kehityspsykologiaa - integraalinen näkökulma

KehityspsykologiaIntegraalinen näkökulma

Rentouttavin asia, jota teen…

Asia, josta pidän itsessäni eniten, on…

Mikä saa minut hankaluuksiin, on…

Minä unelmoin…

Esityksen rakenne

• Johdanto kehitykseen• Sosioemotionaalinen kehitys• Kognitiivinen kehitys• Sovellutukset työelämässä

Mitä kehitys on?

Persoonallisuus

Elämän vaihe

Kehityksen taso

Epistemenologi = kiinnostunut tiedon laadullisesta kehittymisestä

Kehityslinjat

Kognitiivinen

Emotionaalinen

Interpersonaalinen

Moraalinen

Minä-identiteetti

Vain Oma Kokominä ryhmä maailma

Post-konventionaalinenPre-konventionaalinen

Konventionaalinen

Lähde: Wilber (2006) - Integral Spirituality

Kehityksellisiä teorioita SOSIOEMOTIONAALINEN

KEHITYS KOGNITIIVINEN KEHITYS

Organisaatio-hierarkian

taso

Ego identiteetin taso

(Loevinger)

Merkityksenannon taso

(Kegan)

Hierarkkisen kompleksuuden

taso (Commons)

Reflektiivisen päätöksenteon

taso (King &

Kitchener)

Dialektisen ajattelun

vaihe (Basseches,

Laske)

Joustavuus indeksi

(Basseches, Laske)

Kolmannen asteen mentaalinen kompleksisuus: jälkikonventionaalisuus

VIII 5

Myötäluoja 5

myötäluova mieli 12

metasysteeminen 7 4 > 50

VII 4/5 Katalysoija

5/4 - 5(4) VI 4(5) - 4/5

11 systeeminen

6 3 > 30 < 50 V

4 Saavuttaja

4 itseohjautuva mieli

Toisen asteen mentaalinen kompleksisuus: konventionaalisuus IV 3/4

Asiantuntija 4/3 - 4(3) 10

formaali 5 2 > 10 < 30

III 3(4) - 3/4

II 3

Diplomaatti 3 toisista

riippuva mieli 9

abstrakti 4

1 < 10 I

2/3 Opportunisti

2/3 - 3(2) 8

konkreettinen 3

Kolme tärkeää kysymystä

• Kognitiivinen kysymys:

”Mistä voin tehdä? Mitkä ovat vaihtoehtoni?” • Sosioemotionaalinen kysymys:

”Mitä minun tulisi tehdä?” • Behavioraalinen kysymys:

”Miten minä suoriudun?”• Psykologinen kysymys:

”Mitkä ovat preferenssini?"

Lähde: Otto Laske (2009)

Kehitystasot

TURKOOSI

SINIVIHREÄ

VIHREÄ

ORANSSI

OKRA

PUNAINEN

(MAGENTA)

INFRAPUNA

Post- eli jälkikonventionaalinen

Pre- eli esikonventionaalinen

Konventionaalinen

Sosioemotionaalinen kehitys

SINIVIHREÄ

VIHREÄ

ORANSSI

OKRA

PUNAINEN

5/6

5

5/4

43/43

2/3

Myötäluova mieli

Itseohjautuva mieli

Sosiaalistunut mieli

Robert Kegan

Taso Piirteet3 Muodostuu toisten odotuksista; ”Meidän maailmamme” -hypoteesi

3(4) Tarvitsee toisia ihmistä ”kädestä pitäjänä” toimiakseen oma-aloitteisesti

3/4 Konfliktissa ja epävarma omista arvoistaan, suunnastaan ja kyvykkyydestään

4/3 Konfliktissa, mutta on irtautunut enemmän sisäistämistään toisten näkökulmista; ratkaisu tasolle 4

4(3) Lähes itse-ohjautuva, mutta on edelleen vaarassa hakea suuntaa muiden odotuksista

4 Täysin itseohjautuva päätöksentekijä, joka kunnioittaa muita; ”Minun maailmani” -hypoteesi

Matka kohti itseohjautuvuutta

3 → 3(4) → 3/4 → 4/3 → 4(3) → 4

Pieni, epävarma,haavoittuvaaskel pois tasosta 3

Elää konfliktissa, jossa alempi taso”voittaa” Käännepiste

jossa korkeampitaso ensi kertaasaavutetaan

Tarvitsee puhua ylemmästä

tasosta vakuut-taakseenitsensä

Täysin sisäistettykorkeampi taso

Kaksi vastakkaista tasoa toiminnassasamanaikaisesti: konflikti; valmennuksesta voi olla paljon hyötyä

