Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen

nro 2/2017

UUTISKIRJETässä numerossa

www.ks2019.fi Keski-Suomi 2019

• Esivalmistelustaväliaikaishallintoon• Sote-vastuuvalmistelijanatoimii

toistaiseksiAskoRytkönen• UudistuskoskettaaKeski-Suomessa

yli10000työntekijää!• Henkilöstöjärjestötmuutoksentukena• Valtionlupa-javalvontaviraston

valmisteluntilannekatsaus• Tienpidonjaliikenteenorganisointi

etenee• Liikkeenluovutuspähkinänkuoressa• Sote-jamaakuntauudistuksenyhteistoi-

mintatähtääavoimeenkeskusteluun• Henkilöstöviestintähakeemuotoaan

MaakuntahallituspoliittisenakeskustelukumppaninaPuolueiden piirijärjestöt sopivat 29.3., että väliaikaishallin-non aikaisesta poliittisesta ohjauksesta huolehtivat 2017 kuntavaalien jälkeen muodostettava maakuntavaltuusto ja -hallitus. Maakuntavaltuuston nimeämä maakuntahallitus toimii väliaikaishallinnon poliittisena ohjausryhmänä.

Voimaanpanolain luonnos ei edellytä väliaikaishallinnon ajaksi poliittista ohjausta. Hyvän ja sujuvan valmistelun kannalta on kuitenkin tärkeää, että väliaikainen valmistelu-toimielin voi keskustella monista arvovalintoja sisältävistä linjauksista maakunnan poliitikoiden kanssa. Avoimella ja sparraavalla vuoropuhelulla pystytään rakentamaan yhteis-tä tulevaisuudenkuvaa ja valmistautumaan uuden maakun-tavaltuuston tahtotilaan.

MyösväliaikainenyhteistoimintaelinaloittaaVäliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen heti, kun voimaanpanolaki astuu voimaan.

Henkilöstön edustajat valitaan maakunnan yhteistoiminta-elimeen samoilla periaatteilla kuin kunnan yhteistoimintaeli-meen. Kunnalliset pääsopijajärjestöt ohjeistavat tarkemmin, kuinka henkilöstöjärjestöjen maakunnallinen edustus yhteistoimintaelimeen kootaan.

Pirjo Peräaho, Maakuntauudistuksen projektipäällikkö

Elokuussa aloittavalla väliaikaisel-la valmistelutoimielimellä on pitkä

lista valmistelutehtäviä. Se johtaa muutosta, laatii maakunta- ja sote-

strategiat ja valmistelee palvelulupa-ukset. Se selvittelee henkilöstön, kiinteis-

töjen, sopimusten ja irtaimiston siirtoa uuteen maakuntaan. Se vauhdittaa ensimmäisiä maakuntavaaleja, osallistaa asiakkaita ja suunnittelee organisaatiorakenteita

Neuvottelut Keski-Suomen väliaikaisen valmistelutoimieli-men kokoonpanosta aloitettiin 24.3.2017 muutosjohtaja Tapani Mattilan esityksellä. Esityksessä on 13 jäsentä ja varajäsentä. Heistä kuusi on kunnista ja sote-yhteistoi-minta-alueilta ja seitsemän fuusioituvista organisaatioista. Ehdokkaat on valikoitu osaamisen perusteella – myös alu-eellinen kattavuus on huomioitu. Lakiluonnoksen mukaan kaikkien on oltava viranhaltijoita.

Kokoonpanoa hiottiin kuntajohtajien kokouksessa 20.4. hyvässä hengessä. Jotta henkilöiden sijais- ja lomajärjes-telyille on riittävästi aikaa, jäsenet varajäsenineen pyritään ratkaisemaan toukokuun puoleen väliin mennessä. Keski-Suomen maakuntahallitus vahvistaa ratkaisun 16.6. ja asettaa toimielimen.

Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa käytännössä elokuun - tai eduskunnan lakipaketin käsittelyn viivästyes-sä - syyskuun alussa. Työ jatkuu maalis-huhtikuulle 2018, jolloin uusi maakuntahallitus käynnistää toimintansa.

Esivalmistelusta väliaikaishallintoon

Sote-vastuuvalmistelijana toimii toistaiseksi Asko Rytkönen

Keski-Suomi 2019

Sote-uudistuksenvastuuvalmistelijanatoimiitoistaiseksiAsko Rytkönen. Askoonjoaiemminollutaktiivisestimukanasote-uudistuksenvalmistelu-työssä.Hänontoiminutmuunmuassasote-palveluidenpalvelutuotantoapohti-vantyöryhmänsihteerinäsekätyövaliokunnantoisenasihteerinäjuostennäinkokoonuudistukseenliittyviäasioitaKeski-Suomessa.

AskoRytkönentoimiipäätoimisestiKeski-Suomensairaanhoitopiirinkehittämispäällikkönä.Hänentavoittaaosoitteellaasko.rytkonen@ksshp.fitainumerosta0142691675.

Keski-Suomi2019

Esivalmistelusta väliaikaishallintoon

Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa noin 10 000 henkilön siirtymistä maakunnan palvelukseen.

Keski-Suomessa maakunnan palvelukseen siirtyy tämän hetken tiedon mukaan liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti kaikkien Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymi-en (kunnat, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Wiitaunioni, Saarikka) sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon henkilös-tö, Keski-Suomen maakuntaliiton ja TE-toimiston työntekijät sekä suurin osa ELY-keskuksen työntekijöistä.

Henkilöstöä on siirtymässä maakuntaan myös muista kunnan palvelutuotannon tehtävistä kuin sosiaali- ja terveys-palveluista. Maakuntaan siirtyvät esimerkiksi ympäristöter-veydenhuollon palvelut, maaseutuhallinto ja lomituspalvelut sekä maakunnan tarvitsemia tukipalveluita. Lakivalmiste-lussa on esitetty, että pelastustoimen järjestäminen siirtyy maakunnalle, joten uudistus koskee myös Keski-Suomen Pelastuslaitoksen työntekijöitä.

Valmistelussa on useita henkilöstöryhmiä, joiden kohdalta ratkaisut eivät ole vielä selkiytyneet. Esimerkiksi ELY-keskuksen ja aluehallintoviranomaisten palveluiden osalta valmistelu on vielä osin kesken.

Alla olevassa kuvassa on esitelty maakuntaan siirtyvän hen-kilöstön jakautumista eri palvelukokonaisuuksiin. Valmiste-

Uudistus koskettaa Keski-Suomessa yli 10 000 työntekijää!

Lakejasosiaali-jaterveyspalveluidensekämaakunta-

uudistuksenosaltavalmistellaanpäätöksen-tekoonparhaillaan.

Lakiluonnostenmukaanhenkilöstöäsiirtyykunnista,kuntayhtymistäsekävaltioltamaakuntiin,maakuntien

liikelaitoksiintaimaakunnanyhtiöihin.Tehtäviäjahenkilöstöävoisiirtyämyössuunnitteillaoleviinvaltakun-nallisiinpalvelukeskuksiintaimaakunnallisiinyhtiöihin,

joidentehtävätliittyvätesimerkiksitalouteen,henkilöstö-taiict-palveluihin.

Periaatevalmistelussaon,ettätyöntekijäsiirtyy,joshenkilönnykytehtävistävähintäänpuoletkohdistuu

maakunnallesiirtyviintehtäviin.Siirtymisenajankohtaonalustavansuunnitelman

mukaan1.1.2019.

Siirtyvähenkilöstö

Keski-Suomi 2019

lun tässä vaiheessa ei vielä tiedetä tarkemmin palvelutuo-tannon rakennetta, eli sitä mihin (esim. liikelaitos vai yhtiö) konkreettinen siirtyminen tapahtuu.

