8 20

Suomen Rehu: Laatua varmistamassa oma tuotekehitys ja hyvät raaka-aineet

Boreal ja NPZ- Lembke: Huippu-lajikkeiden takana vahva yhteistyö15

Mika Isolahti - Jatkuvaa oppimista jalostajan työssä

1•12Kasvussa

Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Viljelyn suunnittelu pohjaa markkina-tietoon

4

Borealin lajikkeet –

Suunnittelua satosi

parhaaksi

» sivu 11

Kasvussa.2

Boreal toivottaa

hyviä lukuhetkiä

Kasvussa-lehden

parissa.

Lukijalle

KANSAINVÄLISYYTTÄ ILMASSABoreal on yhtiö, jossa päätöksenteko on vahvasti suomalaisissa käsissä. Pää-markkina-alueemme on kotimaa ja jalostusohjelmamme olemme suunnanneet Suomen ja muiden pohjoisten viljelyalueiden tarpeisiin. Borealilla on erittäin kattavat jalostusohjelmat käytännössä kaikissa niissä peltokasvilajeissa, jotka ovat Suomessa merkittävässä viljelyssä. Lisäksi täydennämme omaa lajikevalikoi-maamme testaamalla ja tuomalla markkinoille ulkomaisia, oloissamme viljelyyn soveltuvia lajikkeita.

Vahvat suomalaiset juuret luovat hyvän pohjan suomalaisen osaamisen vien-nille. Kasvinjalostus on toimiala, jossa tehdään varsin paljon kansainvälistä yh-teistyötä, katsotaan asiaa mistä maailmankolkasta tai miltä mantereelta tahansa. Borealkin on toiminut lajikeviennissä käytännössä yhtiön koko elinajan.

Kansainvälistymisessä näyttää pätevän samat lait kuin monessa muussakin. Asiat kehittyvät sykleittäin ja yhtä aikaa. Nyt olemme nopean kansainvälisen kehittymisen vaiheessa. Tavoitteemme on Suomessa edelleen vahvistaa yhteis-työtämme strategisesti tärkeimpien ulkomaisten jalostajien kanssa. Kasvilajeista erityisesti mallasohra, hybridiruis sekä rapsi tuovat jatkossakin kansainvälistä tuulahdusta laji- ja lajikevalikoimiimme kotimaassa. Lähialueiden vientimarkki-noilla asemamme vahvistui, kun saimme edustusoikeudet maailman neljänneksi suurimman kasvinjalostusyrityksen Limagrainin ohra- ja vehnälajikkeisiin Suo-men lisäksi Baltian maissa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Kansainvälisesti katsottuna Borealin kaltaisen pienen, mutta notkean yrityksen ei kannata mielestämme tehdä kaikkea itse. Lajikemarkkinoilla voi ja kannattaakin liittoutua. Lähialueiden ulkopuolella Borealin strategia on hakea kasvua vienti-markkinoilta vahvojen kumppanuuksien kautta. Nurmikasveilla teemme yhteis-työtä kansainvälisen Barenbrug-ryhmän kanssa. Muilla kasvilajeilla lähialueiden ja Venäjän ulkopuolella markkinakanavan lajikkeillemme tarjoaa globaalisti toimiva Limagrain-ryhmittymä, joka on nyt myös yksi Borealin omistajatahoista. Venäjällä olemme kehittäneet toimintojamme tytäryhtiömme kautta erityisesti mallasohralla, jatkossa viljoista myös kaura tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia.

Yhteistyö ja markkina-alueiden jakaminen vahvojen kansainvälisten toimijoiden kanssa mahdollistaa Borealille myös sen, että voim-me keskittää osaamisemme kehittämisen ydinmarkkina-alueellemme – kotimaa-han ja lähialueille. Näin varmistamme jatkossakin suomalaisten viljelijöiden käyttöön oloihimme jalostetut lajikkeet eri käyttötarkoituksiin.

Kansainvälisyys näkyy myös Kasvussa-lehden tämänkertaisen numeron jutuissa tavanomaista enemmän.

Miellyttäviä lukuhetkiä!

Satu Puramarkkinointipäällikkö

Tap

io T

uo

mel

a

Kasvussa. 3

Sisältö

Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1•12

8 20

Suomen Rehu: Laatua varmistamassa oma tuotekehitys ja hyvät raaka-aineet

Boreal ja NPZ- Lembke: Huippu-lajikkeiden takana vahva yhteistyö15

Mika Isolahti - Jatkuvaa oppimista jalostajan työssä

1•12Kasvussa

Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Viljelyn suunnittelu pohjaa markkina-tietoon

4

Borealin lajikkeet –

Suunnittelua satosi

parhaaksi

» sivu 11

Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus OyMyllytie 10, 31600 Jokioinen

Päätoimittaja: Satu PuraToimitussihteeri: Anna PerttuUlkoasu: Daddy Finland Oy, TampereTaitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen IdeaPaino: Forssa Print, ForssaKannen kuva: Boreal Kasvinjalostus Oy

Tiedustelut ja palautteet: boreal@boreal.fi

4. vuosikertaISSN-tunnus: 1798-5218

Jatkuvaa oppimista jalostajan työssä 15

Suomen Rehu panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi on kannattavan koti-eläintuotannon kulmakivi, jossa ruokinnan suunnittelulla ja toteutuksella on keskei-nen roolinsa. Suomen Rehulla on pitkä his-toria tuotekehityksen saralla ja osaaminen on nykyäänkin vahvaa.

8

Viljelyn suunnittelu pohjaa markkinatietoon

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman painottaa markkinalähtöistä ajattelua viljelyn suunnittelun pohjaksi. Uuteen satokauteen valmistaudutaan kotimaassa tasapainoisemmassa viljamarkkinatilan-teessa kuin vuosiin ja tilanne avaa enem-män mahdollisuuksia kasvilajivalintaan kylvöjä suunniteltaessa.

4

Boreal ja NPZ-Lembke: Huippu- lajikkeiden takana vahva yhteistyö

Rehujen laatua varmistamassa oma tuotekehitys ja hyvät raaka-aineet

Campino, Trapper sekä kauden uutuus-hybridirapsi Smilla. Tämä NPZ-Lembken jalostama kolmikko edustaa markkinoilla olevien kevätrapsiemme parhaimmistoa. Niiden soveltuvuuden Suomen oloihin Boreal on huolellisesti testannut.

20

7 Boreal kehittää kansainvälistä yhteistyötään

11 Suunnittelua satosi parhaaksi – Lajikkeet kevään kylvöille

18 Lajike myllyvehnän lannoituksen perustana

22 Terveisiä maailmalta – Eero Nissilä: Aman, Boro ja Aus

23 Uusia henkilöitä Borealille

Kasvussa 1•12Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Nurmikasvien jalostuksesta Borealilla vas-taava Mika Isolahti omaa vahvan taustan nurmikasvitutkimuksen saralla. Kasvin-jalostajan työssä on hänen mukaansa edessä koko ajan uuden oppimista.

Kasvussa.4

Viljelyn suunnittelu pohjaa markkinatietoon

Uuteen satokauteen valmistaudutaan kotimaassa tasapainoi-semmassa viljamarkkinatilanteessa kuin vuosiin. Tämän vuoden sato tullaan korjaamaan tilanteessa, jossa vanha sato on jo pääosin käytetty. Tasapainoinen tilanne avaa enemmän mahdollisuuksia kasvilajivalintaan kylvöjä suunniteltaessa.

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman painottaa markkinalähtöistä ajattelua viljelyn suunnittelun pohjaksi.

– Viime vuosien heilahtelut vilja-markkinoilla ovat opettaneet, että viljelijöiden on seurattava markkinoita. Kun sadon markki-nointimahdollisuus on viljelyn suunnittelun läh-tökohtana, ollaan vakaalla pohjalla, hän toteaa. Kotimaan viljasektori on valveutunut ja seuraa tiiviisti maailman ja Euroopan markkinanäky-miä. Alkuvuodesta viljamarkkinoilla seurattiin säätilan kehitystä niillä alueilla, joissa valmis-taudutaan sadonkorjuuseen. Kuivuus erityisesti

Etelä-Amerikassa lisäsi huolia soija- ja maissi-sadoista ja sai näiden hinnat nousujohteiseen kehitykseen viljapörsseissä. Hintojen nousuvire heijastui muihinkin viljoihin ja öljykasviraaka-aineisiin.

EU:n viljamarkkinoilla puhuttivat helmi-kuussa harvinaisen kovat pakkaset Euroopan isoilla tuotantoalueilla Venäjällä, Ukrainassa ja monissa EU-maissa.

– Kova pakkanen, ohut tai jopa olematon lumipeite ja jäätävä tuuli muodostavat ainekset laajemmillekin talvituhoille syysviljoilla ja –rap-silla, Schulman toteaa.

Maailmanmarkkinoilla Suomi on kauramaaSchulman näkee kotimaan viljamarkkinatilan-teen varsin tasapainoisena. Kevätviljojen osalta hän kuitenkin painottaa tarkempaa lajikohtaista tarkastelua. Ohra- ja kauramarkkinan hän näkee olevan selkeämmällä pohjalla kuin vehnän.

– Maailman ja EU:n varastotilanne on vehnällä parempi kuin muutamaan vuoteen, joskin on muistettava, että varastot ovat edelleen ohuet. Lisäksi mahdolliset tuhot suurilla tuotantoalueilla heijastuvat viljoista nimenomaan vehnään. Niiden toteutuessa vehnän markkinatilanne saattaa muuttua nopeastikin.

