kasvun ympäristö
DESCRIPTION
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti.TRANSCRIPT
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti
kasvaa ja luo kasvuaVetovoimainen Lahti Cleantech Park
maailman lupaavimmatcleantech-yritykset
Haussa:
Ihmiselle enemmän,luonnolta vähemmän
Cleandesign
Julkaisija
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
Y-tunnus 0855115-7
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Puh. (03) 811 411, Fax (03) 8833 000
[email protected] | www.lahtisbp.fi
Päätoimittaja
Lauri Ylöstalo
Kasvun ymp
tiedotuslehti
äristöLahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n
Toimituskunta
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n
viestintätiimi
Tekstit
Marjaana Keskitalo, JM Tieto Oy
Pirjo Kuisma, Figuuri
Tuovi Similä, Sananrieska
Valokuvat
Loma Graphics Oy
Ulkoasu ja taitto
Kimmo Ylitalo
Mainostoimisto Halo Oy
Paperi
Ympäristöystävällinen Lessebo Design
Smooth (PEFC, FSC, PP, ISO 9706, 94/92
EC Heavy Metal Certificate)
Painopaikka
M&P Paino Oy, Lahti
marraskuu 2010
Painos
3 000 kappaletta
ISSN 1796-5799
Osoitteisto
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n
sidosryhmärekisteri
Tässä lehdessä
Pääkirjoitus
Vihreämpiä kuljetuksia
- DHL Expressin GOGREEN
Ramboll Analytics Oy - Maailman
markkinoille yhteistyön hengessä
Flaaming Oy jatkaa kasvun polulla
ja tähyää Venäjän suuntaan
Pääomasijoittaja kuuntelee
sitäkin, mitä ei sanota
Jätteestä energiaa
ja muuta hyödyllistä
Vetovoimainen Lahti Cleantech Park
kasvaa ja luo kasvua
Shawn Lesser - Haussa: Maailman
lupaavimmat cleantech-yritykset
Suurlähettiläs liputtaa suomalaisen
cleantechin puolesta
Tutkijat löysivät Energonin
Ovet auki uusille kehityshankkeille
Puukerrostalo on nyt hybridi
Onnelanpolusta koti
lopuksi ikää
Vauhtia kiinteistöjen
korjausrakentamiseen
UPM Profi on cleandesignia
parhaimmillaan
Hyvä idea – Liikeidean
jalostuskilpailu
Vihreää palvelua
– hautomoyritys One1
Saa törmätä – Soft Park
Siemenraha kiihdyttää kasvuun
Sähköbussi starttaa
kannattavaan liiketoimintaan
Omaleimainen yliopistokaupunki
Kummilaitos tutkii materiaaleja
Potkua ICT-innovaatioille
– hyötyä kaikille
Isompi myymälä – verkkoon
Tusina uusia kasvun tekijöitä
– nimityksiä 2010
Cleandesign – ihmiselle enemmän,
luonnolta vähemmän
12
12
14
15
15
17
18
18
19
20
21
22
23
24
25
26
16
3
5
6
7
9
11
4
8
10
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
3
Pahden tiede- ja yrityspuiston
toiminta on hyvässä kasvussa
ja kiinnostuksen kohteena.
Olemme rekrytoineet lisää
huippuammattilaisia.
Suomen tiedepuistojen ja osaamis-
keskusten joukossa meillä on
ylivoimaisesti suurin ja dynaamisin
cleantech-kehittäjäporukka.
Cleantech Parkimme toimitilat
ovat reilusti laajentumassa.
Uusiutuvan energian tutkimuskeskus
Energonin käyttöönoton ajoitus osui
nappiin.
Olemme vakiinnuttaneet ase-
maamme metropolialueella ostamalla
Sitralta Helsingin tiedepuiston noin
15 prosentin omistusosuuden.
Toimintaamme on käynyt tutustu-
massa iso joukko ulkomaisia yrityksiä
ja toimittajia. Olemme isännöineet
suurlähettiläiden, ministereiden,
tasavallan presidentin ja kuninkaallis-
ten vierailuja.
Johtamamme Suomen ympäristö-
teknologiaklusteri valittiin kansain-
välisessä vertailussa maailman
kolmanneksi parhaaksi.
Tärkeintä ovat kuitenkin asiak-
kaittemme konkreettiset tulokset ja
lisäarvo yhteistyöstä kanssamme.
Tässä lehdessä on niistä muutamia
esimerkkejä.
Lauri Ylöstalo
toimitusjohtaja
Pääkirjoitus
L
isätilaa todella tarvitaan. – Täyttöasteemme on
oikeastaan yli 100 prosenttia, naurahtaa Lahden
tiede- ja yrityspuiston toimitusjohtaja Lauri
Ylöstalo. Työpisteitä on pitänyt rakentaa
auloihinkin, kun muualle ei ole mahtunut.
– Realistisin tapa luoda uusia työpaikkoja on tarjota
yrityksille kasvun mahdollisuus. Kaikkialla työn luonne
muuttuu toimisto- ja meidän tapauksessamme myös
Mahdollisuuksia ja vakuuttavuutta
tutkimuspainotteiseksi. Yritykset etsivät vuokratiloja,
koska investoinnit halutaan suunnata liiketoiminnan
kehittämiseen eikä tilojen ostamiseen. – Näihin haasteisiin
me vastaamme, listaa tiede- ja yrityspuiston
toimitilapalveluista vastaava johtaja Juha Määttä.
Lahti Cleantech Parkissa pienikin yritys saa täydet
palvelut ja luo itselleen vakuuttavaa imagoa niin
kotimaisten kuin kansainvälistenkin kumppaneiden
silmissä. Mainiot ovat myös mahdollisuudet yhteistyöhön
toisten yritysten ja Lahti Cleantech Parkissa toimivien
korkeakoulujen kanssa. – Entisaikoina teolliset keskittymät
LKASVUN YMPÄRISTÖ
4
Lahti Cleantech Parkin toimitilojen kaksinkertaistuessa syntyy Pohjoismaiden
suurin ympäristöteknologiakeskus. Rakenteilla oleva laajennusosa vastaa alueen
elinkeinorakenteen ja kilpailukyvyn kehittämisen haasteisiin tarjoamalla yrityksille
tasokkaita toimitiloja, palveluita ja synergia- ja verkostoitumisetuja. Kysyntä on
kovaa, ja pääosa uusista tiloista on jo vuokrattu.
Vetovoimainen Lahti Cleantech ParkTeksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy
Täsmäselvityksiä
Lahden tiede- ja yrityspuisto pyrkii
pienentämään hiilijalanjälkeään paitsi
minimoimalla tilojensa vajaakäytön myös
käyttämällä kuljetuksia, joiden päästöt
kompensoidaan vihreillä projekteilla.
ahti Cleantech Park tarjoaa myös piirissään
toimiville yrityksille mahdollisuuden liittyä
DHL Expressin GOGREEN-kuljetusten yhteiseen
ostosopimukseen.
– Pystymme laskemaan tarkalleen, paljonko päästöjä
syntyy vaikkapa paketin kuljetuksesta Lahdesta Roomaan.
Vastaavasti meillä on satoja toimenpidevaihtoehtoja,
joilla voidaan kompensoida päästöjä. GOGREEN-asiakas
saa säännöllisesti tiedot kuljetustensa päästöistä ja niiden
kompensoimiseksi tehdyistä toimista , kertoo DHL
Expressin myynti- ja markkinointijohtaja Peter Ervasalo.
Kompensoinnin osuus palvelun hinnasta on kaksi
prosenttia, ja tuo osuus siis käytetään vihreisiin hankkei-
siin. Kompensointiprojekteina on mm. rakennettu
biomassavoimala Intiaan ja istutettu puita uudistettavaan
sademetsään Costa Ricassa.
DHL Express on myös kiinnostunut investoimaan
innovatiiviseen ympäristöteknologiaan, jolla se voisi
vähentää hiilidioksidipäästöjään entistä tehokkaammin.
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
markkinointipäällikkö Kati Tuominen
[email protected] | 050 404 0740
Lisätietoja:
L
VIHREÄMPIÄ KULJETUKSIA
Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva DHL Express
FAKTAT LAHTI CLEANTECH PARKIN
LAAJENEMISESTA
uutta tilaa viidessä 2kerroksessa 9630 m
noin 300 uutta työpistettä
kustannukset noin
15 miljoonaa euroa
rakennuttaja
Osaamiskiinteistöt Oy
LAHTI CLEANTECH PARKIN PALVELUITA
aulapalvelut/infopiste
neuvottelutilat
ravintola- ja
catering-palvelut
ATK-tuki
kiinteistöhuolto
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
5
syntyivät raaka-aineiden tai logististen solmukohtien äärelle, nykyään syntyy
teknologiakeskittymiä osaamisen äärelle, kiteyttää Ylöstalo.
Lahti Cleantech Parkin kasvutavoite seuraavan 20 vuoden aikana on
100 000 neliömetrin tietämissä, mitä Ylöstalo pitää täysin realistisena.
Lahdessa on edetty maltillisesti, ja seuraava satsaus laajentumisessa tehdään
todennäköisesti korkeakoulujen hyväksi.
Uudisrakennuksessa pyritään vähentämään toimitilojen vajaakäyttöä.
Näinä liikkuvan työn aikoina yksi työpiste voi palvella useaa työntekijää.
