Kauppakeskus Plaza- rakennettu v. 1992, uusi puoli v. 2006

- Noin 25.000 m2

- 61 vuokralaista

- Omistus: Suur-Seudun Osuuskauppa SSO 50 %

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 %

Tunnuslukuja:

-Suomen 18. suurin kauppakeskus (vuosi 2009)

-Kävijämäärä noin 4,5 milj. kävijää (vuosi 2010)

- Myynti noin 56 milj euroa (vuosi 2010)

- Asiakkaille parkkipaikkoja noin 750 kpl (katetussa tilassa n. 500 kpl)

•Plazan tärkeimmät arvot:

• Monipuolinen tarjonta (tuotteet ja palvelut) • Viihtyisä salolaisten ”olohuone”• Asioinnin helppous• Asiakaspalvelu• Ilmainen asiakaspysäköinti• Uusimmat trendit aina ensin Plazassa.• Siisteys ja turvallisuus• kestävä kuluttaminen, ”vihreät liiketilat”, ”vihreä kiinteistö”

Plazan vahvuudet:

•monipuolinen valikoima•sijainti ja liikenneyhteydet •ilmaista parkkiaikaa asiakkaille 3 tuntia•kauppakeskuksen siisteys•palvelu •sopiva koko, viihtyisä kauppakeskus•nopea asioida

Kävijämäärä 2010:

Kävijämäärä päivätasolla:

Kauppakeskuksen määritelmä:

Kauppakeskuksen ominaispiirteitä:

- Yhteinen markkinointi ja kauppakeskusjohto

- yksi tai useampi ankkuriyrityksiä

- Yksittäinen liike ei ole yli 50 % liiketilan kokonaismäärästä.

- vähintään 10 liikettä.

- pinta-ala on yli 5.000 m2.

- toimii yhdessä liikerakennuksessa.

- liikkeet avautuvat yhteiseen sisätilaan.

Muita kaupallisia keskuksia:

- Hypermarketkeskus (yli 50 % alasta hypermarkettia)

- Ostoskeskus (vähintään 5 liikettä ja kokonaisala alle 5.000 m2)

- Retail Park ( keskusta-alueen ulkopuolella, useita liikerakennuksia, avautuu pysäköintialueelle)

- Outlet Center (merkkituotemyymälöiden keskus, outlet-tuotteita)

- Entertainment Center (Viihde ja huvittelukeskus, yhteinen johto ja markkinointi)

Menestyvä kauppakeskusVETOVOIMAINEN LIIKE- , TUOTE- JA PALVELUVALIKOIMA

ASIAKKAALLE HELPPO, NOPEA JA VAIVATON

KAUPPIAIDEN YHTEISMARKKINOINTI

KILPAILU

TURVALLISUUS

KIINTEISTÖN YLLÄPIDON LAADUKAS JA KUSTANNUSTEHOKAS TASO

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

KAUPAN JA MARKKINOINNIN TEHOKKUUS

KIINTEISTÖN YLLÄPITO:

- Turvallisuus

- Siisteys

- Esteetön kulku

- Olosuhteet (ilmastointi, jäähdytys, lämpötila)

- Laitteiden toimivuus (hissit, liukuportaat ym.)

- Ulkoalueiden huolto

- Sähköinen huoltokirja

- viranomaistarkastukset

Vuokrasopimus:-Liiketilan käyttötarkoitus määritellään konsepti- ja jopa tuotetasolla.

- Sitoutuu aktiiviseen myyntitoimintaan.

- Yhtenäiset aukioloajat

-Pakollinen yrittäjäyhdistyksen jäsenyys

-Sitoutuu ilmoittamaan myyntitietonsa kuukausittain kauppakeskusjohdolle.

-Aktiivisuus yhteismarkkinoinnissa

- Noudattaa kauppakeskuksen yhteisiä pelisääntöjä (mainonta, siisteys, jätehuolto, henkilökunnan pysäköintipaikat)

Yrittäjäyhdistys:Tehtävät:

- Tärkein tehtävä yhteismarkkinointi- Yhteisten toimintamallien luominen- Tunnetuksi tekeminen- Koulutus

Kaikki vuokralaiset ovat yryn jäseniä.

Markkinointimaksu neliöperusteisena.

Kauppakeskuksissa nyt- Erikoiskauppa on keskittynyt kauppakeskuksiin ja trendi jatkuu.

- Kauppakeskusten myynti Suomessa 2009 noin 4,9 miljardia euroa.

- Ostospaikka -> Ostospaikka+ viihde-> Ostospaikka+viihde+palvelut

- vihreät arvot jylläävät ( LEED-sertifikaatti, energiansäästö, kierrätys)

- hintakampanjat ja tapahtumat yhä suuremmassa roolissa.