Bo

real

Kasvussa. 5

Kotimaan vehnäalan MTK:n vilja-asiamies soisi pysyvän suhteellisen korkealla tasolla. Kas-vava rehukäyttö lisää sadon markkinointimah-dollisuuksia kotimaassa leipävehnän rinnalla. Myös vientiä ulos on avattu.

Ohran osalta Schulman muistuttaa, että ylituotantotilanteessa rehuohra on viljoistamme se, jota on haastavampi saada kannattavasti maasta ulos. Käyttäjät ovat meistä käsin kauka-na ja esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan ja Arabi-maihin laivattaessa me kärsimme rahtihaitasta muihin viejämaihin verrattuna.

– Toisaalta ohralla on kotimaassakin monta osoitetta niin tiloilla kuin teollisuudessakin.

Lajikevalinta, huolellinen viljelykierto sekä terveen, peitatun kylvösiemenen käyttö ovat helppoja tapoja varmistaa onnistunut kasvuunlähtö. Suomen nopearytmisessä ke-sässä hyvä kasvuunlähtö ja nopea, tasainen orastuminen muodostavat pohjan hyvälle sadolle. Tällöin varmistetaan myös se, että muille kasvukauden aikaisille viljelytoimen-piteille saa parhaan mahdollisen vastineen.

Kylvösiemen on tuotantopanos, jonka viljelijä voi tuottaa myös itse käyttämällä omalla tilalla tuotettua satoa siemeneksi. On kuitenkin hyvä miettiä, mitä kaikkea kannattaa tehdä itse.

Useimmiten parempaan kokonaistulok-seen päästään keskittymällä siihen, mitä aiotaan tuottaa ja tekemällä se parhaalla mahdollisella tavalla. Tuotantopanosten osto niiden tuottamiseen erikoistuneelta yrityk-seltä on sijoitus, ei pelkkä kustannuserä. Sertifioitu siemen on aina tuotettu valvotus-

Hyvä kasvuunlähtö edellytys oloissammesa ketjussa ammattimaisten siementuot-tajien toimesta. Siemenkaupan kautta tarjolla on myös kilpailukykyiset, uudet lajikkeet, joilla on mahdollista saavuttaa parempi viljelyn taloudellinen tulos. Eikä hukkakaura leviä.

Sertifioitu siemen on lisäksi talou-dellisesti järkevä vaihtoehto. Tilan oma siemenkin maksaa. Minimissään sen hinnan, mitä sadon myymättä jättämi-sestä jää saamatta. Huolellinen viljelijä on lisäksi kiinnostunut myös oman siemenen laadusta. Siemenen lajittelu, peittaa-minen ja analysointi ovat merkittäviä kustannuseriä oman siemenen kunnos-tuksessa. Ne ovat kuitenkin ehdottoman välttämättömiä, jotta tiedetään, mitä kylvetään. Sertifioidun siemenen ja tilan oman siemenen käytön kustannusvertai-lua voi tehdä siemenlaskurilla osoitteessa www.sertifioitusiemen.fi.

Tarvitsemme ohraa tasapainoisesti eri käyttötar-koituksiin, hän pohtii.

Suomen mahdollisuuksien maailman vilja-markkinoilla Max Schulman allekirjoittaa olevan kaurassa. Kotimaan kauramarkkina on vakaa, joten kasvupotentiaali on vientikauralla.

– Kauramarkkinat vetävät ja hintakehitys näyttää vakaalta.

Kaura on kasvilajeista EU-markkinoilla se, jos-sa on muita viljoja selvästi vähemmän kilpailua.

– Suomi ja Ruotsi ovat merkittävimmät kauran viejämaat ja vientikaurassa kilpailemmekin lä-hinnä länsinaapurimme kanssa. Muualla kaura on varsin pieni kasvilaji.

Öljykasvit ja syysviljat mukaan viljelykiertoonÖljykasvien viljelyala on nähnyt kotimaassa melkoisia heilahteluja viiden viimeisen vuoden aikana. Välillä hintakehitys viljamarkkinoilla on lisännyt öljykasvien viljelyintoa. Joinain vuosina haastavat sääolot taas ovat leikanneet erityi-sesti öljykasvien satotasoja. Huoli öljykasvien viljelyinnosta onkin koko viljaketjun yhteinen.

Max Schulman näkee öljykasveilla hyvät markkinanäkymät. Kysyntää riittää koti-maassa ja maailmalla. Euroopan rapsisadon ennakoidaan jäävän normaalia pienemmäksi.

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman muistuttaa syysviljojen huomioimisesta viljelysuunnitelmissa, vaikka nyt mennäänkin vauhdilla kohti kevään kylvöjä.

Max

Sch

ulm

an

Kasvussa.6

ApolloBOR–rypsiAikainen Apollo on menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla koko ke-vätrypsin tuotantoalueella. Apollon sadon laatu on hyvä, öljypitoisuus korkea ja lehtivihreäpitoisuus alhainen.

CordeliaBOR–rypsiCordelia-kevätrypsin sadontuot-tokyky on huippuluokkaa, ja myös öljypitoisuus on erinomainen. Cor-delian öljysato onkin markkinoilla olevien rypsien parhaimmistoa.

EosBOR–rypsiKorkea öljypitoisuus ja hyvä sato-taso takaavat Eos-rypsille suuren öljysadon. Eos on myös laonkestä-vyydeltään hyvä ja soveltuu vilje-lyyn koko rypsin tuotantoalueella kaikilla maalajeilla.

JulietBOR–rypsiJuliet on huippusatoisa kevät-rypsilajike, jonka öljypitoisuus on erittäin korkea. Virallisissa lajikekokeissa Juliet on tuottanut markkinoilla olevista kevätrypseis-tä korkeimman öljysadon. Julietin sadontuottokyky on tullut kokeissa esiin kaikilla viljelyvyöhykkeillä.

CampinoBOR–rapsiCampino on erittäin satoisa ja laadukas kevätrapsi I-viljelyvyö-hykkeelle. Sen siemen on suuri, öljypitoisuus korkea ja öljysato suuri.

TrapperBOR–rapsiHuippusatoisa Trapper-hybridi-kevätrapsi soveltuu aikaisuutensa ansiosta viljeltäväksi I-vyöhyk-keellä sekä II-vyöhykkeen suotui-silla alueilla.

www.boreal.fi

Varmat öljykasvisadon tuottajat

Märkyyden vuoksi syksyllä kylvetty rapsiala jäi tavanomaisesta tasosta. Helmikuun ko-vat pakkaset ennakoivat ainakin osin isompia talvituhoja. Schulman näkeekin, että parhaat mahdollisuudet alojen kasvuun kotimaassa ovat nimenomaan rypsillä ja rapsilla. Sadon markki-nointi on vaivatonta.

– Rypsillä ja rapsilla oikea hinnoittelu toimii. Hintasuhde on Suomessa hyvä, öljykasveissa olemme lähes Matifin pörssihinnoissa.

Nyt mennään vauhdilla kevättä kohti, mutta Max Schulman kehottaa kohdistamaan katseita myös syksyyn viljelyä suunniteltaessa.

– Kevätkylvöjen suunnittelussa on muis-tettava myös huomioida syysviljat. Esikasviksi kannattaa valita esimerkiksi aikainen ohra niille lohkoille, joihin on suunnitellut kylvävänsä ruista tai syysvehnää. Luonnonhoitopelloista vapautuu myös alaa syysviljoille.

Erityisesti ruisalan kasvuun on nyt mah-dollisuuksia. Teollisuus on sitoutunut kotimai-sen rukiin käyttöön ja tarjolla on erinomaisia populaatio- ja hybridilajikkeita, jotka parantavat osaltaan rukiin viljelyn kannattavuutta.

Lajikkeellisuus viljaketjussaLaadun merkitystä on painotettu viljaketjus-sa oikeutetusti jo pitkään. Lajikkeellisuus on ollut hieman pienemmässä roolissa mallas- ja

tärkkelysohraa lukuun ottamatta. Muilla lajeilla hinta on määräytynyt pääsääntöisesti laadun mukaan.

– Nyt on viitteitä siitä, että lajikkeelliset viljaketjut ovat kehittymässä muillakin lajeilla, Schulman toteaa.

Teollisuus haluaa entistä enemmän opti-moida prosessejaan ja raaka-aineen merkitys korostuu. On huomattu, että tietyt lajikkeet toimivat prosessissa paremmin kuin toiset. Tai ne sisältävät joitain lisäarvotekijöitä, joista esimerkkinä on parempi sitkon laatu kevätveh-nällä tai tavanomaista runsaampi kuidun määrä kauralla. Lajikkeellisia viljaketjuja on mallas- ja tärkkelysohran lisäksi viime vuosina harjoiteltu esimerkiksi Quarna- ja Wanamo-kevätvehnillä sekä Eemeli- ja Iiris-kauroilla.

Viljakauppa puolestaan kuuntelee teollisuu-den raaka-ainetarpeita herkällä korvalla.

– Lajikkeellisuuden nousu viljaketjussa on hyvä kehityssuunta. Näin lajikkeista on mahdol-lista saada aiempaa paremmin koko kasvinja-lostajan siihen jalostama potentiaali hyödyn-nettyä, Schulman iloitsee.

