katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihin, anna-maija lehto

Katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihinTiedotustilaisuus 26.11.2014

Anna-Maija [email protected]

Näkökulmia:

Työllisyys Työvoiman rakenne Talous Suurimmat työolo-ongelmat Työvoiman käyttötapojen muutos Tutkimus, kehittämistoiminta Julkisuus

2Anna-Maija Lehto 2014

1970-luku Työllisyys

- maa- ja metsätalouden työllisyys laskee 200 000:lla- yksityiset ja julkiset palvelut yht. kasvua 200 000, teollisuus 50 000- yhteensä kasvua 50 000 henkeä

Työvoiman rakenne- suuri ammattirakenteen muutos maataloudesta palveluihin ja teollisuuteen, palkansaajien osuus kasvaa- koulutustasot vielä alhaisia: 55 % ei perusasteen jälkeistä koulutusta

Talous- öljykriisi 1973, toinen 1979- hurja inflaatio- peruskoulu-uudistus toteutetaan, sosiaaliturvan ja yhteiskunnallisten palveluiden kehittyminen


1970-luku Suurimmat työolo-ongelmat

- monilla työ fyysisesti raskasta ja yksitoikkoista- joustamattomat työajat, tosin 40-tunnin viikkotyöaika ja vapaat lauantait alkavat

Työvoiman käyttötapojen muutos- työ tarkkaan valvottua- järjestäytyminen yleistä

Tutkimus, kehittämistoiminta- tutkimusta ei vielä laajasti, vain miestyöntekijöihin kohdistettua- kehittämistoiminta vähäistä, työt hyvin tayloristisesti järjestettyjä, jolloin tutkimus lähinnä rationalisointia (kellokallet), kritiikki alkaa- Skandinaviassa työsuojelu- ja yritysdemokratiauudistukset: näkemys hyvästä ja kehittävästä työstä rantautuu Suomeenkin- OECD:n piirissä sosiaali-indikaattoriliike – työolotutkimus alkaa

Julkisuus- Meteli –tutkimuksesta nousee meteli



- Maatalouden työllisyys vähenee edelleen (100 000)- julkiset palvelut kasvavat lähes 200 000, yksityiset 100 000- teollisuus alkaa lievästi supistua automaation vuoksi- kaikkiaan työllisten määrä kasvaa 150 000

Työvoiman rakenne- naisten työllisyys lisääntyy – julkiset palvelut- osaamisen kasvua, koulutustasot nousevat kohisten (enää 33% vain perusasteessa). Osaamista myös kysytään – tietotekniikka yleistyy

Talous- Reagan ja Thatcher viitoittavat tietä sääntelyn purkamiselle, veronalennuksille, sosiaaliturvan heikennyksille, yksin pärjäämiselle, uusliberalismille, Suomessa saadaan tästä vaikutteita- rahamarkkinoiden sääntelyä puretaan, saadaan kotimainen kysyntä kasvuun ja uusia työpaikkoja, mutta vaihtotaseen vaje kasvaa


1980-luku Suurimmat työolo-ongelmat

- työn henkinen paine kasvaa, kiire lisääntyy (haittaavuus tuplaantuu 80-luvun aikana)- työpaikan ristiriidat ja kilpailuhenki lisääntyvät voimakkaasti

Työvoiman käyttötapojen muutos- paineita sääntelyn purkamiseen- ”joustavan yrityksen malli” lanseerataan Britanniassa

Tutkimus, kehittämistoiminta- työntekijän näkökulma tärkeää, ”työelämän laatu” –ajattelu- sosiotekniset menetelmät, pohjoismaisessa ajattelussa arvostettu työsuhteiden turvallisuutta, pitkäjänteisyyttä, työntekijöiden sitoutumista, osaamisen syventämistä, osallistumista ja yhteistoimintaa- työn vaatimukset/kontrolli –malli (Karasek) nousee käyttöön- sukupuolten tasa-arvon tutkimus työelämässä alkaa, Työolotutk.1984