8157,72

1082,30 44,20

64,00

196,50

335,0031,00

304,205,00

Maakuntaan siirtyvät, htv:t

Kunnat ja shp yhteensä/sote

Tukipalvelut yhteensä

Kuntouttava työtoiminta

Ympäristöterveydenhuolto

Maaseutupalvelut

Pelastustoimi

Keski-Suomen liitto

Ely ja TE-toimisto

Aluehallintoviranomainen

(htv=henkilötyövuosi)

SOTE-AMMATTILAISETSUURINSIIRTYVÄRYHMÄ

ammattilaisia siirtyy maakunnan palvelukseen noin 8 158 henkilötyövuotta.

SIIRTYVÄTTUKIPALVELUTValmistelun tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten maa-kunnan tukipalvelut muodostuvat. Valmistelussa esillä on ollut siirtymiset maakuntaan, maakunnan liikelaitokseen, maakunnalliseen yhtiöön tai valtakunnalliseen tai maakun-nalliseen tukipalveluita tuottavaan yhtiöön.

Alla on kuvattu alustavaa hahmotelmaa siirtyvistä tukipal-veluista. Mukana on hallinnon, talouspalveluiden, henkilös-töpalveluiden, ICT-palveluiden, ruokapalveluiden ja muiden

tukipalveluiden, kuten puhtauspalveluiden, siirtyvä henki-löstö. Jyväskylän kaupungin Työterveys Aalto Liikelaitoksen henkilöstötyövuodet sisältyvät kuviossa muiden tukipalvelui-den osuuteen.

Siirtyvien henkilöiden määrä tarkentuu koko ajan lainval-mistelun ja valtakunnallisten linjausten tarkentuessa. Tässä vaiheessa alustavan arvion mukaan tukipalveluiden osuus kokonaisuudesta olisi noin 1 082 henkilötyövuotta.

Sosiaali-jaterveyspalveluidenammattilaiset

Suurin osa Keski-Suomen siirtyvästä henkilöstöstä on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yhteensä sote-

Henkilöstöjärjestöt muutoksen tukena

Sote- ja maakuntauudistus on suurin muutos vuosikymme-niin niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin aluehallinnos-sa. Tähän mennessä tehdyssä valmistelussa – eli yhteensä 16 erilaisessa työryhmässä – on aktiivisesti mukana myös henkilöstön edustajia. Pääasiassa he ovat kuntien ja valtion luottamusmiehiä. Henkilöstön edustajat edustavat työryh-missä sitä noin 10 000 työntekijän joukkoa, jotka Keski-Suomessa siirtyvät tulevaan maakuntaan kuntien ja valtion tehtävistä.

Henkilöstön näkökulmasta tärkein valmistelutyöryhmä on henkilöstötyöryhmä. Henkilöstötyöryhmän jäseninä ovat kuntapuolelta viiden järjestön pääluottamusmiehet. Lisäksi valtiota edustaa yksi luottamusmies. Työnantajaa työryh-mässä edustavat henkilöstöasioista vastaavat virkamiehet useista eri organisaatioista.

Henkilöstötyöryhmässä on tähän mennessä muun muassa kartoitettu nykyiset henkilötyövuodet ja paikallissopimukset. Myöhemmin käsittelyyn tulevat esimerkiksi siirtosopimus-ten periaatteet.

Tällä hetkellä emme vielä tiedä, mitä työehtosopimusta uu-dessa maakunnassa noudatetaan. Se riippuu osaltaan siitä, onko työpaikka maakunnan liikelaitoksessa vai yhtiössä. Myös palkkaharmonisointiin liittyvät kysymykset ovat vielä avoinna. Molemmissa asioissa odotetaan valtakunnallisia ohjeita, joiden pohjalta asia tuodaan henkilöstötyöryhmän käsittelyyn.