Viljelijöitä hän kehottaa paneutumaan myös siihen, haluaako sadon ostaja jotain tiettyä laji-ketta. Optimitilanteessa Schulman näkee, että lajikkeellisuuden tuoma lisäarvo saadaan hin-noiteltua läpi koko ketjun.

Bo

real

Boreal kehittää

kansainvälistä yhteistyötään

Boreal Kasvinjalostus Oy ja maailman neljänneksi suurin siemenalan yritys Vilmorin tiivistävät yhteistyötään laji-kejalostuksessa ja -markkinoinnissa.

Vilmorin on osa kansainvälistä siemeniin ja vilja-tuotteisiin erikoistunutta Limagrainia. Yrityksen peltoviljelykasvien lajikejalostus- ja siemen-kauppa tehdään Limagrainin ja sen alueellisten tytäryhtiöiden nimissä.

Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseenBorealin ja Limagrainin yhteistyön pääpaino on ohran ja vehnän jalostuksessa ja markkinoin-nissa. Toimitusjohtaja Markku Äijälän mukaan yhteistyön tiivistyminen varmistaa Borealin kilpailukykyä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aika-välillä.

– Yhteistyön kautta varmistamme myös tulevaisuudessa käyttöömme uusimmat jalos-tusmenetelmät. Markkinointiyhteistyön kautta puolestaan voimme vahvistaa asemaamme Suomen ja lähialueiden lajikemarkkinoilla.

Äijälän mukaan Limagrainin vuosittainen pa-nostus kasvinjalostuksen tutkimus- ja kehitys-työhön on huomattavan suuri.

– Borealille avautuu nyt mahdollisuus hyö-dyntää Limagrainin tuotekehitysosaamista, ja vahvistaa esimerkiksi eri bioteknisten menetel-mien ja työkalujen käyttöä, jotka jo tänä päivänä ovat tärkeä osa jalostusohjelmiamme.

Tiivistä yhteistyötä myös markkinoinnissaLimagrainin lajikkeiden edustus täydentää Borealin omaa lajikevalikoimaa kotimaassa ja tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Yhteistyö maailmanlaajuisesti toimivan Limagrainin kans-sa avaa myös uusia, potentiaalisia vientimark-kinoita erityisesti Borealin kevätviljalajikkeille ja jalostusaineistoille.

Limagrainissa nähdään, että Borealin poh-joisten alueiden tuntemus ja jalostusaineistot tarjoavat yritykselle mahdollisuuden laajentaa toimintaansa pohjoisemmille markkina-alueille kuten koilliseen Eurooppaan ja Pohjois-Amerik-kaan.

Yhteistyösopimus pitää sisällään Vilmorinin tulon Borealin vähemmistöosakkaaksi 6,5 %:n osuudella. Omistusjärjestely toteutettiin suun-natulla osakeannilla ja Borealin muu omistaja-pohja säilyi ennallaan.

– Tällä järjestelyllä varmistamme hyvät edellytykset Borealin kilpailukyvyn jatkuvalle kehittymiselle, Markku Äijälä toteaa.

Kasvussa. 7

Tap

io T

uo

mel

aB

ore

al

Kasvussa.8

Rehujen laatua varmistamassa

OMA TUOTEKEHITYS JA HYVÄT RAAKA-AINEETSuomen Rehu panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jolla taataan valmistettavien rehujen laatu asiakkaille. Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi on kannattavan kotieläintuotannon kulma-kivi, jossa ruokinnan suunnittelulla ja toteutuksella on keskeinen roolinsa.

Suomen Rehun kehityspäällikkö Kari Hissa muistuttaa laadukkaan rehuviljan tuotannosta. Rehuja ei valmisteta heikkolaatuisesta viljasta.

Suomen Rehulla, joka nykyään on osa Hankkija-Maatalous Oy:tä, on pitkä histo-ria tuotekehityksen saralla ja osaaminen on nykyäänkin vahvaa.

Tuotekehityksen lähtökohtana on tutkimuk-sen ja käytännön kokemusten kautta saadun tiedon hyödyntäminen uusien tuotteiden val-mistuksessa. Takana on aina osaavien ihmisten tekemä työ.

– Suomen Rehulla on tehokas organisaatio tuotekehityksessä. Vahva ruokintaosaaminen on työssä toimimisen edellytys. Myös asiakkai-den tarpeiden tunteminen on yhä tärkeämpää, kun luodaan tilakohtaisia ruokintaratkaisuja, kehityspäällikkö Kari Hissa Suomen Rehulta kertoo.

Suomen Rehun ammattilaiset seuraavat myös tiiviisti uusinta tut-kimustietoa ja tekevät yhteistyötä koti- ja ulkomaisten tutkijoiden kanssa.

Kehityspäällikkönä Hissa itse toimii raaka-ainehankinnan ja tuotekehityksen välissä tehden tiivistä yhteistyötä molempien kanssa.

Eläinlajikohtaiset tuotekehityspäälliköt vastaavat Suomen Rehun tuotteista, niiden raaka-ainekoostumuksista sekä ruokintaohjel-mista. Rehut suunnitellaan eläinlajin tarpeiden mukaan, ottaen huomioon energian saan-nin tarpeet, oikeat ravintoaineiden määrät ja toisaalta niiden käyttörajat ja raaka-aineiden kemialliset koostumukset, laatu, ruokinnalliset arvot sekä saatavuus, hinnat ja määrät.

– Rehujen valmistus on tasapainoilua sen välillä, että viljan tuottanut viljelijä saa sados-taan kohtuullisen hinnan ja toisaalta taas rehua ostava kotieläintuottaja saa rehut kohtuuhin-taan, Kari Hissa toteaa. Rehujen tuotannossa on siis monta muuttujaa.

Bo

real

Kasvussa. 9Kasvussa. 9

HuldaBOR-herneHulda on satoisa ja lujavartinen hernelajike, jonka sadonlaatu on erinomainen ja valkuaispitoisuus korkea. Hulda sopii niin elintarvi-ke- kuin rehukäyttöön.

RocketBOR-herneEtelä-Suomen oloihin soveltuva Rocket on satoisa keltasiemeninen hernelajike, joka soveltuu hyvin rehukäyttöön. Rocketin siemen on melko pieni, jolloin siementen rikkoutumisriski on vähäinen ja sadon kuivuminenkin on nopeaa.

KontuBOR-härkäpapuSe ainoa oikea härkäpapu. Kontu sopii aikaisuutensa vuoksi hyvin viljeltäväksi oloissamme. Tälle satoisalle ja valkuaispitoiselle lajik-keelle on kysyntää.

www.boreal.fi

Kotimaista valkuaista

Rehujen laatua varmistamassa

OMA TUOTEKEHITYS JA HYVÄT RAAKA-AINEET

– Verrattuna moniin muihin viljasta val-mistettaviin tuotteisiin, rehujen tuotannossa on mahdollista korvata joitakin elementtejä toisilla tarpeen vaatiessa. Näin taataan muun muassa rehujen tasainen saatavuus.

Suomen Rehun käyttämän viljan hankin-nasta vastaa Hankkija-Maatalouden viljakaup-payksikkö. Sen ostama vilja jakautuu kolmeen pääkäyttötarkoitukseen, kun yksi kolmannes välitetään elintarviketeollisuuteen, toinen vientiin ja kolmas rehukäyttöön. Yhteensä noin 300 miljoonaa kiloa viljaa päätyy vuodessa Suomen Rehun tehtaiden käyttöön. Rehuihin käytetään laadukasta viljaa, ja kysyntä on lisääntynyt erityisesti rehuvehnällä, kauralla sekä valkuaiskasveilla.

Jalostuksen ja teollisuuden vuoropuheluaKeskustelua kasvinjalostuksen ja rehuteol-lisuuden välillä käydään ja rehuteollisuuden tarpeet ovat Borealilla tiedossa. Kari Hissa mainitsee esimerkiksi kotimaiset valkuais-kasvit, jotka lähitulevaisuudessa kiinnostavat

kotimaista rehuteollisuutta ja ovat yhä vahvem-min mukana myös Borealin jalostusohjelmissa.

– Valkuaiskysymys on pinnalla koko ajan ja kotimaisille valkuaislähteille on tarvetta.

Härkäpavun Suomen Rehu on ottanut tuo-tantoon ja myös hernettä käytetään, kun sitä on saatavilla. Härkäpavun rinnalla rehuherne onkin Hissan mukaan mielenkiintoinen kasvi.

– Tärkeintä rehuherneen kohdalla on korkea sato ja valkuainen. Värillä ei ole tässä kohtaa väliä, eikä keittolaadustakaan tarvitse huoleh-tia. Härkäpavulla uusissa lajikkeissa puolestaan haitta-aineiden, erityisesti visiinin ja konvisiinin, tulisi olla huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin nykyisin Suomessa viljelyssä olevissa lajikkeissa.

Haitta-aineet rajoittavat pavun käyttöä eri-tyisesti siipikarjan rehuissa. Härkäpavun osalta toivottavaa olisi myös viljelyalan vakiintumi-nen, sillä tasainen saatavuus on rehukäytön edellytys. Uusia härkäpapulajikkeita odotellessa herneen käyttö rehun raaka-aineena onkin varteenotettava vaihtoehto.