Lauri Ylöstalo ilmoittautuukin tyytyväiseksi esimerkiksi työhuoneettomasta
toimitusjohtajasta. – Uudella toimitilakonseptilla voimme olennaisesti
parantaa käyttöastetta, vähentää ympäristökuormitusta ja saada aikaan
säästöä. Työpisteitä on vähemmän, mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia,
sanoo Juha Määttä.
toimitila-assistentti Hanna Saario
[email protected] | 040 571 5454
Toimitilakonsepti ympäristön hyväksi
Lisätietoja:
rakennustyöt alkoivat
syyskuussa 2010
valmistuu
helmikuussa 2012
kulunvalvonta ja vartiointi
saunaosasto
puku- ja pesutilat
ympäristökirjasto
verkostoituminen,
tapahtumat ja tiedotus
KASVUN YMPÄRISTÖ
6
amboll keskittää Lahti Cleantech
Parkin kolmeen kerrokseen koko
toimintansa Lahdessa ja Hollolassa,
noin 175 työpaikkaa. – Lahden
kaupungin panostus ympäristöklusteriin luo
kehitykselle erinomaiset edellytykset.
Verkostoon hakeutuu osaajia, ja meillä on
täällä mahdollisuus kasvuun, summaa
Moilanen.
– Ympäristölaboratoriomme tarjoaa analyy-
sin tueksi kokonaisvaltaista konsultointia.
Kerromme, mitä kannattaa analysoida ja
mitä tehdä analyysin jälkeen, kertoo Markku
Moilanen. Ramboll Finland tekee paljon
projekteja Pohjoismaissa, Baltiassa sekä
Venäjän lähialueilla. Vesi- ja ympäristöalan
palveluiden kysyntä maailmalla kasvaa koko
ajan, esimerkiksi Kiinassa.
Hyvä esimerkki kansainvälisestä
projektista on yhteistyö norjalaisen
Menetelmiä maailman
markkinoille
Gassnovan kanssa, joka rakentaa yhtä
maailman suurimmista hiilidioksidin tal-
teenottolaitoksista Mongstadiin. Ramboll on
mukana kehittämässä menetelmiä, joilla
fossiilisia tai biopolttoainetta polttavien
voimalaitosten hiilidioksidipäästöistä
pysytään ottamaan talteen mahdollisimman
paljon. Talteen otettu hiilidioksidi aiotaan
pumpata takaisin vanhoihin öljylähteisiin.
– Projektin edetessä kehitämme ja otamme
käyttöön yhä uusia menetelmiä, kertoo
toimitusjohtaja Moilanen. Tällaisella ilmas-
tonmuutosta hillitsevällä teknologialla on
maailmanlaajuinen kysyntä.
Rambollilla ja Lahden alueen korkeakouluilla
on jatkuvasti meneillään graduja, diplomitöi-
tä ja yhteisiä tutkimushankkeita mm. TEKES-
ja EU-rahoituksen turvin. Rambollin henkilös-
töä toimii myös tuntiopettajina yliopistoissa
ja ammattikorkeakouluissa.
Tiivistä korkeakoulu- ja
yritysyhteistyötä
RToimitusjohtaja Moilasen mukaan vahva
yhteistyö oppilaitosten ja toisten yritysten
kanssa luo edellytykset jatkuvalle tuote- ja
palvelukehitykselle. Näin rakennetaan
suomalaisen osaamisen tietä maailman
huipulle.
osa Ramboll Groupia, jolla kansainvälisesti
9000 ja Suomessa 1200 työntekijää 24
paikkakunnalla
Ramboll Analytics tarjoaa analyysi- ja
mittauspalveluita mm. vesi-, jäte- ja
energia-alalle, teollisuudelle sekä julkiselle
sektorille ja viranomaisille
Ramboll Analytics syntyi tiede- ja
yrityspuiston tutkimuslaboratorion ja
Ramboll Finlandin laboratorio- ja
mittauspalvelujen yhdistyessä 2007
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy myi 35 %:n
omistusosuutensa Ramboll Analyticsista
Ramboll Finlandille keväällä 2010
Ramboll Finland Oy on ympäristöalaa
palveleva konsulttiyritys
Lahti Cleantech Parkin uudisosan päävuokralaiseksi tulee Ramboll Finland Oy. Ramboll Analytics on
Suomen suurin ympäristölaboratorio, jolle rakenteilla olevat Pohjoismaiden moderneimmat laboratoriotilat
mahdollistavat yhä tehokkaamman verkottumisen, korkeakouluyhteistyön ja kansainvälistymisen. Ramboll
Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen uskoo Rambollin vetävän mukaan yhteistyöhön ja kasvuun
mm. teknologia- ja ICT-yrityksiä.
Maailman markkinoille yhteistyön hengessäTeksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy myi osuutensa Ramboll Analytics Oy:stä Ramboll Finland Oy:lle huhtikuun lopussa. Kuvassa toimitusjohtajat Lauri Ylöstalo ja Markku Moilanen.
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
7
Yksi lahtelainen menestystarina, jossa Lahden tiede- ja
yrityspuisto on kulkenut kasvun kumppanina, on Flaaming
Oy:n kehitys yhden miehen yrityksestä alansa kärkijoukkoon.
Tapani Flaamingin vuonna 1982 perustama ja pitkään
johtama yhtiö kuuluu maamme johtaviin toimijoihin jäte- ja
ympäristönhuoltotuotteiden saralla ja laajensi hiljattain myös
kiinteistöhuolto- ja hautausmaatarvikkeisiin ostettuaan
hollolalaisen Cama-Team Oy:n liiketoiminnan.
ahden tiede- ja yrityspuisto
on vuosien varrella osallistu-
nut Flaamingin markkinoin-
tiin, tuotekehitykseen, uusien
tuotteiden ja toimittajien
etsintään ja viime aikoina
esim. tien tasoittamiseen
kohti idän markkinoita.
Toimitusjohtaja Kai Hämäläinen kiittelee
tiede- ja yrityspuiston asiantuntijatukea,
jonka avulla löydettiin tänä vuonna euroop-
palaiset yhteistyökumppanit Werner-Weber
-puristimien toimittajaksi ja Weber-
jäteastioiden toimittajaksi. – Meillä itsellä ei
ole resursseja laajoihin kansainvälisiin
hakuihin. Tiede- ja yrityspuiston ansioista
saimme kiinnostuneilta valmistajayrityksiltä
yhteydenottoja aina USA:ta myöten,
Hämäläinen kertoo.
– Jätehuoltoalalla on vakiintuneet
toimintatavat ja melko vähän toimijoita,
mutta kilpailu onkin sitten kovaa.
Menestyksemme perustuu pitkälti asiakas-
työskentelyyn ja henkilökohtaisiin suhteisiin,
mutta olennaista on myös löytää uusia
tuotesegmenttejä ja pysyä mukana kehityk-
sessä, pohtii toimitusjohtaja Hämäläinen.
Hallittu kasvu, jonka keinoihin kuuluvat myös
yrityskaupat, on hänen mukaansa Flaamingin
valitsema tie jatkossakin.
Kun tiede- ja yrityspuisto järjesti kesällä
venäläisen mediaväen vierailun Lahteen,
toimittajat tutustuivat myös Flaamingiin.
Vieraille esiteltiin, miten ja millaisin laittein ja
tarvikkein jätteenkeruu Suomessa hoidetaan.
Kiinnostus nykyaikaiseen jätehuoltoon,
lajitteluun ja kierrätykseen on Venäjällä
nousussa ja valtavat markkinat aukeamassa.
Ensimmäinen tarjouspyyntö Venäjältä
tulikin Flaamingille alkusyksystä. – Kävimme
jo viime talvena tutustumassa jätealaan
Pietarissa. Nyt on tiede- ja yrityspuiston
aloitteesta vireillä tutustumismatka pienem-
piin venäläiskaupunkeihin, joissa markkinoille
pääseminen on helpompaa kuin miljoona-
metropoleissa, kertoo Kai Hämäläinen.
markkinointinäkyvyydessä
tiedottamisessa
esitteisiin ja julkaisuihin pääsemisessä
messuosallistumisissa
järjestämällä koti- ja ulkomaisia
mediavierailuja Lahteen
kokoamalla toimialaan liittyvää tietoa,
raportteja ja selvityksiä
markkinointipäällikkö Kati Tuominen
[email protected] | 050 404 0740
Idän hulppeat mahdollisuudet
Lahden tiede- ja yrityspuisto
auttaa yrityksiä
Lisätietoa:
Flaaming Oy jatkaa kasvun polulla ja tähyää
Venäjän suuntaan
Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva Flaaming Oy
L
Flaaming Oy esittelee tuotevalikoimaansa
vuosittain Lahden tiede- ja yrityspuiston
kanssa järjestettävässä Tapsan Tahdit
–asiakastapahtumassa. Noin 70 prosenttia
Suomen teillä liikkuvista jäteautoista on
Flaamingin myymiä.
Kiinan markkinoistaHAUSSA: MAAILMAN LUPAAVIMMAT CLEANTECH-YRITYKSET
HAUSSA: MAAILMAN LUPAAVIMMAT CLEANTECH-YRITYKSET
Teksti Tuovi Similä
Maailman cleantech-klustereiden yhteistyöllä saadaan kestävän
talouden kasvu todelliselle kiihdytyskaistalle, uskoo
amerikkalainen Shawn Lesser. Vasta perustettu
eturivin klustereiden yhdistys kaivaa kilpailun
avulla esiin myös maailman lupaavimmat
cleantech-yritykset. Voittajille Lesser lupaa
vauhditusta kansainväliseen menestykseen.