Henkilöstötyöryhmä valmistelee parhaillaan ohjeistusta yhteistoimintaan. Yhteistoiminnalla tarkoitetaan sitä, että tuleva muutos käydään henkilöstön kanssa läpi vaiheittain uudistuksen etenemisen mukaan. Yhteistoiminnan tavoite on henkilöstön kannalta myönteinen. Yhteistoiminnalla ha-lutaan parantaa työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutusta sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työ-tään ja työpaikkaansa koskevaan päätöksentekoon. Tämän kevään aikana esimiehille tulevat henkilöstötyöryhmältä ohjeet siitä, miten uudistusta käydään läpi työpaikkakoko-uksissa ja -palavereissa. Yhteistoiminnan rinnalla voitaisiin-kin tässä uudistuksessa puhua myös muutoskeskusteluista.

Muutos tulee jollain aikavälillä ja jossain muodossa. Siten siitä on tärkeää keskustella kaikilla työpaikoilla. Parasta valmistautumista on aktiivinen mukanaolo.

Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset päävalmis-telijat ovat todenneet useaan otteeseen, että uudistuksen tekee henkilöstö. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että jokaisen työntekijän osallistuminen valmisteluun taataan tavalla tai toisella. Uudistukseen liittyvissä kysymyksissä voit aina ottaa yhteyttä esimiehesi lisäksi oman järjestösi luottamus-mieheen. Pidetään siis yhteyttä!

Henkilöstöjärjestöt

Kuvassa Jyväskylän kaupungin pääluottamusmiehet: vas. Sari Puikkonen, Super, Ulla Sinikka Sihvonen, Jyty, Heljä Siitari, Juko, Hannu Tuderus, Jhl, Jaana Pollari, Tehy.

senteon koko valtakunnan alueella. Heikko puoli tässä rat-kaisussa on se, että ympäristöosaajien niukka joukko niin Keski-Suomessa kuin muillakin alueilla jakautuu valtion ja maakunnan kesken. Oman vaikeutensa henkilöstön sijoittamiseen tuo se, että sama henkilö saattaa tehdä niin maakuntaan kuin valtiolle meneviä tehtäviä. Lupa- ja valvontavirastossa resurssien niukkuutta kompensoidaan toimimalla verkostomaisesti koko valtakunnan alueella, jolloin voimavaroja on helpommin kohdennettavissa sin-ne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Tavoitteena on, että viraston organisoituminen ja uudet valtakunnalliset toi-mintamallit olisivat valmiina vielä tämän vuoden puolella. Henkilökunta on vahvasti mukana eri valmisteluryhmissä. Ministeriöt järjestävät kevään aikana myös henkilöstötilai-suuksia eri paikkakunnilla.

Minusta aivan keskeinen asia tässä uudistuksessa on yhteistyö akselilla kunta-maakunta-valtio. Esim. yritysten (jotka eivät ole kunnan luvittamia) sijoittuminen kuntaan ja toiminnan käynnistäminen vaatii toimenpiteitä niin kunnalta (esim. kaavoitus ja rakennuslupa), maakunnalta (esim. maakuntakaavoitus) kuin lupa- ja valvontavirastolta (esim. ympäristöluvitus). Tämän yhteistyön sujumiseksi on luotava sellainen toimintamalli, mikä mahdollistaa eri toimijoiden vuorovaikutteisen yhteistyön. Tätä tavoitetta osaltaan tukee erillislakeihin ehdotetut muutokset, joilla pyritään sujuvoittamaan ympäristöluvitukseen liittyviä vaiheita.

Kari LehtinenJohtajaKeski-Suomen ELY-keskusYmpäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Maakuntauudistuksen rinnalla etenee myös uuden valtion lupa- ja valvontaviraston valmistelu. Lukuisten kannanotto-jen, mielipiteiden ja perusteellisen selvitysmiestyön jälkeen hallitus linjasi keväällä 2016, että ELY-keskusten ympäristö-tehtävät jaetaan maakunnan ja valtion kesken periaatteella edistämis- ja kehittämistehtävät maakuntiin ja oikeusharkin-taiset tehtävät valtiolle.

