kehittyvä elintarvike

Elin

tarv

iket

iete

iden

Seu

ran

jäse

nleh

ti2 / 1 1 kehittyvaelintarvike.fi

Elin

tarv

iket

iete

iden

Seu

ran

jäse

nleh

ti2 / 1 1 kehittyvaelintarvike.fiKehittyvä

ElintarvikeTerveysväitteiden arviointityö loppusuoralla

Tuoretuotteelle oma merkki tai määrittely?

Kuka vastaa laadusta?

Prosessit, laatu & ravitsemus

aaltopahvi_ke_210x297.indd 1 3/16/11 12:37 PM

3www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011

n P Ä Ä K I R J O I T U S 2 / 2 0 1 1


Kyseenalaistuksista uuteen nousuun

Terveys lautasella, väärennettyä ruokaa, kumous keittiössä, aitoa ruokaa… Lähes joka viikko on joko TV:ssä, lehdissä tai kirjoissa joku kohuotsikko ruu-asta. Tehomaataloutta ja teollista ruokaa on piiskattu kuin vierasta sikaa.

”Hyvää kypsä kylmänäkin”, sanottiin kansan parissa aikanaan Hämeenlin-nassa. Niinhän se on. Teollisuus osaa tehdä kypsää ruokaa niin, että sitä voi

turvallisesti, ilman akuuttia ruokamyrkytystä, syödä vaikka lämmittämättä. Ja ruoka vie-lä maistuukin!

Suomessa on vähän ruokamyrkytysepidemioita. Ja jos on, ne yleensä kulminoituvat enemmän ja vähemmän kypsentämättömään tai vähän kypsennettyyn ruokaan, kuten porkkanaraaste tai kylmäsavustettu kala.

Mutta siitä huolimatta ruoka ja ruuan laatu ovat joutuneet monen toimittajan tehosyy-nin kohteeksi. TV-ohjelmat ja kirjat ovat ehkä vähän kärjistäneetkin asioita, mutta on to-dettava, ettei savua ilman tulta. Ehkä jossakin kohtaa homma on mennyt överiksi. Ongel-mat eivät niinkään ole mikrobiologisella, vaan kemiallisella puolella. On liikaa ja liian montaa erilaista lisäainetta samassa tuotteessa, vääränlaisia rasvoja, sokeria rasvan ti-lalla, kemiallisia makeutusaineita… kyllähän näitä riittää. Myös monet tuotenimet ovat usein harhaanjohtavia.

Lähiomaiseni sairastuttua muutama vuosi sitten vakaviin kansantauteihin, olen tark-kaillut entistä tarkemmin tuoteselosteita ja tuotenimiä. Toimittajien havainnot ovat vali-tettavan usein totta. Mutta se ilahduttaa, että Suomen kaupoista löytyy kyllä runsaasti ravitsemuksellisesti hyviä, vähän lisäaineita sisältäviä, maukkaita, hyvin säilyviä elintar-vikkeita, kun vaan viitsii etsiä. Eli kyllä teollisuus osaa tehdä vaikka kuinka hyvää ilman poppaskonsteja. Eivätkä tuotteet, ei edes luomu, aina ole edes kalliimpia! Ja jos tuote maksaakin vähän enemmän, maukkaus korvaa menetetyn rahan.

Kiinnitin huomiota jo tammikuussa Eviran pääjohtajan Jaana Husu-Kallion terveisiin Helsingin yliopiston lihateknologian opetuksen ja tutkimuksen 50-vuotisjuhlaseminaa-rissa. Hän vahvisti sanomansa maaliskuussa Eviran Tänään pöydällä -kolumnissaan ”Ruoanlaittoa vai lisäaineita”: Husu-Kallio on kuluttajana hyvin kriittinen lisäaineiden suhteen. Ruuanlaitosta pitävänä hän suosii raaka-aineista itse tehtyä ruokaa ja luomua aina, kun se sopii ruokasuunnitelmiin ja sitä on saatavilla.

Jos Suomen ruokaturvallisuudesta vastaava ylin henkilö on tätä mieltä, niin sen pitäisi herätellä meitä itse kutakin. Ja monet ovat jo heränneetkin.

Prosessit, laatu & ravitsemus on tämän lehden teema. Prosesseissa ja hyvissä raaka-aineissa on monen tuotteen hyvän maun ja ravitsemuksellisuuden juju. Olen surrut lähes viimeiset kymmenen vuotta sitä, että Suomessa elintarvikealan prosessitutkimus kutis-tuu kutistumistaan. Mutta onneksi on vielä valoa jossakin päin. Tämän lehden pääjuttu on ETT Susanna Kariluodon artikkeli folaatin rikastamisesta bioprosessien keinoin. Kan-nattaa lukea!

Teeman lisäksi lehdessä on muutakin mukavaa asiaa, mm. kognitiivisesta ergonomi-asta ja elintarvikeviennistä.

Raija Ahvenainen-Rantalapäätoimittaja, TkT

PS1. Lisäaineet ovat maineettaan parempia. Siitä lisää kolmosnumerossa 27.5.

PS2. Nähdään Elintarvikepäivässä 3.5. Helsingin Messukeskuksessa!

Kuva: Tauno RanTala

Kysytyimmät tuotteet ovat palvelu kokonaisuuksia, joihin sisältyy joukko tuotteita, kirjoittaa Ari Virtanen Maailma mausteilla -palstalla.

Kymijoen Ravintopalveluille tuotannonohjausjärjestelmäKymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa elokuussa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän.

Luomutuotteita uusissa tiloissaKrunex Oy:n valmisruokatuotanto siirtyi Helsingistä Juvalle viime syksynä. Uuden suurkeittiön myötä mahdollistui mm. luomutuotteiden valmistaminen.

Sisältö 2 • 2011 15.4.2011

Kuva

: KRu

nex

in K

uva

-aRK

iSTo

Kuva

: Ka

Ri K

aRp

pan

en

Pääkirjoitus: Kyseenalaistuksista uuteen nousuun, Raija Ahvenainen-Rantala ........................... 3Kolumni: Laadusta puhutaan – hyvä että puhutaan, Mauri Yli-Kyyny .......................................... 6Puheenvuoro: Ravitsemusasioihin kannattaa vaikuttaa rohkeasti Euroopan Unionissa,Sirpa Sarlio-Lähteenkorva ................................................................................................................. 8Puheenvuoro: Käsite ”monityydyttymättömät rasvahapot” on johtanut harhaan, Kari Salminen ....................................................................................................................................10Maailma mausteilla: Elintarvikkeiden vienti vetää, kun sen osaa, Ari Virtanen .......................12

n AjankohtaistaTerveyden ja hyvinvoinnin SHOK etsii ”mielen ja kehon eliksiirejä”, Katja Hatakka .........................14Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla, Marina Heinonen .......................................................15Pakkauksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinen, Frans Silvenius, Juha-Matti Katajajuuri, Heta-Kaisa Koivupuro, Kaisa Grönman & Risto Soukka .......................................................................................................16Kestääkö päämme ja muistimme työelämän nykymenoa? Virpi Kalakoski .....................................18Mentor-klubi etsii uusia mentoreita, Mona Turpeinen ..................................................................... 20Työnantajat arvostavat vuorovaikutus- ja viestintätaitoja .................................................................21Viisi Vuoden Tähtituote 2011 -finalistia yleisöäänestyksessä, Sirpa Rinne ...................................... 22

n Teema: Prosessit, laatu & ravitsemusFolaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksia, Susanna Kariluoto ....... 24Ravintotaitajia K-kauppoihin ............................................................................................................ 27Apetit siirtyy IPM-viljelyyn ................................................................................................................ 27Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän, Pirjo Huhtakangas ... 28Säästä ja tehosta mallintamalla, Janiika Vilkuna .............................................................................30Ravitsemussuositusten noudattaminen parantaisi kansanterveyttä, Raija Tahvonen ..................... 32Hunaja on EU-valvottu luonnontuote ...............................................................................................33Ravitsemussuositusten ja arkielämän ero räikeä USA:ssa, Jari Toivo .............................................. 34Voiko terveellinen ruokavalio olla kestävän kehityksen mukainen? Raija Tahvonen ....................... 36Tuoretuotteelle oma merkki tai määrittely? Pirjo Huhtakangas ....................................................... 37Krunexin uusi suurkeittiö mahdollistaa tuotannon kolminkertaistamisen, Pirjo Huhtakangas ....... 38

n Talous & markkinaElintarvikeala on monien mahdollisuuksien edessä, Leena Hyrylä ................................................. 40Panda tehostaa toimintaansa kuormalavojen ulkoistamisella, Mikael Mäki ................................... 42Pakkaustutkimuspäivä verkottaa pakkausalan toimijat ................................................................... 43Hankinnat haukkaavat jopa 70–80 prosenttia tuotteiden kokonaiskustannuksista, Pirjo Huhtakangas ........................................................................................................................... 44Vapaakauppasopimukset auttavat elintarvikeviejiä, Ari Virtanen .................................................... 45

n TapahtumiaElintarvikkeita metsästä, Juhani Sibakov ......................................................................................... 46

n Ravitsemus & terveysLasten välipalat suurennuslasin alla, Kaisu Meronen ...................................................................... 48

n Tiede & TutkimusTuontipatongit voivat olla suolaisia – täysjyväisyys ja rapeus tärkeitä kuluttajille, Hanna-Kaisa Mäkelä & Anna Peltoniemi ........................................................................................ 50Kasvistanoliesteri kasvisteroliesteriä tehokkaampaa .......................................................................51Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................... 52

n PalstatTapahtumakalenteri .......................................................................................................................... 47Kirja-arvostelu: Aitoa ruokaa? Marina Heinonen ............................................................................. 54Tunnustuksia .................................................................................................................................... 55Nimityksiä ......................................................................................................................................... 56Hankintaopas.................................................................................................................................... 57Haarukassa ........................................................................................................................................61

n ETSsivutJäsenesittely: Janne Sallinen yhdistää työssään teknologiaa ravitsemuksen tutkimiseen, Anna Kojo ......................................................................................................................................... 62ETS-palsta, Anna Kojo ...................................................................................................................... 62

Elintarvikevienti vetääElintarvikevienti vetää

s.12

Kymijoen Ravinto

s.28

Luomutuotteita uusissa

s.38


Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat

n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimituk-seen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdys-siteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

Nro IlmestyyTeema

1/2011 25.2. Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus2/2011 15.4. Prosessit, laatu ja ravitsemus3/2011 27.5. Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus4/2011 22.9. Pakkaukset ja logistiikka5/2011 18.10. Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka6/2011 9.12. Markkinointi ja kansainvälinen kauppa

Folaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksiaMikrobeille ja kasveille luontaista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamisessa, kirjoittaa yliopistonlehtori, ETT Susanna Kariluoto.

Kuva: Tuula KoivumäKi

s.24

6 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi6

kolumniLaadusta puhutaan – hyvä että puhutaanAukaisin tuotemerkki-tomaattisosepurkin tuotemerkki-avaajalla. Avaamisen yhteydes-sä valkeni substanssilaatukäsite todellisena kuluttajakokemuksena. Purkin ohennetut peltiosat taipuivat avausvaiheessa, avaustyö-kalu takerteli ja painoi loppuvaiheessa kan-nen pureeseen. Tarvittiin lisätyökaluja kan-nen ”etsintään” ja nostamiseen. Myönteinen osittaislaatukokemus oli, että sain lusikoitua pureen jatkokäyttöön uudella työkalulla. Mi-nulta ei kysytty laatupisteitä kokonaisuudes-ta, onneksi ei kysytty.

Jatkossa hankin avaajan, joka soveltuu en-tisestään haasteellisempien säilykepurkkien avaamiseen ja kokeilen joitakin muita puree-valmisteita tai sitten lopetan pureen käytön kokonaan. Näin voisi joku muukin kuluttaja reagoida. Pitääkö meidän kuluttajien joustaa tuotelaadun muutoksiin, joista jää kielteinen jälkimaku? Tiedämmekö enää, millaista on hyvä laatu – elintarvikkeissakin?

Elintarviketeknologeille ja tuotekehittäjille tuttu kysymys: ”Voisiko raaka-ainekustan-nuksia saada alemmaksi?”. Kyllähän niitä saadaan, mutta kuka kantaa vastuun laadus-ta ja miten muutos vaikuttaa tuotteeseen? Mitä laatuominaisuuksia kuluttaja arvostaa kovenevassa kilpailutilanteessa? Riittääkö kuluttajalle pelkästään alhainen hinta?

Tuotelaadun ohessa panostetaan trendik-käästi toiminnan laatuun, mielikuvalaatuun, tuotemerkkeihin ja kokonaislaadun varmista-miseen. Halutaan olla kestävän kehityksen edistäjiä. Kaikki ovat hyviä asioita, jos jokin niistä ei kärsi toisten kustannuksella. On roh-keaa kuvitella, että kuluttaja valittaa silloin, kun laatu ei miellytä. Osa valittaa, suuri osa jättää ostamatta jatkossa tai vaihtaa merkkiä. Tuotteen koostumukseen tehtävien laatu-muutosten yhteydessä sekä tuoteviestinnäs-sä pitäisi aina olla sisäinen kriittinen laatuar-vokeskustelu – käydäänkö sitä?

Elintarvikkeen aistinvaraiseen laatuun ja valmistuskustannuksiin keskeisesti vaikuttaa

prosessoinnin hallinta ja myös siihen panos-taminen. Jokainen yritys tietää itse parhaiten ja toivottavasti arvioi, mihin elintarvikeosaa-jien työpanos ohjautuu ja kuinka osaamista ylläpidetään. Olisi hienoa, jos yritykset kävi-sivät arvokeskustelua myös tästä, mikä on tärkeää tuotteiden valmistuksessa tulevai-suusnäkökulmasta. Jos elintarviketeknologi-nen osaaminen keskinkertaistuu ja siihen pa-nostamista ei koeta kiinnostavana, niin jotain menetetään myös laaduntuottokyvyssä.

Mistä syntyvät tulevaisuuden elintarvikein-novaatiot? Vähän haikein tuntein seuraan suomalaisen elintarviketutkimuksen ja kor-keakouluopetuksen nykytilaa ja kiinnosta-vuutta. Onko siiloja liikaa? Voisiko esimerkik-si kahden eri voimalähteen, elintarviketekno-logien ja ravitsemustieteilijöiden, hybridiver-kostoituminen antaa uutta virtaa? Molemmat hyötyisivät, tiiviimpi vuorovaikutus parantaisi mahdollisuuksia ratkaista ja ymmärtää elin-tarvikkeisiin liittyviä tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia siitäkin huolimatta, että eliömaailmassa hybridejä ei pidetä kovin elin-voimaisina. Muutokseen pitää olla halua ja molempien kokemaa hyötyä – uutta sellaista.

Elintarvikkeilta odotetaan hyviä aistinvarai-sia laatuominaisuuksia, tämä on sanomatta-kin selvää. Näiden arvioinneissa me olemme kaikki asiantuntijoita. Ravitsemuksellinen laatu on kuitenkin noussut puhutuimmaksi laatuasiaksi, se on yhdistetty entistä enem-män elintapasairauksien yhteyteen ja saira-uksien riskien vähentämiseen. Sosiaalinen media on myös innolla ja analyyttisemmin mukana ravitsemuskeskustelussa.

Elintarvikekehityksen näkökulmasta kes-kustelu yksittäisten raaka-aineiden, kuten sokerien ja rasvojen ravitsemuksellisista haitoista ja vaikutuksista elintoimintoihin, hämmentää teknologeja ja tuotekehittäjiä. Tuoteselosteesta ei voi lukea ravitsemuksel-lista vaikuttavuutta, vaikka mieli tekisi. Val-miin tuotteen ja dieetin koostumus, eri ra-

vintoaineiden keskinäiset vuorovaikutukset, ravinnon monipuolisuus, ruokailutavat ja annoskoko suhteessa henkilökohtaiseen tarpeeseen ovat ratkaisevampia kuin yksit-täisten raaka-aineiden merkitys. Näistä pu-hutaan aivan liian vähän. Julkinen, todellisia syy-yhteyksiä säästelevä elintarvikekeskus-telu voi ohjata tuotteiden kehittämistä ravit-semuksellisesti haasteellisempaan suun-taan.

Kun elintarvikkeen koostumusta muute-taan, on tärkeää ja vastuullista aina arvioida, miten kokonaisuus muuttuu: paranevatko vai heikkenevätkö ravitsemukselliset ominaisuu-det, köyhtyykö ravintoainesisältö, tai voisiko se jopa monipuolistua. Näistä asioista toivoi-si asiallisempaa pohdintaa ja tosiasioihin pe-rustuvaa esille tuomista kaikilta asiantuntija-tahoilta, erityisesti silloin, kun pyritään vai-kuttamaan edullisesti tuleviin kansanterveys-suosituksiin tai verotuksellisesti halutaan edistää terveellisempää syömistä.

Aistinvaraisten laatuominaisuuksien heik-kenemiseen johtavat suositukset ja ratkaisut ovat riskejä pitkällä aikavälillä. Ravitsemuk-sellisen laadun kehittämisen haasteena saat-taa olla tiukentuva lainsäädäntö, jos se rajoittaa vastuullista ku-luttajaviestintää tuotteista tai niihin tehdyistä ravitsemuksel-lisesti edullisista muutoksista. Laatutekijöiden ylläpito ja kehit-tyminen edellyttävät nykyistä avoimempaa, tosiasioihin keskittyvää vuorovaikut-teista keskustelua sekä yrityksissä että kuluttaja-tahoilla. π

Mauri Yli-Kyynytutkimusprojektien projektipäällikköFazer-konserni

Kuva: SaTu RäSänen

JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y.

TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi

PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 040 840 8480

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370

AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea

TOIMITUSKUNTA 2/2011 Marina Heinonen Hanna Ikonen Maija Kemppainen Raija Tahvonen Jari Toivo Mauri Yli-Kyyny Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas

NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Maija Peltola Liisa Rosi Janne Sallinen Tarja Suomalainen Päivi Tähtinen

ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected]

ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen

TILAUSHINTA Kestotilaus 55€ määräaikaistilaus 60€ oppilaitokset 45€/vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9€/kpl + postituskulut

KANSIKUVA Kotimaiset Kasvikset ry/Tommy Selin

LEHdEN TILAUKSET JA Elintarviketieteiden Seura ry.OSOITTEENMUUTOKSET Anna KojoSEKÄ ETS R.Y:N sihteeri-taloudenhoitajaJÄSENASIAT PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi

22. vuosikertaISSN 0787-8273

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti

Kehittyvä Elintarvike

8 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi

n p u H e e n v u o R o

EU:n keskeisenä tavoitteena on ollut edistää tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen myötä selvennettiin tavoitteita, joita unioni edistää kaikessa toiminnassaan. Sopimus li-sää jäsenmaiden mahdollisuuksia tehdä yh-teistyötä terveydenhuollossa ja edistää kan-santerveyttä. Esimerkiksi liikunnan edistämi-sen merkitys on kasvanut, käytössä on uusia välineitä rajat ylittävien terveysuhkien torjun-taan sekä seurantaan, ja päätöksenteon avoi-muus on kasvanut.

EU:n terveyspolitiikkaa ohjaa pitkälti vuon-na 2007 annettu EU:n terveysstrategia vuosil-le 2008–2013. Strategiassa pyritään vaikutta-maan terveyden taustatekijöihin kuten ravit-semukseen, liikuntaan, tupakkaan ja alkoho-liin, mutta myös laajemmin ympäristö- ja so-sioekonomisiin tekijöihin.

EU:ssa ravitsemukseen vaikuttavia toimia tehdään monissa toimielimissä ja useilla eri hallinnonaloilla. Pääosa elintarvikelainsää-dännöstä on EU-säädöksiä ja ravitsemukseen pyritään vaikuttamaan myös erilaisilla strate-gioilla, päätöslauselmilla ja tukijärjestelmillä.

Valkoinen kirja suuntaa toimintaaRavitsemuspolitiikan kannalta EU:n keskei-nen asiakirja on komission 30.5.2007 antama Valkoinen kirja Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä terveysstrategia. Asia-kirjaa käsiteltiin sen antamisen jälkeen jäsen-maiden kansallisissa elimissä sekä työlli-syys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioita käsittelevässä neuvostossa ja Euroo-pan parlamentissa. Strategian tavoitteita tu-ettiin ja ravitsemusasioita käsittelevän korke-an tason työryhmään nimitettiin edustajat kaikkien jäsenmaiden hallituksista.

Tavoitteena on varmistaa, että ravitsemuk-seen liittyvä yhteistyö eri jäsenmaiden välillä tiivistyy ja hyvien toimintatapojen vaihto pa-

Ravitsemusasioihin kannattaa vaikuttaa rohkeasti Euroopan Unionissa

ranee. Jo aikaisemmin komissio oli perusta-nut avoimen yhteistyöelimen eri toimijoille ja intressiryhmille (teollisuus, kauppa, järjestöt yms.) terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi

Lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia toimia

Valkoisen kirjan tavoitteena on löytää yhte-näisiä lähestymistapoja, joilla vähentää epä-terveellisiin ruokatottumuksiin liittyviä ongel-mia. Strategiassa korostetaan yhteistyö-kumppanuutta, kuluttajien valistamista, ter-veellisten vaihtoehtojen saatavuuden paran-tamista sekä tieteellisen näytön ja seurannan tärkeyttä. Mukana on myös konkreettisia eh-dotuksia, joita komissio on vienyt eteenpäin (kts oheinen lista).

Uutena asiana työn alla on strategia elin-tarvikkeiden koostumuksen ja käytön ohjaa-miseksi terveyttä edistävään suuntaan (ns. reformulaatio). Tarkoitus on vaikuttaa tervey-den kannalta keskeisiin ravintoaineisiin kuten energiasisältöön, rasvan laatuun ja sokerin määrään sekä elintarvikkeiden pakkausko-koihin ja käyttöfrekvenssiin. Periaatteista on korkean tason ryhmässä yhteisiä näkemyk-siä, mutta monet yksityiskohdat vaativat vie-lä työstämistä.

Miten edistää ravitsemusasioita EU:ssa?

Päätöksentekojärjestelmät ovat EU:ssa vai-keasti hahmotettavia, ja asiat usein etenevät hitaasti. Terveellisen ravitsemuksen edistämi-nen on monissa maissa ollut perinteisesti vie-ras asia, hallintojärjestelmät kankeita ja mo-nesti myös osaaminen on niukkaa. Tärkeää on tuntea prosessit, erilaiset toimintakulttuu-rit ja ihmiset sekä liittoutua samanmielisten jäsenmaiden kanssa. Suomalaisten osaamis-ta arvostetaan, mutta siitä ei ole hyötyä, ellei osaamista ymmärrä jakaa. Yksin ei pärjää ku-

• Kuluttajainformaatioasetus sisältää pakolliset ravintoarvomerkin-nät. Jäsenmaiden yhteinen kanta vahvistettiin maatalousneuvos-tossa 21.2.2011, ja asetus on menossa keväällä Euroopan parla-mentin toiseen käsittelyyn.

• Kouluhedelmäohjelma käynnistyi 2008. Ohjelmassa jaetaan noin 90 miljoonaa euroa vuosittain kasvisten, hedelmien ja marjojen jakamiseksi lapsille kouluissa. Lähes kaikki EU-maat osallistuvat ohjelmaan, mutta Suomi on jättäytynyt sen ulkopuolelle järjestel-män hallinnollisen taakan vuoksi.

• Suolastrategia hyväksyttiin pitkän keskustelun jälkeen 2009. Ko-mission tavoitteena on vähentää suolan saantia 16 % neljässä vuodessa. Lähes kaikki EU-maat ovat tehneet suunnitelmia suolan saannin vähentämiseksi, mutta toimien laajuus ja tavoitteet vaih-televat suuresti. Suomessa painopiste on joukkoruokailun kehit-tämisessä, lainsäädännössä ja kuluttajainformaatiossa (ks. Kehit-tyvä Elintarvike 2/2009, s. 32–33).

• Ravintoon ja lihavuuteen liittyviä seurantajärjestelmiä on kehitet-ty (EHIS, Eurostat), osin yhteistyössä WHO:n kanssa.

kaan, eikä vaatimattomuus kaunista!Aloitteet ja ehdotukset tulevat tyypillisesti

EU:n komissiosta. Meille tärkeisiin asioihin on viisasta pyrkiä vaikuttamaan mahdollisim-man aikaisessa vaiheessa, kun ehdotuksia ol-laan vasta työstämässä. On hyvin tavallista, että asioita valmisteleva komission virkamies ei ole kyseisen aiheen asiantuntija, jolloin ul-kopuolisten mielipiteillä ja lobbailulla on mer-kitystä. Komissiossa harrastetaan myös teh-tävien kierrätystä, jolloin vastuuvirkamiehet saattavat vaihtua usein. Kontaktiverkostoista kannattaa pitää huolta.

Suomessa päätöksentekoon voi vaikuttaa monessa vaiheessa, ja meillä on useita meka-nismeja EU-asioiden käsittelyyn. Elintarvike-lainsäädäntö kuuluu maa- ja metsätalousmi-nisteriön vastuulle ja asioita käsitellään muun muassa elintarvikeneuvottelukunnassa ja sen alaryhmissä, jossa on laajalti edustettuna valvontaviranomaiset, elintarviketeollisuus, kauppa ja kuluttajajärjestöt. Terveysasiat ja terveyden edistäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle, tutkimus ja koulutusasi-at erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle.

EU-kantojen virkamiesvalmistelu tapahtuu sektorikohtaisissa EU-jaostoissa, joista yksi on erikoistunut terveysasioihin (EU33), toi-nen maatalous- ja elintarvikeasioihin (EU18) ja kolmas tutkimukseen ja teknologiaan (EU20). Poliittisen tason linjaukset tehdään EU-ministeriövaliokunnissa ja mahdollinen kantojen yhteen sovittelu EU-asioiden komi-teassa. Myös eduskunta osallistuu EU-asioi-den käsittelyyn. πSirpa Sarlio-Lähteenkorvaneuvotteleva virkamiesSosiaali- ja terveysministeriö

Esimerkkejä ravitsemusta parantavista ehdotuksista

Kuva

: niil

o l

äH

Teen

KoRv

a

Pöytä on katettu kontakteilla, myynnillä, verkostoitumisella,

uusilla asiakkailla sekä alan tuoreimmillatuotteilla ja palveluilla.

Ole mukana!www.elintarviketeollisuus.fi

Elintarviketeollisuus 2011 -messut kerää taas lokakuussa 2011 yhteen kehittyvän elintarvikealan tärkeimmät toimijat. Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa vilja-, liha-, meijeri- ja juomateollisuuden uutuudet, laitteet, prosessit sekä raaka-aineet.

Pyydä tarjous messuosastosta:

Irma Ruunu, myyntipäällikkö

puh. 0207 701 238,

Johanna Pyykkö, myyntipäällikkö

puh 0207 701 233

Merkitsekalenteriisi!

Elintarviketeollisuuden ammattimessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa

26.–28.10.2011

Puhtausalan kansainväliset ammattimessut

Samaan aikaan:

TaME_elintarvike_kehelintarvike_175x257.indd 1 15.3.2011 10.17

n p u H e e n v u o R o


Kirjoitin taannoin tässä lehdessä otsikolla Ny-kykäsitys ravinnon rasvoista (Salminen 2010a). Viitaten viimeaikaisiin laajoihin meta-analyyseihin totesin, ettei tyydyttyneillä ras-vahapoilla ole yhteyttä sydän- ja verisuoni-tautitapahtumiin. Kirjoitukseni lienee herät-tänyt joillakin tahoilla närää. Se ei kuitenkaan valitettavasti tuottanut yhtään pyytämääni vastinetta lehteen.

Avarakatseisimmat asiantuntijat myöntä-vätkin nyt, ehkä tosin hieman vastahakoises-ti, että tyydyttyneeseen rasvaan kohdistunut epäily on ollut perusteeton. Lievää vastahan-kaisuutta kuvaa toteamus: ”Pitkät seuranta-tutkimukset eivät ole selvästi osoittaneet tyy-dyttyneen rasvan (eläinrasvan) itsenäisesti li-säävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa” (Fogelhom 2010). Sanavalinnat pitävät siis si-sällään ajatuksen, että tyydyttynyt rasva lisäi-si epäitsenäisesti ko. vaaraa. Mitä tämä tar-koittaa?

Rasvahypoteesin jäännettä puolusteleva ajatuskulku perustuu siihen, että sinänsä viattoman tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla sitten aina-kin edistäisi sydänterveyttä. Viimeaikaiset meta-analyysit (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009) osoittavat, ettei monityydytty-mättömälläkään rasvalla ole ”itsenäistä”, ras-vahypoteesin väittämää sydän- ja verisuoni-tauteja ehkäisevää vaikutusta. Voisiko siis kahden sydänterveyden kannalta neutraalin rasvan määräsuhteita muuttamalla vaikuttaa sydänterveyteen?

Käsite ”monityydyttymättömät rasvahapot” on johtanut harhaan

Uusvanha P/S-suhde puhuttaa

Ajatus tyydyttyneen rasvan korvaamisesta monityydyttymättömällä rasvalla ei ole uusi. Se on esitetty jo 1900-luvun jälkipuoliskolla muodossa P/S-suhde. Siinä P kuvaa monityy-dyttymättömien rasvahappojen (P, PUFA) osuutta ja S tyydyttyneiden rasvahappojen (S, SAFA) osuutta ravinnossa. Olettamuksen mu-kaan mitä suurempi suhde on, sitä pienempi olisi sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Kävimme aiheesta laajan keskustelun 1980-luvun lopussa (Salminen 1988, Aro 1989, Keys ja Karvonen 1989, Salminen 1989, 1990). Lopulta olimme professori Antti Aron kanssa yhtä mieltä siitä, ettei karkeasta, epätieteelli-sestä P/S-suhteesta ole mittariksi. Aro (1989) kirjoitti: ”Olenkin Kari Salmisen kanssa samaa mieltä siitä, että on tullut aika luopua P/S-suhteen käyttämisestä”. Kansanterveyslai-toksen silloinen pääjohtaja oli yhtynyt jo ai-kaisemmin näkemykseen (Huttunen 1988).

Nyt Aro on taas palannut aiempaan P/S-suhteen merkitystä korostavaan ajatusmalliin (Aro 2009). Kävimme asiasta tuloksettoman kirjeenvaihdon (Salminen 2010b, Aro 2010). Miksi P/S-suhde on noussut jälleen ajankoh-taiseksi?

P/S-suhteen merkityksestä sydäntervey-delle on hiljattain ilmestynyt neljä meta-ana-lyysiä. Niistä kaksi (Jacobsen ym. 2010, Mo-zaffarian ym. 2010) puoltavat suhteen merki-tystä, toiset kaksi eivät merkitystä löydä (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Mi-ten on mahdollista, että näissä tutkimuksissa voidaan päätyä aivan erilaisiin päätelmiin?

Monityydyttymättömät rasvahapot tulee eritellä

Monityydyttymättömät rasvahapot käsite-tään nykyisissä ravitsemussuosituksissa vain yhdeksi, yhdenmukaisesti fysiologiaamme vaikuttavaksi rasvahapporyhmäksi. Ryhmä kuitenkin muodostuu kahdesta alaryhmästä, omega-6 (n-6) ja omega-3 (n-3)sarjan rasva-hapoista, lähinnä ihmiselle välttämättömistä linolihaposta ja alfa-linoleenihaposta. Tie-dämme, että niiden keskinäinen saantisuhde ja kilpaileva aineenvaihdunta säätelevät aina-kin tulehdusreaktioita ja verenpainetta. Ne puolestaan heijastuvat sydänterveyteen.

Kirjoittaessani vuonna 1990 P/S-suhteen

Kuva: valTTeRi KanTanen

”Tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydän- ja

verisuonisairauksia ja monityydyttymätön rasva ehkäisee niitä”

1950-luvulla luotu ns. rasvahypoteesi:

heikkouksista kritisoin mm. näiden kahden monityydyttymättömän rasvahapporyhmän perusteetonta yhdistämistä yhdeksi yhtenäi-seksi PUFA- ryhmäksi ja yhdeksi käsitteeksi (Salminen 1990). Tämä kritiikki on jatkuvasti voimistunut (esim. Lands 2008).

Hiljattain julkaistu meta-analyysi selventää erinomaisesti n-6 spesifisen PUFAn ja toisaal-ta n-6/n-3-seosPUFAn erilaisia fysiologisia vaikutuksia (Ramsden ym. 2010, Calder 2010). Analyysissä on tarkasteltu tyydyttynei-den rasvahappojen ja trans-rasvahappojen korvaamista näillä kahdella toisistaan poik-keavalla PUFA-dieetillä ja verrattu niiden vai-kutuksia päätetapahtumiin, infarkteihin ja sy-dän- ja verisuonitautikuolemiin. Analyysiin on otettu kahdeksan aihealueen kattavaa satun-naistettua ja kontrolloitua tulosaineistoa.

Tulos on ajatuksia herättävä. Päätetapah-tumien riski on merkitsevästi suu rempi n-6 spesifisellä PUFA-dieetillä kuin n-6/n -3seos-PUFA-dieetillä. Lainaan: ”Advice to specifical-ly increase n-6 PUFA intake, based on mixed n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the

Tervetuloa osastollemme

Elintarvikepäivillä

3.5.2011 Helsingin

messukeskuksessa!

Tunnetko kilpailijoidesimenestysreseptin?Menestyksekkäät, kansainväliset elintarvikealan yritykset luottavat CSB-Systemiin.

CSB-System InternationalMannerheimintie 12B, 5. krs., 00100 HelsinkiPuh. (09) 2516 6317, Faksi (09) 2516 [email protected], www.csb-system.com

IT-ratkaisu koko yritystä varten

CSB_Advert_KE_02_2011.indd 3 15.03.2011 09:27:46

Erikoistu tuotekehitysprosessin hallintaan

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Valmistava koulutus alkaa Hämeenlinnassa 14.9.2011. Koulutus soveltuu erityisesti elintarviketeollisuuden, meijeri-alan, juustoloiden sekä lähiruoan ja luomutuotannon paris-sa työskenteleville. Hakeutuminen 10.6.2011 mennessä.

Lisätietoja www.hamk.fi/taydennyskoulutus/eat

intended benefits, and may actually increase the risks of CHd and death”.

Ravitsemussuosituksissa ei tulisikaan harhaanjohtavasti puhua yleisesti monityydyttymättömistä rasvahapoista, vaan eritellä selkeästi n-6 rasva (lähinnä linolihappo) ja n-3 rasva (lähinnä alfa-linoleenihappo) ja niiden suositussaanti. EPAn (eikosapentaeenihappo) ja dHA:n (dokosaheksaeenihappo) saanti n-3 -ryhmässä tulisi ottaa huomioon vielä erikseen.

Malliksi Ranskan nykyaikainen suositus Euroopan sydänterveyden johtavan maan, Ranskan, Elintarvi-keturvallisuusvirasto on julkistanut suosituksensa väestön op-timaaliseksi rasvan saanniksi (AFFSA 2010). Suosituksessa on erittäin merkittävää, että se erittelee n-6- ja n-3 rasvahappojen saannin.

Kaiken kaikkiaan se rajoittaa monityydyttymättömien rasva-happojen saantisuosituksen viiteen prosenttiin päivän koko-naisenergian saannista siten, että linolihapon osuus on neljä ja alfa-linoleenihapon osuus on yksi prosentti. Lisäksi suositel-laan EPAa ja dHA:ta kumpaakin 250 mg/d. Samanaikaisesti tyydyttyneen rasvan saantisuositus on <12 % kokonaisenergi-an saannista.

Meillä Suomessa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuositus on 10 % päivän kokonaisenergian saannista ja tyydyttyneiden niin ikään 10 %. Tästäkin poiketen puhutaan tyy-dyttyneiden rasvahappojen vähentämisestä ja edelleen vain yleisesti niiden korvaamisesta monityydyttymättömillä rasva-hapoilla.

Jos edellä esitetyt luvut heijastellaan P/S-suhteiksi huoli-matta suhteen epäpätevyydestä, Ranskassa suositus olisi noin 0.4–0.5, kun meillä se on 1.0. Tällä hetkellä suhde Suomessa on noin 0.4–0.5 (Aro 2010). Kaipaan tutkimusnäyttöä siitä, että nykyisen P/S-suhteen kaksinkertaistaminen 1.0:an parantaisi suomalaisten sydänterveyttä mitenkään.

Jacobsenin ym. ja Mozaffarianin ym. meta-analyysit eivät anna vakuuttavaa näyttöä. Ensinnäkin ne ovat täydellisessä ristiriidassa Menten ym. ja Skeaff ja Millerin vähintään yhtä pä-tevien meta-analyysien kanssa. Toiseksi ne eivät erittele n-6 spesifisiä ja n-6/n-3 seosPUFA-dieettejä. Tämän Mozaffarian ym. toki myöntävätkin julkaisussaan. Jacobsen ym. eivät edes kommentoi tätä olennaista näkökohtaa. Kolmanneksi, he eivät suinkaan tarkastele vaikutusta, mikä saavutettaisiin, jos suo-malaisessa nykytilanteessa tyydyttynyttä rasvaa edelleen kor-vattaisiin paljolti hormonien lailla vaikuttavilla monityydytty-mättömillä rasvahapoilla.

Se olisi hyppy pimeään tuntemattomaan ilman tieteellistä näyttöä haitoista tai hyödyistä. πKari Salminenprofessori

Viitteet saatavissa toimituksesta.

1212 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi1212 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fiwww.kehittyvaelintarvike.fiwww.kehittyvaelintarvike.fiwww.kehittyvaelintarvike.fi

n m a a i l m a m a u S T e i l l a

Elintarvikkeet matkustavat ympäri maailman. Tuskin mitään muita tuotteita laivataan tai kärrätään sellaisella vimmalla toiselle puolel-le maapalloa.

Jotta elintarvikkeen voisi myydä kaukaises-sa maassa, sen on säilyttävä laadultaan hyvä-nä, hinnan pitää olla kilpailukykyinen ja tie-tenkin tuotteistamisen on oltava kunnossa. Jotkut yritykset vievät kummallisia tuotteita kummallisiin paikkoihin. Eräät osaavat myydä jäätä eskimoille, kahvia kolumbialaisille ja olutta saksalaisille. Kysytyimmät tuotteet ovat itse asiassa ratkaisuja. Suomenkin kil-pailukyky paranee huomattavasti, kun viem-me palvelukokonaisuuksia, joihin sisältyy joukko tuotteita.

Juustoa ja kalaa entistä useampiin maihin

Suomessa tehdään kokomaidosta juustoa, jota voi ostaa amerikkalaisesta deli-tiskistä. Tuote on hyvälaatuinen, ja vuonna 2008 sitä vietiin maailmalle 165 miljoonan USd arvosta (n. 49 milj. kg).

FAOn tilastojen mukaan Suomen kokoiset maat – Itävalta, Norja, Uusi-Seelanti ja Tanska

Elintarvikevienti vetää, kun sen osaaElintarvikkeiden kokonaisvientiä voidaan kasvattaa löytämällä uusia kohdemaita.