Härkäpavun lisäksi rehuherne kiin-nostaa rehuteollisuutta valkuaisen lähteenä.

Suo

men

Reh

u

Kasvussa.10

Aikaiset lajikkeet syysviljan esikasviksi

Aikaiset kaura- ja ohralajikkeet tarjoavat vilje-lyvarman vaihtoehdon viljan tuotantoon koko Suomessa. Vaikka lajikkeiden pääviljelyalue on pohjoisempana, ne tarjoavat hyvän vaih-toehdon muun muassa syysviljojen esikasvina eteläisemmässäkin Suomessa.

Syysviljojen osalta viljelyä puoltaa esi-merkiksi kotimaisen rukiin varma kysyntä ja syysvehnän korkea satopotentiaali. Kotieläinti-loillakin satoisa syysvehnä on hyvä vaihtoehto rehuvehnän tuotantoon. Syysviljojen etuna on myös, että ne eivät ole yhtä herkkiä kevään kuivuudelle kuin kevätviljat. Toisaalta ne tasaa-vat myös kevään kiirehuippua tiloilla.

Aikaisilla kevätviljalajikkeilla puolestaan on omat etunsa oloissamme. Lyhyt kasvukautem-me huomioon ottaen viljelyvarma lajike turvaa osaltaan viljelyn onnistumisen. Aikainen lajike voidaan varmemmin korjata hyvissä oloissa. Samalla säästetään myös sadon kuivauskus-tannuksissa. Hyvissä korjuuolosuhteissa myös kasvien taudinaiheuttajien lisääntymisriski pienenee. Näin vähennetään tehokkaasti riskiä esim. haitallisten punahomeiden ja hometok-siinien kertymisestä jyviin.

Aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden markkina Suomessa on suuri ja lajikevalikoima laaja. Ke-vään kylvöille on tarjolla sekä ohran että kauran osalta jo laajan viljelysuosion saavuttaneita lajikkeita, kuten Eemeli-, Peppi- ja Venla-

Keskustelua on käyty myös muista ”uusis-ta” lajeista kuten ruisvehnästä. Se kiinnostaa rehuteollisuutta erityisesti satopotentiaalinsa ja hyvän rehuarvonsa vuoksi.

– Suuren sadon lisäksi hyvä talvenkestä-vyys on olennaista, jotta laji voi levitä laajaan viljelyyn myös nykyistä syysviljojen viljelyaluetta pohjoisempana, Hissa arvioi.

Ohran ohella vehnä ja kaura tärkeitäHissa muistuttaa, että vehnälle rehuteollisuu-dessa on tasainen kysyntä. Vehnän rehuarvo on hyvä ja kaikki vehnälajikkeet soveltuvat re-huvehnän tuotantoon. Lisäksi rehuksi tuotetun vehnän osalta teollisuudessa valkuaispitoisuus ei ole vastaanottovaatimus.

Vehnän lisäksi ohralla on suuri merkityksen-sä rehuteollisuudessa, ja Hissa muistuttaa myös kauran tarpeellisuudesta. Kuoritulla kauralla voidaan korvata vehnää rehuissa.

– Kauran jyväkoolla on merkitystä myös rehuteollisuuden käytössä, sillä suurin osa kaurasta käytetään rehutehtaillamme kuorittu-na. Myös alhainen kuoripitoisuus on tavoiteltava ominaisuus. Suurijyväinen ja ohutkuorinen kaura parantaa saantoa.

Kauran viljelyyn tulee Hissan mielestä muutenkin panostaa myös rehuviljaksi tuo-tettuna. Esimerkiksi fusariumriskin hallinnassa hän kehottaa kiinnittämään huomiota pellolla tehtäviin viljelytoimiin. Laadukkaiden rehu-jen valmistuksessa sadon hygieeninen laatu

on tärkeää ja rehuksi käytettävässä sadossa hometoksiineille on määritetty raja-arvot. Vil-jelytoimien avulla riskiä homeiden ja toksiinien esiintymisestä voidaan tehokkaasti hallita.

Heikkolaatuisesta viljasta ei teollisia rehuja valmisteta, joten kaikessa viljan tuotannossa laatuun panostaminen on tärkeää.

– Viljan tuotannossa kokonaissato on tärkeä. Suuren sadon tavoittelu johtaa yleensä myös laadukkaaseen satoon. Kun viljelyyn panos-tetaan ja huolehditaan oikein kaikista viljely-toimista, sato on myös tasalaatuisempaa, jyvä isokokoista ja sadon hygieeninen laatu hyvää, Hissa sanoo.

kaurat sekä Voitto-ohra. Borealin kauran ja ohran aikainen lajikkeisto on uusiutumassa, kun viime syksynä markkinoille tuotiin Akseli-kaura sekä Aukusti- ja Wolmari-ohrat. Näiden uutuuksien myötä aikaisten lajikkeiden sato-taso nousee. Kevään 2012 kylvöille uutuuksien siemenen saatavuus on rajoitettua.

11Kasvussa.

BO

RUU

TUU

KSIA

Suunnittelua satosi parhaaksiPaikallisiin viljelyoloihimme suunnitellut lajikkeet ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Borealin laaja lajikevalikoima tarjoaa vaihto-ehtoja erilaisiin käyttökohteisiin. Lajikkeemme on suunniteltu kotimaisen kasvintuotantoketjun tarpeisiin ja toimintaamme ohjaa alusta asti viljelijän menestyminen sekä laadun varmistaminen sadon käyttäjille.

Tänäkin vuonna tuomme markkinoille lajikevalikoimamme täydennykseksi uutuuslajikkeita. Kotimaisen tuottavuuden kasvuksi.

Seuraaville sivuille olemme koonneet tietoa lajikevalikoimastamme.

BO

RU

UTU

UK

SIA

Kasvussa.12

AkseliBOR –kauraAkseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasol-le. Akselin sadon laatu on erinomainen erityisesti rehu-käyttöön, sen hehtolitrapaino on korkea, kuoripitoisuus alhainen ja valkuaispitoisuus satotaso huomioiden korkea. Satoa ja laatua varmistavat erittäin luja korsi ja hyvä tau-dinkestävyys.

MirellaBOR –kaura Mirella on erittäin satoisa ja melko myöhäinen kaurauutuus. Se soveltuu erityisen hyvin elintarvikekauran tuotantoon I-III-vyöhykkeille. Ohutkuorinen Mirella vastaa laadultaan hyvin elintarviketeollisuuden tarpeita. Se on lujakortinen ja soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille, hieman pidempikorti-sena Mirella on menestynyt erityisen hyvin kivennäismailla.

SmillaBOR –kevätrapsi Smilla on erittäin satoisa hybridikevätrapsi. Virallisissa lajikekokeissa se on ollut yksi satoisimmista kevätrapseista. Smillan suuri sato ei muodostu kasvuajan kustannuksella, vaan lajike on erittäin aikainen tuoden viljelyvarmuutta rapsin tuotantoon. Smillan laonkestävyys on erinomainen ja öljypitoisuus hyvä.

SaijaBOR –puna-apila Saija tuottaa hyvin satoa sekä ensimmäisessä että toisessa niitossa. Sen jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Talvenkestä-vyydeltään Saija vastaa parhaimpia viljelyssä olevia puna-apiloitamme. Saija, kuten puna-apila yleensä, parantaa nurmiseoksissa nurmirehun laatua ja nostaa valkuaispitoi-suutta.

AukustiBOR –ohra Aikaisessa Aukustissa yhdistyvät korkea satotaso ja hyvä laatu. Aukustin tuhannen jyvän paino on monitahois-ten ohrien korkeimpia, myös hehtolitrapainon osalta se lukeutuu lajikkeiston parhaimmistoon. Lujakortinen Aukusti menestyy eri viljelyvyöhykkeillä, sääoloiltaan erilaisina vuo-sina sekä eri maalajeilla, sietäen myös happamuutta.

WolmariBOR –ohra Wolmari on Aukustin tapaan erittäin korkean satotason omaava aikainen monitahoinen ohra. Satoisuudessa se pärjää myös selvästi myöhäisemmille monitahoisille. Eikä suuri sato ei ole rasite edes korrelle, joka Wolmarilla on erittäin luja. Taudinkestävyyden osalta Wolmari on paran-nus aikaisten ohrien sarjaan, erityisesti sen verkkolaikun kestävyys on erinomainen.

HarbingerBOR –mallasohra Erittäin satoisa Harbinger on uusi kotimainen mallasohra. Suomen oloihin jalostettu lajike on lujan kortensa ja hyvän taudinkestävyytensä ansiosta viljelyvarma lajike erilaisiin kasvuoloihin. Iso jyväkoko ja alhainen valkuaispitoisuus varmistavat Harbingerin mallasohralaatua. Hyvien viljely- ja laatuominaisuuksiensa ansiosta Harbinger on hyväksytty viralliseksi mallasohraksi Suomessa.

Uutuudet

kevään kylvöille

KWS Brasetto - Tulossa uusi hybridiruis

syksyn kylvöille

Kasvussa. 1313Kasvussa.

Kotimaisen kauran lajikevalikoima on erittäin kilpailukykyinen niin sadon määrän kuin laadunkin osalta. Lajikkeisto kattaa eri kasvuaikaluokat ja käyttötarkoitukset. Kotimaisten kauralajikkeiden tunnusmerkkinä voidaan pitää erittäin lujaa kortta, joka osaltaan varmistaa satoa ja laatua.