KASVUN YMPÄRISTÖ
8
hawn Lesser on cleantech-
asiantuntija, joka johtaa perusta-
maansa Sustainable World Capital
-yritystä Atlantassa, Yhdysvalloissa.
Yritys hankkii rahaa kestävän kehityksen- ja
cleantech-rahastoille sekä pääomia yksityisil-
le cleantech-yrityksille.
Sustainable World Capital arvioi myös
maailman cleantech-klustereita. Tämän
vuoden alussa se valitsi Lahden tiede- ja
yrityspuiston koordinoiman kansallisen
cleantech-klusterin kolmanneksi parhaaksi
maailmassa. Arvioinnissa kiiteltiin varsinkin
klusterin kansainvälistymisohjelmia kuten
Finnish Environmental Cluster for China
-ohjelmaa.
Shawn Lesser esiintyi Lahden Cleantech
Venture Day 2010 -tilaisuudessa marraskuun
alussa. Hän kertoi vasta perustetusta Global
Cleantech Cluster Associationista (GCCA)
sekä julkisti yhdistyksen uuden palkinnon,
the GCCA Later Stage Awardin.
Klusterit vaihtavat
parhaita käytäntöjä
– Suomesta tulee paljon hienoa ympäristö-
teknologiaa, kysymys on vain siitä, kuinka
saada se maailmalle. Siihen tarvitaan
yhteistyötä, Lesser toteaa. Yhteistyö maail-
man johtavien cleantech-klustereiden välillä
on jo alkanut. Lahti on yksi perustajajäsenis-
tä GCCA:ssa, jossa on mukana nyt parisen-
kymmentä klusteria. Tavoitteena on, että
yhdistys on jo ensi vuoden lopussa yli 50
klusterin verkosto, joka edustaa noin 10 000
yritystä ja 500 yliopistoa ja tutkimuslaitosta
ympäri maailman.
Tähän asti cleantech-klustereilla ei ole
ollut kansainvälistä yhteistyötä, mikä
Lesserin mielestä on ollut vakava puute. –
Klusterit haluavat tehdä töitä yhdessä, mutta
ne eivät kilpaile keskenään, eivätkä vie
toistensa ideoita. GCCA on foorumi, jossa
klustereiden vetäjät ja niihin kuuluvat muut
toimijat voivat vaihtaa keskenään parhaita
käytäntöjä, mikä onkin yksi yhdistyksen
tärkeimmistä päämääristä, Lesser kuvailee.
Cleantechin American Idol
Lahdessa julkistettu kilpailu, viralliselta
nimeltään Global Cleantech Later Stage
Award, seuloo esiin lupaavimmat myöhem-
män vaiheen cleantech-yritykset eri puolilta
maailmaa.
S
Kilpailussa on 11 kategoriaa, joihin kuhunkin
jokainen jäsenklusteri voi nimetä ehdolle
korkeintaan kolme yritystä, ja asettaa ehdolle
enintään 10 yritystä. Kategoriat kattavat kaikki
tärkeimmät cleantech-alat. Mukana on myös
”most impactful technology”, joka tarkoittaa
innovaatiota, joka on vaikutuksiltaan merkittävä
ja nopea. Tällainen voi olla esimerkiksi kehitys-
maihin suunnattu, hinnaltaan edullinen keksin-
tö, joka liittyy valaistukseen tai puhtaaseen
veteen.
– Kun yhdistyksessä on mukana 20
klusteria, niiden toiminnan piirissä on suunnil-
leen 3 500 yritystä. Tällaisesta joukosta löytyy
taatusti parhaista paras, Lesser sanoo. Voittajat
valitsee 12-jäseninen, asiantunteva tuomaristo.
Jokaisessa kategoriassa jaetaan yksi palkinto, ja
voittajien on määrä olla selvillä jo ensi vuoden
helmikuussa.
Lesserin mielestä kilpailu on kuin clean-
techin American Idol. – Löydämme jonkun
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
9
Teksti Tuovi Similä
enture Dayn esiintyjät on valittu huolella kasvuyritysten joukosta. Yhtä
perusteellisesti yritykset on valmennettu ja koulutettu esiintymään
investoreiden edessä. Yrityksen pitää saada noin 12 minuutissa
sijoittajajoukko vakuuttuneeksi liikeidean mahdollisuuksista.
Kannattaa siis harjoitella. Lahdessa on laskettu, että yli 70 prosenttia Venture
Dayssä esiintyneistä yrityksistä on saanut kahden vuoden kuluessa pääomasijoi-
tuksen.
Maallikon mielestä useimmat liikeideat kuulostivat loistavilta. Juuri sellaisil-
ta, jotka pelastavat maailman tai ainakin hillitsevät huomattavasti ilmastonmuu-
toksen etenemistä. Ammattisijoittaja ei kuitenkaan tee päätöksiään näin kirkasot-
saisesta näkökulmasta.
Moni asia vaikuttaa sijoituspäätökseen
Mikä yrityksen presentaatiossa on se asia, joka saa työkseen sijoituskohteita
etsivän mielenkiinnon heräämään?
– Useampi asia kiinnostaa, ei mikään yksittäinen. Liiketoimintasuunnitel-
man uskottavuus on avainasemassa, ja uuden teknologian hankkeissa tärkeässä
roolissa on myös se, kuinka tuote voidaan suojata patentein tai muuten. Ja kuten
aina yrittämisessä, erittäin tärkeää on, että tiimi on sellainen, joka pystyy
viemään hanketta menestyksekkäästi eteenpäin, kertoo toista kertaa Lahden
venture-tapahtumassa mukana oleva Jacob af Forselles Ahlström Capital Oy:stä.
Yhtiöllä on oma cleantech-rahasto, mutta se tekee myös teollisia sijoituksia.
af Forselles myöntää, että toki paljon vaikuttaa myös se, kuinka hyvin yrittäjä
onnistuu saamaan pienessä ajassa viestinsä läpi. – Mutta ammattilaisena täytyy
yrittää kuunnella myös sitä, mitä presentaatiossa ei sanota, eli yrittää huomata,
missä ne heikkoudet saattaisivat olla, af Forselles toteaa.
Omat näkemykset vahvistuivat
Tiede- ja yrityspuiston hautomossa toimii Cleanoil Ltd Oy, ja markkinointijohtaja
Erkki Lindebergin mukaan yhtiö on siinä vaiheessa, että vuorossa alkaa olla
pääomarahoituksen hankinta. Cleanoil on yritys, joka on syntynyt Lindebergin
ideasta patentoida ja kaupallistaa Neuvostoliiton aikaisia tieteen ja tutkimuksen
tuloksia. Lindebergillä on partnerinaan Paavo Ullgren, joka toimii Venäjällä ja
kerää sieltä kiinnostavia innovaatioita. Periaatteena on, että miehet ovat osakkai-
na perustettavissa yrityksissä, jotka ryhtyvät kehittämään keksinnöistä sovelluksia
ja kaupallistamaan niitä.
Cleanoil on yhden tällaisen innovaation ympärille perustettu yritys, ja
Lindebergin mukaan sille on tulossa lukuisia seuraajia. – Innovaatio liittyy raskaan
polttoöljyn tai dieselin käsittelyyn tavalla, joka parantaa palamisprosessia ja
pienentää kulutusta sekä päästöjä, Lindeberg kertoo.
Ullgren on Lahden sijoitustapahtumassa ensimmäistä kertaa, Lindebergille
tilaisuus on tuttu edelliseltä vuodelta. Miehet kertovat, että päivän anti on vain
vahvistanut heidän näkemystään siitä, että ovat valinneet oikean tien. – Kovaa
kysyntää näille meidän teknologioille riittää, he tuumaavat. Tilaisuuden tarjonta
on niin laaja, että Lindeberg ja Ullgren melkein kärsivät runsaudenpulasta. – On
niin paljon mielenkiintoista, mutta kaikkea mitä haluaisi ei ehdi kuuntelemaan.
Lahden tiede- ja yrityspuiston järjestämä viides
pääomasijoitustapahtuma Cleantech Venture Day
oli laajempi kuin koskaan aikaisemmin. Sijoittajia
oli mukana yli 80 eri puolilta maailmaa, ja noin 50
kasvuyritystä haki pääomaruisketta kasvunsa
rahoittamiseen.
PÄÄOMASIJOITTAJA KUUNTELEE
SITÄKIN, MITÄ EI SANOTA
erinomaisen yrityksen ja voittaja saa maail-
manlaajuista näkyvyyttä. Kun eräät maail-
man tunnetuimmista investoreista ovat jo
kertaalleen arvioineet yrityksen, se helpottaa
tuntuvasti pääomienkin saamista, Lesser
uskoo.
Lesser on vakuuttunut siitä, että kaikki
yhdistyksessä mukana olevat klusterit
pystyvät käyttämään kilpailua markkinointi-
työkalunaan, oli voittaja oman klusterin
ehdokas tai ei. – Haluamme yhdistyksessä
ylipäätään nostaa klustereiden profiilia, jotta
ne saavat vieläkin enemmän toimijoita
mukaan.