– vievät kaikki juustoa laajasti eri puolille maailmaa. Tanska on Euroopan ja koko maa-ilman viidenneksi suurin juuston viejä (1,5 mrd USd 2008), Uusi-Seelanti kuudenneksi suurin (976 milj. USd) ja Itävalta 14. suurin (430 milj. USd). Kokomaitojuusto oli Norjan kalan jälkeen suurin yksittäinen vientielintar-vike 93 miljoonan USd arvollaan. Yhdysval-loissa syödään paljon juustoa niin hampuri-laisen päällä kuin pizzassakin.

Juuston kilohinta vaihtelee paljon. Uusi-Seelanti on määrällisesti suurin juuston viejä Yhdysvaltoihin, mutta rahan arvolla mitattuna Italia on selkeästi suurin ja Ranska toiseksi suurin. Tanska on neljänneksi ja Suomi seit-semänneksi suurin juustotoimittaja.

Tanskalainen Arla vie juustoja kaikkialle maailmaan, yli 20 maahan yli 1000 tonnia/vuosi. Suomesta viedään juustoa yli 1000 ton-nia vuosittain Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Bel-giaan, Kreikkaan, Ruotsiin ja Ranskaan. Arla vie pieniäkin määriä juustoja moniin eksoot-tiselta kuulostaviin Aasian, Afrikan ja Ameri-kan maihin. Suomalaisyritykset vievät elintar-vikkeita, kuten monia muitakin teollisuus-tuotteita, selkeästi harvempiin maihin verrat-

tuna kilpailijoihinsa. Yksi mahdollisuus kas-vattaa tuotteiden kokonaisvientiä olisi lisätä kohdemaita.

Ennakkoluulot pois kutistuvassa maailmassa

Arlan juustovientistrategia poikkeaa paljon suomalaisesta harvan vientimaan strategias-ta. Nykyajan ”kutistuvassa” globalisaation maailmassa Tanskan malli ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen. Norjalaista pakastettua sil-liä viedään paljon Nigeriaan, joka on kolman-neksi suurin norjalaisen kalan ostaja.

Norjalaisesta kalasta 95 % menee vientiin, ja yli 4 miljardin euron rahallisella arvolla Nor-ja on Kiinan jälkeen toiseksi suurin kalan vie-jä maailmassa. Norjalaista lohta löytyy noin 150 maan kalatiskeiltä. Suomi ei ole sen kau-empana Abujan, Nigerian pääkaupungin ka-latorilta kuin Norjakaan.

Uusi-Seelanti on hyvä esimerkki maasta, joka tekee ennakkoluulottomasti markkinoin-tia kaikkialla maailmassa. Etäisyys muusta maailmasta on otettu melkeinpä myyntivaltik-si: puhdas ja eristetty maa kaukana suurkau-pungeista. Tosin hiilijalanjälki kasvaa suureksi juuri pitkien kuljetusmatkojen takia. Uusi-Seelanti on kasvanut nopeasti viinimaaksi, va-litsihan Helsingin Sanomat vuoden 2011 alus-sa ensin vuoden viiniksi uusiseelantilaisen vii-nin Sauvignon Blanc ja kuukautta myöhem-min Pinot Noir sai ensimmäisenä viisi tähteä.

Myyntistrategia on todella koetuksella, kun ryhdytään kauppaamaan tuotetta, jota kaikki muutkin voivat myydä eteenpäin, kuten vaik-kapa kahvia. Kahvipavut ostetaan kaukaa päiväntasaajan maista ja paahdetaan, tuot-teistetaan ja myydään eteenpäin. Yksikään kahvipapujen tuottajamaa ei ole merkittävä paahdetun kahvin viejä, vaan kahvia vievät eurooppalaiset yritykset. Esimerkiksi Ruotsi on Kanadan jälkeen toiseksi suurin paahde-tun kahvin viejä Yhdysvaltoihin.

Suomalaisen kahvin selvästi tärkein vienti-maa on Eesti, Tanskan puolestaan Latvia. Itä-valta vie valtavia määriä paahdettua kahvia Kaupankäyntiä vietnamilaisen kadun reunalla. Kuva: aRi viRTanen

naapurimaihinsa Saksaan, Unkariin ja Tšekkeihin mm. Jacobs- ja Eduscho -merkeillä. Vuonna 2007 Suomi vei paahdettua kah-via 7 674 tonnia ja Itävalta 44 576 tonnia.

Suomalainen Paulig turvasi Eestin markkinat jo varhaisessa vaiheessa kaupankäynnin vapautuessa. Pauligin kahvi on edullista. Monissa maissa puolen kilon paketista joutuu mak-samaan 7–15 euroa. Pauligin kahville markkinoita löytyisi var-masti monista kehittyvistä maista, joissa saattaa jo olla tuhan-sia kahviloita, mutta kahvin myynti kotikeittäjille on vielä ole-matonta.

Esimerkiksi 100 miljoonan asukkaan Vietnamissa on kaksi hampurilaisketjua, korealainen Lotteria ja filippiiniläinen Jolli-bee, mutta ei Mc donaldsia. Vietnamissa ei ole Starbucksia, mutta siellä on Gloria Jean’s Coffee. Aasiassa on vielä paljon mahdollisuuksia suomalaisille kahviloille ja pikaruokaloille.

Tuotemerkkien tunnetuksi tekeminen A ja OTuotemerkki on onnistunut, kun tuote on suorastaan käsite markkinoilla. Jättimainosbudjeteilla varustetut yritykset Nestlé ja Unilever ovat hyviä juuri tuotteiden brändäämisessä. Suo-malaisilla elintarvikeyrityksillä on vahvoja tuotemerkkejä Suo-messa, mutta ei varaa rakentaa niitä vientimarkkinoilla.

Ehkä mallia voitaisiin ottaa muilta aloilta, esimerkiksi suo-malaiset ”coolit” Angry Birds - tai Max Payne -pelit tunnetaan jo ympäri maailmaa ilman mittavia mainoskamppanjoita. Peli-teollisuudessa käytetään uusia myyntikanavia. Suomalainen mustikka tai muut marjat voisivat nekin olla hyvin markkinoi-tuina ”cool” -tuotteita samaan tapaan kuin aluksi hammaslää-käriasemien kautta myyty xylitol oli Japanissa kymmenen vuot-ta sitten. Elintarvikkeita myydäänkin maailmalla yhä useammin TV-kanavien, internetin, sosiaalisen median ja suoramyynnin kautta. Esimerkiksi suomalaiselle Benecol-tuotemerkille ter-veyskerhot eri maissa ovat merkittävä markkinointikanava.

Todellinen menestystarina syntyy siitä, kun onnistumme yh-distämään elintarvikepalvelut tuotteisiin ja tarjoamaan ulko-maalaiselle kuluttajalle ratkaisuja. Esimerkkejä löytyy läheltä. IKEA on todella suosittu verrattuna muihin huonekaluhalleihin niin Kiinassa, Japanissa kuin USA:ssa. π

Ari VirtanenFinpron vientikeskuksen päällikköEtelä-Korea

Tanskan juustovienti suuntautuu Eurooppaan, mutta myös USA ja Japani ovat kymmenen suurimman markkinan joukossa. Uusi-Seelanti vie juustoa kaikkiin maanosiin. Uuden-Seelannin juustovienti pelkästään Japaniin on arvoltaan yli 200 miljoonaa dollaria. Suomen vienti on suurinta Venäjälle ja USA:han.läHde Fao. ©aRi viRTanen

www.agropolis.fi

Tulevaisuus on valintoja.

Kilpailuetua vastuullisuudesta

Luomukaura goes global

Etumatkaa ennakoinnilla

Ota tueksesi Elintarvikekehityksen klusterin

koko osaajatiimi!

ELINTARVIKEKEHITYKSENKLUSTERIOHJELMA

www.elintarvikekehitys.fi

www.viikkifoodcentre.fiwww.kuopioinnovation.fi

fff.utu.fi

www.foodwest.fi

n a J a n K o H T a i S T a


Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK etsii ”mielen ja kehon eliksiirejä”Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK, Salwe Oy, on käynnistänyt toisen tutkimusohjelman vuoden 2011 alussa. Ohjelmassa tähdätään uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen työikäisen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomalainen terveys- ja hyvinvointiala sai oman strategisen huippuosaamisen keskit-tymän (SHOK) vuonna 2009, kun keskittymän toimintaa ohjaava osakeyhtiö SalWe Oy pe-rustettiin. SalWe on huippuosaamisen keskit-tymä, jossa suomalaiset edelläkävijäyritykset rakentavat yhteistä osaamista ja kansain-välistä liiketoimintaa yhdessä tutkimustaho-jen kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyneillä tuotteilla, palveluilla ja toimintatavoilla

Painopisteenä ylipaino ja aivojen hyvinvointi

Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelman keskeisiä painopistealueita ovat ylipainon parempi hal-linta, aivojen terveyden edistäminen sekä ku-luttajan terveyskäyttäytymisen syvällinen ymmärtäminen. Ylipaino ja sen aiheuttamat liitännäissairaudet sekä aivojen rasitustilat muodostavat merkittävän terveyshaasteen nyky-yhteiskunnassa ja heikentävät työ-ikäisen väestön hyvinvointia.

Ohjelmassa tutkitaan muun muassa, miten ravinnolla ja liikunnalla voidaan edistää pai-non- ja stressinhallintaa ja mikä merkitys stressillä on ylipainon kehittymisessä. Tavoit-teena on myös syventää ymmärrystä terveys-käyttäytymistä ja -valintoja ohjaavista teki-jöistä. Ymmärtämällä näitä tekijöitä parem-min, voidaan kehittää hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, jotka teknologian ehtojen sijaan huomioivat todelliset arkielämän tarpeet.

Aivotutkimuksessa puolestaan keskitytään tutkimaan eriasteisia aivojen rasitustiloja ja löytämään keinoja aivosairauksien varhai-seen tunnistamiseen. Ohjelmassa syntynyttä tietoa ja osaamista hyödynnetään muun mu-assa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, hyvinvointituotteiden ja -palvelujen sekä lää-ketieteellisen teknologian kehittämisessä.

Uusia innovaatioita tieteenalojen rajapinnassa

Eliksiirit-ohjelmassa on mukana toimijoita elintarviketeollisuudesta, lääketeollisuudes-ta, hyvinvointiteknologian ja lääketieteellisen teknologian sekä hyvinvoinnin palveluliike-toiminnan alueilta. Tutkimusorganisaatiot edustavat puolestaan suomalaista huippu-tutkimusta yhdeksästä yliopistosta ja tutki-muslaitoksesta.

Ohjelman uutuusarvo syntyy monitieteelli-sestä ja poikkitoimialaisesta yhteistyöstä, mikä tuo kokonaisvaltaisen lähestymistavan terveyden ja hyvinvoinnin tarkasteluun. Oh-jelmassa yhdistyvätkin ainutlaatuisella taval-la ravitsemus-, liikunta-, biolääke-, neuro- ja käyttäytymistieteiden sekä informaatiotekno-logian, lääketieteellisen teknologian ja kulut-tajatutkimuksen osaaminen. Tämä mahdollis-taa uusien innovaatioiden syntymisen. π

Katja Hatakkakehityspäällikkö, FT, Valio Oyohjelmajohtaja, SalWe Oykatja.hatakka(at)valio.fi

lisätietoja:www.tekes.fiwww.salwe.org

Mielen ja kehon eliksiirit tutkimusohjelmaa luotsaa FT Katja Hatakka Valio Oy:stä.

tavoitellaan yksilön toimintakyvyn yllä-pitämistä ja parantamista. SHOK-tutkimus onkin uudenlaista yhteistyötä yritysten ja tut-kijoiden välillä.

SalWen ensimmäinen tutkimusohjelma Älykäs monitorointi käynnistyi vuonna 2010. Toiselle tutkimusohjelmalle Mielen ja kehon eliksiirit myönnettiin merkittävä julkinen Te-kes-rahoitus vuoden 2010 lopulla, ja 3,5-vuo-tinen ohjelma käynnistyi vuoden 2011 alussa.

Kuva

: miK

Ko K

äKe

lä


Vuonna 2012 elintarvikkeista voi esittää vain tieteellisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä. Poikkeuksen muodostavat eräät ravintolisinä markkinoitavat kasviperäiset tuotteet, joiden osalta ei ole tehty päätöstä terveysväitteiden käytön rajaamisesta.

Terveysväitteen on oltava tosiElintarvikkeita on totuttu markkinoimaan eri-laisin argumentein ja mielikuvin. Mainosten ylisanat ovat monesti koetelleet kuluttajien uskoa, mutta toisaalta kuluttajien harhaan-johtaminen ei aikaisemminkaan ole ollut sal-littua. Pelisäännöt ovat kuitenkin ratkaisevas-ti muuttuneet vuonna 2007 voimaan tul leen ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EC1924/2006) myötä. Ensimmäistä kertaa Euroopassa elintarvikkeen ainesosan väitetty terveysvaikutus on osoitettava todeksi tie-teen periaattein.

Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ter-veysväitteiden arviointityön tuli koskea sekä varsinaisia elintarvikkeita että ravintolisiä. Voimakkaan lobbauksen seurauksena arvi-ointiprosessista on kuitenkin päätetty tässä vaiheessa irrottaa ravintolisinä markkinoita-vat kasviperäiset tuotteet. Euroopan komis-siolta odotetaan päätöstä siitä, mitä nämä kasviperäiset tuotteet ovat ja miten niitä kos-kevia terveysväitteitä tullaan rajoittamaan.

Väiteasetuksen tavoittelemaa eriarvoisten kilpailuasetelmien välttämisen toteutumista on kuitenkin vaikea ymmärtää, mikäli esimer-kiksi mustikan antosyaanivärin vaikutusta sil-

Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla mien terveyteen saa mainostaa kapselimuo-toisessa tuotteessa, mutta tieteellisen näytön ei katsota riittävän samaa ainesosaa samassa määrin sisältävän mustikkakeiton osalta.

Hyvä ohjeistus olisi säästänyt turhautumisilta

Tieteellisen näytön riittävyys arvioitaessa elintarvikkeista esitettyjä terveysväitteitä on työllistänyt EFSAn asiantuntijoita jo kolme vuotta. Arviointityön suurin kuormittavuus on kohdistunut ns. Art 13 -terveysväitteisiin, joil-la tarkoitetaan yleiseen tietoon perustuvia, ihmisen kasvuun ja kehitykseen, psykologi-siin toimintoihin tai esimerkiksi painonhallin-taan liittyviä terveysväitteitä.

Tällaisia terveysväitteitä on EFSAn arvioita-vana ollut runsaat 4000, ja arviointityö tulee päättymään kesäkuussa 2011. Sen lisäksi yri-tykset ovat voineet hakea hyväksyntää lasten terveyteen tai sairauden riskin vähentämi-seen liittyville tai uuteen tutkimustietoon pe-rustuville terveysväitteille.

Asiantuntijatyön määrä on ollut valtava. Mielenkiintoista, mutta myös turhauttavaa! Ne Art 13 -terveysväitteistä, jotka ovat koske-neet tunnettuja ravintoaineita ja niiden yli-opistollisista oppikirjoista tuttuja vaikutuk-sia, ovat suurelta osin saaneet EFSAn asian-tuntijoiden hyväksynnän.

Sen sijaan riittävää tieteellistä näyttöä ei juurikaan ole voitu osoittaa terveysväitteille, jotka koskevat muita elintarvikkeiden aines-osia, kuten fenolisia yhdisteitä, karotenoideja tai probiootteja. Turhautuneisuus on myös näkynyt elintarvikkeiden markkinoijien kes-kuudessa. Odotukset ovat olleet korkealla koskien esimerkiksi antioksidanttien ja probi-oottien vaikutuksia terveyteen.

Eräs epäkohta on ollut välttämättömän tie-don puuttuminen koskien terveydelle edulli-seksi väitetyn ainesosan karakterisointia. Esi-

merkiksi porkkanan vaikutusta näkökykyyn ei voi edes ryhtyä arvioimaan, jos tiedossa ei ole vaikuttavaa ainesosaa (beta-karoteeni). Vali-tettavan useasti haluttu terveysväite on myös ollut luonteeltaan liian yleinen, kuten ”edis-tää suoliston hyvinvointia”, jotta sen tueksi voitaisiin esittää tieteellistä näyttöä. Antiok-sidanttien vaikutusta arvioitaessa ei ole ollut riittävää näyttöä ihmisillä toteutetuista inter-ventioista, joissa mitataan elimistön lipidien, proteiinien tai dNA:n hapettumista epämää-räisen radikaalien sieppaustehon sijaan.

Turhan työn välttämiseksi hyvä ohjeistus olisi ollut tarpeen prosessin alkuvaiheessa kerättäessä EU-jäsenmaista tietoa markki-noilla olevista terveysväitteistä.

Terveysväitteet markkinoinnin keinoTerveysväitteet tulevat ohjaamaan kuluttajan valintoja. Jotta kuluttajan ymmärrys väittein mainostetun elintarvikkeen eduista verrattu-na tavanomaiseen tuotteeseen ei hämärtäisi käsitystä ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta, väiteasetuksessa mainitaan ravintosisältöprofiili. Hyvänä tarkoituksena on evätä terveysväitteiden käyttö sellaisilta elintarvikkeilta, jotka eivät ole ennalta sovi-tun ravintosisältöprofiilin mukaisia. Toisin sa-noen ne sisältävät liian paljon suolaa, rasvaa ja sokeria.

EFSA on julkaissut tieteellisen mielipiteen-sä ravintosisältöprofiilista kolme vuotta sit-ten, mutta profiilin toimeenpano ei vielä ole näköpiirissä. Loppujen lopuksi kuluttajan on hyvä tiedostaa, että terveysväitteet ovat yksi markkinoinnin keino. Tärkeämpää on, että ruoka on terveellistä ja turvallista. πMarina Heinonenprofessori (ravinnon turvallisuus)EFSAn terveysväitetyöryhmän jäsenElintarvike- ja ympäristötieteiden laitosHelsingin yliopistomarina.heinonen(at)helsinki.fi

EFSA saa kesäkuussa 2011 päätökseen mittavan yleiseen tieteelliseen tietoon perustuvien terveysväitteiden arviointia koskevan työnsä.

SaRJa

Kuva

: leipäTiedo

TuS



FutupackEKO2010 -hankkeessa julkaistiin vuoden 2011 alussa mielenkiintoisia tutki-mustuloksia elintarvikepakkausten roolista tuote-pakkausjärjestelmien ympäristövaiku-tuksien kannalta.

Asiaa lähestyttiin kolmen esimerkkitapauk-sen keinoin. Roskiin päätyvän ruuan määrään voidaan vaikuttaa pakkaussuunnittelulla. Ekologisimpia pakkauksia ovatkin sellaiset, joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten.

Todelliset tuotteet LCA-laskelmien taustalla

LCA-tutkimuksessa selvitettiin kolmen paka-

tun elintarvikkeen (kokolihaleikkele, ruispa-laleipä ja soijapohjainen jogurttityyppinen tuote) ja niiden pakkausvaihtoehtojen koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä syntyvät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutus-luokista huomioitiin ilmastonmuutos, rehe-vöityminen ja happamoituminen sekä kaato-paikkajätteen määrä tarkasteluajanjakson (100 vuotta) jälkeen.

Tutkimuksissa laskettiin mahdollisimman tarkasti tuotteiden ja pakkausten tuotanto-ketjujen kaikkien toimintojen ympäristövai-kutukset siten, että ne kuvaisivat hyvin juuri kyseisten tuotteiden tuotannon todellisia ym-

päristövaikutuksia. Esimerkiksi leivän leivon-taprosessin tiedot saatiin kyseistä tuotetta valmistavalta yritykseltä ja soijapohjaisen tuotteen soijan viljelytiedot puolestaan kysei-selle yritykselle soijaa tuottavilta viljelijöiltä.

Pakkauksille synninpäästöTulokset osoittavat, että itse kyseisten elin-tarvikkeiden tuotantoketjut aiheuttivat tuote-pakkausjärjestelmätasolla selvästi eniten ympäristövaikutuksia. Toiseksi kotitalouksis-sa syntyvästä tuotehävikistä johtuva elintar-vikkeiden turha tuottaminen kuormittaa ym-päristöä pääsääntöisesti enemmän kuin pak-

Pakkauksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinenRoskiin päätyvän ruuan tuottaminen kuormittaa ympäristöä selvästi enemmän kuin pakkauksen valmistus.

• Hankkeen tutkimustahot olivat MTT, PTR ry, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT ja Aalto-yliopisto.

• Mukana tutkimuksessa olivat myös Bo-realis Polymers Oy, Fazer Leipomot Oy, HK Ruokatalo Oy, Inex Partners Oy, M-real Oyj, Nokia Oyj, Pakkausalan Ympä-ristörekisteri PYR Oy, Pyroll Oy, Ravinto-raisio Oy, Stora Enso Oyj, Suomen Aalto-pahviyhdistys ry ja UPM Raflatac Oy.

lisätietoja ja hankkeen julkaisut: www.mtt.fi/futupack

300

250

200

150

100

50

0

KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO

PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO

PAKKAUKSENVALMISTUS

KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI

9 kpl, ei hävikkiä

9 kpl, hävikki 0,5

palaa

9 kpl, hävikki 1

pala

4 kpl, hävikki 0

palaa

4 kpl, hävikki 0,5

palaa

KgCO2-ekv/t lopputuotetta

Kuva 2. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen ruispalaleivän, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt kahdella eri pakkauskoolla. Pakkausmateriaalina polypropeeni.

200

250

150

100

50

0Hävikki 5% Hävikki 8% Hävikki 11%




PAKKAUKSENVALMISTUS


Kuva 1. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen soijapohjaisen jogurttityyppisen tuotteen, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt. Pakkaus alumiinia ja polyeteeniä sisältävä nestepakkauskartonki, 750 ml.

600

700

500

400

300

200

100

0300g

hävikki 0 viipaletta

300g hävikki 1

viipale

300g hävikki 2 viipaletta

150g hävikki 0 viipaletta

150g hävikki 1

viipale




PAKKAUKSENVALMISTUS


Kuva 3. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen kokolihaleikkeleen, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt kahdella eri pakkauskoolla. Pakkausmateriaalina muovinen monikerroslaminaatti.

FutupackEKO2010 -hanke

ROBOT AUTOMATION

Räätälöidyt ratkaisut elintarviketeollisuuden tuotepoimintaan, laatikointiin ja lavaukseen

Konenäköpohjainen tuotepoiminta

Lavaamo - lavakasetit, hajautettu robottilavaus ja lavojen luovutus siirtovaunuun

Laatikointi

Trimaster Oy Aurinkokuja 3 33420 Tampere Myynti: 050 530 0032

Esimerkkitapausten rehevöittäviä ja hap-pamoittavia päästöjä laskettaessa päädyttiin siihen, että itse tuotteen tuotantoketjulla oli suurin merkitys tuote-pakkausyhdistelmän ympäristövaikutuksiin. Erityisesti kokoliha-leikkeleen ja ruispalaleivän rehevöittävissä päästöissä pakkausten ja niiden jätehuollon merkitys oli pieni suhteessa kotitalouksien hävikkiin.

Pakkaussuunnittelu osaksi tuotesuunnittelua

Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten pakkausmateriaalivalintojen ja jätehuoltorat-kaisuiden vaikutuksia tuote-pakkausyhdis-telmien ympäristövaikutuksiin. Tulokset osoittivat, että pakkausmateriaalien ympäris-töystävällisyys toisiinsa nähden riippuu myös pakkauksen loppukäsittelytavasta. Elintar-vikkeiden pakkausmateriaaleja ei voida luo-kitella ekologisesti hyviin tai huonoihin, sillä jokaisella materiaalilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Tutkimustulosten mukaan ympäristövaiku-

kausten valmistus ja loppukäyttö. Laskelmis-sa käytettiin kuluttajakyselyyn perustuvia ruokahävikkiskenaarioita.

Soijapohjaisen tuotteen osalta tehtiin myös tyhjennyskokeita, jolla määritettiin tyh-jennettyyn pakkaukseen keskimäärin jäävän tuotteen määrä.

Kuvat 1, 2 ja 3 havainnollistavat kotitalouk-sissa syntyneen hävikin merkitystä suhteessa pakkausten valmistukseen sekä jätehuoltoon tarkasteltaessa ilmastonmuutosvaikutuksia. Soijapohjaisessa tuotteessa (kuva 1) kotitalo-ushävikin merkitys on suurempi kuin pakka-usten valmistuksen ja jätehuollon, mikäli ros-kiin päätyy yli kahdeksan prosenttia tuottees-ta.

Muissa tapaustutkimuksissa kotitaloushä-vikin rooli korostui enemmän. Esimerkiksi jos kuluttaja ostaa ruispalaleipää neljän kappa-leen pussin, eikä aiheuta lainkaan hävikkiä, ovat ilmastovaikutukset pienemmät kuin yh-deksän leivän pussilla, josta päätyy hävikkiin puoli palaa (kuva 2). Myös kokolihaleikkeleel-lä saatiin vastaavanlaisia tuloksia.

tusten kannalta on ensisijaisen tärkeää, että pakkaus suojaa elintarviketta riittävästi. Pak-kaus tulisikin suunnitella samanaikaisesti tuotteen kanssa, jotta tuotteen pakkaukselle asettamat vaatimukset saataisiin mahdolli-simman hyvin otettua huomioon. π

Frans SilveniustutkijaMTT [email protected]

Juha-Matti Katajajuuri vanhempi tutkijaMTT

Heta-Kaisa Koivupuro tutkimusassistenttiMTT

Kaisa GrönmantutkijaLappeenrannan teknillinen yliopisto

Risto SoukkaprofessoriLappeenrannan teknillinen yliopisto



Tietotyö haastaa ihmisen uudella tavalla: fyy-sisen kuormittumisen sijasta tai sen lisäksi myös aivot ovat vaarassa kuormittua. Työn hyvällä suunnittelulla päämme ja muistimme kestää työelämän nykymenoa.

Aivojen kuormittuminen on tuttu kokemus alalla kuin alalla. Työ ja terveys 2009 -haas-tattelututkimuksen mukaan (Työterveyslaitos 2009) lähes puolet työssä olevista joutuu kii-rehtimään työssä usein saadakseen työnsä tehdyksi. Samassa tutkimuksessa tuli esiin, että noin 15 % työntekijöistä kokee, että muisti ja keskittymiskyky työssä ovat heiken-tyneet. Kyse ei ole vain ikääntyvistä työnteki-jöistä, vaan myös nuorista aikuisista.

Miksi aivojen hyvinvointi on uhattuna ny-kyisessä työelämässä? Työ on muuttunut yhä enemmän fyysisestä työstä aivotyöksi. Tieto-työn piirteet ovat lisääntyneet alalla kuin alal-la. Työntekijän tulee käsitellä ja käyttää tietoa ja monilla aloilla myös tuottaa uutta tietoa.

Tietotyö vaatii koulutusta, ja osaamista tu-lee jatkuvasti päivittää. Tietotyötä luonnehtii myös se, että tietotekniikka on keskeinen työ-väline. Esimerkiksi palvelu-, myynti- ja hoito-työssä tietotekniikan käyttö on lähes kaksin-kertaistunut tällä vuosikymmenellä, ja kaksi kolmasosaa näiden alojen työntekijöistä käyttää työssään tietokonetta (Työ ja terveys 2009).

Tietotyö on aivotyötä: lukeminen, kokouk-sen seuraaminen, tietoverkossa navigointi, uuden tietojärjestelmän oppiminen ja muut työpaikalla eteen tulevat tehtävät haastavat ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn ky-vyt. Lähes kaikki työtehtävät edellyttävät, että havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti ja ongelmien ratkaiseminen sujuvat. Jos työ kuormittaa aivoja liikaa, kyky käsitellä tietoa heikkenee: virheet lisääntyvät, tehtävien hoi-taminen hidastuu, työntekijä kokee muista-misen ja oppimisen ongelmia ja pahimmillaan vaaratilanteet ja työtapaturmat lisääntyvät.

Työ sopeutettava ihmisen mittaiseksiTietotyön kuormitustekijöitä voidaan kuiten-

Kestääkö päämme ja muistimme työelämän nykymenoa?Työpaikoille tarvitaan kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla työ sopeutetaan ihmisen mittaiseksi. Kun aivot eivät kuormitu tarpeettomasti, työ on sujuvaa, turvallista ja tuottavaa.

kin hallita. Fyysinen ergonomia on tuttu asia jokaiselle työntekijälle. Hyvän istumisen, nos-tamisen ja taukojumpan periaatteet tunne-taan, vaikkei niitä aina noudatettaisikaan.

Työssä tarvitaan myös kognitiivista ergono-miaa, jonka avulla työ voidaan suunnitella ih-misen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten mukaiseksi, jolloin se ei kuormita aivoja tar-peettomasti. Työ tulee sopeuttaa ihmisen mittaiseksi, työtekijät tarvitsevat kunnolliset työvälineet, oppimista on mahdollista helpot-taa ja osaamista kannattaa hyödyntää.

Jotta työtä voidaan sopeuttaa ihmisen mit-taiseksi, ihmisen tiedonkäsittelyn ominais-piirteet, sen kyvyt ja rajoitukset, tulisi osata tunnistaa työpaikoilla. Ihmisen fyysiset pe-rusrajoitukset ovat konkreettisia ja tuttuja kaikille: meillä on korkeintaan kaksi kättä, eikä kukaan esimerkiksi vaadi ottamaan kop-pia yhtäaikaisesti viidestä pallosta.

Sen sijaan tarkkaavaisuuden ja muistin ra-joitukset eivät ole samalla tavalla näkyviä ja tunnettuja ja työn vaatimukset ovat usein kohtuuttomia. Ihminen olisi kuitenkin par-haimmillaan, kun hän voisi keskittyä yhteen asiaan, mutta monet työhön liittyvät häiriöte-kijät ovat arkipäivää, eikä niihin etsitä ratkai-suja.

Keskeytykset ja kiire minimiinErityisen iso kuormitustekijä työpaikoilla ovat keskeytykset. Peräti 45 % työntekijöistä ko-kee työssä melko usein tai jatkuvasti haitalli-sia keskeytyksiä (Työ ja terveys 2009). Työn keskeytyessä huomio siirtyy pois varsinaises-ta tehtävästä ja siihen palaaminen voi koko-naan unohtua tai jokin asia jää hoitamatta.

Keskittyminen meneillään olevaan työteh-tävään on altis myös muille häiriötekijöille. Esimerkiksi ohi kulkevat työkaverit, näytöllä vilkkuvat kohteet, puheensorina ja ovisum-merin äänet kaappaavat väkisin työntekijän huomion ja kuormittavat muistia ja siten hei-kentävät varsinaiseen tehtävään keskittymis-tä ja tehtävien hoitamista.

Tietotyön kuormitustekijät vaikeuttavat

myös oppimista. Työssä oppiminen on vaati-vaa: yhtäaikaiset tehtävät, aikapaineessa toi-miminen, kiire ja keskeytykset eivät ole paras mahdollinen ympäristö hyvään oppimiseen. Ihmisen tiedonkäsittelyn luonteeseen valitet-tavasti kuuluu, että ihminen on kovin hidas oppimaan ja nopea unohtamaan. Koulutuk-sissa tietoa tulee kuitenkin usein suuri mää-rä, eikä uusia asioita ehditä muiden töiden ohessa kertailemaan, työstämään ja käyttä-mään riittävästi, jolloin niitä ei opita pysy-vämmin.

Työpaikoilla onkin syytä miettiä, miten kou-lutuksista saataisiin kaikki hyöty irti ja millä keinoin työn ohessa olisi mahdollista kerrata ja käyttää opittua. On myös hyvä muistaa, että oman alan tietojen ja taitojen päivittämi-nen on huomattavasti nopeampaa kuin täysin uusien asioiden omaksuminen.

Työpaikoilla kannattaa miettiä, miten ja kei-tä kannattaa minkäkin tehtävän suorittami-seen tai järjestelmän käyttämiseen kouluttaa. Onko esimerkiksi kannattavaa kouluttaa uu-den järjestelmän käyttöä niillekin työntekijöil-le, jotka tarvitsevat sitä vain kerran pari vuo-dessa? Koulutukseen osallistuminen, tehtä-vän opettelu, harvoin eteen tulevien asioiden unohtuminen ja uudelleen opetteleminen vie-vät paljon työaikaa muilta tehtäviltä.

Työssä tarvitaan myös kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla työ voidaan suunnitella ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten mukaiseksi, jolloin se ei kuormita aivoja tarpeettomasti, erikoistutkija Virpi Kalakoski tähdentää.Kuva: JouKo KeSKi-SänTTi

Tietojärjestelmien käytettävyys kuntoon

Tietotyöläisen keskeinen työväline on tie-totekniikka. Lähes kolme neljästä työnte-kijästä käyttää työssään mikrotietokonet-ta tai tietokonepäätettä ja joka kolmas on koneen äärellä yli neljä tuntia päivässä (Työ ja terveys 2009). Valitettavan usein työpaikkojen tietojärjestelmien käytettä-vyys ei ole kunnossa. Tietotyöläinen tar-vitsee kuitenkin kunnolliset työvälineet, jotka sujuvoittavat työn tekoa eivätkä kuormita tarpeettomasti.

Kun työpaikoilla tarvitaan uusia laittei-ta ja järjestelmiä, kannattaa jo suunnitte-luvaiheessa ottaa huomioon käytettävyy-teen ja kuormitukseen liittyviä tekijöitä. Etukäteen suunnittelu säästää järjestel-mien korjailua, mikä on yleensä kallista, jollei mahdotonta.

Uusia järjestelmiä valittaessa tulee määritellä, mitä työvälineeltä vaaditaan ja ketkä sitä käyttävät. Kuinka helppokäyt-töinen järjestelmä tarvitaan, kuinka pal-jon halutaan laittaa aikaa kouluttamiseen ja oppimiseen, liittyykö suunniteltuun työvälineeseen tarpeettomia kuormitus-tekijöitä, onko toimintalogiikka yhdenmu-kainen muiden käytössä olevien järjestel-

Häiriötekijät vähiin• vaimentakaa ja peittäkää työpaikan

puhehälyä• poista näytöllä välkkyvät kohteet ja

sulje ylimääräiset dokumentit

Keskeytykset kuriin• sopikaa työrauhatunneista, jaksot-

takaa töitä• poista omalta koneelta sähköposti-

hälytykset

Apuvälineet käyttöön• hallitkaa tietotulvaa: sähköpostitte-

lusta intrassa tiedottamiseen• vähennä muistikuormaasi: muisti-

laput, muistiot, kalenterit, muistut-tajat, tarkistuslistat

Hyvä käytäntöjä hankintoihin ja koulutuksiin• järjestelmien hankinnoissa käytet-

tävyys mukaan jo suunnitteluvai-heessa

• osaaminen käyttöön ja oppimiselle aikaa

Ratkaisuja aivojen hyvinvointiin työssä

ARTM

OCCA.FI

PACCOR FINLAND OY | Polarpakintie, Hämeenlinna | 020 186 7000 | paccor.fi

DuoSmart

2 :1yhdessä

enemmän

AbsoTray

IMUilman erillistäimutyynyä

UltraLight

20%vähemmän

raaka-ainetta

Olemme mukana Interpack-messuilla

osasto H03, halli 9

mien kanssa? On myös hyvä miettiä, millä ta-voin uusi järjestelmä vaikuttaa työn määrään, työnjakoon ja ydintehtävän hoitamiseen. Jär-jestelmien todelliset kustannukset eivät liity vain niiden hintaan: lisääntyvä työmäärä ja suuri kouluttamisen ja korjailun tarve voi tul-la kalliiksi.

Aivojen hyvinvointi on tärkeä tavoite työ-paikoilla. Kun työtekijä ei kuormitu tarpeetto-masti, työ on sujuvaa, turvallista ja tuotta-vuutta. Työpaikoille voidaan räätälöidä toimi-via ratkaisuja tarpeettomien kuormitusteki-jöiden vähentämiseen. Myös yksittäiset työn-tekijät voivat vaikuttaa omaan jaksamiseen-sa. Lisäksi joissain elämäntilanteissa muisti ja oppimiskyky saattavat olla erityisen kovilla. Univaje ja stressi syövät aivojen toimintaky-kyä. Kun tilanne helpottaa ja työstä pääsee kunnolla palautumaan, yleensä myös toimin-takyky palaa ennalleen. π

Virpi Kalakoskierikoistutkija, PsTvirpi.kalakoski(at)ttl.fi

artikkeli on yhteisjulkaisu ammatti- ja

järjestölehdissä.

lähteet Työ ja terveys 2009. www.ttl.fi/tyojaterveysvirpi Kalakoski. pieni kirja muistista. Työterveyslaitos 2009.


Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubin uusi mentor-ohjelma käynnistyy ensi syksynä. Mentoreiksi kaivataan erilaisia elintarvike-alan asiantuntijoita.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-teellisessä tiedekunnassa vuodesta 1998 toi-minut Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubi yhdistää työelämän osaajat ja elintarvikealan opiskelijat. Mentor-klubi on pääaineenaan elintarvike-ekonomiaa, elintarviketeknologi-aa, elintarvikekemiaa, mikrobiologiaa, mark-kinointia ja ravitsemustiedettä opiskelevien ainejärjestö.

Klubin tavoitteena on ETM-tutkinnon tun-nettavuuden lisääminen. Klubin kummisetä-nä on toiminut vuodesta 2009 Elintarvike-teollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juuti-nen. Klubi järjestää vuosittain seminaareja ja

klubi-iltoja, joissa on mahdollisuus saada ajankohtaista työelämätietoa rennossa ilma-piirissä sekä solmia uusia tuttavuuksia. Lisäk-si joka syksy alkaa uusi mentor-ohjelma.

Ohjelma yhdistää opiskelijan ja työelämän konkarin

Mentor-ohjelma yhdistää opiskelijan ja työ-elämän konkarin, joiden mielenkiinnon koh-teet ovat samansuuntaiset. Näin pyritään mo-nipuoliseen, molempia hyödyttävään vuoro-vaikutukseen. Mentor-parit kokoontuvat kol-mesti yhteistapaamiseen, ja lisäksi jokainen pari tapaa kahden kesken noin kerran kuu-kaudessa.

Epämuodollisissa ja luottamuksellisissa ta-paamisissa aihepiiri on kunkin parin päätet-tävissä. Mentor voi saada opiskelijalta uusia

ideoita työhönsä ja yhteistyöväylän yliopis-toon. Opiskelija taas saa arvokkaan kontaktin työelämästä sekä käytännön näkemystä ja tietoa itseään kiinnostavasta toimialasta. Mentor-ohjelma kestää yhden lukuvuoden, mutta onnistunut yhteistyö saattaa luoda py-syvän ystävyyssuhteen.

Kokemukset molemmin puolin myönteisiä

Unileverin eläkkeelle jäänyt HR-johtaja Ilkka Korpelainen on toiminut viime syksystä elin-tarvike-ekonomian opiskelijan Inkeri Pihla-jiston mentorina. Kokemukset mentoroinnis-ta ovat olleet molemmin puolin myönteisiä. Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa viestintätaitojen kehittämisestä, ajanhallin-nasta, hyvästä johtajuudesta sekä perhe-elä-

Mentor-klubi hakee uusia mentoreita

Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubin uusi mentor-ohjelma käynnistyy ensi syksynä. Mentoreiksi kaivataan erilaisia elintarvikealan asiantuntijoita.