Matka pois itseohjautuvuudestaTaso Piirteet4 Täysin itseohjautuva päätöksentekijä, joka kunnioittaa muita;

”Minun maailmani” -hypoteesi

4(5) Alkaa kyseenalaistaa oman arvojärjestelmänsä kaikkivoipaisuutta; tietoinen omasta historiastaan

4/5 Konfliktissa hallinnasta irti päästämisestä ja oman itsensä ja näkökulmansa hauraaksi tekemisen riskeeraamisesta

5/4 Konfliktissa, mutta kykenee enenevässä määrin ”dekonstruktoimaan itsen”; sitoutunut läsnäoloon (flow)

5(4) Täysin sitoutunut omien arvojensa uudelleen tarkasteluun, hyötyy erilaisista näkökulmista

5 Ei enää ole kiinnittynyt mihinkään tiettyyn osaan itseä, keskittyy jatkuvaan läsnäolon tunteeseen.

Sosioemotionaalinen kehitys

SINIVIHREÄ

VIHREÄ

ORANSSI

OKRA

PUNAINEN

5/6

5

5/4

43/43

2/3

Myötäluova mieli

Itseohjautuva mieli

Sosiaalistunut mieli

Synergisti

Myötäluoja

Katalysoija

SaavuttajaAsiantuntijaDiplomaatti

Opportunisti

Robert Kegan Jane Loevinger

Katalysoija

Myötäluoja

Saavuttaja

Asiantuntija

Synergisti

Diplomaatti

Opportunisti

Muuttaa systeeminyhtenäistäminen,kasvu, autonomia, vastavuoroisuus

Uskoo potentiaaliinläsnäolo,

antautuminen, paradoksaalisuus

Innovoi prosessejakyseenalaistaminen,

moniäänisyys, kompleksisuus

Yltää tavoitteisiinitsenäisyys

tehokkuus, edistys,motivaatio

Ratkaisee ongelmanosaaminen,perustelut,

korkeat standardit

Ylläpitää suhteita säännöt,

korrektius,yhteenkuuluvuus

Suojelee itseäänomat tarpeet, manipuloiva,

vallanhakuinen

Saavu

ttaja

Kata

lyso

ija

Myö

tälu

oja

Synergisti

Ironisti

Dip

lom

aatti

Asia

ntu

ntija

Opportu

nisti

Impulsiivinen

Egon kehityksen tasotViisaus

Ymmärtää syvemminTunnistaa olettamukset

Näkee koko dynaamisen systeeminTyhjentää mielen

TietämysTunnistaa enemmän palapelin osiaHavaitsee lainalaisuuksia ja sääntöjäEnnustaa, mittaa ja selittääTietää ja tekee enemmän

2

2/3

54/54

3/43 5/6

6

Lisääntynyt eriytyminen

Looginen lineaarinen päättelyLisääntynyt integraatio

Dialektinen ymmärrys

Lähde: Cook-Greuter, 2004

Otos A Otos BUSA:n aikuisväestö

(4510 hlö)Konsultit ja johtajat

Englannissa (2613 hlö)Opportunisti 4 % 0 %Diplomaatti 11 % 1 %Asiantuntija 37 % 12 %Saavuttaja 30 % 47 %Katalysoija 11 % 26 %Myötäluoja 5 % 11 %Synergisti 2 % 3 %Yhteensä 100 % 100 %

Diplomaatti Asiantuntija Saavuttaja Katalysoija Myötäluoja Synergisti0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

0 %

11 %

51 %

28 %

9 %

1 %

0 %

3 %

25 %

32 %30 %

10 %

Toimintalogiikoiden hajonta:ylin johto ja johdon konsultit

Johdon konsultit

Ylin johto

315 konsulttia (keski-ikä 45,8v) ja 839 johtajaa (keski-ikä 43,4v) profiloitu vuosina 1998-2009

Muutamia huomioita

• Sisältö voi hämätä• Kontekstin ja ympäristön tuen vaikutus– Optimaalinen vs funktionaalinen taso

• Myötäluoja voi valita asiantuntijan toiminnan, mutta ei päinvastoin

• Kaikki eivät halua kasvaa, koska se missä he on toiminut heille tähän asti.

