kemijoen vesistÖtarkkailu vuonna 2015 · lasse rantala, mmm limnologi lotta lehtinen, mmm...

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU

16X15521520.4.2016

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015

1

Copyright © Pöyry Finland Oy

Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2015

Sisältö

1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1

2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 1

3 TARKKAILUVELVOLLISET ......................................................................................... 3

4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN ................................................................................. 5

5 SÄÄ JA HYDROLOGIA ................................................................................................... 5

5.1 Sääolot ................................................................................................................................. 55.2 Vedenkorkeus ...................................................................................................................... 65.3 Virtaama .............................................................................................................................. 7

6 KUORMITUS .................................................................................................................... 9

6.1 Teollisuus ............................................................................................................................ 96.2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ...................................................................................... 106.3 Kalankasvatus .................................................................................................................... 126.4 Kemijoen kokonaiskuormitus ............................................................................................. 13

7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET ........................................................... 16

8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET .............................................................. 17

8.1 Kemijärvi ........................................................................................................................... 178.2 Suljetut järvet..................................................................................................................... 24

9 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU ....................... 25

9.1 Pelkosenniemi .................................................................................................................... 269.2 Rovaniemi ......................................................................................................................... 28

10 KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU ......................... 29

10.1 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi .................................................................................. 2910.2 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo .................................................................................... 3110.3 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen ....................................................... 3210.4 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva.......................................................................................... 3310.5 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua ............................................................................................. 3510.6 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski .................................................................................... 3610.7 Voimalohi Oy, Ossauskoski ............................................................................................... 38

11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA ........................................... 40

12 VEDEN LAADUN KEHITYS ......................................................................................... 44

13 AINEVIRTAAMAT ........................................................................................................ 47

2


14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA ............................................... 52

15 JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................................... 54

16 YHTEENVETO ................................................................................................................ 55

17 VIITTEET ........................................................................................................................ 57

Liitteet

Liite 1 Kemijoen vesistöalueLiite 2 Vesistötarkkailupisteiden sijaintiLiite 3 Vesistötarkkailupisteiden koordinaatitLiite 4 Vesistötarkkailun analyysimenetelmätLiite 5 Vesistötarkkailun tulokset, KemijärviLiite 6 Vesistötarkkailun tulokset, suljetut järvetLiite 7 Vesistötarkkailun tulokset, jätevedenpuhdistamojen lähialueetLiite 8 Vesistötarkkailun tulokset, kalalaitosten lähialueetLiite 9 ELY-keskuksen tuloksetLiite 10 Limoittumistarkkailun havaintopaikatLiite 11 Limoittumistarkkailun tulokset

Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja

Pöyry Finland Oy

Eeva-Leena Anttila, FMLasse Rantala, MMM limnologiLotta Lehtinen, MMM limnologiHeimo Vepsä, FM hydrologi

YhteystiedotPL 20, Tutkijantie 2 A90590 OULUpuh. 010 33280sähköposti [email protected]

1


1 JOHDANTOKemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Ke-mijärven alue on liittynyt siihen mukaan vuonna 1980. Nykyisin voimassa oleva Kemi-joen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille 2013–2018 (Lapin Ve-situtkimus Oy 2012). Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman kirjeel-lään LAPELY/241/07.00/2010 (15.11.2012) yksittäisellä piilevien rekisteröintiä ja pre-paraattien arkistointia koskevalla täsmennyksellä.

Kemijoen vesistötarkkailualue kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskel-ta jokisuulle saakka. Alueeseen sisältyy Kemijärvi sekä siitä patoamalla erotetut järvet.Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutetaanerikseen, tosin tarkkailualueet menevät osin päällekkäin, sillä Sodankylän ja Savukos-ken jätevedenpuhdistamot kuuluvat Kemijoen yhteistarkkailuun, vaikka Lokan ja Port-tipahdan tarkkailualue ulottuu Pelkosenniemelle saakka. Myös Ounasjoen sekä muidenKemijoen sivujokien vesistötarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta, joskinympäristöhallinnon Ounasjoen alaosan seurantapisteen vedenlaatutiedot käsitellään täs-sä raportissa.

Kemijoen yhteistarkkailuun on liittynyt lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven teh-das, jolla kuitenkin on tarkkailuvelvoite edelleen voimassa, Kemijoki Oy:n Kemijärvensäännöstely, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sekä kalankasvatuslaitoksia. Yhteis-tarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella onmyös tarkkailun ulkopuolisia kuormittajia, joilla on omia päästö- ja vaikutustarkkai-luohjelmia, kuten mm. Kemijoen vesistöalueella sijaitseva turvetuotanto. Myös yhteis-tarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillistentarkkailuohjelmien mukaan.

Veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden väleintehtävästä laajemmasta tarkkailusta sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämises-tä. Laajempaan tarkkailuun sisältyy veden laadun laajan tarkkailun lisäksi Kemijärvenkasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu sekä jokialueella tehtävä perifytonin piilevästöntarkkailu. Laajan tarkkailun vuodet ovat 2013 ja 2016. Vesikasvikartoitus tehdään kuu-den vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna 2016. Velvoitetarkkailuohjelma kytkey-tyy ympäristöhallinnon toteuttamaan viranomaisseurantaan, ja raportissa käsiteltävä ve-denlaatuaineisto on osin Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoa.

Tässä raportissa on esitetty yhteenveto vuonna 2015 toteutetun perustarkkailun tuloksis-ta.

2 TARKKAILUALUEEN KUVAUSKemijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin Vuoksen vesistön jäl-keen. Kemijoen vesistöalueen pinta-ala (F) on 51 127 km2, josta Suomen puolella on49 467 km2 (Ekholm 1996). Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosennie-meltä, missä yhtyvät kolme suurta latvajokea: Kitinen (F = 12 087 km2), Luiro (F =4 415 km2) ja Ylä-Kemijoki (F = 9 348 km2) (liite 1). Kemijoen vesistöalueella sijaitseekolme suurta järveä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sekä Kemijärvi.Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea.Kitisessä Porttipahdan alapuolella sijaitsee seitsemän voimalaitosta ja Kemijoessa Ke-mijärven alapuolella kahdeksan voimalaitosta. Näiden lisäksi Kemijokeen Rovaniemenyläpuolelle on suunnitteilla Sierilän voimalaitos, jonka rakentamiseen, käyttöön ja ve-

2


sistön säännöstelyyn Vaasan hallinto-oikeus on eri valitusvaiheiden jälkeen 3.3.2015myöntänyt Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hal-linto-oikeuteen. Kemijoen sivu-uomissa sijaitsee neljä voimalaitosta: Permantokosken,Jumiskon, Juottaan ja Kaihuan voimalaitokset.Kemijärven säännöstely on suurin Suomen luonnonvesissä toteutettu säännöstely. Jär-ven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen jakynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä.Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojär-vien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suoli-järven säännöstely lähinnä Kemijärven itäiseen osaan.Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jossa luontaiset veden laadun ja määrän muu-tokset ovat nopeita ja veden viipymä on lyhyt. Kemijärven runko-osa on lähes jo-kisuvantoon verrattavissa. Järven itäinen haara Lehtosalmen itäpuolella on järvimäi-sempi. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitunoin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa (27 424 km2) on noinpuolet koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta.

Suurin osa Kemijärveen tulevasta vedestä tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Ke-mijoen valuma-alue muodostaa 79 % Kemijärven valuma-alueesta. Huomattavimmatmuista Kemijärveen laskevista joista ovat Käsmänjoki (F = 1 208 km2) ja Jumiskonjoki(F = 1 283 km2), jotka laskevat Kemijärven itäiseen haaraan. Jumiskonjoki on säännös-telty. Kemijärveen laskee lisäksi useita pienempiä jokia. Kemijärven ympäristössä onuseita pienempiä pengerryksin eristettyjä järviä, joita tarkkaillaan Kemijoen vesistö-tarkkailun yhteydessä (liite 2).Kemijärven alapuolella Kemijokeen laskevat suurimmat sivujoet ovat Rovaniemen ylä-puolelle laskeva Raudanjoki (F = 3 609 km2) ja Rovaniemen kohdalla Kemijokeen las-keva Ounasjoki (F = 13 853 km2). Ounasjoki on säännöstelemätön ja koskiensuojelulail-la suojeltu.Pintavesien nykyinen luokittelu perustuu vesistöjen ekologiseen tilaan, jossa tarkastelunkohteena ovat ensisijaisesti biologiset tekijät (planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohja-eläimet ja kalat). Lisäksi ekologien tilan arvioinnissa otetaan huomioon fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät. Toinen luokittelun näkökulma on vesienkemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteel-la. Luokittelussa havaittuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan ympäristölaa-tunormeihin. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonom-maksi.Ympäristöhallinto on määritellyt Ylä-Kemijoen ekologisen tilan erinomaiseksi. Kitisenekologinen tila on hyvä. Kemijärven tila on hyvä ja myös Kemijoen tila on Rovaniemel-le saakka hyvä ja Rovaniemeltä alavirtaan tyydyttävä. Kemijokeen laskevista sivujoistaon luokiteltu vain osa. Sivujokien ekologinen tila on Rovaniemen yläpuolella yleisestihyvä tai erinomainen, mutta Rovaniemen alapuolella hyvä tai tyydyttävä. Käsmänjoenja Louejoen ekologinen tila on hyvä. Kitinen ja Kemijoki Ylä-Kemijokea lukuun otta-matta sekä Kemijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi voimakkaasta ra-kentamisesta ja säännöstelystä johtuen.Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisia aineita, jotka on määritelty asetuksessavesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Vesienhoitoalueella vesistöjen ke-miallinen tila on pääosin hyvä.

3


3 TARKKAILUVELVOLLISETKemijoen vesistön tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon kuuluu Kemijärven sään-nöstely, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan jälkitarkkailu, 13 yhdyskuntajäteveden-puhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvol-liset ja lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoite perustuu, on esitetty taulukossa 1. Tark-kailualueella toimii myös muita kuormittajia, joilla on omat erilliset tarkkailunsa. Esi-merkiksi turvetuotannon tarkkailut on järjestetty erillisinä tarkkailuina.

Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan toiminta päättyi huhtikuussa 2008. Aluehal-lintovirasto antoi toiminnan lopettamisen ympäristölupapäätöksen huhtikuussa 2010.Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös joulukuussa 2011.Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen elokuussa 2013, jossa Stora Enso velvoitettiinpoistamaan pääosa jälkilammikon sedimentistä. Stora Enson oli tehtävä selvitys lietteenpoistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä.AVI voi selvityksen perusteella vielä arvioida, ovatko puhdistamisen kustannukset koh-tuuttomat saavutettavaan hyötyyn verrattaessa ympäristön kannalta ja näin muuttaaKHO:n päätöstä.

4


Taulukko 1 Kemijoen yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavatlupapäätökset.

Laitos Lupapäätös Lupavoimassa

TeollisuusStora Enso Oyj, Kemijärven tehdas, PSAVI/22/10/1 14.4.2010 toistaiseksitoiminnan lopettaminen VHaO

11/0371/127.12.2011

KHO 22.8.2013

SäännöstelyKemijoki Oy, Kemijärvi PSVEO

60/96/212.11.1996 toistaiseksi

YhdyskuntajätevedenpuhdistamotSodankylän Vesi Oy, jvp PSY 30/06/1 8.3.2006 2016

Savukosken kunta, jvp LAP 23/2004 29.12.2004 2014

Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp PSY 110/03/1VHO 04/0118/3

12.12.200313.4.2004

2015

Kemijärven kaupunki, keskusjvp PSY 26/06/1 24.2.2006 2016

Kemijärven kaupunki, Severinjärven jvp PSAVI/28/11/1 21.12.2011 2022

Napapiirin Vesi, Pirttikosken jvp LAP 14/2009 16.11.2009 2019

Napapiirin Vesi, Vanttauskosken jvp LAP 4/2007 19.4.2007 2016

Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp PSY 74/04/1 1.10.2004 2012

Napapiirin Vesi, Muurolan jvp LAP 9/2006 26.4.2006 2016

Napapiirin Vesi, Petäjäskosken jvp VH 23.10.1974 toistaiseksi

Tervolan kunta, Kirkonkylän jvp LAP 24/2006 17.11.2006 2016

Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymäLouen maaseutuoppilaitoksen jvp

LAP 18/2004 20.12.2004 2014

Keminmaan Vesi Oy, jvp PSY 20/06/1 14.2.2006 2016

KalankasvatusSaarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi PSAVI 15/10/1 19.3.2010 2018

Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo PSAVI 85/11/1 22.9.2011 2021

Koillis-Suomen Lohi Oy, Joentakainen PSAVI 86/11/1 23.9.2011 2023

Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas PSAVI 87/11/1 23.9.2011 2023

Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua PSAVI 57/11/1 1.7.2011 2021

Napapiirin Kala Oy, Seitakorva PSY 8/06/1 18.1.2006 2015

Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski, PSY 39/06/1 3.4.2006 2015kvl + poikaslaitosNapapiirin Kala Oy, Petäjäskoski PSY 24/06/1 20.2.2006 2015

Napapiirin Kala Oy, Taivalkoski PSY 75/08/2 16.6.2008 2018

Voimalohi Oy, Ossauskoski PSAVI 59/1171 1.7.2011 2021

5


4 TARKKAILUN TOTEUTUMINENKemijoen vesistötarkkailu on vuonna 2015 toteutettu tarkkailusuunnitelman (Lapin Ve-situtkimus, 2012) mukaisesti. Tarkkailusta on konsulttina vastannut Pöyry Finland Oy.Vuosi 2015 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyy:

· Kemijärven ja suljettujen järvien vedenlaadun tarkkailu· kalankasvatuslaitosten lähialueiden veden laadun tarkkailu ja limoittumis-

tarkkailu· Pelkosenniemen ja Rovaniemen jätevedenpuhdistamoiden lähialueen veden

laadun tarkkailuVesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja koordinaatteina liit-teessä 3. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4. Vesistötarkkailujen tulok-set on esitetty liitteissä 5–8 ja Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 9. Kala-laitosten limoittumistarkkailun tarkkailupaikat on esitetty liitteenä 10 ja tulokset sekävalokuvia liitteenä 11.

Kemijärven vedenlaadun tarkkailuun liittyen uudessa tarkkailuohjelmassa esitettiinSuomun jäteveden puhdistamon tarkkailun näytteenottoa Peräojasta (Per2) ja Suomu-lahdesta (Suo) normaalisti vuonna 2013, jonka jälkeen arvioidaan tulosten perusteellatarvetta tarkkailun jatkamiselle. Vuonna 2015 Peräoja ja Suomulahti eivät olleet tarkkai-lussa.Näytteet on otettu vuonna 2015 suunnitelman mukaan lukuun ottamatta seuraavia poik-keuksia:

· Maaliskuussa 3.3. Könkäänlammen (KP2) happinäytepullo rikkoutui ennenmääritystä.

· Huhtikuussa Lehtosalmen näytteet otettiin maantiesillalta käsin.

· Heinäkuussa 14.7. ja 23.7. Vanttauskosken pisteen VK5 näytteet otettiin rannal-ta käsin kovan virtauksen takia.

Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet onotettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaamenetelmää.

5 SÄÄ JA HYDROLOGIA

5.1 SääolotVuoden 2015 keskilämpötila oli Rovaniemellä 2,7 °C, mikä on 1,8 °C vertailujakson(1981–2010) keskiarvoa korkeampi (kuva 1). Suhteellisesti lämpimimpiä kuukausia oli-vat helmikuu, maaliskuu ja marraskuu, jolloin keskilämpötilat olivat 4,2–5,8 °C tavan-omaista korkeampia (Kuva 1). Myös huhtikuussa, elo-lokakuussa ja joulukuussa keski-lämpötila oli 1,5–3 °C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Kesä- ja heinäkuussa oli ta-vanomaista kylmempää: kuukauden keskilämpötila jäi 1,7 ja 2,5 astetta pitkän ajan kes-kiarvon alle. Vuoden kylmin kuukausi oli tavanomaiseen tapaan tammikuu.

6


Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Rovaniemellä vuonna 2015 sekävertailujaksolla 1981–2010 keskimäärin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitos 2016).

Vuoden 2015 sademäärät olivat tavanomaisesta poikkeavia. Koko vuoden sademäärä849 mm oli 37 prosenttia keskimääräistä (618 mm) suurempi. Touko-kesäkuussa, syys-kuussa ja marraskuussa sademäärä oli jopa 75–140 prosenttia tavanomaista suurempi.Tammikuussa ja maaliskuussa satoi 45–55 prosenttia tavanomaista enemmän. Huhti-kuu, elokuu ja lokakuu olivat tavanomaista kuivempia kuukausia.

Vuoden 2015 alussa lumensyvyys oli Rovaniemelle lähes tavanomaisella tasolla (48cm), mutta tammikuun lopulla lunta oli jo noin 30 cm tavallista enemmän. Helmikuunpuolesta välistä huhtikuun puoleen väliin lunta oli noin 10–20 cm tavanomaista enem-män. Lumen määrä oli suurimmillaan huhtikuun alussa Rovaniemellä 105 cm ja Sodan-kylässä 87 cm. Vappuna lumiraja kulki linjalla Tornio-Kajaani ja toukokuun puolessavälissä linjalla Muonio-Sodankylä-Salla. Rovaniemen mittauspaikalla ei ollut 15.5. enäälainkaan lunta, kun vertailujakson keskiarvona lunta on ollut 3 cm. Talven ensilumi sa-toi Sodankylässä ja Rovaniemellä 7.11.2015. Joulukuun alussa lunta oli Rovaniemellä22 cm ja Sodankylässä 33 cm ja vuoden viimeisenä päivänä lumensyvyys oli Rovanie-mellä kasvanut 37 senttimetriin ja Sodankylässä 50 senttimetriin (Pirinen ym. 2012, Il-matieteen laitos 2015, 2016).

5.2 VedenkorkeusKemijärven säännöstely tapahtui vuonna 2015 pääasiassa lupaehtojen sallimissa rajoissa(Kuva 2). Kemijärvessä keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus vaihteli vuonna 2015välillä N43+146,12…148,99 ja Kulmungin seurantapaikalla välillä N43+142,38…148,93m. Huhtikuun 5.–23. päivä Kemijärven keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus olisäännöstelyrajan yläpuolella, ja korkeimmillaan vesi oli 1,15 metriä rajan yläpuolella20.4.2015. Kesäkuun 21.–22. päivä vedenkorkeus oli Kemijärven keskustassa vain sent-timetrin säännöstelyrajan alapuolella, mutta tämän jälkeen veden pinnankorkeus kääntyilaskuun. Kulmungissa vedenkorkeus pysyi vuonna 2015 säännöstelyn ylärajan alapuo-lella, mutta 31.8. vedenpinta lasku senttimetrin säännöstelyn alarajan alapuolelle. Vuo-den lopussa Kemijärven vedenkorkeus oli noin 1,6 metriä matalammalla kuin vuodenalussa.

-18

-12

-6

0

6

12

18

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

°C Tarkkailukausi 2015 1981–2010

0

20

40

60

80

100

120

140

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

mm Tarkkailukausi 2015 1981–2010

7


Kuva 2 Kemijärven vedenkorkeus Kemijärven keskustan ja Kulmungin mittauspaikoilla vuonna2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 13.1.2016) sekä säännöstelyrajat. Kuvassaon lisäksi esitetty näytteenoton ajoittuminen rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikoillasuhteessa vedenkorkeuteen.

5.3 VirtaamaVuonna 2015 Kemijoen keskivirtaama oli noin 25–35 prosenttia tavanomaista suurem-pi. Kemijärven luusuan alapuolella Seitakorvassa vuoden keskivirtaama oli 403 m3/s,kun vertailujakson 1991–2010 keskivirtaama oli 320 m3/s (Taulukko 2). KemijokisuullaIsohaarassa vuoden keskivirtaama oli 754 m3/s, kun vertailujakson virtaama oli 571m3/s. Ounasjoessa vuoden 2015 keskivirtaama (192 m3/s) oli 43 prosenttia vertailujak-son virtaamaa suurempi ja Raudanjoen keskivirtaama (68 m3/s) oli 63 prosenttia vertai-lujakson virtaamaa suurempi. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2015 Kemijärvenalapuolisilla voimalaitoksilla sekä Raudanjoen ja Ounasjoen alaosalla on esitetty taulu-kossa.

140

142

144

146

148

150

1.1.

15

1.2.

15

1.3.

15

1.4.

15

1.5.

15

1.6.

15

1.7.

15

1.8.

15

1.9.

15

1.10

.15

1.11

.15

1.12

.15

m Vedenkorkeus N43

Kemijärvi, Kemijärvi Kemijärvi, Kulmunkisäännöstelyrajat näytteet, rautatiesiltanäytteet, luusua

8


Taulukko 2 Kemijoen, Raudanjoen ja Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2015 javuosina 1991–2010 keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 2012, ympäristöhallinnonOIVA-tietopalvelu 13.1.2016).

Kevättalvella Kemijärvestä juoksutettiin vettä keskimäärin noin 100 m3/s vähemmänkuin mitä virtaama oli jokisuulla Isohaarassa (Kuva 3). Kevättulva ajoittui toukokuunpuoleen väliin. Isohaarassa tulvahuippu oli 16.5.2015, jolloin vuorokauden keskivirtaa-ma oli 3 844 m3/s.

Kuva 3 Virtaaman vuorokausivaihtelu Seitakorvassa, Isohaarassa sekä Raudanjoessa jaOunasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta13.1.2016).

Kevättulvan aikana virtaama Isohaarassa oli yli kaksinkertainen Seitakorvasta juoksutet-tuun vesimäärään verrattuna. Kevättulva oli vuonna 2015 selvästi tavanomaista suurem-pi. Toukokuun 2015 keskivirtaama Isohaarassa oli 2 320 m3/s, kun se vertailujaksolla1991–2010 oli keskimäärin 1 584 m3/s. Ounasjoen tulvahuippu ajoittui samaan aikaan

MQ NQ HQ MQ NQ HQm3/s m3/s m3/s m3/s m3/s m3/s

KemijokiSeitakorva 403 62 1 702 320 41 2 033Pirttikoski 414 77 1 867Vanttauskoski 451 96 1 970 339 59 2 141Valajaskoski 710 163 3 521 540 79 4 207Petäjäskoski 707 149 3 707Ossauskoski 755 166 3 760Taivalkoski 805 184 4 202Isohaara 754 171 3 844 571 0 4 557

RaudanjokiPermantokoski 68 2 36 42 0 515

OunasjokiMarraskoski 192 36 1 329 134 27 1 486

2015 1991–2010

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

1.1.

15

1.2.

15

1.3.

15

1.4.

15

1.5.

15

1.6.

15

1.7.

15

1.8.

15

1.9.

15

1.10

.15

1.11

.15

1.12

.15

m3/s

Seitakorva Raudanjoki Ounasjoki Isohaara

9


Isohaaran tulvahuipun kanssa (Kuva 3). Ounasjoen toukokuun 2015 keskivirtaama oli775 m3/s, kun vertailujaksolla toukokuun virtaama oli keskimäärin 487 m3/s. KemijoenIsohaarassa mitattiin kaksi pienempää tulvahuippua (vuorokauden keskivirtaama 1200–1300 m3/s) elokuun alussa ja syyskuun lopussa, ja joulukuuta lukuun ottamatta virtaa-mat olivat loppuvuonna tavanomaista suurempia.

6 KUORMITUSKemijoen yhteistarkkailussa on kuormittajista mukana yksi teollisuuslaitos, 13 yhdys-kuntajätevedenpuhdistamoa ja 10 kalankasvatuslaitosta, joista kahdella ei ollut toimin-taa vuonna 2015.

Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä huhtikuussa 2010, kun siirtoviemäriKemijärven keskuspuhdistamolle valmistui. Lisäksi vuonna 2012 Tervolan kunnanLouen jätevedenpuhdistamo jäi pois tarkkailusta ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamosekä Kemijärven kaupungin Severijärven puhdistamo lisättiin tarkkailuun. Severijärven,Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niiden toi-mintaa ja kuormitusta vuonna 2015 varsinaisesti tarkkailtu, näytteitä otettiin vain yhdenkerran.

Kalalaitoksista tarkkailuun liittyivät vuonna 2013 Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmän-joen laitokset (Saarenpudas ja Joentakanen). Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken ja Pe-täjäskosken laitoksilla ei ollut kasvatustoimintaa vuonna 2015 eikä siksi myöskään tark-kailua.

Yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten lisäksi alueella sijaitsee muuta kuormitta-vaa toimintaa, jolla joko ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta (esim. hyvin pienet jäteve-denpuhdistamot) tai jolla tarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta. Turvetuo-tannon tarkkailut ovat erillisiä, samoin kaivosten (Agnico Eagle ja FQM Kevitsa Mi-ning) tarkkailut. Ounasjoki ja muut sivujoet eivät ole mukana Kemijoen vesistön yhteis-tarkkailussa, eikä sivujokien valuma-alueen kuormitusta ole siksi tässä yhteydessä käsi-telty. Raportissa kuormitukset on esitetty yhteistarkkailussa mukana olevien laitostenosalta.

6.1 TeollisuusVesistötarkkailuvelvollisia teollisuuslaitoksia Kemijoen vesistöalueella on ainoastaanlakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jonka päästötarkkailusta vuonna 2015vastasi Ahma Ympäristö Oy.

Tehtaalla otettiin käyttöön syksyllä 2006 aktiivilietelaitos, mikä vähensi kuormitusta ai-kaisempaan verrattuna huomattavasti (Taulukko 3). Tehtaan tuotanto päättyi huhtikuus-sa 2008, minkä jälkeen vesistökuormitus on ollut huomattavasti aikaisempaa pienem-pää. Vuonna 2008 huhtikuun jälkeen kuormitus muodostui pääosin prosessilaitteiden jasäiliöiden pesusta. Lisäksi jatkuvaa kuormitusta tuli kaatopaikan suotovesistä sekä jälki-lammikon vesistä, jotka johdettiin puhdistamon kautta Kemijärveen. Aktiivilieteprosessiajettiin alas syksyllä 2008. Puhdistamon alasajon jälkeen kaatopaikan suotovesiä ja jäl-kilammikon vesiä on johdettu ilmastuksen kautta vesistöön. Tehdasalueen saniteettive-sille on rakennettu siirtoviemäri kaupungin jätevesiverkostoon talven 2008–2009 aika-na. Siirtoviemäriin voidaan myöhemmin liittää kaatopaikan suotovedet.

