Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta

Kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017

Kehitysjohtaja Risto Hämäläinen

Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2010-2016

Biotalous on klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiutuva energia ja puutuoteteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. HUOM! Metsä- ja puuklusterissa oman toimialanaan näkyy edelleen voimakkaasti niiden raju pudotus vuoden 2008 UPM-Kymmenen paperitehtaan lopettamisen jälkeen. Mikäli biotuotetehdasinvestointi Paltamoon ja muut puutuoteteollisuuden kasvutavoitteet toteutuvat, Kainuuseen voi syntyä tuhat uutta työpaikkaa .

Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2010-2016

Metalliklusteri kovassa nousussa Toimialan liikevaihto supistui 26,7 prosenttia vuonna 2015 alle 92 miljoonaan. Vuonna 2016 liikevaihdon kehitys kääntyi taas voimakkaaseen kasvuun ja kasvoi 56,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöstömäärä kasvoi 7,6 %. Metalliklusterin kasvua vetää Transtech. Matkailuklusterin liikevaihto kasvaa mutta henkilöstömäärä ei Toimialan liikevaihto kasvoi vuoden 2016 aikana 6,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto vuonna 2016 oli yli 136 miljoonaa, joka on korkein lukema koko 2010-luvulla. Liikevaihdon kasvusta huolimatta henkilöstömäärä laski 2,9 %.

PK-yritysbarometri Kainuu 2/2017

- Pk-yritysten lähiajan yleisiä suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä

- Koko maan pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan - Kainuun alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on kuitenkin laskenut keväästä 2017

kahdeksan prosenttiyksikköä, ja on nyt +20 - Laskua on tapahtunut nimenomaan niiden pk-yritysten kohdalla, jotka uskovat

suhdannenäkymien parantuvan; keväällä näitä yrityksiä oli 44 % ja nyt 36 %. - Odotukset ovat heikentyneet etenkin Kehys-Kainuussa - Kajaanin seutukunta on suunnilleen samalla tasolla kuin koko maa

Työpaikat Kainuun kunnissa 2010 – 2014

- Työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa 2010-luvulla - Todennäköisesti 2014 – 2016 tapahtunut liikevaihdon myönteinen kehitys on

hillinnyt työpaikkojen kokonaismäärän vähentymistä, suhdannetiedot vahvistavat tätä näkemystä

- Transtechin ja Terrafamen liiketoiminnan ja henkilöstömäärän kasvu ajoittuu vuosille 2015 – 2016 ja 2017

KAJAANI ELINKEINORAKENNE SUURET TOIMIALAT

1) Teollisuustyöpaikkojen vähenemisen suurimmat tekijät ovat a) UPM:n paperitehdas -535 työpaikkaa ja b) Suomi-Soffan huonekalutehdas -100 työpaikkaa 2) Transtechin tehtaan työllisyys parantunut VR:n ja HKL:n tilausten myötä, lisäys ei vielä näy tässä 3) Hallinto-, tuki- ja palvelutoiminnan suuret työllistäjät kirjanpidon/laskentatoimen (palvelukeskus) yritykset (S-Palveluässä ja S-pankki, Aditro) 4) Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen alan kasvu a) kiinteistönhoitopalvelujen kasvusta +300 työpaikkaa ja b) puhelinpalvelukeskusten kasvusta +100 työpaikkaa (RTG Sales, Sentaraali) 5) Terrafamen työpaikat tilastoidaan Sotkamoon, sen rinnalla toinen merkittävä kajaanilaisten pendelöintityöpaikka on Vuokatin matkailukeskus

Henkilöstö Liikevaihto

KAJAANI ELINKEINORAKENNE SUURIMPIA TYÖNANTAJIA yli 100 työntekijää

Kainuun SOTE-kuntayhtymä 2.500 (arvio, yhteensä 3.200 Kainuu) Kajaanin kaupunki + liikelaitokset + yhtiöt 2.100 Transtech 700 + Kainuun Prikaati + puolustushallinnon yksiköt 600 + Terrafamen kaivos Sotkamo n. 400 + urakoitsijoiden työntekijät Osuuskauppa Maakunta 300 (arvio, yhteensä 500 Kainuu) SOK S-Palveluässä ja S-pankin palvelukeskus n. 170 RTG Sales, mm. Finnairin asiakaspalveluja n. 150 Valmet Automation 110 + Loiste Energia n. 100 Eniro Sentraali 0100100 palvelunumero n. 100 ?