Kumpi sitten on tärkeämpää, bisnes vai
maailman pelastaminen? Hetken pohdinnan
jälkeen Lesser vastaa: – Ajattelen niin, että
maailmaa ei voida pelastaa ilman hyvää
bisnestä. Kestävän kehityksenkin täytyy olla
kustannustehokasta, muuten se ei ole
kestävää.
V
KASVUN YMPÄRISTÖ
10
uurlähettiläs Bruce Oreck on verojuristi, liikemies ja
entinen kehonrakentaja, joka on erittäin kiinnostunut
ympäristöasioista. Hän on lisäksi kiinnostunut – no,
kaikesta mikä on kiinnostavaa, kuten hän itse asian
ilmaisee. Yksi kiinnostuksen kohde ovat fossiilit. Suurlähettiläs
esittelee hengästyttävällä vauhdilla residenssinsä kirjastossa esillä
olevia fossiileja. Eräs niistä, fossiloitunut pää, kuuluu modernin
sian esivanhemmalle, joka on elänyt noin 4,5 miljoonaa vuotta
sitten. Toinen fossiili, koiran edeltäjä kuulemma, on jo paljon
nuorempi, ”vain” 500 000–600 000-vuotias.
Historialliseen aikaan siirrymme antiikkisten optisten
laitteiden myötä, jotka nekin lähettiläs esittelee ohimennen.
Television edeltäjä voisi olla Isosta-Britanniasta 1800-luvun
lopulta peräisin oleva kuvien katselulaite, johon kuuluu stereo-
skooppi. – Meillä täällä lähetystössä työskennellään vain moder-
neimman teknologian parissa, välitön ja huumorintajuinen
suurlähettiläs vitsailee.
Energiatehokkuutta vailla vertaa
Oreckin mielestä Suomessa on ainutlaatuista ympäristöalan
osaamista, mikä oli yksi siihen, että lähettiläs valitsi maamme
asemapaikakseen. Nyt, kun runsas vuosi on Suomessa kulunut,
hänen käsityksensä ei ole muuttunut. – Suomalaisissa cleantech-
yrityksissä on huomattavaa potentiaalia, joka on vain saatava
markkinoiden tietoisuuteen, Oreck sanoo. Hän kuvailee täkäläistä
osaamisen tasoa fantastiseksi, ja arvelee sen perustuvan koulu-
tusjärjestelmäämme, jota hän pitää todella hienona.
Erityisesti Oreck ihailee suomalaisten osaamista energiate-
hokkuudessa. – Asutte maassa, jolla ei ole omaa hiiltä tai öljyä, ja
olette aina osanneet käyttää hyödyksi sen viimeisimmänkin
pisaran, Oreck kehuu. – Tehottomuus ja energian tuhlaus aiheut-
tavat 57 prosenttia CO -ongelmasta. Kun pystymme säästämään 2
energiaa, se on mitä kustannustehokkainta ja vaikuttaa
välittömästi ilmastoon. Tähän suomalaisilla on paljon taitoja.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei ole olemassa yhtä
ratkaisua. Kaikkia tarvitaan: bioenergiaa, tehokkuutta, aurinkoa
ja tuulta, muiden muassa. – Kaikissa näissä tarvitaan luovaa
ajattelua, hyvää insinööritaitoa ja päättäväisyyttä viedä hanke
loppuun. Nämä ovat taitoja, joita suomalaisilla on kosolti, joten
mahdollisuuksia bisneksessä riittää, Oreck uskoo.
Lähetystöltä vetoapua
Oreck sanoo, että Yhdysvaltain lähetystö on erittäin innokas
auttamaan suuria ja miksei pienempiäkin amerikkalaisyrityksiä ja
suomalaisyrityksiä löytämään toisensa. – Tässä lähetystöllä voi
olla todella tärkeä rooli, Oreck vakuuttaa.
Oreck uskoo myös vahvasti suomalaisyritysten mahdolli-
suuksiin houkutella amerikkalaisia pääomainvestointeja.
Esimerkkejäkin on jo olemassa. Oreck kertoo amerikkalaisesta
Lockheed Martin -yritysjätistä, jolle lähetystö järjesti tutustumis-
kiertueen kaikkien Pohjoismaiden teknologiayrityksiin. – Kierros
päättyi Suomeen, ja he kertoivat minulle, että heillä ei ollut
aavistustakaan, että täällä on tämän tasoista teknologiaa, se ylitti
kaiken mitä he olivat nähneet muualla, Oreck kertaa. Tämä
vierailu on jo poikinut vakavasti otettavia sopimuksia suoma-
laisyritysten kanssa.
Suurlähettiläs on sitä mieltä, että maailmassa on jo menossa
cleantech-vallankumous. Väitteensä tueksi Oreck kertoo, kuinka
Yhdysvaltoihin – maahan , jossa on maailman toiseksi suurimmat
hiilivarannot Kiinan jälkeen – rakennettiin viime vuonna enem-
män tuuli- kuin hiilivoimalaitoksia. – Se on vallankumouksellista,
Oreck sanoo.
S
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs
Bruce Oreck arvostaa erittäin
korkealle suomalaisen cleantech-
osaamisen. Hän pitää tärkeänä
tehtävänään saattaa yhteen
suomalaiset ympäristöalan osaajat
ja amerikkalaisen yrityselämän.
SUOMALAISEN CLEANTECHIN
Teksti Tuovi Similä Kuva Aino Huovio
Suurlähettiläs liputtaa
PUOLESTA
ateriaalivirtoihin syvennytään
Lahden tiede- ja yrityspuiston
isossa MABU-hankkeessa, jota
toteutetaan yhdessä alueen
yritysten kanssa. Kirjainyhdistelmä MABU on
lyhenne sanoista material business, ja
nimensä mukaisesti hankkeella haetaan
uusia liiketoimintoja Päijät-Hämeen alueelle
– unohtamatta tietenkään ympäristöhyötyjä.
Hankkeen pääteemoja ovat biomasso-
jen, rakennusjätteiden ja tuhkien hyödyntä-
minen sekä energiajätteen erilliskeräyksen
tehostaminen. – Katsomme, minkälaisia
yrityksiä näissä arvoketjuissa Lahdessa
toimii, mitä meiltä puuttuu ja mitä olisi hyvä
saada lisää, sanoo liiketoimintajohtaja Esa
Ekholm tiede- ja yrityspuistosta.
Energiajätteen hyötykäyttö on lahtelai-
nen erikoisuus, ja jo nykyisellään hyvin
organisoitua. MABU-hankkeessa pyritään
siihen, että energiajäte saadaan vielä
tehokkaammin eroon sekajätteestä ja
hyötykäyttöön Lahti Energian tulevalle
kaasutuslaitokselle.
Jätevero ja risupaketti
vauhdittavat kehitystä
Ekholm uskoo, että uusia liiketoimintamah-
dollisuuksia löytyy runsaasti, sillä parhaillaan
eduskunnan käsittelyssä oleva jäteverouudis-
tus tulisi liikuttamaan jätteitä aivan eri
tavalla. – Yhdyskuntajäte hyödynnetään
M
Bruce Oreck on perustanut
Yhdysvalloissa Zero Carbon Initiative
-järjestön, joka projekteissaan
toteuttaa esimerkiksi asuintaloja,
joiden hiilidioksidipäästöt ovat nolla
tai lähellä nollaa. Esimerkiksi
Meksikossa on jo kymmenen vuotta
toiminut moitteettomasti joukko
asuintaloja, jotka eivät ole sähköver-
kossa vaan toimivat yksin aurin-
koenergialla. Sähköä tuotetaan yli
talojen käyttötarpeen niin paljon, että
sillä saa valmistettua päivittäin
makeaa vettä merivedestä 3 000
kuutiota. – Tämän projektin tarkoituk-
sena oli osoittaa epäilijöille, että
aurinkoenergiaa käyttävä teknologia
on täysin valmis ja toimiva.
Suomessa Oreck on jo ehtinyt
aloittaa vähäpäästöiseen lähiruoan
tuotantoon liittyvän hankkeen.
– Rakennamme suomalaisyritysten
kanssa kokeellista kasvihuonetta,
Oreck kertoo. Prototyyppi rakenne-
taan suomalaiselle luomutilalle.
Ideana on, että kodeissa voitaisiin
kasvattaa vihanneksia, salaattia,
yrttejä ja ehkä hedelmiäkin lähes
ilman sähköä. – Minusta siinä on
suuria mahdollisuuksia, mutta voi se
olla täydellinen katastrofikin. Joka
tapauksessa, opimme projektista
valtavasti.
Helsingin Kaivopuistossa sijaitse-
vassa lähetystössä on tarjoiltu tänä
kesänä lähihunajaa, sillä keväällä
lähetystön puutarhaan tuotiin
mehiläispesä. Mehiläistenhoitoonkin
suurlähettiläs on perehtynyt
antaumuksella. Pesä on Suomessa
vähän käytetty ylälistapesä, josta
hunajaa saadaan vähän vähemmän
kuin tavanomaisesta latomapesästä,
mutta erittäin hyvää siitepölyä.
– Meillä mehiläisten merkitys pölyttä-
jänä on tärkeämpi kuin suuri hunaja-
määrä. Mehiläiset ovat suomalaista
maatiaisrotua.