Ympäristötehtävistä uuteen virastoon tulevat myös ny-kyisten Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävät, näin palataan tietyiltä osin ELY-keskuksia edeltävään aikaan, jolloin luvitus ja valvonta olivat samassa virastossa. Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista, sillä kuntien vastuulla olevat luvitus ja valvonta ovat olleet koko ajan samassa paikassa. Resurssiohjaukseltaan uusi virasto sen sijaan poikkeaa niin ELY-keskuksista kuin AVIstakin. ELY-keskukset ovat kuuluneet yhden ministeriön (TEM) resurssiohjaamaan konserniin, jota eri ministeriöt ovat tulosohjanneet omilla toimialoillaan. Lupa- ja valvontavirasto on valtioneuvoston alainen, ohjaavien ministeriöiden yhteinen virasto. Tämä uudenlainen ohjausmalli antaa mm. mahdollisuuden ai-empaa laajempaan yhteistyöhön eri ministeriöiden kesken. Toiminnallinen substanssiohjaus tulee edelleen suoraan ao. ministeriöiltä.

Uuden viraston luominen on aiheuttanut pelkoa siitä, että ympäristöasioiden päätöksenteko etääntyy liian kauaksi maakunnasta ja päätöksentekijät eivät tunne paikallisia olosuhteita. Tätä pelkoa pyritään hälventämään mm. sillä, että ko. viraston toimipaikkoja tulee kaikkiin maakuntiin. Tällä osaltaan varmistetaan paikallistuntemusasioita ratkot-taessa. Oikeusharkintaisten tehtävien pysymistä valtiolla on perusteltu mm. sillä, että valtion viraston on katsottu paremmin takaavan tasapuolisen ja puolueettoman päätök-

Valtion lupa- ja valvontaviraston valmistelun tilannekatsaus

Kirjoitin edellisen kerran maakuntauudistuksesta ja liiken-teen tehtävistä reilu kuukausi sitten Keski-Suomi 2019 blogissa. Silloin painotin asiakastarpeiden huomioimisen merkitystä tienpidossa ja liikennejärjestelmän kehittämi-sessä laajemminkin. Sen jälkeen talven selkä on taittunut ja olemme saaneet paljon palautetta asiakkailtamme edelleen talvihoidosta, mutta myös talven jäljiltä huonossa kunnossa olevista teistä. Kiitos palautteestanne - reikiä paikataan niin nopeasti kuin kykenemme ja tarkoituksenmukaista on.

Maakuntauudistuksessa on liikenteen tehtävien osalta menty oikeaan suuntaan. Helmikuun lopulla nostin kes-kiöön huolen osaamisen hajautumisesta ja epärealistisesta lisäresurssitarpeesta ellei nyt hyvin toimivalle ylimaakunnal-liselle yhteistyölle luoda edellytyksiä jatkossakin. Maalis-kuun aikana on syntynyt laaja konsensus sen suhteen, että pääosa ELY-keskuksen L-vastuualueen tehtävistä, erityisesti tienpitotehtävistä tullaan organisoimaan nykyisenkaltaiseen rakenteeseen nojaten. Muutos on aina mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisia muutoksia ja niin tässäkin.

Uudistuksessa maantiet säilyvät valtion omaisuutena ja tienpito rahoitetaan erillisrahoituksena, ei yleiskatteellisena.

Maakunnat huolehtivat tienpidosta Liikenneviraston kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Sopimuksella tullaan varmistamaan valtakunnallisten tavoitteiden ja toimintalin-jojen toteutuminen käytännössä. Näin turvataan tienverkon asiakastarpeisiin perustuvat kunto ja tasapainoinen kehit-täminen maan eri osissa. Nykyisellä rahoitustasolla tässä riittää haastetta.

