Vaikuttavuuden haaste sosiaalityössä

Kehittämispäällikkö

Laura Yliruka

3.12.2014 Lahti

Teemat

• Vaikuttavuus – luonnehdintoja ja historiaa

• Ulkoiset perustelut/vaateet

• Sisäiset perustelut

• Miten vaikuttavuuden haastetta ratkaistu sosiaalityössä?

• Vaikuttavuudesta on tullut viime vuosikymmenten aikana sana, jota peraankuulutetaan kaikissa julkisen sektorin toiminnoissa. Sosiaalialallakaan vaikuttavuudesta puhumisesta ei voi valttya, koska siita puhutaan jatkuvasti ja kaikkialla (Pohjola & al. 2011, 7).

Vaikuttavuuden määritelmiä

• Vaikuttavuudella tarkoitetaan usein erilaisia asioita, ja vaikka vaikuttavuutta korostetaan nykyaan yhteiskuntapolitiikassa ja kaikessa julkisen hallinnon toiminnassa, ei ole olemassa yksiselitteista vastausta siihen, mita vaikuttavuudella aina kulloisessakin asiayhteydessa tarkoitetaan (Rajavaara 2007, 17).

Vaikuttavuuden kasitteen nakyva ilmaantuminen julkiseen hallintoon ja yhteiskuntapolitiikkaan

1980-luvun lopulla

1) Globaalin, paikallisen ja kansallisen hallinnan muutokset,

2) globaalin kilpailutalouden ehdoilla toimivan uusmanageristisen hallinnoinnin vakiintuminen julkisen sektorin toimintaan,

3) hyvinvointivaltion toimijoiden vastuullistaminen uudenlaisten tilivelvollisuutta korostavin keinoin,

4) hyvinvointivaltion rahoituksen ongelma

5) vaikutusten kysymysten merkityksellisyyden korostumisesta hyvinvointipalveluissa ja hyvinvointialojen ammatillisissa keskusteluissa (Rajavaara 2007, 177.)

Tuloksellisuuden 4 perusulottuvuutta (VM:n mukaan)

• Vaikuttavuus: toiminnan tavoitteeksi asetettujen

yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen aste. • Tuottavuus ja taloudellisuus: tuottavuus on tuotosten ja

panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana. Taloudellisuutta voidaan ilmaista mm. yksikkokustannuksina.

• Aikaansaannoskyky (ei termina vakiintunut): sisaltaa laadun; voidaan maaritella osa-alueiden, osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, tyomotivaatio ja tyokyky kautta. Kuvaa organisaation, tyoyhteison ja henkiloston kykya aikaansaada tuloksellisuutta.

• Palvelukyky: kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta.

Vaikutukset

• Vaikutuksella kuvataan seurausta (effect, impact, influence).

• Vaikutus on yhta kuin toiminnasta syntyneet seuraukset. • Toiminnasta syntyy tahdottujen, tavoiteltujen vaikutusten

ohella usein myos ei-tavoiteltuja vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla suoria tai ne voivat syntya valillisesti, esimerkiksi raskaana olevan aidin hyvinvoinnin vaikutuksena myos syntymaton lapsi voi hyvin.

• Toiminnasta syntyneita valittomia vaikutuksia voidaan tarkastella heti palvelun toteutumisen jalkeen.

• Toiminnan pitemman aikavalin vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida erilaisilla aikajanteilla, esim. puolen vuoden - vuoden paasta, tai koko elamankaarella.

Kohti vaikuttavuutta?