Yhdysvaltain lähetystöä ollaan
parhaillaan remontoimassa.
Huolimatta Yhdysvaltain hallituksen
säästöohjelmasta Helsingin lähetystön
remontointiin on suunnattu 85
miljoonaa dollaria budjettivaroja.
Suurlähettiläs Oreckin tavoitteena on
saada lopputuloksena aikaan maail-
man vihrein suurlähetystö ja esikuva
muille lähetystöille. Energiatehokas ja
kestävän kehityksen mukainen
korjausohjelma hyödyntää sekä
suomalaista että yhdysvaltalaista
työvoimaa ja teknologiaa – parhaita
paloja kummastakin.
meidän alueellamme jo niin tehokkaasti, että
hyötykäyttöastetta ei voida enää paljon
nostaa. Hienosäätöä voidaan tehdä eri
hyötykäyttöjakeiden kesken markkinoiden
kehittyessä. Sen sijaan on paljon kaikkea
muuta, esimerkiksi tuhkat, joiden hyötykäy-
tön kehittämistä vero vauhdittaisi.
Tuhkan lisäksi jokseenkin ongelmallisia
ovat rakennusjätteet, joiden hyötykäyttö ei
ole vielä vaatimusten mukaista. – Niissä on
varmasti vielä jakeita, joita pystytään
hyödyntämään enemmän.
Hyvin merkittäviä ovat myös metsä- ja
muut biomassat, joiden jatkojalostusta
hankkeessa myös tarkastellaan. Valtio
kanavoi runsaasti varoja uusiutuvien energi-
oiden tuottamiseen, koska maamme on
sitoutunut nostamaan niiden käyttöastetta
huomattavasti seuraavan 10 vuoden aikana.
Lahden seudulla on runsaasti metsiä ja
peltoja, mutta metsäteollisuutta vain vähän.
Omaa potentiaalista raaka-ainetta on siis
olemassa paikalliseen käyttöön.
Kaksivuotisessa hankkeessa meneillään
on nyt alkuvaihe, jossa selvitellään materiaa-
livirtoja ja toimijoita. – Hanke on iso, ja sillä
on resursseja toteuttaa monenlaisia selvityk-
siä ja osaselvityksiä. MABU ei ole investointi-
hanke, mutta se voisi olla lähtölaukaus
monille uusille toteutuksille. Nyt ensiksi
arvioidaan, mitä kannattaisi tehdä ja mitkä
ovat tärkeimpiä eteenpäin vietäviä juttuja,
Ekholm sanoo.
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
11
Jätteestä energiaa ja muuta hyödyllistäTeksti Tuovi Similä Kuva Uki Arkkitehdit
Lahden seutu on jo nykyisellään superkierrättäjä, jonka jätteet
päätyvät lähes kokonaan hyötykäyttöön. Tämä ei vielä riitä, vaan
alueen jätevirtoja tutkitaan nyt läpikotaisin. Tavoitteena on tehostaa
varsinkin energiajätteen keräystä, mutta suurennuslasin alla ovat myös
muun muassa rakennusjäte, tuhkat ja biomassat.
VIHREÄ LÄHETTILÄS
Energiajätettä tarvitaan runsaasti polttoaineena
Lahti Energian uudella kaasutuslaitoksella,
joka ainutlaatuinen maailmassa.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili seurueineen Energonissa
maaliskuun lopulla.
Energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristöasiat kiinnostavat
presidentti Tarja Halosta. Asiantuntevat kommentit vierailun kuluessa
osoittivat, että presidentti seuraa tiiviisti alan päivänpolttavia aiheita.
– Hän oli hyvin perillä isoista linjoista ja teki hyviä kysymyksiä,
Energonin puolesta vierailuun osallistunut Juha Määttä kertoo.
Energonin avajaistunnelma oli rento ja lämminhenkinen. Kesäkuun
alussa vietetty sidosryhmätilaisuus tarjosi samalla hyvän verkottumista-
pahtuman uusiutuvan energian parissa toimiville ammattilaisille.
Juhlavieraat edustivat sekä yrityksiä että julkisen sektorin asiantuntijoita.
Yritysten ympäristöliiketoimintaa edistämään suunniteltu Energon
tuo jatkossa Lahden alueelle arviolta 100 tutkimukseen ja tuotekehityk-
seen liittyvää työpaikkaa.
Ovet auki uusille kehityshankkeille
KASVUN YMPÄRISTÖ
12
Energonilla VTT ja kahdeksan kotimaista päästömittauslaboratoriota pystyivät ensi kertaa tekemään päästömittauksia lattiatasolta ja samanaikaisesti kahdeksasta eri paikasta.
Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon sai keväällä järjestettyjen avajaisten
jälkeen lentävän lähdön. Viisi ympäristöalan huippuyritystä käynnisti lähes saman
tien käyttäjien lähtökohdista suunnitelluissa tiloissa oman tuotekehityshankkeensa.
nergonin kaltaisella energiatutkimusyksikölle
löytyy Lahden seudulla kysyntää. Toimitiloista
vastaava johtaja Juha Määttä Lahden tiede- ja
yrityspuistosta kertoo, että keskuksen toiminnot
luotiin yritysten ajankohtaisia tutkimus- ja
tuotekehitystarpeita silmällä pitäen.
Valtaosa Energonissa tehtävästä tutkimuksesta liittyy
uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja fossiilis-
ten polttoaineiden käytön tehostamiseen. Tilat tarjoavat
kapasiteettia parin kuukauden mittaisiin projekteihin
kerrallaan jopa viidelle asiakkaalle.
Keskuksen laajentumiseen varauduttiin jo suunnitte-
luvaiheessa. Ympäristöala kehittyy vinhaa vauhtia, joten
laitekantaa uusitaan ja toimintoja lisätään jatkossa
kysynnän mukaan. Pian avajaisten jälkeen tehdyssä
laajennuksessa piippu- ja mittauskapasiteettia lisättiin
VTT:n päästömittaustarpeita vastaavaksi.
VTT:n organisoima ja ympäristöministeriön tukema
päästömittauskäytäntöjen vertailututkimus toteutui nyt
ensi kertaa turvallisissa ja tulosten vertailtavuuden
kannalta otollisissa olosuhteissa.
Energonin sisätiloihin rakennettu kattila tuottaa
piippuun hiukkasia ja kaasumaisia komponetteja, joita
voidaan mitata samaan aikaan kahdeksasta eri paikasta.
– Tämä on uutta ja ainutlaatuista, sillä kentällä
olosuhteet vaihtelevat eikä mittauspaikkoja yleensä saada
Mittauksiin lisää luotettavuutta
E
Tutkijat löysivät EnergoninTeksti Pirjo Kuisma
kahta enempää. Tästä syystä useamman laboratorion
vertailumittaukset ovat aiemmin vieneet huomattavasti
pidemmän ajan, VTT:n erikoistutkija ja tiimipäällikkö Tuula
Pellikka kertoo.
Energonin tilat tuovat Pellikan mukaan helpotusta
tähän mennessä työläiksi osoittautuneiden vertailumit-
tausten järjestämiseen.
– Nyt tutkijoiden ei tarvinnut kavuta kymmeniä
metrejä korkeaan savupiippuun, vaan mittaussondit voitiin
asentaa helposti lattiatasossa paikoilleen.
Projekti on osa ympäristöministeriön tukemaa
lähialueyhteistyötä, jonka myötä hankkeeseen osallistui
kaksi venäläislaboratoriota VTT:n päästöjen hallinta
- osaamiskeskuksen kutsumana.
Toinen vastaava savukaasujen mittausten laatua
vertaileva tutkimus järjestettiin VTT:n toimesta heti
perään. Kahdeksan kotimaisen päästömittauslaboratorion
tutkimusta rahoittivat ympäristöministeriön ja VTT:n
ohella Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja
Teknologiateollisuus ry.
Päästöjen mittausvaatimukset aiheuttavat Tuula
Pellikan mukaan merkittäviä kustannuksia teollisuudelle,
joten mittalaitteiden toimivuuteen ja mittausten luotetta-
vuuteen kannattaa siksi panostaa.
VTT:n päästömittausosaamisesta hyötyvät Suomen
ohella myös lähialueiden maat. Jatkossa VTT kaavailee
hyödyntävänsä Energonia esimerkiksi mittalaitteiden
kehitykseen.
Energoniin on tutustunut tänä vuonna satojen suomalaisten vaikuttajien ja alan yritysten
edustajien lisäksi lukuisa joukko suurlähettiläitä, ministereitä ja toimittajia eri puolilta
maailmaa, mm. Intiasta, Jordaniasta, Kiinasta, Sambiasta, ja Venäjältä. Viimeksi
Energoniin tutustui Ruotsin kruununprinsessa Victoria Daniel-puolisonsa kanssa
Lahden-vierailupäivänään 1.11.2010.
Kruununprinsessaparin ottivat vastaan Energonin hallituksen puheenjohtaja ja
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo yhdessä johtaja Mari
Pantsar-Kallion kanssa. Pantsar-Kallio esitteli kuninkaallisille vieraille johtamansa Finnish
Cleantech Clusterin toimintaa ja lahtelaista ympäristöosaamista. Vieraille kerrottiin myös
Energonilla mahdollistuvasta uudenlaisesta tutkimuksesta, jolla voidaan edistää ympäris-
tövastuullisuutta niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin.