Mentor-klubin puheenjohtaja Inkeri Pihlajisto kokee olevansa onnekas saadessaan toimia aktiivisessa mentorointisuhteessa elintarvikealan konkarin kanssa jo opiskeluaikanaan.


Agronomiliitto on kartoittanut ensimmäistä kertaa edustamiensa tutkintojen tunnettuut-ta ja imagoa työnantajien, tutkinnon suoritta-neiden sekä sitä opiskelevien että näiden alo-jen yliopistotasoista koulutusta tarjoavien keskuudessa. Tulokset julkistettiin tammi-kuussa.

Tutkintojen tunnettuudessa on eroja sekä kohderyhmien välillä että näiden ryhmien si-sällä. Niin työantajat kuin näillä aloilla toimi-vat tuntevat parhaiten maatalous- ja metsä-tieteen maisterin, elintarviketieteiden mais-terin sekä agronomin tutkinnot. Tämä selitty-nee sillä, että näillä tutkinnoilla on myös pisin historia. Heikoimmin tunnettuja ovat ympä-ristö- ja ravitsemustieteiden tutkinnot sekä filosofian maisterin tutkinto. Työantajista jopa 60 % ilmoittaa tuntevansa nämä tutkin-not heikosti tai ei ollenkaan.

Mielikuva omasta tutkinnosta on yleensä hyvin positiivinen, samoin omaa alaa lähellä olevista tutkinnoista. Työnantajien mielikuvat tutkinnoista ovat myönteisempiä kuin alan si-säinen mielikuva. Myönteisimmät mielikuvat ovat niillä työnantajilla, jotka työllistävät pal-jon tai jos organisaatiossa tällä hetkellä työs-kentelee Agronomiliiton edustamilta aloilta valmistuneita.

Uravalinta arvolähtöistäAlan sisäinen kuva on kriittisempi kuin työn-antajien ”ulkopuolinen” kuva. Moni jäsen pohtii avoimissa palautteissa tutkintonimik-keen hankaloittavaa vaikutusta, mutta työn-antajien näkemykset ovat myönteisiä ja mo-nipuolista osaamista sekä yleisiä työelämä-valmiuksia painottavia.

Tuloksista muodostuu kuva aktiivisesta ammattikunnasta, joka perustelee uravalin-tansa pitkälle arvolähtöisesti, mm. eettisyy-

Työnantajat arvostavat vuorovaikutus- ja viestintätaitoja

män ja uran yhdistämisestä ja tehty työhaas-tattelu- ja SWOT-analyysiharjoituksia.

Yhteistyö Elintarviketeollisuusliiton ja elin-tarvikeyritysten kanssa on ollut antoisaa. Vii-me marraskuussa Mentor-klubi järjesti ETM-uraseminaarin Pauligilla yhteistyössä muiden Viikin ainejärjestöjen kanssa. Paneelikeskus-telun aiheena oli brändit, ja sen puheenjohta-jana toimi Heikki Juutinen. Panelisteina oli kuusi taustoiltaan erilaista elintarvikealan ammattilaista. Iltaa jatkettiin vapaamuotoi-sella keskustelulla.

kehittyvä elintarvike 2-09.indd 1 1.4.2009 22:46:14

destä käsin, ja on ylpeä omasta osaamises-taan.

Tutkinnon tunnettuus ei ole työnantajille tärkein tekijä rekrytointitilanteessa. Työnan-tajat arvostavat eniten vuorovaikutus- ja vies-tintätaitoja.

Rekrytointiprosessissa korostuu kyky ku-vata omaa osaamistaan, muutosvalmiutta ja persoonallisuutta. Oman osaamisen markki-nointi, sosiaalisuus ja joustavuus näyttävät siis korostuvan varsinaisen tutkinnon tuoman substanssiosaamisen rinnalla – jopa siinä määrin, että esimerkiksi tutkinnon aineyhdis-telmät tai palkkatoivomus saavat työnantaji-en listauksessa pienemmän painoarvon.

Työantajat mukaan tutkintojen suunnitteluun

Arvostuksissa on eroja sen suhteen, millä sektorilla työnantaja on. Valtion ja kuntien työnantajat painottavat työkokemusta yksi-tyissektoria enemmän, vastaavasti esimerkik-si oman osaamisen esille tuomista ei pidetä tärkeänä. Valtiolla korostuu lisäksi erityisesti kielitaito, kunnissa taas palkkatoivomusta pi-detään tärkeämpänä kuin muilla sektoreilla.

– Jatkotoimenpiteille on tarpeita. Myös alan tutkinnon suorittaneita työllistävillä työnan-tajilla on halua pohtia työuraa eri näkökulmis-ta, asiamies Heidi Hännikäinen Agronomiliit-to ry:stä toteaa.

– Tämä aktiivisuus kannattaa hyödyntää ja ottaa myös työnantajia mukaan pohtimaan tutkintojen sisältöön ja työuraan liittyviä ky-symyksiä yhdessä oppilaitosten ja liiton kans-sa. Jatkuvan vuorovaikutuksen mahdollista-via keinoja kannattaa pohtia. πlisätietoja:Heidi Hännikäinenheidi.hannikainen(at)agronomiliitto.fi

Uuteen, syksyllä käynnistyvään mentor-oh-jelmaan haetaan mentoreiksi erilaisia elintar-vikealan asiantuntijoita. Tärkeintä ei ole tut-kinto maatalous-metsätieteellisestä tiede-kunnasta, vaan kokemus elintarviketeollisuu-desta ja kiinnostus toimia mentorina. π

Teksti ja kuva: Mona Turpeinen

lisätietoja:www.mentor-klubi.fiinkeri.pihlajisto(at)helsinki.fi


Olemme mukana Elintarvikepäivässä

3.5.2011

Tule sinäkin!

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

www.elintarvikepaiva.fi



Viisi Vuoden Tähtituote 2011 -finalistia yleisöäänestyksessäAsiantuntijaraati valitsi viisi herkullista tuo-teuutuutta kisaamaan voitosta Vuoden Täh-tituote 2011 -kilpailun yleisöäänestyksessä. Finalistit ovat Biokia®-marjatuoteperhe, Kanniston Leipomon Piparkakku, Linkosuon RuisSipsi-tuoteperhe, Tammisen Aitoa Ro-tukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe ja Valio Mai-to Plus®.

Kovatasoiseen kilpailuun ilmoittautui 35 tuotetta ja tuoteperhettä. Finaaliin nous-seet elintarvikkeet on innovoitu kuluttaja-lähtöisesti perustuotteista kuluttajien elä-mäntavat ja odotukset huomioiden.

– Raadin tekemä valinta korostaa paluuta perusasioihin ja halua nauttia aidosta, ter-veellisestä ja vastuullisesti valmistetusta ko-

timaisesta ruuasta. Raati arvioi kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Kaikkein tärkeintä raadille oli herkullisuus, raadin puheenjohtajana toiminut toimitus-päällikkö Helena Saine-Laitinen (Maku) ker-too.

Saine-Laitisen lisäksi raatiin kuuluivat yksikönjohtaja Mikael Fogelholm (Suo-men Akatemia), ruokabloggaaja Merituuli Hemilä (Sillä Sipuli), puheenjohtaja Anna-mari Jukkola (Lipidi), teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja (VTT), ostojohtaja Sampo Päällysaho (Ruokakesko), näytte-lijä Maria Sid (Svenska Teatern), ruoka-kulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi

(MTK) ja toimialapäällikkö Anna Vainikai-nen (ETL).

Kuluttajat ratkaisevat kilpailun voittajan

Ensimmäistä kertaa Vuoden Tähtituote -kil-pailussa kuluttajat ratkaisevat äänestämäl-lä kilpailun voittajan. Kuluttajat kävivät an-tamassa mielestään merkittävimmälle ja maistuvimmalle tuoteinnovaatiolle äänensä 21.3.–10.4.2011 osoitteessa www.etl.fi/aa-nestys. Äänestystulos julkistetaan 3.5.2011 Elintarvikepäivän aikana Helsingin Messu-keskuksessa. Julkistamisjuhlassa kuullaan myös kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin ajatuksia ruokakulttuurista.


Biokia®-marjatuoteperhe: Kuivattu mustikka, puolukka ja karpalo, Suklaamustikka, -puolukka ja -karpalo sekä Mustik-ka-, Puolukka- ja Karpalojauhe, pakkaukset 30–100 gKiantama Oy, Suomussalmi, tuotepäällikkö Ville Vasunta, www.kiantama.fi

Raadin arvio: Monikäyttöinen tuoteperhe, joka hyödyntää upeasti metsämarjat. Herkullisista tuotevaihtoehdoista löytyy vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin. Marjajauhe sopii antamaan makua ja väriä niin jogurttiin kuin leivontaan. Suklaamarjat ovat makeisille hyvä vastine ja kuivamarjat taklaavat markki-noilta tilaa kuivatuilta hedelmiltä. Lisäpisteitä tyylikkäästä pak-kauksesta.

Kanniston Leipomon Piparkakku, pakkaus 210 gPieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo, Helsinki, myyntipääl-likkö Kirsi Jääskeläinen, www.kannistonleipomo.fi

Raadin arvio: Hauska ja sympaattinen idea, joka muuttaa klassisen joululeivonnaisen trendikkääksi ympärivuotiseksi perinneherkuksi. Rapeassa maultaan mainiossa piparkakussa on uusi kukan muoto, joka muuttuu sormenpainalluksella kol-meksi pikkusydämeksi. Myös kierrätettävä tuotepakkaus hur-maa kauneudellaan ja toimivuudellaan. Onnistunut kokonai-suus, jossa on vientipotentiaaliakin.

Linkosuon RuisSipsi-tuoteperhe: aito ruis, valkosipuli ja gril-li, pakkaukset 150 gLinkosuon Leipomo Oy, Tampere, tuoteryhmäpäällikkö Leena Järvenpää, www.linkosuo.fi

Raadin arvio: Terveellinen, maukas ja hauska tarjottava niin kotona kuin edustustason tarjoiluissa. Kunnioitettava jatkoja-lostus ruisnapille ja hyvä esimerkki suomalaisesta ruisosaami-sesta. Tuotteissa on paljon kuitua ja niitä yhdistää rukiin ryh-dikäs maku. Uudenlainen ratkaisu napsimistuotteeksi. Käte-vissä pusseissa vaihtoehto moneen makuun.

Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe: pihvinau-dan jauheliha, karjalanpaisti, paistijauheliha, sisäpaistipihvi, sisäpaistisuikaleet ja ulkofileepihvi, pakkaukset 200–500 gLihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa, markkinointipäällikkö Jari Kousa, www.lihatukku-tamminen.com

Raadin arvio: Vastuullisesti tuotettu kaikkien saatavilla ole-va persoonallinen tuote, jonka jäljitettävyys on erinomainen. Rotukarjan kasvatuksessa huomioidaan eläinten ja ympäris-tön hyvinvointi. Maustamattoman tuoteperheen pihvit sekä paisti- ja jauhelihat tarjoavat makuelämyksiä sekä vaihtoehto-ja arkeen ja juhlaan. Laadukas lihatuoteperhe ja hyvä tuote-konsepti.

Valio Maito Plus®, pakkaus 1 lValio Oy, Jyväskylä, markkinointipäällikkö Tuija Rantanen, www.valio.fi

Raadin arvio: Supertuote kaikille, etenkin lapsille, urheilijoil-le ja vanhuksille, jotka tarvitsevat rakennusaineita luustolle ja lihaksille. Sisältää tavallista maitoa enemmän maidon luonnol-lista proteiinia, kalsiumia ja d-vitamiinia. Koska maitoa käyte-tään päivittäin, tällä tuotteella voi vaikuttaa oikeasti ravinnon saantiin ja kansanterveyteen. Maku kohdallaan! Lisäksi tuot-teen säilyvyys ja väri ansaitsevat kiitosta. π

lisätietoja:www.etl.fi

Raadin perustelut:

Kokkolan hiilidioksiditehdas, puh. 0400-275 511 • (06) 863 6541e-mail: [email protected] • Pääkonttori, puh. (015) 770 0700

www.woikoski.fi

• elintarvikkeiden jäähdyttä-

miseen ja säilyttämiseen

• koristeluun (usva)

• rakeena ja palana

Woikoskelta myös teolliset

kaasut, elintarvikekaasut,

erikoiskaasut, kaasutarvik-

keet sekä kaasun sekoi-

tus- ja jakelujärjestelmät.

Juuresten ja muiden kasvisten pesu, kuorinta, muotoilu, lajittelu, leikkaus, punnitus, annostelu ja pakkaaminen tapahtuvat Forsfoodin koneilla ja laitteilla hygieenisesti ja tehokkaasti.

Forsfood Oy, Ajokkikuja 5, FI-61800 KAUHAJOKIPuh. 020 7995 885, Fax. 020 7995 870, www.forsfood.fi

Fresh Produce WashFresh Produce WashFresh Produce WashFresh Produce Wash- Apuaine

salaateille, hedelmille ja vihanneksille- Poistaa tuotteen pinnalta pilaajabakteereita

sekä lannoite- ja torjunta-ainejäämiä- Lisää tuotteen säilyvyysaikaa- Ehkäisee tuotteiden värimuutoksia- Hajuton ja mauton, ei tarvitse huuhtoa pois- Edullinen käyttää- Ei sisällä sulfiittia eikä klooria

Kysy meiltKysy meiltKysy meiltKysy meiltä mymymymyös uutuustuotteestamme hedelmille ja omenille.s uutuustuotteestamme hedelmille ja omenille.s uutuustuotteestamme hedelmille ja omenille.s uutuustuotteestamme hedelmille ja omenille.Edustuksessamme myös: AgriCoat NatureSeal


Mikrobeille ja kasveille luontaista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamisessa.

n T e e m a Susanna Kariluoto osoitti väitöskirjatutkimuksessaan, että rukiin folaattipitoisuuksia voidaan kasvattaa raaka-ainevalinnalla ja elintarvikeprosesseilla. Kuva: Tuuli KoivumäKi

Vuonna 2008 julkaistussa väitöskirjatutki-muksessa osoitettiin, että rukiin folaattipitoi-suuksia voidaan kasvattaa raaka-ainevalin-nalla ja elintarvikeprosesseilla (Kariluoto, 2008). Ruisjakeiden folaattipitoisuuksien vä-lillä oli jopa kymmenkertaisia eroja, ja suu-rimmat pitoisuudet olivat alkiossa sekä lese-kerroksissa. Lisäksi väitöskirjan osana teh-dyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin ru-kiin luontaisen folaatin olevan yhtä hyvin hy-

väksikäytettävissä kuin valkoiseen leipään lisätyn synteettisen foolihapon.

VTT:n koordinoimassa monitieteisessä EU-hankkeessa Exploiting Bioactivity of Europe-an Cereal Grains for Improved Nutrition and Health Benefits (HEALTHGRAIN) tutkittiin ge-neettisten ja ympäristötekijöiden vaikutusta erityisesti vehnän bioaktiivisiin yhdisteisiin sekä mahdollisuuksia kehittää viljatuotteita bioaktiivisten yhdisteiden lähteinä. Kontrol-

loiduissa kasvatuskokeissa vehnälajikkeiden folaattipitoisuuksissa havaittiin jopa lähes kolminkertaisia eroja kasvupaikkojen ja sato-kausien välillä (Kariluoto et al. 2010a). Ympä-ristötekijät vaikuttivat vehnän folaattipitoi-suuteen enemmän kuin perinnölliset tekijät.

Projektissa kartoitettiin myös rukiin, ohran ja kauran bioaktiivisten yhdisteiden pitoi-suuksia ja tutkittiin erilaisten fraktiointimene-telmien soveltuvuutta vehnälle ja rukiille.

Fermentointi ja idätys tuottavat vitamiineja

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että ru-kiin hapanleivonnassa käytetyt mikrobit pys-tyivät tuottamaan merkittäviä määriä folaat-tia fermentaatiossa. Vaikka osa tutkituista maitohappobakteereista kulutti folaattia, ku-lutus oli verrattain vähäistä, eikä näin ollen juuri vaikuttanut folaattipitoisuuteen. Monet hiivat sisältävät itsessään runsaasti folaattia ja syntetisoivat sitä fermentaation aikana vie-lä lisää. Leivonnassa fermentaation aikana ta-pahtuva folaattisynteesi kompensoi leivän paistamisen aikana väistämättä tapahtuvaa folaattien tuhoutumista, minkä seurauksena leivässä saattaa olla enemmän folaattia kuin jauhossa, josta leipä on leivottu.

Myös rukiin idätys nosti folaattitasoja huo-mattavasti, noin kaksin–nelinkertaisesti. Kun jyviä sitten lämpökäsiteltiin, folaatista saattoi tuhoutua jopa yli puolet. Idätettyjen rukiinjy-vien folaattipitoisuudet olivat kuitenkin rajun-kin prosessoinnin, esimerkiksi autoklaavauk-sen ja puffauksen tai ekstruusion jälkeen suu-remmat kuin idättämättömässä, prosessoi-mattomassa jyvässä.

Rukiista saatujen kokemusten rohkaisema-na erityisen kiinnostuksen kohteenamme on viime aikoina ollut mikrobien kyky tuottaa fo-laattia ja muitakin B-ryhmän vitamiineja. Tätä on tutkittu etenkin FOLAFIBRE-hankkeessa (Kauran ja ohran märkäprosessit: folaatin ja assosioituneiden bioaktiivisten yhdisteiden in situ lisääminen säilyttäen liukoisen kuidun ravitsemuksellinen laatu), joka kuului vuosi-na 2006–2010 Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelmaan.

Painopiste on ollut suomalaiselle maata-loudelle tärkeimmissä viljakasveissa, ohrassa ja kaurassa, jotka sisältävät runsaasti ravin-tokuitua ja bioaktiivisia yhdisteitä. Näiden vil-jojen elintarvikekäytön lisäämiseksi tarvitaan uusia prosesseja ja tuotesovelluksia. Kauras-

Folaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksia


ta tekee mielenkiintoisen myös sen soveltu-vuus gluteenittomaan ruokavalioon.

Mikrobikannoissa eroaHankkeessa karakterisoitiin ensin viljama-

teriaalista eristettyjen mikrobien folaatin tuottoa ja entsyymiaktiivisuuksia. Vertailu-kantoina oli raskista ja muista elintarvikeläh-teistä eristettyjä hiivoja ja maitohappobak-teereja.

Yleisesti ottaen hiivojen folaattipitoisuudet olivat suurempia kuin bakteerien. Monet vil-jasta eristetyt endogeeniset bakteerit tuotti-vat folaattia enemmän kuin maitohappobak-teerit keskimäärin: folaattipitoisuudet maito-happobakteerien solumassassa olivat enim-millään noin 5 μg/g, kun taas joillakin endo-geenisillä bakteereilla pitoisuudet olivat jopa 20 μg/g (Kariluoto et al. 2010b).

Mikrobien kyky erittää folaattia soluista kasvatusalustaan vaihteli huomattavasti. Maitohappobakteerit pääsääntöisesti kulut-tivat folaattia alustasta. Poikkeuksiakin löy-tyi, mm. Streptococcus thermophilus ja Bifi-dobacterium bifidum. Hiivoilla folaatti useim-miten pidättäytyi soluihin, kun taas monet en-dogeeniset bakteerit erittivät folaattia alus-taan.

Kantojen välillä todettiin eroja myös vita-meerijakaumissa. Vaikka eri vitameerit ovat todennäköisesti yhtä hyvin ihmiselimistön hyväksikäytettävissä, niiden stabiilisuuserot vaikuttavat siihen, kuinka ne kestävät proses-sointia, varastointia, ruuanvalmistusta jne, ja pääsevät toimimaan tehtävissään.

Uusia, vitamiinipitoisia tuotteitaLupaavimmilla kannoilla tutkittiin folaatin

tuottoa sekä betaglukaania viljapohjaisissa matriiseissa. Mallastetusta viljasta tehdyissä velleissä folaattia oli alkujaankin enemmän kuin lese- tai jauhopohjaisissa malleissa ja folaatin tuotto fermentaation aikana oli te-hokkaampaa. Mallasvellit fermentoituivat no-peammin kuin lese- tai jauhopohjaiset mallit eikä folaatin optimaaliseen tuottoon tarvittu sokerilisää.

Vaikka koeasetelmasta onkin matkaa tuot-teeksi, tulos oli lupaava: 200 gramman an-noksesta mallasvelliä saisi noin 100 μg folaat-tia, mikä vastaa noin kolmannesta suositel-lusta päiväsaannista. Myös B12-vitamiinin tuotto oli tietyissä olosuhteissa merkittävää. Viljapohjaisen raaka-aineen käsittely mallas-tuksen ja fermentaation yhdistelmällä mah-dollistaa siis runsaasti folaattia ja B12-vita-miinia sisältävien kasviperäisten, laktoositto-

Suomessa merkittävimpiä folaattilähteitä ovat viljavalmisteet. Niiden osuus päivittäisestä folaatin saannista on noin kolmannes. Kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus folaatin saannista on naisilla noin 30 prosenttia ja miehillä 20 prosenttia. KuvaT: piRJo HuHTaKangaS

Monet vitamiinit tuhoutuvat elintarvikepro-sesseissa herkästi valon, hapen ja lämmön vaikutuksesta, joten vitamiinipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa näitä tekijöitä kontrolloi-malla. Vesiliukoisia vitamiineja menetetään myös kypsennyksessä käytettävän veden myötä. Vitamiineista puhuttaessa proses-soiminen liitetään usein vitamiinien tuhou-tumiseen ja hävikkiin ja yleensä jää huomi-oimatta, että bioprosessoinnilla, kuten fer-mentaatiolla ja idättämisellä tai näiden yh-distelmillä, vitamiineja voidaan luontaises-ti rikastaa.

Myös raaka-ainevalinnalla on suuri mer-kitys. Viljan jyvässä vitamiinit ovat yleensä keskittyneet kuorikerroksiin ja alkioon, jo-ten fraktioimalla voidaan saada aikaan vi-tamiinipitoisuuksiltaan hyvinkin erilaisia jauhatusjakeita.

Kasvit syntetisoivat monia B-ryhmän vi-tamiineja idätyksen aikana, mitä voidaan hyödyntää esimerkiksi viljan mallastukses-sa tai palkokasvien idätyksessä.

Fermentaatiota on perinteisesti käytetty monenlaisten elintarvikkeiden valmistuk-

sessa. Ruisleivän leivonnassa, jogurtin val-mistuksessa tai vaikkapa soijapavun fer-mentaatiossa lähtökohtana ei yleensä ole vitamiinien tuottaminen, mutta hiivat ja bakteerit – joko tarkoituksella heräteviljel-män muodossa lisätyt tai raaka-aineiden ja prosessin mukana kulkeutuneet – saatta-vat sopivissa olosuhteissa tuottaa huomat-tavia määriä vitamiineja.

Etenkin maitohappobakteereja on tässä suhteessa tutkittu paljon, sillä ne ovat ylei-sesti elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä. Maitohappobakteereja on pystytty geneet-tisesti muokkaamaan tietyn vitamiinin ku-luttajasta sen tuottajaksi, mutta kuluttajien asenteet geneettisesti muunneltuja orga-nismeja kohtaan vähentänevät käytännön sovellusten suosiota.

Bioprosessien yhdistely tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Idätetty viljaraaka-aine, jossa ravintoaineita on ent-symaattisesti pilkkoutunut, on monille mik-robeille rikasravinteinen alusta, jossa nii-den kasvu sekä vitamiinien tuotto tehostu-vat. Bioprosessointia hyödyntäen on mah-

dollista tuottaa vitamiineja sellaisiin elin-tarvikkeisiin, joissa kyseisiä vitamiineja ei muutoin esiinny.

Esimerkiksi B12-vitamiinin tärkeimmät elintarvikelähteet ovat eläinperäisiä tuot-teita (maito, liha, kala), minkä vuoksi kas-vissyöjille suositellaan B12-vitamiinilisää. B12-vitamiinia on kuitenkin mahdollista saada muodostumaan myös kasviperäisiin tuotteisiin sopivilla mikrobikannoilla ja fer-mentaatio-olosuhteilla.

Minimal processing -ajattelulla on edel-leen paikkansa vitamiinien hävikkien mini-moimisessa, mutta näkökulmaa on syytä laajentaa myös vitamiinien tuoton suun-taan.

Mikrobien kyky syntetisoida vitamiineja tarjoaakin mahdollisuuksia kehittää uu-dentyyppisiä elintarvikkeita ja parantaa elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua.

Bioprosesseilla voidaan vaikuttaa myös erityisryhmille suunnattujen tuotteiden vi-tamiinipitoisuuksiin ja saada vitamiineja muodostumaan sellaisiinkin tuotteisiin, joissa niitä ei muuten luontaisesti esiintyisi.

Bioprosessoinnilla lisää vitamiineja ruokaan

>>

26 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi26 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi

Folaatti osallistuu dNA:n ja RNA:n syntee-siin sekä aminohappojen metaboliaan. Bio-logisissa materiaaleissa folaatit esiintyvät useina vitameereina, joihin on kuljetettavan hiiliyksikön lisäksi kiinnittynyt yksi tai use-ampi glutamyylitähde. Vitamiinivalmisteis-sa ja elintarvikkeiden vitaminoinnissa ylei-simmin käytetty vitameeri on foolihappo eli pteroyylimonoglutamiinihappo.

Folaattia tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja puutosoireet näkyvätkin en-sin nopeasti jakautuvissa soluissa: puna-soluissa, ruuansulatuskanavassa ja hermo-kudoksessa. Folaatin puutteen tunnusomai-sin oire on megaloblastinen anemia, jossa punasolut ovat suurentuneet dNA:n syntee-sin ja tuman kypsymisen häiriöidyttyä.

Sikiönkehityksessä folaatin puute aihe-uttaa synnynnäisiä epämuodostumia, her-mostoputken sulkeutumishäiriöitä (NTd), joihin lukeutuvat eriasteiset selkärankahal-kiot ja anenkefalia, jossa aivojen kehitys on vakavasti häiriintynyt ja joka johtaa sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan.

On pitävästi todistettu, että folaatin saannin turvaaminen alkuraskaudessa, mieluiten jo ennen hedelmöittymistä, suo-jaa hermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.

Tämän lisäksi riittävän folaattisaannin on osoitettu pienentävän sydän- ja verisuoni-sairauksien sekä joidenkin syöpätyyppien, etenkin paksusuolen syövän, riskiä. Joissa-kin tutkimuksissa folaatin on todettu myös hidastavan ikääntymiseen liittyvää kognitii-visten toimintojen heikkenemistä ja vähen-tävän riskiä sairastua muistisairauksiin, ku-ten Alzheimerin tautiin.

Folaatin saantia lisättäväFolaatin saantisuositus aikuisille on 300 μg/vrk ja hedelmällisessä iässä oleville nai-sille 400 μg/vrk. Saanti jää alle suositusten – naisilla 210–226 μg vuorokaudessa ja miehillä 243–270 μg vuorokaudessa. Fo-laatti onkin d-vitamiinin ohella toinen niistä vitamiineista, joita saadaan ravinnosta liian vähän (Paturi et al. 2008). On arveltu, ettei folaatin optimaalisia terveysvaikutuksia

saavuteta edes suositusten mukaisilla saantitasoilla.Lisähaasteensa sikiön terveyden turvaami-seen tuo suunniteltujen raskauksien pieni osuus kaikista raskauksista (noin puolet) sekä hermostoputken kehittyminen jo ras-kauden ensimmäisen kuukauden aikana, jolloin nainen ei välttämättä edes tiedä ole-vansa raskaana. Suomessa onkin herätetty keskustelua suositusten päivittämisestä ja foolihappolisästä raskautta suunnitteleville (Stefanovic ja Nieminen 2010).

Useissa maissa on päädytty viljavalmis-teiden lakisääteiseen vitaminointiin NTd-tapausten vähentämiseksi. Mm. USA:ssa jauhoja on vitaminoitu jo vuodesta 1998 lähtien. Synteettisen foolihapon käytön pit-käaikaisvaikutuksista ei kuitenkaan ole tie-toa, ja huolta on herättänyt erityisesti fooli-hapon kyky peittää B12-vitamiinin puutos-oireita sekä mahdollinen syöpää edistävä vaikutus.

Suomessa merkittävimpiä folaattilähtei-tä ovat viljavalmisteet, joiden osuus päivit-

Folaatilla monia terveysvaikutuksia

n T e e m a

mien ja kauran tapauksessa gluteenittomaan ruokavalioon sopivien tuotteiden valmistuk-sen.

Sittemmin olemme tutkineet soijapohjais-ten tuotteiden, tofun ja tempen, folaattia yh-teistyössä hollantilaisen Wageningenin yli-opiston elintarvikemikrobiologian laboratori-on kanssa. Soijasta valmistetaan maitoval-misteita tai lihaa jäljitteleviä ja korvaavia tuotteita, ja suomalaistenkin markettien vali-koimista löytyy useita soijatuotteita.

Raaka-aineina voitaisiin mahdollisesti käyttää myös kotimaisia palkokasveja. Tempe on perinteinen indonesialainen fermentoitu tuote, joka valmistetaan keitetyistä soijapa-vuista, joihin siirrostetaan Rhizopus-hometta sisältävä heräteviljelmä. Vaikka papujen lio-tus ja keittovaiheet tuhosivat osan folaatista, fermentaation aikana syntetisoitui folaattia niin, että optimaalisissa olosuhteissa kypsen-netyn tempen folaattipitoisuus oli suurempi kuin soijapavuissa.

Enemmän folaattia, vähemmän gluteeniaKeliaakikoilla on huomattava folaatinpuutok-sen riski, sillä gluteenittomassa ruokavalios-sa kotimaisia viljoja on korvattu gluteenitto-milla tuotteilla, jotka sisältävät monesti vä-hemmän folaattia kuin gluteenia sisältävät vastineensa. Leivän ja viljatuotteiden kulu-tuksen vähentäminen johtaa osaltaan vähäi-sempään folaatin saantiin. Lisäksi ohutsuo-len limakalvon tulehdus heikentää ravintoai-neiden imeytymistä. Gluteenittomien valmis-teiden folaattipitoisuuksia nostamalla voitai-siin merkittävästi parantaa keliaakikoiden fo-laattistatusta.

Tutkimusryhmässämme tehdyssä maiste-rin tutkielmassa (Kinni 2010) osoitettiin, että riisijauhossa ja etenkin tärkkelyspohjaisissa jauhoseoksissa folaattipitoisuudet olivat ver-rattain vaatimattomia, kun taas osa gluteenit-tomista valmisteista, mm. tattarituotteet ja

perunahiutale, osoittautuivat hyviksi folaatti-lähteiksi.

Vaihtoehtoisten gluteenittomien (pseudo)viljojen käyttäminen leivonnassa kasvatti leipien folaattipitoisuuksia: joissakin tutki-mukseen valituissa tattarileivissä oli yhtä paljon folaattia kuin ruisleivässä, jota ylei-sesti pidetään hyvänä folaatin lähteenä. Koeleivonnassa valmistettiin kauraleipiä käyttäen riisi- ja kvinoapohjaisia kuivaraske-ja ja testattiin sekä suoraleivonnan että pi-dennetyn hiivafermentaation vaikutusta. Kaura on jo sinällään folaatin kannalta hyvä lisä gluteenittomassa ruokavaliossa, ja pi-dennetty hiivafermentaatio lähes kaksinker-taisti leipien folaattipitoisuudet suoraleivon-taan verrattuna.

Ilman prosesseja raaka-aineiden ravitse-mukselliset ja mahdolliset terveyttä edistävät vaikutukset eivät välity tuotteisiin ja sitä myö-tä kuluttajalle. Mikrobeille ja kasveille luon-


Rukiista makua pienestä pitäen. Kuva: SuSanna KaRiluoTo

täisestä folaatin saannista on noin kolmannes. Toinen tärkeä lähde on kasvisten, hedelmien ja marjojen ryhmä, joiden osuus folaatin saannista on naisilla noin 30 % ja miehillä 20 % (Patu-ri et al. 2008). Koska Suomessa ei toteuteta lakisääteistä fo-laattitäydennystä ja koska viljatuotteet ovat tärkein folaattiläh-de ravinnossa, viljaperäisten elintarvikkeiden folaattipitoi-suuksien luontaisella rikastamisella on huomattavia vaikutuk-sia folaatin saantiin.

Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastolla on jo pit-kään tutkittu kuidun kanssamatkustajia eli vitamiineja ja mui-ta bioaktiivisia yhdisteitä, jotka osittain selittävät lukuisissa tutkimuksissa todettuja ravintokuidun myönteisiä terveysvai-kutuksia.

taista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voi-daan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämises-sä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantami-sessa. π

Susanna Kariluotoyliopistonlehtori, ETTElintarvike- ja ympäristötieteiden laitosElintarvikekemiaHelsingin yliopistosusanna.kariluoto(at)helsinki.fi

Tutkimusryhmän jäsenet Helsingin yliopistossa:

elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos/elintarvikekemiayliopistonlehtori Susanna KariluotoeTm minnamari edelmanndosentti anna-maija lampiprofessori vieno piironen

elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos/viljateknologiayliopistonlehtori Jussi loponenyliopistonlehtori Tuula Sontag-Strohmprofessori Hannu Salovaara

Biotieteiden laitos/Yleinen mikrobiologia

dosentti matti Korhola

viitteet ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajalta. Apetit-vihannekset tuotetaan tulevaisuudessa IPM-viljelyn (Integrated Pest Management) periaatteiden mukaisesti. Viisaasti valituilla ja oikea-aikaisilla viljelytoimenpiteillä parannetaan entisestään tuotteiden laatua ja vähennetään viljelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2009 NAPPI-työryhmän miettimään ehdotusta torjunta-aineiden kestävän käytön kehittämisek-si. Ehdotus julkistettiin 18.3.2011.

Apetit on tehnyt laajaa yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutki-muskeskuksen kanssa ja kerännyt järjestelmällisesti tietoa torjunta-ai-neiden käytöstä sopimusviljelijöidensä keskuudessa suomalaisen vilje-lyn kehittämiseksi.

– Apetit on kouluttanut sopimusviljelijänsä toimimaan integroidun kasvinsuojelun eli IPM-viljelyn mukaan. Se on avain kestävään kasvin-suojeluaineiden käyttöön. He ovat jo omaksuneet viljelytapoihin liittyviä, biologisia, mekaanisia, fyysisiä ja muunlaisia ympäristöä vähemmän ra-sittavia menetelmiä torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi, MTT:n eri-tyistutkija Kari Tiilikkala kertoo.

Apetit on huolehtinut jo vuosia IP-järjestelmän avulla siitä, että vain testatut lajikkeet hyväksytään koulutettujen sopimusviljelijöiden viljel-täviksi. Myös IPM-järjestelmän perusvaatimuksiin kuuluu, että kasvin-suojelutoimenpiteisiin ryhdytään vain tarvittaessa. Pelloilla ei harjoiteta ennaltaehkäisevää torjunta-aineiden käyttöä, koska viljelijät tarkkailevat säännöllisesti kasvustoa ja tuholaistilannetta.

– Apetit-viljelijät ovat vapaaehtoisesti keränneet käyttöömme datan, joka on ainutlaatuinen eurooppalaisittainkin. Sen ansiosta Apetit-tuot-teiden kohdalla ei olla enää tilanteessa, jossa vain mitataan kasvinsuo-jeluaineiden jäämäriskejä. Nyt terveys- ja ympäristöriskejä voidaan mää-rätietoisella työllä hallita laatujärjestelmien edellyttämällä tavalla, Tiilik-kala toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama NAPPI-työryhmä aikoo esit-tää, että kaikki suomalaiset viljelijät velvoitetaan toimimaan IPM-peri-aatteiden mukaisesti vuodesta 2014 alkaen.

Apetit IPM-viljelyyn

Ravintotaitajia K-kauppoihinK-instituutin järjestämä K-ravintotaitaja-valmennusohjelma on tuottanut jo noin 300 ravitsemuksen ja ruokavalioiden erityisosaajaa K-kauppoihin. Lisäksi ohjelmaan on ilmoittautunut noin 300 uutta opiskelijaa.

Valmennuksen avulla kaupan henkilökunta voi syventää osaamistaan ja opiskella itselleen ylimääräisen pätevyyden. K-ravintotaitaja saa kou-lutuksessa myös ohjeet siihen, kuinka hän voi tukea kaupan muuta hen-kilökuntaa vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin ruokavalioon liittyvissä asioissa.

K-ravintotaitajaksi opiskellaan itsenäisesti verkossa sekä omassa kau-passa perehtymällä jokapäiväisiin palvelutilanteisiin. Ruokavalio-osaa-jan itseopiskelupakettiin sisältyy tietoa terveellisestä ruokavaliosta sekä tyypillisimmistä erikoisruokavalioista, joita kaupassa tulee hallita, kuten keliakia ja diabetes.

Koulutuksen suorittanut osaa vastata asiakkaiden kysymyksiin, jotka liittyvät erilaisiin ruokavaliotuotteisiin, hyvinvointiin sekä monipuoliseen ja terveelliseen ruokaan. Hän ymmärtää myös eri kulttuurien ja uskonto-jen ruualle asettamia vaatimuksia. K-ravintotaitaja erottuu kaupasta K-ravintotaitaja-rintanapin avulla.

n T e e m a

28

Kymijoen Ravintopalvelut Oy ei ole sattumal-ta edelläkävijä. Viime syksynä Kotkassa aloitti upouusi keskuskeittiö, jossa jo kol-mannes kouluruuasta tehdään kylmävalmis-tuksena.

Toimitusjohtaja Riitta Valkeapään teolli-suustausta on vauhdittanut tuotannon tehos-tamistoimia. Hän on työskennellyt Partekilla myynti-insinöörinä ja tuote-, vienti-, henkilös-tö- ja laatupäällikkönä sekä EU-hankeasia-miehenä ja metallin toimialapäällikkönä Kot-kan-Haminan seudun yrityspalvelussa. Kou-lutukseltaan Riitta Valkeapää on koneinsi-nööri, mutta hän on suorittanut myös MBA-tutkinnon.

Kylmä- ja lämminvalmistus rinnakkain

Kymijoen Ravintopalvelut Oy:llä on kolme val-mistuskeittiötä. Keskuskeittiö Kapyysin lisäk-si ruokaa tehdään Pohjois-Kymen sairaalan keittiössä sekä yhdessä vanhustenpalveluta-lossa arkisin. Jakelukeittiöitä on 33 ja toimi-pisteitä lähes 300. Kapyysi palvelee koko Kot-kan aluetta sekä yhtä haminalaista asiakasta. Arkisin valmistuu noin 10 000 ateriaa, joista pääosa menee kouluihin.

– Kotkassa pisin toimitusmatka on noin 20 kilometriä, ja Haminaan on 35 kilometriä, eli alue on melko tiivis, Valkeapää selvittää toi-mialuetta.

Kapyysissä on rinnakkain kaksi tuotanto-linjaa: kylmä- ja lämminvalmistus. Kylmäval-mistuksessa työskentelee kolme työntekijää ja lämpimän keittiön puolella 11.