Vuonna 2015 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäis-tä, vaikka kuormitus hieman kasvoikin edellisvuoteen nähden (Taulukko 3). Jätevesiäpumpattiin jälkilammikon kautta Kemijärveen 22.5–10.10.2015 välisenä aikana. Tam-

10


mi-huhtikuussa ja marras-joulukuussa vesistökuormitusta ei muodostunut, vaan vedetkerättiin varoaltaaseen. Kemijärveen johdettu jätevesimäärä vuonna 2015 oli keskimää-rin 4 174 m3/d, joka oli jonkin verran enemmän kuin edellisvuonna (2 710 m3/d). Vuo-den 2015 vesimäärään ja kuormitukseen vaikuttivat sateinen kesä ja kaatopaikka-alueenalavan osan täyttö- ja maisemointityöt.

Taulukko 3 Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan kuormitus Kemijokeen vuosina 2003–2015.

Vuoden 2015 fosforikuormitus oli 6 %, typpi-, kiintoaine- ja happeakuluttavan aineenkuormitus 2–4 % ja AOX-kuormitus 0,4 % vuoden 2007 kuormitusarvoista. Vuonna2007 tehdas oli vielä koko vuoden toiminnassa ja uusi jätevedenpuhdistamo oli jo käy-tössä. Stora Enson osuus Kemijoen pistekuormituksesta oli fosforin osalta 6 %, BOD7:nosalta 5 % ja typen osalta alle 1 % (Kuva 5).

6.2 YhdyskuntajätevedenpuhdistamotKemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoidenkuormitus vuonna 2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Lisäksi kuvassa (Kuva 4)on esitetty jätevedenpuhdistamoilta Kemijokeen johdetun kuormituksen kehitys vuosina2005–2015. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken puhdistamoilta näytteitä onotettu vain kerran vuonna 2015, minkä perusteella kuormitusta ei ole mahdollista arvi-oida ilman käyttötarkkailutietoja.Rovaniemen jätevedenpuhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormi-tuksesta vuonna 2015 oli 59–83 %, joten muutokset Rovaniemen jätevedenpuhdistamonkuormituksessa näkyvät muutoksina myös kokonaiskuormituksessa. Rovaniemen jäte-denpuhdistamon kuormitus oli fosforin, kiintoaineen ja hapenkulutusta aiheuttavankuormituksen (BOD7 ja CODCr) osalta selvästi suurempi kuin vuonna 2014, typpikuor-mituksen ollessa hieman suurempi kuin edellisvuonna. Myös Sodankylän, Kemijärvenja Keminmaan fosforikuormitus kasvoi edellisvuodesta. Sodankylän, Kemijärven, jaKeminmaan jätevedenpuhdistamoiden osuudet kokonaiskuormituksesta ovat muutamienprosenttien luokkaa. Loput puhdistamot ovat pieniä kuormitukseltaan ja niiden kuormi-tusosuus on 0–4 % kokonaisuudesta kuormitteesta riippuen.

Fosfori Typpi Kiintoaine BOD7 CODCr AOX

[kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [t/d] [kg/d]

2003 24 284 2 000 4 800 26 512004 24 331 1 800 3 100 22 712005 24 317 1 700 2 800 24 912006 31 330 2 125 3 988 27 1112007 17 147 954 411 14 842008 6,5 65 555 217 6,7 342009 0,7 1,9 7,5 2,3 0,14 0,212010 1,8 3,1 17 2,1 0,26 0,312011 1,8 4,3 29 3,8 0,34 0,562012 1,9 4,8 42 5,1 0,31 0,462013 1,3 3,3 43 9,0 0,19 0,432014 1,0 3,1 26 4,1 0,25 0,282015 1,0 4,9 36 13,7 0,30 0,35

11


Taulukko 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoidenkuormitus laitoksittain vuonna 20154 ja yhteenlaskettu kuormitus vuosina 2005–2014.

Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden fos-forin ja happea kuluttavan aineen (BOD7 ja CODCr) ja kiintoaineen kuormitus oli vuon-na 2015 edellisvuotta selvästi suurempaa. Fosforikuormitus vuonna 2015 oli 11,2 kg/d,kun se edellisvuonna oli 4,8 kg/d. Vuoden 2013 kuormitustaso oli kuitenkin lähellävuoden 2015 lukemia. Typpikuormitus oli samaa tasoa kuin 2014 (noin 1 000 kg/d) eikäsiinä ole tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen kehitystä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuu-tena tarkastellen pidemmällä jaksolla (2005–2015) vesistökuormituksessa on todettavis-sa selvä laskeva suuntaus BOD7:n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta (Kuva 4).Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ovat pistekuormittajista selvästi suurin typpikuormit-taja Kemijoen vesistöalueella, ja nykyisin (Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisenjälkeen) myös BOD7-kuormituksesta yli 90 % tulee yhdyskuntien jätevedenpuhdista-moilta (Kuva 5). Fosforikuormituksesta yhdyskuntien osuus on yli 60 %. Kemijoen ve-sistöalueella on myös jonkin verran muita pienempiä jätevedenpuhdistamoja, jotka eivätole mukana tässä yhteistarkkailussa, eikä niiden kuormituksia ole tässä tarkastelussahuomioitu.

Fosfori Typpi NH4-N Kiintoaine BOD7 CODCr[kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d]

0,5 51 45 64 20 860,01 3 2,9 1,0 2,3 6,80,14 26 24 2,9 3,6 230,73 52 46 19 12,0 1000,2 0,7 0,4 1,6 0,2 1,67,9 805 731 198 203 12890,29 17 16 13 2,3 19

Loue maaseutuoppilaitos 0,01 0,37 0,10 0,21 0,05 0,46Tervola 0,18 6,7 4,8 6,0 1,5 4,8Keminmaa 1,19 50 9 28 13,7 102YHTEENSÄ 2015 11,2 1012 879 334 259 1633

2014 4,8 960 856 236 174 10052013 9,2 1017 892 377 267 11732012 8,8 1051 1007 191 176 10132011 6,0 1009 933 196 192 11492010 6,0 944 815 209 189 8752009 6,7 915 261 2132008 6,6 939 201 1822007 9,5 901 257 2322006 15 1061 473 3412005 27 957 1045 455

KemijärviVanttauskoskiRovaniemiMuurola

SodankyläSavukoskiPyhä-Luosto

12


Kuva 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoidenyhteen lasketun kuormituksen kehitys vuosina 2005–2015.

6.3 KalankasvatusVuonna 2015 kasvatusmäärä oli hieman edellisvuosia pienempi. Napapiirin Kala Oy:nTaivalkosken ja Petäjäskosken laitoksilla ei ollut toimintaa vuonna 2015.Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormituson laskettu käytetyn rehun sisältämän ravinnemäärän ja kalan lisäkasvuun sitoutuneenravinnemäärän erotuksena. Kalanviljelylaitosten lietteenpoistoa laskennassa ei ole otettuhuomioon. Kuormitusarvot on myös tarkistettu ympäristöhallinnon kuormitustietojärjes-telmä VAHTI:n mukaisiksi.

Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevan kalankasvatuksen yhteenlaskettu vesistö-kuormitus oli edeltäviä vuosia pienempää johtuen pienemmästä kasvatusmäärästä(Taulukko 5). Myös keskimääräinen rehukerroin oli edellisvuosia pienempi. Vuonna2015 kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli kolmanneksen pienem-pää ja typpikuormitus viidenneksen pienempää kuin edellisvuonna. Kalankasvatuslai-tosten fosforikuormitus oli noin puolet yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden yhteen-lasketusta kuormituksesta. Kalankasvatuksen typpikuormitus oli hyvin vähäistä verrat-tuna jätevedenpuhdistamoiden kuormitukseen (Kuva 5).

13


Taulukko 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten käytämä rehumääräja tuotettu kalamäärä ja niiden perustella lasketut ravinnekuormitukset vuonna 2015 sekäkalankasvatuksen kokonaiskuormitus vuosina 2005–2015.

6.4 Kemijoen kokonaiskuormitusSeuraavassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto Kemijoen vesistöalueenkokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvatjulkaisuun ”Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015”. Teolli-suuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormitus on esitetty Kemijoen yhteistark-kailussa mukana olevien laitosten osalta.Luonnonhuuhtouman osuus Kemijoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforil-la noin 71 % ja typellä noin 76 %. Fosforin pistekuormituksen (Kemijoen yhteistarkkai-lussa mukana olevat laitokset) osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 2 % ja typpi-kuormituksen osuus 5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tar-kastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla noin 8 % ja typellä20 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesis-töön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Turvetuotan-non kuormitus ravinteiden osalta oli vuonna 2015 vähäistä, alle 1 %:n luokkaa koko-naiskuormituksesta (Taulukko 6).

Lisäkasvu RehunkäyttöRehu-

kerroinFosfori-

kuormitusTyppi-

kuormitus[kg/a] [kg/a] [kg/a] [kg/a]

38 946 26 357 0,68 95 762

73 536 76 025 1,03 262 2 5013 450 3 350 0,97 13 95

Napapiirin Kala Oy110 599 119 525 1,08 451 4 205176 727 179 359 1,01 918 7 60125 889 24 160 0,93 200 1 27414 000 17 000 1,21 63 70323 839 16 096 0,68 50 608

YHTEENSÄ 2015 466 986 461 872 0,95 2 052 17 7492014 520 387 573 914 1,15 3 136 21 9372013 618 675 666 673 1,08 3 147 26 2852012 656 027 698 464 1,06 3 430 25 0862011 660 370 726 800 1,10 3 748 27 9282010 610 478 645 392 1,06 3 478 25 7162009 644 089 699 455 1,09 3 547 26 9312008 672 839 717 226 1,07 3 876 28 0942007 650 136 679 553 1,05 3 657 26 3392006 575 835 655 659 1,14 3 621 26 2292005 509 060 552 910 1,09 3 069 22 083

Voimalohi Oy Ossauskoski

Saarenpudas

SeitakorvaVanttauskoski

Vanttauskoski poikaslaitosOy Arctic-Moon Ltd Kaihua

Kostamo

Kalankasvatuslaitos

Saarenputaan Lohi Ay TapionniemiKoillis-Suomen Lohi Oy

14


Taulukko 6 Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2015Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus jaluonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan.

*Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden netto-kuormitus (Pöyry Finland Oy 2015a ja b)**Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015***Hulevedet, kaatopaikat, varasto- ja liikennealueet, pilaantuneet maat

Kemijokeen kohdistuva teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormituksenkehitys vuosina 1996–2015 on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Stora Enson Ke-mijärven tehtaan lopettaminen vuonna 2008 muutti kuormitusjakaumaa oleellisesti.Vuonna 2015 yhdyskuntien osuus BOD7- ja typpikuormituksesta oli yli 90 % ja fosfori-kuormituksesta 60 %. Kalankasvatuslaitoksilla oli merkitystä fosforikuormittajana noin30 %:n osuudella, mutta typpikuormituksesta niiden osuus on vain 5 %.

Fosfori [t/a] Typpi [t/a]PistekuormitusTeollisuus 0,37 1,8Yhdyskunnat 4,10 369Kalankasvatus 2,00 17,9Turvetuotanto* 0,15 11,8Pistekuormitus yhteensä 6,6 401Hajakuormitus**Haja-asutus 11 67Maatalous 33 498Metsätalous 18 211Muu ihmisperäinen kuormitus*** 0,1 6,5Laskeuma vesiin 19 820Hajakuormitus yhteensä 81 1 603Luonnonhuuhtouma 215 6 250YHTEENSÄ 303 8 253

15


Kuva 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten kuormituksen kehitys vuosina1996–2015.

16


7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSETPistekuormittajien (teollisuus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja kalankasvatus)kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin luvussa 6 esitetty-jen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keski-virtaaman perusteella. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdista-moille ei laskettu pitoisuuslisäyksiä, koska kuormitustietoja ei ollut.Virtaama-aineistona eri kuormittajille on käytetty:Sodankylä Kelukosken mitattu virtaamaSavukoski Savukosken kirkonkylän kohdalla mitattu virtaamaPelkosenniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.811 (Kitinen) +

65.411 (Ylä-Kemijoki)Tapionniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331Kostamo SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331 + 65.324

(Kalkiaisjoki)Saarenpudas SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä 65.371 (Käsmänjoki)Stora Enso, Kemi-järvi ja Seitakorva

Seitakorvan mitattu virtaama

Kaihua ja Vanttaus-koski

Vanttauskosken mitattu virtaama

Rovaniemi Valajaskosken mitattu virtaamaMuurola Petäjäskosken mitattu virtaamaOssauskoski Ossauskosken mitattu virtaamaLouen maaseutuop-pilaitos

SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.151 (Louejoki)– 65.161 (Vaajoki) – 65.157 (Pisajoki)

Tervola Taivalkosken mitattu virtaamaKeminmaa Isohaaran mitattu virtaama

Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Fos-forin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasollaenintään 0,13 µg/l ja kesäaikana enintään 0,16 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pi-toisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/l ja kesäaikana enintään 12 µg/l. Suu-rimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylänjätevedenpuhdistamoiden ja Napapiirin Kalan Vanttauskosken laitoksen kuormitukses-ta. Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on pieni, jotenvähäisenkin kuormituksen laskennallinen vaikutus tulee näkyviin typen osalta. Kalan-kasvatuslaitosten aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat enimmillään 0,16 µg/l fosforia ja1,3 µg/l typpeä. Jos lasketaan eri laitosten pitoisuuslisäykset yhteen, fosforin pitoisuus-lisäys vuositasolla oli 0,5 µg/l ja typen vastaavasti 26 µg/l ja kesäaikana hieman suu-remmat johtuen kalankasvatuksen kuormituksen painottumisesta kesälle. Virtaamat ke-säkaudella 2015 kuten koko vuonnakin olivat poikkeuksellisen suuret, mikä toisaaltapienensi laskennallisia vaikutuksia.

17


Taulukko 7 Laskennalliset pitoisuusmuutokset keskimääräisellä kuormituksella ja vesistön vuodenkeskivirtaamalla sekä kesän keskivirtaamalla laskettuna vuonna 2015 Laskentaperusteettekstissä.

8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET

8.1 KemijärviKemijärven tarkkailu keskittyi kevättalveen ja loppukesään. Näytteet otettiin perustark-kailuohjelman mukaisesti. Näytemäärät Kemijärven tarkkailupaikoilla olivat:

tunnus havaintopaikka näytemääräKj107 rautatiesilta 7Te148 Termusniemi 4To147 Tossanselkä 4Leh Lehtosalmi 7L13700 Luusua 13

Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden heikkoa voimak-kaan läpivirtauksen vuoksi. Itäinen haara ja syvimmät lahdet sen sijaan kerrostuvatnormaalisti. Talvella 2015 Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilaker-rostuneisuutta. Termusniemellä vesikerroksen lämpötila oli talvella tasainen, 0–0,1 °C.Tossanselällä pohjanläheisen veden lämpötila oli helmikuussa 2,7 °C ja huhtikuussa 0,2°C.

Kesällä päällysveden lämpötila oli noin 15,5–16,5 °C eli jonkin verran tavanomaista al-haisempi. Lämpötilaero päällysveden ja alusveden välillä oli enimmilläänkin vain 1,5

MQ kok.P kok.N MQ kesä kok.P kok.Nm3/s µg/l µg/l m3/s µg/l µg/l

TeollisuusStora Enso Oyj Kemijärvi 403 0,03 0,1 459 0,03 0,1YhdyskuntajätevedenpuhdistamotSodankylä 79 0,07 7,5 56 0,10 10,5Savukoski 147 0,00 0,2 185 0,00 0,2Pyhä-Luosto Vesi Oy 298 0,01 1,0 350 0,00 0,9Kemijärvi 403 0,02 1,5 459 0,02 1,3Rovaniemi, Vanttauskoski 447 0,01 0,0 504 0,00 0,0Rovaniemi 710 0,13 13,1 796 0,11 11,7Rovaniemi, Muurola 707 0,00 0,3 787 0,00 0,3Lappia, Louen maaseutuoppilaitos 51 0,00 0,1 4,4 0,03 1,0Tervola 805 0,00 0,1 884 0,00 0,1Keminmaa 754 0,02 0,8 826 0,02 0,7KalankasvatusSaarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi 330 0,01 0,1 364 0,02 0,2Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo 332 0,03 0,2 368 0,06 0,6Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas 17,5 0,02 0,2 28,2 0,04 0,3Napapiirin Kala Oy, Seitakorva 403 0,04 0,3 459 0,09 0,8Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua 451 0,00 0,0 509 0,01 0,1Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kvl 451 0,06 0,5 509 0,16 1,3Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikasl. 451 0,01 0,1 509 0,03 0,2Voimalohi Oy, Ossauskoski 755 0,00 0,0 838 0,01 0,1

18


°C eli lämpötilakerrostuneisuutta ei käytännössä ollut. Korkein päällysveden lämpötila16,6 °C mitattiin elokuussa Lehtosalmesta.

HappiYleensä voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää Kemijärvenrunko-osan lämpötilakerrostumisen talvella ja pitää koko vesipatsaan lämpötilan lähellänollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on vähäistä ja lisäksi veden vaihtuvuusmyös pohjan lähellä on hyvä. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hy-vänä läpi vuoden (Kuva 6). Talvella vesi oli hyvin kylmää, mistä johtuen hapenkylläs-teisyysarvot olivat yleisesti noin 60–70 prosenttia eli välttävää tai tyydyttävää tasoa.Päällysveden happipitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla näytepisteillä yli 8,5 mg/l elihyvää tasoa. Alusveden happipitoisuudet olivat hyviä lukuun ottamatta Tossanselkää,jossa helmikuun happipitoisuus oli alentunut, 5,8 mg/l (kyllästeisyys 43 %). Paras hap-pitilanne oli Lehtosalmessa, jossa happipitoisuudet olivat talvella 9,6–10,7 mg/l.

Kesällä päällysveden happitilanne oli hyvä kaikilla Kemijärven näytteenottopaikoilla.Alusveden happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa. Pienin alusveden happi-pitoisuus 6,7 mg/l (67 %) mitattiin Tossanselältä elokuussa. Syksyllä ja alkutalvestarautatiesillan ja luusuan päällysveden happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa.

Kuva 6 Happipitoisuus Kemijärven Termusniemen ja Tossanselän havaintopaikoilla vuonna2015.

Happamuus ja alkaliniteettiVeden pH oli Kemijärven runko-osassa yleensä neutraali tai lievästi hapan (pH 6,5–7,0). Lievästi emäksisiä pH-arvoja (pH 7,1–7,2) mitattiin lähinnä Termusniemestä hei-näkuussa ja järven luusuasta syys-marraskuussa. Pienimmillään pH oli 6,4–6,5 Kemi-järven luusuassa 18.5. ja 1.6. ja Tossanselän päällysvedessä helmikuussa. Puskurikykyhappamoitumista vastaan oli useimmiten erinomainen (alkaliniteetti > 0,2 mmol/l). Hy-vää tasoa (0,11–0,2 mmol/l) olevia alkaliniteetin arvoja mitattiin Tossanselältä heinä-kuussa, Lehtosalmesta huhtikuussa, heinä-elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa sekäjärven luusuasta kesä-heinäkuussa. Alhaisin arvo 0,10 mmol/l mitattiin 1.6. Kemijärvenluusuasta, mutta tämäkin arvo edusti tyydyttävää puskurikykyä.

19


Sähkönjohtavuus, kloridi ja natriumSähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen, kuten kloridin ja natriumin,määrää, ja sen kohoaminen viittaa usein jätevesien tai muun ihmistoiminnan vaikutuk-siin. Myös pH-muutokset vaikuttavat sähkönjohtavuuteen.Kemijärven sähkönjohtavuusarvot olivat entiseen tapaan alhaiset eikä niissä ollut paljonvaihtelua. Pienin arvo (1,9 mS/m) mitattiin luusuassa toukokuun puolessa välissä alussaja korkein arvo (5,9 mS/m) rautatiesillalla helmikuussa ja huhtikuussa. Lehtosalmensähkönjohtavuusarvot olivat usein hieman pienempiä (2,0–5,2 mS/m) kuin muun tark-kailualueen arvot. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 0,5–1,2 mg/l ja natriumpitoisuus 0,7–2,1 mg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Rautatiesillan ja Termusniemenhavaintopaikoilla veden sähkönjohtavuusarvot, natriumin ja kloridin pitoisuudet olivatsamaa tasoa, joten niiden perusteella jätevesivaikutuksia ei esiintynyt. Purovesien klo-ridipitoisuudet ovat Kemijärven seudulla alle 1 mg/l ja natriumpitoisuudet 1,5–2,0 mg/l(Lahermo, ym. 1996), joten Kemijärvessä todetut pitoisuudet olivat alueelle tyypillisellätasolla.

Kuva 7 Sähkönjohtavuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna2015.

Väri, CODMn ja rautaVeden väri ja CODMn-arvo mittaavat veden humuspitoisuutta, joka on paljolti valuma-alueen laadusta riippuvainen. Myös rautapitoisuus vaikuttaa veden väriin.

Kemijärven veden väriluku vaihteli välillä 40–130. Korkeimmat arvot todettiin keväälläja syksyllä ja alhaisimmat talvella (Kuva 8). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välilläei ollut, ja mitatut väriarvot edustavat humuspitoisia vesiä.CODMn-arvojen kokonaisvaihtelu Kemijärvessä oli 4,5–16,0 mg O2/l, ja arvot olivatkorkeimmillaan keväällä sekä syksyllä ja alhaisimmillaan talvella samalla tavoin kuinsamaa asiaa mittava veden värikin (Kuva 9).

Rautapitoisuuden kokonaisvaihtelu 320–1600 mg/l oli suhteellisesti suurempaa muttaajallisesti samanlaista kuin värin ja CODMn-arvon vaihtelu. Korkeimmat rautapitoisuu-det todettiin keväällä ja syksyllä (Kuva 10). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välilläei todettu. Myöskään selvästi kohonneita rautapitoisuuksia Termusniemen tai Tossanse-län alusvedessä ei todettu kerrostuneisuusaikana.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016

mS/m

Kj107

Te148

To147

Leh

L13700

20


Kuva 8 Veden väri Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2015.

Kuva 9 Veden CODMn-arvo Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna2015.

Kuva 10 Veden rautapitoisuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessävuonna 2015.

Sameus ja kiintoaine

0

20

40

60

80

100

120

140

1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016

mg Pt/l

Kj107

Te148

To147

Leh

L13700

02468

1012141618

1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016

mg O2/l

Kj107

Te148

To147

Leh

L13700

0200400600800

1 0001 2001 4001 6001 800

1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016

µg/l

Kj107

Te148

To147

Leh

L13700

21


Veden sameus oli Kemijärvellä vähäistä. Sameusarvot olivat pääosin alle 2 FTU, jamuutama tätä suurempi arvo mitattiin keväällä lähinnä tulva-aikaan. Silmin havaittavansameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta 5 FNU, joten Kemijärven vesi oli kirkas-ta.Kiintoainepitoisuus mitattiin ainoastaan luusuasta, missä kiintoainepitoisuudet olivatpieniä, <0,5–2,9 mg/l. Eniten kiintoainesta mitattiin tulva-aikaan.Ravinteet

Vesistöjen perustuotannon taso eli rehevyystaso riippuu pääasiassa levänkasvulle käyt-tökelpoisten ravinteiden määristä, fosforin ja typen ollessa ns. pääravinteita. Sisävesis-töissä yleensä fosfori on typpeä merkittävämpi ravinne.Vuonna 2015 Kemijärven runko-osan kokonaisfosforipitoisuudet olivat 8–35 µg/l. Suu-rimmat arvot mitattiin järven luusuasta tulva-aikaan (35 µg/l) ja rautatiesillan pisteeltätoukokuun alussa (27 µg/l). Alimmillaan fosforin määrä oli Lehtosalmessa huhtikuussa(8 µg/l) ja joulukuussa (9 µg/l). Kesä-elokuussa Kemijärven päällysveden kokonaisfos-foripitoisuudet olivat 11–24 µg/l (Kuva 11). Pienimmät pitoisuudet (11 ja 14 µg/l) mi-tattiin Lehtosalmesta, ja fosforin määrä viittasi tällä alueella vähäravinteisuuteen Fors-bergin ja Rydingin (1980) rehevyystasoluokituksen mukaan. Eniten fosforia oli Ter-musniemen pisteellä (16 ja 24 µg/l). Muilla Kemijärven pisteillä fosforipitoisuudet oli-vat 14–18 µg/l. Rautatiesillan ja Termusniemen alueella kesä-elokuun fosforipitoisuudetviittasivat keskiravinteisuuteen ja Tossanselän–luusuan alueella joko vähä- tai keskira-vinteisuuteen. Kemijärven alusvedessä ei vuonna 2015 havaittu merkittävästi kohonnei-ta kokonaisfosforipitoisuuksia. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna2015 pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2014.

Kuva 11 Päällysveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet Kemijärven runko-osassa jaLehtosalmessa vuonna 2015.

Kokonaistyppeä oli vuonna 2015 Kemijärvessä 230–410 µg/l. Suurimmat pitoisuudetmitattiin rautatiesillan pisteeltä toukokuussa (370 µg/l), Tossanselän alusvedestä heinä-kuussa (390 µg/l) ja Lehtosalmen alusvedestä joulukuussa (410 µg/l). Kesä-elokuussapäällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat 230–380 µg/l eli vähäravinteisille vesilletyypillistä tasoa (Kuva 12). Vuonna 2015 järven alusvedessä ei havaittu merkittävästikohonneita kokonaistyppipitoisuuksia. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivatvuonna 2015 pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2014.

05

10152025303540

1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016

µg/l

Kj107

Te148

To147

Leh

L13700

22


Kuva 12 Päällysveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessavuonna 2015.