KAJAANI ELINKEINORAKENNE YRITYKSIÄ

Yritystoimipaikkoja 2013 1.900 kpl Yritystyöpaikkoja 2013 8.000 kpl Uusia yrityksiä/vuosi, netto 20 - 40 Kotimaisten pörssiyritysten yksiköitä: Valmet Automation, Bittium (ent. Elektrobit), Ponssen tietojärjestelmät, UPM (Renforsin Ranta-yritysalue) Ulkomaisten pörssiyritysten yksiköitä: Sartorius/Biohit, Skoda Transport/Transtech Muita suurten yritysten yksiköitä : Pölkky Oy:n saha, SOK Palveluässä, Aditron palvelukeskus, Raute/Mecano Suurien teollisuuspalveluyritysten yksiköitä: Protacon, Sweco, Pept (Renforsin Rannassa) Suurin osa yrityksistä pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä, paikallisesti omistettuja. Omalla alallaan tunnettuja: Sunit, Imagon, Planray, Exens, Tieto-Oskari, Katera Steel, Koneistamo Alm, Rockseri/R-Collection, Valtavalo

KAUPUNKISTRATEGIA JA ELINKEINO-OHJELMA

ELINKEINO-OHJELMAN TAVOITTEET

1. Halu auttaa yritysten kasvua - Asenne- ja yritysilmapiirin parantaminen: Yrittäjien ja kaupungin vuoropuhelu , paikallisen

yritystoiminnan edellytysten parantaminen - Yritystoiminnan kehittäminen:

Rakennemuutoksen ja kasvun alojen edistäminen; Yritystoiminnan säilyttäminen, kasvattaminen ja lisääminen; (Kasvua Kainuuseen-hanke) Yritystoiminnan kasvua tukeva rakennettu ympäristö

2. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen - Toimiva ja vaikuttava koulutusketju (Kajaanin koulutuskonserniselvitys 2016) - Osaajien saaminen alueen ulkopuolelta - Tehokas ja vaikuttava, erikoistunut innovaatiotoiminta (CEMIS-tutkimusyhteistyö) 3. Saavutettavuuden parantaminen - Helsinki–Kajaani -reittilentoyhteyden säilyttäminen (nyt historiallisen hyvä vuorotarjonta) - Helsinki-, Oulu- ja Venäjä- väyläyhteyksien nopeuttaminen (VT 5, VT 22, Vartius-tie) - Toimivat tietoliikenneyhteydet - Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne 4. Vetovoimaa tukevan positiivisen mielikuvan luominen - Kaupunkikeskustaympäristön kehittäminen - Aktiivinen kärkiviestintä ja –markkinointi (yhteismarkkinointi yhdessä yritysten kanssa) - Kaupungin matkailullinen kehittäminen

YRITYSILMAPIIRI

Asenne- ja yritysilmapiirin parantaminen: Yrittäjien ja kaupungin vuoropuhelu ja Paikallisen yritystoiminnan edellytysten parantaminen - Yritysvaikutusten arvioinnin parantaminen päätöksenteossa - Yhteiset tapaamiset ja yhteiset tilaisuudet eri tasoilla yrittäjäjärjestöjen kanssa - Kaupungin viranhaltijoiden yrityskäynnit, yritystilaisuudet ja osallistuminen

yrittäjäjärjestöjen toimintaan kumppaneina = Asiantuntijajäsenyys Kajaanin Yrittäjät ry:n, Kainuun Kauppakamariosaston ja Kajaanin Kauppiasyhdistyksen hallituksissa

- Paikallinen hankintayhteistyö koulutus-, info- ja teknisen vuoropuhelun tilaisuudet Kainuun hankintarenkaan hankinta-asiamiespalvelu = vakinaistettu 2015 - Yritysvaikutusten arvioinnin käyttö hankinnoissa - Paikallisuuden huomioon ottaminen hankinnoissa hankintalain puitteissa Asenne- ja yritysilmapiirin parantaminen tuli 2008 ensimmäisen kerran elinkeinostrategiaan ykköstavoitteeksi. Ilmapiiriä seurataan SY:n elinkeinopoliittisella mittaristolla:

SY:n mittariston tulokset aluekeskuskaupunkien (23 – 25 kaupunkia) sarjassa: 2010: 33 pistettä, viimeinen 2012: 42 pistettä 14. sija 2014: Arvosana 7,0 paras aluekeskuskaupunki 2016: Arvosana 6,7 ei enää aluekeskussarjaa erikseen (2014 siirryttiin pisteytyksestä kouluarvosanoihin)