EemeliBOR Markkinoiden aikaisin, lujakortinen kaura

FiiaBOR Suosikkikaura koko tuotantoalueelle

IirisBOR Huippulaatua elintarvikekauran tuotantoon

IvoryBOR Suurijyväinen ja satoisa suurimokaura

PeppiBOR Aikainen, lujakortinen laatukaura

SteinarBOR Huippusato lujassa korressa

VenlaBOR Aikainen kaura, jossa reilusti valkuaista

VivianaBOR Erittäin satoisa laatukaura Etelä-Suomeen

Borealin vehnälajikkeiden laatu vastaa mylläreiden tarpeita. Leipävehnälaadun tavoitteleminen oikeiden lajikevalintojen ja viljelytoimien kautta on paras tapa varmistaa sadolle myyntikanava. Laatuominaisuuksien lisäksi huomiota on kiinnitetty lajikkeiden menestymiseen vaihtelevissakin kasvuolosuhteissa.

AnniinaBOR Aikainen suosikkivehnä

KruunuBOR Satoisa päätyypin leipävehnä

MarbleBOR Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen

QuarnaBOR Huippulaatuinen kevätvehnä

WanamoBOR Valttina erinomaiset leivontaominaisuudet

WellamoBOR Erinomainen yhdistelmä satoa ja laatua

Uutuuslajikkeiden lisäksi ohravalikoimassamme on tuttuja suosikkeja. Satotasojen nousun lisäksi voimakas panostus ohran laadun jalostukseen näkyy markkinoille tuomissamme lajikkeissa.

EdvinBOR Huippusatoisa monitahoinen ohra

EinarBOR Ohra, jonka korsi kestää suuren sadon

ElmeriBOR Kovan luokan monitahoinen ohra

JyväBOR Suurijyväinen rehu- ja tärkkelysohra

VoittoBOR Suuren suosion saavuttanut aikainen ohra

FairytaleBOR Huippusatoisa mallasohra

SaanaBOR Aikainen kaksitahoinen suosikkiohra

TocadaBOR Erittäin satoisa kaksitahoinen rehuohra

Ohrien

parhaimmistoa

Luja korsi sadon ja

laadun varmistajana

Laatua leivontaan

Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot www.boreal.fi ja www.farmit.net

Kasvussa.14

Uutuuslajikeosuus päättyy tähän

Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet 2004–2011

Uutuuslajikkeiden siemenen saatavuus

on rajoitettua 2012 kylvöille.

Tarkista saatavuus siemenkauppiaaltasi.

Öljykasvit tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon. Sadolle on varma kysyntä ja öljykasvien viljely-arvo on hyvä. Oikea viljelytekniikka varmistaa, että nykylajikkeiden sato- ja laatupotentiaali saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Valikoimas-samme ovat markkinoiden satoisimmat ja korkean öljypitoisuuden omaavat rypsit sekä rapsin viljelyn kärkilajikkeet.

ApolloBOR Satoisa ja laadukas kevätrypsi

CordeliaBOR Suomen suosituin rypsi, eikä suotta

EosBOR Runsaasti satoa ja öljyä tuottava rypsi

JulietBOR Huippulajike rypsin tuotantoon

CampinoBOR Erittäin satoisa kevätrapsi

TrapperBOR Huippusatoisa ja aikainen hybridikevätrapsi

Kärkilajikkeet

öljykasvien viljelyyn

Valkuaiskasvit

vaihtoehtona

Sulavaa ja maittavaa

satoa

Herneelle ja härkäpavulle on kysyntää teollisuudessa ja näiden lajien viljelyllä on monia hyviä vaikutuksia viljelykierron kannalta.

HuldaBOR Satoisa, valkuaispitoinen ja lujavartinen herne

RocketBOR Keltainen rehuherneuutuus

KontuBOR Ainoa oikea härkäpapu

Laadukkaat nurmikasvilajikkeemme tuottavat runsaasti satoa ja kestävät hyvin talvea. Ne ovat myös ruokintalaadultaan ensiluokkaisia.

NuuttiBOR -timotei Satoisa ja kestävä laatutimotei

Tammisto IIBOR -timotei Talvenkestoa ja satoisuutta

TenhoBOR -timoteiTimotei koko nurmenviljelyalueelle

TuureBOR -timoteiTuottaa runsaan ja hyvin sulavan sadon

UulaBOR -timoteiLuotettava ja laadukas sadontuottaja

IlmariBOR -nurminataHyvää laatua tuottava satoisa nurminata

InkeriBOR -nurminataErittäin satoisa, laadukas ja kestävä nurminata

KarolinaBOR -ruokonataRunsas sato kuivissakin oloissa

RetuBOR -ruokonataSatoisa ruokonata koko Suomeen

Kasvussa. 15

Mika Isolahti:

Jatkuvaa oppimista JALOSTAJAN TYÖSSÄ

Ennen Borealille siirtymistään Isolahti toimi viidentoista vuoden ajan MTT:n Ruukin tutkimusasemalla eri tehtä-

vissä, viimeksi tutkijana. Tutkimuksen pääpaino oli

nurmikasvien tutkimuksessa, erityisesti niiden talvehtimisfy-siologiassa ja ravinteiden käytön tehokkuudessa. Myös rehuviljojen, ohran ja kauran kokeet olivat Iso-lahden vastuulla Ruukissa. Tuona aikana myös Borealin aineistot tulivat Mikalle alustavasti tutuiksi

Nurmikasvien jalostuksesta Borealilla vastaava Mika Isolahti omaa vahvan taustan nurmi- kasvitutkimuksen saralla.

Nurmikasvien jalostaja Mika Isolahti korostaa oloihimme sopeutu-neiden lajikkeiden ja paikallisen testauksen merkitystä.

ohran ja kauran jalostajankokeiden sekä timoteilla tehtyjen yhteistyö-hankkeiden myötä.

Uudet haasteet kiinnostivat Isolahtea, kun hän keväällä 2007 tuli töihin Borealille.

– Työpaikan vaihto oli monen tekijän summa. Tutkijan työn lisäksi kaipasin uudenlaista haas-tetta. Borealille siirtymistä helpotti myös se, että ihmiset ja yrityksen toiminta olivat tulleet tutuiksi jo MTT:n aikoina, Mika Isolahti muistelee.

Bo

real

Kasvussa.16

Vastuu kasvaaViiden Borealilla vietetyn vuo-den aikana Mikan työnkuva on muotoutunut monipuoliseksi. Aluksi nurmien ja monitahoisen ohran jalostuksen parissa toiminut Mika vastaa nykyään nurmikasvien jalostusohjelmista. Lisäksi hän osallistuu vahvasti monitahoisen ohran jalostukseen ja Borealin lajikkeiden viljelyohjeiden tuotta-miseen. Oulussa asuvalle Mikalle on luonnollisesti langennut myös vastuu Borealin pohjoisten koe-paikkojen aineistoista.

Mikan osaamiselle on Borealilla jatkossa varmasti yhä suurempi merkitys, sillä viime vuonna hän sai päätöksen opinnot Kalifornian yliopiston kansainvälisessä kasvin-jalostajille suunnatussa jatkokou-lutusohjelmassa, Plant Breeding Academyssa. Koulutuksen myötä Mika toteaa olevansa kasvinjalos-tajana kuin ”uusi ihminen”.

– Koulutus todella avasi silmiä ja paransi valmiuksia tehdä käy-tännön kasvinjalostustyötä.

Kaksivuotinen koulutus oli Mi-kan mukaan haastava ja mielen-kiintoinen.

– Työn ohessa suoritetut opin-not sisälsivät lähiopetusjaksoja eri Euroopan maissa sekä Yhdysval-loissa. Teoriaopintoja vietiin koulu-tuksen aikana myös käytännön harjoitustöihin.

Koulutuksessa saamansa vah-van tietopohjan lisäksi Mika pitää

erittäin avartavana sitä, että pää-si tutustumaan muihin kasvinja-lostusyrityksiin sekä ulkomaisiin kollegoihinsa.

Kansainvälisyys korostuu Kansainvälisen koulutuksen jälkeen Mika Isolahti katsoo Bo-realinkin toimintaa uusin silmin.

– Jalostusohjelmiemme ra-kenne on hyvä ja selkeä. Ohjel-mat myös toimivat ja tuottavat lajikkeita kuten odotetaan.

Isolahti näkee, että erityisen valppaana pitää olla biotekniikan puolella. Sillä saralla kehitys on nopeaa ja mukana on pysyttävä. Myös laatuanalytiikan merkitys on tärkeä.

– Perinteinen sato- ja laatu-analytiikka yhdistettynä kasvien geenitason tietämykseen on avainasemassa tulevaisuuden jalostuksessa, Isolahti tiivistää.

Maailmalla saatuja oppejaan Isolahti on soveltanut työssään Borealilla ja hän on myös avoi-mesti jakanut saamaansa uusinta tietoa kollegoilleen.

Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö näkyy muutenkin Isolahden työssä. Lajikkeiden testaus ulkomailla on nykypäivää Borealilla. Nurmien osalta testaus on laajaa ja tälläkin hetkellä nur-milajikkeita on testauksessa lähes kahdessakymmenessä eri maas-sa. Yhteistyötä tehdään kansain-välisen Barenbrug-ryhmittymän

kanssa, joka on erikoistunut nurmikasvien jalostukseen ja sie-mentuotantoon. Eniten poten-tiaalia nähdään olevan Borealin timoteilajikkeilla.