Kuninkaalliselle parille ruotsalaisten hyvin hyödyntämät lämpöpumput ja pelletit
olivat tuttuja, mutta bioöljyt osoittautuivat uudemmaksi asiaksi. – Erityisesti prinssi
Daniel oli oikein innostunut ja nosti poikamaisesti peukun pystyyn sen merkiksi, että
tutkimuskeskuksessa tehdään hyvää työtä ja Energonin kehitystä halutaan seurata myös
jatkossa, kuvaili parille Energonin laboratorioita esitellyt Oilon International Oy:n toimi-
tusjohtaja Eero Pekkola vierailun päätyttyä.
Kuninkaallisia, suurlähettiläitä, ministereitä… KA
SVUN
YM
PÄRI
STÖ
13
Ku
va J
uh
a T
an
hu
a
KASVUN YMPÄRISTÖ
14
Puun käyttö kerrostalon materiaalina ei Suomessa ole
aivan tavallinen valinta. Ekologisuudestaan huolimatta
puukerrostaloja löytyy toistaiseksi vain kolmisenkymmentä,
joista suuri osa on muutaman kerroksen korkuisia.
einolan Vierumäelle rakennettava
5-kerroksinen hybridipuukerrosta-
lo on lajissaan ainutlaatuinen
päänavaus, eikä pelkästään
korkeutensa vuoksi.
Ekotehokas, 27 vuokra-asuntoa käsittä-
vä linjakas rakennus täyttää uuden rakenne-
ratkaisunsa ansiosta passiivitalon ominaisuu-
det. Lämmönlähteenä käytetään uusiutuvilla
polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä, jonka
ohella lämmityksessä hyödynnetään ihmisis-
tä, kodinkoneista ja auringosta saatavaa
ilmaisenergiaa.
Asuintalo kohoaa tehtaalla valmiiksi
työstetyistä elementeistä ja puurakenteista,
joiden kehittämisestä vastaavat tiiviissä
yhteistyössä Koskinen Oy, Versowood Oy ja
Rakennusliike Reponen. Rakennuttajana on
mukana lisäksi Heinolan kaupunki, joka myös
toteutti ripeästi tarvittavan asemakaavamuu-
toksen.
Alueen yritysten verkostoiminen tarjosi
Heinolan kaupunginjohtaja Hannu Komosen
mukaan mahdollisuuden kehittää innovatiivi-
nen ratkaisu ekologiseen ja kestävään
puurakentamiseen.
– Uudesta hybridirakenteesta kaavail-
laan toimivaa ja kilpailukykyistä vaihtoehtoa
kerrostalorakentamiseen myös muualla
Suomessa, Komonen sanoo.
Vierumäki valikoitui Komosen mukaan
luontevaksi sijainniksi. Alueelle on viime
vuosina syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja,
joten laadukkaille vuokra-asunnoille löytyy
tarvetta.
Puurakentaminen
tarjoaa mahdollisuuksia
Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana
innovoimassa uusia energiatehokkaan
puurakentamisen hankkeita kokoamalla jo
suunnitteluvaiheessa alan tekijöitä saman
pöydän äärelle.
Suomen ensimmäinen yli 4-kerroksinen
puukerrostalo on esimerkki yritysvetoisesti
toteutetusta ratkaisusta, jonka avulla puun
käyttöä olisi jatkossa mahdollista lisätä.
Asumisen osaamiskeskuksen toiminnasta
vastaava kehittämispäällikkö Vesa Ijäs koros-
taa, että puukerrostalojen tuotannolla
voitaisiin korvata Päijät-Hämeen alueella niitä
työpaikkoja, joita puu- ja metsätuoteklusterin
vaikeuksien myötä on menetetty.
– Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilai-
set suhtautuvat puurakenteisten kerrostalojen
lisäämiseen myönteisesti, vaikka epäilevät
käytännön toteuttamiseen liittyvän monia
haasteita, Ijäs kertoo.
Asia nousi esille Lahden tiede- ja yritys-
puiston Asumisen osaamiskeskuksen vastikään
teettämässä puukerrostalojen markkinaselvi-
tyksessä.
– Puuelementtiteollisuus puolestaan
arvelee ratkaisujen olevan kunnossa, mutta
näkee rakentamisen esteeksi lähinnä viran-
omaismääräykset, Vesa Ijäs sanoo.
Vaikka puuta onkin Suomessa hyödynnet-
ty monipuolisesti, rakentamista hidastaa
parhaillaan raaka-aineen huono saatavuus
sekä puun kohonnut hinta.
Lahden tiede- ja yrityspuisto pyrkii
osaltaan vaikuttamaan siihen, että suunnitteli-
jat ja rakentajat pääsisivät kartuttamaan
kokemustaan Heinolan puukerrostalon
kaltaisissa korkean teknologian rakenta-
mishankkeissa.
H
Puukerrostalo on nyt hybridiTeksti Pirjo Kuisma Kuva Vuorelma Arkkitehdit Oy
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
15
Suomen ensimmäinen yli 4-kerroksinen puukerrostalo nousee
Heinolan Vierumäelle kevääseen 2011 mennessä.
Hybridirakenteessa yhdistyvät uudella tavalla hyväksi
havaitut materiaalit ja rakentamistavat.
akennuskannan peruskorjaaminen on ajankohtainen
haaste. Ekotehokkuuden parannustarve kannattaa
huomioida, kun kiinteistöille laaditaan pitkän aikavälin
korjausstrategia ja toimeenpanosuunnitelma.
Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima viiden maakunnan
yhteishanke, Kestävä asuminen ja ympäristö –projekti, K-EASY,
pureutuu seuraavan kolmen vuoden ajan ratkomaan kiinteistöjen
energiatehokkuuden ohella jätehuoltoa, kierrätystä sekä älykästä
talotekniikkaa. Tarkastelun kohteena ovat myös kaavoitus ja
uudisrakennukset.
K-EASYn toteutuksessa ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston
lisäksi mukana Teknologiakeskus Innopark Programmes Oy,
Culminatum Innovation Oy Ltd, Posintra Oy ja Lappeenrannan
teknillinen yliopisto.
Toimenpiteet jakautuvat maakuntien vahvuuksien mukaisesti.
Päijät-Hämeen alueella kohteena ovat korjaussuunnitelmien
mallintaminen erityyppisille asuinkiinteistöille sekä teollisuushallien
energiankulutus. Asuin- ja teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuus
(ASTE) -osahankkeeseen osallistuvat Lahden seudun asumis- ja
ympäristöklusterit.
K-EASY tähtää tutkimustiedon ja työkalujen avulla kanavoi-
maan uutta liiketoimintaa etenkin pk-sektorin yrityksille. Myös
kiinteistöjen omistajia ja käyttäjiä halutaan aktivoida ottamaan
askeleita energiatehokkuuden parantamisessa rakennusten elinkaa-
ren eri vaiheissa.
Yhteishankkeen taustalla vaikuttavat sekä ilmasto- ja energia-
strategia että uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka velvoittaa kiinteistöjä
tekemään tulevista korjauksista 5-vuotissuunnitelman.
R
Vauhtia kiinteistöjen korjausrakentamiseen
Kun ikävuosia karttuu, asumisen tarpeet väistämättä muuttuvat. Hyvän
elämän edellytykset huomioiva tulevaisuuden palvelutalo on saamassa
Lahden ”Energiatalo Onnelanpolun” uudisrakennushankkeessa täysin
uudenlaisen toteutusmallin. Senioritalon suunnitteluun on kutsuttu
poikkeuksellisen laaja asiantuntijaryhmä.
ahden vanhusten asuntosäätiön
omistamasta Onnelanpolusta
kaavaillaan ARA:n tukemaa kehitys-
kohdetta, joka syntyy vaiheittain
purkamalla vanhaa ja rakentamalla uutta,
entistä tiiviimpää ja samalla uudet ener-
giamääräykset täyttävää ajanmukaista tilaa.
LVAS:n toiminnanjohtaja Sanna Mäkisen
L
Onnelanpolusta koti lopuksi ikää
mukaan tilaratkaisujen suunnittelussa
lähtökohtana on elämänkaariasuminen, jossa
ikääntyvien palveluista huolehditaan siinäkin
vaiheessa, kun kunto heikkenee. – Palvelujen
ohella myös mm. sisäilman laatuun ja talon
energiatehokkuuteen halutaan panostaa,
Mäkinen kertoo.
Kaupunkirakenteen tiivistämiseen tähtäävä
hanke toteutetaan vaiheittain niin, että
nykyiset asukkaat saavat rakentamisen ajaksi
kodin samalla tontilla sijaitsevista tiloista.
Yhteistyössä Lahden tiede- ja yrityspuis-
ton Asumisen osaamiskeskuksen kanssa
käynnistetyn kiinteistökehityshankkeen
konseptia ja kilpailutusta suunnitellaan
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto
RAKLI ry:n järjestämillä hankintaklinikoilla.
VTT toimii erikoisasiantuntijana, kun 16 000
kerrosneliön suuruisesta rakennuksesta
suunnitellaan lähes nollaenergiataloa.
Valmistuttuaan Energiatalo Onnelan-
polku sisältää 200 asuntoa ajanmukaisine
palvelutiloineen.