– Kylmävalmistusta ei ole viikonloppuisin, mutta tarkoituksena on siirtyä yhä enemmän kylmävalmistukseen: kylmäpuolelle voidaan asentaa vielä kolme pataa lisää. Kylmäkeittiö on tulevaisuuden keittiö, Riitta Valkeapää sa-noo.

Tuotannossa kokki ei saa muuttaa reseptiä mitenkään, vaan vastaa siitä, että lopputulos on halutunlainen.

Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmänKymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön elokuussa tuotannonohjausjärjestelmän ensimmäisenä suomalaisena suurkeittiönä.– Tämä on teollista toimintaa, jota pitää ohjata teollisuuden välineillä. Aiomme olla Suomen kustannustehokkain ammattikeittiö, toimitusjohtaja Riitta Valkeapää perustelee.

– Esimerkiksi erilainen kaali saattaa muut-taa kaalilaatikon lopputuloksen vetiseksi. Ko-kin pitää 20 minuutissa ratkaista, mitä hän voi tehdä, jotta kaalilaatikosta saadaan hy-vää. Kokki voi myös antaa tuotekehitykselle vinkkejä reseptien tekoa varten, Valkeapää kertoo.

Kapyysissä raaka-aineet kulkevat varastos-ta satsituksen kautta kokin työpisteeseen, eli kokin ei tarvitse käydä varastossa lainkaan. Tuotekehitys on tällä hetkellä pullonkaula, koska toisen tuotekehittäjän paikalle ei ole saatu pätevää ammattilaista.

Työntekijöiden keski-ikä on Kotkassa noin 49 vuotta, mutta Riitta Valkeapää ei harmitte-le korkeahkoa keski-ikää.

– Olen tyytyväinen koulutettuihin, vastuun-tuntoisiin, kokeneisiin työntekijöihin. Nuo-remmalla polvella saattaa olla hyvin alhainen stressinsietokyky, mutta jokaisen pitää kan-

taa vastuu omasta työstään. Olemme Etelä-Kymenlaakson vuoden 2010 oppisopimus-kouluttaja. Yhtiössä on neljän viimeisen vuo-den aikana suoritettu kaikkiaan 27 tutkintoa. Oppisopimustutkinnoilla pätevöidyttiin logis-tiikkaan, esimiestaitoihin, ruuanvalmistuk-seen ja erityisruokavalioihin.

Hyvät tilat, automatisointi keskenKapyysin suunnitelmat valmistuivat vuonna 2007, mutta sitä päästiin rakentamaan vasta marraskuussa 2009. Toiminta alkoi uusissa tiloissa viime syksynä.

– Meillä on nyt hyvät tilat ja laitteet. Keski-Suomen keskussairaala ja me taidamme olla ainoita julkisen puolen ammattikeittiöitä, joil-la on omat koneet ja laitteet, Riitta Valkeapää kiittää.

Tuotannon automatisointi on kuitenkin kesken. Tänä vuonna työllistää eniten tuotan-

Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riitta Valkeapää ehdottaa, että Suomeen perustetaan ateriapuolelle kuntien kehittämisyhtiö.


nonohjausjärjestelmän sisäänajo. Se otetaan käyttöön elokuun alussa kahden kuukauden siirtymäajalla. Riitta Valkeapää odottaa, että tuotannonohjaus kattaa myös laatuohjelman, vaikuttaa merkittävästi ostotoimintaan, hel-pottaa työaikasuunnittelua, auttaa taloushal-lintoa ja tehostaa toimitusvarmuutta.

Ruokalistalta voi valita sopivimmat ateria-vaihtoehdot, tehdä tilauksen ja antaa palau-tetta järjestelmän kautta soittamisen tai säh-köpostin sijasta.

– Omat prosessit pitää olla mietittynä. Ei riitä, että on vain kokkeja, vaan pitää ymmär-tää, miten järjestelmät toimivat tehokkaasti. Meillä on yhdeksän vuotta aikaa maksaa 11,5 miljoonan euron keittiöinvestointi takaisin, Valkeapää kertoo ja lisää.

– Seuraava tavoite on sertifioida koko toi-minta, ja tuotantoon on haettu patenttia vii-me elokuussa.

Myös kuljetusten optimointi on harkinnas-sa, koska nykyinen järjestelmä on ”kökkö” ja kilpailutusajat liian pitkiä.

Viime syksynä Kotkassa aloitti uusi keskuskeittiö, jossa jo kolmannes kouluruuasta tehdään kylmävalmistuksena. Kuvassa ravitsemistyöntekijä Tuula Eerikäinen puhdistaa patoja.KuvaT: KaRi KaRppanen

Tuotannonohjausjärjestelmän avulla Ka-pyysin ateriatuotannon valmistus- ja toi-mitusprosessi automatisoidaan. Resepti-en kustannussimulaatioiden (raaka-aine-, elintarvike-, laite- ja henkilöstöresurssien kustannukset) avulla tuotekustannusten hallinta on nopeaa.

Toiminnanohjausjärjestelmän ytimenä ovat logistiikan, tuotannonohjauksen, os-ton ja materiaalihallinnon toiminnot. Jär-jestelmä sisältää omavalvonnan, työvuo-rosuunnittelun ja ruokalistojen hallinnan, ja se on integroitu mm. Sinfokseen ja Fi-neliin.

Mitä hyötyä?Toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta tiedonkulku tehostuu. Esimerkiksi tieto vastaanotetuista tilauksista on samaan aikaan, reaaliaikaisesti, niin varastossa kuin keittiössäkin. Kaikki keittiön koneet ja laitteet liitetään yhteen ethernet-verkol-la.

Johtaminen helpottuu, kun saman jär-jestelmän kautta voidaan nähdä esimer-kiksi varaston tilanne suhteessa valmis-tukseen tarvittavien tuotteiden määrään. Lähettämön tilannetta ja tuotteiden toimi-tusta voidaan seurata ja tarvittaessa rea-goida äkillisiin muutoksiin esimerkiksi li-säämällä tuotantomäärää tai työvoimaa.

Toiminta tehostuu kokonaisuudessaan, mikä säästää myös kustannuksia ja mah-dollistaa tuotantokapasiteetin kasvatuk-sen tarvittaessa. Järjestelmän avulla työn tuottavuus paranee, koska manuaalisesti tehtäviä työvaiheita poistuu ja prosessit virtaviivaistuvat.

Toiminnan tehostumisen myötä työnte-kijä voi keskittyä olennaiseen, esimerkiksi ruuanlaittoon. Tuotannonohjausjärjestel-mä parantaa myös asiakasturvallisuutta; esimerkiksi yksittäisen ruoka-annoksen valmistusketju on helposti jäljitettävissä.

Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaa suomalainen ohjelmistoyhtiö digia.

– Etsimme sopivaa järjestelmää, sillä logis-tiikka pitää saada kuntoon.

Myös tarratulostintoimittajan kanssa kes-kustellaan, ja käsipäätteet hankitaan varas-ton lukemista varten.

Ateriapalveluille kehittämisyhtiö?Riitta Valkeapää ehdottaa, että Suomeen pe-rustetaan ateriapuolelle kuntien kehittämis-yhtiö kuten ICT-palveluillekin.

– Seuraava vaihe on ilman muuta kehittä-misyhtiö, jossa ovat mukana julkisen alan am-mattikeittiöt. Miksi jokaisen kunnan pitäisi

kehittää omat reseptit, tuotannonohjausjär-jestelmät jne, Valkeapää ihmettelee.

Hän kysyy, missä julkisissa keittiöissä nou-datetaan takuuvarmasti ravitsemussuosituk-sia.

– Kalaa on kerran viikossa ja tarjolla ruislei-pää, mutta suolat ovat yläkantissa. Kunta-asi-akkaiden pitäisi pystyä todentamaan, että ra-vintoarvot ovat kohdallaan kaikissa asiakas-segmenteissä, Valkeapää pohtii. π

Pirjo Huhtakangas

Millainen tuotannonohjausjärjestelmä?

TEEmanumErO ilmEsTyy 27.5.lisäjakelu Eläinlääkäripäivillä

Varaa PaiKKa ilmOiTuKsEllEsi 20.4. mEnnEssÄ!

infoteam OyPuh. (09) 441133, [email protected]

• Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus

• lihateollisuus

n T e e m a


Tarkistamalla tuotantolinjan ja laitteiden toi-mivuutta voidaan parantaa niin tuotteen kuin tuotannon laatua. Prosessimallinnus ja -si-mulointi auttavat teollisuuden toimijoita rat-kaisemaan energia- ja laatukysymyksiä.

– Jo pienillä muutoksilla tai säädöillä voi-daan säästää paljon resursseja ja toimia ym-päristöystävällisemmin. Mallinnamme eri teol lisuudenaloille tuotantolaitteiden toimin-taa, keräämme dataa ja analysoimme sitä. Lo-pulta luomme asiakkaalle sopivan analysointi- tai simulointituotteen käyttöliittymineen. Viemme työmme aina prosessimallinnuksesta käytäntöön tuotantolinjoille saakka, kertoo Kuava osakeyhtiön toimitusjohtaja Matti Ma-linen.

Mallinnus paljastaa pullonkaulatProsessimallinnuksen avulla huomataan sää-töä tarvitsevat pullonkaulat tuotannossa. Ne voivat ajan kuluessa aiheuttaa ongelmia, tuh-lata raaka-aineita ja energiaa tai kuluttaa lait-teistoa loppuun ennenaikaisesti.

Kuavan työntekijät tarjoavat teollisuuden käyttöön matemaattisen, kemiallisen ja fysi-kaalisen osaamisensa samassa paketissa las-kennallisen teknologian keinoin. Näin voi-daan simuloida yksittäisen laitteen tai koko-naisen tuotantolinjan toimintaa.

Säästä ja tehostamallintamallaProsessimallinnus tarjoaa ratkaisuja tehokkaampaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, kustannussäästöihin ja kilpailukyvyn lisäämiseen.

– Esimerkiksi sekoitussäiliöiden virtauksia mallinnetaan. Niistä analysoidaan, millä kier-roksilla laite sekoittaa parhaiten tuottavuu-den, tehojen, kestävyyden sekä energianku-lutuksen kannalta. Elintarviketuotannossa voidaan miettiä muun muassa kuivatuksen ja jäädytyksen prosesseja kannattavammiksi ja energiaa säästävämmiksi samalla lopputuot-teen rakennetta yhä parantaen, Malinen ker-too.

Kuava toimii tuottavuus-, tehokkuus-, laa-tu- ja energiakysymysten lisäksi laitteiden tuottaman melun paikallistamisen parissa. Malinen muistuttaakin, että melu ei ole ter-veyshaitta ainoastaan ihmiselle.

– Tuotannossa syntyvä melu aiheuttaa usein värähtelyä ja rasitusta koneistoon. Tämä voi lyhentää laitteiden käyttöikää.

Elintarvike koostuu numeroistaMallinnuksesta on apua toiminnan suunnitte-lussa ja kilpailukyvyn kohentamisessa kaikil-la teollisuudenaloilla.

– Vaikka ala vaihtuu, pysyvät luonnontie-teelliset lainalaisuudet samoina. Työskente-lemme hyvin moninaisissa toimintaympäris-töissä aina lääketieteen ultraäänikirurgiasta paperin tuotantoon, Malinen selventää.

Elintarviketeollisuudenkin ilmiöt ovat mal-Sekoitussäiliön toiminnan simulointi.Kuva: numeRola oY

Matti Malinen ja ohjelmistosuunnittelija Kimmo Tuppurainen paikallistavat prosessista häiriön Kuavan kehittämän ohjelmiston avulla. Kuva: JaniiKa vilKuna

linnettavissa. Huomioon voidaan ottaa esi-merkiksi valmistuksen raaka-aineiden vaihte-lu ja optimaalinen käyttö energiansäästö- ja tehostuskysymysten lisäksi.

– Vaikka se oudolta tuntuukin, ovat maku ja rakenne varmasti parametrisoitavissa. Tuo-tamme malleilla nopeasti monenlaisia syy-seuraussuhteita, jotka tuovat arvokasta lisä-tietoa prosessiin.

Kokonaisuus ratkaiseeTarpeita mallinnukselle syntyy usein tilan-teessa, jossa tietty tuotantolinja toimii loista-vasti kahden tuotteen valmistuksessa, mutta kolmannen tuotteen tuotannossa esiintyy on-gelmia. Selvityksen alkaessa otetaan käyt-töön kaikki olemassa oleva data kyseisen tuotteen valmistusprosessista, ja lisää kerä-tään tarpeen vaatiessa.

– Mallinnus aloitetaan sovittamalla nykyi-sen toiminnan tunnetut tulokset mallin poh-jaksi. Tämän jälkeen pystytään testaamaan, miten laitteet reagoisivat vaikkapa uuden-tyyppisiin virtauksiin ja kierroksiin. Tietoko-neella tehtävällä mallinnuksella voi välttyä laajoilta tuotantolinjojen testiajoilta, jotka johtavat usein kalliisiin hylkyjäännöksiin, ker-too Malinen.

Tuotannon ongelmakohdat ovat osa suu-rempaa kuvaa. Toimintoja tulisi Malisen mu-kaan analysoida kokonaisuuksina, koska on-gelmat ovat aina multifysikaalisia.

– Kauppojen hyllyillä ei ole olemassa taian-omaista valmista mallinnusohjelmaa tai räätä-löityjä ohjelmistoratkaisuja kokonaisvaltaisen tuotannon prosessien analyysiin. Teemme

n T e e m a

Kuava Oy toimii useilla teollisuudenaloilla. Yhtiön toi-mintaa on kehitetty Kuopion alueen osaamiskeskuksen yrityshautomossa ja laajennettu osaamiskeskusyhteis-työssä elintarvike- ja ympäristöaloille. Yritys on lisäksi osallistunut kansallisen Elintarvikekehityksen klusterin Advisory Board -toimintaan.

lisätietoja: www.kuava.fi

mallin aina itse asiakkaan tarpeeseen kehitettynä räätälöidyillä käyttöliittymillä varustettuna.

Mallinnuksesta on usein apua suuriin laiteinvestointeihin ja -hankintoihin. Viimeistään hankintojen yhteydessä tuotantoa kannattaa analysoida tarkasti. Vaikka joku tuotantoon liittyvä uutuuslaite on ominaisuuksiltaan loistava, sen toiminta osana vanhaa tuotantolinjaa kannattaa testata.

– Tuotantolinja kannattaa mallintaa kokonaisuutena ja ana-lysoida uuden laitteen toimivuus ja sopivuus niin lopputuot-teen laadun kuin resurssikysymysten valossa. Simuloinnin avulla voidaan vertailla eri tarjoajien laitevaihtoehtoja juuri ky-seiseen tuotantolinjaan. Näin asiakas saa puolueettoman ja faktoihin perustuvan tiedon siitä, mikä laite prosessiin sopisi parhaiten, Malinen sanoo.

Pienikin muutos kannattaaKannattavuutta ja tuottavuutta voidaan usein parantaa ole-massa olevan kapasiteetin ja laitteiston hyödyntämisen tehos-tamisella tai pienellä kehittämisellä.

– Usein lähtötilanne on se, että sama tuote on tuotettu sa-malla tavalla jo useita vuosia. Sitten yllätytään iloisesti, kun huomataan, että pienellä säädöllä syntyy säästöjä ja toimintaa voidaan tehostaa laadusta tinkimättä, Malinen hymyilee.

Simulaattorien avulla voidaan analyysin lisäksi harjoitella uuden laitteiston käyttöönottoa ja olemassa olevien linjojen ongelmatilanteiden hallitsemista sekä kouluttaa uusia teolli-suuden työntekijöitä. π

Teksti: Janiika Vilkuna

Yhteistyötä osaamiskeskus-ohjelman kanssa

Ohjelmistolla voidaan analysoida mittauksia ja prosesseja.


Bureau Veritas Certification on elintarviketurvallisuuden sertifiointien markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Suomessa jo yli 60 elintarvikealan yritystä on valinnut Bureau Veritas Certificationin yhteistyökumppanikseen.

Kansainvälisesti akkreditoidut sertifiointipalvelumme elintarviketeollisuudelle:ISO 22000, FSSC 22000, GMP+, ISO 9001, ISO 14001, SA 8000 , BRC, IFS, FAMI-QS, MSC-COC, GlobalG.A.P

Bureau Veritas tarjoaa myös monipuolisia koulutuspalveluita.

Järjestämme Elintarviketurvallisuusjärjestelmän johtava arvioija -koulutuksen Helsingissä 9.-13.5.2011. Tule mukaan kehittämään ISO 22000 osaamistasi!

Toimistomme Suomessa:Bureau Veritas Certification Finland Hermannin Rantatie 10, 00580 HELSINKI www.bureauveritas.fi

Yhteydenotot sertifioinneissa: [email protected] puh. 010 830 8641

Yhteydenotot koulutuspalveluissa: [email protected]. 010 830 8649

n T e e m a


Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan 80 % sepelvaltimotaudista ja 90 % tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä hyvillä elin-tavoilla: tupakoimattomuudella, terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja painon-hallinnalla. Osittain elintapasairauksia ovat myös monet syövät, allergiat, masennus ja muistisairaudet.

Kaikkien elintapasairauksien ehkäisyyn so-pii samanlainen terveellinen ruokavalio, joka perustuu täysjyväviljaan, runsaaseen kasvis-, marja- ja hedelmämäärään ja kohtuulliseen


Ravitsemussuositusten noudattaminen parantaisi

kansanterveyttämäärään eläinkunnan tuotteita ja kalaa. Ras-vojen pitäisi olla pääosin pehmeitä kasviras-voja. Sokeria, kovia rasvoja ja valkoista viljaa tulisi rajoittaa.

Huomattavaa säästöäTerveellisellä ruokavaliolla voitaisiin huomat-tavasti vähentää terveydenhuollon kokonais-kustannuksia, jotka vuonna 2008 olivat Suo-messa yhteensä noin 15, 5 miljardia euroa eli noin 8,4 % bruttokansantuotteesta.

Lihavuuden aiheuttamiksi kustannuksiksi on vuonna 2009 arvioitu 190 miljoonaa euroa, tupakoinnin ja alkoholin aiheuttamiksi kus-tannuksiksi 246 ja 123–226 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1350 miljoonaa euroa. Sydän- ja verisuonisairauk-sien (SV) suorat hoitokustannukset ovat vuo-sittain arviolta 918 miljoonaa euroa.

Liiallinen suolan käyttö aiheuttaa 150–250 miljoonan euron kulut vuodessa. Päällekkäi-syyksien vuoksi kustannuksia on vaikea eri-tellä täsmällisesti, eikä ruokavalion osuutta tietenkään voida erikseen arvioida.

Ennenaikainen kuolleisuus väheneeKäsityksen ruokavaliomuutoksen kustannus-tehokkuudesta voi kuitenkin saada tarkaste-

lemalla, miten paljon ruokavaliolla voidaan vaikuttaa ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Yleisesti ottaen terveellinen ruokavalio vähentäisi kuolleisuutta 15–30 % eri

puolilla maailmaa ja erityisesti vä-henisi kuolleisuus sydän- ja veri-

suonitauteihin (Kant 2010).Perinteisen Välimeren ruo-

kavalion on osoitettu vähen-tävän kokonaiskuollei-

suutta, kuolleisuutta sy-dän- ja verisuonitautei-

hin, syöpiin, rappeut-taviin hermosaira-

uksiin ja aivohal-

Kuva

: leip

äTied

oTuS

Lapsuudessa muodostuneet ruokatottu-mukset estävät aikuisia muuttamasta tot-tumuksiaan. Tämä näkyy pitkissä interven-tioissa, joissa koehenkilöt yleensä kykene-vät muuttamaan ruokatottumuksiaan en-simmäiset 6–12 kk, mutta myöhemmin koe-henkilöt palaavat aikaisempiin tottumuk-siinsa. Hyvä ravitsemus- ja terveystietämys vaikuttaa positiivisesti ruokavalion laa-tuun. Terveellisen ruokavalion noudattami-seen jatkuvasti tarvitaan hyvää itsehillin-tää, itse koettua pystyvyyttä muutokseen (self-efficacy) ja korkeaa käsitystä muutok-sen tehokkuudesta.

Kulttuuri vaikuttaa, mitä tuotteita yli-päänsä pidetään syötävinä ja mitkä elintar-vikkeet ovat arvostettuja. Kulttuuri vaikut-taa myös, milloin ja millaisia yhdistelmiä syödään ja keiden kanssa syödään. Seuras-sa syödään eri lailla kuin yksin, juhla-ateriat poikkeavat arkiaterioista, eri ikäryhmät syövät eri tavoin. Yksilölliset erot maistami-sessa, haistamisessa, itseluottamuksessa ja suhtautumisessa uusiin asioihin vaikut-tavat ruuan valintaan.

Syöminen on myös tapa ilmaista itseään ja osoittaa esimerkiksi eettisiä ja ympäris-töarvoja. Mistä löytyvät edelläkävijät, josta nostavat yleisesti ruuan ja erityisesti ter-veellisen ruuan arvostusta?

Taloudelliset ja poliittiset tekijät vaikut-tavat elintarvikkeiden saatavuuteen ja hin-taan, mutta runsaasti ravintoaineita sisältä-vä ruoka ei aina ole kallista (esim. täysjyvä-vilja, juurekset jne.). Valtiovalta voi vaikut-taa hintoihin ja saatavuuteen erilaisilla oh-jauskeinoilla kuten tuilla ja verotuksella. Erityisesti suolan saannin vähentämisessä valtion toimenpiteet voivat olla ratkaisevia. Päättäjien arvot, asenteet ja tietämys ovat siis avainasemassa.

Raija Tahvonen

kommentti:Kulttuuri ja valtiovalta ohjaustekijöinä


Jos hunajan mesi on kerätty Italiasta, sitä voi-daan kutsua italialaiseksi hunajaksi. Ja jos mesi on kerätty pääosin appelsiinin kukista, hunajaa voidaan kutsua appelsiinihunajaksi. Siksi mm. aromivahventeilla maustettuja hunajia ei saa kutsua hunajiksi vaan hunaja-tuotteiksi. EU-direktiivi kieltää myös hunajan lämmittämisen.

– Hunajaa ei saa lämmittää myöskään juok-sevuuden aikaan saamiseksi, Hunajainen SAM Oy:n toimitusjohtaja Kari Koivulehto muistuttaa.

Porvoolainen hunajan asiantuntija- ja markkinointiyritys tuo Suomeen korkealaa-tuisia hunajia ympäri maailman. Kari Koivu-lehto on jo vuosikymmenien ajan tutkinut, kouluttanut, ideoinut ja vaikuttanut alan uranuurtajana.

– Hunajalla on maailmalla pitkät perinteet, ja niiden valmistus on tarkoin säädeltyä ja val-votumpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Argen-tiinassa on mehiläishoitajilta vaadittu sertifi-kaatit hunajan puhtaudesta jo 50 vuoden ajan, Koivulehto kertoo.

Hunajan makuun, väriin ja juoksevuuteen vaikuttaa sen alkuperä eli kasvi, josta mehi-läinen on mettä juonut. Kaikki mehiläisen me-destä valmistama hunaja on aluksi juokse-vaa. Kuinka pitkään hunaja säilyy juoksevana, riippuu mesien sisältämistä sokerilajeista. Medet ja hunajat sisältävät luontaisesti rypä-le- ja hedelmäsokeria. Mitä enemmän hunaja sisältää rypälesokeria, sen nopeammin se myös kiteytyy.

Juoksevat hunajat on tehty esimerkiksi akaasiapuun ja appelsiinipuun kukista. Alhai-sen rypälesokerin määrän vuoksi ne säilyvät juoksevina vuosia. Suomalaisista kasvilajeis-ta ainoastaan maitohorsman medestä ai-kaansaatu hunaja ei kiteydy.

Kansainvälinen vaikuttajaKari Koivulehto sai joululahjaksi ensimmäisen mehiläispesänsä 11-vuotiaana. Siitä alkoi

vauksiin. Myös lievien muistihäiriöiden riski on pienempi (Sofi et al. 2010, Fung et al. 2009). Terveellinen ruokavalio vaikuttaisi terveydenhuollon kustannuksiin myös epä-suorasti parantamalla ympäristön tilaa, mikä puolestaan heijastuu takaisin ihmisten terveyteen (Friel et al. 2009, Lock et al. 2010, Macdiarmid et al. 2011.

Englannissa mallinnusohjelma osoitti, että virallisten ravitsemussuositusten nou-dattaminen vähentäisi vuosittain noin 33 000 ennenaikaista kuolemaa. Jo pelkkä kasvisten ja hedelmien riittävä käyttö puolit-taisi luvun (Scarborough 2010). Ruotsissakin on vastikään todettu selkeä ero kuolleisuu-dessa ravitsemussuosituksia hyvin tai huo-nosti noudattavien henkilöiden välillä (Kalu-za et al. 2009).

Viimeisimmän amerikkalaisen kuitututki-muksen mukaan runsaskuituinen ruokava-lio vähensi yhdeksän vuoden seuranta-aika-na merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta ja riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, tu-lehduksiin ja hengityselinsairauksiin. Erityi-sesti täysjyvävilja näytti vähentävän kuollei-suutta (Park et al. 2011).

Loppuvuodesta 2010 julkaistun EPIC-ra-portin mukaan kasvisten kulutuksen lisään-tyminen 80 g päivässä vähentää SV-tauti-kuolemia neljä prosenttia vielä kulutuksen ollessa tasolla 640 g päivässä, mikä on tut-kimuksen maksimimäärä (Crowe et al. 2011). Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa kas-viksia syödään jopa 800 g tai enemmän päi-vässä. π

Raija TahvonenprofessoriMTTraija.tahvonen(at)mtt.fi

Tarvittaessa viitteet saatavissa kirjoittajalta.

Hunaja on EU-valvottu luonnontuote

omien mehiläisten kasvatus sekä alan opis-kelu ja opettaminen Helsingin yliopistossa. Koivulehto oli perustamassa mehiläistalou-den laitosta, ja hän on myös kouluttanut suu-rimman osan Suomen mehiläishoitajista.

Kari Koivulehto on EU-komission mehiläis-talouden neuvottelukunnan puheenjohtajana ja Euroopan hunajakaupan yhdistyksen FEEd-Min puheenjohtajana, mutta hänellä on mehi-läispesiä edelleen mökillään Karkkilassa.

Koivulehdon kirjoittama Hunajakirja voitti syksyllä 2009 Maailman Mehiläishoitajien Lii-ton, Apimondian ensimmäisen palkinnon. Kir-ja on tietopaketti mehiläisistä ja hunajasta sekä monen kokkaajan haluttu kirja. Kirjalla ansaittu ykköspalkinto oli Koivulehdolle nel-jäs. Palkintoja on tullut mm. mehiläisen kas-vatukseen ja hunajakäsittelyyn liittyvillä läpi-murroilla. π

Kari Koivulehdon intohimo työhön hunajan parissa on jatkunut jo 47 vuotta. © HunaJainen Sam

EU-direktiivin mukaan hunaja on luonnontuote, johon ei saa lisätä mitään eikä poistaa mitään. Hunajan nimessä saa käyttää vain sanaa, joka kertoo sen maantieteellisestä tai kasvialkuperästä.

n T e e m a


Amerikkalaisten uusissa ravitsemussuosituk-sissa (dietary Guidelines for Americans 2010) on kaksi pääviestiä: ylipaino- ja lihavuuson-gelman takia energiansaantia pitää rajoittaa ja kiinnittää huomiota ravintoainetiheyteen, eli ”tyhjiä kaloreita” tulee välttää. Suosituk-set korostavat ruuan ohella riittävän liikun-nan tärkeyttä kaikissa ikäryhmissä.

Ero arjen ja suositusten välillä on kuitenkin iso. Samaan aikaan kun energiansaanti kes-kimäärin on liiallista, noin joka seitsemännel-lä kotitaloudella ei ole varaa ostaa riittävästi ruokaa. Vielä useammalla ei ole mahdolli-suutta hankkia perheelle riittävästi tuoreita kasviksia ja hedelmiä.

Ravitsemussuosituksiin peilaten amerikka-laiset kuluttavat vain alle 20 % suositellusta kokojyväviljan määrästä, alle 60 % vihannes-ten määrästä, alle 50 % hedelmien määrästä ja alle 60 % maitotuotteiden määrästä. Toi-saalta kovien rasvojen ja lisätyn sokerin saan-ti on lähes kolminkertainen suosituksiin ver-

rattuna. Natriumin saanti on keskimäärin puolitoistakertainen, ja suosituksen mukai-sesti suolaa käyttää vain kymmenesosa väes-töstä.

Amerikkalaisten ravitsemuksessa on kor-jaamisen varaa. Nyt korostetaan energian-saannin suhteuttamista kulutukseen ja ruuan valintaa niin, että siitä saadaan riittävästi tär-keitä ravintoaineita. Uusilla suosituksilla on puolestapuhujana presidentin puoliso Michelle Obama, joka on esiintymisissään korostanut mm. lasten ravitsemuskasvatusta ja liikunnan merkitystä terveiden elämänta-pojen osana. Heti virkakauden alussa Valkoi-seen Taloon perustettiin oma vihannespuu-tarha, jota myös koululaisryhmät ovat käy-neet hoitamassa.

Mikä on suosituksissa uutta?Suosituksissa on nyt uutena lähestymistapa-na kokonaisvaltaisempi ajattelu. Ravitsemuk-sen yhteydessä on liikunta. Mukaan on tuotu

myös esimerkkejä erilaisista dieettityypeistä (mm. kasvisruokavaliot ja välimerellinen ruo-kavalio) ja miten niissä sovelletaan annettuja suosituksia.

Viestintä on joiltakin osin myös muuttunut: nyt puhutaan ravintoaineista, joihin pitää kiinnittää huomiota kansanterveyden kannal-ta. Aiemmin puhuttiin ravintoaineista, joiden saanti on alhaisella tasolla suositeltuun näh-den. Tiivistetysti päivitetyt suositukset kehot-tavat amerikkalaisia

• muuttamaan ruokavaliotaan enemmän kasvispainotteiseksi,

• lisäämään kalan ja vähärasvaisten mai-totuotteiden osuutta,

• oleellisesti vähentämään kiinteiden ras-vojen ja lisätyn sokerin saantia,

• välttämään trans-rasvahappojen saan-tia,

• lisäämään omega-3-rasvahappojen saantia,

Ravitsemussuositusten ja arkielämän ero räikeä USA:ssa

Edellinen ravintosuositusten päivitys muutti leipähyllyn tarjonnan. Kuva: JaRi Toivo


• vähentämään natriumin saantia,• lisäämään liikuntaa (suositus aikuisille

vähintään 2,5 tuntia kohtuullisen rasit-tavaa liikuntaa viikossa).

Natriumin osalta uusi suositus on 2300 mg vuorokaudessa ja asteittainen saannin vä-hentäminen tasolle 1500 mg vuorokaudessa yli 50-vuotiailla sekä kaikilla afrikanamerikka-laisilla ekä henkilöillä, joilla on verenpaine-tauti, diabetes tai krooninen munuaistauti. Alemman suosituksen arvioidaan koskevan puolta koko väestöstä.

Suosituksissa otetaan kantaa täydennet-tyihin elintarvikkeisiin ja ravintolisiin. Suosi-tusten mukaan lähtökohtana on, että moni-puolinen, oikein valittu ruokavalio riittää eri ravintoaineiden riittäväksi lähteeksi. Yli 50-vuotiaille suositetaan B12-vitamiinilisää ja naisille folaattia sekä rautaa. Amerikkalaises-sa ruokakaupassa on runsas valikoima erilai-sia täydennettyjä elintarvikkeita. Esimerkiksi kalsiumlisää on niin mehussa kuin leivässä-kin, ja suositeltu saanti tulee helposti täyteen jo kalsiumlisistä.

Elintarviketeollisuus luvannut vähentää suolaa

Edellisten eli vuoden 2005 suositusten tär-keimpiä kohtia oli kokojyvätuotteiden ase-man nostaminen suosituksissa. Teollisuus oli erittäin aktiivinen tuotekehityksessä, ja uusia kokojyvätuotteita syntyi valtava määrä. Ruo-kakauppojen leipähyllyt kokivatkin aikamoi-sen muutoksen. Trendi on kestänyt melko hy-vin, vaikka asia ei olekaan mainoksissa ja muuten esillä yhtä voimakkaasti.

Yhdysvalloissa viralliset ravitsemussuosi-tukset päivitetään lakisääteisesti viiden vuoden välein niin, että ne vastaavat kul-loinkin parasta tieteellistä tutkimusnäyt-töä. Suosituksista vastaavat maatalousmi-nisteriö eli U.S. department of Agriculture ja terveysasioita hoitava department of Health and Human Services. Suositusten päivittämistä varten muodostetaan aina

asiantuntijoista koostuva komitea, joka valmistelee raportin suositusten pohjaksi. Viimeisimmät suositukset julkistettiin tam-mikuussa 2011.

Uusittujen suositusten taustalla on huo-li kansanterveyden kehittymisestä ja viime vuosina kiihtyneestä ylipaino- ja lihavuus-epidemiasta. Suositusten johtolankana on ylipaino-ongelman poistaminen ja metabo-

lisen oireyhtymän ennaltaehkäisy. Suosi-tukset on tarkoitettu kaksi vuotta täyttä-neille ja vanhemmille, eli aivan pienille lap-sille on olemassa omat suosituksensa. Yleisten suositusten lisäksi ohjeissa ote-taan jossain määrin kantaa myös erilaisiin väestöryhmiin.

Nyt uusittujen suositusten johtotähdeksi on arvioitu suolansaannin vähentäminen. Elintarvikkeita valmistavan teollisuuden jär-jestön, Grocery Manufacturers Associationin, mukaan suuri osa jäsenyrityksistä on jo sitou-tunut suolansaannin vähentämiseen. Puolet jäsenyrityksistä on ilmoittanut muuttavansa pakkausmerkintöjä niin, että ne helpottavat kuluttajia tekemään haluamiaan valintoja.

Julkisuudessa isot toimijat kuten Kraft, Campbell’s Soup ja H.J. Heinz ovat kertoneet huomioivansa tuotteissaan uudet suolan-saannin suositukset. General Mills on ilmoit-tanut päivittävänsä neljäsosan vähittäiskau-pan tuotevalikoimastaan paremmin suosituk-sia vastaavaksi.

Tuoreita kasviksia lähitoreilta ja kauppa-autoista?

Muutosten tekeminen ei ole vain teollisuuden tehtävä, vaan myös kodeilla sekä ravintola-, koulu- ja muulla joukkoruokailulla iso merki-tys. Ravitsemussuositukset ja Michelle Oba-ma haastavat kaikki toimijat yhteiseen tehtä-vään ravinnon ja ravitsemuksen laadun pa-rantamiseksi.

Tavoitteena on parantaa terveyskasvatusta oppimateriaalia kehittämällä ja esimerkiksi järjestämällä perheille suunnattuja ruuanlait-tokursseja. Samalla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus terveelli-seen ravintoon. Iso ongelma on se, että syrjä-seuduilla on usein pitkä matka ruokakaup-paan ja lähin kauppa on huoltoasemakauppa, jonka valikoimiin ei kuulu lainkaan tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Nyt peräänkuulute-taan paikallisia lähiruokatoreja ja kiertäviä

kauppa-autoja, jotka myyvät tuoreita kasvik-sia.

Liikuntasuositusten täyttämiseksi on suun-nitteilla rakentaa uusia liikuntapaikkoja. Ny-kyisin erityisesti kuumina kesäkuukausina on ollut vaikea saada lapsia liikkumaan. Liikunta onkin hyvin usein sitä, että ajetaan autolla lii-kuntapaikalle ja taas sieltä takaisin. Pyrki-myksenä on luoda mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa lähellä kotia.

Tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät, mi-ten asiat muuttuvat. Monessa asiassa kustan-nukset ja hinta ohjaavat valintoja. Leipähyllys-säkin kokojyväleipä on hinnaltaan kaksinker-tainen vitivalkoisiin paahtoleipiin verrattuna. Moni tekee valintansa jo sen perusteella.

Jos suosituksen tavoitteet aiotaan saavut-taa, elintarvikkeiden hinta on varmasti yksi merkittävä tekijä. Amerikkalaisessa ruoka-kaupassa tuoreiden vihannesten ja hedelmi-en hinta on yllättävän korkea, kun taas kovaa rasvaa ja sokereita ja runsaasti energiaa sisäl-tävät tuotteet ovat halpoja. Jos kuluttajalla ei ole tarpeeksi rahaa, hän joutuu usein tinki-mään ravitsemuksellisesta laadusta.

Joka tapauksessa on mielenkiintoista näh-dä, miten teollisuus ja ruokapalvelutoimijat lähtevät mukaan tarjoamaan terveellisempiä tuotteita ja rakentamaan terveempää kansa-kuntaa. π

Jari ToivoteknologiapäällikköTekesBio-, lääke- ja elintarviketuotantojari.toivo(at)tekes.fi

lähde: www.dietaryguidelines.gov

Ylipaino ja liikunnan puute nakertavat kansanterveyttä

n T e e m a


Maatalouden arvioidaan tuottavan noin 20 % kasvihuonekaasupäästöistä ja vähentävän merkitsevästi luonnon monimuotoisuutta. Kun vielä väestön on arvioitu kasvavan nykyi-sestä noin seitsemästä miljardista noin yh-deksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä, monet tahot pohtivat, onko mahdollista taata kaikille terveellistä ruokaa ja silti pitää maa-pallo elinkelpoisena.

FAO, Bioversity International ja the CBd (Convention on Biological diversity) järjesti-vät marraskuussa 2010 symposiumin biodi-versiteetistä ja kestävän kehityksen mukai-sesta ruokavaliosta.1 Symposiumin asiantun-tijat määrittelivät kestävän kehityksen mukai-sen ruokavalion näin:

"Kestävän kehityksen mukaisten ruokava-lioiden ympäristövaikutukset ovat alhaisia (pieniä), joten ne edistävät ruoka- ja ravitse-musturvallisuutta ja mahdollistavat sekä ny-kyisen että tulevien sukupolvien terveen elä-män. Kestävän kehityksen mukaiset ruokava-liot suojelevat ja kunnioittavat biodiversiteet-tiä ja ekosysteemejä. Ne ovat kulttuurisesti hyväksyttäviä, helposti noudatettavissa, talo-

udellisesti reiluja ja edullisia, ravitsemuksel-lisesti riittäviä, turvallisia ja terveellisiä ja op-timoivat luonnon ja ihmisten resurssit."

Asiantuntijat huomauttivat, että ihmisen terveyttä ei voida eristää ympäristön tervey-destä ja ehdottavat uutta ohjelmaa, jossa ke-hitettäisiin kestävän kehityksen mukaisia ra-vitsemussuosituksia.

Kestävä kehitys tulossa ravitsemussuosituksiin

Australiassa uudet ravitsemussuositukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.2 Suosi-tusten tavoitteissa mainitaan mm. kulttuuri-nen hyväksyttävyys, sosiaalinen oikeuden-mukaisuus ja kestävyys (environmentally sustainable). Suosituksissa korostetaan kas-viperäistä ravintoa, täysjyväviljaa ja palko-kasveja ja ehdotetaan ylärajoja lihan, erityi-sesti punaisen lihan, ja kalan käytölle ympä-ristösyistä. Terveysjärjestöt ja ravitsemusasi-antuntijat ovat kommentoineet jo suosituksia – ollen mm. huolissaan suosituksesta lihan kulutuksen vähentämiseksi.

