OpettajanOpas

Luokat3‐6

2

Sisällysluettelo

JOHDANTO.....................................................................................................................................................3 

MITÄKESTÄVÄKEHITYSON?.................................................................................................................3 

Miksi kestävää kehitystä tarvitaan? ......................................................................................................................... 4 

Ekologinen jalanjälki ................................................................................................................................................ 4 

KALVOSARJA.................................................................................................................................................5 

Kalvosarjan lähteet ................................................................................................................................................ 13 

PIIRUSTUSTEHTÄVIÄKUVAAMATAIDONTUNNILLE:.................................................................13 

KESKUSTELUAIHEITATUNNEILLE....................................................................................................14 

Jätehuolto ............................................................................................................................................................. 14 

Muut ..................................................................................................................................................................... 15 

HYVIÄLINKKEJÄ.......................................................................................................................................16 

Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu ........................................................................................... 16 

Ilmastotietoa kouluille ........................................................................................................................................... 16 

Opetuksen keinoin vähemmän jätettä – YTV:n sivuilla ........................................................................................... 16 

Pohjois‐Pohjanmaan ympäristökeskus – Eko‐Elmerin löytöretki Roska‐Repen jäljillä .............................................. 17 

Nuukuusviikko ....................................................................................................................................................... 17 

3

Johdanto Kestävä kehitys ja jätteen synnyn ehkäisy ovat tärkeitä aiheita jo alaluokilla. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa niitä toimia, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan. Uuden opetussuunnitelman mukaan nämä teemat kuuluvat eri oppiaineisiin läpi koko kouluajan. Kestävä kehitys -paketti sisältää opetusmateriaalia kaiken ikäisille koululaisille ja opiskelijoille. Tehtävistä ja kalvoista voi valita ryhmälleen sopivimmat.

Mitäkestäväkehityson? Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti ja alueellisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys. Erään määritelmän mukaan kestävällä kehityksellä pyritään taloudelliseen kasvuun säilyttäen ympäristön laatu hyvänä tuleville sukupolville. Vaikka tässä määritelmässä talouskasvu saa suurimman painoarvon, siinä kuitenkin ilmenevät kestävän kehityksen ideologialle ominaiset ylisukupolvinen tarkastelu ja ihmiselämän ekologisten reunaehtojen huomiointi. Meistä jokainen voi vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen päivittäisten valintojemme kautta. Jätteiden lajittelu, kierrätys ja energian säästö ovat perinteisiä toimintatapoja. Kestävän kehityksen valintojen ja tekojen tulisi muodostua rutiineiksi ja osaksi normaalia toimintaamme. Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut

4

voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole kokoelma erillisiä ympäristöongelmia, sosiaalikysymyksiä ja kunnallistalouden ongelmia. Joku asia on olennaisesti kestävän kehityksen kysymys vasta kun tarkastelussa ovat mukana samanaikaisesti kaikki nämä ulottuvuudet. Perustana on kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus. Taloudellinen ulottuvuus nojautuu luonnonvaraperustaan muokatessaan sitä tuotteiksi ja palveluiksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (sosiaalinen ulottuvuus) asetetaan hyvinvointitavoitteita ja säädellään kahden muun ulottuvuuden välistä vuorovaikutusta.

Miksikestävääkehitystätarvitaan? Suurimpia yleisesti esitettyjä yksittäisiä syitä kestävän kehityksen edistämiselle ovat ihmisten lukumäärän lisääntyminen, alkuperäisen luonnon ja eliölajien moninaisuuden väheneminen, saastuminen, elinympäristöjen muuttuminen ja katoaminen sekä ilmaston lämpiäminen. Nämä ovat seurauksia siitä, että ekologiset jalanjäljet ovat liian suuria ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Vuonna 1961 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki oli 70 % maapallon tuottokyvystä, vuonna 1980 se oli suunnilleen tuottokyvyn suuruinen, vuonna 1999 se oli jo 20 % suurempi kuin tuottokyky. Silti ihmisten perustarpeet kuten koulut, terveydenhuolto, liikenne, puhdas vesi, valo ja lämpö, jätehuolto jne. eivät ole vieläkään kaikkien saatavilla.

Ekologinenjalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla. Ekologista jalanjälkeä käytetään nykyään laajalti kestävän kehityksen mittarina sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden vuoksi usein myös "maapalloissa", jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esimerkiksi laskea, miten monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 2003 11,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo.

5

Kalvosarja Tämä kalvosarja on laadittu niin, että sitä voi käyttää soveltaen esiopetuksessa ja peruskoulun ala-asteen 3-6-luokkalaisten opetuksessa. Kalvosarjasta on pyritty tekemään erityisen yksinkertaistettu ja havainnollistava. Opettaja voi oman harkinnan mukaan jättää osan kalvoista näyttämättä. Kalvosarjan tarkoituksena on tarjota tietoa kulutuksesta ja sen vaikutuksista niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Konkreettisten esimerkkien kautta rohkaistaan oppilaita ja muita osallistujia keskustelemaan ja pohtimaan omaa kuluttamista: Tuottaako yhä lisääntyvä tavaramäärä onnea? Miksi me pohjoisella pallonpuoliskolla kulutamme niin paljon enemmän kuin ihmiset etelässä? Miten kulutuksesta voitaisiin tehdä kestävämpää? Tässä Opettajan oppaassa on selvennetty kalvosarjan sisältöä ja siinä on lisätieto. Esikoulun oppilaiden opetuksessa kalvosarjaa voidaan käyttää soveltaen. Oppituntia voidaan myös täydentää muulla kulutusaiheisella materiaalilla, jota on kerätty linkkien muodossa tämän Opettajan oppaan viimeisille sivuille.

6

Mikä ihmeen kulutus?

Minä ja tavarat

• Mikä on turhin tavarasi?

• Mitä tavaraa toivoisit ja miksi?

• Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista?

kierrätysliike 2007

Kalvo 1 Mikä ihmeen kulutus? Kalvo herättää pohtimaan lasten omaa suhdetta tavaroihin ja kulutukseen. HARJOITUS: Haluanko vai tarvitsenko? • Tee lista tavaroista, jotka haluaisit • Kirjoita paperille mitä sinulle on lähiaikoina ostettu • Käy lista läpi ja mieti tarvitsetko todella sen asian, joka paperilla lukee vai haluatko vain jotain uutta ja lisää?

7

Luonnonvaroista jätteeksi

Kalvo 2 Vaikka asia tuntuu itsestään selvältä, monelle nykyihmiselle voi olla yllättävä ajatus, että kaikki kuluttamamme tavara on lopultakin peräisin luonnosta. Otamme käyttöömme luonnonvaroja, muokkaamme niitä raaka-aineiksi ja edelleen tuotteiksi, kulutamme ja heitämme pois. Taloutemme perustuu materiaalin läpivirtaukseen - yksinkertaistaen ekosysteemeistä kaatopaikalle. Toistaiseksi virran nopeus on jatkuvasti kiihtynyt. Vaikka suuri osa tuotannon ja yhdyskuntien jätteistä ei ole sinänsä vaarallista ympäristölle tai ihmisten terveydelle, on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana alettu nähdä, että luonnonvarojen kiihtyvä käyttö on itsessään kestämätön rasitus maapallon ekosysteemeille. Kuluttaja näkee vain pienen osan tuotteen elinkaaresta. Siksi meidän on vaikea mieltää kulutusvalintojemme yhteyttä luonnonvarojen kulutukseen ja tuotannon synnyttämiin ympäristöhaittoihin ja jätteisiin. Elinkaaren joka vaiheessa kuluu energiaa ja materiaalia ja syntyy jätteitä ja erilaisia päästöjä. Tuotteen käytönaikaiset ympäristövaikutukset ja siitä syntyvät jätteet ovat yleensä vain murto-osa koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista. Teollisuusmaissa jätteiden ja päästöjen käsittely on kehittynyt huomattavasti entistä turvallisemmaksi viime vuosikymmeninä. Toisaalta kulutuksen kasvu on osittain kumonnut saavutuksia. Esimerkiksi Saksassa televisiolaite kuluttaa alle kolmanneksen siitä sähköstä minkä tyypillinen laite vaati 1970. Kuitenkin televisioiden määrä on moninkertaistunut, niin että yhteensä ne kuluttavat sähköä kaksi kertaa enemmän nyt kuin vuonna 1970.