Julkisuus- julkisuus luo optimismia työelämän kehittämiseen ja työllisyyteen



- talouden lama alkoi 1991, johti nopeasti työttömyyden kasvuun, työllisyyden ja palkansaajien määrän pudotukseen- vuoteen 1995 mennessä lähes 400 000 työllistä vähemmän- 1990-luvun loppuun mennessä vähennystä enää 200 000- palkansaajien vähennys 90-luvun aikana noin 150 000

Työvoiman rakenne- naiset saavuttavat enemmistön palkansaajista 1990 tienoilla - eläkkeelle siirtyminen kiihtyy laman aikana (joka 10. normaalisti eläkkeelle, nyt noin 70 %)- koulutustasojen nousu jatkuu, naiset ohittavat miehet


1990-luku Talous

- laman taustaa: ylikuumentuneet rahamarkkinat, Suomen Pankin toimien seurauksena markan arvo laskee 20 prosenttia- yrityksiä menee nurin, pankkituki rahoitetaan julkisin varoin, jolloin julkisessa taloudessa joudutaan säästöohjelmiin- 1994 pahin työttömyys, ensimmäiset nousun merkit kone- ja metsäteollisuudessa, vuoden 1995 jälkeen tulee Nokian nousu

Suurimmat työolo-ongelmat - työolotutkimuksissa 90-luvun laman ongelmat eivät näy selvästi, koska 1990 ei vielä tietoa lamasta ja 1997 jo nousun aikaa- kiire lisääntyy 90-luvun aikana, määräaikaiset työsuhteet yleistyvät - kiireen syyt julkisella siinä, että työt lisääntyvät, mutta henkilökuntaa ei saada lisää. Yksityisellä häviävät työt, kilpailu kiristyy sekä kansainvälistyy, mikä lisää tuottavuusvaatimuksia ja työpaineita.- Kuntasektori alkaa voida huonosti


1990-luku Työvoiman käyttötapojen muutos

- jouston muodot kehitetään huippuunsa: pätkätyöt, ylityöt- sektorit eroavat siinä, miten joustoja sovelletaan - tuottavuus tulee avainsanaksi, mikä vaikuttaa myös kielteisesti: työn tuloksen jatkuva tarkkailu - yksilöllinen palkkaus

Tutkimus, kehittämistoiminta- Työolokomitea 1990 perustaa seurannan: työolobarometri- kehittämistoiminta kiihtyy, yhdistyy tuottavuustalkoisiin ja ohjelmiin- ikäohjelmat, ”hyvän työn kriteerit” vaikuttavat - EU-yhteistyö alkaa, tutkimus ja kehittäminen kansainvälistyvät

Julkisuus- pätkätyöt keskusteluun, prekariaatti-puhe alkaa, julkisuus myös tuottaa hyviä seurauksia: määräaikaisia työsuhteita aletaan valvoa enemmän, vältetään halpatyömarkkinoiden synty- kiireongelma lopultakin tunnustetaan, työpaineiden kasvu pysähtyy- tasa-arvokysymykset paljon esillä, samoin päivähoito, työn ja perheen yhteensovittaminen



- työllisyys kasvaa vuoteen 2008 asti 200 000:lla hengellä. Naisten työllisyys vähän enemmän kuin miesten (20 000). - yksityiset palvelut (kauppa, liike-elämän palvelut) n. 150 000 kasvua, terveyspalvelut ja rakentaminen kasvua yht. 80 000, teollisuudessa vähennystä- 2003 ja 2004 pieni notkahdus työllisyydessä (teknologiakupla), varsinainen pudotus alkaa 2009 alusta, kahdessa vuodessa n. 90 000 työllisen vähennys, mistä puolet on opiskelijoita

Työvoiman rakenne- ikääntyneiden työllisyys kasvaa reippaasti, keski-ikä nousee- osaamistaso jatkaa kasvua, kysyntä aluksi myös kovaa


2000-luku

Talous- vuoteen 2007 saakka hyvä jakso Suomen kansantaloudessa- USA:sta alkanut finanssikriisi vuoden 2008 lopulla- 2008 myös Nokian taitekohta, josta alamäki alkaa