Myönteiset ja odotusten mukaiset vaikutukset ennakoivat vaikuttavuutta

Esim. asiakkaan toimintakyky vahvistuu: nuori jaksaa pitää huolta itsestään (ts. syntyy motivaatio muutokseen)

Kielteiset ja odottamattomat vaikutukset voivat osoittaa, että työn lähtökohdat (ohjelmateoria) ovat virheelliset

Esim. asiakaskohderyhmää ei tavoiteta

Esim. asiakas ei saavu vastaanotolle

• ”Johtopaatoksena voisi todeta, etta vaikuttavuus syntyy – tai pahimmassa tapauksessa jaa syntymatta - siella, missa paatokset ja tyo tehdaan. Hyvinvointi vaatii osaamisen ja tyopaikan asioihin vaikuttamismahdollisuuksien parantamista, mahdollistavaa, voimaannuttavaa johtamista. Sanalla sanoen tilaa osata, tehda ja ottaa vastuuta. Mutta se onkin sitten jo taas uusi tarina....” (Petrow 2011, Valtion työmarkkinalaitos)

Vaikuttavuus

• Vaikuttavuus on palveluprosessien/ ohjelmien/ tukitoimien kykyna saada aikaan haluttuja (eli tavoiteltuja) vaikutuksia.

• Talloin on tiedettava kaksi asiaa: 1) mita vaikutuksia on syntynyt ja 2) minkalaisin menetelmien nama ovat syntyneet. Taman jalkeen voidaan vasta paatella ”mika laake” oli tepsiva, eli vaikuttava.

• Kustannusvaikuttavuus: mita on saatu aikaan (tuloksia/vaikutuksia) ja millaisin kustannuksin. Edellyttaa siis vaikutuksen kuvaamista seka sen aikaansaamiseksi syntyneiden kustannusten yksiloimista.

Realistinen vaikuttavuustutkimus

• Mikä toimii, kenen kohdalla, missä tilanteessa.

• Eli menetelmä ei ole yksistään vaikuttava, vaan se on sitä tiettyjen mekanismien kautta.

Relationaalinen vaikuttavuustutkimus

• Menetelmä ei ole itsessään vaikuttava, vaan se on sitä tietynlaisessa sosiomateriaalisessa verkostossa.

Vaikutuksista vaikuttavuuteen

• Vaikutusten ja vaikuttavuuden ero: esimerkkinä polkupyoralla ajon opettelu. Ohjelmateoria: harjoittelun ja vanhempien tuen avulla 5-vuotias Venla oppii kayttamaan pyoraa kulkuvalineena turvallisesti. Taman tekemisen vaikutuksia voivat olla muiden leikkien sivuun jaaminen, aidin hymy osaamisen edistyessa, rikkimenneet housunpolvet, riemunkiljahdukset, itsetunnon kohoaminen ja liikkuma-alan laajeneminen. Jotkut naista vaikutuksista ennakoivat vaikuttavuutta eli sita, etta Venla oppii ajamaan polkupyoraa.

(Nina K. Hyttinen 2007).

Mitä on vaikuttava sosiaalityö?

• Sosiaalityon modernin ajan kolme kivijalkaa huolto, kontrolli ja hoiva (care, control and cu- re) voidaan nahda olevan murenemassa. Vaarana on, etta postmodernissa ajassa modernismin lupaukset jarjestyksesta, varmuudesta ja turvallisuudesta eivat enaa pade. (Howe 1994.)

• ”Vaikuttavuus on toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen aste?”

Mary Richmond (1917)

• ”Vaikka sosiaalityön merkitys yhteiskunnalle hyödyllisenä ammattina

onkin tunnustettu, sosiaalityöntekijää vaivaa se, ettei suuri yleisö

osaa erottaa sitä, mitä sosiaalityöntekijät työssään yrittävät tehdä, ja

mitä tosiasiassa saavat tehdyksi. ”Tehdä hyvää” on ollut vanha

fraasi, jolla sosiaalipalvelujen merkitystä on kuvattu. Tämä

suorastaan kerjää lisäkysymyksiä, kuten myös uudet käsitteet

sosiaalipalvelu ja sosiaalityö. Siksi on tarpeen, etteivät

sosiaalityöntekijät vaadi työlleen arvostusta vain hyvien

pyrkimystensä nojalla. Meidän tulisi saattaa heidän vilpittömät

yrityksensä kriittisen tarkastelun kohteeksi ja meidän tulisi rohkaista

heitä mittaamaan työtään parhailla mahdollisilla välineillä, joita

kokemus täydentää – mittareilla, jotka nyt ovat epätäydellisiä, mutta

jotka vähitellen kehittyvät ammatilliseen mittaansa.”