Vuonna 2015 Kemijärven fosfaattifosforipitoisuudet olivat <2–13 µg/l. Eniten fosfaatti-fosforia mitattiin toukokuussa (13 µg/l) ja heinäkuussa (11 µg/l) rautatiesillan pisteelläja toukokuun alussa (10 µg/l) järven luusuassa. Kesä-elokuussa fosfaattifosforin pitoi-suudet olivat rautatiesillan kohonnutta arvoa lukuun ottamatta verrattain pieniä, <2–5µg/l. Vuoden 2014 tasoon verrattuna fosfaattifosforia esiintyi vuonna 2015 jonkin ver-ran enemmän.

Ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuonna 2015 pieniä, <2–36 µg/l. Arvot olivat useinpienimmillään kesällä, mutta myös talvella mitattiin pieniä pitoisuuksia ja kesäkuukau-sina suuria. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat vuonna 2015 kasvukauden ulko-puolella 9–110 µg/l ja kasvukaudella <2–14 µg/l. Kesällä epäorgaaninen typpi sitoutuuperustuotantoon, joten arvot ovat tällöin useimmiten pieniä.Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pää-ravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössävesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seu-raavasti (Forsberg ym. 1978):

Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpija tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on pa-rempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuu-den. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähesloppuun on osoitus sen rajoittavuudesta.

Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteenperusteella päällysvesikerroksessa kevään ja syksyn 2015 välisenä aikana (Kuva 13).Useimmiten rajoittavana ravinteena toimi typpi tai typpi ja fosfori yhdessä. Ainoastaanyksi ravinnesuhdeluku viittasi fosforirajoitukseen. Tilanne oli lähes täysin päinvastainenkuin vuonna 2014, jolloin rajoittavana ravinteena toimi useimmiten fosfori. Vuonna2014 fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hyvin pieniä (useimmiten <2 µg/l), kun taasvuonna 2015 fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pääosin 2–5 µg/l, mikä selittää vuosienvälillä havaitun eroavaisuuden.

050

100150200250300350400

1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016

µg/l

Kj107

Te148

To147

Leh

L13700

Kok. N/P Mineraali N/P Minimiravinne< 10 < 5 N

10 - 17 5 - 12 N tai P> 17 > 12 P

23


Kuva 13 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteellaKemijärven tarkkailupaikoilla tuotantokauden 2015 aikana päällysvesikerroksessa.

Rehevyys

Ravinnepitoisuuksia parempi rehevyystason mittari on a-klorofyllipitoisuus, joka kuvaakasviplanktonbiomassan määrää vedessä. Kemijärven havaintopaikoilta määritettiin a-klorofyllipitoisuus touko–syyskuussa (Taulukko 8). Klorofyllipitoisuuksien keskiarvotolivat 3,8–6,9 µg/l eli lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla Forsberg & Ry-dingin (1980) luokituksen mukaan. Karun vesistön a-klorofyllipitoisuus on alle 3 µg/l.Suurimmat arvot mitattiin elokuussa Tossanselältä ja Lehtosalmelta. Lehtosalmen a-klorofylliarvot olivat kummallakin näytteenottokerralla suurempia kuin muilla paikoilla.Näytteitä otettiin kuitenkin luusuaa lukuun ottamatta vain kaksi kertaa kesässä, jotenkyseessä voi olla sattuma. A-klorofylli-tason perusteella arvioituna Kemijärven rehe-vyys oli samaa tasoa kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voi olettaa. Poikkeuksena oliLehtosalmi, jossa kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat vähäravinteisuuteen, mutta klo-rofylli-a-pitoisuudet keski- tai runsasravinteisuuteen. Vuonna 2014 klorofyllipitoisuudetolivat useimmiten hieman suurempia kuin vuonna 2015. Yksi selittävä tekijä lienee ve-den lämpötila: Kemijärvi oli heinä-elokuussa 2–7 °C viileämpi kuin vuonna 2014.

Taulukko 8 Veden a-klorofyllipitoisuus Kemijärvellä kesä-syyskuussa 2015.

0

10

20

30

40

0 2 4 6 8 10 12

Eo.N µg/l

PO4-P µg/l

KJ107 Te148 Leh To147 L13700

P rajoittaa

N ja Prajoittavat

N rajoittaa

pvm Rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi Luusua1.6.2015 1,615.6.2015 3,721.7.2015 3,4 3,5 4,1 5,322.7.2015 4,911.8.2015 4,112.8.2015 3,813.8.2015 4,4 6,1 8,58.9.2015 4,1

keskiarvo VII-VIII 3,8 4,0 5,1 6,9 4,4

24


8.2 Suljetut järvet

Kemijärven suljetuista järvistä otettiin vuonna 2015 näytteitä seuraavasti:

Järvi Tunnus Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Elokuu Joulukuu

Kostamojärvi Ko2 x x x x xPöyliöjärvi Pö7 x x xSeverijärvi,Karjakanselkä

Se6 x x x x x

Kostamojärveä ja Severijärven Karjakanselkää ilmastetaan talvisin. Ilmastimet sijaitse-vat lähellä tarkkailupaikkaa ja näytteet joudutaan jäätilanteen takia ottamaan hieman si-vusta varsinaiselta tarkkailupaikalta.Suljettujen järvien veden laadussa oli vuonna 2015 huomattavia keskinäisiä eroja ja ve-den laatu oli monilta osin selvästi Kemijärven runko-osan veden laatua heikompaa. Yh-teenveto Kemijärven suljettujen järvien veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukos-sa (Taulukko 9).

KostamojärviKostamojärven vesisyvyys on noin 3–4 m, joten talvella saadaan yleensä vain yksi näy-te ja kesällä kaksi. Kostamojärven happitilanne oli helmikuussa ja huhtikuussa huono:happipitoisuudet olivat 0,1–3,9 mg/l ja hapenkyllästeisyysarvot 1–27 % (Taulukko 9).Vesi oli sameaa ja rautapitoista. Vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta ja puskurikyky olierinomainen. Sähkönjohtavuus- ja väriarvot olivat huhtikuussa koholla. Ravinteita esiin-tyi runsaasti: kokonaistyppipitoisuudet olivat 760–1000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuu-det 54–78 µg/l. Noin 60–70 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa.

Taulukko 9 Kemijärven suljettujen järvien vedenlaatu vuonna 2015. Arvot ovat eri näytteenotto-ajankohtien koko vesisyvyyttä edustavia keskiarvoja.

Kesällä vesi oli lievästi hapanta, ruskeaa, hieman samentunutta ja rautapitoista. Pusku-rikyky oli erinomainen. Happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa kaikilla sy-vyyksillä. Kokonaisravinnepitoisuudet (kok.N 700–740 µg/l ja kok.P 59–81 µg/l) viitta-sivat rehevyyteen. Epäorgaanista typpeä esiintyi hyvän vähän, mutta fosforista noin 25–40 prosenttia esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-a-pitoisuudet viittasivat rehevyy-teen. Minimiravinteena toimi typpi.Joulukuussa Kostamojärven happitilanne oli huono (happipitoisuudet 3,0–4,1 mg/l),päällysvesi oli hieman samentunutta ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vedessä oli runsaas-ti ravinteita: kokonaistyppipitoisuudet olivat 1400–4000 µg/l ja kokonaisfosforipitoi-

Järvi Ajankohta Näkö- a-kloro- Happi pH Sähkön- Väri- Sameus Kok.N Kok.P Fe

syv. fylli joht. luku

m µg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l

Kostamojärvi Huhtikuu 0,6 9 6,7 8,0 245 26,5 870 70 11 150

Heinä-elokuu 0,8 18,8 78 6,9 3,9 153 4,5 728 67 2 075

Pöyliöjärvi Huhtikuu 1,3 5 6,6 5,0 125 10,7 675 30 3 150

Heinä-elokuu 1,6 10,2 73 6,8 3,0 73 2,2 373 27 855

Severijärvi Huhtikuu 0,9 16 6,7 8,3 120 7,2 740 53 2 800

Heinä-elokuu 1,2 10,8 81 7,0 3,5 100 2,3 450 36 1 287

Näyte sentrifugoitu

25


suudet 47–62 µg/l. Noin 40–80 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodos-sa.

PöyliöjärviPöyliöjärven vesisyvyys on noin 10 m, ja siitä saadaan 3 vertikaalista näytettä. TalvellaPöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli huono (happipitoisuus0,4 mg/l) (Taulukko 9). Vesi oli lievästi hapanta ja puskurikyky oli erinomainen. Pääl-lysvesi oli kirkasta, vain hieman ruskehtavaa ja sen happipitoisuus oli lähinnä välttävä.Alusvedessä oli ruskeaa, sameaa ja rautapitoista. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivatkeskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (kok.P 15 µg/l, kok.N 430 µg/l), mutta alusve-dessä esiintyi melko runsaasti ravinteita. Noin 30–60 prosenttia ravinteista esiintyi epä-orgaanisessa muodossa.

Kesällä Pöyliönjärven lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, ja lämpötilaero päällys- jaalusveden välillä oli noin 2–3 °C. Päällysveden happitilanne oli erinomainen tai hyvä,mutta alusvedessä oli happivajetta etenkin elokuussa. Heinäkuussa päällysvesi oli lie-västi emäksistä, mutta muuten vesi oli lievästi hapanta. Puskurikyky oli hyvä. Vesi oliruskehtavaa eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet 350–390µg/l olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet 23–33 µg/l viit-tasivat rehevyyteen. Klorofylli-a-pitoisuudet 9,9 ja 10,4 µg/l olivat reheville vesille tyy-pillistä tasoa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammonium-typpeä esiintyi vain vähän. Noin 20–40 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa.Minimiravinteena toimi typpi.

SeverijärviSeverijärven Karjakanselällä vesisyvyys on noin 3 m, ja siitä yleensä saadaan yksi näy-te, joskus kaksi näytettä. Tammikuussa ja huhtikuussa vesi oli samentunutta, rautapi-toista ja ruskeaa (Taulukko 9). Happitilanne oli huono. Ravinnepitoisuudet olivat suuriaja 50–80 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Sähkönjohtavuusarvooli huhtikuussa koholla. Veden pH oli huhtikuussa lievästi hapan ja puskurikyky olierinomainen. Lämpökestoisia kolibakteereja esiintyi hyvin vähän.Heinä-elokuussa vesi oli lievästi hapanta tai neutraalia (pH 6,9–7,0), ruskeaa ja melkorautapitoista. Puskurikyky oli hyvä–erinomainen. Samennusta ei juuri havaittu. Happiti-lanne oli päällysvedessä hyvä ja elokuussa alusvedessä tyydyttävä. Kokonaistyppipitoi-suudet 420–500 µg/l viittasivat keskiravinteisuuteen, kokonaisfosforipitoisuudet 35–36µg/l olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Noin 25–30 prosenttia fosforista esiintyifosfaattimuodossa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammo-niumtyppeä esiintyi hyvin vähän. Klorofyllipitoisuudet 11,7 ja 9,9 µg/l viittasivat rehe-vyyteen. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat pieniä. Rajoittavanaravinteena toimi typpi.

Joulukuussa Severijärven vesi oli samentunutta, rautapitoista ja happitilanne oli välttä-vä. Ravinteita esiintyi runsaasti, ja noin 20–60 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaani-sessa muodossa. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei esiintynyt lainkaan.

9 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILUYhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lähialueiden vesistötarkkailussa olivat vuonna2015 mukana Pelkosenniemi ja Rovaniemi.

26


9.1 PelkosenniemiPelkosenniemen, Pyhän ja Luoston alueen jätevedet käsitellään yhteisessä jäteveden-puhdistamossa Pelkosenniemellä. Jätevedenpuhdistamolta vedet johdetaan KemijokeenPelkosenniemen kirkonkylän eteläpuolella. Jätevedenpuhdistamon alapuolelta (Pe2)otettiin yhteistarkkailuun liittyvät näytteet huhtikuussa (1.4.2015 ja 13.4.2015) ja elo-kuussa (11.8.2015). Puhdistamon yläpuolinen tarkkailupaikka (Pelkosenniemi 13600)kuuluu Kemijoki Oy:n Lokan ja Porttipahdan alapuolisten jokien tarkkailuun ja näitä tu-loksia on hyödynnetty raportoinnissa. Havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat poik-kesivat muutaman päivän toisistaan ja määritysvalikoimat olivat vähän erilaiset. Ha-vaintopaikalta Pe13600 on 13 näytettä vuonna 2015. Tarkkailupaikat on esitetty kartallaliitteessä 2.11 ja tulokset liitteessä 7.

Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon alapuolisella tarkkailupisteellä Pe2 vesi olivuonna 2015 hygieeniseltä laadultaan erittäin hyvää (lämpökestoisten koliformistenbakteerien tiheydet 1–16 kpl/100 ml). Happitilanne oli huhtikuussa tyydyttävä (happipi-toisuudet 8,7–9,1 mg/l), mutta hapenkyllästeisyysarvot olivat selvästi alentuneet (60–62%). Elokuussa happipitoisuus oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesilletyypillistä tasoa, mutta huhtikuussa arvot olivat hiukan koholla elokuun arvoon verrat-tuna. Huhtikuussa vesi oli ruskehtavaa mutta elokuussa selvästi ruskeaa. Ylimääräistäsameutta ei havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa.Epäorgaanista typpeä esiintyi huhtikuussa melko runsaasti, mutta elokuussa arvot olivathyvin pieniä. Huhtikuun kokonaisfosforipitoisuudet olivat pieniä, mutta elokuussa fos-forin määrä viittasi keskiravinteisuuteen. Fosfaattifosforin määrä oli 7–46 prosenttia ko-konaisfosforin määrästä ja pienin fosfaattifosforin määrä mitattiin huhtikuun toisellanäytteenottokierroksella.

Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli,13600) eri vuodenaikoina sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassataulukossa (Taulukko 10). Veden happipitoisuus oli talvella tyydyttävä ja muulloin hy-vä. Veden pH-taso vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen, ja puskurikyky olihyvä–erinomainen. Väri- ja CODMn-arvoissa esiintyi runsaasti vaihtelua. Vesi oli tum-minta touko-syyskuussa ja vaaleinta maaliskuussa. Sameusarvo oli koholla huhti-toukokuussa ja marraskuun lopulla, muuten vesi oli melko kirkasta.

Taulukko 10 Kemijoen veden laadun vuodenaikaiset keskiarvot sekä koko vuoden keski- ja ääriarvotPelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) vuonna 2015.

Kesällä Pelkosenniemen (13600) kokonaistyppipitoisuudet viittasivat vähä- tai keskira-vinteisuuteen. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä ta-soa, mutta heinäkuun lopussa mitattiin poikkeavan suuri fosforipitoisuus, 56 µg/l. Fos-forin määrä oli suurimmillaan heinäkuussa, toukokuussa ja marraskuun lopussa ja pie-nimmillään maaliskuussa. Typen määrä oli suurimmillaan elokuun lopussa, toukokuussaja heinäkuussa ja pienimmillään maaliskuussa, marraskuun alussa ja joulukuussa. Epä-orgaanisen typen pitoisuudet määritettiin heinä-elokuussa, jolloin sitä esiintyi vain vä-hän. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat heinä-elokuussa alle määritysrajan.

n pH Alkalini- Väriluku Sameus Kiinto- CODMn Kok.P Kok.Nteetti aine

mg/l kyll.% pH mmol/l mgPt/l FNU mg/l mg O2/l µg/l µg/ltalvi I-IV 3 10,7 75 6,7 0,40 49 1,5 1,1 4,1 14 277

kevät V-VI 2 11,0 89 6,7 0,16 120 2,0 7,0 14,5 30 350kesä VII-IX 4 8,9 86 7,0 0,23 101 1,4 3,4 14,0 29 368syksy X-XII 4 12,0 85 7,0 0,32 78 2,7 5,5 8,9 21 280keskiarvo 10,6 83 6,9 0,28 85 1,9 4,1 10,2 23 317

min 8,4 72 6,4 0,11 24 0,2 <1 <1 9 220max 13,0 90 7,2 0,42 140 8,1 17,0 17,0 56 430

Happi

27


Seuraavassa kuvassa (Kuva 14) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet jätevedenpuh-distamon ylä- ja alapuolella vuonna 2015 velvoitetarkkailun ajankohtina. Ylä- ja ala-puolisen pisteen näytteenottopäivämäärät eivät ole aivan samat, mutta ajankohdat ovatkuitenkin melko lähellä toisiaan. Talven ensimmäisellä ja elokuun näytteenottokierrok-sella ravinnepitoisuudet olivat puhdistamon alapuolella suurempia kuin puhdistamonyläpuolella. Talven toisella näytteenottokierroksella tilanne oli kuitenkin päinvastainen.

Laskennallisesti Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen aiheutta-mat pitoisuuslisäykset Kemijoessa olivat hyvin pieniä, fosforin osalta 0,01 μg/l ja typenosalta alle 1,0 μg/l (Taulukko 7), koska puhdistamon kuormitus on varsin pieni (fosfori0,14 kg/d ja typpi 26 kg/d) ja Kemijoen virtaama purkukohdalla on suuri (noin 300m3/s). Käytännössä kuormituksesta johtuvat laskennalliset pitoisuuden muutokset eivätolisi vesistössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa havaittu ravinnepitoisuuksien kasvupuhdistamon kohdalla johtuu jätevesien epätäydellisestä sekoittumisesta tai muista teki-jöistä kuin puhdistamon kuormituksesta.

Kuva 14 Ravinnepitoisuudet Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (13600) ja alapuolella(Pe2) vuonna 2015. Pisteeltä 13600 määritettiin epäorgaaniset ravinteet vain elokuussa.

Taulukossa alla (Taulukko 11) on esitetty veden laadun keskiarvot Pelkosenniemenkohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli) vuosina 2011–2015. Keskiarvojen valossaKemijoen veden laadussa on pientä vuosittaista vaihtelua, mutta ei merkittäviä muutok-sia. Kiintoainepitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja ravinnepitoisuudet olivatvuonna 2015 suurempia kuin edellisvuonna.

Kemiallinen hapenkulutus oli Kemijoessa Pelkosenniemen kohdalla 1960-luvun lopulla,ennen tekoaltaiden rakentamista, vuositasolla keskimäärin noin 7–8 mg/l, väri noin 60mg/l Pt ja kokonaisfosforipitoisuus noin 10–15 µg/l (Kinnunen 1986). Viime vuosina(2011–2014) veden laatu on ollut keskimäärin hyvin lähellä ennen tekoaltaiden raken-tamista vallinnutta tasoa. Vuonna 2015 vedenlaatu oli jonkin verran tätä huonompi.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

13600 Pe2 13600 Pe2 13600 Pe2

26.3./1.4.2015 13.4/23.4.2015 11.8./17.8.2015

µg/lTyppi

Kok. N EoN

0

5

10

15

20

25

13600 Pe2 13600 Pe2 13600 Pe2

26.3./1.4.2015 13.4/23.4.2015 11.8./17.8.2015

µg/lFosfori

Kok.P PO4-P

28


Taulukko 11 Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) keskimäärinvuosina 2011–2015.

9.2 RovaniemiKemijoesta Rovaniemen jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2)puolelta otettiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteet maaliskuussa (30.3.2015),heinäkuussa (27.7.2015) ja elokuussa (20.8.2015). Tarkkailupaikat on esitetty kartallaliitteessä 2.3 ja tulokset liitteessä 7.Kemijoen happipitoisuudet olivat maaliskuussa melko hyvää tasoa, mutta hapenkylläs-teisyysarvot olivat veden kylmyyden takia alentuneet. Heinä-elokuussa happitilanne olihyvä. Näytteenottopaikkojen välillä ei ollut havaittavissa selviä, systemaattisia erojahappipitoisuuksissa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, jasuurimmillaan arvot olivat maaliskuussa. Sähkönjohtavuusarvo oli puhdistamon alapuo-lella suurempi kuin puhdistamon yläpuolella jokaisella näytteenottokerralla, mutta erooli hyvin pieni. Kemijoen vesi oli maaliskuussa hieman ruskehtavaa ja heinä-elokuussaruskeaa. Ylimääräistä sameutta ei havaittu.Veden hygieeninen laatu oli kummallakin näytepisteellä hyvä. Maaliskuussa jäteveden-puhdistamon yläpuolisella näytepisteellä lämpökestoisten kolibakteerien tiheys oli 3pmy/100ml ja puhdistamon alapuolisella pisteellä 22 pmy/100 ml. Heinäkuussa kolibak-teereja tavattiin yläpuoliselta pisteeltä enemmän kuin alapuoliselta pisteeltä. Elokuussatilanne oli päinvastainen, mutta bakteeritiheydet olivat pieniä.

Kemijoen kokonaistyppipitoisuudet olivat kummallakin näytepisteellä karuille vesilletyypillistä tasoa kaikilla näytteenottokerroilla. Puhdistamon alapuolella kokonaistyppi-pitoisuus oli 10–60 µg/l suurempi kuin sen yläpuolella (Kuva 15). Kokonaisuutena typ-pipitoisuudet olivat kummallakin pisteellä hyvin samankaltaisia. Epäorgaanista typpeäesiintyi vedessä runsaasti maaliskuussa, mutta heinä-elokuussa pitoisuudet olivat pieniä.

Kuva 15 Ravinnepitoisuudet Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolellavuonna 2015. EoN = NO2+NO3-N + NH4-N

n pH Alkali- Väri CODMn Sameus Kiinto- Kok. P Kok. Nniteetti aine

mg/l % mmol/l µg/l mg O2/l FNU mg/l µg/l µg/l2011 17 9,6 75 6,9 0,30 64 9,0 1,4 0,8 14 3322012 17 10,0 79 6,9 0,30 63 8,0 1,3 0,8 13 3092013 17 10,2 78 7,0 0,37 52 6,5 1,3 1,6 15 2722014 17 10,1 76 6,9 0,37 64 7,7 1,3 1,7 12 2982015 13 10,6 83 6,9 0,28 85 10,2 1,9 4,1 23 317

Happi

0

100

200

300

400

500

Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2

30.3.2015 27.7.2015 20.8.2015

µg/l Typpi

EoN Kok.N

0

5

10

15

20

25

Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2

30.3.2015 27.7.2015 20.8.2015

µg/l Fosfori

PO4-P Kok.P

29


Kemijoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11–15 µg/l eli vähä- tai keskiravinteisillevesille tyypillistä tasoa. Pitoisuuksissa ei havaittu systemaattisia eroja näytepisteiden vä-lillä. Maaliskuussa fosfaattifosforia esiintyi verrattain runsaasti, mutta kesällä pitoisuu-det olivat pieniä.Laskennallisesti Rovaniemen jätevedenpuhdistamon fosforikuormituksen aiheuttama pi-toisuuslisäys Kemijoessa oli 0,13 μg/l (Taulukko 7), käytännössä tämänsuuruista pitoi-suuslisäystä ei voida vesistössä mitata. Laskennallinen typpipitoisuuden lisäys oli 13μg/l, mikä on mitattavissa. Jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vuonna 2015 (7,9kg/d) oli huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (2,8 kg/d), typpikuormituksenollessa hieman suurempi edellisenä vuonna (805 ja 740 kg/d). Jätevesien laimentumis-suhde Kemijoessa on erittäin hyvä, ja virtaama purkukohdalla v. 2015 oli 700–800 m3/s.Tarkkailutulosten perusteella Rovaniemen jätevesikuormituksen vaikutukset olivat ha-vaittavissa ajoittain lievänä ravinnepitoisuuksien, selvimmin ammoniumtypen, sekälämpökestoisten koliformisten bakteerimäärien kasvuna puhdistamon alapuolella.

10 KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILUYhteistarkkailuun kuuluvista kalankasvatuslaitoksista kahdeksalla oli kasvatustoimintaavuonna 2015. Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken ja Taivalkosken laitosten alueelta eiotettu näytteitä, koska laitoksilla ei ollut toimintaa vuonna 2015.

10.1 Saarenputaan Lohi Ay, TapionniemiSaarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutet-tiin kerran heinäkuussa (28.7.2015) ja kerran elokuussa (19.8.2015). Laitos sijaitsee si-vussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.10). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevienlaitoksen ylä- (JL1) ja ala- (JL2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi yksi alapuolinentarkkailupiste (JL3, Tuupaselkä) Kemijoen päävirtauksessa.

Veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytepaikoilla. Sähkönjohtavuusar-vot olivat luonnonvesille tyypillisesti pieniä eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Ka-lalaitoksen alueella kokonaistyppipitoisuudet olivat 320–380 µg/l, kun Tuupaselän pis-teellä Kemijoen päävirtauksen alueella oli kokonaistyppeä 280–300 µg/l (Kuva 16). Ka-lalaitoksen alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 13–15 µg/l, kun Kemijoen päävir-tauksen alueella fosforipitoisuus oli 9 µg/l kummallakin näytteenottokerralla. Kalalai-toksen ylä- ja alapuolisen näytteenottopaikan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selke-ää eroa. Kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen kaikillanäytepisteillä. Vesistötarkkailutulosten perusteella kalalaitoksen alueen vedessä oli ko-konaistyppeä noin 30–80 µg/l ja kokonaisfosforia noin 6–8 µg/l enemmän kuin Kemijo-en päävirtauksen vedessä.

30


Kuva 16 Fosfori- ja typpipitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasva-tuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO2-NO3-N +NH4-N

Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kalalaitoksen alueella 2–4 µg/l ja Kemijoen päävir-tauksessa <2–2 µg/l. Fosfaattifosforin esiintyminen oli siten kalalaitoksen alapuolellahieman suurempaa kuin Kemijoen päävirtauksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudetolivat kalalaitoksen yläpuolella 8–10 µg/l, kalalaitoksen alapuolella 3–4 µg/l ja Tuu-paselällä 2–8 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat laitoksen yläpuolella 17–23 µg/l,laitoksen alapuolella 6–8 µg/l ja Tuupaselällä 5–9 µg/l. Epäorgaanista typpeä esiintyi si-ten eniten laitoksen yläpuolisella näytepisteellä. Kokonaisuutena epäorgaanista typpeäesiintyi vedessä vain vähän kaikilla näytepisteillä.Levätuotannon määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (2,4–5,3 µg/l) viittasivat pää-osin keskiravinteisuuteen. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kalalaitoksen alapuoliseltanäytepisteeltä ja pienimmät pitoisuudet Kemijoen päävirtauksesta (Kuva 17).

Kuva 17 Klorofylli a:n pitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015.