– Timotein jalostusosaami-nen on meillä perinteisesti ollut vahvaa ja jalostusohjelmat ovat iskussa, Isolahti toteaa.

Uuden mielenkiintoisen aspektinsa jalostustyöhön tuo myös Borealin ja Limagrainin välillä solmittu yhteistyösopimus. Yhteistyö luo mahdollisuuksia ja lisää myös jalostajien kontakteja ulkomaille, ja Isolahti odottaakin innokkaana alkavaa yhteistyötä. Limagrain-yhteistyössä keskei-set kasvilajit ovat ohra ja vehnä. Nurmikasveilla yhteistyö vienti-markkinoilla jatkuu Barenbrugin kanssa.

Testauksen tärkeysKotimaisten nurmikasvilajikkei-den jalostuksessa korostuu Mika Isolahden mukaan suuren sadon tavoittelemisen lisäksi laatu.

– Satoisuuden parantaminen on keskeinen asia kaikessa kas-vinjalostuksessa. Myös nurmista on saatava runsaasti kiloja, mutta tärkeää on myös sadon sisältämän energian määrä ja laatu.

Isolahti näkee, että timotei ja nadat säilyvät tulevaisuudessakin nurmituotannon tärkeimpinä kasvilajeina koko Suomea ajatel-

”Sato- ja laatu-analytiikka yhdistettynä kasvien geenitason tietämykseen on avainasemassa tulevaisuuden jalostuksessa.”

Kasvussa. 1717Kasvussa.

len. Palkokasvien, oloissamme eri-tyisesti puna-apilan merkitys tulee kasvamaan. Tässä Isolahti korostaa oloihimme sopeutuneiden lajikkei-den merkitystä ja peräänkuuluttaa paikallisen testauksen tärkeyttä.

– Viljelijää ei voida laittaa lajik-keen testaajaksi, riskit voivat olla suuret.

Esimerkiksi puna-apila on erinomainen valkuaiskasvi monien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta, mutta olennaista on oloihimme sopeutuneiden lajikkeiden käyttö. Huonot viljelykokemukset ovat Isolahden mukaan uhka koko lajin maineelle. Oloihimme sopeutu-neiden lajikkeiden kohdalla myös paikallinen siementuotanto on useimmiten mahdollista ja paran-taa omavaraisuutta.

Ohran jalostus tuo vaihtelua Kasvinjalostuksen pitkäjänteisyys korostuu nurmikasvilajikkeiden kohdalla. Yhteensä uuden nurmi-kasvilajikkeen jalostukseen vieräh-tää parikymmentä vuotta. Miten innokas jalostaja motivoi itseään näin pitkässä prosessissa?

– Haasteellinen ja mielenkiin-toinen työ vie mukanaan ja kou-kuttaa. Jalostusprosessin jokainen vaihe on omanlaisensa ja koko ajan mennään eteenpäin. Paikalleen ei voi jäädä polkemaan, Mika tiivistää jalostajan työnkuvaa.

Nurmien jalostuksen lisäksi Mika osallistuu monitahoisen

ohran jalostukseen. Monivuotisten ja ristipölytteisten nurmikasvien jalostustapa eroaa huomattavas-ti yksivuotisten itsepölytteisten viljojen jalostuksesta.

– Nurmikasvien kohdalla aika-jänne on huomattavasti pidempi kuin viljoilla. Ohran jalostus on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin nurmikasvien. Siinä oman työnsä tulokset pääsee näkemään nopeammin

Mikalla on vastuullaan moni-tahoisten ohrien aineistovastuu. Tämä tarkoittaa, että hän vastaa ohjelman ensimmäisistä vuosis-ta, esimerkiksi uusien lajikkeiden risteytysten suunnittelusta.

– Risteytysvaihe on mielestäni jalostusohjelman ratkaiseva osa. Siinä vaiheessa materiaaliin lada-taan se geneettinen potentiaali, joka myöhemmin on hyödynnyt-tävissä lajikkeen ominaisuuksina, Isolahti kertoo.

Oman vivahteensa työhön tuo myös lajikemarkkinoiden kilpai-lutilanne. Monitahoisen ohran kohdalla käytävä Suomi-Norja maaottelu tuo Mikan mukaan mie-lenkiintoisen lisän tähän ammat-tiin ja pitää jalostajan hereillä.

– Koko ajan on yritettävä parhaansa pysyäkseen mukana kilpailussa, Mika toteaa.

EvoloBOR-hybridiruisErittäin satoisa Evolo on myös talvenkestävyydeltään erinomai-nen hybridisyysruis. Sen jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino korkea. Evolon sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys hyvä.

ReettaBOR-ruisReetta on selvästi satoisampi kuin muut markkinoilla olevat perin-teiset populaatiolajikkeet. Tämä kotimainen, laadukas ja erittäin viljelyvarma lajike sopii erin-omaisesti viljeltäväksi rukiin koko tuotantoalueella.

ArktikaBOR-syysvehnäArktika tarjoaa erittäin hyvää talvenkestävyyttä vaativiinkin olosuhteisiin. Talvituhoprosentti on Arktikalla ollut syysvehnälajik-keiden pienin, myös lumihomeen kestävyys on erittäin hyvä. Arktika on satoisa ja sadonlaadultaan hyvä. Hehtolitrapaino on korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla.

UrhoBOR-syysvehnäSuosikkilajike Urho on erittäin talvenkestävänä ja melko aikaisena lajikkeena oloissamme viljely-varma vaihtoehto syysvehnän tuotantoon. Urho on aikaisuuteen-sa nähden myös erittäin satoisa lajike.

www.boreal.fi

Laatulajikkeet syyskylvöille

Kasvussa.18

Kevätvehnälajikkeita luokitellaan valkuaispi-toisuuden, satoisuuden ja aikaisuuden perusteella.

Aikaisille, korkean valkuaispitoi-suuden ja perussatopotentiaalin omaaville lajikkeille kuten Anniina, Quarna ja Wanamo, riittää yleensä kylvölannoitus. Keskimääräisen kasvuajan ja valkuaisen omaavat päätyypin lajikkeet kuten Kruunu, Marble ja Wellamo, sekä myö-häiset, erittäin satoisat, matalan valkuaisen lajikkeet, esimerkiksi Trappe, hyötyvät usein kasvukau-

denaikaisesta täydennyslannoi-tuksesta kasvuston rehevyyden mukaan.

Tehokasta kasvua keväästä lähtien Riittävä kevätlannoitus luo pe-rustan hyvälle sadolle ja laadulle. Suomen kesässä kevätviljojen kasvu etenee vauhdikkaasti, mikä korostaa hyvän kasvuunlähdön merkitystä. Myös kasvin ravin-netalouden on oltava kunnossa keväästä lähtien. Viljakasvustoa ei saa päästää kärsimään

piot ovat sitä suuremmat, mitä vähemmän maassa on luontaisia ravinnevaroja käytettävissä. Viljavuustutkimukseen ja lohkon keskimääräiseen satotasoon perustuva riittävä kylvölannoitus varmistaa alkukesän ravinteiden saannin.

Pääosa typestä sekä fosfori, kalium, rikki ja mahdollisuuksien mukaan hivenravinteet kannat-taa siis antaa kasvin käyttöön kylvön yhteydessä. Kasvukauden aikainen lisälannoitus tehdään kasvuston rehevyyden ja lajik-

Vehnän laatutavoitteet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan ja kullakin käyttäjällä on omat laatukriteerinsä. Kylvöpäätöksiä teh-täessä onkin tärkeä ottaa ne huomioon ja suunnitella viljelytoimet tämän mukaisesti. Erityyppiset kevätvehnälajikkeet tarvitsevat erilaisen lannoituksen, jotta niiden sato- ja laatupotentiaalin saa parhaalla mahdollisella tavalla esille.

ravinteiden puutteesta alku-kasvukaudella, koska tärkeät satokomponentit määräytyvät jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Oikein valittu lajike ja elinvoimainen kylvösiemen varmistavat hyvän kasvuunlähdön, jolloin kasvusto pystyy tehokkaasti hyödyntämään myös kylvölannoituksen.

Tähkylän aiheet alkavat eri-laistua jo viljan 2-lehtivaiheessa, minkä vuoksi liian pieni kylvölan-noitus heikentää tähkän aihei-den kehittymistä ja siten jyvien lukumäärää tähkässä. Satotap-

LAJIKE myllyvehnän lannoituksen perustana

Juh

a Li

esp

uu

Kasvussa. 1919Kasvussa.

AnniinaBOR

Anniinalla on aikaisuuteensa nähden hyvä sadontuottokyky ja sen valkuais-pitoisuus on lajikkeiston korkeimpia. Suosittu Anniina on viljelyvarma vaih-toehto koko kevätvehnän tuotanto-alueelle.

MarbleBOR

Erittäin satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä Marble on myös leivon-talaadultaan hyvä. Tämä lujakortinen lajike soveltuu parhaiten viljelyyn I–II -viljelyvyöhykkeille sekä III-vyöhyk-keen edullisimmille alueille.

