jossa eri valmisteli-jat kertovat uudistuksen etenemisestä eri näkövinkkeleistä: www.ks2020.fi/category/blogi/

Lisäksi sivuilla on tukimateriaalia esimiehille sekä tiedottei-ta uudistuksen valmistelusta. Sivut ovat osa myös uudistuk-sen muutostukea, sillä henkilöstöviestintä on julkisesti luet-tavissa sivuilta.

Seuraa uudistustyön valmistelua

Valmistelijat osallistuvat keväällä lukuisiin eri messutilai-suuksiin vieden eri puolille maakuntaa tietoa uudistuk-sen etenemisestä. Kevään aikana tullaan kiertämään myös kaikki Keski-Suomen kunnat ja kertomaan ajankohtaisista asioista. Päivämäärät ja tarkat tiedot tullaan päivittämään osoitteeseen www.ks2020.fi/osallisuus/

R

Keski-Suomi 2020

Uutiskirjeen taitto: Pirjo Ala-H

ynnilä