Ego – narratiivi itsestä

• Miten ihmiset kehittyvät yhdeltä tasolta toiselle?

• Sosioemotionaalisesti heitä kuljettaa tarina– Subjektista objektiksi

• Kognitiivisesti uudet ajattelumuodot ja konseptit

Kognitiivinen kehitys

4 tasoa (Piaget)

4 vaihetta (Basseches)

Formaalin loogisen ajattelunkehittyminen (10-25 vuotta)

Dialektisen ajattelunkehittyminen (18 vuotta ->)

7 asemaa (King & Kitchener)

Reflektiivisen harkinnan kehittyminen (6 vuotta ->)

Episteminen asema

Ymmärrys

Käytännön viisaus

Maalaisjärki

Tietämys

Muutos formaalista loogisestaajattelusta dialektiseen ajatteluun

Dialektinen ajattelu• Dialektinen ajattelu –Kreikan sanasta dialektike, halkaista –

johtuu neljästä olettamasta:– Maailma on jatkuvassa liikkeessä; muutos on sääntö, ei poikkeus– Maailma on organisoitunut kokonaisuus; tarvitsemme laajemman

kokonaiskuvan ”ymmärtääksemme” sitä– Maailma on vuorovaikutuksellinen verkosto komponentteja joiden

jakama yhteinen nimittäjä tekee niistä ”erilaisia”– Maailma on lopulta muutoksellinen systeemi – mehiläispesää tai

ihmiskehoa ei voida ymmärtää mitenkään muuten.• Mitä vähemmän ihminen kykenee ajattelemaan dialektisesti,

sitä nopeammin maailma ympärillä pyörii. (In over our heads)• Kuinka tietoinen ihminen on konsepteista, joita hän käyttää?

Ajattelun perusta: Episteminen asema

• Episteminen viittaa tietoon (Kreikkaa)– Kuinka varma olen siitä mihin uskon ja minkä tiedän

kestävän objektiivisena totuutena, ja mitä itsenäistä ajattelutyötä minun täytyy tehdä perustellakseni se, mitä uskon tai tiedän?

• Epistemiset asema (tai reflektiivisen harkinnan taso) määrittää sen, kuinka henkilö vastaa näihin kysymyksiin ja tekee itsenäistä ajatustyötä.

• Kyse on siitä, missä määrin henkilö jää subjektiksi omalle ajattelulleen. – Mitä enemmän subjekti, sitä vähemmän joustavaa ajattelu

on.

Reflektiivisen harkintakyvyn tasot

Olettamukset totuudesta ja tiedosta (King & Kitchener, 1979, 1994)

Taso 1Maalaisjärki

Tieto on konkreettista ja täysin varmaa. Se saavutetaan suoralla tarkkailulla. ”Uskon siihen, minkä näen. ”

Taso 2 Tieto on täysin varmaa, mutta ei aina saatavilla. ”Joku viisaampi tietää totuuden”

Taso 3 Joillakin osa-alueilla tieto on epävarmaa tai väliaikaisesti tavoittamattomissa. ”Tieto pysyy arvauksena, kunnes joku näyttää todistusaineiston.”

Taso 4: Looginen päättely

Tieto on epävarmaa tilanteisiin liittyvistä seikoista johtuen, eikä todellisuutta tulla koskaan tietämään varmuudella. ”Kuka rakensi pyramidit? Emme saa koskaan tietää. Keneltä voit kysyä? Kukaan ei ollut paikalla.”

Taso 5 Tieto on hajautunut useille eri alueille, ja meidän tarvitsee vertailla ja tehdä karttoja näiden välillä. Vain tulkinnat todisteista, tapahtumista tai asioista voivat olla mahdollisia. ”Ihmiset ajattelevat eri tavalla, joten he lähestyvät ongelmia eri tavalla. Muut teoriat voisivat olla yhtä totta kuin minun, mutta perustua vain eri evidenssiin.”

Taso 6Dialektinen ymmärrys

Tieto on yksilön rakentama konstruktio. Joitakin päätöksiä ja näkemyksiä voidaan silti pitää paremmin perusteltuina kuin toisia. Sisäiset arvioinnin kategoriat.

Taso 7 Tieto perustuu jatkuvaan hypoteesien testaukseen ja edellyttää suuren jatkuvasti muuttuvan kokonaisuuden ajattelua. ”Ajattelu on samaistumista, siksi minun täytyy pysyä varuillani, etten tunge egoani sen asian eteen, mitä pyrin ymmärtämään.”