QuarnaBOR Quarna on satoisa lajike, joka vakuut-taa erityisesti laadullaan. Jyväkoko on suuri, hehtolitrapaino korkea ja eri-tyisesti valkuaisen laatuominaisuudet saavat mylläreiltä kiitosta. Leivonta-laadultaan Quarna on erittäin hyvä.

WanamoBOR Wanamon edut tulevat parhaiten esille laatupuolella ja leivontaominai-suuksissa. Melko aikaisen ja satoisan Wanamon sitkon laatu on erinomai-nen. Valkuaisen määrä ja etenkin laatu on leivonta-analyyseissä ollut poikkeuksellisen hyvä. Wanamon myötä myllyille on nyt tarjolla pitkään odotettu kotimainen laatuvehnä.

WellamoBOR Wellamossa yhdistyvät erinomaisella tavalla satoisuus ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Myös laatu on Wellamossa kohdallaan, sen hehto-litrapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat ja leivontalaatu hyvä.

www.boreal.fi

Kevätvehnien kärkeä

keen tarpeen mukaan. Huonona kasvukautena jaettu lannoitus mahdollistaa ravinteiden antami-sen kasvuston kunnon mukaan. Erityisesti alueilla, joilla kevät-kuivuus on yleistä, riski typen huonosta hyötysuhteesta pelkän kylvölannoituksen taktiikassa on suuri.

Lisää satoa vai valkuaista?Mahdollinen lisälannoitus ja sen määrä arvioidaan kasvukaudella lajikkeen ja kasvuston tarpeen mukaan. On tärkeää toimia kasvin

sadonmuodostuksen kannalta oikeissa kehitysvaiheissa. Penso-misvaiheesta tähkälle tuloon asti on nopean kasvun vaihe, jolloin kasvi tarvitsee runsaasti kaikkia ravinteita kasvuunsa. Pensomis-vaiheesta lippulehtivaiheeseen eli ennen tähkälle tuloa lisäty-pellä vaikutetaan pääosin sadon määrään.

Lisälannoituksen ajoitus riippuu myös kylvölannoituksen mää-rästä. Niukka kylvölannoitus ja myöhässä tehty lisälannoitus voi johtaa siihen, että kasvusto kärsii hetkellisesti ravinteiden puut-teesta. Se näkyy sadossa heti. Jos kylvölannoitus on ollut kohtuul-linen, lisälannoituksen voi tehdä myöhemmin kuin vähemmän lannoitetta kylvön yhteydessä saaneeseen kasvustoon.

Kevätvehnän tähkälle tulon jäl-keen annettu typpilannoitus lisää tehokkaimmin jyvien valkuaispi-toisuutta. Myöhäisessä kehitysvai-heessa lisätyppi ei enää juurikaan vaikuta yhteyttämiseen ja sadon määrään vaan kulkeutuu pääosin jyviin lisäten niiden valkuaispitoi-suutta.

Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa suurimmat valkuaispitoisuuden nousut myllyvehnällä on saatu, kun lisätyppiruiskutus on tehty jyvien kehityksen alkuvaiheesta aina maitotuleentumisvaiheeseen saakka.

Huolehdi kasvuston terveydestäViime kesä jäi monella mieleen runsaasta kasvitautien määräs-tä. Terve kasvusto mahdollistaa parhaiten lajikkeessa olevan potentiaalin tehokkaan hyödyntä-misen. Taudeista vapaana säilyvä kasvusto parantaa myös rakeisena annetun tai ruiskutetun lisätypen tehoa. Kasvuston vihreys kertoo kasvukunnosta. Sekä kasvu-kaudenaikaisella lisätypellä että huolehtimalla tautientorjunnasta voidaan vaikuttaa viljan lehtien vihreyteen sekä vihreän alan kestoon, ja näin pidentää kasvien yhteyttämisjaksoa.

Juha LiespuuKirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä

Kasvussa.20

Boreal ja NPZ-Lembke:

Huippulajikkeiden takana vahva yhteistyö

Campino, Trapper ja tämän kauden uutuus- hybridirapsi Smilla. Tämä saksalaiskolmikko edustaa markkinoilla olevien kevätrapsiemme parhaimmistoa, joiden soveltuvuuden Suomen oloihin Boreal on huolelli-sesti testannut.

Vaikka rypsin nähdään jatkossakin olevan kasviöljytuotantomme pääkasvi, kiinnos-taa kevätrapsi erityisesti eteläsuomalaisia viljelijöitä yhä enenevässä määrin. Hybri-

dikevätrapsien tultua markkinoille pari vuotta sitten korkeaa satopotentiaalia ei ole enää tar-vinnut hakea kasvuajan kustannuksella. Rapsien viljelyvarmuus suhteessa tuotto-odotuksiin on parantunut, kun aikaisimmat ja satoisimmat rapsimme ovat nyt hybridilajikkeita.

Rapsi on nykyisellään Euroopassa erittäin jalostettu kasvi ja eurooppalaiset kasvinjalos-tajat ovat siirtyneet nopealla tahdilla hybri-dirapsien jalostukseen. Näin on tehnyt myös Borealin yhteistyökumppani NPZ-Lembke, jonka hybridikevätrapseista Trapper on jo vakiinnut-tanut asemansa Suomen markkinoilla ja on tällä hetkellä viljellyin rapsilajikkeemme.

NPZ-Lembke osaa rapsinjalostuksenNPZ-Lembke on saksalainen öljykasvien sekä tiettyjen palko- ja nurmikasvilajien jalostuk-seen keskittynyt yritys, jonka jalostustyön juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Tänä päivänä NPZ-Lembke on yksi Euroopan johtavia rapsinjalostajia. Kevätrapsien jalostuksessa NPZ-Lembke toimii yhteistyössä DSV:n ja WvB-Eckendorfin kanssa Euroopassa. Yritys toimii Euroopan lisäksi myös Pohjois- ja Etelä-Ameri-kan sekä Australian markkinoilla.

Suomalaiselta näkökannalta katsottuna NPZ-Lembke on ollut erinomainen valinta yhteis-työkumppaniksi rapsinjalostuksessa. Yrityksellä on syysrapsiohjelmien lisäksi erittäin tehokkaat kevätrapsien jalostusohjelmat yhdessä DSV:n ja WvB-Eckendorfin kanssa sekä vahva kiinnos-tus pohjoisempia markkina-alueita ja niiden

Kasvussa. 21

erityistarpeita kohtaan. Suomen lisäksi NPZ-Lembken kevätrapseja viljellään laajasti mm. Baltiassa ja monissa Itä-Euroopan maissa.

NPZ-Lembken rapsinjalostus keskittyy nyky-ään hybridirapseihin.

Ensimmäisen hybridisyysrapsinsa yritys esitteli jo vuonna 1996. Pääosin Skandinaviaan ja Baltian maihin suunnatut hybridikevätrapsit tuotiin markkinoille myöhemmin. Tänä päivänä NPZ-Lembke liputtaa vahvasti hybridien puo-lesta. Johtava rapsinjalostaja Olof Sass luettelee hybridilajikkeiden etuja.

- Hybridit omaavat korkeamman elinvoiman, joka tuo selkeän sadonlisän. Niillä on myös kyky sopeutua paremmin erilaisiin ilmasto-olosuh-teisiin.

Yhteistyötä eri vaiheissaBoreal on tehnyt yhteistyötä rapsien jalostuk-sessa ja testauksessa NPZ-Lembken kanssa jo pitkään. Saksalaiset näkevät Borealissa am-mattitaitoisen yhteistyökumppanin, joka pystyy tarjoamaan paitsi luotettavat koetoiminta- ja lajiketestauspalvelut myös tehokkaan kanavan Suomen lajikemarkkinoille.

Yhteistyötä tehdään jalostusohjelman eri vaiheissa ja siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Lajikekandidaatit käyvät läpi huolellisen testa-usprosessin.

- NPZ-Lembke testauttaa ison määrän jalos-tuslinjoja laajassa testausverkossa eri maissa. Paikallinen toimija, kuten Boreal Suomessa, tuntee meitä paremmin oman alueensa ilmas-to- ja kasvuolosuhteet. Laajasta aineistosta

valitaan yhteistyössä Suomen oloihin parhaiten sopeutuvat hybridit, joita viedään testauspro-sessissa eteenpäin Borealin kautta, kevätrapsin tuotepäällikkö Yves Devisme NPZ-Lembkeltä kertoo.

Pohjoisilla alueilla kevätrapseilta vaaditaan erityisesti riittävää aikaisuutta. Kasvuaika ei ole kuitenkaan ainoa ominaisuus, jonka perusteella valintaa tehdään.

- Agronomisista ominaisuuksista kasvuajan lisäksi muun muassa kukinta-aika, kukinnan pituus, satopotentiaali sekä varrenlujuus selvi-tetään jalostajankokeissa.

Jalostajankokeista parhaat hybridirapsilinjat jatkavat virallisiin lajikekokeisiin ja markkinoille. Pääsääntöisesti NPZ-Lembkellä on tavoitteena päästä samalla lajikkeella markkinoille useam-massa maassa. Laajempi markkina-alue tuo etuja esimerkiksi siementuotantoprosessin hal-linnassa sekä lajikemarkkinoinnissa. Esimerkiksi Suomessa tänä keväänä markkinoille tuotu uutuushybridirapsi Smilla tulee markkinoille myös Virossa ja on lajiketestauksessa useassa muussa maassa. Suomessa NPZ-Lembken lajik-keet tuo markkinoille Boreal. Siemenmyynnistä viljelijöille vastaavat kotimaiset siemenliikkeet.