Vaikuttavuuden mittausta väärillä mittareilla?

• Yksinkertaisesti sanottuna tassa ”vaikuttavuuskritiikissa” on kyse siita, etta sosiaalityontekijat kokevat, etta sosiaalityon vaikuttavuutta mitataan nykyisin liikaa numerotiedolla, joka katkee taakseen paljon laadullista vaikuttavuustietoa taakseen. Sosiaalityontekijat kertovat, kuinka vaikuttavuutta mitataan liiaksi talouspainotteisia mittareita kayttamalla. Tallaisia ovat muun muassa sosiaalityon kustannussaastot. Sosiaalityontekijoiden mukaan tamankaltaiset mittarit suhtautuvat ikaan kuin ihmisiin liian instrumentaalisesti, ja asiakkaat nahdaan niissa vain saastettyina tai lisaantyneina kustannuksina. (Rautavuo 2014).

Mittareita sosiaalityöhön?

• ”Sosiaalityöhön…on kehitettävä ’sosiaalityöspesifejä’ ja erilaisiin

konteksteihin sopivia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Muutoin on

vaarana, että työn vaikutuksia arvioidaan muiden kuin sosiaalityön

edustajien luomien kriteerien avulla. Ilman toimivia välineitä

sosiaalityössä on vaikea perustella, miksi sosiaalityössä korostetaan

esimerkiksi resursseja enemmän kuin muilla aloilla. Sosiaalityön

vaikuttavuuden arvioinnin on annettava tietoa myös työntekijän

käyttämien työmenetelmien ja valtaistumisen välisistä yhteyksistä.

Vasta tällöin sosiaalityössä voidaan päästä käsiksi valtaistumisen

vaikuttavuuden arviointiin.” (Kivipelto & Kotiranta 2011)

Minne olemme matkalla?

Ajassa liikkuvia teemoja

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

(mukaillen Gillian Ruch 2013)

Järkeilytyyleillä erilaiset totuuskriteerinsä (Rajavaara 2007)

• Järkeilytyylit suuntaavat tiedonmuodostusta ja lohkovat todellisuutta oman sisäisen logiikkansa pohjalta. Kukin järkeilytyyli luo omat totuuskriteerinsä. (Rajavaara 2007, 188).

• Järkeilytyylejä ei voi tieteellisesti kumota toisesta järkeilytyylistä käsin. Kyse on sosiaalisesta kamppailusta, valtataistelusta.

• Hän nostaa esiin kahdeksan vaikutusten arvioinnin järkeilytyyliä: tilastollinen, tavoiteperusteinen, tarveperusteinen, kokeellinen, vuorovaikutteinen, tuloksellisuuden ja auditoinnin sekä näyttöperusteinen järkeilytyyli.

• Rajavaara nostaa esille vuorovaikutteisen ja näyttöperusteisen välisen kamppailun. Tällä hetkellä projekteilta ja myös perustoiminnalta vaaditaan yhä enenevässä määrin näyttöperusteisuutta. Vuorovaikutteisen järkeilytyylin piirteitä kuvaavat Rajavaaran mukaan yhteinen toiminta, osallistuminen, dialogisuus, vaikutusten käsitteinä käytetään onnistumista, merkityksiä ja edellytyksiä, perusteluna yhteisen toiminnan kehittämistä .

• Näyttöperusteisessa vaikuttavuutta kuvataan näyttönä.

Vaikuttava sosiaalityö?

• Yhteiskuntarauha säilyy? Kukaan ei kuole? Lapsi kasvaa aikuiseksi turvallisessa kodissa?

• Kenen näkökulmasta vaikuttavaa?

-asiakkaan mielestä?

-johdon mielestä?

-politiikkojen mielestä?

-suuren yleisön mielestä?