8

Kehitysmaissa ja nopeasti teollistuvissa maissa tuotannon ja nopean talouskasvun vaikutukset ovat usein täysin kontrolloimattomia. Kun yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan paljolti köyhissä maissa toimiville alihankkijoille, suuri osa kulutuksemme ympäristövaikutuksista näkyy nykyisin näissä maissa – ei meillä. Kuluttajan on mahdotonta selvittää, saati hallita yksittäisten valintojensa ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kännykän osat tulevat kymmeniltä eri alihankkijoilta, jotka käyttävät mahdollisesti edelleen alihankkijoita eri puolilla maailmaa. Puolueettomat ympäristömerkit voivat auttaa joidenkin tuotteiden valinnassa. Yksittäisiä tuotevalintoja enemmän on merkitystä elämäntavoilla ja –arvoilla. Luonnossa aineet kiertävät olomuodosta toiseen. Puhutaan veden kierrosta, typpi-, fosforikierrosta ja niin edelleen. Voidaan ajatella, että kierrätys on ihmisen pyrkimys jäljitellä luonnon mekanismia: materiaalit palautetaan kiertoon sen sijaan, että ne joutuisivat jätteeksi. (Kierrätyksellä tarkoitetaan tässä materiaalien hyödyntämistä uusien tuotteiden raaka-aineena, vaikka sanaa usein käytetäänkin laajemmassa merkityksessä tarkoittamaan myös tavaroiden uudelleenkäyttöä.) Materiaalien kierrätys uusien tuotteiden raaka-aineeksi ei kuitenkaan ole yhtä ongelmatonta kuin luonnossa. Kierrätettävien jätteiden kuljetus ja käsittely kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä ja jätteitä. Samoin uusien tuotteiden valmistus kierrätysraaka-aineista ja niiden kuljetus kauppaan ja kuluttajalle. Perusongelma on sama kuin kaikessa tuotannossa ja kulutuksessa. Kierrätys ei vähennäkään materiaalivirtaa riittävän tehokkaasti. Kierrätyksen osuus materiaalivirroista on vain noin 6 %. Kulutuksen kasvu ylittää kierrätyksestä saatavan hyödyn. Esimerkiksi paperin kierrätysaste on noussut EU-maissa ja Norjassa 36%:sta 49%:iin vuosina 1985-1996. Samaan aikaan kuitenkin kaatopaikoille ja jätteenpolttoon joutuvan paperin määrä on kasvanut johtuen kulutuksen paperin ja kartongin kulutuksen kasvusta. Silti kierrätyksen merkitystä ei kannata väheksyä. Se on jätteenkäsittelymuodoista suositeltavin jätehierarkiankin mukaan. Lisäksi se tarjoaa ihmisille konkreettisen ja selkeän, valmiiksi tunnetun ja hyväksytyn toimintatavan.

9

Polkupyörän valmistukseen kuluu 400 –600 kg luonnonvaroja (happea, vettä, mineraaleja jne.)

Käyttäjästä riippuu,

kestääkö pyörä

2 vai 30 vuotta!

Kunnossapito kannattaa

Kalvo 3 Omien tavaroiden ja välineiden kunnossapito on ekotehokasta. Jos puolta halvempi polkupyörä kestää kaksi vuotta ja kalliimpi kymmenen vuotta, halvempi polkupyörä tulee 2,5 kertaa kalliimmaksi. Jos ostaa kahden vuoden välein halvan polkupyörän, luonnonvaroja saattaa kulua viisinkertainen määrä verrattuna hyvään polkupyörään. Sekä ympäristön että oman talouden kannalta on siis pitemmän päälle edullisempaa hankkia laatua, ja pitää huolta hankkimastaan tuotteesta. Ekotehokkuuden perusidea on, että mahdollisimman vähistä luonnonvaroista tuotetaan mahdollisimman paljon hyötyä. On siis kehitettävä tuotteita ja palveluita, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja elinkaarensa aikana, ja jotka kestävät mahdollisimman pitkään ja palvelevat mahdollisimman hyvin. Nykyisellään sekä tuottajien että kuluttajien kiinnostus kohdistuu enemmän määrään kuin laatuun. Yritykset haluavat myydä asiakkailleen mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Me kuluttajat olemme tottuneet kiivastahtiseen kulutusrytmiin. Ostamisesta saatu nautinto vain muuttuu nopeasti harmiksi, jos tuote nuhjaantuu tai rikkoutuu lyhyen käytön jälkeen. Laatua ja pitkäikäisyyttäkin osataan arvostaa, erityisesti suurempien hankintojen kohdalla. Näyttää siltä, että laadun ja hyvän palvelun arvostus on taas lähdössä nousuun. Kuluttajalehden mukaan (2/2003) kestävyys on yksi tärkeimmistä kriteereistä kodinkoneita valittaessa. Tuotteen ympäristöystävällisyys ja edullisuus nähdään usein toistensa vastakohtina. Kuitenkin usein se, mikä säästää luonnonvaroja ja ympäristöä, säästää lopulta myös kukkaroa. Jo kauan ennen ekotehokkuuden aikaa tunnettiin lentävä lause ”köyhän ei kannata ostaa halpaa”.