- kauppakeskukset ovat kansainväliset ketjujen jalansija Suomeen.

- liikeaikalain muutos sai särön yhtenäisiin aukioloaikoihin (sunnuntaiaukioloajat)

VIHREÄT ARVOT

– LEED-kunniakirjaa hakevia kauppakeskuksia yhä enemmän.

– Kierrätys (kierrätyspisteet, lelukeräykset ym)

– Julkisen liikenteen vieressä

– Suunnittelu ja rakennusmateriaalit

– Energiatehokkuus (energia, valaistus, jäähdytys, veden kulutus, kierrätettävät materiaalit, jätehuolto)

– Tarve tulee asiakkaiden arvoista, kiinteistönomistajilta, EU-säädöksistä..

– yhteiskuntavastuu

- ”green lease”-vuokrasopimukset

YHTEISTYÖ YKSITYINEN-JULKINEN

•Julkiset palvelut kauppakeskuksiin (esim. terveyskioski, äänestyspaikka)

•Kauppakeskus tuo työpaikkoja alueelle

•Kauppakeskus elää sekä kaupan että yhteiskunnan muutosten mukana.

•Kauppakeskus kaupungin asukkaiden ”olohuone”.

•Win-win tilanne: sosiaalinen ja taloudellinen hyöty

Tulossa:- YHTEISÖLLISYYS

- YHTEISTYÖTÄ JULKISEN JA YKSITYISEN KESKEN YHÄ ENEMMÄN.

- VIHREÄT ARVOT OVAT MUKANA LIIKKEIDEN IMAGOSSA->”GREEN LEASE-VUOKRASOPIMUKSET, VIHREÄT TOIMITILAT”

- VÄESTÖ VANHENEE: -> OSTOVOIMA (2/3 KAUPAN KASVUSTA ARVIOIDAAN TULEVAT 45 +)-> KAUPPAKESKUKSEN SUUNNITTELU (ESTEETTÖMYYS JA HELPPOUS)-> TUOTTEITA, PALVELUJA JA TAPAHTUMIA IKÄÄNTYNEILLE

– AUKIOLOAIKOJEN LAAJENEMINEN..ERITYISESTI NUORET OVAT TOTTUNEEN LAAJOIHIN AUKIOLOAIKOIHIN..HUOM. NETTIKAUPPA (AINA AUKI, HALVAT HINNAT, TUOTE KOTIIN)

- ”SHOPPERTAINMENT” : EI PELKKÄ OSTOPAIKKA VAAN ELÄMYKSELLINEN OSTO-JA VAPAA-AJANVIETTOPAIKKA. ESIM. KUNTOKESKUKSET, ELOKUVATEATTERIT, RAVINTOLAT, KEILAHALLIT YM.

- LIIKKEET JA PALVELUT KESKITTYVÄT HYVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLE.

Yhteisöllisyys (koti, perhe, ystävät, yhteisöt..)

Vapaa-aika korostuu

Autoilun vähentäminen (kallista, ilmastonmuutos,..)

Tehokkuus->ajansäästö->kaikki saman katon alla

Turvallisuuden tarve vs. yksilöllinen vapaus

Globaalit yhteisöt

Mobiiliratkaisut (markkinointi, yhteydenpito, tiedonhaku)

Vuoteen 2030 => skenaarioita:

VUODEN 2030 KAUPPAKESKUS:

ELÄMYKSELLINEN SUJUVA ARKI VIRTUAALIELÄMISEN KEHITTYMINEN JA VAIKUTUS ARKEEN

TURVALLISUUS VS YKSILÖN VAPAUS YHTEISTEN TILOJEN TURVALLISUUS JA VALVONTA

YHDENVERTAISUUS KANSAINVÄLISTYMINEN, ”ELINTASOKUILU”, SYRJÄYTYMINEN

YHTEISÖLLISYYS VASTUULLISTEN YHTEISÖJEN TUOTTEISTAMINEN, YHTEISÖJEN MONIMUOTOISUUS

PALVELUT LISÄÄNTYVÄT VANHENEVA VÄESTÖ, VAPAA-AIKA PERHEELLE-> OSTOPALVELUT

VASTUULLINEN YHTEISÖLLISYYS

”KAUPPAKESKUS ON OSA YHDYSKUNTARAKENNETTA”

”KAUPPAKESKUS ON KAUPUNKI/YHTEISKUNTA PIENOISKOOSSA”

MAANKÄYTTÖ EI VOI OHJATA KOKONAAN KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMISTÄ EIKÄ KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN KOKONAAN MAANKÄYTTÖÄ=> YHTEISTYÖN TÄRKEYS