Vaikuttavuus – sosiaalityö?

Miten aihe puhuttelee minua? Miksi on tärkeää, miksi kenties ei?

- porinahetki naapurin kanssa.

Miten vaikuttavuuteen voi pyrkiä sosiaalityössä?

1. Tiedämme jo asiakastyön vaikuttavista elementeistä. Vahvista niitä! 2. NPK= mitä tiedetään tutkimuksesta? Näytön hierarkia. Ammattilainen seuraa

näyttöön perustuvan käytännön prosessia. 3. Näytöllä informoitu käytäntö (NIK). Laajempi näytön käsite. Edelleen tiukka näytön hierarkia. 4. Vaikuttavaksi todetut käytännöt. Vaikuttavuustutkimuksiin perustuvat käytännöt (kuitenkin ns. dodo-lintukritiikki) 5. Sosiaalityön reflektiivinen käytäntö hakee tutkimuksesta tukea, mutta ei välttämättä hyödynnä ennalta määriteltyä näytön hyödyntämisen prosessia. 6. Postmoderni käytäntö rekonstruoi, haastaa kysymyksenasettelua, on herkkä valta-asetelmien, luokittelujen ja ennalta määriteltyjen käsitysten suhteen. 7. Todellisten asiakasprosessien seuranta, tapauskohtainen arviointi(esim.

Avain-mittari). Paikannetaan mikä toimii, kenen kohdalla ja miksi – kvantitatiivinen lähestymistapa.

8. Kvalitatiivinen vaikutusten seuranta (Kuvastin).

Näyttöön perustuva terapia

• http://www.nrepp.samhsa.gov/Norcross.aspx

• Aitous, liittoutuminen, empatia, yhteiset tavoitteet ja konsensus, positiivinen palaute ja vahvistus, asiakkaan palautteen aktiivinen hakeminen, vastatransferenssin kanssa työskentely keskeisiä työn vaikuttavuutta parantavia tekijöitä.

• Ovat asiakassuhteen elementtejä, joita opetettu jo kauan sosiaalityön koulutuksessa.

”Tietoyhteiskunnan ongelmat vaativat uutta ja perusteellisempaa tietoa, jotta ne voitaisiin ratkaista. Tama edellyttaa myos uudenlaisia tapoja tuottaa ja kayttaa tietoa. Tyon vaikuttavuuden parantaminen on profession jatkuva tehtava, ja kaytantojen kehittaminen on yksi keskeinen elementti taman tehtavan onnistuneelle toteuttamiselle. Vaikuttavuuden arviointi tukee sosiaalityon kehittamista, lisaa tiedontuotantoa, kiinnittaa huomion asiakkaiden kokemuksiin ja sita kautta lisaa asiakkaiden osallisuutta. Sosiaalityon vaikuttavuuden arviointi nostaa esiin myos kysymyksen siita, miten sosiaalityo pystyy vaikuttamaan epaoikeudenmukaisuutta tuottaviin kaytantoihin (Kemppainen 2010, 146 ks. myos Kivipelto 2008, 21).

• Lapin sosiaalityon kehittamisyksikon aikana yhdessa kunnassa kehittamistyon kohteen oli nuorten aikuisten elamantilanteen parantaminen. Kaikille paatettiin tehda kunnollinen tilannearvio ja suunnitelma, joihin ei normaalisti ollut aikaa. Yksi sosiaalityontekija totesi suunnitelman tehtyaan tahan tapaan: ”Olen tyoskennellyt taman nuoren kanssa usean vuoden ajan. Nyt tiedan hanen elamastaan paljon enemman ja nyt ymmarran, miksi emme ole onnistuneet tyoskentelyssa.”