10

Kirjastot lainaavat n. 80 milj. kirjaa/vuosi!

Jos jokainen ostaisi kirjat omakseen, kuluisi mm. noin:◦ 460 000 puunrunkoa◦ 16 GWh energiaa◦ 1890 miljoonaa litraa vettä◦ 13 800 tonnia CO²-päästöjä

Hyötyä yhteiskäytöstä

Kalvo 4 Palveluilla voidaan parantaa ekotehokkuutta, jos ne tehostavat tuotteen käyttöä: lisäävät käyttäjämäärää tai pidentävät käyttöikää (esim. lainaus- ja korjauspalvelut). Mitä enemmän ja pitempään tuotetta käytetään, sitä tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt luonnonvarat tulevat käytetyksi hyväksi, ja tarve tuottaa enemmän tuotteita vähenee – ainakin ihannetapauksessa. Jos esimerkiksi sata ihmistä hankkii kotiinsa kirjan ja lukee sen kerran, tarvitaan sata kirjaa. Jos taas samat ihmiset kävisivät lainaamassa kirjan kirjastosta, tarvittaisiin yksi kirja, joka olisi jatkuvasti tehokkaassa käytössä. Ekotehokkuus jää tietysti toteutumatta, jos kirjaston asiakkaat lisäksi ostavat kirjan kotiinsa todettuaan että se oli hyvä. Ajatus omistamisen onnesta asuu vielä sitkeästi meissä suomalaisissa, vaikka monet harvoin käytettävät laitteet ja harrastusvälineet voisi esimerkiksi vuokrata tai lainata. On kuitenkin merkkejä siitä, että yltäkylläisyydessä kasvaneet nuoret aikuiset eivät välttämättä enää arvosta omistamista samaan tapaan kuin vanhemmat ikäluokat, mutta kuluttavat palveluista entistä enemmän. Ja kukapa meistä ei mieluummin käyttäisi siivouspalvelua kuin omaa imuria? Myös yritykset ovat entistä kiinnostuneempia palvelukonsepteista: myymällä tuotteen lisäksi tai sijaan palvelua ne saavuttavat monia etuja. Palveluidenkaan ympäristöystävällisyys ei toki ole itsestäänselvyys. Sähkölaitteiden, kenkien ja monien muiden käyttöesineiden ikää jatkavat eri alojen huolto- ja korjauspalvelut. Palveluiden kannattavuutta ja saatavuutta nakertaa korkea verotus.

11

Kulutus jakautuu epäreilusti

kierrätysliike 2007

Kalvo 5 Kulutus jakaantuu epäreilusti. Kuva havainnollistaa luonnonvarojen kulutuksen epäsuhtaa: me rikkaammat länsimaat kulutamme maapallon luonnonvaroja ja saastutamme ilmastoa paljon enemmän kuin köyhempi eteläinen pallonpuolisko. Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista. Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 miljardia ihmistä, joista osa asuu kehitysmaissa, Länsi-Euroopassa asuu 350 miljoonaa, USA:ssa ja Kanadassa 270 miljoonaa, Kiinassa 240 miljoonaa ja Intiassa 120 miljoonaa. Samalla 2,8 mrd kamppailee alle 2 eurolla päivässä. Kulutusyhteiskunnan muodostavaa ”kuluttajaluokkaa” koskevat luvut ovat peräisin YK:n ympäristöohjelman (UNEP, UN Environment Programme) entiseltä konsultilta Matthew Bentleylta. Bentleyn mukaan on olemassa maailmanlaajuinen kuluttajaluokka. Tähän luokkaan kuuluvilla on yli 7000 dollarin vuositulot mitattuna ostovoimapariteetilla (tulotason mittari suhteutettuna ostokykyyn paikallisessa valuutassa). Globaalin kuluttajaluokan sisällä varallisuus vaihtelee paljon, mutta siihen kuuluvat käyttävät tavallisesti esimerkiksi televisioita, puhelimia ja internetiä. Kuva: Copyright Seppo Leinonen, www.seppo.net