EFSAn uusissa ohjeissa kansallisten ravit-semussuositusten valmisteluun3 suositel-laan, että elintarvikkeisiin perustuvien suosi-tusten pitää olla yhdenmukaisia muiden jul-kisten politiikoiden kanssa, jotka vaikuttavat ruuan saatavuuteen ja ne pitäisi sopeuttaa muihin terveyden edistämiseen tähtääviin politiikoihin. Suositusten tulisi pohjautua WHO:n (World Health Organization) CINdI-suosituksiin vuodelta 2000 4.

CINdI-suositusten tiivistelmässä todetaan, että kestävän kehityksen periaatteiden mu-kaan tuotettu terveellinen ja turvallinen ruoka on eräs parhaista tavoista tukea tervettä yh-teisöä. Lisäksi suosituksissa huomautetaan, että terveellinen ruokavalio perustuu kasvei-hin (täysjyvävilja, kasvikset, erityisesti myös palkokasvit ja erilaiset siemenet, marjat ja he-delmät), mutta voi sisältää myös eläinkunnan tuotteita. Punaisen lihan määrä ehdotetaan rajoitettavaksi 80 grammaan päivässä, mutta

samalla todetaan, että jäsenmaat eivät ole sitä vielä yleisesti hyväksyneet. Kuluttajia on ilmeisen vaikea saada ymmärtämään vähäi-semmän lihan käytön edut terveydelle.

Ehdotuksia ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista

Livsmedelsverket ehdotti EU:n komissiolle ympäristöystävällisiä ruokavalintoja (Envi-ronmentally effective food choices Proposal notified to the EU 1 15.05.09 ). Ehdotuksessa kysytään lukijalta, haluaako hän syödä älyk-käästi ympäristöystävällistä ruokaa, joka on hyväksi terveydelle.

Ympäristötavoitteet ovat vaihteleva maa-talousmaisema, rikas kasvi- ja eläindiversi-teetti, myrkytön ympäristö ja ilmastovaiku-tuksen väheneminen. Tavoitteisiin päästään rajoittamalla lihan käyttö noin 140 gram-maan päivässä, syömällä kalaa pari kertaa viikossa ja suosimalla kasvivoittoista ruoka-valiota. Viljatuotteiden pitää olla mieluiten täysjyvää ja kasviksissa ja hedelmissä kan-nattaa suosia kauden tuotteita ja pellolla kasvatettuja tuotteita. Painonhallinnan mai-nitaan vähentävän osaltaan ilmastovaiku-tuksia, samoin kuin ruokajätteen syntymi-sen ehkäisyn.

WWF.UK on yhteistyössä Aberdeenin yli-opiston ravitsemusasiantuntijoiden kanssa tuottanut raportin Livewell – balance of healt-hy and sustainable food choices. Raportti on ilmestynyt kuluvana vuonna. Esipuheessa kir-joittajat toteavat jo aiemmin havainneensa, että ympäristöllä ja terveydellä on paljon yh-teisiä kipukohtia (hotspots).

He päättivät kokeilla, voidaanko viralliset ravitsemussuositukset muokata ympäris-töystävällisiksi. Tavoitteena oli tuottaa ravit-semuksellisesti täysipainoinen kestävän ke-hityksen mukainen ruokavalio, joka on hyväk-si sekä ihmisille että ympäristölle. Tässä vai-heessa huomioitiin vain kasvihuonekaasu-päästöt, joten muiden ympäristövaikutusten samoin kuin kestävän kehityksen sosiaalisten

Voiko terveellinen ruokavalio olla kestävän kehityksen mukainen?Useat tahot ovat jo nähneet tärkeäksi ravitsemussuositusten ympäristövaikutusten minimoimisen.

Nyt on aika toimia, jotta kuvan lapsi saa terveellistä, turvallista ja maukasta ruokaa ja voi nauttia luonnon monimuotoisuudesta vielä vuonna 2050. Kuva: piRJo HuHTaKangaS


Forsfood Oy:n toimitusjohtaja Heikki Lindfors on huolissaan suomalaisesta elintarviketuo-tannosta, varsinkin kasvisten ja juuresten ja-lostuksesta kotimaassa. Hän perää kotimai-sille tuoretuotteille omaa merkkiä tuonnin vastapainoksi.

– Heti kun perunasta tai porkkanasta pois-tetaan kuori, niistä syntyy elintarvikkeita, joi-den säilyvyysaika on lyhyt. Meidän tulisi pys-tyä tänä päivänä määrittelemään jalostetulle ja pakatulle tuoretuotteelle hyvän säilyvyy-den mukainen myyntiaika. Useat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että tuoreen tuotteen säilyvyysaika voisi olla vain 3–5 päivää, Lindfors tarkentaa.

Hän kysyy, pitäisikö tuoretuotteille antaa jonkinlainen tuoreusmerkki tai määritellä tuo-reus lainsäädännössä.

– Jos tuotetta ei saada tarpeeksi nopeasti tuotannosta asiakkaalle, tulisi tarkastella ja-lostetun tuotteen jakelureitin pituutta sekä sitä, missä tuotteet tulisi jalostaa parhaan laadun varmistamiseksi. Euroopasta tulee Suomeen esimerkiksi paloiteltuja hedelmiä, mutta milloin ne on jalostettu? Elintarvikkeita siirretään Suomessakin etelästä Ivaloon, ja logistiikkaan kuluu lähes tuoretuotteen paras käyttöaika. Tulisiko myyjien hallita vain kaup-pa, ja muut toimijat hoitaisivat tehokkaasti logistiikan, Lindfors pohtii.

Hän sanoo, että pk-yritysten tuotteita on vaikea saada kauppaan ja pysymään hyllyssä, ja kilpailijaksi voi tulla myös kaupan oma merkkituote.

– Horecassa on enemmän mahdollisuuksia. Julkisen alan hankintalaki on nähty yhtenä peikkona alalla, mutta pitäisikö hankinnan pisteytyksessä olla myös tuoreus mukana, Lindfors kysyy.

Facebook-sivusto tuoreen ruuan puolesta?

Heikki Lindfors on nähnyt Suomen elintarvi-kealan muutokset läheltä, sillä hänen yrityk-sensä on valmistanut ja tuonut maahan tuo-retuotteiden käsittelylaitteita jo vuosikymme-niä. Vuonna 2007 yritys sai Suomen Messu-säätiön myöntämän FoodTec-palkinnon kas-visten kuorintaan ja muotoiluun tarkoitetulle laitekokonaisuudelle.

– Kuluttaja haluaa ostaa mielellään hyvää ja tuoretta kotimaista, ehkä jopa luomua. Ja-

lostavat tehtaat haluaisivat tehdä sitä, mitä kuluttajat odottavat, mutta laadukas tuote menee pilalle pitkien matkojen takia. Jos emme saa määriteltyä tuoretuotteelle oikeaa säilyvyysaikaa, seuraa tästä vääjäämättä, että kotoa kannetaan entistä enemmän ruo-kaa roskiin, Lindfors harmittelee.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi salaattia tuodaan tänään yhä enemmän Euroopasta Suomeen.

– Ajattelin, ettei tuoretta elintarviketta voi tuoda, kun käynnistin nykyistä yritystoimin-taani, mutta nyt tuodaan! Meidän tulisi puo-lustaa enemmän kotimaista lähiruokaamme, mutta lähiruuan nimi on kulunut. Se tarkoit-taa tänään lähinnä EU-alueella tuotettua ruo-kaa. Pitäisikö meidän perustaa facebookiin tuoreen ruuan keskustelupaikka, Lindfors miettii.

Pk-yrityksille uusia rahoitusmuotoja laitehankintaan?

Heikki Lindfors näkee yhtenä epäkohtana pk-yritysten vaikeudet hankkia koneita ja laittei-ta tehokkaasti.

– Pk-yritysten pitäisi voida ostaa koneita ja laitteita leasingilla tai hankintarahoituksella, mutta esimerkiksi hallinnolliset aluekeskuk-set eivät voi hyväksyä leasingiä laitehankin-nan rahoituksissa. Myös hallinnolliset toimet ja vaatimukset hankaloittavat ja hidastavat tuotantoon hankittavien laitteiden ostoa ja yritysten todellista kehittymistä.

Heikki Lindfors ei näe kotimaisia laitetoi-mittajia kilpailijoinaan, vaan tuonnin.

– Jos saamme tuoretuotteelle edellä kuva-tun leiman tai hyväksynnän, kaikki toimijat pärjäisivät tässä ketjussa Suomessa parem-min. π

Pirjo Huhtakangas

ja eettisten aspektien lisääminen vaatii vie-lä jatkotyöstämistä.

Kirjoittajat osoittavat, että WWF:n vuo-den 2020 kasvihuonekaasupäästötavoit-teet on toteutettavissa melko pienin ruo-kavaliomuutoksin. Eläinkunnan tuotteiden ja prosessoitujen tuotteiden määrää pitää vähentää, mutta ruokavalio on edelleen normaali, tuttu ja vaihteleva. Se voi sisäl-tää lihaa ja maitotuotteita ja jopa perun-alastuja ja suklaatakin. Vuoden 2050 ruo-kavalio vaatii nykyisiltä elintarvikkeilta suuria muutoksia. Toisaalta tarjolla oleva elintarvikevalikoimakin todennäköisesti poikkeaa nykyisestä.

Syöpäasiantuntijoiden suositus syöpää ehkäiseväksi ruokavalioksi on hyvin sa-manlainen kuin edelliset. Se korostaa kas-vivoittoisuutta, palkokasvien käyttöä, täysjyväviljaa ja painonhallintaa. Syöpäjär-jestöjen suosituksissa punaisen lihan mää-räksi esitetään 300 g viikossa ja prosessoi-tua lihaa kehotetaan välttämään.5

Terveellisyys ja ympäristöystävällisyys on siis mahdollista yhdistää – jopa synergia-eduin. π

Raija TahvonenprofessoriMTTraija.tahvonen(at)mtt.fi

Viitteet:¹International Scientific Symposium Biodi-

versity and Sustainable Diets, http/www.

fao.org/

²Luonnos on saatavilla http://www.nhmrc.

gov.au/node/27581.

³The development Food-Based Dietary Gui-

delines, EFSA Journal 2010; 8(3):1460.4CINDI Dietary Guidelines. Document

EUR/00/5018028, WHO Regional Office for

Europe, Copenhagen.5 https://cancer-fi.directo.fi/ammattilaiset/

ravitsemussuositukset

Tuoretuotteelle merkki tai määrittely?

Kuva

: Hei

KKi l

ind

FoRS

in K

uva

-aRK

iSTo

n T e e m a

Krunex Oy:n valmisruokatuotanto siirtyi Hel-singin Verkkosaaresta Juvalle viime syksynä, kun vanhat tuotantotilat kävivät ahtaiksi.

– Vanhojen tuotantotilojen laajentaminen ja modernisointi ei ollut mahdollista. Nykyi-nen tuotantotilamme Juvalla on kymmenen vuotta sitten rakennettu, elintarvikkeiden val-mistukseen suunniteltu kiinteistö, joka sa-neerattiin meidän tarpeitamme vastaavaksi. Emme muutaman vuoden etsinnöistä huoli-matta löytäneet suoraan tarpeitamme vastaa-vaa tuotantotilaa, joten jo elintarviketuotan-nossa olleen kiinteistön saneeraaminen nou-si ainoaksi vaihtoehdoksi, toimitusjohtaja Timo Marttinen kertoo.

Uusissa tiloissa tuotantomäärä on mahdol-lista kolminkertaistaa ja laajentaa valikoi-maa.

– Uuden keittiömme ansiosta meillä on mahdollisuus palvella sekä nykyisiä että uu-sia asiakkaita paremmin ja laajemmalla tuo-tesortimentilla, Timo Marttinen täsmentää.

Kylmä ja lämmin keittiöJuvan keittiön kokonaispinta-ala on 2 500 ne-liömetriä, ja tilat on jaettu kuuteen osaan: ta-varanvastaanottoon, kylmään sekä lämpi-mään keittiöön, pakkaamoon, lähettämöön ja henkilökunnan tiloihin.

– Voimme valmistaa kotona tehdyn ma-kuista ja näköistä tuoretta valmisruokaa kai-kista raaka-aineista: liha-, kasvis- ja kalapoh-jaisia tuotteita, luomutuotteita jne. Valmis-tamme kotiruokaa, kuten perunamuusia, kä-sin paistettuja jauheliha-, jauhemaksa- ja kasvispihvejä, pasta- ja laatikkoruokia, täy-tettyjä ohukaisia, salaatteja, patonkeja, kol-

Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi38

Krunexin uusi suurkeittiö mahdollistaa tuotannon kolminkertaistamisen

mioleipiä ja wrappeja, Marttinen listaa.

Tiukka rakentamisaikatauluUudet tilat saneerattiin sutjakkaasti ja otettiin käyttöön yhdeksän kuukautta aiesopimuk-sen allekirjoituksesta. Suunnittelu lähti heti liikkeelle, ja tuotantotilojen saneeraustyöt al-koivat maaliskuussa 2010. Vihkiäisiä vietet-

Olemme mukana Elintarviketeollisuus 2011 –

tapahtumassa.


Ilmoittaja, varaa tilasi messunumeroon 19.9. mennessä - saat viestisi lukijoillemme viikkoa ennen messuja ja lisäjakeluna myös messuvieraille.

Lisätiedot ja varaukset puh. (09) 441133 tai [email protected]

tiin 29.9.2010, jolloin tuotanto oli jo osittain alkanut. Koko tuotanto oli siirretty Juvalle lo-kakuun puoliväliin mennessä.

– Aikataulu oli erittäin tiukka, mutta se on-nistuttiin pitämään. Kone- ja laitehankinnat suunniteltiin keväällä, vertailtiin kattavasti eri toimittajien laitteita ja tehtiin eri laitteiden ominaisuuksista pisteytys meidän tarpeidem-


Krunex valmistaa kotona tehdyn makuista ja näköistä valmisruokaa kaikista raaka-aineista, kuvassa jauhelihapyörykät.KuvaT: KRunexin Kuva-aRKiSTo

Tarkoituksemme on laajentaa luomusortimenttia toukokuun alussa, toimitusjohtaja Timo Marttinen paljastaa.

Kestotilauksenensimmäinen vuosi33,50 €(normaalisti 67 €).

TTT-lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa,ja sitä julkaisee Työterveyslaitos.

Vuoden 2011 aiheita mm.

■ Työ joustaa ihmisen mukaan■ Onko kaikilla varaa työhyvinvointiin?■ Taide ja viihde työnä sekä rentouttajana■ Ikä 50+■ Stressi hallintaan

Ilmainen näytenumero ja tilaukset:[email protected], tai puh. 030 474 2469.Tilauskoodi: Kehittyvä Elintarvike.www.ttl.fi/ttt

Hyvinvointiatyöpaikallesi!Tilaa nyt TTT-lehti

ensimmäinen vuosi

TTT-lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa,

Tilaa nyt TTT-lehti

50 % alennuksella!

TTT-LEHTI 40 VUOTTA!

tttTyö Terveys TurvallisuusTyö Terveys Turvallisuus

me pohjalta. Löysimme sitä kautta meille parhaiten soveltuvat koneet ja laitteet. Tarjouskilpailun jälkeen pääsimme touko-kuussa lyömään lukkoon kone- ja laitehankinnat, joiden toimi-tukset ajoittuivat elo-syyskuulle, Timo Marttinen selvittää.

Laaja tuotevalikoimaTällä hetkellä Juvalla valmistetaan erityyppisiä pääruokia, pas-toja ja laatikoita, täytettyjä ohukaisia, perunatuotteita, salaat-teja sekä välipalatuotteita. Uutuutena ovat luomutuotteet, joita on valikoimissa nyt viisi: luomulihamakaronilaatikko, -jauheli-hakiusaus, -jauhelihapihvi ja -karitsanpihvi sekä Lindströmin pihvi.

– Tarkoituksemme on laajentaa luomusortimenttia touko-kuun alussa, Marttinen paljastaa.

Ruokaa tehdään sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-asi-akkaille.

– Kaupoille teemme tuotteita sekä palvelutiskeihin että ku-luttajapakattuina, ja HoReCa-asiakkaille myymme joko nor-maalivalikoimassamme olevia tai asiakaskohtaisesti räätälöi-tyjä tuotteita, Timo Marttinen tarkentaa.

Luomutuotteiden teko mahdollistuiUuden keittiön myötä mahdollistui luomutuotteiden valmista-minen, mikä onkin suurin yksittäinen muutos uusiin tiloihin siirryttäessä.

– Luomuraaka-aineiden hankinta on haasteellista. Saata-vuuden ja raaka-aineiden tasalaatuisuuden kanssa on vielä kehitystyötä tehtävänä, mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan isoilla harppauksilla: tahtotila on voimakas näiden asioiden ratkaisemiseksi, Timo Marttinen vakuuttaa.

Hän näkee yrityksen tulevaisuuden näkymät kohtuullisen hyvinä, koska normaalituotteiden kysyntä kasvaa hyvää vauh-tia ja luomutuotteiden kysynnässä on tapahtunut selkeää pa-ranemista.

– Uskomme tulevaisuuteen ja olemme valmiita tekemään kovasti työtä tuotteidemme ja asiakastyytyväisyyden eteen. π

Pirjo Huhtakangas

Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi40

Elintarviketeollisuus on vahvistanut kilpailu-kykyään ja tuottavuuttaan kehittämällä mää-rätietoisesti toimintojaan. Elinkeinoelämän keskusliiton Investointitiedustelun 2011 mu-kaan elintarviketeollisuuden kiinteät inves-toinnit vuonna 2010 olivat 509 miljoonaa eu-roa (kasvua edelliseen vuoteen 33 %).

Suunnitellut investoinnit vuonna 2011 ovat 516 miljoonaa euroa. Korvausinvestoinnit ovat sektorille ominaisia. Käyttötarkoituksen mukaan investoinnit voidaan jakaa seuraa-vasti: kapasiteetin korvaaminen 57 %, kapa-siteetin lisääminen 20 %, rationalisointi 18 % ja muu tarkoitus 5 %.

Tuotannon tehokkuuden lisääminen, jalos-tusarvon nostaminen, tuottavuuden paranta-minen, hygienian varmistaminen ja uusien teknologioiden soveltaminen ovat keskeisiä investointikohteita. Elintarviketeollisuus on viime vuosina panostanut paljon pakkauspro-sessien ja pakkausten kehittämiseen sekä vastuullisuuteen.

Yhteistyöverkostot avainasemassaElintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehitys-panostus oli 2,9 % jalostusarvosta vuonna 2009. Suomalaista ruoka- ja ravitsemusosaa-mista voidaan pitää korkeatasoisena, mutta patentointi, kaupallistaminen ja kansainväli-seksi kilpailukyvyksi muuttaminen on haas-teellista. Alan kehittämistä suuntaavat monet kulutustrendit (mm. terveellisyys, vastuulli-suus, nautiskelu ja helppous) tai megatrendit (mm. kansainvälistyminen ja ilmastonmuu-tos).

On tärkeä kehittää erilaisia yhteistyöver-kostoja koko ruokaketjussa sekä toimialara-japinnoilla. Ruokaketjun toimijat ovat talou-dellisessa suhteessa toisiinsa, joten vain kan-nattava ja kilpailukykyinen toiminta eri toimi-joilla varmistaa jatkuvuuden.

Osaamisen merkitys kilpailutekijänä on kasvanut myös elintarvikealalla. Yritysten yh-

teistyötä koulutuksen ja tutkimuslaitosten välillä tulisi tiivistää. Osaamisen kehittämi-seen on ELY-keskuksilla käytettävissä erilai-sia rahoitus-, konsultointi- ja koulutustyöka-luja. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut sovel-tuvat hyvin elintarvikealan yrityksille. Alalle on suunnattu myös muuta julkista tukea esim. Tekesin Sapuska-ohjelma tai Työorgani-saatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) sekä Elintarvikekehityksen Klusteri. Kehittämistoi-minnan tueksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyö-tä eri tahojen kesken, koskien myös eri hallin-non aloja.

Huomisen ruoka ei jouda mappi Ö:hön

Ruuasta ja ruokakulttuurista on tullut keskei-nen puheenaihe. Vuonna 2010 julkaistu kan-sallinen ruokastrategia Huomisen ruoka arvi-oi sektorin muutostekijöitä ja asetti tavoit-teeksi kilpailukykyisen ruokasektorin.

Sen vision mukaan ”vuonna 2030 suoma-laiset kuluttajat syövät maukasta, terveellis-tä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, jousta-va sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruo-ka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehi-tystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö”.

Vision toteuttamisen keskeisiksi teeseiksi nousivat kuluttajalähtöisyys, yhteinen päätös tehdä ruoka-alasta kasvuala, ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen lisääminen sekä uusi ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomal-li. Strategian mukaan ruokaketjun tavoittee-na on kasvattaa arvoaan neljä prosenttia joka vuosi ja kaksinkertaistaa siten arvonsa 20 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Huomisen ruoka -selonteossa on listattu noin 50 elintarvikeketjun kilpailukykyä paran-tavaa tointa. Eduskunnan tammikuussa 2011 hyväksymässä kannanotossa keskeisiksi

Elintarvikeala on monien mahdollisuuksien edessä

Elintarviketeollisuuden on tarjottava ku-luttajille heidän muuttuvia ja moninaistu-via tarpeitaan tyydyttäviä, hyvänmakuisia, terveellisiä ja turvallisia tuotteita. Toimin-taympäristöön vaikuttavat monet muutos-tekijät. Tämä edellyttää yrityksiltä enna-kointikykyä ja ketteryyttä havaita uusia lii-ketoimintamahdollisuuksia sekä tarvitta-essa oman toiminnan sopeuttamista. Eri-koistuminen ydinosaamiseen ja siihen liit-tyvään tuotantoon tai palveluun on todet-tu parantaneen yritysten menestystä. Elin-tarviketeollisuus ja -kauppa ovat Suomes-sa keskittyneitä toimialoja, missä yritykset sekä kilpailevat keskenään että myös kas-vavan tuonnin kanssa.

Ruoka kiinnostaa eri tahoja. Sitä osoit-tavat erilaiset ruoka-ohjelmat, lehtikirjoi-tukset, keitto- ja ruokakirjat sekä erilaiset ruokasektoriin liittyvät selonteot ja strate-giat. Ruoka-ala on myös kasvuala. On tär-keää luoda edellytyksiä elintarvikeyritys-ten kilpailukyvyn kehittämiselle, jalostus-asteen nostolle sekä viennille. Myös toimi-alan rajapintoja, esim. ruokaturismia tai yhteistyötä hyvinvointialan kanssa, tulee kehittää.

Kotimaisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin lisätään ripaus perinnettä, loraus ruoka-kulttuuria, hiukkasen ennakkoluulotto-muutta, hyppysellinen kuluttajalähtöisyyt-tä ja veitsenkärjellinen kokeilunhalua. Val-mistetaan ammattitaidolla yhteistyön läm-mössä. Näin syntyy hyvää suomalaista ruokaa nautittavaksi meillä kotimaassa ja maailmalla.

Leena Hyrylä

kommentti:Matit ja maijat ohjaavat kulutusta

n T a l o u S & m a R K K i n a

Kuva

: plu

gi

nousevat alkutuotannon kannattavuuden parantaminen, jälji-tettävyysjärjestelmän kehittäminen, lähi- ja luomuruuan edis-täminen sekä huoltovarmuuden ja eri hallinnonalojen koordi-naation edistäminen.

On muistettava, että ruokasektori ohjautuu kuluttajalähtöi-sesti. Ruokatuotantomme yhtenä vahvuutena on sen turvalli-suus. Alaa on kehitettävä kuluttajalähtöisesti varmistaen tuot-teiden ja toiminnan turvallisuus ja laatu. Lisäksi on varmistet-tava koko ketjun toimijoiden kannattavuus ja kilpailukyky.

Kunniahimoinen tehtävä SuomelleJärvet juotaviksi ja luomua pöytään! Syksyllä 2010 julkaistun maabrändivaltuuskunnan tekemän selonteon mukaan mieli-kuva Suomen puhtaasta luonnosta on maamme vahvuuksia. Runsaiden vesivarojen lisäksi luonnossamme kasvaa paljon syötävää. Valtuuskunnan mukaan pystymme tarjoamaan puh-dasta, eettisesti ja luonnonmukaisesti tuotettua, terveellistä ruokaa. Hyvin tuotetussa suomalaisessa ruuassa yhdistyvät luonnon parhaat ominaisuudet, puhdas vesi ja maa. Valtuus-kunta esitti tavoitteeksi myös, että puolet Suomen maatalou-desta on luomua vuonna 2030.

Maabrändivaltuuskunnan esittämiä tavoitteita voidaan pitää melko kunnianhimoisina. On kuitenkin merkittävää, että val-tuuskunta on nostanut monia toimintaympäristössämme ole-via asioita vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi sekä asettanut yhteisiä tavoitteita. Strategiatyössä pyritään usein vahvista-maan vahvuuksia. Suomi voi tarjota maailmalle puhdasta vet-tä ja ruokaa sekä osaamista. π

Leena Hyryläelintarviketeollisuuden toimialapäällikkö TEM ToimialapalveluKaakkois-Suomen ELY-keskusp. 040 574 6220leena.hyryla(at)ely-keskus.fi

• TEM Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka koordinoi ja kehittää pk-yritystoimintaan keskittynyttä toimialapäälliköiden työskentelyä sekä tietopalvelua.

• Tavoitteena on edistää suomalaista pk-yritystoimin-taa, korkeaa työllisyysastetta ja hyvinvointia.

• Elintarviketeollisuus on yksi toimiala, mistä julkais-taan toimialaraportti. Toimiala Online ja aluekehi-tyksen verkkotilastot ovat ministeriön ylläpitämiä tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tilastoaineistoa yri-tystoiminnan ja talouden kehityksestä.

• Raportit, keskeiset tilastokuvat sekä esim. toimiala-ryhmien tunnusluvut ovat saatavissa osoitteesta www.toimialaonline.fi

TEM Toimialapalvelu yritysten tukena Agronomiliiton

Asiantuntijapörssi on työnantajien ja

asiantuntijoiden kohtauspaikka. Se

tarjoaa maksuttomia palveluita sekä

töitä hakeville Agronomiliiton jäsenille

että monialaisia osaajia etsiville

työnantajille ja rekrytointikonsulteille.

Miten työnantajana hyödynnät Asiantuntijapörssiä?

Ilmoita avoinna olevasta paikasta internet-sivuillamme

Teetä suorahaku työnhakija-rekisteristämme – suorahaulla voit rekrytoida myös ilman julkista hakua

Jätä työpaikkailmoitus tai hakutoimeksianto: [email protected]

Miten Agronomiliiton jäsenenä hyödynnät Asiantuntijapörssiä?

Voit selata avoimia työpaikkoja: www.agronomiliitto.fi > Jäsenille > Asiantuntijapörssi

Voit rekisteröityä työnhakijaksi cv-tietokantaan. Tietokannasta tehdään suorahakuja avoimina oleviin paikkoihin työnantajille ja rekrytointikonsulteille.

Saat henkilökohtaista neuvontaa sekä tukea työnhakuun ja urasuunnitteluun osoitteessa [email protected]

TuTusTu AsiAnTunTijApörssiin: www.agronomiliitto.fi > Työ ja ura

42


Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi

Pitkäjänteisyys, sitoutuminen ja perusteelli-suus ovat Pandan toiminnan kolme perusar-voa. Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa, henkilöstöään ja osaamistaan. Nämä perus-arvot ovat tehneet Pandasta myös kuormala-vojen ulkoistamisen edelläkävijän Suomessa, kun yritys ryhtyi yhteistyöhön logistiikkapal-veluja tarjoavan CHEPin kanssa ja ulkoisti puolilavansa jo 1990-luvun lopulla.

FIN-lavoissa Panda osallistui aiemmin vaih-tolavajärjestelmään. Aikaa myöten ongel-maksi muodostui ennen kaikkea lavavelka-saldon seuranta. Järjestelmä edellytti Pandan seuraavan jatkuvasti lavojen määriä ja käyt-töä. Kun Pandan tehtaan kautta kulkee vuo-

sittain useita kymmeniä tuhansia lavoja, osoittautui niiden seuranta hankalaksi ja ai-kaa vieväksi. Toisaalta myös vaihtolavojen laatu oli jatkuva ongelma. Pandalle järjestel-män myötä palautetut lavat eivät useinkaan vastanneet yrityksen vaatimuksia. Laadutto-mista lavoista aiheutui asiakkaille suuria määriä puujätettä.

Tilanteen korjaamiseksi Panda luopui vaih-tolavajärjestelmästä ja siirtyi käyttämään uu-sia lavoja. Näin asiakkaille lähtevien lavojen laatu saatiin sopivalle tasolle, mutta samalla kustannukset nousivat merkittävästi. Lisäksi huomattiin, että logistiikan budjetointi vai-keutui, sillä uusien lavojen hinta vaihtelee

paljon. Kun tämäkään ratkaisu ei osoittautu-nut optimaaliseksi, Panda ryhtyi keskustele-maan myös FIN-lavojen ulkoistamisesta.

Panda ulkoisti FIN-lavat viime vuonnaPandan haaste oli selkeä – yritys halusi FIN-lavoihin kustannustehokkaan, yrityksen hen-kilöstöresursseja mahdollisimman vähän ra-sittavan ratkaisun. Lavojen logistiikan ulkois-taminen on selkeä ja yksinkertainen toimin-tamalli niin työskentelyn kuin kustannusten-kin suhteen: logistiikkayritys hoitaa lavojen seurannan ja laskuerittelyt sekä yhteiset säännölliset työpalaverit.

Toimintamalli on nopeasti osoittanut te-hokkuutensa Pandalle. Lavasaldojen seuran-ta on nyt tarpeetonta, ja myös laatuongelmat ovat poistuneet, sillä yhteistyökumppani tar-kistaa, puhdistaa ja korjaa omat lavansa.

– Yhteistyö on tuonut Pandalle kustannus-säästöjä sekä lavojen että työvoimakustan-nusten osalta. Ulkoistettu toimintamalli on meille selkeämpi kuin ostolavat, koska mei-dän ei enää tarvitse huolehtia varastosta ulos-lähtevistä lavoista. Yhteistyö parantaa myös

Panda tehostaa toimintaansa kuormalavojen ulkoistamisellaMakeisvalmistaja Panda ulkoisti puolilavansa jo 1990-luvun lopulla, ja FIN-lavoissa yhtiö päätyi samaan ratkaisuun alkuvuodesta 2010. Tätä ennen Panda kokeili FIN-lavapoolia ja uusien lavojen käyttöä.

Globaalisti toimiva logistiikkayritys CHEP omistaa yli 300 miljoonaa kuormalavaa ja kuljetuspakkausta, joita se kerää, kunnostaa ja kierrättää palvelukeskustensa kautta. Kuva: CHep


Pandalle tärkeiden ympäristönäkökohtien huomioimista, sillä logistiikasta aiheutuvan jätteen määrä on selkeästi pienenty-nyt, Pandan tehtaanjohtaja Jukka Herranen kertoo.

Panda on aina pyrkinyt panostamaan lavojensa laatuun, ja laatupoikkeamiin on aina reagoitu nopeasti. Ulkoistuksen myötä aiemmat budjetointiongelmat ovat historiaa, sillä sopi-muksessa on selkeästi määritelty lavojen käytön hinta. Näin kustannukset ovat ennustettavia.

– Yhteistyön etuja verrattuna aikaisempiin toimintamal-leihimme ovat muun muassa lavojen parempi toimitusvar-muus ja saatavuus, ostolavoja huomattavasti vakaampi hinta sekä ratkaisevasti pienempi henkilöstöresurssien tarve. Aiem-min lavojen ja lavasaldojen ylläpitoon kului tarpeettoman pal-jon aikaa ja rahaa, Herranen kertoo.

Tällä hetkellä CHEP huolehtii Pandan lavalogistiikasta Suo-messa, mutta poissuljettu ei ole sekään vaihtoehto, että tule-vaisuudessa Panda laajentaisi yhteistyötään kansainvälisesti toimivan CHEPin kanssa myös EUR-lavoihin ja vientikaup-paan. πMikael Mäki

• Vuonna 1920 perustettu Panda on Suomen tunne-tuimpia makeisyhtiöitä ja maan toiseksi suurin ma-keisvalmistaja noin kahdeksan prosentin markkina-osuudellaan.

• Pandan lakritsia on valmistettu samalla reseptillä vuodesta 1933 lähtien. Yrityksen tärkeimpiin tuote-merkkeihin Suomessa kuuluvat Panda Lakupala, La-kuMix ja Juhlapöydän konvehdit.

• Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Suomi ja muut Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia ja Keski-Eurooppa. Kaikki Pandan tuotteet valmiste-taan Suomessa.

Suomen toiseksi suurin makeisvalmistaja

Pakkaustutkimus – PTR ry järjesti ensimmäisen Pakkaustutkimuspäivän torstaina 17.3.2011 Kansallismuseon auditoriossa. Päivän teemana oli lisäarvon luominen tuotteille pakkaustutkimusta hyödyntäen. Päivän aluksi tarkasteltiin pakkauksen arvoa jakeluketjussa. Lounaan jälkeen keskityttiin pakkausten strategiseen merkitykseen yrityksen markki-noinnissa ja lopuksi pakkausten toimintaan käytännön näkökulmasta.

Yritysmaailman näkemystä seminaariin toi Kanniston Leipomon toi-mitusjohtaja Henrik Bruun. Yritys oli kehittänyt yhteistyökumppaneit-tensa kanssa uuden kierrätettävän, muodoltaan sylinterimäisen pakka-uksen piparille samalla, kun itse piparituotekin uudistettiin. Pipari sai uuden reseptin ja uuden muodon.

Pakkaustutkimus – PTR ry koordinoi vuonna 2010 päättyneen Tekesin pakkausalalle suuntautuneen aktivoinnin, Futupackin. Sen tuloksena lähti liikkeelle useita projekteja ja tutkimusosaamista kertyi merkittä-västi, mukana oli nelisenkymmentä tutkijaa eri yliopistosta ja tutkimus-laitoksista ja lukuisia yrityksiä. Pakkaustutkimuspäivässä valotettiin mm. näitä tutkimuksia ja tuloksia. Lisäksi esiteltiin lyhyesti tulevaa pak-kauksiin keskittyvää tutkimusta, jossa erityisesti korostetaan kuluttaja-lähtöisyyttä sekä designin ja ekologisuuden merkitystä.

Pakkaustutkimuspäivä tullaan vastedes pitämään vuosittain ja siinä esitellään uusimpia pakkaustutkimuksia. Päivä on tarkoitettu kaikille pakkausalan toimijoille ja se tarjoaa oivallisen keinon löytää osaajia ja kumppaneita koko pakkausarvoketjusta. π

lisätietoja:pakkaustutkimus – pTR rytoimitusjohtaja margareetta [email protected]

Pakkaustutkimuspäivä verkottaa alan toimijat

Valio Oy ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö lahjoittavat hallussaan ole-van professori, akateemikko Artturi I. Virtasen arkiston Kansallisarkis-tolle. Arkisto sisältää noin 70 hyllymetriä A.I. Virtasen julkaisuja ja kir-jeenvaihtoa. Tieteellisen materiaalin lisäksi arkistossa on hänen julkisia puheitaan ja kirjoituksiaan kansanravitsemuksesta poliittisiin kannan-ottoihin, samoin kuin Biokemiallisen Tutkimuslaitoksen ja Kemiantutki-mus-Säätiön asiakirjoja.

Arkiston järjestäminen ja luettelointi kestää arviolta puoli vuotta, jon-ka jälkeen arkisto on tutkijoiden käytettävissä.

A.I. Virtanen on edelleen ainoa tieteen Nobel-palkinnon saanut suo-malainen. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 keksinnöistään, jotka oleellisesti paransivat voin ja rehun säilyvyyttä (AIV-voisuola ja AIV-rehu). Keksinnöillä oli huomattava kansantaloudel-linen merkitys.

A.I. Virtanen johti Valion laboratoriota ja perustamaansa Kemiantutki-mus-Säätiötä lähes 50 vuotta. Hänen johtamansa laitokset edustivat tieteen ehdotonta huippua ja olivat nostamassa Suomea tieteen maail-mankartalle.

A.I. Virtasen arkisto Kansallisarkistolle

44


Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi

Tuotantoyritysten tuotekustannuksista jopa 70–80 prosenttia syntyy oman organisaation ulkopuolelta ostetuista materiaaleista, osista ja palveluista. Tästä huolimatta hankintatoimi on kärsinyt pitkään aliarvostuksesta.

– Organisaatiot eivät pidä sitä kovin tärkeä-nä asiana, vaikka sitä tutkimusten mukaan hoidetaan huonosti ja vaikka se on niin suuri osa yritysten liikevaihdosta, ohjelmapäällik-kö, teknologia-asiantuntija Juha Suuronen Te-kesistä ihmettelee.

Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelma rahoit-taa teollisuusyritysten ja tutkimusorganisaa-tioiden hankintatoimen kehittämishankkeita neljällä miljoonalla eurolla tänä vuonna. Osa-na ohjelmaa on perustettu ProHankinta-työ-ryhmä, jonka tavoitteena on nostaa kansalli-nen hankintaosaaminen ja sen tutkimus kan-sainväliselle huipputasolle.

Juha Suuronen painottaa, ettei hankkeilla kehitetä hintojen tinkimisosaamista, vaan yh-teistyötä. Esimerkiksi keskeiset toimittajat voivat olla mukana uusien tuotteiden kehitys-työssä.

– Hankkeissa etsitään uusia keinoja hallita ja ohjata toimittajaverkostoa ja kääntää kes-kustelu ostoista ulkoisten resurssien hallin-taan, Suuronen sanoo.

Ensimmäiset kehittämishankkeet on valittu jo keväällä 2010. Toisen hakukierroksen hankkeista tehtiin päätöksiä maaliskuussa.

– Viimeisin hakukierros osoitti, että kehit-tämishalua on. Jos kaikki hankkeet käynnis-tyisivät, tarkoittaisi se noin 15 miljoonan eu-ron suuruista projektikokonaisuutta. Käytet-tävissä olevalla rahamäärällä näistä käynnis-tyy noin puolet, Juha Suuronen kertoo.

ProHankinta-työryhmä kokoaa ”työkalupakkia”

Juha Suuronen muistuttaa, että ostaminen on yhä monimutkaisempaa. Toimittajaketjut ovat monipolvisia ja kansainvälisiä, ja ostajan profiili on muuttunut hintojen tinkaajasta yhä enemmän projektinjohtotaitoja, ihmisten kä-sittelytaitoja, kielitaitoa, kulttuuritaitoja jne. vaativaksi moniosaajaksi.

– Mutta Suomessa on vain yksi tai puoli-toista hankintatoimen professoria. Hankinta-toimea on tutkittu aika vähän sen laajuus

huomioiden. Mikään koulu ei valmista ihmisiä ammattiin nimikkeellä ”hankintaosaaja”. Tar-vitaan lisää hankintatoimen tutkimusta ja koulutusta, jotta suomalaiset verkostot pysy-vät kilpailukykyisinä. Myös julkisen sektorin hankinnat täytyy pitää mielessä, Juha Suuro-nen teroittaa.