• Sosiaalityontekijan sitaatti herattaa pohtimaan, etta tehdaanko sosiaalitoimistoissa oikeita asioita ja oikeassa jarjestyksessa? Voitaisiinko suunnitelmallisella vuorovaikutusintensiivisella tyolla parantaa sosiaalityon vaikuttavuutta? (Kemppainen ym. 2010, 88)

Kemppainen ym. 2012

• Sosiaalitoimistojen tyokaytannot eivat nayttaydy kovin suunnitelmallisina. Tyontekijat tietavat ainoastaan viidenneksella asiakkaistaan olevan tilannearvion tai suunnitelman tehdyn viimeisen vuoden aikana. Vahaiset kasvokkaiset kontaktit eivat tue suunnitelmallisen tyon toteuttamista. Vaarana on, etta asiakkaan osallisuuden vahaisyys johtaa tilannearvioiden ja suunnitelmien teke- miseen vain harvoille ja valikoiduille asiakkaille. Suunnittelematon tyo voi myos johtaa niukkaan vuorovaikutukseen, asiakkaan osallisuuden vahaisyyteen ja heikkoon vaikuttavuuteen. Asiakkaiden kohtaamattomuudesta voi myos seurata, etta suunnitelma on tyontekijan eika asiakkaan suunnitelma.

• (134).

• Ohjelmateoriassamme esitimme, etta vaikuttavan sosiaalityon edellytys on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava tyotapa, minka toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riittava sosiaalialan henkilosto, joka tutkii omaa tyotaan.

• Analysoimamme empiirisen aineiston perusteella laatimamme ohjelmateoria nayttaisi olevan oikean suuntainen. (Kemppainen ym. 2012).

Vaikuttavuuden seurantaa…

• Erityista huomiota on kiinnitettava asiakkaiden omiin arvioihin tyon vaikuttavuudesta ja elamantilanteiden muuttumisesta pitkakestoisesti. Tama edellyttaa, etta asiakkaan tilanteesta kerataan tietoa tapauskohtaisesti koko asiakasprosessin ajan. (Kemppainen ym. 2012, 138)

Mitä tiedämme vaikuttavuudesta tähän mennessä?

• AVAIN-mittarilla kootun tiedon avulla on esimerkiksi saatu tukea havainnoille, että talousvaikeuksista kärsivien asiakkaiden kohdalla tilannetta saadaan parhaiten eteenpäin käyttämällä useita, asiakkaan tavoitteiden saavuttamista tukevia menetelmiä. Pelkkä taloudellinen tuki ei auta asioiden eteenpäin viemisessä vaan lähinnä pitää tilannetta ennallaan. (Kivipelto ym. 2013b.)

Vaikuttava

läheisneuvonpito

Suunnitelmallisuus

Laheisneuvonpidon vaikuttavuuden muodostuminen asiakasnakokulmasta (Lehtinen & Väänänen 2013)

Osallisuus

Vuorovaikutuksellisuus

Läheisneuvonpidon vaikuttavuus

• Läheisneuvonpidon vaikuttavuus jakautuu tutkimustuloksissamme kolmeen osa-alueeseen: suunnitelmallisuuteen, osallisuuteen ja vuorovaikutuksellisuuteen. Osa-alueet tuovat esiin asiakkaiden kokemukset vaikuttavuutta muodostavista tekijöistä ja yhdistämällä nämä tekijät saadaan kokonaiskäsitys läheisneuvonpidon vaikuttavuudesta asiakasnäkökulmasta. Tutkimuksessa vaikuttaviksi mekanismeiksi nousevat neuvonpidon suunnittelu, läheisten tekemä suunnitelma ja sen toteutus, koollekutsujan työskentely, tiedonantovaihe, dialogisuus, tunteet, valta sekä luottamus.

Kuvastin reflektiivinen itse- ja vertaisarviointimenetelmä

• Perustuu ajatukseen, että toimiva vuorovaikutus, eettisesti sensitiivinen työote ja suunnitelmallinen työskentely ovat vaikuttavan sosiaalityön perusedellytyksiä.

• Sen vuoksi hankalaksi koettujen asiakastilanteiden osalta keskitytään yhdessä tutkimaan näiden toimivuutta, oppimaan yhdessä kollegoiden ja myös asiakkaiden kanssa.