ELINKEINO-OHJELMAN KESKEISET TOIMIALAT

Olemassa olevat kasvun alat: - Mittaustekniikan kansallinen rooli = Valmet Automation, muut alan yritykset, Oulun

yo:n Kaj. yliopistokeskuksen tutkimus, VTT MIKES tutkimus, CEMIS ja Measurepolis - Kaivannaisalan klusterikehitys = Talvivaaran kaivos, Sotkamo Silver -hanke, Otanmäki

Mine -hanke, Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutus ja TKI - Matkailun klusterikehitys = Vuokatti, Ukko-Halla, Paljakka, Wild Taiga, Kajaanin

ammattikorkeakoulun koulutus ja TKI, Kajaanin matkailun Master Plan - Palvelualojen ja metallialan kasvu = osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen:

talous- ja henkilöstöhallinnon ja asiakaspalvelujen yritykset, Transtech ja muut metalliyritykset, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Uudet kasvun alat: - Metsäraaka-aineeseen perustuva biotalous = ST 1 bioetanolitehdas, Renforsin Rannan

yritysalue, CEMIS-tutkimusyhteistyö, modernin biojalostuksen lahjoitusprofessuuri - Uusi klusterikehityksen ala datacenterit = CSC Oy, Herman IT Oy, KAMK:n DC-koulutus,

DC-ekosysteemin luominen , CSC:n data-analytiikan osaaminen, uudet tietoverkot - Uudet osaamisen alat pilvipalvelut sekä pelit/simulaatiot = Critical Force Oy, CSE

Entertainment Oy, KAMK:n pelialan koulutus ja TKI, pelialan yritysperustantahankkeet - Ympäristöteknologia, ekotehokkuus = Mittaustekniikan osaamisen soveltaminen

vesien mittauksiin, mittaustekniikan yritykset, CEMIS-tutkimusyhteistyö - Digitaalisuus, automaatio ja robotiikka = Koulutus-, TKI- ja kehitysorganisaatiot

käynnistäneet uusia hankkeita, mm. KAMK:n robotiikka - Avoin julkinen data liiketoiminnassa = Kajaanin kaupungin tietokantojen avaaminen

KAJAANIN KAUPAN ALAN KEHITTÄMINEN

Maakuntakeskus kaupan keskuksena

- Erikoiskaupan keskittäminen keskustaan sekä tilaa vievän erikoiskaupan tonttitarjonta

ja Petäisenniskassa= Petäisenniskan kehittämisohjelma 2011 saakka, Petäisenrannan uusi kaava-alue, kaupan vaihemaakuntakaava

- Kaupunkikeskustan yleissuunnitelman toteutus = Rantapuisto ja Kyynäspuisto , 2015 Kyynäspäänniemen silta ja Kauppakadun kävelypainotteisuus Kirkkokatu-Koivukoskenkatu, vuoroaan odottaa väli Koivukoskenkatu - Lönnrotinkatu

- Keskustaajaman osayleiskaavan uusiminen = valtuustoon 2017, ratkaistaan mm. mihin uusi siltayhteys, joka korvaa Linnansillan

- Ostosmatkailu, ostovoiman kasvattaminen = kokous- ja tapahtumamatkailun lisääminen, kaupungin toiminta-avustus Kajaanin Kauppiasyhdistykselle, joka tekee kaupan yhteismarkkinointia Vuokattiin, Kostamukseen, muulle lähialueelle

- Kaupan alan yksittäiset yritykset eivät ole julkisten yritystukien piirissä, koska voisi johtaa kilpailun vääristymiseen, mutta kaupan yhteistoimintaa voidaan tukea

- Kaupunki pystyy parantamaan erikoiskaupan toimintaympäristöä kaavoituksella ja rakentamalla viihtyisää kaupunkiympäristöä

- Kaupan alalle olennaisinta on ostovoiman kasvu , kun talous ja yritystoiminta kasvaa, niin se heijastuu suoraan kauppaan

- Erikoiskauppaa haastaa kaikkialla verkkokaupan kasvu

Kajaanin markkinointi 2017 - Yhteismarkkinointia tehneen Kajaanin Matkailu Oy:n osakassopimus päättyi

yhteisymmärryksessä omistajien kesken 31.12.2016, yhtiö jätetty pöytälaatikkoon - Kaupunginhallitus hyväksynyt Kajaanin yhteismarkkinoinnin 2017 toimintasuunnitelman

ja rahoituksen, jonka toimenpiteet on käynnistetty: VisitKajaani some-markkinointi, esittelyvideot, muu materiaali, yhteisesiintyminen messutapahtumissa, ym.