12

Suomalaiset ja kulutus

• Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa

kierrätysliike 2007

Kalvo 6 Suomalaiset ja kulutus. Nuukuusorava havainnollistaa sitä, kuinka tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset. Suomalaiset kuluttavat 2000-luvullan kahdeksan kertaa enemmän kuin 1900-luvun alussa

Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutusta suhteessa ympäristörasitukseen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin: 7,5 ha/hlö

Rikkaiden maiden keskiarvo on 5,4 ha/hlö ja köyhien maiden ka. 0,9 ha/hlö. ”Suomalaisissa kotitalouksissa on nykyään 50 kertaa enemmän kodinkoneita kuin 50 vuotta sitten.” Tutkimusprofessori Mika Pantzar ”Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa, elämä on kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia. Onneen ei tarvita edes pankkia.” Uppo-Nalle (Elina Karjalainen) Kuva: Copyright Seppo Leinonen, www.seppo.net

13

Kalvosarjanlähteet Nuukuusviikon kalvosarja 2007: Onnea ostamatta! Supistettu versio 2008 (Kiertokapula Oy). Kierrätysliike www.nuukuusviikko.net www.wikipedia.fi

Piirustustehtäviäkuvaamataidontunnille: Teema: Onnellisuus ilman uusia tavaroita Mikä on sinulle tärkeintä maailmassa: ystävät, perhe tai harrastukset? Mikä asia on tehnyt sinut onnelliseksi tänään, viime viikolla tai vaikka kevään aikana – hyvin mennyt soittotunti, aurinkoinen kevätpäivä, majan rakentaminen vai lemmikin rapsuttaminen? Mitä sinä teet kaikista mieluiten, ja tarvitseeko siihen uusia tavaroita? Piirustuksessa kerrot, mitkä sellaiset asiat ovat sinulle tärkeitä, jotka eivät ole uusia tavaroita. Maailmassa on paljon hienoja asioita, joita ei tarvitse ostaa. Teema: "rajaton – rajat on" Rajallisuus on meille vaikea asia. Emme välttämättä tarvitse mitään uutta, mutta haluamme silti uudempaa, hienompaa, nopeampaa, erilaista, enemmän. Mutta...

Maapallo on rajallinen. Enemmän tavaraa merkitsee vähemmän luontoa. Enemmän minulle merkitsee, että muille jää vähemmän.

Koti on rajallinen. Täyttyykö koti tarpeettomista hankinnoista? Kuluuko arki paikkojen järjestelemiseen?

Lompakko on rajallinen. Kuka määrää, miten rahani käytän – minä vai trendinluojat? Osaanko olla tyytyväinen siihen, mitä minulla on, vai tarvitsemmeko jatkuvasti lisää?

Elämä on rajallinen. Kuinka suuri osa siitä kannattaa käyttää työntekoon kulutuksen maksamiseksi? Antaisiko vähäisempi kulutus aikaa tärkeämmille asioille? Kaikkea mitä haluamme, emme voi saada. Piirustuksessasi voit kertoa siitä, miten kuluttamisen rajat näkyvät maapallolla, kodeissa, lompakossa tai elämässä

14

Keskusteluaiheitatunneille

Jätehuolto YLEISTÄ

Missä syntyy paljon jätettä? Miten jätteistä saadaan haitattomampia? Mitä tapahtuisi jos roska-auto ei hakisi jätteitä kotipihastasi? Mikä on ekoihminen? Miten sinä voisit olla ekoihminen? Oletko koskaan käynyt aluekeräyspisteessä? Mikä se on? Miksi nykyään tulee enemmän jätettä kuin ennen? Miksi esim. muovijätettä ei saa polttaa kotona?