– Cleandesign on pelkistettyä ja palvelee
käyttäjän tarpeita. Mutta tämä ei tarkoita,
että tuotteet olisivat rumia, hymyilee
Salokannel ja näyttää upeaa jalallista
juomalasia, joka on tehty kierrätetystä
lasista. Sekä toimivuus että ulkonäkö ovat
kohdallaan myös kierrätysmuovista valmiste-
tussa pölynimurissa.
Mikä sitten erottaa cleandesignin vaikkapa
ekodesignista? Cleandesign uskoo teknolo-
gian apuun tulevaisuuden rakentamisessa.
Meidän ei siis tarvitsekaan palata vuosisato-
jen takaiseen elämäntapaan tai menetelmiin
Muovin tie puskurista
puutarhasaksiin
luodaksemme kestävää kehitystä rakkaalla
Telluksellamme.
Cleandesignin tehtävä on keksiä, miten
kerätyt materiaalit käytetään edelleen.
– Kyse ei ole vain tuotteen elinkaaresta, vaan
enemmänkin materiaalivirrasta. Esimerkiksi
muovin kierto voi uudelleenmuokkaus-
menetelmien ansiosta olla hyvin pitkä.
Autojen puskurimuovia voidaan sen iskun- ja
säänkestävyyden ansiosta hyödyntää
vaikkapa puutarhasaksien varsiosassa. Myös
alumiini kiertää tehokkaasti: se muotoutuu
milloin juomatölkeiksi, milloin lentokoneen
siiveksi tai silmälasien kehyksiksi, kertoo
Riikka Salokannel.
Luontoa säästetään monin tavoin.
Sähköauto voi nanoteknologian avulla saada
pinnoitteen, joka vähentää auton pesutar-
luonnolta vähemmän
ihm
isel
le e
nem
män
, Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva UPM-Kymmene Oyj / UPM Profi
KASVUN YMPÄRISTÖ
16
Cleandesign
Lahti ja Suomi ylpeänä esittelevät: muotoilun ja teknologian symbioosi ihmisen ja
ympäristön hyväksi! – Cleandesign on meidän lanseeraamamme käsite, joka tulee leviämään
kansainvälisestikin. Muotoilun ja cleantech-osaamisen keinoin luodaan esineitä ja laitteita,
jotka hyödyttävät niiden käyttäjiä entistä enemmän ja haittaavat luontoa vähemmän,
kiteyttää Lahden tiede- ja yrityspuiston muotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokannel.
Kuluttajien valinnat ja toiveet motivoivat yrityksiä tuotekehitykseen.
vetta. Läppärin pintamateriaali voidaan värjätä
tyylikkääksi typen avulla ilman haitallisia
kemikaaleja.
– Cleandesignissa ei neropattikaan pärjää
yksin. Tiede- ja yrityspuiston tehtävänä onkin
johdattaa materiaali- ja teknologiaosaajat ja
muotoiluammattilaiset yhteistyöhön, luomaan
liiketoimintaa sekä viemään cleandesign
yritysten ulottuville, määrittelee Riikka
Salokannel. Hän on tyytyväinen voidessaan
muotoilun kehitysjohtajan työssä hyödyttää
omalla osaamisellaan monia tahoja – ihmisen
ja ympäristön parhaaksi. Lahteen on synty-
mässä ainutlaatuinen cleandesignin keskus,
joka nousee esiin myös maailman muotoilu-
pääkaupunkiprojektissa vuonna 2012.
Osaajat yhteistyöhön
Päätuotetta, UPM ProFi Deck -patiolankkua valmistetaan Lahdessa ja
Saksan Karlsruhessa. Patiolankku on suunniteltu helposti asennettavaksi.
Terassia suunnitteleville on tarjolla lukuisia esimerkkejä, joissa on
hyödynnetty raikasta värivalikoimaa.
PM ProFi on ollut markkinoilla vasta muutaman
vuoden, mutta päätuote, UPM ProFi Deck
-patiolankku, on jo saanut tukevan jalansijan
kaikissa Euroopan maissa. Vientiä aloitellaan myös
Japaniin ja Australiaan. Hyvään markkinaimuun on epäilemät-
tä myötävaikuttanut se, että ProFin tiimissä ymmärrettiin
riittävän varhaisessa vaiheessa myös designin merkitys.
UPM ProFi syntyi alun perin tarpeesta löytää käyttöä
muovia ja paperia sisältävän tarralaminaatin valmistuksessa
syntyvälle ylijäämämateriaalille, joka jää hyödyntämättä
UPM Raflatacin tuotannossa. Tarralaminaattia ei voi kierrättää
perinteisillä paperiteollisuuden menetelmillä, mutta alan
vastuullisena toimijana UPM halusi etsiä ratkaisun materiaalin
uusiokäytölle.
Ulos omasta laatikosta
– Designin mukaantulossa kävi tuuriakin, kuten kaikessa
hyvässä aina on, kertoo UPM ProFi -liiketoiminta-alueen
johtaja Markku Koivisto. Kun ensimmäiset UPM ProFi
-tuotteet – ne olivat muuten kulmasuojia – olivat käytössä,
Koivisto sai yllättävän ja hämmentävän puhelinsoiton Artekin
nykyiseltä muotoilujohtajalta Ville Kokkoselta: – Voisitteko
valmistaa meille tuolin?
Tuolia ei silloin syntynyt, mutta erinäisten vaiheiden
jälkeen alkoi yhteistyö Artekin ja maineikkaan japanilaisarkki-
tehti Shigeru Banin kanssa. – Ensimmäinen yhteistyökuvio
Artekin ja Shigeru Banin kanssa oli Milanon messujen paviljon-
ki. Tärkein oppi minkä saimme tästä ensimmäisestä yhteistyö-
hankkeesta oli se, kuinka hirmuisen tärkeää on, että puhumme
suunnittelijoille ja designereille. Tätä oppia olemme yrittäneet
noudattaa systemaattisesti, Koivisto painottaa.
Kierrätysmateriaaleja suosiva Shigeru Ban on sittemmin
käyttänyt UPM ProFia muun muassa Artekille suunnittelemas-
saan 10-UNIT SYSTEM -huonekalusarjassa. ProFi on ollut
näkyvästi esillä useissa muissakin design-yhteyksissä.
Vastikään päättyneen Shanghain maailmannäyttelyn Kirnu-
paviljonki oli verhoiltu UPM ProFista valmistetuilla paanuilla.
– Kehitämme mielellämme tuotettamme tällaisten prosessien
kautta. Niihin sisältyy hieman tavallista suurempi riski, mutta
ne pakottavat meidät myös vähän ulos omasta laatikostamme,
mikä on pelkästään hyvä asia, Koivisto toteaa.
UPM ProFi on palkittu eri yhteyksissä jo moneen kertaan.
Tuorein huomionosoitus on lokakuun alussa myönnetty
kansainvälinen Green Good Design -palkinto, joka on kehitetty
maailman vanhimmasta Good Design -muotoilupalkinnosta.
Product Design -sarjassa palkittu UPM ProFi on hyvässä
seurassa, sillä palkittujen joukossa on sellaisia maailman-
brändejä kuin Mercedes-Benz, Bosch ja Sony-Ericsson.
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
17
UPM ProFi on
Kierrätys, ympäristön säästö ja hightech
– nämä kaikki yhdistyvät UPM:n kehittä-
mässä puumuovikomposiitissa. UPM ProFi
on siis mainio esimerkiksi cleandesignista.
Teksti Tuovi Similä
CLEANDESIGNIA PARHAIMMILLAAN
U
Riikka Salokannel
KASVUN YMPÄRISTÖ
Uusiutuvalla energialla tuotetut lämmitysratkaisut herättävät runsaasti pohdintaa.
Vaihtoehtoviidakossa asiantuntijoille ja palveluille tarjoutuu jatkossa käyttöä. Näin
uskovat toukokuussa yrittäjiksi ryhtyneet insinöörit Mika Kallio ja Harri Kemppi.
ahden tiede- ja yrityspuiston yrityshautomon
suojissa toimiva One1 Oy keskittyy strategiansa
mukaisesti tarjoamaan aluekohtaisia lämmön-
tuotannon kokonaisratkaisuja. Lähienergian
palveluiden kohderyhmiksi yritys listaa mm. kunnat,
kaupungit, rakennuttajat sekä energialaitokset.
Vihreän ajattelun mukaisesti maa, tuuli ja aurinko
toimivat yhtiön tuotteissa pääasiallisina lämmönlähteinä.
Pelkkä teknologia ei kuitenkaan riitä. Sujuvat huolto- ja
ylläpitopalvelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
– Asiakas saa kauttamme lämmitysratkaisun, joka on
suunniteltu yksilöllisesti juuri heidän alueen, kaupungin-
osan tai kiinteistön tarpeisiin, mahdollisimman taloudelli-
seksi ja ympäristön kannalta kestäväksi, One1 Oy:n
toimitusjohtaja Mika Kallio kertoo.
Yritysidea kehittyi miesten aiemman työhistorian
pohjalta. LVI- ja energia-alan yrityksissä teknologian sekä
taloushallinnon puolella työskennelleet Kallio ja Kemppi
huomasivat, että asiakkaat jäivät laitteidensa kanssa
monesti omilleen.
– Teknologia muuttuu yhä monimutkaisemmaksi.