Maakuntien välisessä yhteistyössä edetään sopimisen kautta. LVM:n hallinnonalalla on valmisteilla suuntaviivoja tämän sopimisen suuntaviivoiksi. Juridisesti asia tullaan vahvistamaan maantielaissa.

Maakuntavalmistelussa sekä valtakunnallisesti että pai-kallisesti joukkoliikenne ja henkilöliikenne laajemminkin vaativat jatkossa oman huomionsa. Kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehostamisen varaa on. Eduskunnan tänään hyväksymä liikennepalvelulaki (nk. liikennekaari) avaa tähän kokonaan paljon uusia mahdollisuuksia.

Jukka LehtinenJohtaja, Liikenne ja infrastruktuuriKeski-Suomen ELY-keskus

Tienpidon ja liikenteen organisointi etenee

Liikkeen luovutus pähkinänkuoressa

Sote- ja maakuntauudistuksessa liikkeen luovutuksen periaatteiden noudattaminen on kirjattu lakiluonnok-siin. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Säädökset liikkeen luovutuksesta yritysjärjestelyjen yh-teydessä on tehty työntekijöiden aseman turvaamiseksi. Jos yritysjärjestely täyttää tietyt laissa määritellyt kriteerit, katsotaan järjestely liikkeen luovutukseksi.

Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirty-mähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Henkilön siirtyminen maakunnan palvelukseen on mahdollista, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu siirtyviin tehtäviin.

Virka-jatyöehtosopimuksetLiikkeen luovutus koskee myös määräaikaisessa palvelus-suhteessa olevaa henkilöstöä. Määräaikaiset työntekijät siirtyvät edellä kuvatuissa tilanteissa uuden työnantajan pal-velukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi.

Palvelussuhteen keskeiset ehdot määräytyvät pitkälti sen virka- ja/tai työehtosopimuksen mukaan mitä työnantaja on velvoitettu noudattamaan. Liikkeen luovutuksessa uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olevan aikaisempaa työnantajaa sitoneen virka- ja/tai työehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun.

Sopimuskauden päättymisen jälkeen siirrytään sovelta-maan uutta työnantajaa sitovaa virka- ja/tai työehtosopi-musta. Tällä hetkellä sekä kunnan että valtion virka- ja/tai työehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun asti. Uusista sopimuksista neuvotellaan perintei-sellä liittokierroksella tämän vuoden syksyllä. Tällä hetkellä tieto on, että tulevana syksynä neuvoteltavilla sopimuksilla mennään muutosvaiheeseen. Emme kuitenkaan vielä tiedä sitä, millaisia uutta työnantajaa sitovat virka- ja/tai työehto-sopimukset ovat ja esimerkiksi millainen palkkausjärjestel-mä maakuntaan tulee muodostumaan. Tietojen tarkentues-sa tiedotetaan henkilöstöä mm. näissä uutiskirjeissä.

IrtisanomissuojaherättääkysymyksiäHenkilöstön irtisanomissuojasta ei lakiluonnoksissa sääde-tä erikseen, joten siirtyvän henkilöstön osalta noudatetaan tavanomaista irtisanomissuojaa. Liikkeen luovutus ei ole peruste irtisanomisille sen paremmin luovuttavissa kuin luovutuksen saajaorganisaatioissa. Luovuttava organisaatio tarkoittaa organisaatiota, josta henkilöstö on siirtymässä. Luovutuksen saaja on uusi työnantaja.

Liikkeen luovutusperiaatetta sovelletaan riippumatta siitä, missä järjestyksessä maakuntien organisaatioita peruste-

taan. Näin ollen henkilö voi siir-tyä liikkeen luovutusperiaatteella joko maakuntaan tai suoraan maakuntakonserniin kuuluvan tai maakuntien määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen. Jos yhteisö perustetaan vasta maakuntien toiminnan jo alettua, henkilö siirtyy ensin maakuntaan ja sieltä edelleen yhteisöön. Tällöin sekä siir-tyminen maakuntaan että maakunnasta edelleen yhteisön palvelukseen katsotaan liikkeen luovutukseksi. Maakun-tauudistuksen yhteydessä laadittavia liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä noudatetaan vuoden 2020 loppuun saakka.