Episteminen asema 5

• Ajattelu asemassa 5 on relativistista: – ”Vaikka ihmiset eivät tiedä varmuudella, he voivat tietää

tietyssä kontekstissa tehtyjen subjektiivisten tulkintojen perusteella”

– Tieto on subjektiivista ja kontekstuaalista• Näkemys ongelmista on moniulotteinen ja henkilö

voi antaa tasapainoisen kuvan asiasta, sen sijaan, että vain puolustaisi omia uskomuksiaan

• Ei kykene vertailemaan argumentteja ja todisteita eri kontekstien välillä.

Konteksti

Konteksti ajattelumuodot

8. Osan kontekstualisointi kokonaisuuden sisään; korostus osalla.

9. Kokonaisuuden tasapaino; painotus kokonaisuudella

10. Kuvaus rakenteista, kerroksista tai toiminnoista systeemissä

11. Kuvaus systeemin muodostamien kerrosten hierarkkisesta luonteesta

12. Systeemin toiminnan vakaus

13. Intellektuaaliset systeemit: viitekehykset, ideologiat, perinteet

14. Kontekstien moninaisuus (huomio samanaikaisesti useissa dimensioissa, joiden sisällä ihmiset ovat)

”On aina suurempi kuva siihen, mitä näemme.”

Episteminen asema 6

• Tieto on prosessi, joka vaatii aktiivista toimintaa ihmiseltä

• Ei ole oikeaa ja väärää, mutta toinen näkökulma on parempi tai sopivampi tähän tilanteeseen.

• Tekee johtopäätöksiä tunnistaessaan yhteisiä nimittäjiä

Vuorovaikutussuhde (relationship)

Vuorovaikutus ajatusmuodot

15. Erottamisen rajat

16. Yhteyteen saattamisen arvo

17. Reduktionismin kritisointi; eristyksissä olevat kokonaisuudet erotetaan niiden jakamasta yhteisestä nimittäjästä.

18. Erilaisten arvo- ja päätöksenteko järjestelmien yhteys toisiinsa

19. Vuorovaikutussuhteiden rakenteelliset puolet

20. Interaktion muodot vuorovaikutuksessa

21. Sisäiset vuorovaikutukset (jotka loogisesti edeltävät sitä, mitä ne yhdistävät)

”Asioilla on ’yhteinen nimittäjä’ (common ground) muiden asioiden kanssa, ja siten ne liittyvät toisiinsa.”

Merkitykset rakentuvat kontekstissa- ei, kontekstia, ei merkitystä Merkitykset rakentuvat

yksilön mielessä

Merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa

Episteminen asema 7

• Tieto perustuu jatkuvaan hypoteesien testaukseen ja edellyttää suuren jatkuvasti muuttuvan kokonaisuuden ajattelua.

• Johtopäätökset voidaan arvioida uudelleen uuden tiedon tai tulkintojen myötä

Prosessi

Prosessi ajatusmuodot

1. Lakkaamaton liike, negatiivisuus

2. Säilyttävä negaatio (antiteesin tai ”toiseuden” sisällyttäminen)

3. Rakenne, jonka vastakohtaisuudet määrittävät

4. Muutos interaktiona

5. Tiedon aktiivinen ja käytännöllinen luonne

6. Prosessin ja liikkeen pysäyttämisen kritisointi

7. Prosessiin sisällyttäminen, liike

”Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Elämä ei koskaan toista itseään”

Muutoksellinen systeemi

Muutoksellinen systeemi -ajatusmuodot

22. Stabiiliuden, harmonian ja kestävyyden rajat

23. Konfliktin arvo ja johtaminen kehitykselliseen suuntaan

24. Kehityksellisen potentiaalin arvo ja johtaminen korkeammille toiminnan tasoille

25. Kahden muutoksellisen systeemin arvioiva vertailu

26. Systeemien keskinäinen koordinaatio

27. Avoimet itsemuuttuvat systeemit

28. Useiden näkökulmien integrointi moniulotteisemman todellisuuden määrittämiseksi. Formalistisen ajattelun kritisointi.

”Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Elämä ei koskaan toista itseään”

Kehityspsykologian soveltaminen työelämässä

“A manager who is not making meaning from a stage four is a risk for his organization”

-Robert Kegan (1994): In over our heads

8 8

integraalinen

minäholistinen

minäsensitiivinen

minäsaavuttaja-

minämyyttinen minä

soturi-minä

maaginen

minävaistonvarainen

minä

arkaainen

animistis-

maaginen voimajumal

atmyyttinen järjestys

tieteellis-

rationaalinenpluralistine

n holistinen

integraalinen

8

7

6

5

4

3

2

2

3

4

5

6

7

7

6

5

4

3

2

1 1

1 1eloonjäämisklaanit

etniset

heimotfeodaali-

imperiumitvarhaiset

kansallisvaltiot

2

3

4

5

suuryritys-valtiot

arvoyhteisöt

holistiset yhteisöt

integraaliset verkostot

6

7

8

Suoritt

ava,

T

aktinen

S

trategin

en

postmodern

i m

oderni

esimodern

i

keräilytalous maatalous tietoyhteiskunta

kuokkaviljely teollinen

Neljä näkökulmaaSISÄINEN ULKOINEN

YHTE

ISÖ

LLIN

ENYK

SILÖ

LLIN

ENSEaivot ja organismi

NEyhteiskuntajärjestelmä ja ympäristö

MINÄitseys ja tietoisuus

MEkulttuuri ja

maailmankuva

TyötehtävienKompleksisuus

orgaan

iset ti

lat, li

mbinen järje

stelm

ä, neoko

rteksi

, jne.

MitattavaaTulkittavaa

Kaksi organisatorista arkkitehtuuria

Kyvykkyys arkkitehtuuri:

Yksilön ajattelun ja identiteetin kehitys

Vastuullisuusarkkitehtuuri:

Tehtävien ja roolien kompleksisuus

Size of person Size of role

Työ suorana toimintana (Str-I)

Disjunctive Thinking: Useita erillisiä ideoita tai toimintoja tuodaan esille, ilman mitään yhteyksiä niiden välillä.

Työ diagnoosien keräämisenä (Str-II)

Conjuctive Thinking: Useita erillisiä ideoita (tai toimintoja) tuodaan yhteen, joista mikään ei yksin riitä, mutta yhdessä ne riittävät.

Työ vaihtoehtoisiin päämääriinjohtavien polkujen tutkimisena(Str-III)

Serial Thinking: Rakennetaan ajatuskulku sarjasta ideoita, joista yksi johtaa toiseen luoden näin ketjun

Työ useiden rinnakkaisten projektien seuraamisena (Str-IV)

Parallel thinking: Useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarkastellaan. Mennään edestakaisin eri päättelyketjujen välillä.

Työn strata

Toiminnan fokus Kuvaus

V Visioi tulevaisuutta”Organisaation nykyinen ja tuleva rooli liiketoimintaympäristössä.”

Kutoo yhteen useita näkökulmia ja ideoita, joista konseptualisoi uusia liiketoimintamalleja ja strategioita. Sitoo yhteen yrityksen menneen ja tulevan. Arvo: Integriteetti

IV Tasapainottaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.”Uudet tuotteet, uudet palvelut, uudet markkinat.”

Rakentaa sillan strategisten pyrkimysten ja olemassa olevien prosessien välille . Ymmärtää useiden sidosryhmien ja palveluiden väliset yhteydet. Arvo: Edistyksellisyys

III Ajattelee nykyisen uudelleen”Se, miten nyt toimimme ei riitä enää tulevaisuudessa.”

Systeeminen prosessien ja arvoketjujen uudistaminen. Uusia tuotteita.Arvo: Erinomaisuus

II Pysyy nykyisyydessä ”Tehdään sitä, mikä toimii”

Jatkuva prosessin ja laadun parannus. Ongelmien diagnosointi ja ratkaisu.Arvo: Konsistenttius

I Pysyy nykyisyydessä”Tehdään työ kunnolla”

Proseduraalinen (palveluiden) erinomaisuus toimintatapoja noudattamalla.Arvo: Tarkkuus

Työtehtävien kompleksisuus

Työn strata

Toiminnan fokus Työn vastuullisuus Harkintakyky


Toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista.

Ratkaisut edellyttävät useista lähteistä saatavan tiedon seurantaa, arviointia ja yhteensovittamista. Aikaisempia ratkaisuja jossain määrin käytettävissä.


Toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja heidän motivointia

Työssä tehdään ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa ja ratkaisuvaihtoehtoja on useita.