Vesinäytteenottojen yhteydessä tarkasteltiin myös kalalaitoksen lähialueen limoittumis-ta (liite 10). Kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla oli heinäkuun havain-tokerralla havaittavissa saman verran limoittumista kuin yläpuolisella vertailupaikalla(liite 11). Noin 350 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla kolmannella alapuolisellatarkkailupaikalla jäät olivat vieneet kaikki rantakivet, joten tarkastelua ei voitu tehdä.Elokuussa limoittumista havaittiin kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikallajonkin verran enemmän kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Kolmannella alapuolisella

050

100150200250300350400

JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL3

28.7.2015 19.8.2015

µg/l Typpi Kok. N

EoN

0

5

10

15

20


28.7.2015 19.8.2015

µg/l Fosfori Kok. P

PO4-P

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0


28.7.2015 19.8.2015

µg/l

31


havaintopaikalla tutkittiin limoittumista uppopuusta, ja limoittumista todettiin vähem-män kuin vertailupaikalla.Laskennallisesti Tapionniemen kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoi-suuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat varsin pieniä: fosforin osalta 0,02 µg/l jatypen osalta 0,2 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kasvatusmäärä ja kuormitus olivat edellis-vuotta pienemmät. Vesistötarkkailutulosten perusteella laitoksen kuormituksella oli lie-vä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa veden laatumääräytyi muista tekijöistä.

10.2 Koillis-Suomen Lohi Oy, KostamoKoillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutet-tiin kerran heinäkuun lopulla (30.7.2015) ja kerran elokuussa (18.8.2015). Laitos sijait-see sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.10). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitse-vien laitoksen ylä- (KP1) ja ala- (KP2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi alapuolinentarkkailupiste (KP3, Leväranta) Kemijoen päävirtauksessa.Heinäkuussa happitilanne oli hyvä ja elokuussa tyydyttävä kaikilla näytepisteillä. Säh-könjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Ylimääräistä samennusta eihavaittu, mutta sameusarvot olivat heinäkuussa kaikilla näytepisteillä hieman suurempiakuin elokuussa.

Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen kokonaistyppipitoisuudet olivat 290–390 µg/l,alapuolisen näytepisteen pitoisuudet 320–420 µg/l ja Kemijoen päävirtauksen pitoisuu-det 350–390 µg/l (Kuva 18). Kokonaistypen määrä viittasi lähinnä vähäravinteisuuteen.Tutkimustulosten perusteella kalalaitoksen alapuolella vedessä oli 30 µg/l enemmäntyppeä kuin laitoksen yläpuolella. On kuitenkin huomattava, että heinäkuussa suurinkokonaistyppipitoisuus 350 µg/l mitattiin Kemijoen päävirtauksesta.

Kuva 18 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO2-NO3-N + NH4-N

Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 16–19 µg/l,laitoksen alapuolisen pisteen pitoisuudet 18–25 µg/l ja Kemijoen päävirtauksen pitoi-suus 20 µg/l kummallakin näytteenottokerralla. Fosforin määrä viittasi keskiravinteisuu-teen kaikilla näytteenottopaikoilla. Tutkimustulosten perusteella kalalaitoksen alapuo-lella vedessä oli noin 2–6 µg/l enemmän fosforia kuin laitoksen yläpuolella. Heinäkuus-sa suurin kokonaisfosforipitoisuus 20 µg/l mitattiin kuitenkin Kemijoen pääuomasta.

050

100150200250300350400450

KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP3

30.7.2015 18.8.2015

µg/l Typpi Kok. N

EoN

0

5

10

15

20

25

30


30.7.2015 18.8.2015


PO4-P

32


Näytteenottopaikkojen nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat <2–9 µg/l ja ammonium-typen pitoisuudet <3–39 µg/l. Heinäkuussa eniten epäorgaanista typpeä mitattiin kala-laitoksen alapuoliselta pisteeltä ja elokuussa Kemijoen päävirtauksesta. Fosfaattifosforinpitoisuudet olivat 5–8 µg/l ja pienimmillään pitoisuudet olivat kalalaitoksen yläpuolella.Klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,0–3,9 µg/l eli karuille tai keskiravinteisille vesille tyy-pillistä tasoa (Kuva 19). Suurimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa Kemijoen päävir-tauksesta ja elokuussa kalalaitoksen yläpuolelta.

Kuva 19 Klorofylli-a:n pitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015.

Kalalaitoksen lähialueiden limoittumista tarkasteltiin laitoksen yläpuolella vertailualu-eella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Sekä heinäkuussa että elo-kuussa limoittumista todettiin kummallakin laitoksen alapuolisella havaintopaikalla sa-man verran kuin laitoksen yläpuolella (liite 11).

Laskennallisesti Kostamon kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuusli-säykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,06 µg/l ja typenosalta 0,6 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kuormituksella on vesistötarkkailutulosten mu-kaan selvä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa vai-kutus on ajoittainen ja vähäinen.

10.3 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja JoentakanenKoillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoella sijaitsevien Saarenputaan ja Joentakasen lai-tosten vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain säilytyskautenamaaliskuussa (31.3.2015). Tarkkailupaikka KP1 sijaitsee molempien laitosten yläpuo-lella, KP6 Saarenputaan alapuolella ja pisteet KP2, KP4 ja KP5/2 laitosten alapuolella(liite 2.8). Näistä KP2 sijaitsee Könkäänlammen rannalla.Lämpökestoisia koliformisia bakteereita ei Käsmänjoen näytteissä juuri esiintynyt (0–1 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen.Happitilanne oli tyydyttävä, ja huonoin happipitoisuus mitattiin molempien laitostenyläpuoliselta näytepisteeltä. Könkäänlammen pisteeltä KP2 ei saatu tulosta, sillä happi-pullot rikkoutuivat. Sähkönjohtavuusarvo (3,2 mS/m) oli pisteellä KP2 luonnonvesilletyypillistä tasoa, mutta muilla pisteillä arvot (8,5–9,1 mS/m) olivat hieman koholla. Ve-si oli hieman samentunutta kaikilla pisteillä.

0,00,51,01,52,02,53,03,54,0


30.7.2015 18.8.2015

µg/l

33


Käsmänjoen kokonaistyppipitoisuudet 370–390 µg/l viittasivat vähäravinteisuuteen jaKönkäänlammen pitoisuus 400 µg/l keskiravinteisuuteen. Käsmänjoen typpipitoisuudetkasvoivat hiukan alavirtaan mentäessä (Kuva 20). Nitriitti-nitraattityppeä esiintyi kaikil-la näytepisteillä runsaasti (190–200 µg/l), mutta ammoniumtypen pitoisuudet olivat pie-niä (4–11 µg/l).

Kuva 20 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen kalankasvatus-laitoksen tarkkailupaikoilla maaliskuussa 2015. EoN = NO2+NO3-N + NH4-N

Käsmänjoen kokonaisfosforipitoisuudet 22–25 µg/l viittasivat lähinnä keskiravinteisuu-teen. Pienin pitoisuus mitattiin kalalaitosten yläpuoliselta pisteeltä. Könkäänlammenfosforipitoisuus 26 µg/l viittasi rehevyyteen. Noin 70–85 prosenttia fosforista esiintyifosfaattimuodossa.Limoittumistarkkailua ei tehdä Saarenputaan ja Joentakasen laitosten lähialueella.

Laskennallisesti Saarenputaan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoi-suuslisäykset olivat Käsmänjoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,04 µg/l ja typen osalta0,3 µg/l (Taulukko 7). Myös vesistötarkkailussa havaitut pitoisuuserot olivat hyvin pie-niä. Könkäänlammessa veden vaihtuvuus on todennäköisesti hitaampi, mikä voi vaikut-taa siellä ajoittain havaittuun hieman korkeampaan fosforitasoon.

10.4 Napapiirin Kala Oy, SeitakorvaNapapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiinkerran heinäkuussa (29.7.2015) ja kerran elokuussa (19.8.2015). Laitos sijaitsee Seita-korvan voimalaitoksen yläaltaassa (liite 2.5). Tarkkailupaikkoja on Seitakorvan altaassayksi laitoksen yläpuolella (SK1) ja kaksi alapuolella (SK2 ja SK3). Näytteet otetaan se-kä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailu-paikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai vedenlaadun suhteen.Seitakorvan alueen happipitoisuudet olivat hyvää tasoa ja alusveden happipitoisuudetolivat vain hiukan pienempiä kuin päällysveden pitoisuudet. Sähkönjohtavuusarvot oli-vat luonnonvesille tyypillisesti pieniä eikä ylimääräistä samennusta havaittu.

Kokonaistyppipitoisuudet 310–380 µg/l viittasivat vähäravinteisuuteen. Suurin pitoisuusmitattiin kalalaitoksen alapuolelta elokuussa, mutta yleisesti typpipitoisuuksissa ei olluthavaittavissa säännönmukaisia eroja näytepisteiden välillä (Kuva 21). Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat pieniä (< 10 µg/l). Ammoniumtyppeä esiintyi vaihtele-vassa määrin (7–51 µg/l), mutta arvoissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisuuksia.

050

100150200250300350400450

KP1 KP6 KP4 KP2 KP5/2

µg/l Typpi Kok. N

EoN

0

5

10

15

20

25

30

KP1 KP6 KP4 KP2 KP5/2


PO4-P

34


Kuva 21 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO2+NO3-N + NH4-N

Seitakorvan alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 12–18 µg/l eli vähä- tai keskira-vinteisille vesille tyypillistä tasoa. Arvoissa oli hyvin vähän vaihtelua eri näytepisteidenvälillä. Noin 20–45 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-a-pitoisuudet 3,6–5,4 µg/l viittasivat keskiravinteisuuteen (Kuva 22). Pitoisuuksissa ei ol-lut havaittavissa säännönmukaisia eroja näytepisteiden välillä.

Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksenalapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla havaittiin jonkin verranlimoittumista noin 100 metriä laitoksen alapuolella. Noin 500 metriä laitoksen alapuo-lella limoittumista oli havaittavissa sekä heinä- että elokuussa saman verran kuin laitok-sen yläpuolella sijaitsevalla vertailupaikalla (liite 11).

Kuva 22 Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015.

Laskennallisesti Seitakorvan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuus-lisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,09 µg/l ja ty-pen osalta 0,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa ei todettu selviä vedenlaatumuu-toksia laitoksen kohdalla.

050

100150200250300350400

SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK3

29.7.2015 19.8.2015

µg/l Typpi Kok. N

EoN

0

5

10

15

20


29.7.2015 19.8.2015


PO4-P

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0


29.7.2015 19.8.2015

µg/l

35


10.5 Oy Arctic-Moon Ltd, KaihuaOy Arctic Moon Ltd:n Kaihuan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin ker-ran heinäkuussa (28.7.2015) ja kerran elokuussa (19.8.2015). Laitos sijaitsee Kaihuan-joen suulla (liite 2.4). Tarkkailupaikka KA2 sijaitsee Kaihuanjoessa. HavaintopaikkaKA1 sijaitsee Kemijoessa runsaan kilometrin Kaihuanjokisuun yläpuolella ja havainto-paikka KA3 Kemijoessa runsaat 0,5 km Kaihuanjokisuun alapuolella. Näytteet otetaanpistettä KA2 lukuun ottamatta sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta.

Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävääkerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Näytepisteiden happipitoisuudetolivat hyvää tasoa kummallakin näytteenottokerralla. Vedessä ei havaittu ylimääräistäsamennusta ja sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa.

Kokonaistyppipitoisuudet olivat 280–380 µg/l eli karuille vesille tyypillistä tasoa. Ty-pen määrä oli pienimmillään Kaihuanjoen näytepisteellä KA2 kummallakin näytteenot-tokerralla (Kuva 23). Nitriitti-nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat pie-niä, ja vain alle 10 prosenttia typestä esiintyi epäorgaanisessa muodossa.

Kuva 23 Fosfori- ja typpipitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO2+NO3-N + NH4-N

Kaihuan alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 9–15 µg/l eli pääosin karuille vesilletyypillistä tasoa. Pienimmät pitoisuudet mitattiin Kaihuanjoen näytepisteeltä kummalla-kin näytteenottokerralla. Noin 5–15 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa.Klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,4–5,3 µg/l eli pääosin keskiravinteisille vesille tyypil-listä tasoa. Pienimmät klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaihuanjoen näytepisteeltä kum-mallakin näytteenottokerralla (Kuva 24).

050

100150200250300350400

KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA3

28.7.2015 19.8.2015

µg/l Typpi Kok. N

EoN

02468

10121416


28.7.2015 19.8.2015


PO4-P

36


Kuva 24 Klorofylli-a:n pitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015.

Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksenalapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa laitoksen alapuolella havaittiin saman ver-ran limoittumista kuin laitoksen yläpuolisella vertailupaikalla (liite 11). Elokuussakummallakin alapuolisella paikalla limoittumista oli jonkin verran enemmän kuin lai-toksen yläpuolella.

Laskennallisesti Kaihuan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisä-ykset olivat Kemijoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,01 µg/l ja typen osalta 0,1 µg/l(Taulukko 7) eli eivät käytännössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa laitoksen alapuoli-sesta Kemijoesta mitatut hieman korkeammat typpipitoisuudet saattoivat johtua myösmuista tekijöistä kuin kalalaitoksen kuormituksesta.

10.6 Napapiirin Kala Oy, VanttauskoskiNapapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutet-tiin kaksi kertaa heinäkuussa (14.7. ja 28.7.2015) ja kaksi kertaa elokuussa (12.8. ja25.8.2015). Laitos sijaitsee Vanttauskosken yläaltaassa (liite 2.4). Tarkkailupaikka VK2sijaitsee laitoksen välittömässä läheisyydessä ja VK3 muutamien satojen metrien etäi-syydellä laitoksesta. Tarkkailupaikka VK5 sijaitsee Vanttauskosken voimalaitoksen ala-kanavassa noin 500 metriä Vanttauskosken poikaslaitoksen alapuolella. Näytteet otetaansekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Vanttauskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen.

Vanttauskosken alueen happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. Vanttauskosken ka-lankasvatuslaitoksen alapuolisella pisteellä VK2 happipitoisuudet olivat kuitenkin alen-tuneet tyydyttävälle tasolle kolmella näytteenottokerralla neljästä. Sähkönjohtavuusar-vot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa eikä ylimääräistä samennusta havaittu.

Vanttauskosken alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat 270–400 µg/l eli yhtä arvoa lu-kuun ottamatta vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Suurin kokonaistyppipitoisuusmitattiin heinäkuun ensimmäistä näytteenottokertaa lukuun ottamatta kalankasvatuslai-toksen alapuoliselta pisteeltä VK2 (Kuva 25). Kokonaistyppipitoisuus oli pisteellä VK2keskimäärin 40 µg/l suurempi kuin pisteeltä VK1 mitattu pitoisuus. Epäorgaanista typ-peä esiintyi alueella vain vähän, alle 15 prosenttia kokonaistypen määrästä. Suurimmatepäorgaanisen typen pitoisuudet mitattiin pisteeltä VK2.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0


28.7.2015 19.8.2015

µg/l

37


Kuva 25 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN =NO2+NO3-N + NH4-N

Kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11–31 µg/l. Heinäkuussa fosforipitoisuudet olivatpääosin karuille vesille tyypillistä tasoa (<15 µg/l), mutta elokuussa pääosin keskiravin-teisille vesille tyypillistä tasoa (15–25 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltäVK2 elokuussa. Pisteellä VK2 mitattiin keskimäärin 4-6 µg/l enemmän fosforia kuinpisteellä VK1. Noin 10–30 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa.Vanttauskosken alueen klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,1–8,5 µg/l (Kuva 26) ja useim-miten pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Heinäkuussa klorofyl-lipitoisuuksissa oli vain vähän eroa näytepisteiden välillä. Elokuun ensimmäisellä näy-tekierroksella pitoisuudet olivat noin 5 µg/l lukuun ottamatta alinta pistettä VK5, jossaklorofyllin määrä oli pieni, 2,1 µg/l. Elokuun toisella kierroksella pisteeltä VK2 mitat-tiin noin 3 µg/l enemmän klorofylliä kuin muilta pisteiltä.

050

100150200250300350400450

VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5

14.7.2015 28.7.2015 12.8.2015 25.8.2015

µg/l Typpi Kok. N

EoN

0

5

10

15

20

25

30


14.7.2015 28.7.2015 12.8.2015 25.8.2015


PO4-P

38


Kuva 26 Klorofylli-a-pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna 2015.

Limoittumista tarkkailtiin Vanttauskosken laitoksen yläpuolisella vertailualueella jakahdella alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa limoittumista havaittiin aivan ka-lankasvatuslaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran ja voimalaitoksen pa-don luona saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite11). Syyskuun alussatehdyllä toisella limoittumistarkkailukerralla limoittumista oli laitoksen läheisyydessäsaman verran kuin yläpuolella ja Vanttauskosken padon lähellä vähemmän kuin yläpuo-lella.Laskennallisesti Vanttauskosken kalalaitoksen fosforikuormituksen aiheuttama pitoi-suuslisäys Kemijoessa oli 0,16 μg/l ja typpikuormituksen vastaavasti 1,3 μg/l (Taulukko7). Käytännössä laitoksen lähialueella havaitut pitoisuusmuutokset olivat useimmitenlaskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisellaKemijoen vesimassaan. Täydellinen sekoittuminen tapahtuu Vanttauskosken voimalai-toksella, joten sen alapuolella Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vaikutukset jäävätpieniksi. Vanttauskosken poikaslaitoksen kuormitus on pienempää ja kuormituksen lai-mentuminen Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa tehokasta. Laskennallisetpoikaslaitoksen aiheuttaman kuormituksen pitoisuuslisäykset olivat fosforin osalta 0,03μg/l ja typen osalta 0,2 μg/l (Taulukko 7).

10.7 Voimalohi Oy, OssauskoskiVoimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin ker-ran heinäkuussa (27.7.2015) ja kerran elokuussa (20.8.2015). Laitos sijaitsee Ossaus-kosken alakanavan rannalla (liite 2.1). Tarkkailupaikat sijaitsevat laitoksen yläpuolella(OK1) ja alapuolella (OK2).

Ossauskosken lähialueen happitilanne oli hyvä kummallakin näytteenottokerralla. Säh-könjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa eikä ylimääräistä samennustaollut havaittavissa.Ossauskosken alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat 320–340 µg/l (Kuva 27) eli ka-ruille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi ≤ 10 prosenttia kokonaisty-pen määrästä. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat 13–16 µg/l eli pääosin vähäravintei-sille vesille tyypillistä tasoa. Noin 15–25 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodos-sa. Alueen klorofylli-a-pitoisuudet olivat 4,4–6,8 µg/l (Kuva 28) eli keskiravinteisille

0,01,02,03,04,05,06,07,08,09,0


14.7.2015 28.7.2015 12.8.2015 25.8.2015

µg/l

39


vesille tyypillistä tasoa. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja näy-tepisteiden välillä, mutta klorofyllin määrä oli kummallakin näytteenottokerralla suu-rempi kalalaitoksen alapuolella kuin sen yläpuolella.

Kuva 27 Fosfori- ja typpipitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO2+NO3-N + NH4-N

Kuva 28 Klorofylli-a:n pitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksentarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015.

Ossauskosken laitoksen alueella ei tehdä limoittumistarkkailua vedenkorkeuden voi-makkaan vaihtelun takia.Laskennallisesti Ossauskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoi-suuslisäykset olivat erittäin pieniä: fosforin osalta 0,01 µg/l ja typen osalta 0,1 µg/l(Taulukko 7). Vesistötarkkailussa oli kuitenkin useimmiten mitattavissa lievää ravintei-den pitoisuusnousua, vaikka kalankasvatuslaitokselta vedet johdetaan Ossauskoskenalakanavaan ja sekoittumisen pitäisi olla tehokasta heti purkupaikalla.

050

100150200250300350400

OK1 Ok2 OK1 OK2

27.7.2015 20.8.2015

µg/l Typpi Kok. N

EoN

02468

1012141618

OK1 Ok2 OK1 OK2

27.7.2015 20.8.2015


PO4-P

0,01,02,03,04,05,06,07,08,0

OK1 Ok2 OK1 OK2

27.7.2015 20.8.2015

µg/l

40


11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTALapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Kemijoessa Rovaniemen yläpuolella Oi-karaisen kohdalla ja joen alajuoksulla Isohaarassa. Lisäksi veden laatua on seurattu Ou-nasjoessa Tapionkylästä. Aiempina vuosina näytteitä on otettu myös Rovaniemen ala-puolelta Valajaskosken voimalaitoksen kohdalta, mutta vuonna 2015 tällä paikalla ei ol-lut näytteenottoa. Näytteitä on otettu Oikaraisesta 10 kertaa, Ounasjoesta 4 kertaa jaIsohaarasta 13 kertaa vuonna 2015. Vedenlaadun seurantaa on vuodesta 2009 alkaentehty myös Kemijoesta Savukoskelta neljästi vuodessa.Sekä Ounasjoen että Kemijoen happitilanne oli vuonna 2015 hyvä tai erinomainen(Taulukko 12). Hieman alentuneita hapenkyllästeisyysarvoja (71–76 %) mitattiin maa-liskuussa. Happipitoisuudet olivat tällöin kuitenkin korkeita, > 10 mg/l. ToukokuussaKemijoessa esiintyi hapen ylikyllästeisyyttä.

Taulukko 12 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden laadun keski- ja ääriarvojavuonna 2015 Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksiin perustuen.

Veden pH-taso vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen (pH 6,3–7,2). Pienim-mät pH-arvot mitattiin toukokuussa tulva-aikaan ja suurimmat elo-lokakuussa. Alkali-niteetin arvot olivat pienimmillään tulva-aikaan toukokuussa (0,10 mmol/l) eli tyydyttä-vää tasoa. Muulloin puskurikyky oli hyvää–erinomaista tasoa.Sekä Kemijoen että Ounasjoen vesi oli ruskehtavaa sekä humus- ja rautapitoista. Suu-rimmat rautapitoisuudet mitattiin keväällä ja tulva-aikaan. Vesi oli tummimmillaan tul-va-aikaan (Kuva 29). Kemijoen Oikaraisessa ja Isohaarassa sekä Ounasjoessa havaittiinsamentumaa tulva-aikaan toukokuussa, mutta muuten jokivedet olivat varsin kirkkaita.Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta tulva-aikaa, jolloin kiintoainestaesiintyi tavallista enemmän. Sähkönjohtavuudet olivat pääosin luonnonvesille tyypillis-tä, matalaa tasoa. Hieman kohonneita arvoja havaittiin Ounasjoessa maaliskuussa jaKemijoessa tammi-huhtikuussa. Ounasjoessa ja Kemijoen Oikaraisissa jokiveden bak-teeripitoisuudet olivat pieniä ja veden hygieeninen laatu siten erittäin hyvä. Ounasjoenja Kemijoen yleisessä vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä eroja vuonna 2015.

Aika happi pH alkalini- sähkön- väri CODMn kiintoaine sameus kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Feteetti joht. hieno NO3-N

kyll.% mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lKemijoki, Oikarainen n=10

ka 87 6,8 0,30 3,8 84 10,0 2,5 2,3 18 6 346 50 6 996min 69 6,4 0,10 1,9 50 5,5 0,8 1,0 11 3 260 8 3 600max 110 7,1 0,40 5,2 140 14,0 7,1 6,0 32 10 440 110 12 1 600

Kemijoki, Isohaara n=13ka 92 6,8 0,30 4,1 99 11,6 3,6 3,1 11 4 402 9 58 958min 70 6,4 0,10 2,0 50 5,6 0,5 1,0 7 3 290 3 4 480max 110 7,2 1,10 8,7 140 16,0 16,0 10,0 14 7 520 26 190 2 100

Ounasjoki, Tapionkylä n=4ka 86 6,9 0,30 4,5 96 10,7 2,9 2,5 18 7 350 11 48 930min 71 6,3 0,10 2,0 45 3,8 1,5 2,0 12 5 300 3 3 720max 92 7,2 0,50 7,7 130 15,0 5,6 4,0 27 7 430 31 150 1 200

määritetty suodatetusta näytteestä

41


Kuva 29 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden väriarvot vuonna 2015(ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016).

Kemijärven alapuolisessa Kemijoessa Oikaraisen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11–32 µg/l, ja suurimmillaan fosforin määrä oli toukokuussa tulva-aikaan (Kuva 30). Kesänkokonaisfosforipitoisuudet 15–21 µg/l viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen. Koko-naistyppipitoisuudet olivat 260–440 µg/l eli pääosin vähäravinteisille vesille tyypillistätasoa (Kuva 31). Epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä kasvukaudella hyvin vähän jasen ulkopuolella noin 25–35 prosenttia kokonaistypen määrästä. Fosfaattifosforia olivedessä noin 20–50 prosenttia kokonaisfosforin määrästä.Kemijoen Isohaarasta oli ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta saatavilla kattavastivain liukoisen kokonaisfosforin pitoisuuksia, jotka eivät ole täysin vertailukelpoisiasuodattamattomista näytteistä määritettyjen pitoisuuksien kanssa. Isohaarassa oli liu-koista kokonaisfosforia 7–14 µg/l, ja suurimmat pitoisuudet mitattiin toukokuussa. Ko-konaistypen pitoisuudet olivat 330–520 µg/l, ja suurimmat pitoisuudet mitattiin tulva-aikaan. Kesäajan typpipitoisuudet 290–410 µg/l viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen.Kasvukaudella Isohaarasta mitattiin epäorgaanista typpeä hyvin vähän, muulloin epäor-gaanista typpeä esiintyi noin 20–45 prosenttia kokonaistypen määrästä. Liukoisen fos-faattifosforin pitoisuudet olivat Isohaarassa 3–7 µg/l, ja noin 30–70 prosenttia fosforistaesiintyi epäorgaanisessa muodossa.

0

20

40

60

80

100

120

140

160mg Pt/l Väriluku

Isohaara Oikarainen Tapionkylä

42


Kuva 30 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus(yhtenäinen viiva) ja fosfaattifosforin pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2015(ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016). Isohaaran fosforipitoisuudet onmääritetty suodatetuista näytteistä.

Kuva 31 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaistyppipitoisuus (yhtenäinenviiva) ja epäorgaanisen typen (NO2+NO3-N+NH4-N) pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2015(ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016).

Epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tarkasteltuna Ounasjoessa tuotantoa ra-joitti touko-elokuussa typpi (Kuva 32). Kemijoessa rajoittava ravinne oli toukokuunpuolesta välistä syyskuun alkuun typpi ja toukokuun alussa typpi ja/tai fosfori.

0

5

10

15

20

25

30

35µg/l Kok. P ja PO4-P


0

100

200

300

400

500

600µg/l Kok. N ja EoN.


43


Kuva 32 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen (NO2-NO3-N+NH4-N) ja fosfaattifosforinpitoisuuksien perusteella Kemijoen keski- ja alaosalla sekä Ounasjoen alaosalla touko-syyskuussa 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016).

Ylä-Kemijoen vedenlaatua Savukoskelta on seurattu vuosittain neljä kertaa maalis-,touko, elo- ja lokakuussa alkaen vuonna 2009. Tähänastisten tulosten yhteenveto onkoottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 13). Vuonna 2015 talvella todettiin hapen kyl-lästysasteessa normaali alentuminen (kyllästysaste 78 %) avovesiaikaan (88–90 %) ver-rattuna. Veden pH oli neutraalin paikkeilla ja alkaniteetti erinomaisella tasolla. Kiinto-ainepitoisuus oli hyvin pieni eikä vedessä ollut sameutta. Vesi oli humuspitoista väriar-von ollessa 20–150 mgPt/l. Suurimmat väri- ja CODMn-arvot ja rautapitoisuus mitattiinelokuussa. Fosforipitoisuus oli 8–21 µg/l ja typpipitoisuus 120–380 µg/l. Fosforin mää-rä viittasi kasvukaudella keskiravinteisuuteen ja typen määrä vähäravinteisuuteen.Vuonna 2015 Ylä-Kemijoen vesi oli happamampaa, tummempaa ja ravinnepitoisempaakuin aiempina vuosina. Kokonaisuutena vedenlaatu oli hyvä.

0

20

40

60

80

100

120

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Tapionkylä Oikarainen IsohaaraEorg.N µg/l

PO4-P µ/l

N rajoittaa

P rajoittaaN ja Prajoittavat

44


Taulukko 13 Kemijoen veden laadun keski- ja ääriarvoja Savukoskelta vuosina 2009–2015 Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksiin perustuen.

12 VEDEN LAADUN KEHITYSVeden laadun kehityksen tarkastelua varten aineisto on poimittu ympäristöhallinnonOIVA-tietokannasta, mihin on tallennettu sekä velvoitetarkkailun että ympäristöhallin-non seurannan tulokset.

Tekoaltaiden rakentaminen ja juoksutukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Kemijärvenja koko Kemijoen veden laatuun. Tekoaltaiden vaikutukset olivat suurimmillaan heti al-taiden rakentamisen jälkeen 1970-luvun alussa sekä 1980-luvulla tapahtuneen säännös-telykäytännön muutoksen aikoihin. Tekojärvien veden laatu on kuitenkin parantunutoleellisesti alkuajoista ja toisaalta myös voimalaitosten rakentamisen aiheuttamat muu-tokset jokiuomassa ovat vakiintuneet, mistä johtuen säännöstelyn aiheuttamat haitat ve-den laadulle ovat oleellisesti vähentyneet. Edelleen tekoaltaiden juoksutukset ja sään-nöstely vaikuttavat merkittävästi virtaaman vuodenaikaisrytmiikkaan ja esimerkiksiKemijärveen tulevan ainevirtaaman ajalliseen jakautumiseen.Kemijärven Tossanselän veden laatu on parantunut 1960- ja 1970-luvulta nykypäiväänerityisesti sähkönjohtavuuden, väriluvun ja ravinnepitoisuuksien osalta (Taulukko 14).Typpipitoisuudessa ei tapahtunut muutosta vuosina 1965–2004, mutta sen jälkeen typ-peä on vedessä ollut aikaisempaa vähemmän. Tossanselän veden laatua pitkällä aikavä-lillä ovat parantaneet Kemijärveen tulevan veden laadun paraneminen, talviaikainen tu-lovirtaaman kasvu, joka estää Tossanselän kerrostumisen kevättalvella, sekä jätevesienkäsittelytekniikan paraneminen ja Stora Enson Kemijärven sellutehtaan sulkeminenvuonna 2008. Jaksolla 2011–2015 kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi aiempia jaksojaalempi.

Savukoski happi pH alkalini- sähkön- väri kiinto- CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2-N Fe Natrium Kloridi14700 teetti joht. aine NO3-N

kyll.% mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/lkeskiarvo 2009 88 6,8 0,29 3,9 45 1,0 7 16 4 205 3 21 360 1,7 1,2

min 69 6,2 0,07 1,3 25 0,3 3 8 1 130 3 3 250 0,8 0,3max 97 7,4 0,39 5,2 85 2,7 12 26 6 320 5 40 530 2,3 2,8

keskiarvo 2010 84 6,6 0,25 3,4 61 1,3 10 16 5 260 5 25 375 1,4 0,6min 71 5,9 0,05 1,3 15 0,3 2 8 3 120 3 1 260 0,6 0,2max 93 7,1 0,44 5,6 100 2,9 18 32 6 380 8 53 470 1,9 0,8






määritetty suodatetusta näytteestä

45


Taulukko 14 Tossanselän pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekävuosina 2005–2010 ja 2011–2015 keskimäärin.

Kemijokisuulla Isohaarassa veden laatu on vaihdellut pitkällä aikavälillä vähän(Taulukko 15). Monilta osin veden laatu on nykyisin hyvin samanlaista kuin vuosina1965–1974 keskimäärin. Fosforipitoisuus on selvästi alentunut vuosista 1965–1994,Typpipitoisuus on vaihdellut jaksojen välillä, mutta eniten typpeä oli jakson 1975-1984aikana. Vuosina 1995–2004 typpipitoisuustaso Isohaarassa oli lähes sama kuin ajanjak-solla 1965–1974. Vuosina 2005–2015 kokonaistyppeä on ollut vedessä hieman aiempaaenemmän, mutta edelleen vähemmän kuin jaksolla 1975–1984. Nykyiset kokonaisravin-teiden pitoisuudet ovat pieniä, lähinnä karulle tai enintään lievästi rehevälle vesistölletyypilliset.

Taulukko 15 Isohaaran pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina2005–2010 ja 2011–2015 keskimäärin.

Kehitystä kuvaavat trendiviivat seuraavissa kuvissa on piirretty pienimmän neliösum-man menetelmällä. Kemijärven Luusuassa happitilanne on pysynyt ennallaan 1990-luvun jälkeen (Kuva 33). Ajoittain Luusuassa on esiintynyt alhaisia hapen kyllästysas-teita (alle 60 %) kevättalvisin. Tammikuussa 2013 hapen kyllästysaste oli Luusuassavain 28 %, mikä on koko 2000-luvun alin havaittu kyllästysaste.Kemijoen alaosalla Isohaarassa hapen kyllästysasteen kehityssuunta on lievästi laskeva,mutta happitilanne on kuitenkin erinomainen. Kyllästysasteen väheneminen johtuu ha-pen ylikyllästyneisyyskausien (yli 100 %) vähentymisistä.

Veden väriarvot ovat laskeneet hieman tarkasteltavalla jaksolla Isohaarassa. Väriarvooli 1990-luvun alussa Isohaarassa 80–90 mg/l Pt, nykyisin noin 60 mg/l Pt. Alhaisia vä-riarvoja esiintyi varsinkin Luusuassa 1990-luvulla jopa nykyistä useammin. Viime vuo-sina Kemijärven Luusuan ja Isohaaran veden värissä ei ole ollut juurikaan eroa.

Tossanselkä Happi pH Alkali- Sähkön- Väri CODMn Fe Kok.P Kok.N a-kloro-niteetti johtavuus fylli

kyll.% mmol/l mS/m mgPt/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l1965-1974 66 6,7 0,39 6,2 74 8 0,7 25 3401975-1984 82 6,8 0,25 4,7 75 9 0,7 21 340 4,51985-1994 81 6,8 0,26 4,4 68 9 0,6 18 350 6,31995-2004 83 7,0 0,28 4,1 67 9 0,5 16 340 6,82005-2010 80 6,9 0,29 4,4 54 10 0,6 16 325 6,42011-2015 81 7,0 0,29 4,1 65 8 0,5 12 302 6,5

Isohaara Happi pH Alkali- Sähkön- Väri CODMn Fe Kok.P Kok.Nniteetti johtavuus

kyll.% mmol/l mS/m mgPt/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l1965-1974 85 6,8 0,31 4,9 77 10 0,8 22 3641975-1984 85 6,9 0,26 4,8 81 10 0,8 22 3941985-1994 81 6,9 0,23 4,0 82 10 0,8 24 3591995-2004 88 6,9 0,26 4,2 71 10 0,7 19 3602005-2010 89 6,8 0,26 4,1 69 10 0,9 19 3792011-2015 89 6,9 0,28 4,1 81 10 0,8 17 374

46


Kuva 33 Happitilanteen ja veden väriluvun kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosallaIsohaarassa vuosina 1990–2015.

Kokonaistyppipitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta 1990-luvun alusta 2000-luvun alkupuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Kemijärven Luusuan kokonaistyppipitoisuu-det ovat olleet aikaisempaa pienempiä ja hajonta aikaisempaa vähäisempää (Kuva 34).Isohaarassa typpipitoisuuksien hajonta on ollut suurta. Kemijärven tehtaan sulkeminenvuonna 2008 ei ole vaikuttanut Luusuan typpipitoisuuksiin erityisemmin, sillä alimmatkeskimääräiset typpipitoisuudet (257 µg/l) mitattiin tehtaan ollessa toiminnassa vuonna2005.

Kemijoen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2015 sekäKemijärven Luusuassa että Isohaarassa. Sekä Kemijärven Luusuan että Isohaaran koko-naisfosforipitoisuus olivat 1990-luvun alussa yli 20 µg/l, mutta 2000-luvulla pitoisuudetovat olleet alle 20 µg/l. Vuonna 2013 keskimääräinen fosforipitoisuus oli vain 13 µg/l,mikä on koko tarkastelujakson alin vuosikeskiarvo. Vuosina 2014–2015 keskipitoisuusoli 16 µg/l. Isohaarassa keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2013 oli 16 µg/l, jokasekin on tarkastelujakson alimpia pitoisuuksia. Vuoden 2014 keskipitoisuus oli 17 µg/l,ja vuonna 2015 liukoisen fosforin keskipitoisuus oli 11 µg/l. Tulos ei ole kuitenkaan

0

20

40

60

80

100

120

140

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

% Hapen kyllästysaste

Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

mg Pt/l Väriluku


47


täysin vertailukelpoinen suodattamattomista näytteistä määritettyjen fosforipitoisuuksi-en kanssa.Erot Kemijärven Luusuan ja Isohaaran fosforipitoisuuksissa ovat viime aikoina olleetpieniä. Isohaarassa näytteenotto painottuu Kemijärven Luusuaa voimakkaammin kevät-tulva-aikaan, jolloin fosforipitoisuudet ovat muita ajankohtia korkeampia.

Kuva 34 Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoenalaosalla Isohaarassa vuosina 1990–2015. Kuvista on rajattu pois tason 800 µg kok. N/l ja60 µg kok.P/l ylittävät arvot (n= 6) , mutta ne ovat mukana trendiviivan laskennassa.

13 AINEVIRTAAMATAinevirtaamat laskettiin pääosin yhteen näytteenottoon perustuvan, kuukausittaisen ve-den laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli kuukauden aikana oli otettuuseampia näytteitä, laskettiin kuukauden keskimääräinen veden laatu näytteenottovuo-rokauden virtaamalla painotettuna keskiarvona. Niiltä kuukausilta, joilta näytteenottoaei ollut, käytettiin veden laatuna ajallisesti lähintä havaintoa tai niiden keskiarvoa. Esi-merkiksi Isohaaran veden laatuna heinäkuulle käytettiin elokuun ja joulukuulle marras-kuun veden laatua. Seitakorvan ainevirtaamat laskettiin käyttämällä Kemijärven luusuan

0

100

200

300

400

500

600

700

800

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

µg/l Typpi


0

10

20

30

40

50

60

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

µg/l Fosfori


48


veden laatua. Ounasjoen Tapionkylän havaintopaikalta oli 4 näytettä, muilta paikoilta10–13 näytettä vuodessa. Aiempina vuosina ainevirtaamat on laskettu myös Valajas-kosken kohdalle, mutta vuonna 2015 tältä paikalta ei ollut saatavilla vedenlaatutietojaympäristöhallinnon OIVA-tietokannassa.Koko vuoden keskimääräiset ainevirtaamat laskettiin kuukausittaisten ainevirtaamienkeskiarvona (Taulukko 16). Seitakorvan ainevirtaamat olivat ammoniumtyppeä lukuunottamatta noin 20–50 % Isohaaran ainevirtaamista. Ainevirtaaman lisäys Seitakorvan jaOikaraisen välillä oli pieni (Kuva 35). Eniten ainevirtaama lisääntyi Oikaraisen ja Iso-haaran välillä. Pisteiden välinen etäisyys on pitkä ja Kemijokeen laskee tällä välillä suu-ria sivuhaaroja, mm. Ounasjoki. Isohaarasta ei ollut saatavilla kattavasti suodattamatto-mista näytteistä määritettyjä kokonaisfosforipitoisuuksia, joten laskennassa jouduttiinkäyttämään liukoisen fosforin pitoisuuksia. Tästä johtuen Oikaraisen kohdalla fosforinainevirtaama on taulukossa suurempi kuin Isohaaran kohdalla. Suhteellisen vähäisetnäytemäärät aiheuttavat myös ainemäärien arviointiin laskennallista epätarkkuutta.

Taulukko 16 Kemijoen ja Ounasjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2015. Laskentaperusteettekstissä.

Kuva 35 Ainevirtaamien jakautuminen Kemijoessa Kemijärven alapuolella vuonna 2015keskimäärin.

Stora Enson Kemijärven lakkautetun tehtaan sekä Kemijärven kaupungin jätevedenpuh-distamon yhteenlaskettu ravinnekuormitus muodosti alle prosentin Seitakorvan ravinne-virtaamasta, kun se tehtaan toiminnan aikana oli noin 4 %. Rovaniemen jätevedenpuh-distamon kuormitus verrattuna Oikaraisella mitattuun fosforin ja kiintoaineen määräänoli 1–2 % ja typen määrään verrattuna noin 6 %. Erityisesti Kemijärvellä erilaiset fysi-kaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit vaikuttavat kuormitukseen järvessä ennenSeitakorvan voimalaitosta.

CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+NO3-N NH4-N Kiintoaine Fekg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d

Seitakorva 393 871 621 168 10 749 1 065 390 45 608 28 046Oikarainen 453 266 738 230 14 137 1 206 213 102 299 37 067Tapionkylä 1) 202 385 315 104 5 924 401 103 53 419 16 249Isohaara 801 025 705 519 25 653 3 058 539 230 580 60 6491) loppuvuoden virtaamat jääkorjaamattomia laskennassa käytetty liukoisia pitoisuuksia

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

CODMn Kiintoaine Kok.N PO4-P

Seitakorva Oikarainen Isohaara

49


Kevättulvan aikana virtaama Kemijoella oli suuri, mistä johtuen myös ainevirtaamatolivat keväällä suurimmillaan. Kuvassa (Kuva 36) on havainnollistettu ainevirtaamienajallista vaihtelua Isohaaran ainevirtaamien perusteella. Toukokuun osuus koko vuodenainevirtaamasta oli ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin 20–30 %. Muista yhdisteis-tä poiketen ammoniumtypen ainevirtaama ei lisääntynyt kevättulvan aikana, mikä johtuipitoisuuden laskusta samaan aikaan kun virtaama lisääntyi.Kemijoesta mereen kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihte-luiden mukaisesti (Kuva 37). Tavallista pienemmästä virtaamasta johtuen vuoden 2014ainevirtaamat olivat tarkastelujakson 1996–2014 keskimääräistä tasoa pienempiä. Edel-tävään vuoteen 2014 verrattuna ainevirtaamat olivat selvästi suurempia vuonna 2015.Isohaaran kokonaisfosforin ainevirtaama jouduttiin laskemaan käyttäen liukoisia koko-naisfosforipitoisuuksia. Fosfaattifosforipitoisuudet oli määritetty suodattamattomistanäytteistä, joten kuvassa kokonaisfosforin ainevirtaama vaikuttaa olevan pienempi kuinfosfaattifosforin ainevirtaama.

50


Kuva 36 Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Kemijoen Isohaarassa vuonna 2015.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

t/d

Kok.P (liuk.)

PO4-P

0102030405060708090

100


t/d

Kok.NNO2+NO3-NNH4-N

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500


t/d

CODMn

Kiintoaine

51


Kuva 37 Kemijoen virtaama ja mereen kuljettamat ainemäärät vuosina 1996–2015.Ravinnekaavioissa vaaleampi osa kuvaa epäorgaanisten ravinteiden osuutta. * =kokonaisfosforin ainevirtaama on laskettu liukoisten kokonaisfosforipitoisuuksien avulla

0100200300400500600700800

0

50

100

150

200

250

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

m3/st/d

Kiintoaine Virtaama

0100200300400500600700800

0

200

400

600

800

1000

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

m3/st/d

CODMn Virtaama

0100200300400500600700800

0200400600800

1 0001 2001 4001 600

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

m3/st/d

Kok.P PO4-P Virtaama

*

0100200300400500600700800

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

m3/st/d

Kok.N Eo.N Virtaama

52


14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLAUimavedetUimavesien hygieenistä laatua on tarkkailtu kuntien terveysvalvontaviranomaisten toi-mesta. Tarkkailtuja virallisia uimarantoja ovat Pöyliöjärven ranta Kemijärvellä ja Ou-naskosken ranta Rovaniemellä. Lisäksi kunnissa on pienempiä uimarantoja, joiden ve-den laatua seurataan harvemmin. Pöyliöjärven uimarannalla veden hygieeninen laatutäytti yleisen uimarannan vedenlaatuvaatimukset (STMa 177/2008), joskin järvessä onhavaittu lähes vuosittain sinilevää. Vuonna 2015 sinilevää ei todettu uimavesivalvonnanyhteydessä. Pöyliöjärvellä epäiltiin esiintyvän järvisyyhyä 24.8.2015. Ounaskoskenrannan uimaveden laatu täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa177/2008) ja sen uimavesi luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi 11.6 ja 9.7.2015 otettu-jen näytteiden perusteella.

TurvetuotantoTurvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan erillään vesistöaluekohtaisistayhteistarkkailuista omina tarkkailuinaan. Vuonna 2015 Kemijoen vesistöalueella tuotan-tovaiheenkesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueillakahdeksalla kohteella ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueilla viidellä kohteella. Li-säksi yhdessä Vapon Oy:n ja yhdessä Turveruukki Oy:n kohteessa oli vuonna 2015käynnissä ympärivuotinen tarkkailu ja vastaavasti kummallakin oli yhdessä kohteessakuntoonpanovaiheen tarkkailua.

LevähaittaseurantaYmpäristöhallinnon koordinoiman levähaittaseurannan tulokset Kemijoen pääuomanvesistöalueella olivat kesällä 2015:

Pöyliöjärvi Kemijärvi ei levää viikoilla 23–39

Sierijärvi Rovaniemi hieman levää viikoilla 26 ja 34

Valmistuneet ja tekeillä olevat tutkimukset ja ohjelmatEnsimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin vuonna2009. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015mukaan valtaosa Kemijoen vesienhoitoalueen järvistä ja joista on vähintään hyvässä ti-lassa, mutta niidenkin tilan ylläpitäminen edellyttää aktiivista vesienhoidon jatkamista.Toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi painottuvat vesistöjen kunnostuksiin. Toimen-pideohjelmien laatiminen kuuluu olennaisena osana vesienhoitoon, joka on koko Eu-roopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesienhoidon tavoit-teena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitäminen.Vesienhoidon toinen suunnittelukierros alkoi vuonna 2012 ja valtioneuvosto hyväksyivesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016–2021 joulukuussa 2015. Kemijoen alueen ve-sienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016–2012 (Räinä ym. 2015) todetaan, että pääosa ve-sienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella asetetuista tavoitteista saavutetaan vuo-den 2015 loppuun mentäessä. Toisella suunnittelukaudella Kemijoen vesienhoitoalueenvesistöjen hoidon päätavoite on hyvän tai erinomaisen tilan säilyttäminen. Kemijoenala- ja keskiosassa hyvä tila pyritään saavuttamaan vesistöjen rakenteellisten tai hydro-logisten muutosten aiheuttamien haittojen lieventämisen ja ravinne- ja kiintoainekuor-

53


mituksen sekä sisäisen kuormituksen vähentämisen avulla. Vesistölle haitallisten ainei-den osalta Kemijoen vesistöalueella ei tarvita erillisiä toimenpiteitä, mutta tiettyjen ai-neiden osalta tehdään tarkempia kartoituksia.

Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) johdolla toteutettiin vuosina2000–2004 laaja selvitys Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi. Keskeisenä ta-voitteena oli selvittää säännöstelyn vaikutuksia sekä arvioida tarvetta ja mahdollisuuksiasäännöstelyluvan tarkistamiseen. Tavoitteena oli myös määrittää periaatteet ja sisältöKemijärven kestävälle säännöstelylle. Hankkeessa laadittiin yhteenveto säännöstelynvaikutuksista, arvioitiin lukuisten haittojen lieventämistoimenpiteiden toteuttamiskel-poisuutta sekä esitettiin 18 suositusta säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämi-seksi (Marttunen, ym., 2004). Hankkeen puitteissa laadittuja tutkimuksia ja selvityksiäon ollut mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta tehty tutkimus Kemijärvestä padoil-la eristettyjen järvien nykytilasta ja kunnostusvaihtoehdoista (Martinmäki, ym. 2006).Suomen ympäristökeskuksen raportti Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsa-järven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arvioinnista (Ulvi, ym. 2006).Tavoitteena on toteuttaa suositukset vuosina 2004–2015. Päävastuun toimenpiteistäkantavat Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki (www.kemijoki.fi).Suositusten toteutusta varten perustettiin Lapin ELY-keskuksen EU-rahoitteinen hanke”Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen 2008–2011”. Hankeon aloitettu keväällä 2008 ja viimeisimmän suunnitelman mukaan se päättyy kesäkuussa2014. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa säännöstelyn kehittämistyön tuloksena synty-neitä suosituksia asumis- ja virkistyskäyttöön sekä kalatalouteen kohdistuvien haittojenvähentämisestä. Hankkeen jatkoksi aloitettiin Lapin ELY-keskuksen vastuulla olevaEU-hanke ”Kemijärven vesistökunnostukset 2012–2014”, joka päättyi 30.6.2015.

Hankkeissa toteutettuja toimenpiteitä on ollut mm. juoksutuskäytäntöjen muuttaminensiten, että vedenkorkeudet pysyvät paremmin tavoitellulla tasolla, ”kantosavotta” elikiintokantojen poisto järvistä, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, padoillaeristettyjen järvien kunnostus ja kunnostussuunnitelmat (Kostamojärvi, Pöyliöjärvi),ranta-alueiden kunnostukset, kalataloudelliset kunnostukset sekä viestinnän kehittämi-nen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämiä lupia hankkeessa esitettyjen toi-menpiteiden toteutukseen on:

· Lupa (Nro 1/12/2) 13.1.2012 Kemijärven kaupungille Kemijärven asemanran-nan nolla-alueen kunnostukselle ruoppauksella.

· Lupa (Nro 23/12/2) 29.3.2012 Kemijärven kaupungille Javarusjoen pohjapadonrakentamiselle. Javarusjoen pohjapadon rakentamisen tarkoituksena on vähentääJavarusjoen alaosan talvi- ja kevätaikaisesta vähävetisyydestä aiheutuvia haitto-ja. Joen vähävetisyys aiheutuu säännöstellyn Kemijärven vedenkorkeuden ale-nemisesta kevättalvella.

· Lupa (Nro 82/12/2) 21.12.2012 Kemijärven kaupungille Kuumalammen ja Pöy-liöjärven ruoppaamiseen Kemijärvellä. Ruoppauksilla parannetaan vesialueidenvirkistyskäyttömahdollisuuksia ja parannetaan veden laatua erityisesti matalassaKuumalammessa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 31.5.2011 Kemijoki Oy:lle vesitalousluvanSierilän voimalaitoksen rakentamiseen, käyttöön ja vesistön säännöstelyyn. Vaasanhallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen vesitalousluvas-ta ja palautti asian luontoarvojen selvittämistä varten aluehallintovirastolle uudelleenkäsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan oi-keuteen, joka palautti 7.11.2013 luvan käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeuteen ja edel-

54


lytti, että Vaasan hallinto-oikeuden tulee jatkaa hakemuksen käsittelyä. Hallinto-oikeusmyönsi Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan 3.3.2015. Päätöksestä on valitettu Korkeim-paan hallinto-oikeuteen.

Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa vuoden 2014 lopussa päättyneessä Askel Ounas-joelle III -hankkeessa suunniteltiin Kemijoen pääuoman Taival-, Ossaus-, Petäjäs-, jaValajaskosken voimalaitoksiin kalatiet. Hankkeen tuloksena syntyvät lupahakemus-tasoiset kalatiesuunnitelmat. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista ra-kentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoima-laitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille(www.kemijoki.fi). Askel Ounasjoelle III – projekti on jatkoa hankkeille: Askel Ounas-joelle I -hanke (projektikoodi A30218) sekä Askel Ounasjoelle II -hanke (projektikoodiA31227). Sen ohella oli vuoden 2014 ajan käynnissä Keminmaan kunnan hallinnoimahanke Askel Ounasjoelle IV, jossa tavoitteena oli laatia suunnitelma ja kustannusarvioKemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi.Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivos on toiminut vuodesta 2009 alkaen.Kaivoksen käsitellyt jätevedet johdetaan Seurujokeen, joka laskee Loukiseen ja edelleenOunasjokeen. Kaivosyhtiöllä on menossa kaksi toiminnan laajennuksiin liittyvää YVA-menettelyä, joista toinen koskee rikastamon tuotantomäärän ja rikastushiekan varastoin-tikapasiteetin kasvattamista ja toinen satelliittimalmion avaamista.FQM Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivos Sodankylän kuntakeskuksen pohjoispuo-lella on aloittanut kaupallisen tuotannon kesällä 2012. Kaivoksella louhitaan 7–10 milj.tonnia malmia vuodessa, ja laajennukselle saatiin ympäristölupa vuonna 2014. Kaivostuottaa nikkeli-platinaryhmän rikastetta sekä kupari-kultarikastetta. Kaivoksen käsitellytjätevedet johdetaan Kitiseen, Vajusen altaaseen.