Suurimmat työolo-ongelmat- Työolotutkimukset 2003 ja 2008: vuoden 2003 julkistuksessa huomio siitä, että tiedonsaanti työtä koskevista muutoksista on heikentynyt varsinkin yksityisellä sektorilla (pörssiyhtiöt)- vuoden 2008 julkistuksessa havahduttiin valtiosektorin ongelmiin: työntekijöiden hyvinvointi laski selvästi, liittyi valtion ”tuottavuusohjelmaan”- kuntien tilanne edelleen huonoin, siellä kiire säilyy ongelmana



- ulkoistamista, työn siirtoa halvemman palkkatason maihin- ristiriidat kärjistyvät: työntekijöiden oma orientaatio pysyvien työsuhteiden ja pitkäjänteisen työssä kehittymisen suuntaan törmää toistuvasti muutoksiin, joissa korostetaan yksilökeskeisyyttä yhteisöllisyyden sijaan, liikkuvuutta sitoutumisen korvikkeena, työorganisaation tarpeiden mukaista joustavuutta ja jatkuvaa tuottavuuden kasvua työntekijän tarpeista lähtevän ajattelun tilalla

Tutkimus, kehittämistoiminta- yritetään vaikuttaa työurien jatkamiseen, eläkeuudistus 2005- kehitetään työn uusia organisointimuotoja: tiimit, uudet palkkausmuodot, konsultit, työaikajoustot ja liikkuva työ, etätyö- ”työhyvinvointi” yleiskäsitteeksi

Julkisuus- julkisuus myönteistä, Nokia voimissaan



- Suomi taantuman kourissa, mutta työllisyys 2010–2013 miltei ennallaan (2 457 000) - ikääntyvät jatkavat työntekoa - työttömyys kasvaa, lähinnä piilotyöttömyys ja yli 55-vuotiaiden, joissa paljon niitä, jotka olisivat aiemmin päässeet työttömyyseläkkeelle- koulutettujen työnsaanti vaikeutuu- mobiili- ja digitekniikka vähentävät työpaikkoja varsinkin tietotyössä (media, posti, julkinen sektori)

Työvoiman rakenne- 2013 keski-ikä 43,6 vuotta (1977: 36,2)- naisia palkansaajissa selvä enemmistö (1 090 vs. 1 036) eli 54 000 enemmän


2010-luku

Talous- taloudessa paljon ulkoapäin tulevaa epävarmuutta: USA:n pankkikriisi, EU:n ongelmamaat, viennin supistuminen

Suurimmat työolo-ongelmat- epävarmuuden kokemukset huipussaan, sen sijaan aiemmin havaitut ongelmat, henkinen rasittavuus, huonot sosiaaliset suhteet, kiire ja määräaikaisuudet ovat kaikki hieman helpottavat



- ulkoistamista ja itsensätyöllistäjien määrän kasvua- työpaikkojen siirtäminen halpamaihin vähenee

Tutkimus, kehittämistoiminta- tutkimustoiminnan mahdollisuudet kapenevat, julkisen sektorin supistukset ja yksityisen sektorin vähenevät satsaukset

Julkisuus- hämmentävän negatiivista, sillä media täynnä uhkakuvia: työvoiman kahtiajakautuminen, tietotekniikka hävittää puolet työpaikoista, kaikki joutuvat vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen- näille millekään ei löydy faktapohjaa tilastoista tai tutkimuksista, mutta uhkakuvia tuodaan muualta maailmasta, jossa työvoima todella voi olla kahtiajakautunutta



Ristiriitaisia muutostrendejä

Turvallisuus:-työsuhteiden turvallisuus, pitkät työurat, koulutuksen vastaavuus

Sitoutuminen: -pysyvyys, oman elämän suunnittelu

Osaamisen syventäminen:-osaamisen kehittäminen, polarisaation tilalle jatkumo

Yhteistoiminta:-tiimityön kehittäminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen

Joustavuus:-kielteiset joustot, työ/perhe vaikeudet, prekarisaatio

Liikkuvuus:-irtisanomisen helpottaminen,liikkuvuuden lisääminen

Tuottavuus:-tehokkuuden ylikorostus, lyhyen aikavälin voitot, halpatyöt

Yksilöllistäminen:-työsuoritusten mittaaminen, yksilöll. palkkaus, yhteistyön vähentyminen

katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihin, anna-maija lehto

Government & Nonprofit