On myös niin, että työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Jos työntekijä ei halua siirtyä luovutuksensaajan palvelukseen, hän voi irtisanoa työsopimuksensa normaalia lyhyemmällä irtisano-misajalla

Valmistelujatkuu–kysyjaotayhteyttäOsa henkilöstöä tekee siirtyviä tehtäviä vain osittain. Valmistelun lähtökohta on ollut, että jos henkilön nykyteh-tävistä vähintään puolet kohdistuu siirtyviin toimintoihin, työntekijä siirtyy maakunnan, maakuntien liikelaitosten tai maakuntien määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen. Selvitystyö näiden työntekijöiden kohdalta on käynnistetty. Jos oma asemasi mietityttää, ota asia rohkeasti puheeksi oman esimiehesi kanssa.

Liikkeen luovutukset valmistelu on vielä kesken niin valta-kunnallisesti kuin Keski-Suomessakin. Pyrimme selkeyt-tämään kuvaa tiiviisti valmistelun edetessä. Työpaikoilla kannattaa muistaa, että osa asioista saattaa vielä muuttua useaankin kertaa. Uudistusta koskevat lait ovat vasta me-nossa Eduskunnan hyväksyttäväksi ja siten moneen asiaan saadaan vahvistus vasta myöhemmin – kenties vasta lähempänä muutoksen toteutumista.

Toivon, että olette työpaikoilla aktiivisia ja esitätte kysymyksiä. Pyrimme vastaamaan niihin mm. henkilöstön uutiskirjeis-sä, verkkosivuilla ja esimie-hille räätälöidyissä tietopake-teissa.

Henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Arja Aroheinä

Katsoliikkeenluovutusta

koskevavideo:www.ks2019.fi/

henkilosto/liikkeen-luovutus

Yhteistoiminta on uudistuksen ensimmäisessä vai-heessa erityisesti tiedottamista ja avointa keskustelua tulevasta muutoksesta eri työyhteisöissä.

Jokaisen uudistuksessa mukana olevan työnantajan on huolehdittava siitä, että avoin keskustelu ja hyvä yhteistoi-minnan henki mahdollistuu työpaikoilla ja kattava tiedot-taminen toteutuu. Kaikilla esimiehillä on oltava valmiudet käsitellä uudistusta ja sen vaikutuksia oman henkilöstönsä kanssa. Tähän annetaan myös yhteisiä eväitä uudistuksen edetessä.

Henkilöstötyöryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen yh-teisen ohjeistuksen yhteistoiminnan tueksi. Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmä on hyväksynyt ohjeistuksen 6.4.2017 toimitettavaksi kaikil-le uudistuksessa mukana oleville työnantajille.

Ohjeistuksen mukaisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne on käsiteltävä kaikissa niissä työyhteistöis-sä, joista henkilöstöä siirtyy uuteen maakuntaan 1.1.2019 alkaen. Laadittu ohjeistus tulee käsitellä organisaation yhteistoimintaelimien (esimerkiksi yhteistyötyötoimikunta) lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muissa henkilöstö-kokouksissa yhteisesti koko henkilöstön kanssa.

Muutoksessa olevat työnantajat ovat tehneet jo hyvää työtä yhteistoiminnan toteuttamiseksi. Nyt laadittu yhteinen ohjeistus varmistaa kuitenkin sen, että uudistuksen tilanne käsitellään yhdenmukaisesti kaikissa työyhteisöissä.

Työyhteisöjen tulee huomioida, että ohjeistus on laadittu tilanteessa, jossa moni asia on vielä epäselvä ja ratkaise-matta. Lainsäädäntökään ei ole vielä hyväksyttynä. Epävar-muudesta huolimatta, on tärkeää, että muutosta käydään läpi ja siitä keskustellaan. Yhteistoimintaa toteutetaan koko uudistustyön ajan ja varmistetaan, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua heidän työtään koskevaan päätök-sentekoon.