• Systemaattinen toimintatapa tuottaa tietoa työn vaikutuksista.

• http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/tietoa/sosweb/dokumentit/kuvastin.pdf

Asiakaspeilillä asiakasvaikutukset esiin

• Lastensuojelun työskentely nostattaa asiakkaissa usein ristiriitaisia tunteita. Asiakaspeilissä ja Nuoren peilissä asiakkaalta kysytään lastensuojelutyöskentelyn herättämistä tunteista ja yhteistyöstä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Myös asiakkaan kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksista lastensuojeluprosessiin pyydetään palautetta.

• Työntekijältä vaaditaankin halua ottaa asiakkaan palautetta vastaan ja asettaa oma työnsä alttiiksi kriittisellekin palautteelle.

• Haastattelun turvin selvitetään myös asiakkaan muulta palvelujärjestelmältä sekä läheisverkostolta saamaa tukea ja sen laatua. Haastattelun loppuun varataan aikaa yhteiseen keskusteluun, jossa työntekijän on mahdollista ottaa valitsemansa teemat tarkempaan tarkasteluun yhdessä asiakkaan kanssa.

• http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lastensuojelun-kasikirja/tyomenetelmat-ja-valineet/tyomenetelmat/kuvastin-malli

35

Kuvastin

- reflektiivinen itse- ja vertaisarvioinnin

menetelmä sosiaalityössä

• Kyseessä on kevyt, systemaattisuutta lisäävä työtapa, jota käytetään jäsentämän tiimityötä ja tukemaan työssä oppimista. Kuvastin on väline asiakastyön prosessien avaamiseen, hiljaisen tiedon sanallistamiseen, asiakastyössä käytettävien keinojen arvioimiseen, syventämiseen ja kehittämiseen.

• www.sosiaaliportti.fi

Sosiaalialan työolot -hanke, STM 36

Kuvastin-menetelmä

• sisältää oman työn dokumentoinnin,

• arvioinnin tueksi kehitettyjen lomakkeiden käytön,

• yhteiset vertaisarviointikokoukset sekä

• työn edistymisen seurannan ja vaikuttavuusoletuksien tekemisen.

Sosiaalialan työolot -hanke, STM 37

Kuvastimen kohteena

on ennen kaikkea

sosiaalityöntekijän oma

tapa ajatella ja

tehdä asiakastyötä.

38

Kuvastin-mallissa on kolme päävaihetta

1. Sosiaalityöntekijän itsearvioinnin vaihe

• Sosiaalityöntekijän oman työn arviointi, valmistautuminen vertaisarviointiin. (Lomake: Peilisali)

2. Vertaisarvioinnin vaihe

• Vertaisarviointikokous sosiaalityön ryhmässä; jatkotyöskentelyehdotukset ryhmältä. (Lomake: Sisäinen peili)

3. Seurannan ja synteesin vaihe

• Asiakastyön edistymisen seuranta, tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen arviointi ja työntekijän oman oppimisen arviointi väliarviointikokouksessa (Lomake: Takapeili ja väli- tai loppuarvioinnin Sisäinen peili)

• Johtopäätösten teko: työryhmän yhteiset johtopäätökset sosiaalityön tekemisen

reunaehdoista, tarkemmin seurantaa tai kehittämistä vaativista teemoista sekä vaikuttavuusoletusten tekeminen. (Lomake: Prisma/Huomiopeili)

Haagan osahankkeen tavoitteena

• oli luoda Läntiselle sosiaaliasemalle tietokäytäntö, joka mahdollistaisi määrällisen seurantatiedon ja laadullisen arviointitiedon yhdistämisen. Tavoitteena oli ottaa asiakkaat entistä tiiviimmin mukaan arviointitiedon tuottamiseen.