- Yhteismarkkinointia esitetään jatkettavaksi 2018: Oulujärven Jättiläiset, Kauppiasyhdistys, hotellit mukana + kaupungin toimijat

- Kaupungin viestinnän ja markkinoinnin (VIMA) toimintatavat ja organisointi selvitetty, tavoitteena toimiva keskittäminen 2018 aikana muiden konsernipalvelujen yhteydessä

Vauhtia Vuokatin (Kajaanin-Oulujärven) kv. matkailuun –hanke - Hankkeessa tehty kv. myyntiä ja markkinointia kohteena matkanjärjestäjät, VisitFinland –

yhteistyötä, tuotekehitystä, toimijoiden yhteistyön lisäämistä. - Kajaani-Oulujärvi yhteistyölle on hankkeessa oma toimenpidekokonaisuutensa, jossa

mm. Kajaanin palvelujen ja tapahtumien näkyvyyden lisääminen Vuokatissa ja sen markkinointikanavissa

- Hankkeen rahoituksella tehty uusi VisitKajaani nettisivusto Kajaani-Oulujärven matkailumarkkinoinnin ja Kajaanin yhteismarkkinoinnin yhteiseksi alustaksi

KAJAANIN MARKKINOINTI JA YHTEISMARKKINOINTI

- Finnair Kajaani 5/2015 alkaen 4 arkipäivänvuoroa sekä viikonloppuvuorot. - Matkustajamäärä 2016 kotimaan reittilennoilla 84.000, tänä vuonna samalla tasolla

- Kotimaan lentoliikenne on kokonaisuutena tappiollista, mutta sitä pidetään yllä

verkostoperiaatteella, jossa kotimaasta saadaan jatkolentoja ulkomaille - Kajaanin reitti edelleen tappiollinen, keskimääräinen täyttöaste alle 60 % ei riittävän

hyvä, mutta verkostoarvo kasvanut, 25% jatkolentoja

- Kesällä 2017 vain yksi arkivuoro vaihtuvin ajoin + viikonloppuvuorot, sama aikataulutus myynnissä kesälle 2018 = matkustajamäärät pienenivät mutta täyttöaste kasvoi

- Flybellä aikoinaan olleilla pienillä kotimaan kentillä Kemi, Kokkola, Jyväskylä samat haasteet kesäajan supistuksissa, rajoitetusti vuoroja ja paljon kolmiolentoja

- Työmatkustus Kajaanissa on melko vakio. Suomen valtio (Prikaati ym.) suurin yksittäinen lentomatkustuksen käyttäjä. Yrityksistä suurimmat ST1, Valmet ja S-ryhmä

- Kajaanin lentoaseman matkustajarakenne jakautuu varsin tasaisesti työmatkoihin sekä vapaa-ajan ja matkailun lentomatkoihin

- Uutta kasvua voi saada kv. matkailusta. Siksi mm. Vauhtia Vuokatin (Kajaanin-Oulujärven) kv. matkailuun –hankkeelle rahoittaja on asettanut tavoitteen Kajaanin lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisesta 100.000 matkustajaan

SAAVUTETTAVUUS: LENTOLIIKENNE

- Liikennepoliittisen selonteon VT 22 investointi 45 milj. euroa supistui valtion budjeteissa 2015 ja 2016 vain 15 miljoonaan euroon. Pääkohde tien nelikaistaistaminen Oulun päässä, mutta urakkatarjouksesta säästyneillä rahoilla tehty yhteysvälillä muitakin kohteita mm. VT5/VT6 risteys Kajaanissa

- Tuetaan VT 5 investointien toteutumista ja sisältymistä valtakunnallisiin liikenneinvestointeihin, tällä hallituskaudella käynnistyy Mikkeli-Juva väli

- Kajaani-Sotkamo rakennemalliyhteistyönä esitetty POP ELY:lle eteläpuolen tien VT6/KT76 jatkokehittämistä: tievalaistus ja keskikaiteelliset ohituskaistat

- Kostamuksen kaupungin kanssa aloitettu keskustelut edunvalvontayhteistyöstä Vartius-Kostamus tieosuuden parantamiseksi