LAJITTELU

Millaisten jätteiden lajittelu on helpointa? Vaikeinta? Millaiset jätteet ovat ihmiselle vaarallisia? Mitä eri jätejakeita on olemassa? Oletko lajitellut jätteitä? Miten opit lajittelemaan? Mitä hyötyä on siitä että jätteitä lajitellaan? Millaisia jätteitä syntyy esim. kotona, koulussa, kaupassa, rakennustyömaalla, sairaalassa,

toimistossa, ravintolassa? Miksi muovijätteen lajittelu on vaikeampaa kuin esim. paperin tai lasin?

KIERRÄTYS / UUSIOKÄYTTÖ

Kerro omin sanoin uudelleenkäytön ja kierrätyksen ero. Miksi paperia kerätään? Mitä jätepaperista tehdään? Mitä vanhoille tavaroille pitäisi tehdä? Entä pieneksi jääneille vaatteille? Voiko käytöstä poistetuista kodin käyttötavaroista olla vielä jotain hyötyä? Mitä uudelleenkäyttöä keksit esim. käytöstä poistetuille koulupöydille, koulukirjoille,

jätepaperille, paperirullille? Oletko koskaan käynyt kirpputorilla tai kierrätyskeskuksella? Miten ne eroavat tavallisista

kaupoista? Mitä hyötyä kirpputoreista on? KOMPOSTOINTI / BIOJÄTE

Mitä biojäte on? Mitä kompostointi tarkoittaa? Mitä kompostiin saa laittaa? Miten kauan kestää ennen kuin biojätteestä tulee multaa? Mitkä asiat vaikuttavat maatumiseen? Mitkä biojätteet maatuvat hitaasti?

JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY

Miten jätteiden syntymistä voitaisiin vähentää? Onko omassa elämässäsi turhaa kuluttamista? Mitä?

15

Miksi esim. paperin käyttöä kannattaa rajoittaa tai vähentää? Miten sinä voisit vähentää biojätteen määrää?

KAATOPAIKKA

Mitä haittoja arvelet kaatopaikasta olevan ympäristölle ja ihmiselle? Millainen olisi hyvä kaatopaikka? Miksi kaatopaikka on tarpeellinen? Miten kaatopaikan haittoja voidaan vähentää? Mitä roskille tapahtuu kaatopaikalla?

PAKKAUSJÄTE

Miten voi välttää pakkausjätteen ostamista? Miksi kauppaan kannattaa ottaa oma ostoskassi mukaan? Miksi on parempi ostaa irtokarkkeja kuin kääreisiin käärittyjä papereita? Miksi ison pakkauksen ostaminen on parempi kuin pienen? Minkälainen on huono pakkaus? Entä hyvä? Minkälainen on turha pakkaus? Mitä hyötyä/haittaa pakkauksista on? Onko tavaran ostaminen irtotavarana hankalampaa kuin pakkausten ostaminen? Mitä tuotteita olet ostanut pakkaamattomana? pakattuna?

Muut ILMASTONMUUTOS

Mikä on ilmasto? Miten ilmasto on muuttunut viime vuosikymmeninä? Miten ilmastonmuutos tuntuu meidän elämässämme? Miten sen huomaa

talvella/keväällä/kesällä/syksyllä? Mistä ilmaston lämpeneminen johtuu? Miten me voimme hidastaa tai estää ilmastonmuuttumista?

KULUTTAMINEN

Mitä tarkoittaa kuluttaminen? Miksi kuluttamista tulisi säädellä? Mitä seurauksia kuluttamisella on? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista?

ENERGIA

Minkälaisia energiamuotoja tulisi suosia? Miten energiaa voi säästää lämmityksessä? Liikenteessä? Mikä on ympäristöystävällisin matkustuskeino? Mihin kaikkeen energiaa käytetään?