Tämän saavuttamiseksi • tavoitteena oli ensin arvioida Läntisellä

sosiaaliasemalla, tuotetun asiakasseurantalomakkeen (VIVA-mittarin) käyttökelpoisuutta vaikuttavuuden arviointimittarina.

jj

VIVA-mittaus

Arvottaminen ja johtopäätökset

VIVA-mittaus

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen arvioinnin yhdistävä tietokäytäntö sosiaalityön työnhallinnan tukena (Yliruka, Mannerström & Jouttimäki 2013)

Arvottaminen ja johtopäätökset

Kuvastimen (kvalitatiivinen arviointi) ja VIVA-mittarin

(kvantitatiivinen arviointi) vertailua

Kuvastin (kvalitatiivinen arviointitieto) VIVA-mittari (kvantitatiivinen arviointitieto)

Kokoava Pistemäinen

Osana perustyötä Säännöllinen poikkileikkaustieto mahdollista

Yksilötason työn vaikuttavuuden seuraaminen mahdollista

Yksilötason työn vaikuttavuuden arviointi on vaikeatulkintaista ja työlästä, epävalidiakin

Arviointiprosessiin valikoituu pieni määrä asiakasprosesseja

Laaja otos asiakkuuksia

Yleisiä käytäntöjä ja ilmiöitä saadaan esiin yhteisen dialogin kautta, mahdollisuus yleistää teoriaan

Yleisiä käytäntöjä ja ilmiöitä saadaan esiin laajan aineiston avulla.

Helpompi hyödynnettävyys osana asiakastyötä Digium-lomake sinänsä vaivaton, mutta aineiston analyysi ja hyödyntäminen työlästä ja vaatii erikoisosaamista ja enemmän työaikaa.

Pienestä määrästä asiakascaseja saadaan työyhteisön oppimisen kautta hyötyä laajalti asiakastyön tekemiseen.

Yleisten käytäntöjen ja ilmiöiden esiin saaminen mahdollistaa yhteisen keskustelun ja tukee työn suuntaamista.

Työntekijän valikoima case Kaikki asiakkaat tietyltä ajanjaksolta

Mukana asiakasnäkökulma Ammattilaisnäkökulma

Auttaa ymmärtämään ilmiöiden yhteenkietoutuneisuutta

Pilkkoo ongelmat

Toimivuudessa kriittistä sekä työntekijän että työryhmän paneutuminen ja kyky dialogiin

Mittaa sitä, mitä mittarissa on (ennaltamäärättyä tietoa)

Tukee tutkimustietoon perustuvaa ammattikäytäntöä

Ei ota kantaa

Tulevaisuudessa

Tietoteknologian kehitys lisää mahdollisuutta tuottaa vaikuttavuustietoa.

• KANSA JA APOTTI – vaikuttavuustietoa kirjausten kautta.

• Mahdollisuudet ja riskit?

Kirjallisuutta

• Kemppainen, Tarja & Kostamo-Pääkkö, Kaisa & Niskala, Asta & Ojaniemi, Pekka & Vesterinen, Kerttu (2010) Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapista - tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta.

• Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna (2014) AVAIN-mittarin soveltuvuus toimeentulotuen vaikuttavuuden arvioinnissa –mittarin testaus Seinäjoen sosiaalivirastossa. Hallinnon tutkimus 33 (3), 225-242.

• Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi – miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus 19 (2), 122–142.

• Kivipelto Minna, Blomgren Sanna, Karjalainen Pekka ja Saikkonen Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä –arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL.

• Pohjola, Anneli & Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (2012) (toim.) Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus, 9–15.

• Rautavuo, Petri (2014): Sosiaalityon vaikuttavuus ja selontekovelvollisuus sosiaalityontekijoiden nakokulmasta. Pro gradu-tutkielma.

• Yliruka, Laura (2006) Kuvastin – Reflektiivinen itse- ja vertaisarviointimenetelmä sosiaalityössä. Stakes.

• Yliruka, Laura & Mannerström, Kaija & Jouttimäki, Päivi (2013) Arviointimallia kehittämässä Helsingin läntisellä sosiaaliasemalla. Teoksessa Kivipelto ym. toim. (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä.

• Suurin osa löytyy googlettamalla internetistä!