Maakuntauudistuksen takia uudistetaan Maantielaki, lakiluonnoksen ydinkohdat: • Alueellisesta tienpidosta vastaavat maakunnat, maanteiden omistajuus,

rahoittaminen ja tienpidon ohjaus säilyvät edelleen valtion tehtävinä • Maakunnat hoitaisivat alueellisen tienpidon tehtäviä 9 yhteistyöalueella • Maakunnat ja Liikennevirasto tekisivät vuosittain sopimuksen, jossa määritellään

tienpidon tehtävien hoitaminen, ja jolla LIVI kohdentaa rahoituksen maakunnille • Osa perusväylänpidon rahoituksesta varattaisiin valtakunnallisiin tehtäviin ja

ennakoimattomiin tarpeisiin • Laissa määriteltäisiin tieluokitus palvelutasoon perustuen, runkoverkko korkein • Uutena asiana tieluokituksen lisäksi säädökset valtakunnallisesta ja

maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta

SAAVUTETTAVUUS: MAANTIET

- Esitetään Savon rataa seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Pohjanmaan radan valmistumisen jälkeen mm. Kainuun Liiton edunvalvontaan

- Iisalmi-Ylivieska –rata joutunut uudelleen arvioinnin kohteeksi, Liikennevirasto esittänyt sen sijasta Kontiomäki-Oulu välin jatkoparantamista

- Iisalmi-Ylivieska –ratayhteys on sisällytetty uuteen Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategiaan

- Kajaanin kautta kulkevat 4 päivittäistä kaukojunavuoroa (molempiin suuntiin) ovat lähes kaikki TEM:n ostoliikennettä Kuopio-Oulu välillä

- Markkinaehtoisia vain 6:33 etelään lähtevä juna ja 22:20 etelästä saapuva juna - VR:n yksinoikeussopimukseen kuuluvaa velvoiteliikennettä välillä ei ole

- Ostoliikenne säilyy sopimuskauden loppuun 2018 saakka nykytasossa - Henkilöjunaliikenteen avaaminen kilpailulle voi vaikuttaa Kajaanin liikenteeseen - Junamatkustus kasvanut Kajaanista etelään 2017 aikana (hinnat laskeneet)

SAAVUTETTAVUUS: RAUTATIET

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista = Tarkoittaa miten maakuntalain 6 §:ssä luetellut TEM:n hallinnonalan tehtävät järjestetään maakunnissa, kun niille siirtyy valtion ja maakuntien liittojen hoitamat aluekehitystehtävät: - Nykyisistä ELY-keskusten ja TE-toimistojen yrityspalveluista tulee julkisia kasvupalveluja.

Osa kasvupalveluista on valtakunnallisia ja osa maakunnallisia. - Maakunnallisten kasvupalvelujen enimmäissisällön määrittää maakuntalain 6 §:n

tehtäväluettelo, mutta käytännön toteutuksen ja sisällön päättää pääosin maakunta. - Selviä viranomaistehtäviä lukuun ottamatta kasvupalvelut tuotettaisiin ensisijaisesti

markkinaehtoisina, maakunnan oma palvelutuotanto on viimesijainen ratkaisu. - Kunnat voivat toimia maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajina omistamiensa

yhtiöiden kautta vain jos yhtiö ei ole sidosyksikköasemassa kuntaan. - Kainuun TE-toimistolla on noin 4-6 htv ura- ja rekrytointipalveluissa ja vain yksi htv

yritysperustannan neuvonnassa. ELY-keskuksen palvelut ovat rahoituspalveluja. - Kasvupalvelulaista tehdään juuri perustuslakianalyysia sote-valmistelun kanssa ja

TEM:n virkamiesjohto on todennut, ettei kasvupalveluesityksiä enää laiteta uudelle lausuntokierrokselle, koska muutokset ovat jäämässä niin pieniksi.

- Lait annetaan uuden aikataulun mukaan eduskunnalle yhtä aikaa kuin sote-valinnanvapauden ja muiden maakuntatehtävien lait, maaliskuussa 2018.

- Aluekehityksen osalta ei tapahdu suuria muutoksia nykyiseen maakuntaliittojen toimintaan, mutta suuri haaste on seuraava EU:n ohjelmakausi 2020 alkaen, kuinka paljon Suomen rakennerahastotuet vähenevät.

Maakuntahallinto, kasvupalvelut ja 2020-luvun aluekehitys