Kevätrapsin tuotepäällikkö Yves Devisme (vas.) havainnoi mm. lajikkeiden aikaisuutta NPZ-Lembken rapsikokeista yhdessä Henner Kobuschin kanssa.

Öljykasvien satoisuuden lisääminen on avainasemassa pyrittäessä parempaan viljelyn kannattavuuteen. Kasvinja-lostuksen avulla myös rypsilajikkeiden satotasoja voidaan uusien teknologi-oiden myötä nostaa. Rypsin jalostusta onkin Borealilla viime vuosina suun-nattu satoisien synteettisten lajikkei-den jalostukseen.

Näiden lajiketyyppien kautta kevät-rypsin satotasot nousevat olennaisesti. Myös varrenlujuus tulee parantumaan. Kasvuajaltaan ja öljyn laatuominai-suuksiltaan synteettiset lajikkeet ovat samalla tasolla nykylajikkeiden kanssa. Ensimmäisiä synteettisiä rypsilajikkeita odotetaan markkinoille muutaman vuoden kuluessa. Ne tulevat olemaan tervetullut lisä parantamaan öljykasvi-en viljelyn kannattavuutta.

Lisää satoa rypseistä

NPZ-Lembke jalostaa myös CLEARFIELD® -viljelymenetelmään pe-rustuvia rapseja. Yrityksen ensimmäi-nen CLEARFIELD® -hybridikevätrapsi Salsa CL on markkinoilla useissa itäisen Euroopan maissa. Salsa CL:n soveltu-vuutta Suomeen testataan Borealin toimesta.

CLEARFIELD® on BASF:in kehittämä ja patentoima viljelymenetelmä öljy-kasvien rikkakasvitorjuntaan. CLEARFIELD® -viljelymenetelmässä yhdistyy torjunta-aineen kestävä öljy-kasvilajike sekä laajatehoinen rikkakas-vien torjunta-aine.

NPZ-Lembkeltä myös CLEARFIELD®-rapseja

22 Kasvussa.

AMAN, BORO JA AUSTerveisiä maailmalta

Eero Nissilä

Työhuoneeni ikkunasta näkyvä maisema vaihtui perusteellisesti viime lokakuussa. Borealissa Jokioisilla näkymänä olivat Loimi- joen rannan maisemat: kesäisin täynnä viljo-jen koeruutuja tai uusien Boreal-lajikkeiden kantasiemenlisäyksiä. Talvisin hieno luminen maisema. Nyt työhuoneen ikkunasta näky-vät IRRI:n koekentät täynnä riisin koeruutuja, linjariviaineistoja, risteytysplokkeja ja yli viiden vuosikymmenen aikana jalostettujen satojen lajikkeiden esittelyruutuja.

Trooppinen ja boreaalinen eli pohjoinen kasvintuotanto eroavat toisistaan huomat-tavasti. On eri viljelykasvilajit ja poikkeavat kasvuolosuhteet kuten lämpötila, päivänpi-tuus ja sadanta. Pohjoisen kasvuolosuhteisiin

tottuneelle ratkaisevin ero on ehkä kuitenkin kasvukausien vuotuinen lukumäärä – pohjoi-sessa yksi, tropiikissa kaksi tai kolme.

Trooppisessa Aasiassa kasvukaudet jaksottuvat sadekauden ohjaamana. Touko-kesäkuussa alkavan lounaismonsuunin aikana mereltä maalle puhaltavat tuulet tuovat mu-kanaan runsaat sateet. Loka–marraskuussa tuuli kääntyy koilliseen; sää selkeytyy, sateet vähenevät. Kuumin ja kuivin jakso ajoittuu tavallisesti maalis-huhtikuulle.

Riisin tuotannossa vesi on kaikki kai-kessa – pohjoisen kasvintuotannon mitta-asteikolla arvioituna riisipellon on oltava vähintään erittäin märkä. Parhaat sadot saadaan pellosta, jonka pinnalla on muutama sentti seisovaa vettä. Globaalista riisin 160 miljoonan hehtaarin pinta-alasta puolet on keinokasteltua. Toinen puoli pinta-alasta on sateista riippuvaa tuotantoa. Riisin viljelyssä pyritään nyt nopeasti entistä vettä säästä-vämpiin tuotantomenetelmiin. Tätä tavoitetta

23Kasvussa.

MMM, agronomi Hanna Haikka aloitti vuonna 2011 vakituisena kasvin-jalostajana Borealilla. Haikka toimii jalostajana pääasiassa rukiin ja mallasohran jalostusohjelmissa.

ajaa pyrkimys entistä ympäristöystävällisempään tuotantoon, sekä jatkuva ja todennäköisesti paheneva kuivuusongelma useimmilla keskeisillä riisin tuotantoalueilla.

Boreaalisen kasvinjalostajan talvinenkin arki-päivä on hektinen kuten kokemuksesta tiedän. Tulevaan kasvukauteen valmistaudutaan huolelli-sesti: menneiden kasvukausien koetulokset ana-lysoidaan tarkasti, tehdään hurja määrä laatu- ja dna-analyysejä, trimmataan testausverkko, valitaan jatkoon tulevat jalostuslinjat, mallinne-taan kokeet, punnitaan koesiemenet – vain muu-taman välttämättömän toimen mainitakseni.

Riisin jalostajan vuosi on sekin railakas. Korjasimme viime touko–kesäkuussa kylvetyt ja-lostusaineistot marraskuussa. Joulu–tammikuun aikana kylvettiin seuraava kierros; tätä seuraava kolmas kasvukausi kylvetään maaliskuussa. Jou-lukuun lopussa kylvetty riisi on nyt pensastumis-vaiheen loppupuolella, osittain jo korrenkasvu-vaiheessa – aikaisimmin kylvetyt hybridit tulivat helmikuun alussa röyhylle. Kolme kasvukautta vuodessa ja noin kuukausi kasvukausien välis-sä vaatii riisin jalostusohjelman synkronointia toisella tavoin kuin pohjoisen jalostusohjelmissa on totuttu. Muutoin riisinjalostajan toimet ja työ-kalupakki muistuttavat suuressa määrin ohran tai vehnän jalostajan vastaavia.

Aasiassa riisi on jokapäiväinen leipä ja osa kansojen kulttuuria. Riisiin ja sen viljelyyn liittyy oma sanastonsa. Myös riisin kasvukausilla on oma nimistönsä: nyt kasvussa olevaa ja kohden kuivuvaa kevättä kasvavaa riisikasvukautta nimi-tetään Kaakkois-Aasiassa nimellä Boro, Intiassa se on Rabi. Kesäkuussa alkava sateinen kasvu-kausi on Aman tai Kharif. Kuivan talvikauden loppupuolella maalis–huhtikuussa käynnistyvä ja tulevan lounaismonsuunin sateisiin luottava kasvukausi on Aus.

Nyt ulkona on talvi ja kasvussa Boro, kohta lähtövalmiina kevät ja riisillä Aus – työpöydilläm-me tulevan touko–kesäkuun kylvöt.

Uusia henkilöitä

Borealille

Merja Veteläinen, jalostusjohtaja

Juho-Matti Hämäläinen, tuotantopäällikkö

Hanna Haikka, kasvinjalostaja

Kasvinjalostustieteen tohtori Ph.D. (Agr.) Merja Veteläinen aloitti Borealin jalostusjohtajana tammikuussa 2012. Veteläisellä on vankka kokemus geenivara- ja kasvinjalostuksen tutkimuksen saralta. Hän on aiemmin työs-kennellyt muun muassa MTT:llä ja Pohjoismaisessa Geenipankissa.

MMM, agronomi Juho-Matti Hämäläinen on nimitetty Borealin tuotantopäälliköksi ja hän aloitti tehtävässään helmikuun alussa 2012.

Eero Nissilä on aloittanut Kasvussa-lehden vierailevana kirjoittajana. Eero toimi Borealin jalostusjohtajana 2000–2011, viime syksynä hänet valittiin kansainvälisen riisinjalostus-instituuttiin IRRI:iin (International Rice Research Insitute) johtamaan riisilajikkeiden jalostusta. IRRI:n tutkimuskeskus ja Eeron työpaikka sijaitsee Filippiineillä Los Banosin kaupungissa. Lisätietoa IRRI:stä www.irri.org

Boreal tuo tuotekehitystyönsä tuloksena markkinoille satoisia ja

pohjoisissa olosuhteissa erinomaisesti menestyviä peltokasvilajikkeita.

Täsmällisessä lajikejalostuksessa hyödynnetään nykyaikaisia menetelmiä

ja jo jalostusohjelmien suunnitteluvaiheessa tähtäimessä on viljelijän

menestyminen. Erilaisiin käyttökohteisiin ja tulevaisuuden muuttuviin

tarpeisiin parhaiten soveltuvia lajikkeita kehitetään tulevaisuudessakin

lisää. Kotimaisen tuottavuuden kasvuksi.

Suurta suomalaista suunnittelua.

Tuotteemme, kilpailukykyiset pohjoisiin kasvuoloihin jalostetut lajikkeet, tunnistat edelleen lajikenimen yhteydessä olevasta BOR-merkinnästä.

Boreal Kasvinjalostus Oywww.boreal.fi www.farmit.net