Toistuvaa, aktiivista, aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuminen


Toistuvaa, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta

Työssä tehdään ratkaisuja vaihtoehtojen välillä samankaltaisissa tilanteissa


Satunnaista, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta

Työssä on selkeät ohjeet ja tilanteet toistuvat päivittäin samankaltaisina.

Työn strata

Toiminnan fokus Sosioemotionaalinen kehitystaso

Kognitiivinen kehitysvaihe:Reflektiivinen harkintakyky


Taso 4: Saavuttaja+

Vaihe 6: Objektiivista tietoa ei ole olemassa, mutta joitakin päätöksiä ja näkemyksiä voidaan silti pitää paremmin perusteltuina kuin toisia. Johtopäätöksiä arvioidaan käyttäen kriteereitä kuten todisteiden painoarvo, ratkaisun käyttökelpoisuus tai käytännöllinen tarve toimintaan. ”Reflektointi näyttää minulle, että minun täytyy jatkuvasti muodostaa hypoteeseja ja testata niitä empiirisesti, ja tämä on vaikeata ottaen huomioon ihmisten toisilleen tarjoamat monet ennalta määritetyt vastaukset.”


Taso 4/3: Asiantuntija-Saavuttaja

Vaihe 5: Tieto on kontekstuaalista ja subjektiivista, koska se suodattuu henkilön havaintojen ja arviointikriteerien läpi. Vain tulkinnat todisteista, tapahtumista tai asioista voivat olla mahdollisia. Kykenee arvioimaan väitteitä arvioimalla niiden osien ansioita.”Kehitän uusia ajattelutapoja.”


Taso 3/4: Asiantuntija


Taso 3: Diplomaatti

Vaihe 4: Näkemyksiä perustellaan idiosynkraattisesti, esimerkiksi valitaan todiste, joka sopii omaan aiempaan näkemykseen. Se, mikä on totta yhdelle henkilölle, ei ole välttämättä totta toiselle. ”Seuraan pääasiassa reseptejä ja loogisia skeemoja, joita kulttuuri tarjoaa”


Taso 2/3: Opportunisti

Vaihe 3: Henkilö perustelee päätöksensä nojautuen konkreettisiin tilanteisiin, henkilökohtaiseen mielipiteeseen tai auktoriteettiin. ”Se, joka on vastuussa tietää totuuden.”

Uudenlainen organisaatio sisältää1. jaettua reflektointia koskien laajempaa (syvempää, suurempaa,

pitempiaikaista, abstraktimpaa) tarkoitusta organisaatiossa2. ihmistenvälisen prosessin kehittämistä jossa tuetaan ja kohdataan

arvo ja tunnesidonnaiset asiat3. arvioidaan oman toiminnan vaikutusta muihin organisaatiossa, ja

ollaan kiinnostuneita organisaation vaikutuksesta ympäristöön4. paradoksien suora kohtaaminen ja ratkaisu: vapaus-kontrolli, expertti

vs. osallistava päätöksenteko, jne.5. arvostus koskien määrättyä historiallista hetkeä, jossa tämä

organisaatio on; tärkeä muuttuja päätöksentekoprosessissa6. luovat ja tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut konflikteihin. 7. korostus horisontaalista sen sijaan että vertikaalista työroolien

differentaatiota.

Anssi Balkhenkilöstö[email protected]

Tomaatteja!

Mitä lauseentäydennystesti mittaa?

• Impulssien hallinta ja luonteen kehitys. Tapa selviytyä ristiriidoista, asettaa rajoja ja käsitellä tunteita. Kattaa moraalisen kehityksen ja eettisen päätöksenteon.

• Ihmissuhdetyyli. Kuvaa yleisiä interaktion muotoja, ymmärrystä muista ihmisistä ja minkä tyyppisiä suhteita kohti henkilö pyrkii. Sisältää piirteitä kuten itsenäisyys, tarve kuulua ja autonomia.

• Arkipäiväinen subjektiivisuus. Tavalliset subjektiiviset oletukset sekä mielen suuntautuminen.

• Kognitiivinen tyyli. Kompleksisuuden hahmottamiskyky, epävarmuuden sietokyky, taipumus objektiivisuuteen.

Persoonallisuustesti

Lähde: Dawson, Heikkinen (2009). Identifying within-level differences in leadership decision making

kehityspsykologiaa - integraalinen näkökulma

News & Politics

gt

lhde

str

jne