Savukoskelle suunnitellun Yara Suomi Oy:n Soklin fosfaattikaivoksen rakentaminensuunniteltiin aloitettavan vuonna 2016 teiden ja aluetöiden osalta ja kaivostoiminta olitarkoitus aloittaa vuonna 2019. Kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä oli tarkoitus johtaa Ylä-Kemijokeen. Hankkeessa on suoritettu YVA-menettely, ja hakemus ympäristöluvan javesilain mukaisen luvan saamiseksi on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintoviras-tossa. Kaivosyhtiö ilmoitti syyskuussa 2015 keskeyttävänsä hankkeen valmistelun, mut-ta luvanhakuprosessi viedään loppuun.

15 JOHTOPÄÄTÖKSETLuonnonhuuhtouma muodostaa yli 70 % Kemijoen ravinnekuormituksesta, pistekuor-mituksen osuus on vain muutamia prosentteja. Vesistöalue on säännöstelty Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea lukuun ottamatta ja sen virtaamat ovat suuret jo ennen Kemi-järveä. Tämän vuoksi Kemijoen pistekuormitus ja suhteellisen suuretkaan muutoksetsiinä eivät tarkkailutulosten perusteella selvästi vaikuta Kemijärven tai Kemijoen ylei-seen veden laatuun. Sekä Kemijärven että Kemijoen veden laadun määräävät lähinnäluonnonhuuhtouma ja sääolojen vaihtelut. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuunovat havaittavissa ainoastaan purkualueen välittömässä läheisyydessä ennen kuin kuor-mituksen sekoittuminen vesimassaan on ehtinyt tapahtua. Virtaaman kasvaessa joen ala-juoksua kohden kuormituksen vaikutukset ovat entistä heikommin havaittavissa.

Kemijärvellä säännöstely tehostaa veden vaihtumista luonnontilaan verrattuna erityisestitalvikautena, minkä ansiosta runko-osan happitilanne pysyy hyvänä. Kemijärven lahdis-sa sekä patoamalla eristetyissä järvissä veden vaihtuvuus sen sijaan on heikompi ja ker-rostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkenee. Myös itäisessä haarassa veden

55


vaihtuvuus on heikompaa ja alusveden hapettomuutta esiintyy. Veden laadussa ei viimevuosien aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.Vuoden 2015 tarkkailu toteutui pienin poikkeuksin suunnitellusti. Jäätilanteen johdostaLehtosalmen näytteet huhtikuussa otettiin maantiesillalta käsin eikä jäältä kuten yleensä.Kovan virtauksen takia Vanttauskoskella kaksi näytettä otettiin heinäkuussa rannaltakäsin. Yksi happinäyte menetettiin pullon rikkouduttua.Kuormitustietojen toimittamisessa oli viivettä, minkä vuoksi raporttiluonnos myöhästyiviikon verran suunnitellusta. Kemijärven kaupungin Severijärven ja Napapiirin VedenPetäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailua ei varsinai-sesti suoritettu. Näytteet oli otettu vain kertaalleen, joiden perusteella kuormitus ei ollutasianmukaisesti laskettavissa. Puhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niillä ole nykyisel-lään käytännössä vesistövaikutuksia.Vuonna 2015 sää- ja hydrologiset olot poikkesivat normaalista. Vuosi oli normaalialämpimämpi ja sademäärä Rovaniemellä oli 37 % normaalia suurempi. Virtaamat Ke-mijoen vesistössä olivat 25–35 prosenttia tavanomaista suuremmat. Isohaaran keskivir-taama oli 754 m3/s, kun vertailujakson lukema on 571 m3/s. Toukokuun puolivälin tul-vahuipussa Isohaaran virtaama oli 3 844 m3/s.Jätevedenpuhdistamoiden kuormitus kasvoi edellisvuodesta ja kalankasvatuksen kuor-mitus pieneni johtuen pienemmistä kasvatusmääristä. Vesistötarkkailussa ei todettu mi-tään poikkeuksellista.

16 YHTEENVETOKemijoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015 toteutettiin vuosille 2013–2018laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuosi 2015 oli perustarkkailun vuosi, jollointarkkailtiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja kuormittajien vaikutuksia Kemijoessa,Kemijärvessä, Kemijärven suljetuissa järvissä, Pelkosenniemen ja Rovaniemen yhdys-kuntajätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla. Kalankasvatus-laitoksen lähialueilla tarkkailtiin myös limoittumista. Lukuun ottamatta veden a-klorofyllipitoisuuden mittauksia ei biologista tarkkailua ollut ohjelmassa vuonna 2015.Kemijoen yhteistarkkailu kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jo-kisuulle. Raportissa käsitellystä aineistosta osa on Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoja samalta alueelta. Raportissa esitetään vuoden 2015 tarkkailun tulokset.Vuosi 2015 oli normaalia lämpimämpi ja huomattavasti normaalia sateisempi. Virtaa-mat Kemijoen vesistössä olivat 25–35 % tavanomaista suuremmat ja toukokuun tulva-huippu oli voimakas. Kemijärven säännöstely tapahtui pääosin luparajojen puitteissa.

Vuonna 2015 Stora Enson Kemijärven vuonna 2008 lakkautetun tehtaan alueelta kuor-mitusta muodostui kaatopaikka- ja valumavesistä, joita johdettiin käsiteltynä vesistööntouko-lokakuussa jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuormitus oli edel-lisvuotta suurempaa, mutta kuitenkin vähäistä tehtaan toiminnanaikaiseen verrattuna ei-kä sen vaikutuksia Kemijärvessä tarkkailussa ollut todettavissa.Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus oli fosforin ja happea kuluttavan ai-neen osalta suurempaa ja typen osalta samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Yhdyskuntienosuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten BOD7- ja typpikuormituksesta oli yli 90% ja fosforikuormituksesta yli 60 %. Kalankasvatuslaitosten kuormitus pieneni edellis-vuodesta pienemmistä kasvatusmääristä johtuen. Kalankasvatuksen osuus Kemijoentarkkailuun kuuluvien laitosten fosforikuormituksesta oli 30 % ja typpikuormituksesta 5%.

56


Pistekuormittajien vaikutukset perustuen tarkkailutuloksiin ja kuormituksen laimentu-mislaskelmiin ja jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kai-kilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,13 µg/l ja kesäaikana enintään 0,16 µg/l.Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/lja kesäaikana enintään 12 µg/l. Kesäkauden virtaamat olivat vuoden keskivirtaamaasuuremmat. Suurimmat laskennalliset ravinnepitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rova-niemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden ja Napapiirin Kalan Vanttauskoskenlaitoksen kuormituksesta. Jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten lä-hialuetarkkailussa todettiin paikoin ja ajoittain suurempia pitoisuuden muutoksia ravin-teiden osalta. Kalankasvatuslaitosten limoittumistarkkailussa limoittumista todettiin ta-pauskohtaisesti laitosten alapuolella hieman enemmän tai saman verran kuin yläpuoli-sella vertailupaikalla.Kemijärven runko-osan veden laatu oli vuonna 2015 hyvä eikä mitään poikkeuksellistatodettu. Lämpötilakerrostuminen oli heikkoa niin talvella kuin kesälläkin. Happitilannepysyi hyvänä läpi vuoden, Tossanselän alusvedessä oli jonkin verran happivajetta hel-mikuussa. Kemijärven pH-taso oli neutraalin paikkeilla lukuun ottamatta kevätaikaa,jolloin todettiin hieman alempia pH-arvoja. Alhaisia pH-arvoja ei todettu lainkaan, alintodettu pH-arvo oli pH 6,4 Kemijärven luusuassa toukokuussa. Ravinnepitoisuudet oli-vat alhaiset viitaten karuihin tai lievästi reheviin oloihin. A-klorofyllipitoisuudet olivatlievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla, ja levätuotannon ravinnerajoitteisuus olienemmän typen kuin fosforin puolella.Kemijärven ympäristössä sijaitsevien pengerryksin suljettujen järvien veden laatu oliKemijärveä heikompi. Kostamojärven, ja Severijärven Pöyliöjärven talvinen happitilan-ne oli huono, ja Pöyliöjärvessä myös elokuussa alusvedessä oli happivajetta. Kaikki jär-vet olivat reheviä, Kostamojärven rehevyyden ollessa voimakkainta. Fosforipitoisuuskaikissa järvissä korkea ja rajoittava ravinne oli typpi. Hygienian indikaattoribakteerienperusteella jätevesien vaikutusta Severijärvessä ei todettu.Lapin ELY-keskus on vuonna 2015 seurannut veden laatua Kemijoessa kolmessa pai-kassa ja Ounasjoessa ottamalla näytteitä 4–13 kertaa riippuen havaintopaikasta. Kemi-joen ylin havaintoasema on Ylä-Kemijoessa Savukoskella ja alin Isohaarassa. Kemijoenpääuomassa ja Ounasjoessa veden laatu oli vuonna 2015 hyvä, sillä ravinteita, humustaja kiintoainetta vesissä oli vähän eikä veden laadussa ilmennyt mitään poikkeuksellista.Veden laatu vaihteli noudattaen luontaista vuodenaikaista valunnasta riippuvaa rytmiä.Happitilanne oli talvella hieman heikompi kuin avovesiaikana, mutta kyllästysaste olikuitenkin yli 70 %. Kesällä hapen kyllästysasteet olivat pääosin yli 90 %. Veden pHvaihteli neutraalin molemmin puolin, pienimmät arvot todettiin kevättulvalla, mutta al-haisia pH-arvoja ei todettu lainkaan. Alkaliniteetti oli alimmillaan 0,10 mmol/l eli tyy-dyttävä. Humusta mittaavat veden väri ja CODMn-arvo sekä rautapitoisuus olivat kor-keimmillaan keväällä ja alimmillaan talvella. Väriarvot olivat humuspitoisille vesilleominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Jokivesien kiintoainepitoisuudet oli-vat keskimäärin 2–4 mg/l ja maksimissaan 6–16 mg/l. Lievää sameutta vedessä todettiinkevättulvan aikaan. Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevät-tulvan aikana, maksimipitoisuudet olivat noin 30 µg/l. Kesäajan pitoisuudet viittasivatlähinnä karuun rehevyystasoon. Ravinnesuhteen perusteella Ounasjoessa ja Kemijoessalevätuotanto oli pääosin typpirajoitteista.Ylä-Kemijoen veden laatu Savukoskella oli kaikin puolin varsin hyvä. Vesi oli humus-pitoista ja niukkaravinteista pH-tasoltaan hieman happaman puolella. Seurantaa on tehtyvuodesta 2009 alkaen eikä tällä jaksolla ole todettu normaalin vaihtelun lisäksi muutok-sia suuntaan tai toiseen.

57


Kemijärven veden laatu on parantunut 2000-luvulla verrattuna 1960–1990 lukuihin, sil-lä veden väri on vaalentunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet. Myös Kemijoessa vedenlaatu on nykyisin joko hieman parempi tai samalla tasolla kuin 1960-luvulla. Fosforipi-toisuudet ovat selvästi alentuneet ja nykyisin keskimääräiset pitoisuudet ovat alle 20µg/l, kun ne aiemmin olivat 25-30 µg/l.

Kemijoen ainevirtaamat riippuvat käytännössä vuoden vesimäärästä ja kevättulvan voi-makkuudesta. Vuonna 2015 Kemijoen keskivirtaama jokisuulla (754 m3/s) oli kolman-neksen pitkän jakson keskiarvoa suurempi ja tulvahuippu oli voimakas. Vuoden 2015kiintoaine-, humus- ja ravinnevirtaamat olivat jakson 1996–2014 keskimääräistä tasoasuurempia. Edelliseen vuoteen verrattuna ainevirtaamat olivat selvästi suuremmat. Tou-kokuun osuus vuoden ainevirtaamista oli 20–30 %.

17 VIITTEETEkholm, M. 1996. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarjaA125.Forsberg, C. & Ryding, S.-O, 1980. Eutrophication parameters and trophic state indicesin 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189–207.

Ilmatieteen laitos 2015. Ilmastokatsaukset tammikuu-marraskuu 2015.<http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti>

Ilmatieteen laitos 2016. Avoin data <https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data> 13.1.2016 ja20.1.2016

Kinnunen, K. 1986. Kemijärven ja siitä pengerrettyjen järvien tilan kehittyminen Kemi-järven säännöstelyn aikana. Avustavan virkamiehen veden laatua koskeva lausunto Ke-mijärven säännöstelyn lopputarkastukseen. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri.Korhonen, J. ja Haavanlammi, E. 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006–2010. Suomenympäristö 8/2012.Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen geokemian at-las, osa 3: Ympäristögeokemia – purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus.Räinä, P. (toim.), Liljaniemi, P., Puro-Tahvanainen, A., Pasanen, J., Rautiala, A., Sep-pälä, A., Kurkela, A., Honka, A. & Ylikörkkö, J. 2015. Vesien tila hyväksi yhdessä.Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2012. Raportteja89. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.Lapin Vesitutkimus Oy 2012. Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille2013–2018.Martinmäki, K., Ulvi, T., Hellsten, S., Kuoppala, M. & Visuri, M. 2006. Kemijärvestäpadoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot. Suomen ympäristö58/2006.

Marttunen, M., Hellsten, S., Kerätär, K., Tarvainen, A., Visuri, M., Ahola, M., Huttu-nen, M., Suomalainen, M., Ulvi, T., Vehviläinen, B., Väntänen, A., Päiväniemi, J. &Kurkela, R. 2004. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset.Suomen ympäristö 718.

Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012.Tilastoja Suomen ilmastosta. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki

Pöyry Finland Oy 2016a. Turveruukki Oy, Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-ja vaikutustarkkailu vuonna 2015. Luonnos.

58


Pöyry Finland Oy 2016b. Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy. Lapin turvetuotantoaluei-den käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015.Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatu-vaatimukseista ja valvonnasta.Ulvi, T., Hellsten, S., Visuri, M. & Martinmäki, K. 2006. Lantunginlahden, Narkilah-den, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arviointi. Suomenympäristökeskus.

Kemijoenvesistöalue

12

9

3456

7

8

1 2

3

54

6

789

10

1112

13

14

12

345

6

7

8

9

¯

0 25 50 km

Liite 1. Kemijoen vesistöalue

Lapin ELY-keskuksen seurantapaikat1. Savukoski 147002. Pelkosenniemi 136003. Kemijärvi 1474. Luusua 137005. Raudanjoki 138006. Oikarainen 27. Ounasjoki, Tapionkylä 148008. Valajaskoski 139009. Isohaara 14000

Tarkkailtavat jätevedenpuhdistamotja teollisuuslaitokset1. Sodankylän jv-puhdistamo2. Savukosken jv-puhdistamo3. Pelkosenniemen jv-puhdistamo (Pyhä-Luosto)4. Kemijärven jv-puhdistamo5. Stora Enso Oyj, entinen tehdas6. Severijärvi7. Pirttikosken jv-puhdistamo8. Vanttauskosken jv-puhdistamo9. Rovaniemen jv-puhdistamo10. Muurolan jv-puhdistamo11. Petäjäskosken jv-puhdistamo12. Louen maaseutuoppilaitoksen jv-puhdistamo13. Tervolan jv-puhdistamo14. Keminmaan jv-puhdistamo

Tarkkailtavat kalankasvatuslaitokset1. Saarenputaan Lohi, Tapionniemi2. Koillis-Suomen Lohi, Kostamo3. Napapiirin Kala, Seitakorva4. Arctic Moon, Kaihua5. Napapiirin Kala, Vanttauskoski6. Napapiirin Kala, Petäjäskoski7. Voimalohi, Ossauskoski8. Napapiirin Kala, Taivalkoski9. Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas

Louenmaaseutuoppilaitoksenjätevedenpuhdistamo

Ossauskoskenkalanviljelylaitos

Purkupiste

OK1

OK2

¯

0 1 2 km

PerustarkkailuELY:n tarkkailuMuu seuranta

Liite 2.1

Petäjäskoskenkalankasvatuslaitos

PK1

PK2

PK3

¯

0 1 2 km


Liite 2.2

Rovaniemenjätevedenpuhdistamo

PurkupisteRoi1

Roi2

¯

0 1 2 km


Liite 2.3

Vanttauskoskenpoikaslaitos

Vanttauskoskenkalankasvatuslaitos

Kaihuankalankasvatuslaitos

KA1

KA2

KA3

VK1VK2VK3

VK5

¯

0 1 2 km


Liite 2.4

Seitakorvankalankasvatuslaitos

SK1

SK2

SK3

¯

0 1 2 km


Liite 2.5

Severijärvenjätevedenpuhdistamo L13700

Se6

To147

¯

0 1 2 km


Liite 2.6

Leh

¯

0 1 2 km


Liite 2.7

Koillis-SuomenLohi,Saarenpudas

Koillis-SuomenLohi, Joentakanen

KP1

KP6

KP4

KP2

KP5/2

¯

0 1 2 km


Liite 2.8

Kemijärvenjätevedenpuhdistamo

Purkupiste

Kj107

Pö7

Te148

¯

0 1 2 km


Liite 2.9.

SaarenputaanLohi

Koillis-SuomenLohi

JL1

JL2

JL3

KP1

KP3

KP2

Ko2

¯

0 1 2 km


Liite 2.10

Pelkosenniemenjätevedenpuhdistamo

Purkupiste

Pe13600

Pe2

¯

0 1 2 km


Liite 2.11

LIITE 3. Havaintopaikkojen sijaintitiedot 1/1

Kemijoen vesistötarkkailuTarkkailupaikkojen koordinaatit ETRS-TM35

Kemijärvi

havaintopaikka tunnus latitude longitudeRautatiesilta 107 Kj107 7399746 519670Termusniemi 148 Te148 7394688 524328Tossanselkä 147 To147 7382053 515452Lehtosalmi 58 Leh 7382763 531715Luusua 13700 L13700 7372967 515742Kostamojärvi 2 Ko2 7407443 519860Pöyliöjärvi 7 Pö 7 7397927 517871Severijärvi, Karjakans. 6 Se6 7372517 514862

Jätevedenpuhdistamoiden lähialueen tarkkailu

havaintopaikka tunnus latitude longitudePelkosenniemiPelkosenniemi 13600 Pe13600 7443928 522559Kemijoki Pelkosenniemi ap. Pe2 7440999 522949RovaniemiKemijoki, Paavalniemi P40 Roi1 7374266 439962Kemijoki, Mäntyniemi Roi2 7372916 438852

Kalankasvatuslaitosten lähialueen tarkkailu

havaintopaikka tunnus latitude longitudeKäsmänjoki P1 KP1 7393258 545370Könkäänlampi P2 KP2 7392739 543600Käsmänjoki P4 KP4 7392329 543810Könkäänlampi P5/2 KP5/2 7391709 543460Käsmänjoki P6 KP6 7392859 544080Kemijoki JL1 JL1 7418118 520510Kemijoki JL2 JL2 7417539 520600Kemijoki Tuupaselkä 70 JL3 7415260 521019Kemijoki Koivupudas P1 KP1 7410741 520240Kemijoki Koivupudas P2 KP2 7410322 520100Kemijoki Leväranta 100 KP3 7408692 518540Käsmänjoki P1 P1 7393258 545370Käsmänjoki P4 P4 7392329 543810Käsmänjoki P6 P6 7392859 544080Könkäänlampi P2 P2 7392739 543600Könkäänlampi P5/2 P5/2 7391709 543460Seitakorva SK1 SK1 7366669 515572Seitakorva SK2 SK2 7365680 515102Seitakorva SK3 SK3 7365200 514782Kaihua KA1 KA1 7358752 492861Kaihuanjoki 80 KA2 7359662 491851Kaihua KA3 KA3 7359842 491112Vanttauskoski P1 VK1 7361261 486393Vanttauskoski P2 VK2 7360941 486313Vanttauskoski P3 VK3 7361171 486094Vanttauskoski P5 VK5 7361521 485164Petäjäskoski PK1 PK1 7353535 426470Petäjäskoski PK2 PK2 7353145 426670Petäjäskoski 6A PK3 7351460 425489Ossauskoski P1 OK1 7338558 415513Ossauskoski P3 OK2 7336814 413678

Lapin ELY -keskuksen tarkkailu

havaintopaikka latitude longitudeKEMIJ VALAJASKOSKI 13900 7367918 434794KEMIJOKI OIKARAINEN 2 7370318 458884KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700 7464180 549868OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800 7399424 432217KEMIJOKI ISOHAARA 14000 7298965 387686

koordinaatit (ETRS-TM35)




Men

etel

mät

iedo

t

Anal

yysi

Mää

ritys

-raj

aAn

alys

oint

i-men

etel

mä/

stan

dard

iM

ittau

sepä

varm

uus

Akkr

.

Hap

pipi

tois

uus

0,2

mg/

lSF

S-E

N25

813:

1996

0,1-

5m

g/l/

±0,

4m

g/l,

>5

mg/

l/±

8%ky

lläpH

SFS

3021

:197

9±

0,2

yks.

kyllä

Alka

linite

etti

0,01

mm

ol/l

Sis.

men

.J-

016

(pH

4,5,

4,2)

0,01

-0,1

mg/

l/±

0,01

mg/

l,>

0,1m

g/l/

±10

%ky

lläsä

hkön

joht

avuu

s0,

1m

S/m

SFS

-EN

2788

8:19

940,

1-1

mS/

m±0

,2m

S/m

,>1

mS/

m±5

%ky

lläVä

ri5

mgP

t/l

SFS

-EN

ISO

7887

:201

2,ko

mpa

raat

tori

5-50

mgP

t/l±

5m

gPt/

l,50

-100

±10,

>100

mgP

t/l±

10%

kyllä

CO

DM

n0,

5m

g/l

SFS

3036

:198

10,

5-5

mg/

l/±

0,3

mg/

l,>

5mg/

l/±

6%ky

lläSa

meu

s0,

1FT

USF

S-E

NIS

O70

27:2

000

0,1-

1FT

U/±

0,1

FTU

,>

1FT

U/

±15

%ky

lläKi

into

aine

0,5

mg/

lSF

S-E

N87

2:20

050,

5-4

mg/

l/±

0,3

mg/

l,>

4m

g/l/

±15

%ky

lläKo

kona

isfo

sfor

i3

µg/l

Sis.

men

.J-

040

3-15

µg/l

/±

1,5

µg/l

,>

15µg

/l/

±10

%ky

lläPO

4-P

2µg

/lSi

s.m

en.

J-04

12-

20µg

/l/

±2

µg/l

,>

20µg

/l/

±10

%ky

lläKo

kona

isty

ppi

50µg

/lSF

S-E

NIS

O11

905-

1:98

(mod

if.)

50-1

00µg

/l/

±15

ǋg/l

,>

100

µg/l

/±

15%

kyllä

NO

2,3-

N2

µg/l

SFS

-EN

ISO

1339

5:19

96(m

odif.

)2-

20µg

/l/

±2

µg/l

,>

20µg

/l/

±10

%ky

lläN

H4-

N3

µg/l

Sis.

men

.J-

046

3-15

µg/l

/±

2µg

/l,

>15

µg/l

/±

15%

kyllä

Rau

ta5

µg/l

SFS

-EN

ISO

1188

5:09

mod

if.5-

30ǋg

/l:

±3ǋg

/l;

>30ǋg

/l:

15%

kyllä

Klor

idi

0,1

mg/

lSF

S-E

NIS

O10

304:

2009

0,3-

1m

g/l/

±0,

1m

g/l,

>1m

g/l/

±10

%ky

lläN

atri

um0,

1m

g/l

SFS

-EN

ISO

1188

5:09

mod

if.0,

1-0,

20±

0,01

2,>

0,20

0±

6%

kyllä

Klor

ofyl

li-a

1µg

/lSF

S57

72:1

993

1-4

µg/l

/±0,

4µg

/l,

>4

µg/l

±10

%ky

lläFe

kaal

iset

kolif

orm

iset

bakt

eeri

tSF

S40

88:2

001

kyllä

Kem

ijoen

ves

istö

tark

kailu

Kem

ijärv

en ta

rkka

ilun

tulo

kset

. Tul

okse

t Nab

Lab

s O

y

Rau

tatie

silta

107

näkö

-sy

v.ko

k.sy

v.jä

änpa

ks.

lum

enpa

ks.

otto

-sy

v.lä

mpö

-til

aa-

klor

o-fy

lliha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

teet

tisä

hkön

-jo

ht.

väri-

luku

sam

eus

kok.

NN

H4-

NN

O2-

NN

O3-

Nko

k. P

PO

4-P

CO

DM

nN

aC

lFe

mm

mm

m°C

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g P

t/lFT

Uµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lm

g/l

µg/l

Kj1

0716

.2.2

015

0,7

17,0

0,6

0,2

1,0

0,1

9,0

620

0,40

5,9

401,

524

036

9012

64,

71,

91,

058

0K

J107

13.4

.201

50,

917

,00,

60,

21,

00,

29,

163

00,

425,

945

1,6

280

1611

011

124,

82,

01,

266

0K

j107

4.5.

2015

1,2

17,0

0,0

0,0

1,0

0,4

10,5

730

0,28

4,3

120

3,0

370

974

2713

13,0

1,4

0,9

1600

Kj1

0721

.7.2

015

1,6

1,0

15,3

3,4

8,6

860

0,28

4,1

701,

829

05

< 2

1511

10,0

1,5

0,6

840

Kj1

0711

.8.2

015

1,1

17,0

1,0

15,7

4,1

7,9

800

0,25

3,6

110

1,3

350

42

174

16,0

1,3

0,6

1200

Kj1

076.

10.2

015

1,4

18,0

1,0

5,5

10,4

830

0,22

3,5

110

1,5

330

49

186

16,0

1,3

0,9

1200

Kj1

077.