ProHankinta-työryhmä onkin perustettu ajamaan asiaa Suomessa: nostamaan han-kinnan profiilia, vaikuttamaan koulutustar-jontaan ja keräämään tietoa ja parhaita käy-täntöjä. Ensimmäisiä näkyviä askeleita on www.hankintatoimi.fi -sivusto.

Työryhmässä ovat mukana Aalto-yliopisto, Hansel, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Laa-tukeskus, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry, Sitra, Teknologiateollisuus ry, Tekes ja VTT.

Kolme elintarvikeyritystä mukana ESCO-hankkeessa

Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa on meneillään isohko hankintaan liittyvä han-ke, jossa on mukana myös kolme elintarvike-alan yritystä: Fazer Food Services (Amica), Vaasan Oy ja Snellmanin Kokkikartano Oy.

ESCO- eli Efficient Sourcing Competencies -hankkeen vetäjä Jari Laine on työskennellyt aikaisemmin pitkään Nokialla ja Iittala Grou-pissa. Keväästä 2010 lähtien hän on työsken-nellyt Aalto-yliopiston BIT-yksikössä (Busi-ness Innovation Technology) ESCO -hankkeen projektipäällikkönä.

Hankkeessa jokaisella yrityksellä on oma projekti hankintatoimen kehittämiseksi. Yri-tyksen ”kummeina” on kaksi tutkijaa ja apu-na assistentti. He ovat mukana yritysten pro-jektiryhmissä ja tuovat sinne tietoa, mitä han-kintatoimessa tapahtuu maailmalla. Yritys-hankkeissa tehdään myös opinnäytetöitä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa valmis-tavan teollisuuden kilpailukykyä, löytää par-haita toimintatapoja ja rakentaa hankintojen ”wikipedia”, eli parhaiden toimintatapojen työkalupakki.

– Henkilöstön palkkojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen lähes kaikki yrityksen kas-sasta maksettavat maksut ovat jonkinlaista hankintaa: raaka-aineet, koneet ja laitteet, in-vestoinnit sekä ulkoa ostetut palvelut ja tuot-teet. Suomen valmistavassa teollisuudessa

on siirrytty viimeisten kolmen vuosikymme-nen aikana yhä enemmän itse tekemisestä alihankintaan ja ostopalveluihin, mutta johto keskittyy usein edelleen oman yrityksen sei-nien sisäpuolella tapahtuvan toiminnan te-hostamiseen, Jari Laine kummeksuu.

Palvelujen ostaminen on vaikeaaMoni yritys ulkoistaa toimintojaan löyhin pe-rustein miettimättä, mitä ollaan ostamassa ja miten se kannattaa tehdä. Haasteita on var-sinkin epäsuorissa hankinnoissa, erityisesti palveluissa.

– Palvelujen ostamisessa ollaan hakuses-sa. Kun ylimmältä johdolta kysyy, mikä on yri-tyksen hankintojen osuus liikevaihdosta, he eivät välttämättä tiedä sitä edes suunnilleen, vaan rajaavat hankinnat tuotteen tekemiseen liittyviin ostoihin. Useassa yrityksessä ostoa ei ole nähty strategisena tai tuloksen kannal-ta merkittävänä tekijänä, joten osto-osaamis-ta ei ole arvostettu. ESCO -hankkeessa yrityk-set käyvät syvällisesti läpi hankintatoimensa ja kehittävät prosessejaan eri tasoilla, Jari Lai-ne tiivistää.

Hankintatoimen kehittämisessä on useita tasoja. Alimmalla tasolla keskitytään materi-aalivirran kokonaistehokkaaseen hallintaan ja oston perustyökaluihin, toisella kehitetään pitkäjänteisesti toimittajien ja asiakkaan yh-teistoimintaa ja kolmannella ostostrategiaa, eli hahmotellaan tulevaisuuden hankintareit-tejä ja toimittajakenttää.

– Hankintatoimea pitäisi johtaa yrityksen kokonaisstrategian kautta. Kyse on pitkälti ihmisten kyvykkyyden kehittämisestä ja joh-tamisesta. He ovat aitoja, erottavia tekijöitä yritysten välillä, Jari Laine painottaa. π

Pirjo Huhtakangas

lisätietoja:www.hankintatoimi.fi

Hankinnat haukkaavat jopa 70–80 prosenttia tuotteiden kokonaiskustannuksista

Maukkaan pullan valmistamiseen tarvitaan paljon ostettuja palveluja. Kuva: angle FoTo


EU:lla on jo vapaakauppasopimukset monien eri maiden kanssa kuten Turkki, Israel, Egypti, Meksiko, Chile ja EFTA-maat, mukaan lukien Norja ja Sveitsi. Neuvottelut ovat käynnissä mm. Intian, Kanadan ja Kaakkois-Aasian mai-den kanssa. Viimeistä silausta vaille ovat va-paakauppasopimukset Väli-Amerikan ja Etelä-Korean kanssa. Sopimus Etelä-Korean kanssa tulee voimaan 1.7.2011 ja muodostaa maail-man toiseksi suurimman vapaakauppa-alu-een Pohjois-Amerikan NAFTAn jälkeen.

Alkava vapaakauppa leikkaa välittömästi tullit suurimmalta osalta tuotteista ja mahdol-listaa muita kilpailuetuja. Sopimusteksteissä turvataan niin immateriaalioikeudet kuin so-vitaan asioista, joita Koreassa on aiemmin käytetty rajoittamaan kilpailua, kuten stan-dardeista, elintarvike- ja lääkehyväksynnöis-tä, tulliluokituksista ja valtion kilpailutushan-kinnoista.

Säästöä syntyyEuroopan Unioni ennakoi, että jäsenvaltiot säästävät Etelä-Korean viennissään pelkäs-tään tullimaksuissa 1,6 miljardia euroa. Suu-rimmat vientiartikkelit Koreaan ovat koneet ja laitteet (säästö 450 milj. euroa), elintarvikkeet (380 milj. euroa) ja kemikaalit (150 milj. eu-roa).

EU:lla on jo nyt vahva elintarvike-edustus

Koreassa. Tärkeimmät elintarvikkeet EU:sta ovat porsaan liha (240 milj. euroa), whisky (176 milj. euroa) ja maitotaloustuotteet (99 milj. euroa). Tällä hetkellä vain kaksi prosent-tia elintarvikeviennistä on tullivapaata, koska Etelä-Korea on tarkoin suojannut elintarvike-markkinansa. Esimerkiksi juustoissa on 36 %:n tulli, vaikka maassa ei juurikaan val-misteta juustoja.

Ihan ilman työtä vapaakauppavienti ei on-nistu sopimuksen jälkeenkään. Viejällä pitää olla todistus tuotteen alkuperästä. Esimerkik-si vuoden 2010 lopussa vain 49 korealaista viejää oli hankkinut todistuksen. Kaiken kaik-kiaan noin 7000 korealaista yritystä vie tuot-teitaan EU:n alueelle.

Alkuperän väärentäminen on Aasiassa ta-vallista. EU:n vuonna 2006 tutkimasta 245 ko-realaisesta tuotteesta 220 oli itse asiassa al-kuperältään kiinalaisia. Korean vienti EU:n alueelle oli vuonna 2009 yli 14 miljardia USd ylijäämäinen, ja EU onkin Korean tärkein vien-tialue. Suomen vienti Koreaan oli 2010 yli 600 miljoonaa euroa ja suurempaa kuin tuonti.

Lisää suomalaisia elintarvikkeita Koreaan

Suomen elintarvikeviennistä Koreaan suurin osa on porsaan lihaa ja raaka-aineita kuten fruktoosisiirappia ja suklaata. Suomalaiset

elintarvikemerkit puuttuvat lähes kokonaan markkinoilta, vaikka xylitolin suomalaisuus on hyvin tunnettu. Xylitol-purukumin mainonta on luonut maahan kiinnostuksen koivupuu-hun sisustusmateriaalina. Korealaiset usko-vat, että alkuperäinen koivu tulee Suomesta.

Valio on lisensioinut korealaiselle Maeil-meijerille keksintöjään. LGG- ja zero lactose -maitojuoma löytyvät lähes kaikista kaupois-ta. Suomalaista fruktoosia viedään paljon Ko-reaan. Sitä käytetään paikallisen kansallisen alkoholijuoman ”Sojun” makeuttamiseen. Suomen Sokerin aloittama yhteistyö Lotte-yri-tyksen kanssa sai aikaan sen, että Lotte mai-nosti vuosia purukumiaan suomalaisuudella. Suomi tunnetaan Koreassa hyvin, mutta vain koivumetsistään, joulupukistaan ja puhtaista hampaista.

EFTA-maa Norjan vienti Koreaan oli 1,6 mil-jardia euroa vuonna 2009. Vienti Koreaan on lähes kolminkertaistunut vuoden 2006 vapaa-kaupan jälkeen. Varsinkin koneiden ja laittei-den vienti kasvoi nopeasti. EU:n uusin tutki-mus ennakoi myös EU-Korea kaupan tuplaan-tuvan seuraavan 20 vuoden aikana. π

Ari VirtanenFinpron vientikeskuksen päällikköSoulEtelä-Korea

KOREA FTA -taulukko elintarvikkeista

Elintarvike Tulli ennen FTA Siirtymäaika 0 % Quota

Maito- ja kerma jauheet, joissa alle 1,5 % rasvaa 176,00 % TRQ:n ylittävä osa ei vapaudu tariffeista Vuosi 1: 1,000 t, Vuosi 15: 1,512 t

Maitojauheet 36% - 40 % 10 vuotta Vuosi 1: 450 t, Vuosi 9: 570 t

Ruokinta hera 49,50 % 0 vuotta

Hera 49,50 %Tariffi asetetaan 20 %:n FTA:n astuessa voimaan, jonka jälkeen 10 vuotta Vuosi 1: 3,350 t, Vuosi 9: 4,243 t

Voi sekä muut maitopohjaiset rasvat sekä öljyt 89,00 % 10 vuotta Vuosi 1: 350 t, Vuosi 9: 443 t

Juustot 36,00 % Cheddar: 10 vuotta. Muut: 15 vuotta Vuosi 1: 4,560 t, Vuosi 14: 6,696 t

Mallas, Mallasohra 513,00 % 15 vuotta Vuosi 1: 10,000 t, Vuosi 14: 16,664 t

Eläinten lisäravinteet 50,60 % 12 vuotta Vuosi 1: 5,500 t, Vuosi 11: 7,391 t

Dextriinit 38570,00 % 12 vuotta Vuosi 1: 28,000 t, Vuosi 11: 43,045 t

Liha ja lihatuotteet 18 % - 40 % 5 - 15 vuotta -

Kalat 10 % - 20 % 3 - 10 vuotta -

Mausteet ja ruokavalmisteet 8 % - 45 % 0- 15 vuotta -

Lähde: Korea - EU vapaakauppasopimus, Ville Vierimaa & Ari Virtanen 2011

Vapaakauppasopimukset auttavat elintarvikeviejiä

n T a p a H T u m i a


Tulevaisuudessa eri teollisuusalat tulevat kil-pailemaan samasta maa-alasta ja samoista materiaaleista. Siten muun muassa puuma-teriaalin hinnoittelusta tulee entistä moni-mutkaisempaa. Tällä hetkellä useimmat elin-tarvikkeisiin liittyvät puuperäiset tuotteet ovat kalliita tai niitä käytetään lähinnä pakka-uksissa.

Haasteena olisikin löytää massatuotan-toon soveltuvia tuotteita. Metsä- ja elintarvi-keteollisuuden pitäisi olla enemmän toisten-sa kanssa yhteydessä ja miettiä tulevaisuu-den ratkaisuja. Tätä silmällä pitäen VTT:n metsäsektori järjesti lokakuussa 2010 vuosit-taisen tiedeillan Otaniemessä teemalla From Forest to Food – Elintarvikkeita metsästä. Il-taan osallistui yli 80 teollisuuden ja tiedeyh-teisöjen edustajaa.

Metsä suomalaisen kulttuurin puolestapuhujana

Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen käsitteli laajasti metsän roolia suomalaisessa yhteis-kunnassa. Metsäteollisuuden kehittyminen paransi Suomen hyvinvointia läpi 1900-luvun, vaikuttaen myös ruokapöytämme tarjontaan. Nyt edessä ovat ravitsemuksen uudet haas-teet, joista Poutanen mainitsi esimerkkinä Suomen kärkipään sijoituksen maailman yli-painotilastoissa. Insuliinivasteeseen ja 2-tyy-pin diabetekseen vaikuttavat tekijät tulisikin ottaa entistä vakavammin huomioon.

Poutanen sanoi metsän toimivan myös Suomen ruokakulttuurin ja liikunnallisen elä-mäntavan puolestapuhujana. Hänen mieles-tään Suomen metsiin liittyvät ruokapöydän kokemukset ja elämykset pitäisi hyödyntää paremmin kansainvälisessä markkinoinnissa. Marjat, sienet ja riista ovat tästä hyviä esi-merkkejä.

Myös elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin liittyen metsillä on tarjottavaa. Marjojen fysio-logisista vaikutuksista on Suomessa saatu paljon hyviä tuloksia. Myös puusta peräisin olevat komponentit, kuten kuoren polyfenolit ja muut funktionaaliset yhdisteet, ovat olleet tutkimuskohteina. Tutkimusta on tehty inten-siivisesti mm. Turun ja Itä-Suomen yliopistois-sa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokses-sa.

Poutanen korosti myös lainsäädännön tär-keyttä uuselintarvikesovellutuksissa. Turval-lisuuskartoitus pitäisi ottaa huomioon jo hy-vin alkuvaiheessa uutta tuotetta kehitettäes-

Elintarvikkeita metsästäsä. Poutanen viittasi myös Euroopan elintar-viketurvallisuusvirasto EFSAn ravitsemus- ja terveysväittämiin, jotka ovat mutkistaneet tuotteiden markkinointia ja voivat aiheuttaa huomattavia kuluja elintarviketeollisuudelle.

Puun biomassa on monipuolinen raaka-ainelähde

VTT:n Bio- ja kemianprosessien tutkimusjoh-taja, professori Johanna Buchert, esitteli puun ja sen prosessoinnissa syntyvien sivu-virtojen mahdollistamia uusia sovellutuksia. Esimerkiksi kaarnat, keruutähteet ja sellun-keitossa syntyvät liemet ovat hyviä raaka-ai-nelähteitä.

Buchert korosti ns. kokonaisvaltaista bioja-lostamo-ajattelutapaa, jossa puumateriaali nähdään hyvänä lähteenä niin korkeakattei-sille kemikaaleille kuin polymeereille. Esi-merkkeinä hän mainitsi puusta lähtöisin ole-van ksylitolin, sokerihapot, ligniinit ja lignaa-nit sekä erilaiset uuteaineet. Buchertin mie-lestä tutkimusta pitäisi suunnata enemmän kustannustehokkaisiin fraktiointimenetel-miin, jotta eri komponentit saataisiin aiem-paa paremmin erotettua puu- ja paperiteolli-suuden sivuvirroista.

Tällä hetkellä lupaavimpia yhdisteitä ovat hydrokolloidit, prebioottiset oligosakkaridit, aromiaineet, kosmetiikassa käytettävät uut-teet sekä bioaktiiviset yhdisteet, kuten anti-oksidantit, mikrobien kasvua estävät yhdis-

teet ja kasvisterolit. Luonnolliset ja luonnosta peräisin olevat elintarvikeraaka-aineet kas-vattavat jatkuvasti suosiotaan.– Metsästä peräisin oleville tuotteille voi-daankin ennustaa markkinavetoa lähitulevai-suudessa, Buchert kommentoi.

Puupohjaisilla yhdisteillä monia elintarvikesovellutuksia

Helsingin yliopiston professori Maija Tenka-sen esitys oli yleiskatsaus puuperäisistä komponenteista elintarviketeollisuudessa. Tenkanen korosti, että päivittäinen ruokavali-omme sisältää paljon selluloosaa ja muita ruuansulatuksessa pilkkoutumattomia poly-meerejä, kuten ksylaania ja ligniiniä mm. täysjyväpitoisissa ruuissa. Kemiallisesti sa-mankaltaisia yhdisteitä löytyy myös puusta.

Suomella on vahva juuret puuperäisten yh-disteiden elintarvikekäytössä. Perinteisiä tuotteita ovat mm. mahla ja pettuleipä. Mo-dernimpia esimerkkejä ovat karboksimetyyli-selluloosa (CMC), ksylitoli sekä β-sitosteroli, jota käytetään mm. Benecolin aktiivisena komponenttina. Uusin suomalaisten kehittä-mä luontaistuotekäyttöön hyväksytty yhdiste on kuusen oksatyvestä eristetty lignaani.

Maailmalla on CMC:n lisäksi käytössä usei-ta muita selluloosapohjaisia tai mikrokitei-seen selluloosaan perustuvia paksunnosai-neita. Lisäksi monessa käyttökohteessa hyö-dynnettävät hydrokolloidit, kuten johannek-senleipäpuujauhe ja arabikumi, ovat peräisin puiden siemenistä tai nesteistä, joilla puu korjaa vaurioita tai puolustautuu hyönteisten hyökkäyksiä vastaan.

Tenkasen mukaan elintarvikkeissa tullaan

Kuva: Tuomo HoKKanen, vTT vieSTinTä


Elintarvikepäivä 2011 kokoaa yli tuhat elintarvikealan ammattilaista Helsingin Messukeskukseen 3.5.2011. Päivän aikana yli 50 koti- ja ul-komaista huippuasiantuntijaa kartuttaa osallistujien tietoa ajankoh-taisista aiheista.

Päivän pääteemana on ruoan arvo ja arvostus. Tapahtuman pääpu-huja, Kent Business Schoolin professori Andrew Fearne kertoo, miten elintarvikealan toimijoiden yhteistyö tuottaa arvonlisäystä ruoan ar-voketjuun. Teemaa käsitellään tarkemmin asiakkuusrinnakkaisohjel-massa. Keskustelua kouluruokaan ja sen arvostukseen johdattaa Tuo-mas Enbuske. Ohjelmassa syvennytään myös lähiruoan markkinoihin eri näkökulmista. Rinnakkaisohjelmia on kaikkiaan kuusi. πlisätietoja:www.elintarvikepaiva.fi

wlähitulevaisuudessa todennäköisesti näkemään puuperäisten uu-sien oligosakkaridien ja hydrokolloidien lisäksi myös syötäviä pääl-lysteitä ja erilaisia pakkauskalvoja. Näiden sovellutusten turvalli-suusnäkökulmat ja hyväksyttävyys on kuitenkin selvitettävä tar-kasti ennen kuin tuotteita ilmestyy kuluttajamarkkinoille.

Elintarvikepakkausten historiaa ja tulevaisuuttaVTT:n Teollisten biomateriaalien liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Mustonen kävi esityksessään läpi elintarvikepakkausten historiaa, lähtien mulperipuun kaarnasta, joka oli käytössä jo toi-sella vuosisadalla e.a.a. sekä kartonkipakkauksista ja paperipus-seista 1800-luvun Englannissa. Mustonen korosti, että suuret kek-sinnöt syntyvät yleensä kriisien aikana. Esimerkiksi RFId-teknolo-gia syntyi toisen maailmansodan aikana.

Kierrätyksen yleistyminen alkoi 1970-luvulla, mikä vaikutti vah-vasti myös pakkausmateriaalien kehitykseen. 1980- ja 90-luvuilla käyttöön otettiin ns. neljän R:n jätehierarkia: Siirryttiin poisheittä-misestä kohti energian talteenottoon “Recovery”, kierrätykseen ”Recycling”, uudelleen käyttöön ”Re-use” ja kulutuksen vähentä-miseen ”Reduction”. Nykypäivänä ns. viides R-kirjain voitaisiin ni-metä jätteiden ja pakkausmateriaalien uusiokäytön mukaan ”Re-newing”.

Biohajoavia muoveja, kuten maitohappopolymeereja (PLA), on jo markkinoilla. Vaikka PLA on tunnetuin biopolymeeri, vain noin yksi prosentti maailman muovituotannosta on biomuoveja. Ympä-ristöystävällisyys on muovien osalta erityisen tärkeää. Esimerkiksi Coca-Cola on tuonut markkinoille PlantBottle-pullot, joiden raaka-aineesta 30 % on bio-pohjaisia yhdisteitä.

Tulevaisuudessa on tarkoitus luoda parempia biohajoavia pak-kauksia, jotka estävät elintarvikkeiden pilaantumista ja ruuan pää-tymistä jätteeksi. Näin ollen myös metsäteollisuuden sivuvirtatuot-teet tullaan näkemään enemmän ja enemmän pakkausten, energi-an tuotannon ja elintarvikkeiden raaka-aineina.

FuBio – Uusia puupohjaisia arvoketjujaMetsäklusteri Oy:n Tulevaisuuden biojalostamo- eli FuBio-ohjel-man päällikkö Niklas von Weymarn esitteli uudentyyppisiä puu-pohjaisia arvoketjuja. Metsäsektorin tutkimusstrategia peräänkuu-luttaa uutta liiketoimintaa nykyisen toiminnasta syntyvän liiketoi-minnan rinnalle. Tähän tarvitaan uusia tuotteita uusille markkinoil-le. FuBio-ohjelmalla on kehitystyössä keskeinen rooli.

FuBio-ohjelmassa tavanomaisia prosesseja, kuten paperin ja kartongin valmistusta, pyritään yhdistämään uusiin, olemassa ole-viin markkinoihin: esim. tekstiilikuitujen, polymeerien, funktionaa-listen elintarvikkeiden ja jopa lääkkeiden valmistukseen. Elintarvi-keyritykset ovat tervetulleita mukaan nyt suunnittelussa oleviin, uusiin FuBio-ohjelmiin antamaan oman näkemykseksensä ja ker-tomaan toiveensa uusien sovellutuksien ja raaka-aineiden suunnit-telussa. Lisätietoja FuBio-ohjelmasta löytyy osoitteesta www.forestcluster.fi. π

Juhani SibakovtutkijaVTT

Tiedeillassa nähdyt esitykset ovat ladattavissa osoitteesta:http://www.nutritech.fi/calendar (katso: october 2010)

lisätietoja:professori Johanna Buchertjohanna.buchert(at)vtt.fi

n T a p a H T u m a K a l e n T e R i

Suomessa

Työturvallisuuspäivä 28.4.2011 Helsinki, www.ttk.fi,

Elintarvikepäivä 3.5.2011 Helsinki, www.elintarvikepaiva.fi

Majoitus- ja ravitsemisalan ennakointikamari 4.5.2011 Helsinki,

www.ennakointikamari.fi

Ympäristötieteen päivät 5.–6.5.2011 Turku, www.fses.fi/congress/

Lean Management 10.–11.5.2011 Helsinki, www.fyi.fi

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät

11.–12.5.2011 Vantaa, www.elintarvikejaterveys.fi

Kemiaa Kampissa 12.5.2011 Helsinki, www.kemia2011.fi

Grillauksen SM-kilpailu 14.5.2011 Joensuu,

http://villigrillisika.blogspot.com

Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä 18.5.2011 Helsinki, www.echa.eu

Helsinki Chemicals Forum 19.–20.5.2011, www.hensinkicf.eu

Suurtaloudet – ajankohtaista elintarvikelainsäädännöstä ja omaval-

vonnasta 7.6.2011 Helsinki, e

[email protected]

Ulkomailla

InterFood Astana 27.–29.4.2011 Astana (Kazakhstan),

www.food-exhibitions.com

Transport Logistic 10.–13.5.2011 München, www.transportlogistic.de

Metpack 10.–14.5.2011 Essen, www.metpack.de

Bakery China 11.–14.5.2011 Shanghai, www.bakery-china.de

food-exhibitions.com

Interpack 12.–18.5.2011 düsseldorf, www.interpack.com

Scandinavian Bakery Fair 15.–16.5.2011 Kööpenhamina

St. Petersburg Chemforum 17.–19.5.2011, www.lenexpo.ru

World Food Azerbaijan 25.–27.5.2011 Baku, www.food-exhibitions.

com

Mushroom Days 2011 25.–27.5.2011 Brabanthalen (Alankomaat),

www.mushroomsdays.com

NanoTech Europe 2011 30.5.–1.6.2011 Budapest, www.nanotech.net

Food Ingredients Philipines 6.–8.7.2011 Manila

lisää tapahtumia: www.kehittyvaelintarvike.fi › tapahtumia. Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteella: [email protected]

juhani.sibakov(at)vtt.fi


n R a v i T S e m u S & T e R v e Y S | Koonnut: Kaisu meronen ravitsemusasiantuntija, eTm

Asia on merkittävä, sillä lasten päivittäisestä energiasta 40 prosenttia voi tulla välipaloista. Lapset saavat ravinnostaan liikaa kovaa ras-vaa, suolaa ja sokeria, joita kertyy erityisesti välipaloista.

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yk-sikössä on parhaillaan käynnissä tutkimus, johon osallistuu yli 500 lasta. Heistä puolet kuuluu ns. interventioryhmään, joka saa in-tensiivistä ravitsemus- ja liikuntaohjausta. Koko perhe käy kahden vuoden aikana seit-semän kertaa ravitsemus- ja liikunta-asian-tuntijan luona. Jokaisella kerralla käsitellään joku terveyden kannalta tärkeä ravitsemuk-sen ja liikunnan osa-alue.

Niukasti foolihappoa ja kuituaTutkimuksen alustavien tulosten mukaan lap-sista valtaosa ei saa ravinnostaan lähellekään suositeltua määrää ravintoaineita. Ravinto si-sältää liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria, mutta aivan liian vähän kuitua, pehmeää ras-vaa, d-vitamiinia, foolihappoa ja rautaa.

Kuidun ja foolihapon vähäinen saanti on

Kuva: leipäTiedoTuS

Moni koulu on aloittanut maksullisen välipalatarjonnan viime vuo-sina. Markkinointiaineistoa terveellisen välipalan koostamiseen ja ideoita koulujen välipalavalikoimaan on tarjolla eri tahoilla. Useis-sa kouluissa rehtori päättää välipalatarjonnasta.

Leipätiedotuksen teettämän tutkimuksen mukaan koulujen vä-lipalatarjoilu tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät muuten söisi välipa-laa.

– Oppilailla tulisi olla mahdollisuus ostaa välipalaa, jos koulu-päivä kestää yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Kouluissa välipala-tarjonnan pitäisi olla terveellistä ja järkevää, toiminnanjohtaja Kai-sa Mensonen toivoo.

Leipätiedotuksen Haukkaa välillä -hankkeen tavoitteena on hel-pottaa leipätarjonnan lisäämistä kouluvälipalalla. Nuorten kuidun-saantia pyritään lisäämään leivän avulla ja edistämään sitä kautta kouluruokailusuositusten saavuttamista.

Koulujen välipalatarjoilu luo kouluun myös lisää yhteisöllisyyttä.– Iltapäivisin jaksetaan paremmin, levottomuus ja koulusta pois-

tuminen vähenevät, Mensonen lisää.

lisätietoa ja välipala-aineistoja:http://www.leipatiedotus.fihttp://www.terveyttakasviksilla.fihttp://www.hyvavalipala.fi/

Lasten välipalat suurennuslasin alle Lasten välipaloissa on paljon energiaa, mutta liian vähän tärkeitä ravintoaineita.

kaikkein huolestuttavin. Niiden saantisuosi-tus toteutuu alle 10 prosentin kohdalla. Par-haiten tilanne kohenisi suosimalla välipaloilla tuoreita kasviksia ja täysjyväviljaa.

Herätys vanhemmat!Tutkimusryhmää vetävä professori Timo Lak-ka muistuttaa, että vanhempien tulisi tietää, mitä heidän lapsensa koulupäivän jälkeen syövät. Käynnissä olevassa tutkimuksessa korostetaan vanhempien merkitystä terveel-listen elintapojen omaksumisessa.

Tutkimusryhmään kuuluvien lasten ruokai-lutottumuksissa on kuitenkin jo nyt nähtävis-sä selvää edistymistä. Erityisesti opastusta saaneet interventioryhmäläiset ovat lisän-neet sekä kuidun että d-vitamiinin saantia huomattavasti. Lisäksi he ovat onnistuneet vähentämään verrokkiryhmää enemmän niin kovien rasvojen kuin sokerinkin määrää ravin-nossaan.

Tutkimuksen alustavat tulokset tukevat ajatusta siitä, että metabolisen oireyhtymän piirteitä esiintyy jo lapsilla. Jatkotutkimukses-

Terveellisistä välipaloista kampanjoidaan

sa seurataan lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia aikuisikään saakka, jotta elinta-paohjauksen pitkäaikaisia vaikutuksia voi-daan arvioida. π

lähde: Tiedote 30.1.2010 vaaSan oy:n toimittajatilaisuus

d-vitamiinin käyttösuosituksia on jälleen päivitetty. Lapsille, nuorille ja raskaana oleville sekä imettäville äideille suositellaan nyt d-vitamii-nivalmistetta ympäri vuoden. Uudet suositukset ovat yksinkertaisem-mat kuin aikaisemmat, ja nuorten osalta ne kattavat koko kasvuiän 18 ikävuoteen saakka.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, valtion ravitsemusneuvottelukun-ta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys pyrkii turvaamaan uusilla suosi-tuksilla d-vitamiinin riittävän saannin. Erityisesti leikki- ja kouluikäis-ten lasten ja nuorten d-vitamiinin saanti ilman erillistä d-vitamiinilisää on todettu riittämättömäksi.

Alle 2-vuotiaille lapsille kahden viikon iästä lähtien sekä raskaana oleville ja imettäville naisille d-vitamiinivalmisteen käyttösuositus on 10 μg (400 IU) vuorokaudessa. 2–18-vuotiaille lapsille ja nuorille suo-sitellaan 7,5 μg (300 IU) d-vitamiinivalmistetta vuorokaudessa ympä-ri vuoden.

Viime vuoden keväällä nostettiin yli 60-vuotiaiden d-vitamiinisuosi-tusta. Sen mukaan 20 mikrogramman d-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi päivittäin ympärivuotisesti.

18–60-vuotiaille d-vitamiinivalmisteille suositellaan 7,5 μg:n annos (300 IU) vuorokaudessa lokakuun alusta maaliskuun loppuun, mikäli ei käytetä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvo-ja ja kalaa.

d-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti d3-muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen d-vitamiinimuoto ja teholtaan pa-rempi kuin d2-vitamiini. d3-vitamiini eristetään lampaanvillasta, kun taas d2-muotoa saadaan UV-säteilytetystä hiivasta. π

D-vitamiinivalmistetta lapsille ympäri vuoden

Maito on suositeltavin ruokajuoma, kun otetaan huomioon sekä juo-man ravintoainepitoisuus että ilmastovaikutukset. Food & Nutrition Research -lehdessä julkaistu tuore tutkimus selvitti tavallisimpien ruo-kajuomien kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaarelta, ja vertasi niitä juomien ravintoarvoihin. Tutkimus on ensimmäinen juo-mien ilmastovaikutustutkimus, jossa otetaan huomioon kattavasti myös juomien terveellisyys.

Tutkimusta varten juomille laadittiin niiden terveellisyyttä kuvaavat ravintoaineprofiilit. Siinä otettiin huomioon 21:n ihmiselle välttämät-tömän ravintoaineen määrät, ja niitä verrattiin ravitsemussuositusten viitearvoihin. Tutkittavia juomia olivat muun muassa maito, appelsii-nimehu, virvoitusjuomat, olut, viini, kivennäisvesi, soija- ja kaurajuo-ma.

Juomien ravintoaineprofiileista laskettiin kullekin juomalle sen ra-vintoainetiheyttä kuvaava arvo niin kutsutun drenowskin mallin mu-kaan. Mitä korkeamman lukuarvon juoma sai, sitä enemmän siinä oli ravintoaineita. Samaa mallia käytetään muun muassa tutkimuksissa, joissa selvitetään ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä ja elin-tarvikkeiden hinnan merkitystä terveellisiin valintoihin.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa juomien ravintoainetiheyden arvot yhdistettiin juomien koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavaan lukemaan. Lukema on niin kutsuttu NdCI-indeksi (Nutrient density to Climate Impact), jonka avulla juomia verrattiin. πlähde: Smedman a, et al., 2010. Food & nutrition Research, 54: 5170.

Maito voitti ruokajuomien ympäristövertailun Kehittyvä

Elintarvikewww.kehittyvaelintarvike.fi

Tilaa ammattilehti itselle,yritykseen tai koulutukseen!

Ammattilehden lehtiarkistosta vankkaa elintarvikealan tietoa

• EtsihakusanallaKehittyväElintarvike-lehdessäjulkaistujajuttujajalataanäköislehtiävuodenviiveellänumeronilmestymisestä.

• Hakutoimintoonetusivunoikeassayläkulmassa.

• Uusimmistanumeroistakansikuvajasisällysluettelot

• Annapalautettajajuttuvinkkejä• Tilaalehti• Haemediakortti(suomeksijaenglanniksi)

Käytutustumassakotisivuihimmeosoitteessawww.kehittyvaelintarvike.fi

• Kestotilaus55€/vuosikerta,oppilaitokset45€,määräaikaistilaus60€

• Jälkitilauksenaalehintaanvähintään10kplnippuina:2€/kpl+postituskulut

• Tilaussähkö[email protected]›tilaalehti

Tilaa koko elintarvikealan kattava ammattilehti

n T i e d e & T u T K i m u S


Suomalaiset saavat kolmasosan ruokasuo-lasta leivästä ja viljavalmisteista. Suolan saanti on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta ylittää edelleen suositukset (naisilla <6, miehillä <7g NaCl/vrk). Helsingin yliopis-ton Aistinvaraisen arvioinnin perusteet -kurs-sin harjoitustyössä selvitettiin, vaikuttaako suolapitoisuus patongin miellyttävyyteen ja pidetäänkö patonkien suolaisuutta sopivana.

Suola vaikuttaa merkittävästi leivän ma-kuun. Suolaton vaalea leipä maistuu pahvi-maiselta, eikä tunnu kiihottavan syljeneritys-tä. Se on kuivemman tuntuista ja murenevam-paa kuin normaalisuolainen leipä. Sitä on ku-vailtu happamanmakuiseksi. Suola vaikuttaa myös taikinan ja leivän teknologisiin ja reolo-gisiin ominaisuuksiin, kuten hiivan aktiivisuu-teen ja gluteeniverkoston vahvistamiseen.

Suolapitoisuuden on havaittu vaikuttavan kielteisesti leivän ominaisuuksiin, kun se on alle 1 %. Englantilaisessa tutkimuksessa maun kannalta leivän parhaaksi suolapitoi-suudeksi on todettu 1,43 %. On myös havait-tu, että suolapitoisuutta voi pienentää jopa neljänneksen lyhyen aikavälin sisällä ilman, että leivän hyväksyttävyys kärsii. Eri maissa leivän totuttu suolaisuus kuitenkin vaihte-lee.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuuden esipaistetun patongin suolaisuuden sopi-vuutta ja suolapitoisuuden vaikutusta miel-lyttävyyteen. Patongit valittiin tutkimuksen-kohteeksi, koska ne valmistetaan usein ulko-mailla, eivätkä niiden suolapitoisuudet siten aina vastaa suomalaisia suosituksia. Esipais-tetut patongit ovat tarjoiluvalmiita muutami-en minuuttien paistamisen jälkeen.

Tuontipatonkien suolamerkinnöissä parannettavaa

Pakkausselosteiden mukaan näytteiden ruo-kasuolapitoisuudet vaihtelivat välillä 1,2–1,4

%. Kemiallisissa määrityksissä suolapitoisuu-det vaihtelivat välillä 1,1–2,0 % (taulukko 1).

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen 1224/2007 mukaan ruokaleipään, jonka suo-lapitoisuus on yli 1,2 %, tulee lisätä merkintä ”voimakassuolainen”. Tutkituista kuudesta patongista kolme ylitti tämän rajan, niistä kaksi hyvin huomattavasti. Tuontileipien suo-lapitoisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota, jot-ta ne tukisivat kansallisia suolansaannin vä-hentämisen tavoitteita.

Patongit arvioitiin aistinvaraisen arvioinnin laboratoriossa. Noin 3 cm:n viipaleet esitettiin koodatuilla paperilautasilla (kuva 1). Päätypa-loja ei käytetty. Jokainen arvioija sai kaksi pa-tonkiviipaletta leikattuna puoliksi eli neljä suupalaa kustakin kuudesta näytepatongista.

Arvioitavia ominaisuuksia olivat miellyttä-vyys, suolaisuuden voimakkuus, suolaisuu-den sopivuus ja rapeus ensipuraisulla. Vas-taajien kiinnostusta ruuan terveellisyyteen

tutkittiin kahdeksan terveysväittämän avulla (GHI=General Health Interest). Asteikot olivat seitsemänportaisia ja päistään sekä osin kes-keltä ankkuroituja.

Vastaajista (n=50) 27 oli naisia ja 23 mie-hiä. Keski-ikä oli 25 vuotta, 90 % oli alle 29-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli yli-opiston henkilökuntaa ja opiskelijoita Viikin kampukselta.

Miellyttävyyksissä ei suuria erojaPatonkeja pidettiin yleisesti melko miellyttä-vinä (kuva 2a), mutta 2 % NaCl sisältävät näytteet arvioitiin suolaisemmiksi kuin muut (kuva 2d). Samoja näytteitä pidettiin myös lii-an suolaisina (kuva 2d). Suolaisuuden voi-makkuusarviot olivat yhdenmukaisia paton-kien suolapitoisuuksien kanssa, mikä viittaa siihen, että kuluttajat erottivat patonkien suolapitoisuudet.

Rapeudessa havaittiin selvää vaihtelua eri

Tuontipatongit voivat olla suolaisia– täysjyväisyys ja rapeus tärkeitä kuluttajille

Kuva 1. Arviointikoppi patonkinäytteineen. Kuva: Hanna-KaiSa mäKelä

Taulukko 1. Patonkinäytteiden suolapitoisuudet (% NaCl).

Näyte Pakkauksessa ilmoitettu Määritetty *) Valmistusmaa

A moniviljapatonki 1,3 2,0 Ranska

B moniviljapatonki 1,2 1,3 Alankomaat

C vehnäpatonki 1,2 1,2 Alankomaat

D vehnäpatonki 1,4 1,1 Ranska

E täysjyväpatonki 1,2 1,2 Alankomaat

F täysjyväpatonki 1,4 1,9 Ranska

*) Määritys Corning-menetelmällä


Uusi meta-analyysi(1) osoittaa, että kasvista-noliesterin maksimaalinen LdL-kolesterolia alentava vaikutus on kaksinkertainen kasvis-teroliesteriin verrattuna. Lisäksi vain kasvis-tanoliesterin käytöllä saadaan lisätehoa LdL-kolesterolin alenemiseen, kun tarkastellaan nykysuositusta suurempaa päiväsaantia. Kasvisteroliesterillä vastaavaa lisätehoa ei suurilla päiväannoksilla havaittu. Uudet tut-kimustulokset on julkaistu Prostaglandins, Leukotrienes, and Essential Fatty Acids -tiede-julkaisussa.