16

Hyviälinkkejä

Opetushallituksenkestävänkehityksenverkkopalvelu Tästä linkistä löytyy mm. esimerkkejä Suomen ala-asteiden kestävän kehityksen toiminnasta sekä kansalliset kestävää kehitystä edistävät kasvatuksen ja koulutuksen strategiat http://www.edu.fi/teemat/keke/

Ilmastotietoakouluille Kouluille tarkoitettu Ilmari-materiaali tarjoaa helpon ja mielenkiintoisen tavan oppia ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan perusteet. Ilmari-materiaali sisältää kalvosarjan ja taustamateriaalin oppitunteja varten, projekti-ideoita, nuorille suunnatun ilmasto-oppaan, ilmastopelin, ilmastovisan sekä Operaatio Tuvalu-kuunnelman. Myös ruotsin- ja englanninkielinen kalvosarja on käytettävissä. Syksyllä 2007 uusittuun kalvosarjaan kuuluu 24 kalvoa, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen syitä, seurauksia ja torjuntaa. Kalvosarjan läpikäymiseen sellaisenaan tarvitaan kaksoistunti, mutta siitä voi itse soveltaa lyhemmänkin version. Testaa tietosi ilmastovisassa! Valittavana on kolme eri vaikeustasoa aloittelijalle, harrastajalle ja ammattilaiselle. Ilmastopelissä taistelet ilmastonmuutosta vastaan valitsemallasi hahmolla. Ilmastokatastrofin estämiseksi sinun on pelastettava jäätiköt sulamiselta, estettävä paratiisisaarien hukkuminen mereen ja lopetettava saastuttavien tehtaiden toiminta. Parhaista pelaajista pidetään listaa. Kenttäeditorilla voit myös suunnitella omat kenttäsi. Operaatio Tuvalu on erityisesti alakoulujen käyttöön suunniteltu lyhyt kuunnelma lapsista, sankariteoista ja ilmastonmuutoksesta. Kuuntele ja lataa kuunnelma vaikka alakoulun aamunavaukseksi tai oppitunnin avuksi avaamaan keskustelua ilmastonmuutoksesta. http://ilmasto.org/kouluille/opetusmateriaali-ja-pelit

Opetuksenkeinoinvähemmänjätettä–HSY:nsivuilla Monipuolinen paketti, jossa on joka oppiaineeseen jotain! Näille sivuille on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalle, tietoa eri-ikäisten opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkeleja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Nyt aiheeseen on helppo tarttua!

17

Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Siksi jätteen synnyn ehkäisy on tärkeä aihe. Uudessa opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teema kuuluu eri oppiaineisiin alaluokilta valkolakkiin asti. www.hsy.fi/jatehuolto – Fiksu vähentää jätettä (linkki sivun oikeassa reunassa) – oppimassa tai www.hsy.fi/jatehuolto - Fiksu vähentää jätettä – varhaiskasvatuksessa

Pohjois‐Pohjanmaanympäristökeskus–Eko‐ElmerinlöytöretkiRoska‐Repenjäljillä Eko-Elmeri on ala-asteikäisille tarkoitettu oppimateriaalikokonaisuus. Materiaalissa tutustutaan jätteen käsitteeseen, sen ilmenemismuotoihin omassa elinympäristössä, jätehuoltoon, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, harjoitellaan ympäristön kannalta kestävää kulutusta ja opetellaan jätemateriaalien monipuolista hyödyntämistä. Materiaali on sisällöllisesti laaja. Materiaalin opetustuokiot ja niihin liittyvät toimintavinkit on suunniteltu siten, että jäteasiasta on mahdollista muodostaa laajempi teemallinen kokonaisuus, johon käytetään aikaa esim. viikko. Opetustuokiot on mahdollista pitää myös toisistaan irrallaan. Ympäristökeskuksen sivustolla löytyy sähköisenä koko Eko-Elmeri –teos kalvoineen. www.ymparisto.fi - Alueellista ympäristötietoa - Pohjois-Pohjanmaa – minä ja ympäristö – ympäristötietoisuus- ja kasvatus – Eko-Elmeri

Nuukuusviikko Vuoden 2007 Onnea ostamatta -kalvoesityksestä on tehty sekä alakouluikäisille että yläkoulun oppilaille sopiva versio. Opetusmateriaalia voidaan käyttää soveltaen eri ikäryhmien opetuksessa. Myös kalvoihin liittyvät lisätiedot mukana oppitunnin suunnittelun helpottamiseksi. Nuukuusviikon yleisistä toimintaideoista löytyy vinkkejä myös kouluille. www.nuukuusviikko.fi/koulut