12.2

015

1,2

15,0

0,1

0,1

1,0

0,2

11,4

780

0,30

4,3

701,

126

08

6312

68,

11,

60,

869

021

.7.2

015

Kok

onai

ssyv

yyttä

ei s

aa m

itattu

a vi

rtauk

sen

vuok

si.

Term

usni

emi 1

48nä

kö-

syv.

kok.

syv.

jään

paks

.lu

men

paks

.ot

to-

syv.

läm

pö-

tila

a-kl

oro-

fylli

happ

iha

ppi

pHal

kalin

i-te

etti

sähk

ön-

joht

.vä

ri-lu

kusa

meu

sko

k. N

NH

4-N

NO

2-N

NO

3-N

kok.

PP

O4-

PC

OD

Mn

Na

Cl

Fe

mm

mm

m°C

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g P

t/lFT

Uµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lm

g/l

µg/l

Te14

818

.2.2

015

0,9

12,0

0,5

0,2

1,0

0,1

9,4

646,

80,

405,

650

1,7

300

1991

144

4,9

1,9

1,1

630

Te14

818

.2.2

015

5,0

0,0

9,4

646,

90,

405,

655

1,6

300

1996

144

4,9

1,9

1,1

610

Te14

818

.2.2

015

11,0

0,0

9,4

646,

90,

405,

650

1,6

290

1997

144

5,1

1,9

1,0

640

Te14

814

.4.2

015

1,4

12,0

0,5

0,1

1,0

0,1

8,7

606,

80,

435,

845

1,7

260

1911

014

74,

52,

11,

182

0Te

148

14.4

.201

55,

00,

18,

759

6,8

0,42

5,9

451,

826

021

110

127

4,5

2,1

1,1

760

Te14

814

.4.2

015

11,0

0,1

8,9

616,

80,

426,

045

1,7

290

2211

013

74,

52,

11,

180

0Te

148

21.7

.201

51,

513

,01,

015

,73,

58,

586

7,2

0,26

3,8

801,

531

05

< 2

163

10,0

1,4

0,7

700

Te14

821

.7.2

015

5,0

15,3

8,5

857,

20,

273,

980

1,5

300

7<

214

39,

91,

40,

769

0Te

148

21.7

.201

510

,014

,78,

483

7,1

0,27

3,9

801,

528

07

< 2

134

10,0

1,4

0,6

700

Te14

821

.7.2

015

12,0

14,7

8,4

837,

20,

273,

980

1,5

290

8<

212

410

,01,

40,

770

0Te

148

13.8

.201

51,

214

,01,

015

,94,

48,

182

7,0

0,23

3,5

120

1,3

330

63

244

16,0

1,4

0,6

1000

Te14

813

.8.2

015

5,0

15,9

7,9

806,

90,

223,

512

01,

333

05

318

416

,01,

40,

611

00Te

148

13.8

.201

510

,015

,87,

980

6,9

0,23

3,5

110

1,3

330

42

234

15,0

1,3

0,6

970

Te14

813

.8.2

015

13,0

15,8

8,1

827,

00,

243,

511

01,

333

03

323

416

,01,

40,

610

0018

.2.2

015

Vesi

syvy

ys e

i riit

täny

t kai

kiin

näy

tteis

iin14

.4.2

015

Vesi

syvy

ys e

i ritt

änyt

kai

kkiin

näy

tteis

iin

mqx225

Typewriter

Liite 5.1

Kem

ijoen

ves

istö

tark

kailu

Kem

ijärv

en ta

rkka

ilun

tulo

kset

. Tul

okse

t Nab

Lab

s O

y

Toss

anse

lkä

147

näkö

-sy

v.ko

k.sy

v.jä

änpa

ks.

lum

enpa

ks.

otto

-sy

v.lä

mpö

-til

aa-

klor

o-fy

lliha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

teet

tisä

hkön

-jo

ht.

väri-

luku

sam

eus

kok.

NN

H4-

NN

O2-

NN

O3-

Nko

k. P

PO4-

PC

OD

Mn

Na

Cl

Fe

mm

mm

m°C

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS/

mm

g Pt

/lFT

Uµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lm

g/l

µg/l

To14

717

.2.2

015

1,2

20,0

0,6

0,2

1,0

0,1

9,1

626,

50,

375,

540

1,2

250

1782

94

5,1

1,9

1,0

520

To14

717

.2.2

015

5,0

0,2

9,3

646,

60,

365,

440

1,1

230

1580

105

5,3

1,8

1,0

520

To14

717

.2.2

015

10,0

0,4

9,1

636,

70,

365,

345

1,1

230

1478

105

5,7

1,7

1,0

520

To14

717

.2.2

015

15,0

2,3

6,9

506,

60,

324,

960

1,1

280

693

158

8,5

1,6

1,0

540

To14

717

.2.2

015

19,0

2,7

5,8

436,

60,

335,

070

1,4

310

411

016

98,

41,

61,

060

0To

147

14.4

.201

51,

117

,50,

60,

11,

00,

19,

968

6,8

0,38

5,5

451,

526

016

110

136

4,8

2,0

1,1

730

To14

714

.4.2

015

5,0

0,1

9,9

686,

80,

385,

445

1,4

280

1511

013

65,

02,

01,

069

0To

147

14.4

.201

510

,00,

110

,069

6,8

0,39

5,5

401,

528

015

110

146

4,8

2,1

1,0

720

To14

714

.4.2

015

16,5

0,2

10,1

706,

90,

395,

645

1,5

260

1511

013

74,

72,

01,

069

0To

147

21.7

.201

51,

523

,01,

015

,44,

18,

383

7,1

0,19

2,9

901,

333

011

< 2

143

12,0

1,2

0,5

580

To14

721

.7.2

015

5,0

15,4

8,7

877,

00,

182,

990

1,3

330

9<

214

312

,01,

10,

557

0To

147

21.7

.201

510

,014

,58,

179

6,9

0,18

2,9

901,

334

013

516

312

,01,

20,

569

0To

147

21.7

.201

515

,013

,97,

774

6,9

0,18

3,0

901,

534

023

613

413

,01,

20,

575

0To

147

21.7

.201

520

,013

,87,

875

6,9

0,19

3,0

901,

635

029

78

513

,01,

20,

578

0To

147

21.7

.201

522

,013

,87,

573

6,8

0,19

3,0

901,

639

032

814

513

,01,

20,

579

0To

147

13.8

.201

51,

524

,01,

016

,36,

18,

182

7,0

0,22

3,3

100

1,1

320

7<

217

< 2

14,0

1,3

0,6

830

To14

713

.8.2

015

5,0

16,1

7,7

796,

90,

223,

290

1,1

330

8<

215

214

,01,

31,

082

0To

147

13.8

.201

510

,015

,77,

575

6,9

0,20

3,2

901,

232

010

314

315

,01,

30,

690

0To

147

13.8

.201

515

,015

,27,

474

6,9

0,22

3,3

901,

132

012

416

313

,01,

30,

687

0To

147

13.8

.201

520

,014

,97,

069

6,8

0,21

3,4

901,

231

021

717

612

,01,

40,

785

0To

147

13.8

.201

523

,014

,76,

767

6,8

0,23

3,5

901,

232

027

1014

412

,01,

40,

688

0

mqx225

Typewriter

Liite 5.2

Kem

ijoen

ves

istö

tark

kailu

Kem

ijärv

en ta

rkka

ilun

tulo

kset

. Tul

okse

t Nab

Lab

s O

yLe

htos

alm

i 58

näkö

-sy

v.ko

k.sy

v.jä

änpa

ks.

lum

enpa

ks.

otto

-sy

v.lä

mpö

-til

aa-

klor

o-fy

lliko

k. N

NH

4-N

NO

2-N

NO

3-N

kok.

PP

O4-

PC

OD

Mn

Na

Cl

Fe

mm

mm

m°C

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lm

g/l

mg/

lµg

/lLe

h18

.2.2

015

1,1

7,0

0,3

0,0

1,0

0,2

280

1841

102

7,2

1,2

0,8

320

Leh

18.2

.201

53,

50,

736

013

6613

39,

21,

51,

065

0Le

h18

.2.2

015

6,0

1,2

350

777

145

101,

61,

081

0Le

h14

.4.2

015

2,7

4,0

0,0

0,0

1,0

0,4

230

474

82

5,8

1,3

0,8

430

Leh

14.4

.201

52,

00,

725

04

809

45,

81,

40,

852

0Le

h14

.4.2

015

3,0

0,9

270

310

011

46,

61,

60,

972

0Le

h5.

5.20

151,

14,

00,

00,

01,

02,

035

04

9615

79,

11,

71,

01

300

Leh

5.5.

2015

2,0

1,8

340

210

014

68,

81,

71,

01

200

Leh

5.5.

2015

3,0

1,8

310

< 2

100

156

8,5

1,6

1,0

1 20

0Le

h21

.7.2

015

1,0

16,0

5,3

330

6<

214

211

0,9

0,6

630

Leh

21.7

.201

54,

316

,033

06

< 2

143

110,

90,

662

0Le

h21

.7.2

015

7,5

13,9

320

168

123

111,

00,

961

0Le

h13

.8.2

015

1,8

10,0

1,0

16,6

8,5

320

5<

211

< 2

121,

00,

670

0Le

h13

.8.2

015

5,0

16,2

300

4<

212

212

1,0

0,6

770

Leh

13.8

.201

59,

016

,232

06

< 2

142

121,

10,

680

0Le

h6.

10.2

015

1,4

10,0

0,0

0,0

1,0

8,4

330

1217

134

121,

00,

896

0Le

h6.

10.2

015

5,0

8,1

330

1115

143

121,

10,

891

0Le

h6.

10.2

015

9,0

7,6

330

1015

133

121,

00,

890

0Le

h8.

12.2

015

8,5

0,1

0,1

1,0

0,2

270

1922

9<

28,

31,

00,

639

0Le

h8.

12.2

015

4,0

0,3

340

1432

113

111,

10,

867

0Le

h8.

12.2

015

7,5

0,6

410

1537

156

151,

30,

81

100

14.4

.201

5 N

äyte

ote

ttu p

iste

estä

738

2750

-531

780

8.12

.201

5 Pi

meä

, ei n

äkös

yvyy

den

mitt

aust

a

mqx225

Typewriter

Liite 5.3

Kem

ijoen

ves

istö

tark

kailu

Kem

ijärv

en ta

rkka

ilun

tulo

kset

. Tul

okse

t Nab

Lab

s O

yLu

usua

137

00nä

kö-

syv.

kok.

syv.

jään

paks

.lu

men

paks

.ot

to-

syv.

läm

pö-

tila

a-kl

oro-

fylli

happ

iha

ppi

pHal

kalin

i-te

etti

sähk

ön-

joht

.ki

into

aine

(1,2

µm

)vä

ri-lu

kusa

meu

sko

k. N

NH

4-N

NO

2-N

NO

3-N

kok.

PP

O4-

PC

OD

Mn

Na

Cl

Fe

mm

mm

m°C

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g/l

mg

Pt/l

FTU

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lm

g/l

mg/

lµg

/lL1

3700

15.1

.201

51,

00,

00

01,

00,

18,

961

7,0

0,38

5,0

< 1

601,

027

020

5611

46,

71,

81,

051

0L1

3700

17.2

.201

51,

20

01,

00,

39,

465

6,6

0,35

5,3

< 0,

550

1,0

230

1381

116

5,9

1,7

1,0

500

L137

0014

.4.2

015

2,0

00

1,0

0,4

9,7

676,

90,

375,

30,

645

1,4

270

1311

012

55,

02,

01,

170

0L1

3700

4.5.

2015

1,0

00

1,0

0,9

11,0

776,

80,

314,

52,

980

2,6

330

585

2110

9,4

1,5

0,9

1 20

0L1

3700

18.5

.201

50,

90

01,

03,

711

,083

6,4

0,09

1,9

2,6

130

2,8

320

914

358

15,0

0,7

0,5

1 30

0L1

3700

1.6.

2015

1,5

5,0

1,0

9,3

1,6

9,9

866,

40,

102,

11,

890

1,3

380

614

185

13,0

0,9

0,6

850

L137

0015

.6.2

015

1,0

1,0

0,5

11,2

3,7

9,3

846,

70,

122,

32,

310

01,

128

027

617

413

,00,

90,

668

0L1

3700

22.7

.201

51,

71,

015

,64,

98,

485

6,9

0,17

2,8

0,8

901,

333

015

217

313

,01,

10,

557

0L1

3700

12.8

.201

51,

45,

01,

015

,73,

88,

282

7,0

0,22

3,4

1,7

901,

029

04

1014

< 2

12,0

1,3

0,6

570

L137

008.

9.20

151,

31,

013

,54,

18,

582

7,1

0,21

3,2

0,5

901,

136

012

515

314

,01,

30,

671

0L1

3700

6.10

.201

51,

75,

50

01,

08,

110

,085

7,2

0,24

3,5

1,2

801,

130

07

1114

312

,01,

30,

896

0L1

3700

3.11

.201

51,

47,

00

01,

02,

411

,684

7,1

0,23

3,6

0,5

901,

335

011

2115

512

,01,

40,

885

0L1

3700

7.12

.201

51,

37,

00

01,

00,

312

,687

7,0

0,29

3,9

0,7

701,

133

014

4812

59,

41,

51,

068

015

.1.2

015

Pim

eä, e

i näk

ösyv

yyde

n m

ittau

sta.

Kov

an v

irtau

ksen

vuo

ksi k

okon

aiss

yvyy

den

mää

rittä

min

en v

aike

aa.

14.4

.201

5 K

okon

aiss

yvyy

ttä e

i mita

ttu k

ovan

virt

auks

en ta

kia.

18.5

.201

5 K

okon

aiss

yvyy

ttä e

i mita

ttu k

ovan

virt

auks

en ta

kia.

22.7

.201

5 K

okon

aiss

yvyy

ttä e

i mita

ttu k

ovan

virt

auks

en ta

kia.

8.9.

2015

Kok

onai

ssyv

yyttä

ei m

itattu

kov

an v

irtau

ksen

taki

a.

mqx225

Typewriter

Liite 5.4

Kem

ijoen

ves

istö

tark

kailu

Kem

ijärv

en ta

rkka

ilun

tulo

kset

. Tul

okse

t Nab

Lab

s O

yK

osta

moj

ärvi

2nä

kö-

syv.

kok.

syv.

jään

paks

.lu

men

paks

.ot

to-

syv.

läm

pö-

tila

a-kl

oro-

fylli

happ

iha

ppi

pHal

kalin

i-te

etti

sähk

ön-

joht

.vä

ri-lu

kusa

meu

sko

k. N

NH

4-N

NO

2-N

NO

3-N

kok.

PPO

4-P

CO

DM

nN

aC

lFe

mm

mm

m°C

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g P

t/lFT

Uµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lm

g/l

µg/l

Ko2

17.2

.201

50,

52,

40,

60,

21,

20,

73,

927

15,0

1 00

023

042

054

385

000

Ko2

14.4

.201

50,

64,

00,

60,

21,

01,

42,

216

6,7

0,57

7,5

160

18,0

760

230

260

6144

82,

02,

97

300

Ko2

14.4

.201

53,

01,

90,

11

6,7

0,70

8,5

330

35,0

980

480

120

7856

112,

12,

915

000

Ko2

22.7

.201

50,

73,

21,

015

,621

,38,

081

6,9

0,23

3,9

140

5,2

740

9<

259

1619

1 90

0Ko

222

.7.2

015

2,2

15,6

8,0

806,

90,

233,

914

05,

270

07

< 2

6219

192

100

Ko2

11.8

.201

50,

83,

51,

017

,016

,27,

780

6,9

0,24

3,9

160

3,4

720

4813

6522

222

300

Ko2

11.8

.201

52,

516

,26,

869

6,8

0,25

4,0

170

4,0

750

8624

8133

222

000

Ko2

8.12

.201

50,

63,

30,

20,

11,

01,

94,

129

6,3

1 40

019

037

062

452

200

Ko2

8.12

.201

52,

33,

93,

023

2,6

4 00

022

03

100

4733

970

17.2

.201

5 Ve

sisy

vyys

ei r

iitä

tois

een

näyt

tees

een.

Näy

te s

entri

fugo

itu

Pöyl

iöjä

rvi 7

näkö

-sy

v.ko

k.sy

v.jä

änpa

ks.

lum

enpa

ks.

otto

-sy

v.lä

mpö

-til

aa-

klor

o-fy

lliha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

teet

tisä

hkön

-jo

ht.

väri-

luku

sam

eus

kok.

NN

H4-

NN

O2-

NN

O3-

Nko

k. P

PO4-

PC

OD

Mn

Na

Cl

Fe

mm

mm

m°C

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g P

t/lFT

Uµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lm

g/l

µg/l

Pö7

15.4

.201

51,

310

,50,

70,

21,

01,

29,

265

6,7

0,21

4,1

400,

543

032

100

154

7,9

300

Pö7

15.4

.201

55,

04,

50,

97

6,6

0,26

4,7

704,

468

05

270

2415

6,8

1 60

0Pö

715

.4.2

015

9,0

4,7

0,4

36,

60,

345,

318

017

,067

032

063

3619

7,5

4 70

0Pö

721

.7.2

015

1,6

10,0

1,0

16,6

9,9

8,9

917,

10,

142,

960

1,5

390

4<

227

69,

467

0Pö

721

.7.2

015

5,0

14,7

7,7

766,

90,

142,

970

1,8

350

5<

226

79,

173

0Pö

721

.7.2

015

9,0

13,7

7,1

686,

80,

143,

070

2,1

380

28<

227

119,

281

0Pö

713

.8.2

015

1,5

1,0

16,7

10,4

8,2

846,

80,

152,

970

1,5

390

5<

223

49,

990

0Pö

713

.8.2

015

5,5

16,2

7,8

796,

80,

143,

070

1,7

360

< 3

< 2

255

1072

0Pö

713

.8.2

015

9,5

14,8

4,0

406,

50,

153,

110

04,

437

0<

3<

233

1010

,01

300

mqx225

Typewriter

Liite 6.1

Kem

ijoen

ves

istö

tark

kailu

Kem

ijärv

en ta

rkka

ilun

tulo

kset

. Tul

okse

t Nab

Lab

s O

ySe

verij

ärvi

, Kar

jaka

nsel

kä 6

näkö

-sy

v.ko

k.sy

v.jä

änpa

ks.

lum

enpa

ks.

otto

-sy

v.lä

mpö

-til

alä

mpö

kest

.ko

lif. b

akt.

a-kl

oro-

fylli

happ

iha

ppi

pHal

kalin

i-te

etti

sähk

ön-

joht

.vä

ri-lu

kusa

meu

sko

k. N

NH

4-N

NO

2-N

NO

3-N

kok.

PP

O4-

PC

OD

Mn

Fe

mm

mm

m°C

pmy/

100

ml

µg/l

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g P

t/lFT

Uµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

µg/l

Se6

17.2

.201

50,

62,

40,

60,

21,

00,

7<2

5,1

368,

969

064

250

5038

2 80

0S

e614

.4.2

015

0,9

2,2

0,7

0,1

1,0

1,4

02,

216

6,7

0,60

8,3

120

7,2

740

539

053

409

2 80

0S

e623

.7.2

015

1,1

2,4

1,0

16,3

311

,78,

182

6,9

0,19

3,2

100

2,7

500

8<

235

913

860

Se6

12.8

.201

51,

23,

51,

017

,09

9,9

8,1

847,

00,

233,

610

02,

143

04

< 2

369

131

400

Se6

12.8

.201

51,

23,

52,

516

,27,

576

7,0

0,23

3,6

100

2,1

420

3<

236

1013

1 60

0S

e67.

12.2

015

0,6

2,5

0,1

0,1

0,8

1,4

06,

446

7,1

1300

180

120

9054

3 30

0S

e67.

12.2

015

0,6

2,5

1,8

3,1

5,4

407,

414

0016

013

091

583

400

mqx225

Typewriter

Liite 6.2

Liite 7

Kemijoen vesistötarkkailuPelkosenniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset.Pe2, tulokset Nab Labs OyPe13600, tulokset Ahma Ympäristö Oy 19.1.2016

Pelkosenniemi 13600, Pe13600aika otto- lämpö- happi happi pH alkalini- väri sameus CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N

syv. tila teetti liuk. NO3-Nm °C mg/l kyll.% pH mmol/l mg/l Pt FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

9.3.2015 1,0 0,7 10,0 72 6,4 0,42 24 1,2 4,4 10 22026.3.2015 1,0 0,2 10,0 72 6,9 0,39 50 1,2 <1 9 25023.4.2015 1,0 0,4 12,0 80 6,9 0,38 73 2,0 7,5 23 36011.5.2015 1,0 2,2 12,0 89 6,5 0,11 140 3,0 16,0 39 42016.6.2015 1,0 10,1 10,0 89 6,9 0,20 100 0,9 13,0 21 28031.7.2015 1,0 14,0 8,4 81 6,8 0,20 130 1,1 17,0 56 <2 410 12 3317.8.2015 0,2 14,0 8,9 87 7,2 0,22 45 1,0 8,0 18 <2 300 32 2320.8.2015 1,0 16,0 8,7 88 7,0 0,26 110 1,7 16,0 25 <2 430 6 2023.9.2015 1,0 10,7 9,6 87 6,9 0,23 120 1,6 15,0 16 33015.10.2015 1,0 2,0 12,0 90 6,9 0,29 97 1,3 11,0 12 26010.11.2015 1,0 0,5 13,0 89 7,1 0,27 74 1,3 8,6 16 24025.11.2015 1,0 0,4 12,0 83 7,1 0,31 64 8,1 7,3 39 3808.12.2015 0,5 0,0 11,0 78 6,9 0,41 75 0,2 8,5 17 240

Kemijoki Teeriselkä, Pe2aika Otto- lämpö- happi happi sähkön- väri Sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N

syv. tila joht. NO3-Nm °C mg/l kyll.% mS/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

1.4.2015 0,0 9,1 62 6,2 40 1,4 13 6 260 100 913.4.2015 1,0 0,1 8,7 60 5,5 45 1,5 15 < 2 320 120 1511.8.2015 0,5 15,7 8,2 82 3,8 110 1,4 19 4 360 6 < 3

Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

Kemijoen vesistötarkkailuNapapiirin Vesi Oy, Rovaniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy

aika otto- lämpö- happi happi sähkön- väri sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-Nsyv. tila joht. liuk. NO3-Nm °C mg/l kyll.% mS/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

Kemijoki Paavalniemi 40, Roi 130.3.2015 0,1 9,8 67 5,7 45 1,6 12 7 290 110 627.7.2015 1,0 15,6 8,3 84 3,4 80 1,3 15 3 310 8 1320.8.2015 1,0 16,1 8,2 83 3,3 90 1,2 13 3 310 4 8

Kemijoki Mäntyniemi, Roi 230.3.2015 0,0 9,9 67 5,8 45 1,6 11 6 300 120 2727.7.2015 1,0 15,7 8,5 86 3,7 80 1,4 15 3 370 5 4320.8.2015 1,0 16,2 8,1 83 3,4 90 1,2 14 3 320 4 11

2257

lämpökestoisetkolit

kpl/100 ml41

16

lämpökestoisetkolit

kpl/100 ml

3114

Kemijoen vesistötarkkailuKalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy.

Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemiaika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-

syv. syv. tila joht. NO3-N fyllim m °C mg/l kyll.% mS/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

JL1 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 340 10 17 4,6JL1 28.7.2015 1,6 11,0 15,3 8,2 81 2,8 1,1 15 3 380 10 23JL1 19.8.2015 1,3 1,0 16,2 8,2 83 3,2 1,0 15 3 320 3 6 4,0JL1 19.8.2015 1,3 13,0 15,8 8,1 81 3,2 1,1 13 3 320 4 8JL2 28.7.2015 1,6 1,0 15,5 8,0 81 2,7 1,0 15 3 330 8 17 5,3JL2 28.7.2015 1,6 14,5 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 350 9 19JL2 19.8.2015 1,3 1,0 16,0 8,1 82 3,1 1,0 13 2 320 3 6 4,7JL2 19.8.2015 1,3 14,5 15,6 8,0 81 3,2 1,0 14 4 360 4 7JL3 28.7.2015 1,7 1,0 15,5 8,1 82 2,0 0,8 9 2 300 2 9 3,9JL3 19.8.2015 1,9 1,0 16,5 8,0 82 1,9 0,8 9 < 2 280 8 5 2,4JL1 = Kemijoki JL1JL2 = Kemijoki JL2JL3 = Kemijoki Tuupaselkä 70


Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamoaika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-


KP1 30.7.2015 1,5 1,0 14,0 8,4 81 3,9 2,0 16 5 290 4 20 2,0KP1 18.8.2015 1,0 1,0 14,8 7,8 78 3,1 1,4 19 5 390 < 2 < 3 3,9KP2 30.7.2015 1,5 1,0 14,1 8,3 80 3,9 1,9 18 6 320 4 39 2,0KP2 18.8.2015 1,0 1,0 14,6 7,7 76 3,1 1,5 25 8 420 < 2 29 2,7KP3 30.7.2015 1,4 1,0 14,2 8,6 83 3,9 2,3 20 6 350 9 39 3,8KP3 18.8.2015 1,0 1,0 14,5 7,9 77 3,1 1,3 20 5 390 < 2 3 2,3KP1 = Kemijoki Koivupudas P1KP2 = Kemijoki Koivupudas P2KP3 = Kemijoki Leväranta 100


Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanenaika näkö- näyte- lämpö- happi happi pH sähkön- sameus CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- lämpökest.

syv. syv. tila joht. NO3-N fylli kolitm m °C mg/l kyll.% mS/m FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml

KP1 31.3.2015 1,1 0,6 0,2 9,8 68 7,2 8,6 4,1 6,0 22 19 370 190 11 0KP6 31.3.2015 0,5 0,3 0,1 11,1 76 7,0 9,1 4,4 6,0 24 19 380 200 4 1KP2 31.3.2015 1,2 0,6 0,1 NA NA 6,2 3,2 4,7 5,9 26 20 400 190 9 0KP4 31.3.2015 1,4 1,0 0,0 10,7 73 7,0 9,1 4,8 6,1 25 18 380 190 4 0KP5/2 31.3.2015 1,4 1,0 0,0 10,7 73 7,3 8,5 4,2 5,9 24 18 390 190 4 0KP1 = Käsmänjoki P1 NA = pullo rikkiKP6 = Käsmänjoki P6KP2 = Könkäänlampi P2KP4 = Käsmänjoki P4KP5/2 = Könkäänlampi P5/2

Liite 8.1

Liite 8.2


Napapiirin Kala Oy, Seitakorvaaika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-


SK1 29.7.2015 1,7 1,0 15,0 8,5 84 3,0 1,0 14 3 340 6 42 4,5SK1 29.7.2015 1,7 14,0 14,9 8,4 84 2,9 1,0 12 3 340 6 38SK1 19.8.2015 1,4 1,0 15,7 8,1 82 3,2 1,0 14 3 340 < 2 8 4,8SK1 19.8.2015 1,4 14,0 15,6 8,1 82 3,2 1,0 18 8 340 < 2 9SK2 29.7.2015 1,7 1,0 15,0 8,5 84 3,0 1,1 13 3 330 6 42 3,7SK2 29.7.2015 1,7 15,0 14,9 8,4 83 3,0 1,0 14 3 350 7 51SK2 19.8.2015 1,3 1,0 15,8 8,1 81 3,2 0,9 15 3 380 < 2 15 4,8SK2 19.8.2015 1,3 16,0 15,7 8,1 81 3,2 1,0 15 3 340 < 2 12SK3 29.7.2015 1,7 1,0 15,0 8,3 83 3,0 1,0 14 3 310 6 35 3,6SK3 29.7.2015 1,7 20,0 14,9 8,4 83 3,0 1,0 13 3 320 6 42SK3 19.8.2015 1,5 1,0 15,8 8,1 82 3,2 0,9 14 4 340 < 2 7 5,4SK3 19.8.2015 1,5 19,0 15,6 8,1 81 3,2 1,0 13 3 340 2 10SK1 = Seitakorva SK1SK2 = Seitakorva SK2SK3 = Seitakorva SK3


Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihuaaika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-


KA1 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 340 10 17 4,6KA1 28.7.2015 11,0 15,3 8,2 81 2,8 1,1 15 3 380 10 23KA1 19.8.2015 1,3 1,0 16,2 8,2 83 3,2 1,0 15 3 320 3 6 4,0KA1 19.8.2015 13,0 15,8 8,1 81 3,2 1,1 13 3 320 4 8KA2 28.7.2015 1,7 1,0 15,5 8,1 82 2,0 0,8 9 2 300 2 9 3,9KA2 19.8.2015 1,9 1,0 16,5 8,0 82 1,9 0,8 9 < 2 280 8 5 2,4KA3 28.7.2015 1,6 1,0 15,5 8,0 81 2,7 1,0 15 3 330 8 17 5,3KA3 28.7.2015 14,5 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 350 9 19KA3 19.8.2015 1,3 1,0 16,0 8,1 82 3,1 1,0 13 2 320 3 6 4,7KA3 19.8.2015 14,5 15,6 8,0 81 3,2 1,0 14 4 360 4 7KA1 = Kaihua KA1KA2 = Kaihuanjoki 80KA3 = Kaihua KA3

Liite 8.3


Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoskiaika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-


VK1 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,4 82 2,6 1,2 11 3 280 8 12 3,2VK1 14.7.2015 1,7 12,6 14,4 8,3 82 2,6 1,2 11 3 280 7 14VK1 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,1 81 2,7 0,9 14 3 320 10 17 4,0VK1 28.7.2015 1,6 11,5 15,3 8,0 79 2,7 1,0 13 3 330 10 17VK1 12.8.2015 1,4 1,0 15,8 8,3 84 3,3 1,1 16 3 310 5 7 5,7VK1 12.8.2015 1,4 14,5 15,8 8,2 83 3,3 1,1 14 2 310 4 7VK1 25.8.2015 1,6 1,0 16,2 8,0 81 3,2 0,9 16 2 320 3 10 4,9VK1 25.8.2015 1,6 13,5 16,2 7,9 81 3,2 1,0 15 2 310 4 18VK2 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,4 82 2,6 1,2 11 3 270 7 15 3,0VK2 14.7.2015 1,7 14,5 14,4 8,4 82 2,6 1,4 13 4 310 7 15VK2 28.7.2015 1,6 1,0 15,4 7,6 76 2,8 1,2 18 5 360 10 36 4,3VK2 28.7.2015 1,6 14,5 15,3 7,8 78 2,8 1,2 17 5 350 10 30VK2 12.8.2015 1,4 1,0 15,9 7,5 76 3,4 1,0 20 4 380 5 55 6,1VK2 12.8.2015 1,4 14,0 15,8 7,6 77 3,5 1,3 31 8 370 6 41VK2 25.8.2015 1,6 1,0 16,9 7,6 78 3,2 1,0 25 3 400 5 36 8,5VK2 25.8.2015 1,6 15,5 16,0 7,4 75 3,3 1,1 19 5 350 5 31VK3 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,4 83 2,6 1,3 12 3 300 8 13 3,3VK3 14.7.2015 1,7 13,5 14,4 8,8 86 2,6 1,2 12 3 300 8 12VK3 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,1 80 2,7 0,9 15 3 350 10 20 4,4VK3 28.7.2015 1,6 14,0 15,3 8,1 81 2,7 1,0 14 3 350 10 20VK3 12.8.2015 1,3 1,0 15,8 8,3 84 3,3 1,1 15 3 300 5 6 5,5VK3 12.8.2015 1,3 13,5 15,8 8,2 83 3,3 1,1 15 2 320 5 9VK3 25.8.2015 1,6 1,0 16,2 8,2 83 3,2 0,9 16 3 310 4 7 4,8VK3 25.8.2015 1,6 14,5 16,2 8,0 81 3,2 0,9 17 3 320 4 7VK5 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,7 85 2,7 1,3 13 3 300 8 17 3,1VK5 14.7.2015 1,7 3,8 14,4 9,1 89 2,7 1,3 13 2 300 8 15VK5 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,0 80 2,7 1,0 14 3 320 11 17 4,3VK5 28.7.2015 1,6 3,5 15,3 8,5 85 2,7 1,0 14 3 320 10 18VK5 12.8.2015 1,4 1,0 16 8,4 85 3,4 1,1 16 3 300 5 9 2,1VK5 12.8.2015 1,4 3,0 15,9 8,3 84 3,3 1,1 15 3 280 5 8VK5 25.8.2015 2,0 1,0 16,6 8,0 82 3,2 1,0 16 3 310 8 6 4,0VK5 25.8.2015 2,0 2,0 16,3 8,2 83 3,2 1,0 17 3 310 4 8VK1 = Vanttauskoski P1VK2 = Vanttauskoski P2VK3 = Vanttauskoski P3VK5 = Vanttauskoski P5


Voimalohi Oy, Ossauskoskiaika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro-


OK1 27.7.2015 1,4 1,0 15,9 8,1 82 3,2 1,2 13 3 330 14 20 4,4OK1 20.8.2015 1,2 1,0 16,3 8,1 83 3,5 1,2 14 2 340 6 10 4,8OK2 27.7.2015 1,2 1,0 16,1 8,3 84 3,3 1,5 16 3 340 14 15 5,4OK2 20.8.2015 1,3 1,0 16,3 8,2 84 3,5 1,2 14 3 320 6 7 6,8OK1 = Ossauskoski P1OK2 = Ossauskoski P3

Lapi

n EL

Y-ke

skuk

sen

tulo

ksia

(OIV

A-tie

topa

lvel

u 13

.1.2

016)

KEM

IJO

KI S

AVU

KO

SKI 1

4700

Lipp

utie

dot:

L =

0,5

* A

rvo

G =

1,0

* A

rvo

W =

poi

s W

G =

poi

s

aika

näyt

e-lä

mpö

-ha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

sähk

ön-

väri

CO

DM

nko

k.P

PO

4-P

PO

4-P

kok.

NN

O2-

NN

H4-

NC

lS

O4

sam

eus

kiin

to-

syv.

tila

teet

tijo

ht.

suod

.N

O3-

Nai

nehi

eno

0,4

µmm

°Cm

g/l

kyll.

%m

mol

/lm

S/m

mg/

l Pt

mg/

lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lFN

Um

g/l

5.3.

2015

1,0

0,1

11,1

767,

00,

435,

720

2,1

85

512

055

30,

63,

30,

90,

320

.5.2

015

1,0

5,6

11,1

886,

30,

091,

790

12,0

215

333

03

30,

41,

01,

01,

94.

8.20

151,

013

,48,

682

6,7

0,16

2,5

150

19,0

196

438

01

30,

41,

11,

01,

74.

11.2

015

1,0

0,7

12,9

907,

00,

223,

170

8,3

106

316

011

30,

61,

90,

91,

1

aika

näyt

e-A

lK

Ca

Mg

Mn

Na

FeTI

CTO

CSi

O2

syv. m

µg/l

mg/

lm

g/l

mg/

lµg

/lm

g/l

µg/l

mg/

lm

g/l

mg/

l5.

3.20

151,

016

0,9

6,0

1,7

52,

527

06,

01,

915

,020

.5.2

015

1,0

920,

71,

50,

527

1,0

540

1,4

8,4

5,4

4.8.

2015

1,0

120

0,3

3,0

0,8

321,

374

01,

911

,86,

64.

11.2

015

1,0

630,

53,

21,

011

1,7

400

2,4

5,7

11,0

OU

NAS

J TA

PIO

NK

YLÄ

148

00Li

pput

iedo

t: L

= 0,

5 *

Arv

o; G

= 1

,0 *

Arv

o; W

= p

ois;

WL

= po

is; W

G =

poi

s

aika

näyt

e-lä

mpö

-ha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

sähk

ön-

väri

CO

DM

nko

k.P

PO

4-P

PO

4-P

kok.

NN

O2-

NN

H4-

NC

lS

O4

sam

eus

kiin

to-

fek.

läm

pök.

syv.

tila

teet

tijo

ht.

suod

.N

O3-

Nai

ne,

ente

ro-

kolib

akt.

hien

o 0,

4 µm

koki

tm

°Cm

g/l

kyll.

%m

mol

/lm

S/m

mg/

l Pt

mg/

lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lµg

/lm

g/l

mg/

lFN

Um

g/l

kpl/1

00 m

lkp

l/100

ml

4.3.

2015

1,0

0,1

10,4

716,

90,

537,

745

412

74

330

150

310,

96,

092,

01,

818

.5.2

015

1,0

4,0

11,8

906,

30,

102,

013

015

277

430

73

45,

611

14.

8.20

151,

015

,09,

392

7,2

0,30

4,4

110

1216

534

03

32

2,5

42

26.1

0.20

151,

02,

412

,692

7,1

0,23

4,0

100

1215

75

300

316

0,8

3,92

2,0

1,5

aika

näyt

e-A

lK

Ca

Mg

Mn

Na

FeTI

CTO

CSi

O2

syv m

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

4.3.

2015

122

0,8

9,1

2,2

92,

572

07,

73,

114

,018

.5.2

015

159

1200

4.8.

2015

142

920

26.1

0.20

151

760,

44,

41,

422

1,5

880

2,6

7,6

8,8

mqx225

Typewriter

Liite 9.1

Lapi

n EL

Y-ke

skuk

sen

tulo

ksia

(ym

päris

töha

llinn

on O

IVA-

tieto

kant

a 13

.1.2

016)

KEM

IJO

KI O

IKAR

AIN

EN 2

Lipp

utie

dot:

L =

0,5

* A

rvo;

G =

1,0

* A

rvo;

W =

poi

s; W

L =

pois

; WG

= p

ois

aika

näyt

e-lä

mpö

-ha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

sähk

ön-

väri

CO

DM

nko

k.P

PO

4-P

kok.

NN

O2-

NN

H4-

Nsa

meu

ski

into

aine

kiin

toai

neFe

k.en

tero

-lä

mpö

k.Fe

Mn

syv.

tila

teet

tijo

ht.

NO

3-N

kark

eahi

eno

0,4

µmko

kit

kolib

akt.

m°C

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g/l P

tm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

FNU

mg/

lm

g/l

kpl/1

00 m

lkp

l/100

ml

µg/l

13.1

.201

51,

00,

111

,680

6,9

0,35

4,9

506,

611

526

054

121,

00,

60

011

.2.2

015

1,0

0,1

10,0

696,

80,

365,

250

612

527

069

101,

00,

81

360

023

10.3

.201

51,

00,

210

,371

6,8

0,35

5,2

506,

212

632

011

09

2,0

2,1

10

1600

2822

.4.2

015

1,0

0,5

11,9

837,

00,

365,

265

5,5

167

340

110

72,

01,

52

181

041

4.5.

2015

1,0

2,0

12,4

906,

90,

304,

390

1125

939

088

35,

03,

61

213

0069

18.5

.201

51,

03,

714

,511

06,

40,

101,

914

014

3210

440

153

6,0

7,1

02

1600

951.

6.20

151,

09,

811

,097

6,7

0,12

2,1

110

1421

639

014

32,

02,

30

094

031

30.6

.201

51,

013

,89,

289

6,7

0,15

2,4

9013

153

350

83

1,0

1,9

30

670

346.

8.20

151,

016

,28,

789

7,1

0,23

3,3

8510

164

320

135

1,0

1,1

11

630

348.

9.20

151,

013

,89,

087

7,0

0,22

3,2

110

1417

538

015

62,

01,

81

381

036

mqx225

Typewriter

Liite 9.2

Lapi

n EL

Y-ke

skuk

sen

tulo

ksia

(ym

päris

töha

llinn

on O

IVA-

tieto

kant

a 13

.1.2

016)

KEM

IJO

KI I

SOH

AAR

A 1

4000

Lipp

utie

dot:

L =

0,5

* A

rvo;

G =

1,0

* A

rvo;

W =

poi

s; W

L =

pois

; WG

= p

ois

aika

näyt

e-lä

mpö

-ha

ppi

happ

ipH

alka

lini-

sähk

ön-

väri

CO

DM

nko

k.P

kok.

PP

O4-

PP

O4-

Pko

k.N

NO

2-N

NH

4-N

Cl

SO

4sa

meu

ski

into

-ki

into

-fe

k.lä

mpö

k.sy

vtil

ate

etti

joht

.su

odsu

odN

O3-

Nai

neai

neen

tero

koki

tko

libak

t.°C

kark

eahi

eno

0,4

µmm

mg/

lky

ll.%

mm

ol/l

mS

/mm

g/l P

tm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lm

g/l

FNU

mg/

lm

g/l

kpl/1

00 m

lkp

l/100

ml

19.1

.201

51,

00,

111

,176

6,9

0,39

8,7

607

118

64

290

7824

1,1

4,0

1,0

0,3

1,0

9.3.

2015

1,0

0,2

10,1

706,

91,

095,

750

67

65

330

120

141,

03,

52,

00,

522

.4.2

015

1,0

0,4

11,4

796,

90,

426,

270

613

107

470

190

261,

44,

42,

01,

27.

5.20

151,

03,

212

,493

6,8

0,29

4,7

100

1012

105

520

100

101,

03,

84,

05,

012

.5.2

015

1,0

3,6

14,0

110

6,6

0,17

3,0

130

1614

205

510

553

0,6

2,3

10,0

16,0

20.5

.201

51,

04,

614

,611

06,

40,

102,

014

014

1312

447

016

60,

61,

35,

05,

827

.5.2

015

1,0

7,0

13,1

110

6,5

0,11

2,1

110

1511

73

420

193

0,5

1,4

4,0

4,5

9.6.

2015

1,0

11,0

10,7

976,

70,

152,

611

014

116

441

023

60,

61,

92,

02,

516

.6.2

015

1,0

11,2

9,8

896,

80,

152,

610

013

115

329

04

30,

61,

82,

01,

911

.8.2

015

1,0

17,3

9,1

957,

20,

253,

690

1111

54

350

193

0,6

2,5

2,0

1,2

1.9.

2015

1,0

16,3

8,7

897,

10,

263,

910

012

94

335

023

30,

72,

12,

02,

813

.10.

2015

1,0

4,2

11,2

867,

00,

233,

511

014

117

437

029

60,

82,

12,

02,

119

.11.

2015

1,0

0,8

12,8

907,

00,

244,

211

014

108

644

083

140,

93,

52,

01,

8

aika

näyt

e-A

lA

sB

aH

gC

dK

Ca

Co

Cr

Cu

Pb

Mg

Mn

Na

Ni

FeZn

Se

VTI

CTO

CSi

O2

syv m

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lµg

/lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/

lm

g/l

mg/

l19

.1.2

015

1,0

360,

169,

20,

001

0,00

20,

805,

80,

050,

410,

560,

051,

918

2,1

0,38

610

1,0

0,05

0,23

5,4

5,2

10,0

9.3.

2015

1,0

320,

130,

001

0,00

20,

806,

10,

040,

350,

420,

041,

917

2,2

0,44

600

0,9

0,05

5,7

4,8

9,5

22.4

.201

51,

052

0,18

0,00

10,

004

1,00

6,4

0,13

0,48

0,87

0,14

2,1

372,

30,

6685

03,

10,

055,

85,

29,

67.

5.20

151,

011

00,

260,

002

0,00

70,

905,

00,

220,

471,

300,

161,

769

1,8

0,71

1 30

02,

70,

053,

69,

08,

012

.5.2

015

1,0

210

0,44

0,01

60,

703,

20,

560,

851,

100,

281,

225

01,

20,

872

100

4,6

0,05

1,9

9,9

5,9

20.5

.201

51,

012

00,

310,

003

0,00

90,

602,

00,

250,

540,

850,

150,

778

0,9

0,58

1 30

02,

90,

051,

39,

34,

227

.5.2

015

1,0

120

0,26

0,00

70,

006

0,60

2,1

0,17

0,54

0,77

0,13

0,8

451,

00,

661

000

3,2

0,05

1,4

9,5

4,8

9.6.

2015

1,0

100

0,25

0,00

20,

005

0,60

2,8

0,13

0,50

0,89

0,09

1,0

371,

10,

6882

02,

00,

051,

69,

35,

216

.6.2

015

1,0

910,

230,

006

0,50

2,7

0,09

0,47

0,90

0,08

0,9

321,

10,

6376

01,

80,

051,

68,

65,

411

.8.2

015

1,0

450,

260,

001

0,00

30,

403,

80,

080,

471,

700,

071,

26

1,3

0,49

480

1,6

0,05

2,7

8,1

6,3

1.9.

2015

1,0

630,

250,

002

0,00

20,

504,

20,

060,

530,

410,

061,

332

1,5

0,53

700

1,0

0,05

2,7

8,3

6,3

13.1

0.20

151,

090

0,25

0,00

10,

002

0,50

3,9

0,10

0,51

0,41

0,08

1,3

311,

50,

5194

01,

40,

102,

59,

47,

019

.11.

2015

1,0

110

0,24

0,00

10,

004

0,60

4,4

0,13

0,56

0,47

0,09

1,6

321,

60,

691

000

1,5

0,05

2,6

9,6

8,3

mqx225

Typewriter

Liite 9.3

Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijaintiPohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta

Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos1. yläpuoli• Oinaansaaren NE-ranta n. 400 m laitoksen

yläpuolella• kivikko, raekoko 10-25 mm• YKJ 7421157-3520720

2. ensimmäinen alapuolella• putaan W-ranta n. 50 m laitoksen alapuolella• kivikko, raekoko 10-30 mm• YKJ 7420664-3520599

3. toinen alapuolella• putaan S-ranta n. 150 m laitoksen alapuolella• kivi, koko 1 x 0,6 m• YKJ 7420591 – 3520763

4. kolmas alapuolella• putaan S-ranta n. 350 m laitoksen alapuolella• kanto• YKJ 7420541 - 3520918

Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamon laitos

1. yläpuoli• 180 m laitoksen yläpuolella, paikalla

venevalkama ja lato• kivikko, raekoko 20-40 mm• YKJ 7413856 - 3520466

2. ensimmäinen alapuolella• n. 50 m laitoksen alapuolella• kivikko, raekoko 20-40 mm• YKJ 7413586 - 3520436

3. toinen alapuolella• putaan suu n. 250 m laitoksen alapuolella• kivikko, raekoko 20-40 mm• YKJ: 7413386 - 3520290

1

23

4

kalankasvatuslaitos

1kalankasvatuslaitos

2

3

Liite 10.1


Napapiirin Kala Oy, Seitakorva1. yläpuoli• n. 500 m laitoksen yläpuolella, uoman

keskellä• betoninen uittopuomin kiinnitysarkku• YKJ 7369544 - 3515649

2. ensimmäinen alapuolella• n. 100 m laitoksen alapuolella maapadossa• laattakivi, koko 1 x 0,5 m• YKJ 7368943 - 3515219

3. toinen alapuolella• n. 500 m laitoksen alapuolella • betoninen uittopuomin kiinnitysarkku• YKJ 7368490 - 3515208

Oy Arctic Moon Ltd, Kaihuan laitos

1. yläpuoli• n. 100 m laitoksen yläpuolella kivikkoniemi• raekoko n. 5-20 cm• YKJ 7362608-3492100

2. ensimmäinen alapuolella• n. 100 m laitoksen alapuolella niemen kärki• hiekkaranta, muutama isompi kivi n. 40 cm• 7362718-3491947

3. toinen alapuolella• YKJ 7362804-3491659

1

2

3

kalankasvatuslaitos

kalankasvatuslaitos

Liite 10.2

12

3


Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski1. yläpuoli• n. 550 m laitoksen yläpuolella, vastarannalla• iso kivi• YKJ 7364452 - 3486544

2. ensimmäinen alapuolella• laiturin betonisen kellukkeen pää• YKJ 7363954 - 3486382

3. toinen alapuolella• maapato voimalaitoksen vieressä • kivikko, raekoko > 30 mm• YKJ 7364246 - 3486208

Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski

1. yläpuoli• iso kivi Tuliniemen kärjessä, tie tulee rantaan• YKJ 3426445 - 7356501

2. ensimmäinen alapuolella• n. 50 m laitoksen alapuolella kohdalla, jossa

sillan kaiteessa selvä mutka• kivikko, raekoko 30 cm• YKJ 3426710 - 7356014

3. toinen alapuolella• n. 300 m laitoksen alapuolella maapadon

kulmauksessa, maapadon ja tulvapadon rajalla

• paikan suurikokoisin kivi• YKJ 3426494 - 7355879

1

2

3

kalankasvatuslaitos

kalankasvatuslaitos

23

1

Liite 10.3

poikaslaitos

Liite 11.1sivu 1/4

Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos, 23.7.2015

JL1, yläpuoli JL2, 1. alapuoli

JL3, 2. alapuoli JL4, 3. alapuoli

Koillis-Suomen Lohi Oy, Koivuputaan laitos, 30.7.2015

KP1, yläpuoli KP2, 1. alapuoli

ei valokuvaa

Liite 11.1sivu 2/4

KP3, 2. alapuoli

Napapiirin Kala Oy, Seitakorvan laitos, 29.7.2015

SK1, yläpuoli SK2, 1. alapuoli

SK3, 2. alapuoli

Liite 11.1sivu 3/4

Arctic-Moon Ltd, Kaihuan laitos, 28.7.2015

KA1, yläpuoli KA2, 1. alapuoli

KA3, 2. alapuoli

Napapiirin Kala Oy, Vanttauskosken laitos, 28.7.2015

VK1, yläpuoli VK2, 1. alapuoli

Liite 11.1sivu 4/4

VK3, 2. alapuoli

Liite 11.2sivu 1/3

Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos, 18.8.2015

JL1, yläpuoli JL2, 1. alapuoli

JL3, 2. alapuoli JL4, 3. alapuoli

Koillis-Suomen Lohi Oy, Koivuputaan laitos, 18.8.2015

KP1, yläpuoli KP2, 1. alapuoli

KP3, 2. alapuoli

Liite 11.2sivu 2/3

Napapiirin Kala Oy, Seitakorvan laitos, 19.8.2015

SK1, yläpuoli SK2, 1. alapuoli

SK3, 2. alapuoli

Arctic-Moon Ltd, Kaihuan laitos, 19.8.2015

KA1, yläpuoli KA2, 1. alapuoli

KA3, 2. alapuoli

Liite 11.2sivu 3/3

Napapiirin Kala Oy, Vanttauskosken laitos, 12.8.2015

VK1, yläpuoli VK2, 1. alapuoli

VK3, 2. alapuoli

Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2015

Oheisena lähetämme Kemijoen vesistötarkkailuraportin vuodelta 2015.

Pöyry Finland Oy

MMM Lasse Rantala

Jakelu Lapin ELY-keskus (vain sähköinen raportti)Kemijoen vesiensuojeluyhdistys 4 kplStora Enso Oyj / Marjaana LuttinenKemijoki Oy / Erkki HuttulaSodankylän Vesi OySodankylän kunta, ympäristötoimiSavukosken kunta, tekninen tstoSavukosken kunta, ympäristötoimiPyhä-Luosto Vesi OyPelkosenniemen kunta, ympäristötoimiKemijärven kaupungin vesi- ja viemärilaitosKemijärven kaupunki, ympäristötoimiNapapiirin Energia ja Vesi OyRovaniemen kaupunki, ympäristötoimiTervolan Vesi OyTervolan kunta, ympäristötoimiKemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä / Juha KalloKeminmaan Energia ja Vesi OyKeminmaan kunta, ympäristötoimiSaarenputaan Lohi AyKoillis-Suomen Lohi OyNapapiirin Kala OyOy Arctic Moon Ltd KaihuaVoimalohi OyKemijoen kalastuskuntien liittoSodankylän kalastusalueKemijärven kalastusalueKeski-Kemijoen kalastusalueAla-Kemijoen kalastusaluePöyry Finland Oy

Pöyry Finland OyTutkijantie 2 AFI-90590 OULUFinlandKotipaikka Vantaa, FinlandY-tunnus 0625905-6Tel. +358 10 33 33280www.poyry.fi

Päiväys 20.04.2016

Sivu 1 (1)

kemijoen vesistÖtarkkailu vuonna 2015 · lasse rantala, mmm limnologi lotta lehtinen, mmm...

Documents