Meta-analyysi osoittaa, että kasvistano-liesterin LdL-kolesterolia alentava vaikutus on enimmillään 18,2 %, ja kasvisteroliesterin 9,1 %. Ero kasvistanoliesterin hyväksi on ti-lastollisesti merkitsevä. Musa-Veloson ym.(1) analyysi pohjautuu aikaisempiin tie-teellisiin tutkimuksiin, ja siihen sisältyy kaik-

kiaan 182 tutkimusaineistoa. Uuden meta-analyysin tuloksia vahvistavat kaksi itse-näistä kliinistä tutkimusta, joissa LdL-koles-teroli aleni keskimäärin noin 17 %, kun kas-vistanolin saanti oli noin 9 grammaa päiväs-sä(2,3).

Benecol on Raision maailmanlaajuisesti omistama tavaramerkki ja kasvistanoliesteri Raision maailmanlaajuisesti patentoima ai-nesosa. Vain Benecol-tuotteet sisältävät kas-vistanoliesteriä. Raision laaja partneriverkos-to myy ja markkinoi Benecol-tuotteita 30 maassa viidessä maanosassa. Suomessa Be-necol on maan laajin kolesterolia alentava tuoteperhe, ja sen markkinoinnista vastaavat Ravintoraisio Oy (tehojuomat, pikapuuro, kaurapohjainen välipalajuoma, soijapohjai-set välipalat) sekä Bunge Finland Oy (marga-riinit ja kasvirasvalevitteet). π

lähteet:1) musa-veloso K et al. 2011. a comparison of the ldl-cholesterol lowering efficacy of plant stanols and plant sterols: Results of a meta-analysis of randomized controlled trials. prostaglandins, leukotrienes and essential Fatty acids 2011; doi 10.1016/j.plefa.02.001

2) gylling H et al. 2010. The effect of a very high daily plant stanol ester intake on serum lipids, carotenoids, and fat-soluble vitamins. Clin nutr;29,112-118.

3) mensink R et al. 2010. plant stanols dose-dependently decrease ldl-cholesterol concentrations, but not cholesterol-standardized fat-soluble antioxidant concentrations, at intakes up to 9 g/d. am J Clin nutr;92,24-33.

Kuva 2. Miellyttävyys, rapeus, suolaisuuden sopivuus ja suolaisuus: keskiarvot ja keskivirheet (n=50). Asteikot: miellyttävyys 1=ei lainkaan miellyttävä, 7 =erittäin miellyttävä; rapeus 1=ei lainkaan rapea, 7=erittäin rapea; suolaisuuden sopivuus, 1=aivan liian vähäsuolainen, 4 =sopiva, 7= aivan liian suolainen; suolaisuus 1=ei lainkaan suolainen, 7=erittäin suolainen.

patonkinäytteiden välillä (kuva 2b). Patonki-en miellyttävyyttä selitettiin regressioanalyy-sillä, jossa rapeus nousi merkittäväksi selittä-väksi tekijäksi. Rapeus selitti paremmin täys-jyvä- ja vehnäpatonkien kuin moniviljapaton-kien miellyttävyyttä. Korrelaatiot miellyttä-vyyden ja rapeuden välillä vaihtelivat välillä 0,22–0,47. Tulos osoittaa, että suola ei välttä-mättä ole keskeisin leivän miellyttävyyteen vaikuttava tekijä.

Täysjyväisyys tärkeä terveellisyydestä kiinnostuneille

Terveysmielenkiintokyselyn keskiarvoksi saa-tiin 4,9 (keskihajonta 1,1, asteikko 1–7). Arvi-oijien välillä esiintyi yksilöllistä vaihtelua ja keskiarvo oli kirjallisuuteen verrattuna suuri. Suuri osa arvioijista opiskelee tai työskente-lee elintarvike- ja ravitsemustieteiden parissa, mikä luultavasti lisää terveystietoisuutta.

Vastaajien terveysmielenkiinnolla ja paton-kien koetulla miellyttävyydellä todettiin selvä yhteys patonkien viljatyypin kanssa. Monivil-ja- ja täysjyväpatonkien miellyttävyydet kor-reloivat positiivisesti terveysmielenkiinnon kanssa ja vehnäpatonkien miellyttävyys ne-gatiivisesti. Siten vastaajat pitivät monivilja- ja täysjyväpatonkeja terveellisinä ja vehnäpa-tonkeja epäterveellisinä. Suolaisuusarvioilla ei ollut yhteyttä vastaajien terveysmielenkiin-toon. Tulos viittaa siihen, että terveellisyyttä ajatellessaan kuluttajat kiinnittävät enem-

a. Miellyttävyys

Mie

llytt

ävyy

sA m

oniviljapato

nkiB m

oniviljapato

nkiC vehnäpato

nkiD vehnäpato

nki

F täysjy

väpatonki

E täysjy

väpatonki

7654321

d. Rapeus

Rape

usA m

oniviljapato

nkiB m

oniviljapato

nkiC vehnäpato

nkiD vehnäpato

nki

F täysjy

väpatonki

E täysjy

väpatonki

7654321

c. Suolaisuuden sopivuus

Suol

aisu

uden

sop

ivuu

sA m

oniviljapato

nkiB m

oniviljapato

nkiC vehnäpato

nkiD vehnäpato

nki

F täysjy

väpatonki

E täysjy

väpatonki

7654321

b. Suolaisuus

Suol

aisu

usA m

oniviljapato

nkiB m

oniviljapato

nkiC vehnäpato

nkiD vehnäpato

nki

F täysjy

väpatonki

E täysjy

väpatonki

7654321

Kasvistanoliesteri kasvisteroliesteriä tehokkaampaa

män huomiota patongin viljatyyppiin kuin sen suolaisuuteen. πHanna-Kaisa MäkeläETKhanna.makela(at)helsinki.fi,

Anna Peltoniemietyo, ins. (AMK)anna.h.peltoniemi(at)helsinki.fi

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitosHelsingin yliopisto

lähteet saatavissa kirjoittajilta.

Tutkimusaineisto kerättiin aistinvaraisen tutkimuksen perusteet -kurssin (eTT230) projektityönä, johon osallistui myös etyo. antti Rahikainen. aiheen antoi professori Hannu Salovaara, ja työtä ohjasivat di, eTm laila Seppä ja professori Hely Tuorila. Kaikki kolme kommentoivat ja tekivät korjausehdotuksia kirjoituksen aikaisempiin luonnoksiin. irja Korhonen teki suolamääritykset.


n v ä i T Ö K S i ä | Koonnut Raija ahvenainen-Rantala

FM Riikka Järvisen elintarvikekemian väitös-kirja Cuticular and suberin polymers of plants - Analysis by gas chromatographic-mass spectrometric and solid state spectroscopic methods tarkastettiin Turun yliopistossa mar-raskuussa.

Mehun puristuksessa sekä teollisessa pe-runankuorinnassa syntyy vuosittain merkittä-viä määriä kuorta sisältävää sivutuotetta, joka nykyisellään käytetään vain harvoin hyö-dyksi. Tämä materiaali sisältää kutiini- ja su-beriinipolymeerejä, jotka voivat olla tärkeitä kuitukomponentteja ravinnossa. Näitä poly-meerejä voitaisiin käyttää myös teollisuuden erikoiskemikaalien kuten emulgaattorien ja voiteluaineiden raaka-aineina tai innovatiivis-ten polymeerien, kuten polyuretaanien val-mistuksessa.

Järvisen tutkimuksessa selvitettiin koti-maisten marjojen kuorten kutiinipolymeerin sekä kahden erivärisen perunalajikkeen su-beriinin koostumusta ja rakennetta käyttäen kaasukromatografi-massaspektrometriaa sekä kiinteän olomuodon spektroskooppisia menetelmiä.

Marjojen kuoren ja kutiinipolymeerien määrän sekä koostumuksen havaittiin ero-avan merkittävästi eri marjojen välillä. Kutii-nipolymeerit muodostuvat monimuotoisista hydroksi- ja hydroksiepoksirasvahapoista, joiden suhteelliset määrät polymeerissä vaih-telivat marjojen välillä johtaen erilaisiin poly-meerirakenteisiin. Perunan suberiini koostui lähes samankaltaisista monomeereista, ja pieniä eroja havaittiin kelta- ja punakuorisen lajikkeen välillä sekä vuoden varastoinnin ai-kana.

Aikaisempaa tutkimustietoa marjojen kutii-nin rakenteesta ei ole, joten tutkimuksessa saavutetun tiedon avulla voidaan paremmin ymmärtää mm. marjojen säilyvyyttä sekä ra-vitsemusominaisuuksia. Jatkotutkimuksia kutiinin ja suberiinin vaikutuksesta osana ra-vintokuitua sekä mahdollisuuksista käyttää näitä sivutuotteita teollisuudessa tarvitaan, jotta materiaalit voitaisiin käyttää hyödyksi tulevaisuudessa entistä paremmin. πlisätietoja:riikka.jarvinen(at)utu.fi

Marjojen ja perunoiden kuoret raaka-aineina?

MMM Marjaana Hakkinen väitteli marras-kuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteel-lisessä tiedekunnassa aiheesta Finnish cattle as reservoir of Campylobacter spp. Hakkinen selvitti tutkimuksessaan kampylobakteerien esiintymistä suomalaisissa naudoissa, nauto-jen osuutta kampylobakteerien sekä antibi-ooteille resistenttien Campylobacter jejuni -kantojen lähteenä kotimaisissa tartunnois-sa. Tutkimus on merkittävä siksi, että muiden eläinten kuin broilereiden merkityksestä kampylobakteerin lähteenä ihmisten infekti-oissa on Suomessa tietoa hyvin vähän.

Kampylobakteeri-infektioiden lähteet ovat ihmisillä erilaisia, asuinpaikasta riippuen. Maaseutu- ja kaupunkiväestön välillä havait-tiin eroja tartuntojen välillä. Maaseudulla huomattava määrä ihmisten tartunnoista on peräisin broilereista ja naudoista. Useissa maissa broilereiden on todettu olevan tärkein yksittäinen kampylobakteerin lähde.

Kampylobakteereita löytyi yleisemmin liha- kuin lypsykarjatiloilta. Yleisin kampylobak-teeri laji oli C. jejuni. Teurastamoissa 31,1 prosenttia naudoista kantoi kampylobaktee-ria, mutta ruhoista vain 3, 5 prosenttia oli kontaminoitunut.

Ihmispotilaista löydetyt kannat olivat suu-relta osin samanlaisia kuin broilereista eriste-tyt kannat. Nautojen kannat taas erosivat näistä merkittävästi. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia viitteitä kampylobaktee-rien geneettisestä sopeutumisesta eri isäntä-eläimiin. Elintarvikkeet eivät kuitenkaan vai-kuta C. jejuni kantojen todennäköisiltä tartun-tareiteiltä naudoista ihmiseen.

lisätietoja:heli-riitta.hakkinen(at)helsinki.fi

FL Helmi Risku-Norjan väitöskirja From envi-ronmental concerns towards sustainable food provisioning - Material flow and food con-sumption scenario studies on sustainability of agri-food systems tarkastettiin helmikuus-sa Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-teellisessä tiedekunnassa.

Risku-Norja selvitti tutkimuksessa materi-aalivirta- ja ekotehokkuusmittareiden sovel-tuvuutta maatalouteen ja vertasi panos-tuo-tos- ja ruuankulutusskenaariomenetelmiä maatalouden ympäristövaikutusten arvioin-nissa. Tulosten mukaan menetelmät eivät yk-sin tai yhdessäkään tuota riittävästi tietoa

Kuva: KoTimaiSeT KaSviKSeT RY/

Sanna peuRaKoSKi, STudio KliKKi

Kampylobakteeri-infektiot tarttuvat eri lähteistä maalla ja kaupungissa

Kuva: iRma RYYnänen

Kestävä ruokahuolto rakentuu paikallisista lähtökohdista

ruokahuollon kestävyyden kohentamiseksi.Tutkija korostaa, että ympäristövaikutus-

ten lisäksi on otettava huomioon muita kes-tävyyskriteerejä kuten ruokahuollon sosio-kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys sekä sen vaikutukset ihmisten ja eläinten hyvin-vointiin. Ruuantuotannon ja -kulutuksen ai-heuttaman ympäristökuormituksen vähentä-miseksi tarvitaan aina tietoa paikallisista olo-suhteista.

lisätietoja:helmi.risku-norja(at)mtt.fi


FM Virve Vidgren väitteli joulukuussa Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Maltose and mal-totriose transport into ale and lager brewer's yeast strains.

Maltoosi ja maltotrioosi ovat kaksi olutvierteen yleisintä käymis-kelpoista sokeria. Panimo-hiivojen kyky käyttää näitä sokereita tehokkaasti on tärkeä käymisprosessin nopeuteen vaikuttava teki-jä. Vidgren osoitti työs-sään, että vahvavierrekäy-misissä pääkäymisiin käy-tettyä aikaa voidaan vä-hentää 8–37 % käyttämällä muokattuja hiivakantoja, joissa maltoosin ja maltot-rioosin kuljetusta solun si-sälle on tehostettu.

lisätietoja:virve.vidgren(at)vtt.fi

FM Eija Rintalan väitöskirja Effects of oxygen provision on the physio-logy of baker’s yeast Saccharomyces cerevisiae tarkastettiin Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa marraskuussa.

Rintala tutki väitöstyössään hapen vaikutusta leivinhiivan eli Sac-charomyces cerevisae -hiivan aineenvaihduntaan. Tutkimustulokset auttavat kehittämään erilaisia leivinhiivaa hyödyntäviä bioprosesseja, kuten biojalostamoissa tapahtuvaa bioetanolin ja muiden kemikaalien tuottoa.

lisätietoja:eija.rintala(at)vtt.fi

FM Petra Larmon elintarvikekemian alaan kuuluva väitöskirja The Health Effects of Sea Buckthorn Berries and Oil tarkastettiin Turun yli-opistossa tammikuussa. Tutkimuksessa selvitettiin tyrniöljyn ja tyrni-marjan terveysvaikutuksia kahdessa kliinisessä kokeessa. Tyrniöljyn nauttiminen vaikutti positiivisesti kuivasilmäisyyteen. Tyrnimarjojen syöminen laski keskeisen tulehdusmerkkiaineen C-reaktiivisen prote-iinin (CRP) pitoisuuksia verenkierrossa.

lisätietoja:petra.larmo(at)aromtech.com

FM Henna Röytiön elintarvikekemian väitöskirja Identifying and characterizing new ingredients in vitro for prebiotic and synbiotic use tarkastettiin Turun yliopistossa maaliskuussa. Väitöstyössä selvitettiin erilaisten hitaasti imeytyvien hiilihydraattiyhdisteiden (prebioottien) vaikutuksia paksunsuolen mikrobiston koostumuk-seen ja metaboliaan.

Tutkimuksessa tunnistettiin mielenkiintoisia yhdisteitä (panoo-si, xylo-olikosakkaridi ja galakto-olikosakkaridi yhdessä polydeks-

MSc vet. med. Aivars Berzins väitteli marraskuussa Helsingin yli-opiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Molecular epidemiology and heat resistance of Listeria monocytogenes in meat products and meat-processing plants and listeriosis in Latvia.

Berzins tutki väitöskirjassaan Listeria monocytogenes -bakteerin esiintymistä, kulkeutumista ja lämmönsietokykyä latvialaisissa li-hatuotteissa ja lihanjalostuslaitoksissa. Hän selvitti myös listerioo-si-tapausten kehitystä vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana.

Latvialaisista kylmäsavustetuista lihatuotteista löytyi huomat-tavasti enemmän L. monocytogenes -bakteeria kuin muista lämpökäsitellyissä lihatuotteista. Näissä tuotteissa bakteerin esii-ntyvyys oli 40 prosenttia, kun muissa lämpökäsitellyissä sellaise-naan syötävissä lihatuotteissa esiintyvyys oli vain 0,7 prosenttia. Bakteerin kannat olivat kylmäsavustetuissa tuotteissa niin vai-htelevia, että se viittaa tuotteiden saastuneen useissa eri tuotan-non vaiheissa.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Latvialaisissa kylmäsavustetuissa lihatuotteissa paljon listeria-bakteeria

Kuva: vTT

Maltoosin ja maltotrioosin kuljetuksen tehostaminen nopeuttaa vahvavierrekäymisiä

Hapen vaikutus leivinhiivan aineenvaihduntaan

Tyrnimarjasta ja -öljystä apua kuivasilmäisyyteen ja tulehdukseen

Kuva: piRJo HuHTaKangaS

Prebioottien vaikutukset paksunsuolen mikrobistoon

troosin kanssa), joilla oli positiivisia vaikutuksia hyödyllisten mikrobi-en kasvuun sekä metaboliaan. Näiden tuotteiden prebioottiset omi-naisuudet tutkitaan tarkemmin laboratoriokokeita seuraavissa kliini-sissä interventiotutkimuksissa ihmisillä.

lisätietoja:henmak(at)utu.fi


n K i R J a - a R v o S T e l u

M A T S E R I C N I L S S O N

AITOARUOKAA

Väärentämättömän ruoan opas

ATAR

MAT

S-ERIC

NILSSO

N A

ITO

A R

UO

KA

A

ATAR

Teos pyrkii olemaan selviytymisopas vaatival-le kuluttajalle. Lähtökohtana on se, että kaup-pojen hyllyjen elintarvikkeet ovat täynnä teol-lisia lisäaineita, joilla pyritään lavastamaan makua, väriä ja koostumusta. Nilsson vaatii vähemmän lisäaineita sisältävää ruokaa, mutta toisaalta patistaa kuluttajia myös luke-maan tuoteselosteita välttääkseen huijatuksi tulemisen.

Kirja alkaa Nina-nimisen henkilön päivän ruokalistan tuotteiden esittelyllä. Nina syö aamupalaksi sulatejuustoa ja kinkkua leivän päällä sekä jogurttia myslin kera. Lounaaksi täytettyä patonkia ja päivälliseksi valmisruo-kaa. Välipaloina Nina nauttii riisikakkuja, ka-nelikakkua ja suklaapatukan ja iltapalaksi vielä jäätelöä suklaakastikkeella. Juomina on mm. appelsiinimehua, sokeritonta mehua ja energiajuomaa. Näistä tuotteista Nina saa huikeat 84 eri lisäainetta.

Liikaa kärjistystäVäitän, että lisäaineiden määrä olisi ollut huo-mattavasti pienempi, mikäli Nina olisi tehnyt tavanomaisempia ja ravitsemuksellisesti edullisempia ruokavalintoja, kuten puuroaa-miainen, keittolounas, itse tehty päivällisruo-ka ja hedelmiä välipalaksi.

Nilssonin tarkoituksena on tietenkin kärjis-täen saada kuluttajat huomaamaan elintar-vikkeissa käytettyjen lisäaineiden määrä. Nilssonin suhtautuminen lisäaineisiin on kiel-teinen – täysin riippumatta siitä, onko kyse säilöntäaineesta, väristä tai emulgaattorista.

Nilsson ymmärtää lisäaineiden olevan ai-nesosia, jotka eivät ole elintarvikkeessa tar-peen, kun sitä valmistetaan perinteiseen ta-paan. Tosiasiassa lisäaineita saa käyttää, jos

Aitoa ruokaa?Mats-Eric Nilsson, Aitoa ruokaa Väärentämättömän ruoan opas, Atar Kustannus, Helsinki, 2010. 280 s.

teknologinen tarve on perusteltua. Totuttuja elintarvikkeiden valmistuksen käytäntöjä on kuitenkin hyvä tarvittaessa olla valmis muut-tamaan, mikäli kuluttajilta saatu palaute sitä vaatii.

Teos opastaa kuluttajia välttämään tuottei-ta, joiden ainesosien nimet ovat liian vaikeita lausuttavaksi. Mielestäni tämä neuvo on pe-rusteeton. Ravintoaineet ja lisäaineet ovat ke-miallisia aineita, jotka on tarkoin nimetty. Ku-luttajalle vaikeasti ymmärrettävä kemiallinen nimi, kuten monoglyseridi, tokoferoli tai as-korbiinihappo, ei tee ainesosasta haitallista. Turhaa on myös pelottelu lisäaineiden muulla kuin elintarvikekäytöllä. Vai miltä kuulostaa Nilssonin lause ”Kastike, jota hän kaatoi sa-laatinlehdille, oli värjätty aineella, jota käyte-tään myös aurinkovoiteissa”? Kyse on beeta-karoteenista!

Aiheellista herättelyä harhaanjohtavista mielikuvista

Nilsson on kiinnittänyt huomiota myös erilai-siin tuotenimiin. Mietityttämään jäivätkin il-maisujen ”mummon”, ”kotitekoinen”, ”van-hanajan”, ”aito”, ”klassinen” ja ”luonnon” luomat mielikuvat. Se, että tuotenimenä on ”mummon”, ei tarkoita, että tuote olisi val-mistettu, kuten silloin ennen. Väistämättä tuoteselosteen lukemisen jälkeen olo tuntuu hieman huijatulta.

Peräänkuuluttaisin Nilssonin lailla mie-luusti toimenpiteitä tällaisen harhaanjohta-van markkinoinnin estämiseksi.

Paljastaa syitä ”huonoon” ruokaan”Kenen keksintö muuten on, että meidän pi-tää ostaa mahdollisimman suuria eriä ja siir-

tää siten osa kauppojen varastoista omaan kotiimme?” Nilsson kysyy.

Tosiasia on, että käytämme ruuan ostami-seen ja valmistamiseen vähemmän aikaa kuin aikaisemmin. Ruokamenojen osuus tuloista on myös pienentynyt. Ostaisimmeko kuiten-kaan kalliimpia kaalikääryleitä, jos niissä olisi käytetty aitoa voisulaa ja siirappia? Nilsson tarjoaa vaihtoehdoksi luomua, oli kysymyk-sessä banaani, lampaanliha tai viinietikka.

Lisäaineettomat peruselintarvikkeet, kuten liha, kala, kananmuna, maito, hedelmät ja vi-hannekset eivät nekään tunnu olevan Nils-sonille aitoa ruokaa. Pitkä matka kauppaan tai tehoruokinta pilaavat Nilssonin mukaan nämäkin elintarvikkeet. Näinhän ei tarvitse olla, vaan kuluttaja saa vaatia ruokakaup-paan aistittavalta laadultaan ensiluokkaisia tuotteita. Vaivannäkö ja viitseliäisyys ovatkin sitten jo henkilökohtaisempi asia. Vai milloin viimeksi valmistit kalakeittoa perusraaka-ai-neista? π

Marina Heinonenprofessori (Ravinnon turvallisuus)Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitosHelsingin yliopisto

Etsi tietoa lehtiarkistosta

www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto


n T u n n u S T u K S i a

Onnelliset Luomu Snack-kurkut ja Keisari Luomu PilsLuomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi KKK-Vihanneksen Onnelliset Luomu Snack-kurkut ja Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin. Kunniamaininnan sai Makulaku Natural Sweet – voimakkaan makuinen luomulaku.

– Olemme kehittäneet luomukurkun viljelyä nyt puolisen vuotta ja viimein on viljely-menetelmä hallussa, mikä näkyy myös kurkun hyvässä laadussa ja maussa, kertoo Jo-hanna Kivioja KKK-vihanneksesta.

Keisari Luomu Pils 4,5 % oli raadin mielestä esimerkillinen olut, josta löytyy kaikki hyvän oluen piirteet: hyvä, kestävä vaahto, kaunis väri ja täyteläinen maku.

– Olemme iloisia, että useilla suomalaisilla tiloilla kasvaa laadukasta luomuohraa oluen raaka-aineeksi. Keisari luomua on nyt saatavissa kautta maan, kertoo Matti Heik-kilä Nokian Panimolta.

Valion meijerit työympäristö-seurannan kärjessäValio Oy Toholammin tehdas palkittiin par-haana työympäristönä elintarviketeollisuu-den työympäristön seurantakierroksen 2010 tuloksena Työturvallisuuskeskuksen seminaarissa maaliskuussa Vantaalla. Myös Valion muiden meijerien työympäris-tötaso oli Toholammin tehtaan tuntumassa juoma- ja meijeriteollisuuden sarjassa.

Seurantakierrokselle ilmoittautui 18 elin-tarviketeollisuuden eri alojen työpaikkaa. Kierros oli jatkoa vuosina 2005–2007 to-teutetulle kilpailulle sekä seurantakierrok-selle 2008.

Kilpailun ja kierrokset on toteuttanut Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealo-jen työalatoimikunta yhteistyössä työ-suojeluhallinnon ja 3T Ratkaisut Oy:n kans-sa. Seurantakierrokseen kuului työsuojelu-tarkastajien työympäristön havainnointi Elmeri+-menetelmällä.

Muita parhaita seurantakierroksella oli-vat lihateollisuuden sarjassa Saarioinen Oy Jyväskylä, leipomoista Pohjanmaan Leipo-mo Oy Ylivieska ja muu elintarviketeolli-suus -sarjassa Finncatering Oy Vantaa.

S-Market Wiklund-Herkku Vuoden LeipäkauppaSuomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksi-neen on valinnut 15. kerran Vuoden Leipäkau-pan. Vuoden 2011 Leipäkauppa on S-market Wiklund-Herkku, Turku. Monivaiheinen Vuo-den 2011 Leipäkauppa -kilpailu eteni siten, että Suomen Leipuriliitto ry:n paikallisyhdis-tykset (14 kpl) valitsivat kukin omalta alueel-taan parhaaksi katsomansa päivittäistavara-kaupan leipäosaston ja nimesivät sen ehdok-kaakseen vuoden leipäkaupaksi. Tunnustuk-sena alueellisesta valinnasta myymälä sai lei-päosastolleen ehdokkuudesta kertovan ban-derollin.

Vuoden tiedekirja käsittelee islamin ruokakulttuuria

Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myön-netty FT Helena Hallenbergille ja FT Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus). Palkinto on suuruu-deltaan 10 000 euroa. Vuoden tiedekirjana

palkitaan edellisenä vuonna ilmestynyt an-siokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon antavat Suomen tiede-kustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.

ChemBio-messuilla palkittiin alan toimijoita

ChemBio-messujen yhteydessä jaettiin tun-nustuksia kemian ja bioalan ansioituneille te-kijöille. Suomen Kemian Seuran palkinto myönnettiin Kiilto Oy:n toimitusjohtajalle Antti OK Niemiselle, Magnus Ehrnrothin sää-tiön kemian palkinto akatemiaprofessori Ta-pio Salmille Åbo akademista ja BioFinland -palkinto Oncos Therapeutics Oy:lle.

Sello on Vuoden KauppakeskusKauppakeskus Sello on saanut Vuoden Kaup-pakeskus -tittelin ekologisesta toiminnas-taan. Se todennettiin myös Euroopan ensim-mäisellä kauppakeskukselle myönnetyllä kul-tatason LEEd-sertifikaatilla vuoden 2010 elo-kuussa.

– LEEd-kultasertifikaatti on osoitus Sellon edelläkävijyydestä ekotehokkuudessa. Voim-me perustellusti puhua jopa Euroopan ekoim-masta kauppakeskuksesta, tuomariston pu-heenjohtajana toiminut Marko Parkkinen Seedi Oy:stä kiitti.

Vuoden kauppakeskuskilpailun järjestää Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun finaalissa loppusuoralle pääsivät Sellon lisäk-si Jyväskylän Forum ja Espoon Iso Omena.


n n i m i T Y K S i ä

• ETM Kristina Krogius on nimitetty Leipurin

Oy:n elintarviketeollisuuden Suomen yksikön

myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.2.2011 alka-

en. Elintarvikekemian ylioppilas Mirka Kaariste

on nimitetty tuotekehitys- ja myyntikoordinaat-

toriksi 10.11.2010 alkaen Leipurin Oy:n elintarvi-

keteollisuuden Suomen yksikössä.

• Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian

projektipäällikkönä aloitti Tukkutorilla 28.2.2011

Ville Relander.

• AromTech Oy:n tehtaanjohtajaksi on nimitetty

dI Petri Määttä 1.3.2011 alkaen vastaten tuotan-

totoiminnasta, raaka-aineostoista, prosessinke-

hityksestä ja investointiprojekteista. Tutkimus-

ja tuotekehityspäälliköksi on nimitetty FM (väit)

Petra Larmo 1.2.2011 alkaen. Hän on aiemmin

toiminut tohtorikoulutettavana Turun yliopiston

biokemian ja elintarvikekemian laitoksella ja

väitellyt Turun yliopistossa 14.1.2011 tyrnimar-

jan terveysvaikutuksista. KTM Tiina Ulvinen on

aloittanut markkinointipäällikkönä 15.8.2010

vastaten yhtiön asiakkuuksista ja markkinointi-

viestinnästä maailmanlaajuisesti. dI Jukka-

Pekka Matero on aloittanut tuotantoinsinöörinä

15.8.2010, ja laatupäälliköksi on nimitetty FM

Pia Sorsa 1.3.2011 alkaen.

• Johan Kinnula on nimitetty 1.3 2011 alkaen In-

forma Oy:n toimitusjohtajaksi. Kinnula toimi ai-

emmin dräger Suomi Oy:n toimitusjohtajana.

• ETT Pekka Turkki on nimitetty Lihateollisuu-

den Tutkimuskeskus LTK osuuskunnan toimitus-

johtajaksi 1.4.2011 alkaen.

• Mari Heikura on nimitetty Kuule Oy:n viestin-

täkonsultiksi 1.2.2011 lähtien. Heikura on aiem-

min toiminut johtavana viestintäkonsulttina

Soprano Oyj:ssä.

• Lindahls-Skånemejerier Oy:n toimitusjohta-

jaksi on nimitetty Bill Stjernberg. Hän on työs-

kennellyt aiemmin Reckitt Benckiserin myynti-

johtajana. Talouspäälliköksi on nimitetty Annika

Lönnfeldt sekä avainasiakaspäälliköiksi Mar-

cus Lönnqvist, Thomas Kreander ja Kirsi Mali-

nen. Stina Andersson on nimitetty myyntisih-

teeriksi ja Rolf Nyman myyntineuvojaksi.

• ProAgria Liha Osaamiskeskuksen sika-asian-

tuntijaksi on nimitetty MMM Sini Perttilä tehtä-

vänään sikatilojen neuvonta. Perttilä on aikai-

semmin toiminut rehumyyjänä ja sikojen ravit-

semustutkijana.

• Päivi Jämsén on siirtynyt Kotimaiset Kasvikset

ry:n ravitsemusasiantuntijan tehtävistä 8.3.2011

alkaen Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen

tuote- ja kehittämispäälliköksi.

• KiiltoClean Oy:n johtoryhmään kuuluvat

1.1.2011 alkaen toimitusjohtaja Juha Saarinen,

materiaalitoimen johtaja Ulf Nordling, tuoteke-

hitysjohtaja Virva Mäkelä, liiketoimintajohtaja

(b-2-b) Jussi Pullola, liiketoimintajohtaja (b-2-c)

Sirpa Virtanen ja talousjohtaja Raija Anjala.

Johdon assistentiksi on nimitetty Tia Rapala.

Arja Seppälä on nimitetty markkinointijohtajak-

si vastuualueinaan b-2-b liiketoiminnan kehittä-

minen siivous-, keittiö-, HoReCa-, terveyden-

huolto- ja vienti -sektoreilla. Liiketoiminnan ke-

hityspäällikkö Eira Lipposen vastuualueina ovat

keittiöt ja HoReCa ja liiketoiminnan kehityspääl-

likkö Minna Konttilan vastuualueina siivousai-

neet, -välineet ja -koneet. Siivous-, keittiö- ja

terveydenhuoltosektorien myyntijohtajaksi on

nimitetty Lasse Kantonen. Siivous- ja keittiö-

sektorin myyntipäälliköksi on nimitetty Juuso

Viherlaakso. Marita Lehtioja on nimitetty b-2-b

liiketoiminnan markkinointikoordinaattoriksi.

Tuija Salo on nimitetty toimintajärjestelmäpääl-

liköksi ja metalli- ja puunjalostusteollisuuden

Itä- ja Pohjoissuomen myyntiedustajaksi on ni-

mitetty Jari Heikkilä.

• Helmikuun alusta alkaen konsernitason vas-

tuut Valion ulkomaisten myyntiyhtiöiden liike-

toiminnasta muuttuivat. Valio-konsernin johto-

ryhmän jäsen ja Juustot, Rasvat ja Teollisuus-

tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Arto Tik-

kanen vastaa Valio Venäjän, Valio USA:n ja Valio

Kiinan toiminnasta, heinäkuun 2011 alusta myös

Valion Belgian tytäryhtiön toiminnasta. Valio

Ruotsin toiminnasta vastaa Pohjoismaiden

myynti ja jakelu -liiketoiminta-alueen johtaja,

johtoryhmän jäsen Annikka Hurme. Valio Balti-

an toiminnasta vastaa johtoryhmän jäsen, joh-

taja Jyri-Pekka Kinnunen.

• Pyroll-konsernin myynti- ja markkinointijohta-

jaksi on nimitetty Arto Virtakari, Pyroll Paperi-

tukun myyntipäälliköksi Vesa Välimaa, Pyroll

Pakkausten myyntipäälliköksi Petri Lahtinen,

Pyroll Sopimusjalostuksen myyntipäälliköksi

Tero Karstikko ja Pyroll Pakkausten viennistä ja

välitystuotteista vastaavaksi päälliköksi on ni-

mitetty Kari Tuominen. Pyroll Pakkaukset Lem-

päälän yksikön tulosvastuulliseksi tehdaspääl-

liköksi on nimitetty Erja Sulasaari-Mäki ja Ta-

kon Kotelotehdas Oy:n tulosvastuulliseksi teh-

daspäälliköksi Yrjö Aalto. Lahden yksikön tulos-

vastuullisena tehdaspäällikkönä jatkaa Juha

Nieminen ja Salon ja Merikarvian yksiköiden tu-

losvastuullisena tehdaspäällikkönä Kimmo

Jalo. Tervajoen yksikön tulosvastuulliseksi teh-

daspäälliköksi on nimitetty Marko Rintatalo. Ta-

kon Kotelotehdas Oy:n laatupäälliköksi on nimi-

tetty Maarit Haatainen. Pyroll Sopimusjalostus

Siltakylän yksikön tuotantopäälliköksi on nimi-

tetty Petri Kuitunen. Konsernin viestintäpäälli-

köksi on nimitetty Irene Isotalo.

• Pro Luomun hallituksen puheenjohtajaksi on

valittu Ilkka Alarotu (SOK).

• FM Tuula Selonen on nimitetty HK Ruokatalon

henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

Daniel Stenberg on nimitetty HKScanin vienti-

ja tuontitoimintojen johtajaksi.

• Terhi Jomppanen on nimitetty Caternet Finlan-

dissa henkilöstöpäälliköksi, Arto Muuriaisnie-

mi tuotannon kehityspäälliköksi, Marko Kopo-

nen Hevi-tuotannon osastopäälliköksi ja Harry

Airaksinen Kala-tuotannon osastopäälliköksi.

• Petri Hautala on nimitetty Suomen Luomutu-

kun toimitusjohtajaksi.

Nimitysuutiset:

[email protected].

Lisää nimityksiä:

www.kehittyvaelintarvike.fi

Kristina Krogius

Annika Lönnfeldt

Stina Andersson

Kirsi Malinen Marcus Lönnqvist

Rolf Nyman

Bill Stjernberg

Sini Perttilä

Pekka Turkki

Mari Heikura

Mirka Kaariste

Johan Kinnula


Han

kint

aopa

s

HankintaopasAAKKOSOSA

ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OYLaulurastaanpolku 600780 HELSINKIPuh. (09) 505 3011Fax (09) 505 3148email: [email protected]

ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6)02611 ESPOO Puh. (09) 50 991Fax (09) 5099 250email: [email protected]

AMIHELP OYOtsolantie 7 B36100 KANGASALA AS.Puh. 0400 – 729 721Fax (03) 4518 0053email: [email protected]

AMMERAAL BELTECH OYSarankulmankatu 1433900 TAMPEREPuh. 0207 911 400Fax 0207 911 450email: [email protected]

ARCTIC CIRCLE DELIGHT OYMunkkaniementie 7597540 TIAINENPuh. 045 125 5064

OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 101740 VANTAAPuh. 0207 189 200Fax 0207 189 201

AURAPRINT OYPL 13120101 TURKUPuh. 0207 917 700Fax 0207 917 650email: [email protected]

BANG & BONSOMER GROUP OYPL 93 (Itälahdenkatu 18 A)00210 HELSINKIPuh. (09) 681 081Fax (09) 692 4174www.bangbonsomer.fi

BEMIS VALKEAKOSKI OYPL 7037601 VALKEAKOSKIPuh. 0207 51 3100Fax 0207 51 3309email: [email protected]

BERNER OYElintarvikeraaka- ja lisäaineetPL 15 (Eteläranta 4 B)00131 HELSINKIPuh. 0207 914 332Fax 0207 914 380

BERNER OYTerveys ja TutkimusPL 15 (Sahaajankatu 24)00131 HELSINKIPuh. 0207 914 672Fax 0207 914 241email: [email protected]/tt

BRENNTAG NORDIC OYMalmarintie 20 01380 VANTAAPuh. (09) 5495 640Fax (09) 5495 6411email: [email protected]

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 VANTAAPuh. (09) 774 6060Fax (09) 774 60 666email: [email protected]

OY CELEGO ABEteläinen Salmitie 102430 MASALAPuh. (09) 348 6900Fax (09) 853 2100email: [email protected]

CHRISTIAN BERNER OYPL 12 (Rajavoudinkuja 1a)01741 VANTAAPuh. (09) 276 6830Fax (09) 890 920email: [email protected]

CLINICAL LIFE SCIENCES OYLinnankatu 687100 KAJAANIPuh. 040 746 7475email: [email protected]

CONDITE OYPL 51 (Lisenssikatu 5)21101 NaantaliPuh. (02) 436 5900Fax (02) 435 6950email: [email protected]

CORTEx OYKutojantie 502630 ESPOOPuh. (09) 7590 770Fax (09) 7590 7799email: [email protected]

DANISCO SWEETENERS OYSokeritehtaantie 2002460 KANTVIKPuh. 010 431 030Fax 010 431 4422www.danisco.com/sweeteners

DIGIA OYJValimotie 2100380 HELSINKIPuh. 010 313 3000Fax 010 313 3700email: [email protected]

DIVERSEYPL 11 (Kaurakatu 48 B)20101 TURKUPuh. 020 7474200Fax 020 7474202email: [email protected]

DOSETEC ExACT OYVaakatie 3715560 NASTOLAPuh. (03) 871 540Fax (03) 871 5410email: [email protected]

DRINK CONSULT FINLAND OYJuvantie 6651900 JUVAPuh. (015) 452 911Fax (015) 453 964email: finland@drinkconsult.comwww.drinkconsult.comwww.suurkeittio.fiwww.hoyrynkehitin.fi

FAERCH PLAST A/SRannikkolaivurintie 8 D00850 HELSINKIPuh. 050-413 8058Fax (09) 677 183email: [email protected]

OY FOODFILES LTDNeulaniementie 2 L 670210 KUOPIOPuh. 044 7001200Fax (017) 288 1269email: [email protected]

FOODWEST OYVaasantie 1 C60100 SEINÄJOKIPuh. (06) 4210 000www.foodwest.fi

GIVAUDAN SUISSE SAsivuliike SuomessaSvinhufvudinkatu 23 A15110 LAHTIPuh. (09) 3434 860Fax (09) 3434 8650www.givaudan.com

HAARLA OYPyhäjärvenkatu 5 A33200 TAMPEREPuh. (03) 3399 1309Fax (03) 3399 1350email: [email protected]

HAARLA ENGINEERINGPyhäjärvenkatu 5 A33200 TAMPEREPuh. (03) 3399 1302Fax (03) 3399 1350email: [email protected]

HAGSON-PROVITEK OYPL 7402631 ESPOOPuh. (09) 439 3070Fax (09) 439 30720email: [email protected]

OY M. HALOILA AB21250 MASKUPuh. (02) 437 6111Fax (02) 437 6211email: haloila@mimaitw.comwww.haloila.comwww.itwmima.euwww.octopuscompact.com

HUNAJAINEN SAM OYPorslahdentie 23 H00980 HELSINKIPuh. (09) 877 0330email: [email protected]

HUNAJAYHTYMÄ OYKojonperäntie 1332250 KOJONKULMAPuh. 0207 76 9680Fax (02) 767 6225email: [email protected]

IMCD FINLAND OYMalminkatu 24 C00100 HELSINKIPuh (09) 25 15 160Fax (09) 25 15 1699email: [email protected]

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 KOTKAPuh. (05) 2184 270Fax (05) 2184 290email: [email protected]

JM-MULTIPROJECT OYMoreenitie 15 B04250 KERAVAPuh. (09) 2709 0400Fax (09) 2741 022www.multiproject.fi

KERMETAR OYKumitehtaankatu 5 E04250 KERAVAPuh. (09) 242 5898Fax (09) 242 6464Email: [email protected]

KIILTOCLEAN OYPL 15720101 TURKUPuh. 0207 710 400Fax 0207 710 402www.kiiltoclean.fi

KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/SHämeentie 300530 HELSINKIPuh. 0207 497 970Fax 0207 497 971email: [email protected]

LABNET OYViikinkaari 400790 HELSINKIPuh. 020 741 3170Fax 020 741 3189email: [email protected]

LAIHIAN MALLAS OYLänsitie 37266400 LAIHIAPuh. (06) 475 2111Fax (06) 476 2555email: [email protected]

Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista.

Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected]


Han

kint

aopa

s

Tukea tulevaisuuden menestystarinoilleTarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisujatuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen.

Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!

www.viikkifoodcentre.fi

LAITOSJALKINE OY35320 HIRSILÄPuh. (03) 336 3111Fax (03) 336 3300email: [email protected]

LARSCON OYAntreantie 10 B02140 ESPOOPuh. 010 239 2480Gsm 050 540 2882email: [email protected]

LEIPURIN OYPL 40(Kutojantie 4)02631 ESPOOPuh. (09) 521 710Fax (09) 521 2121www.leipurin.com

LIAG / Laufer InternationalMasonkuja 1436420 SAHALAHTIPuh. (03) 253 3520Fax (03) 253 3523email: [email protected]

LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTAPL 56 (Luukkaankatu 8)13101 HÄMEENLINNAPuh. 020 761 9480Fax (03) 570 5499www.ltk.fi

LIHEL OYMänkimiehentie 2102780 ESPOOPuh. (09) 819 0110Fax (09) 8190 1199email: [email protected]

MEDIQ SUOMI OYPL 11502201 ESPOOPuh. 010 429 99Fax 010 429 3117email: [email protected] [email protected]

MP-MAUSTEPALVELU OYPL 56 (Luukkaankatu 6)13101 HÄMEENLINNAPuh. Vaihde: (03) 217 3413Fax (03) 570 5209www.maustepalvelu.com

MULTIVAC OYPosliinitehtaankatu 504260 KERAVAPuh. 0207 921 300Fax 0207 921 371email: [email protected]

MUNAKUNTAPiispanristintie 820760 PIISPANRISTIPuh. (02) 214 420Fax (02) 214 4222email: [email protected]

NORDIC ID OYMyllyojankatu 2 A24100 SALOPuh. (02) 727 7700Fax (02)7277720email:[email protected]

NORFOODS OYPaciuksenkatu 1900270 HELSINKIPuh. (09) 4159 2255Fax (09) 4159 2256email: [email protected]

ORAT OYPikkupurontie 4–600880 HELSINKIPuh. (09) 755 6577Fax (09) 788 800email: [email protected]

ORBIS OYTaivaltie 501610 VANTAAPuh. 020 478 830Fax 020 478 8010email: [email protected]: www.orbis.eu

PA-HU OYTeollisuustie 202880 VEIKKOLAPuh. 0207 89 1000Fax 0207 89 1099email: [email protected]

PACCOR FINLAND OYPolarpakintie 4 B13300 HÄMEENLINNAPuh. 020 186 7000Fax 020 186 7351

PACK COMPANY OYTeollisuustie 1265610 MUSTASAARIPuh. (06) 322 7300Fax (06) 322 7320email: [email protected]

PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OYKeskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi

PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OYHakamäentie 748400 KOTKAPuh. 010 841 6000Fax 010 841 6019email: [email protected]

RAVATEK OYItälahdenkatu 2000210 HELSINKIPuh. (09) 6818430Fax (09) 675877email: [email protected]

SALTIA OYRatamokuja 230420 FORSSAPuh: 040 728 [email protected]

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RYViialankatu 2532700 HUITTINENPuh. (02) 620 6319Fax (02) 620 6339email: [email protected]

OY SCANDIC TRANS ABVAASA – TURKU – HELSINKIPuh. 020 1202 500Fax 020 1202 515www.scandictrans.fi

SEALED AIR OYTyöpajankatu 6 A00580 HELSINKIPuh. (09) 7257 4411Fax (09) 7257 [email protected]

SEFO-KONSULTOINTILapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKIPuh. (09) 726 0270Fax (09) 726 0272email: [email protected]

SENSON OYPL 9515141 LAHTIPuh. (03) 864 364Fax (03) 781 8918www.senson.fi

OSAKEYHTIÖ SIxPL 227 (Tulppatie 20)00811 HELSINKIPuh. 020 792 4330Fax (09) 755 5545email: [email protected]

SOFTWARE POINT OYValkjärventie 102130 ESPOOPuh. (09) 4391 320email: [email protected]

SUOMEN COBRA SYSTEMS OYAsesepänkuja 300620 HELSINKIPuh. (09) 7288 340Fax (09) 7288 3434email: [email protected]

SUOMEN VUOKRAKONTTI OYYrityspuistontie 205200 RAJAMÄKIPuh (09) 7258 8700 040 508 4803email: [email protected]

TANKKI OYOikotie 263700 ÄHTÄRIPuh. (06) 510 1111Fax (06) 510 1200www.tankki.fi

TARRATUOTE OYPL 6 (Vesimyllynkatu 4)33331 TAMPEREPuh. (03) 254 7800Fax (03) 254 7811www.tarratuote.fi

OY TEO-PAL ABLuoteisrinne 402270 ESPOOPuh. (09) 819 0560Fax (09) 8190 5642email: [email protected]

THERMO FISHER SCIENTIFICPL 100 (Ratastie 2)01621 VANTAAPuh. (09) 3291 0200Fax (09) 3291 0301email: myynti.fi@ thermofisher.comwww.thermofisher.com

TIETO OYJAku Korhosen tie 2-6PL 3800441 HELSINKIPuh. 0207 2010Fax 020 726 8898www.tieto.com

TT-TÄRYLAITE OYLinnanpajantie 700950 HELSINKIPuh. (09) 755 2730Fax (09) 755 4505email: [email protected]

UVA FINLAND Ollaksentie 1202940 Espoo Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: [email protected]

VALIO OY PL 1000039 VALIOPuh. 010 381 2457Fax 010 381 2630email: [email protected]/ammattilaiset/teollisuus

VERSO OYKansakoulukatu 5 B 1400100 HelsinkiPuh. 040-549 7114email: [email protected]

VESANTTI OYTulppatie 2600880 HELSINKIPuh. (09) 5491 6000Fax (09) 5491 6050email: [email protected]

VIIKKI FOOD CENTREViikinkaari 400790 HelsinkiPuh. (09) 319 36543Fax (09) 319 36554email: [email protected]

OY WOIKOSKI ABPääkonttoriPL 147901 VUOHIJÄRVIPuh. (015) 7700 700email: [email protected]

WORLD COURIER (FINLAND) OYPuutarhatie 2001300 VANTAAPuh (24h): (09) 8700 3300Fax (09) 8700 3350email: [email protected]

R. ÖSTERLUND KY KBPL 99 (Laippatie 19 B)00811 HELSINKIPuh. (09) 586 8170Fax (09) 736 452email: [email protected]


Han

kint

aopa

s

ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT

Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)- punnitus- ja annostelujärjestelmät– säiliövaa’at– lattiavaa’at– pöytävaa’at

Multivac Oy– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at

Orat Oy– annostelujärjestelmät– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät– huolto- ja ylläpitopalvelut

ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT

DIGIA OYJ– elintarviketeollisuuden tieto- järjestelmien kokonaisratkaisut– operatiivisia

toiminnanohjausjärjestelmiä– kokonaisvaltaisia sähköisen

liiketoiminnan ratkaisuja– langattomia- ja integraatioratkaisuja

sekä niihin liittyviä palveluja

Nordic ID OyKotimainen langattomien tuotteiden valmistaja– langattomat anturit ja järjestelmät

omavalvontaan– käsitietokoneet inventointiin yms:

– RFID-lukijat– viivakoodilukijat– 2D-lukijat

Software Point Oy– WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin– konsultoinnit ja käyttöönotot

Suomen Cobra Systems Oy– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen

logistiset kokonaisratkaisut

Tieto Oyj – tietotekniikka-, tuotekehitys- ja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun

KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT

Diversey– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin

elintarviketeollisuuden tarpeisiin– pesukemikaalien annostelulaitteet– prosessien hygieniakartoitukset

KIILTOCLEAN OY– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakartoitukset ja -koulutukset

Saltia Oy – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat

UVA Finland– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun

Oy Woikoski Ab– elintarvikekaasut– teolliset kaasut– erikoiskaasut– kuivajää– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät

KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS

Ammeraal Beltech Oy– elintarviketeollisuuden hihnat

Arctic Circle Delight Oy– Vito syväpaistoöljyn suodatinjärjestelmä

Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit, jälkikäsittely- laitteet ja typpigeneraattorit

Busch Vakuumteknik Oy– tyhjiöpumput

Christian Berner Oy– pakkauskoneita– merkkauslaitteita– pumppuja– prosessilaitteita– tyhjiötekniikka– tekniset muovit– tärinän vaimennus– monipäävaa´at– prosessien mittauslaitteet

Cortex Oy– leipomo- ja pakkauskoneet– merkintälaitteet– pakkausmateriaalit

Drink Consult Finland Oy– pumput, säiliöt, sekoittajat– pakkauskoneet; nesteet, jauhot– merkkaus- ja etikettikoneet– prosssilaitteet, kuivurit– annostelijat; nesteet, jauhot– pastörointi- ja suodatuslaitteet– höyrynkehittimet– pullotus- ja korkituskoneet

Haarla Engineering– annostelujärjestelmät– automaatioprojektointi– konenäköjärjestelmät– tuotannon modernisoinnit– tuottavuusanalyysit sekä konsultointi– valvomo-ohjelmistot ja -laitteet

An ITW Company Oy M. Haloila Ab– lavankäärintäkoneet

Jauhetekniikka Oy– jauheiden annostelulaitteet– nesteiden annostelulaitteet– suursäkkien tyhjennyslaitteistot– raaka-aineiden annostelujärjestelmät

LIAG / Laufer International– LIAG-putkiporsasjärjestelmät

Multivac Oy– pakkauskoneet– etiketöintikoneet– siivutuskoneet– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at– metallinilmaisimet– röntgenlaitteet– nahkomakoneet– jäähilekoneet

Orat Oy– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja

siivutus– liemitys- ja leivityskoneet– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet– pakkauskoneet– pesu- ja käsittelyjärjestelmät– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys– huolto- ja ylläpitopalvelut

Orbis Oy– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat

Tankki Oy– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot

TT-Tärylaite Oy– kaikki tärykomponentit– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet– tärytekniset erikoislaitteet

Vesantti Oy– lihavalmiste- ja valmisruoka-

teollisuuden koneet

KULJETUS- JA LOGISTIIKKA- PALVELUT

Oy Scandic Trans Ab– lämpösäädellyt vienti- ja tuonti-

kuljetukset Skandinaviassa– logistiikkapalvelut ja varastointi– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tuk-

holma vv.

Suomen Vuokrakontti Oy– kylmä- ja pakastekontit

World Courier (Finland) OyGlobaali erikoiskuriiripalvelu:– lämpötilasäädellyt kuljetukset– näytelähetykset (myös vaaralliset)– pakkausjärjestelmät ja viilenteet– ISO9001 & 14001 sertifioitu

LABORATORIO-TUOTTEET

Berner Oy Terveys ja tutkimus– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk– kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit– ANSELL-suojakäsineet– desinfektiotuotteet– KSG-autoklaavit– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat– LAUDA-vesihauteet– INFORS-ravistelijat

Labnet Oy– mikrobiologiset elatusaineet– elintarvikkeiden testikitit–lämpötilamittauksetelintarvikkeista–pH-jajohtokykymittarit–petrimaljatjavalmiitmaljat–laboratoriolasit–näytteenottovälineet–laboratoriolaitteet

Mediq Suomi Oy– mikrobiologiset reagenssit– elintarvikkeiden testikitit– elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet

Oy Teo-Pal Ab– kosteusanalysaattorit– laboratoriovaa’at– lämpö- ja viljelykaapit– pH/johtokyky/lämpömittarit ja

-elektrodit– sentrifugit– ultraäänipesulaitteet– ravistelijat ja sekoittajat– polarimetrit ja refraktometrit– vesi- ja kuivahauteet– termogravimetrit

Thermo Fisher Scientific– automaattiset analysaattorit ja

reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena

– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet– Finnpipetit ja Finntip -kärjet– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,

kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet

MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET

Algol Chemicals Oy– asetaatit– bentsoaatit– erikoissuolat– etikkahappo – hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet– juustonsulatesuolat– kuidut– makeuttamisaineet– mononatriumglutamaatti– paakkuuntumisenestoaineet– sitruunahappo ja sitraatit– sorbaatit– suolat– vaahdonestoaineet– vanilja ja vanilliini

Berner Oy Agentuuriosasto– elintarvikeraaka- ja lisäaineet– luontaiset elintarvikevärit– vehnätärkkelys ja -gluteeni– gluteeniton vehnätärkkelys– meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat– hedelmämehutiivisteet ja -pyreet

Brenntag Nordic Oy– elintarviketeollisuuden raaka-aineet

Oy Celego Ab– aromit– värit ja värjäävät elintarvikkeet– makeutusaineet– säilöntäaineet– muut lisäaineet

Givaudan Suisse SA sivuliike Suomessa– aromit

TUOTERYHMÄOSA


Han

kint

aopa

s

Haarla Oy– antioksidantit– aromit, värit ja vanilliini– leivonnan apuaineet– luontaiset kasviuutteet– luontaistuotteet– makeutusaineet– sidonta- ja emulgointiaineet– säilöntäaineet– tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset

Hunajainen SAM Oy– hunajaa elintarviketeollisuudelle

Hunajayhtymä Oy– kotimaista ja ulkomaista hunajaa

elintarviketeollisuudelle

IMCD Finland Oy– sakeuttajat ja stabilointi– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset

Labnet Oy– aromit– elintarvikevärit– happamuudensäätöaineet– kuidut– makeutusaineet– maunvahventeet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– säilöntäaineet– tärkkelykset– vitamiinit ja vitamiiniseokset– karotenoidit

Leipurin Oy– leipomoteollisuuden raaka-aineet– elintarviketeollisuuden maku- ja

rakenneaineet

MP-Maustepalvelu Oy– mausteet ja mausteuutteet– aromit ja arominvahventeet– fosfaatit– sakeuttamisaineet– muut elintarvikelisäaineet ja seokset

Norfoods Oy– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet– stabilointiaineet– lesitiini– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu– sokerikulööri– maito- ja heraproteiinit ja

hydrolysaatit– pintakiillokkeet– mantelit, pähkinät, siemenet jne– muut elintarvikelisäaineet– seokset

Orat Oy– mausteseokset ja marinadit– lihaproteiinit

Vesantti Oy– Wiberg-mausteseokset

R. Österlund Ky Kb– aromit ja konsentraatit– elintarvikevärit– emulgointi- ja sakeuttamisaineet– kaakaotuotteet– hedelmäjauheet ja -palat– vihannestuotteet– juomapohjat– lakritsiuutteet– makeutusaineet

PAKKAAMINEN

Auraprint Oy– tarrat, tuote-etiketit– RFID-tarrat– sleeverit. wrap-around-etiketit

BEMIS VALKEAKOSKI OY– vakuumi- ja suojakaasupakkauslami-

naatit elintarviketeollisuudelle

Drink Consult Finland Oy– lasipullot ja –purkit– korkit ja kutistekapsyylit– pakkauskoneet

Faerch Plast A/S– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA

rasiat ja kannet– Top Seal kuumasaumattavat kalvot

Hagson-Provitek Oy– keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet)– luonnonsuolet– vakuumi- ja kuristepussit– kinkkuverkot

Multivac Oy– pakkaus- ja etiketöintikoneet

Orat Oy– kammio- rasia- ja ratakoneet– snorkkelikoneet– pakkausrobotit– koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut– makkarankuoret– kutiste- ja laminaattipussit– kutistekalvot

PACCOR Finland Oy- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet- kartonkivaippapikarit

Pa-Hu Oy– elintarvikepakkaukset– myynti- ja kuljetuspakkaukset

kartongista ja aaltopahvista– pakkaustarvikkeet– myyntipistemateriaalit

Pirkanmaan Laatuetiketti Oy– painetut ja blanco etiketit ja tarrat– liimapaperinauhat ja liitospaperit– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet

Ravatek Oy– pakkauskoneet ja -järjestelmät– avosuisten pussien ja säkkien suljenta– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet

Sealed Air Oy – Cryovac- Cryovac-pakkausjärjestelmät- Cryovac-kutistepussit- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat

Tarratuote Oy– vaakatarrat– tuotetarrat– lavatarrat ym.

RAAKA-AINEET

Arctic Circle Delight Oy– Kala ja riistatuotteita Lapin puhtaasta

luonnosta

Bang & Bonsomer Group Oy – rakenteen muokkaajat– funktionaaliset raaka-aineet– soija-jauheet, -rouheet ja proteiinit– vehnäproteiinit– hiivauutteet– juustojauheet– kasvirasvat ja kuorrutteet– kuivatut marjat

Condite OyLeipomo ja elintarvike-teollisuuden raaka-aineet– jauhot ja leipäseokset– mausteet ja aromit– mantelit ja pähkinät– siemenet ja hiutaleet– riisit– kuivatut hedelmät– suklaa- ja rasvakuorrutteet– hedelmä- ja marjatäytteet– margariinit– säilykkeet– sokerit ja siirapit– suolat

Danisco Sweeteners OyErikoismakeuttajat ja rakenneraaka-aineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle– fruktoosi– ksylitoli– laktitoli– Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu)

Haarla Oy– erikoisjauhot, siemenet, rouheet,

litisteet, hiutaleet sekä seokset– etikat ja etikkahappo– kuidut, ravinteet ja vitamiinit– maito- ja heraproteiinit– perunahiutaleet ja –rakeet– sopimustuotanto– öljyt, rasvat ja margariinit

Laihian Mallas Oy– erikoismaltaat– tummat ja vaaleat mallasuutteet– pakkauspalvelu

LIHEL Oy– mausteet ja mausteseokset– valmistus- ja lisäaineet– fosfaatit– marinadit ja marinadiseokset– asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset

MP-Maustepalvelu Oy– valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt

seokset

Munakunta- Scanegg-munajalosteet- Kultamuna-kuorimunat

Senson Oy- mallas- ja viljauutteet - maltaat ja mallasjauhot - emulgointi- ja stabilointiaineet - entsyymit, mm. laktaasit - funktionaaliset raaka-aineet - aromit ja värit - antioksidantit - analyyttiset kitit ja reagenssit - suodatuksen apuaineet - hedelmäpalat ja -pastat

Osakeyhtiö SIx- makkaramausteseokset- funktionaaliset seokset kinkuille ja makkaroille- marinadit- koriste- ja pintamausteet- kastike-, keitto-, pata- ja liemijauheet- einesmausteseokset ja valmismixit

Valio Oy Teollisuusmyynti– maidot, kermat ja muut maitotuotteet– juustot– maito- ja herajauheet– marmeladit ja hillot– voi

SOPIMUSPAKKAAMINENPack Company Oy– monipuolinen valikoima kuivien

tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen

SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI

AmiHelp Oy– mentorointi ja johdon sparraus– liiketoimintasuunnitelmat– T&K -projektit ja

markkinointistrategiat– markkina- ja tuotealueen laajentaminen

Clinical Life Sciences Oy– kliininen tutkimus

Oy Foodfiles Ltd– kliininen tutkimus– elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)

Foodwest OyElintarvikekehityksen edelläkävijä– tuotekehitys– markkinatutkimus– laadunhallinta– tekniset palvelut

JM-Multiproject Oy– prosessi- ja laitossuunnittelu– projektinhoito

Larscon Oy– HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä

lämpötilanvalvonta, tiedonkeruupäätteet

Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta– HACCP-, omavalvonta- ja

laatujärjestelmäkonsultointi– koulutuspalvelut– kuluttajatestaukset– laboratoriopalvelut– lihatutkimuspalvelut– teknologia- ja tuotekehityspalvelut

Satafood Kehittämisyhdistys ry– elintarvikealan kehityspalvelut– laaja-alaiset ympäristöteknologian

palvelut

--- AmiHelp Oy ------


Tukea tulevaisuuden menestystarinoilleTarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisujatuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen.

Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!

www.viikkifoodcentre.fi

SEFO-konsultointi– Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä– hygieniakoulutukset ja –testit usealla

kielellä– hygieniapassit tutkinnon perusteella– HACCP-koulutukset

Verso Oy– T&K ideasta markkinoille– brändin rakennus, pakkaussuunnittelu,

viestintä ja kuluttajatutkimukset

Viikki Food Centre– tuotekehitys- ja teknologiapalvelut– kuluttaja- ja markkinatutkimukset– liiketoiminnan kehittäminen

TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS

ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy– tuhoeläintorjunta

Laitosjalkine Oy– työ-, suoja- ja turvajalkineet

elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin

PPT Pölynpoistotekniikka Oy– pölynpoistolaitteita– keskussiivousjärjestelmiä

VOITELUAINEET

Kermetar Oy- Elkalub voiteluaineet (NSF)

Klüber Lubrication Nordic A/S- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet- teollisuuden voiteluaineet

haarukassaUusi, terveellinen kananmunaKieku Oy järjesti etiketinsuunnittelukilpailun koululaisille syksyn 2010 aikana. Aiheena oli suunnitella KiekuOp-

tima 6 kananmunan kennolle uusi etiketti, joka kuvaa onnellista kanaa unelmakodissaan. Kilpailu keräsi huimat

yli 2000 ehdotusta ympäri Suomea. Kieku päätti julkaista Jani Haapamäen 1–3-luokkalaisten sarjan voittajaeti-

ketin kooltaan rajoitettuna sarjana vapaan kanan KiekuOptima omega + d -kennoja. Janin suunnittelemalla eti-

ketillä varustetut kennot tulevat myyntiin ympäri Suomen pääsiäistä edeltävällä viikolla.

Kieku Oy on kehittänyt suomalaisille kuluttajille uuden KiekuOptima™ -kananmunan, jossa on enemmän tyy-

dyttymätöntä pehmeää rasvaa, omega-3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Kananmunan rasvasta 68 %

on pehmeää, ja se kattaa 23 % päivän omega-3:n tarpeesta ja 30 % päivän d-vitamiinin

tarpeesta. Siinä 20 % vähemmän kolesterolia kuin peruskananmunassa, omega-6:n

ja omega-3:n suhde optimaalinen (alle 4:1) ja 16 % suosituksesta dHA- ja EPA-

rasvahappoja.

lisätietoja:annika mäyrä, [email protected]

Ruokatietoa 2011 ja Elintarviketalous 2011Ruokatietoa 2011 on kattava katsaus ruuan kulutuksen ja

tuotannon toimintaympäristöön. Julkaisu sisältää tietoja

Suomen ja EU-maiden väestörakenteesta, ajankäytöstä,

elintarviketeollisuudesta, päivittäistavarakaupasta, suur-

keittiöistä, elintarvikkeiden kulutuksesta, hinnoista, ruokai-

lusta, elintarvikkeiden mainonnasta ja monesta muusta elin-

tarvikealaan liittyvästä asiasta ja ilmiöstä.

Elintarviketalous 2011 ilmestyy nyt jo 60:nen kerran. Juh-

lavuoden kunniaksi julkaisu sisältää myös pitkän ajan tren-

dejä muutamien tärkeimpien maataloussektoreiden tuotan-

nosta ja kulutuksesta. Julkaisu sisältää laajan katsauksen

Suomen maatalous- ja elintarvike-sektorin tuotanto- ja ku-

lutuslukuihin sekä hintoihin vuosilta 2005–2010. Tilasto-

osion kansainvälinen osuus kattaa EU-27-alueen sekä Bra-

silian, USA:n ja Venäjän. Julkaisu sisältää myös tilastoja vä-

estöstä, kotitalouksista, elintarviketeollisuudesta, kaupan

rakenteesta ja myynnistä.

lisätietoja:[email protected] & [email protected]

Ruispuikulassa hiilijalanjälkimerkkiFazer on ottanut käyttöön menetelmän tuotteen hiilijalanjäljen määrittämiseksi ja

tuo nyt Suomessa ensimmäisenä yrityksenä leipään hiilijalanjälkimerkinnän, hiili-

kukan. Fazer Ruispuikula -leivän hiilijalanjälki kertoo tuotteen ilmastokuorman sen

elinkaaren aikana pellolta kaupan hyllylle. Merkki otettiin aluksi käyttöön Fazer Ruis-

puikula -leivässä, mutta jatkossa sen käyttöä laajennetaan muihin Fazerin tuottei-

siin.

lisätietoja:leena majamäki, viestintäjohtaja, Fazer leipomot & makeiset, [email protected]

Kahvia pikku-pakkauksessa

Juhla Mokka on saatavilla myös 100

gramman paketissa, joka on kätevä

pakata mukaan retkelle, mökille tai

matkalle. Kahvin voi valmistaa sekä

suodatinlaitteella että pressopannul-

la. Pakkauksen kyljessä on nähtävillä

yhdestä paketillisesta valmistuva

kuppimäärä.

lisätietoja:markkinointipäällikkö lars ahlroth, [email protected]

kehitttyvaelintarvike.fi >mediakortti

laTaa mEDiaKOrTTi:


n e T S - S i v u T


Tiiminvetäjä Janne Sallinen johtaa Teknolo-gian tutkimuskeskus VTT:n Kuopion toimipis-teessä Ihmisen hyvinvoinnin mittaamiseen keskittyvän uuden tiimin toimintaa. Hänen tehtävänsä on kasvattaa tiimiä nykyisestä ja vakiinnuttaa sen toimintaa.

Jannen tiimi on osa laajempaa VTT:n Nutri-tech -tutkimusohjelmaa, joka tähtää uusiin elintarvike- ja ravitsemusratkaisuihin. Hyvin-voinnin edistäminen ravitsemuksen avulla on kasvava ala, ja se edellyttää kuluttajan valin-toja helpottavia ja motivoivia palveluja. Nut-ritech -ohjelman tavoite on kehittää poikkitie-teellisen osaamisen ja uusien tutkimushank-keiden avulla terveyttä edistäviä tuotteita ja palveluja esimerkiksi elintarvike- ja pakkaus-teollisuudelle.

– Väitöskirjan valmistumisen jälkeen tein muutaman vuoden post doc -tutkimusta Ge-rontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopistossa. Halusin kuitenkin päästä kokei-lemaan siipiäni soveltavan tutkimuksen paris-sa ja aloin etsiä uusia mahdollisuuksia. VTT:llä oli silloin avoinna tiimipäällikön paik-ka. Se tuntui minulle sopivalta, sillä se tarjosi mahdollisuuden soveltaa teknologiaa ravitse-muksen ja terveyden tukemiseen. Monen vai-heen jälkeen tulin valituksi tiimipäällikön työ-tehtävään.

Liikunta osana elämää

Janne työskentelee mielellään elintarvikealan parissa, koska sillä on tärkeä rooli kuluttajien käyttäytymisen ohjaajana. Alan tulevaisuu-dessa haasteina hän pitää muun muassa sitä, kuinka ala pystyy vastaamaan ekologisuuden ja kestävän kehityksen haasteisiin ja kehittä-mään personoituja vaihtoehtoja eri kuluttaja-ryhmille. Lisäksi hänen mielestään alalla tuli-si tutkia sitä, kuinka lisäaineiden käyttöä elin-tarvikkeissa voidaan vähentää.

Koulutukseltaan Janne on filosofian tohto-ri. Hän valmistui vuonna 2007 Jyväskylän yli-opiston liikuntabiologian laitokselta. Väitös-kirjassaan hän tutki ravitsemusohjauksen vaikutuksia voimaharjoittelussa 50–70-vuoti-ailla miehillä ja naisilla. Ennen tohtoriopinto-jaan Janne suoritti terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hänellä on myös laillistetun ravitsemusterapeutin päte-vyys. Uravalinta ravitsemuksen ja hyvinvoin-nin parissa oli selvä jo varhain.

– Olen tykännyt liikunnasta, erityisesti kun-tosaliharjoittelusta, koko ikäni. Tätä kautta minulle heräsi kiinnostus ravitsemusta koh-taan. Siksi tein armeijan jälkeen päätöksen hakea lukemaan ravitsemustiedettä Kuopi-oon. Ja tällä tiellä ollaan, Janne kertoo.

FT Janne Sallinen on ollut jo pitkään kiinnostunut ravitsemuksesta ja ihmisten hyvinvoinnista. Hän on kotoisin Joutsenosta ja asuu nykyään perheineen Kuopiossa.Kuva: Janne Sallinen

Janne Sallinen yhdistää työssään teknologiaa ravitsemuksen tutkimiseen

Liikunta kuuluu edelleen Jannen elämään. Hän harjoittelee säännöllisesti kuntosalilla ja ulkoilee. Energiaa kuluu myös lasten kanssa puuhaillessa kotona ja mökillä.

Janne liittyi Elintarviketieteiden Seuraan joulukuussa 2010, kun häntä pyydettiin mu-kaan Kehittyvä Elintarvike -lehden neuvotte-lukuntaan. Hänen mielestään jäsenyyden yksi parhaimmista anneista on Kehittyvä Elintarvi-ke -lehti, sillä sen kautta pysyy kärryillä elin-tarvikealan kehityksessä sekä Suomessa että muualla maailmalla. πAnna Kojo

Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidet-tiin 16.3. Leipurin Oy:n tiloissa Espoossa. Vuo-sikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2010 toi-mintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminta-suunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Li-säksi vuosikokouksessa hyväksyttiin seuran sääntöuudistus. Uudet säännöt ovat luetta-vissa seuran internet-sivuilla www.ets.fi.

Seuran hallitukseen valittiin vuosikokouk-sessa ETT Kaisu Vuokko (Taloustutkimus) ja KTM Suvi Luoma (Foodwest Oy). Suvi Luoma tulee hallitukseen Kristiina Niemen tilalle. Hallituksen kokouksessa 5.4. Kaisu Vuokko ilmoitti olevansa estynyt jatkamasta hallituk-sessa. Hänen tilalleen valittiin ETM Paula Koi-visto, jolle on kertynyt kokemusta seuran toi-minnasta ATJ:n puheenjohtajana.

n e T S - p a l S T a | anna Kojo

Suvi Luoma ja Paula Koivisto seuran hallitukseen

Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa MMM Heikki Manner (Jovant Oy) ja varapu-heenjohtajana FT Eila Järvenpää (MTT). Kaik-kien seuran hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat ohessa.

Jaostot järjestäytyvätTurun Elintarviketutkijain Seura ry:n sääntö-määräinen vuosikokous pidettiin 2.2. Biofer-me Oy:n tiloissa ja EHJ:n vuosikokous 15.2. Paulig Oy:n tiloissa. Jaostoista ATJ ja PTJ piti-vät vuosikokouksensa seuran vuosikokouk-sen yhteydessä 16.3.

EAJ:n vuosikokous pidettiin 24.3. Kemian Päivien yhteydessä. EAJ:n puheenjohtaja on FT Mika Tuomola ja sihteeri FT Eila Järvenpää sekä muut johtoryhmän jäsenet FT Susanna

Eerola, FM Teija Nurmela, FT Anu Johansson ja FT Päivi Laakso.

Muut jaostot päättävät johtoryhmiensä puheenjohtajien ja sihteerien valinnoista seuraavissa kokouksissaan. Kokonaisuudes-saan kaikkien jaostojen johtoryhmien jäsent-en yhteystiedot löytyvät seuran internet-si-vuilta www.ets.fi.

Superfood veti väkeäKemian Päivät ja ChemBio 2011 -messut pi-

dettiin Helsingin Messukeskuksessa 22.–24.3. Elintarvikeanalytiikan jaosto järjesti Ke-mian Päivien elintarvikesymposiumin, jonka teema oli Superfood. Tapahtumassa kuultiin muun muassa marjojen terveysvaikutuksista sekä Superfood-tuotteiden valvonnasta Suo-messa. Osanottajia oli noin 150. Seura ja leh-ti olivat tapahtumassa mukana Kemian Seu-ran osastolla.

aaltopahvi_ke_210x297.indd 1 3/16/11 12:37 PM


Elintarvikepäivä 3. toukokuuta

Elintarvikepäivä järjestetään Helsingin Messu-keskuksessa 3.5. ETS on ollut mukana Elintar-vikepäivän ohjelman suunnittelussa. Elintarvi-kepäivän ohjelmaan voi tutustua ja ilmoittau-tua osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi

Jaostojen toimintaaATJ suunnittelee vierailua Turkuun vuoden 2011 aikana, ja EHJ järjestää syksyllä semi-naarin tai seminaarimatkan myöhemmin va-littavaan kohteeseen. EAJ suunnittelee aller-geeneihin liittyvää seminaaria syksyksi.

ETMJ vierailee Primulan tehtaalla Järven-

Muutoksia yhteystiedoissa?Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!

Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähkö-postiosoite kannattaa ilmoittaa osoit-teella [email protected], sillä jaostot laitta-vat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.

ETMJ VIERAILEE PRIMULALLA 10.5

Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto vierailee Oy Primula Ab:n uudella tehtaalla (Emalikatu 9, 04440 Järvenpää) tiistaina 10.5.2011 klo 16.30 alkaen.ETMJ:n vuosikokous alkaa klo 16.30 ja klo 17.00 varsinainen vierailu Primulassa, jota esittelee toimitusjohtaja Juha Valkamo.Ilmoittautumiset 2.5.mennessä: [email protected]

Elintarviketieteiden seuran Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston (ETMJ) vuosikokousAika: 10.5.2011 klo 17.30 alkaenPaikka: Oy Primula Ab, Emalikatu 9, 04440 Järvenpää

Kokouksen esityslistaKokouksen avausKokouksen päätösvaltaisuuden toteaminenPuheenjohtajan valintaJohtoryhmän jäsenten valintaToimintakertomus 2010Toimintasuunnitelma 2011Muut asiatKokouksen päättäminen

MMM Heikki MannerpuheenjohtajaJovant OyRäätälintie 2, 07880 LILJENDALp. 050 338 [email protected]

FT Eila JärvenpäävarapuheenjohtajaMTTBiotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo31600 JOKIOINENp. (03) 4188 3295, 040 726 [email protected]

ETM Paula KoivistopuheenjohtajaValio OyPL 30 (Meijeritie 4)00039 VALIOp. 050 398 [email protected]

ELT Mari NevasEläinlääketieteellinen tiedekuntaElintarvike- ja ympäristöhygienian laitosPL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTOp. (09) 191 57144, 040 517 [email protected]

KTM Suvi LuomaFoodwest OyVaasantie 1 C60100 SEINÄJOKIp. 044 374 [email protected]

TtM Anne-Mari OttelinStockmann OyjPL 147 (Stockmannintie 1 H)00381 HELSINKIp. (09) 121 5527, 050 389 [email protected]

ETM Tarja VanninenRuokakesko OySatamakatu 300016 KESKOp. 050 501 [email protected]

ETM Erkki VasaraAgropolis OyHumppilantie 9 A31600 JOKIOINENp. 010 249 [email protected]

Elintarviketieteiden Seuran hallitus 2011

Ammeraal Beltech OyApetit Pakaste OyAtria Suomi OyClinical Life Sciences OyElintarviketeollisuusliitto ryFazer Leipomot OyFelix Abba Oy AbFoodfiles Oy LtdGivaudan FinlandHK Ruokatalo GroupHosmed OyIf Vahinkovakuutus OyKauppamyllyjen yhdistys ryKiiltoClean OyKy R. Österlund KbLeipurin OyLogica Suomi OyMaustaja OyNorfoods OyOrdior OyOsakeyhtiö SixPolttimo Yhtiöt OyRaisio OyjRoquette Nordica OyRuokakesko OySaarioinen OySinebrychoff Oy AbVAASAN OyValio OyWorld Courier (Finland) Oy

TETSin kannattajajäsenCondite Oy

ETS:n kannattajajäsenet

päässä 10.5. Samalla pidetään jaoston vuosi-kokous.

PTJ järjestää kevätekskursion tiistaina 31.5. Turun suunnalle. Vierailukohteina ovat Raisi-on tehdas, Suomen Nestlé Oy ja Lunden Oy. Lisätietoa ekskursiosta löytyy myöhemmin seuran internet-sivuilla.

Jos Sinulla on ehdotuksia jaostojen vuoden 2011 toiminnasta tai haluat olla mukana ta-pahtumien järjestämisessä, niin ota reippaas-ti yhteyttä jaostojen johtoryhmiin!

Uusia jäseniäUusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen ko-kouksessa 16.2. ennätysmääräiset 18 uutta

jäsentä. Uudeksi kannattajajäseneksi hyväk-syttiin hallituksen kokouksessa 5.4. Logica Suomi Oy.

Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehitty-

vä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse sekä seuran kotisivulla www.ets.fi. Pysykää kuulol-la! Keväisen lämpimiä päiviä toivottaen

Anna KojoETS:n sihteeri-taloudenhoitajasihteeli(at)ets.fi

Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin uusien innovaatioiden sekä laajemman osaamisen ja tuotevalikoiman kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen toimimme yhtenä yrityksenä KiiltoClean Oy:n nimellä.

Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset.

Farmos ja KiiltoClean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi.

KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401, [email protected]

www.kiiltoclean.fi

Kehittyvä Elintarvike - KiiltoClean ilmoitus_A4_takakansi_3-2011.indd 1 22.3.2011 10:05:02

kehittyvä elintarvike

Documents