Tuleva muutos onkin hyvä pitää jatkossa vakioaiheena organisaation henkilöstökokouksissa. Jokaisella työnteki-jällä on oikeus myös kysyä tämän asian perään. Olkaa siis aktiivisia!

Ohjeistus yhteistoiminnasta on luettavissa ja ladattavissa työyksiköiden käyttöön osoitteessa: www.ks2019.fi/tukimateriaalia-esimiehille

Lisäksi hyödynnettävissä on videoklippi liikkeen luovutuk-sesta. Videoklippi löytyy osoitteesta: www.ks2019.fi/henkilosto/liikkeen-luovutus

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteistoiminta tähtää avoimeen keskusteluun

Sote- ja maakuntauudistuksessa henkilöstöviestintä hakee vielä muotoaan. Yhteistoiminnan periaatteiden mukaisesti uudistuksesta keskusteleminen työpaikoilla on koko uudis-tuksen a ja o. Keskustelun tueksi onkin laadittu erilaista tukimateriaalia, josta kerrotaan mm. tässä uutiskirjeessä.

Henkilöstön osalta keskeisimpiä asiakokonaisuuksia on koottu sivuille www.ks2019.fi. Sivuilta löytyy mm. tiivistel-mät keskeisistä asiasisällöistä. Sivuilla julkaistaan jatkossa yhä enemmän yhteistä video- ja esitysmateriaalia uudistuk-seen liittyen. Videoita voi esimerkiksi käydä läpi työpaikka-kokouksissa ja käydä keskustelua niiden pohjalta. Sivuilta löytyy tällä hetkellä uunituore videokooste siitä, mitä liikkeen luovutus tarkoittaa. Myöhemmin sivuilla julkaistaan videokoosteita mm. muutostuesta sekä yhteistoiminnasta.

Esimiehille on laadittu jo yhteisiä ohjeita uudistukseen ja sen käsittelyyn liittyen. Ohjeet ja materiaalit ovat kaikkien luettavissa em. verkkosivuilta. Sivuille kootaan myös henki-löstöltä tulleita usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Koostettuja uutiskirjeitä julkaistaan jatkossa kerran kuussa.

Henkilöstöllä on jatkossa mahdollisuus kommentoida kaikkia henkilöstöä koskevia uutisia ja tiedotteita uudistuk-sen verkkosivuilla. Verkkosivuilta löytyy myös palauteloma-ke, jonka kautta tulleet henkilöstöä koskevat kysymykset ohjataan henkilöstötyöryhmälle. Sosiaalisessa mediassa kommentointia uudistuksen Facebook-sivuilla www.facebook.com/ks2019.fi tai Twitterissä #ks2019

Verkossa oleva materiaali on kuitenkin vain tukimateriaalia. Tärkeintä on, että uudistusta käsitellään työyhteisöissä. Henkilöstöviestintä ohjaa avoimuus ja vuorovaikutteisuus.

Jotta osaamme tukea työyhteisöänne, kertokaa rohkeas-ti vaikkapa palautelomakkeella, millaisia tuen muotoja kaipaisitte? Näin voimme kehittää materiaalia ja parantaa tiedonkulkua eri puolille maakuntaa. Tässä uutiskirjeessä myös henkilöstöjärjestöt rohkaisevat olemaan yhteydessä mieltään askarruttavissa asioissa. Järjestöjen kautta voi myöskin välittää palautetta siitä, miten viestintää voisi kehittää.

Sote- ja maakuntauudistuksen viestintäryhmä

Henkilöstöviestintä hakee muotoaan

Maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho Sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Asko Rytkönenp. 040 591 0760, pirjo.peraaho@keskisuomi.fi p. 014 269 1675, asko.rytkonen@ksshp.fi

Pidetään yhteyttä!