Energiankulutusta on myös seurattava ja tekniikkaa
kehitettävä edelleen. Yrityksemme missiona onkin tarjota
palvelua asiakkaiden lämmöntuotannon toteutuksessa
koko elinkaaren ajan, Kallio sanoo.
Toimialan haasteet ja riittävä vaikeusaste pitävät
yrittäjien mielenkiintoa yllä. Motivaatiota ja sitoutumista
edistää usko siihen, että viiden hengen ydinjoukon
yhteinen osaaminen ja uniikki liikeidea kantavat.
Oman tutkimustyön sekä laajan verkoston voimin
yritystä on tarkoitus määrätietoisesti kasvattaa.
Palvelumallia kehitetään vielä yhteistyökumppaneiden
kanssa yhdessä, jonka jälkeen myyntityö pyörähtää
käyntiin isommalla vaihteella.
– Markkinatilanne on tehtyjen selvitysten mukaan
otollinen, saatamme olla juuri oikeaan aikaan liikkeellä,
Mika Kallio sanoo.
L
Vihreää palveluaTeksti Pirjo Kuisma
Hyvä ideausia yrityksiä ja yrittäjiä tarvitaan, sillä tulevai-
suudessa elinikäiset työpaikat vähenevät. Työn
murroksen myötä yhä useampi ihminen pitää
yrityksen perustamista varteenotettavana
vaihtoehtona.
Lahden tiede- ja yrityspuisto järjestää vuosittain
Liikeidean JALOstuskilpailun, jonka kokenut raati poimii
yrittäjänä menestyneen Jalo Paanasen johdolla parhaat
ideat palkittaviksi.
Huipuille on luvassa mainetta ja kunniaa sekä
arvokasta tukea yrityshautomon siipien suojassa idean
jalostamisessa bisneskelpoiseksi tuotteeksi tai palveluksi.
UYrittäjätarinat käynnistyvät toimivan
yritysidean löytämisestä. Hyvä idea
on parhaimmillaan alallaan uusi,
innovatiivinen ja sen
kaupallistamiselle on näköpiirissä
selviä mahdollisuuksia.18
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
– Näkisitpä autoni, vastaa Soft Park -tuotteen idean isä, yrittäjä Harri Nummi kysyttäessä,
mistä moinen ajatus ryhtyä valmistamaan ja markkinoimaan pysäköintihallien törmäyssuojia.
htaat pysäköintitilat, niiden
pylväät, kaiteet ja kulmat aiheut-
tavat jatkuvasti kolhuja ja
naarmuja ajoneuvojen maalipin-
toihin. Asia harmitti työkseen tien päällä
liikkuvaa Nummea ja johti lopulta testimallin
kehittämiseen.
Nerokas ajatus päällystää pehmuste
kalvopinnalla oli ratkaiseva tekijä, jonka
myötä pehmeän suojan voi vuorata mainok-
silla, opasteilla, logoilla tai tilan värimaail-
man sopivalla kuosilla.
Soft Parkin pikkupatentti eli hyödylli-
syysmallisuoja antaa etumatkaa kilpailijoihin.
Tuotteen ympärille on kehitetty huoltomalli,
jonka myötä törmäyssuojat käydään tarkista-
massa, puhdistamassa ja tarvittaessa
korjaamassa säännöllisin väliajoin. Ekologista
pitkäikäisessä tuotteessa on materiaalien
kierrätettävyys.
Harri Nummi ja myynnistä vastaava
Henri Nummi kertovat, että kansainvälisty-
misen ensi askeleet on otettu, sillä Soft
Parkille näytettiin vastikään vihreää valoa
Saksasta. Lahden tiede- ja yrityspuiston
yrityshautomon opastuksella syntynyt
sopimus vaikuttaa kaikin puolin lupaavalta.
A
Saa Teksti Pirjo Kuisma
Vuodesta 2005 järjestetyssä kilpailussa menestyneis-
tä ideoista moni on jo ehtinyt muuntua kannattavaksi
liiketoiminnaksi.
– Tavoitteenamme on saada monipuolisesti liikkeelle
eri alojen potentiaaleja yrittäjiä, joilla on kasvuhaluja ja
intoa kehittyä, kilpailun järjestelyistä vastaava Mikko
Nurminen Lahden tiede- ja yrityspuistosta kertoo.
Osallistuminen on Nurmisen mukaan ollut ilahdutta-
van vilkasta. Vuosittain esiteltävien ideoiden määrä on
vaihdellut 20-40 välillä, joista 10-15 on liittynyt teknisiin
innovaatioihin, loput ovat olleet palvelualan konsepteja.
Viime vuoden voittaja, pysäköintihallien ajoneuvotur-
vallisuutta lisäävä Soft Park -pehmuste oli myös Nurmisen
oma suosikki.
– Selkeä ja oivaltava idea, joka syntyi selvästä
tarpeesta ja joka ratkaisee käytännön ongelman,
Nurminen sanoo.
Lahdessa järjestettävän kilpailun mallia on monistet-
tu ahkerasti myös muihin yrityshautomoihin eri puolilla
Suomea. Kilpailu on osoittautunut hyväksi väyläksi
kanavoida luovia ja jalostuskelpoisia bisnesideoita
yrityshautomon suojiin, jossa niistä yhteistuumin kehite-
tään markkinoille sopivia ratkaisuja.
– Paloturvallisuusluokituksen selvittyä
pääsemme toden teolla aloittamaan myynti-
työn paikallisen suomalaisyrittäjän johdolla,
Harri Nummi kertoo.
Nummi sanoo huomanneensa, että Soft
Park -pehmusteen ideaa on sinnikkäästi
myytävä, jotta asiakas vakuuttuisi sen
hyödyistä. Vaikka markkinaselvitykset
osoittivat mahdollisuuksia, edelläkävijän
rooliin kuuluu ladun avaaminen.
Menestys syntyy harvoin sattumalta.
Silti yrittäjä tarvitsee Nummen mukaan myös
ripauksen onnea. Sekä ”hullua” uskoa
tuotteensa erinomaisuuteen.
törmätä
19
Soft Park -törmäyssuoja
valittiin vuosi sitten
Liikeidean JALOstuskilpailun
voittajaksi. Lahden Sokoksen
parkkihallissa asiakkaiden
autot säästyvät nyt
turhilta kolhuilta.
Alkuvaiheen rahoitus on useimmalle aloittavalle kasvuyritykselle elinehto.
Pääomasijoittajan kannalta näyttöjen puute tekee hankkeista riskialttiita.
Bisnesenkeleitä tarvitaan, sillä kehityskaari hyvästä ideasta läpimurtoon kestää tovin.
ahden tiede- ja yrityspuiston
hautomopalveluista vastaava johtaja
Risto Mauno korostaa yritystä
johtavan tiimin ammattitaitoa ja
näkemyksellisyyttä. – Liikeidean toteutumis-
mahdollisuuksia on osattava arvioida
asiakastarpeiden ja kilpailuedun näkökulmas-
ta. Tämä usein unohtuu riskirahaa hakevalta.
Maunon mukaan Suomessa kasvuyritys-
ten varhaisen vaiheen rahoittajia on moniin
muihin maihin verrattuna vähän.
Pääomasijoittajista tunnetuin on pk-yrityksiin
keskittyvä Veraventure Oy. Sen ohella monet
yksityiset bisnesenkelit sijoittavat kiinnosta-
viin tuotteisiin tai palveluihin, joissa he
näkevät riittävää innovatiivisuutta ja kansain-
välistymisen mahdollisuuksia.
Lahden tiede- ja yrityspuiston hautomo
auttaa joko itse tai bisnesenkeliverkostonsa
avustuksella vuosittain 8-12 yritystä saamaan
riskipääomaa. Kohdeyritysten eri vaiheita on
tuettu vuosittain keskimäärin kymmenellä eri
sijoituspaketilla.
– Bisnesenkeli on pankkiin verrattuna
kärsivällisempi, Risto Mauno sanoo. – Riskin
vakuudeksi riittävät pelkät osakkeet, toisin
kuin pankilla.
Käytännössä irtautumisvaihe voi
Maunon kokemuksen mukaan löytyä myös
osakekaupan muodossa, joten sijoituksia ei
siinä tapauksessa tarvitse maksaa takaisin
muuten kuin osingon muodossa.
Veraventuren Cleantech-sijoituksista vastaa-
va manageri Janne Juhola näkee uusiutuviin
energialähteisiin keskittyvien yritysten
edustavan yhtä nopeimmin kasvavista
toimialoista. Nyt niiden osuus rahoitus-
salkusta on noin 10 prosenttia. Lähes puolet
sijoituksista kohdistuu edelleen ICT-
yrityksiin.
– Hyviä hankeaihioita on viime vuosina
löytynyt paljon, joskin alalle tulon kynnystä
nostaa sen tutkimuspainotteisuus”, Juhola
sanoo.
Rahoituksen saamisen edellytykset ovat
Juholan mukaan cleantech -yrityksien
kohdalla samat kuin muillakin toimialoilla.
Yhden henkilön sijasta johdossa halutaan
nähdä monipuolista osaamista omaava tiimi.
Kansainvälistyminen
tähtäimessä
– Liiketoimintasuunnitelmassa huomio
kiinnittyy tekniseen ratkaisuun, josta tulisi
nousta esille kestävä kilpailuetu. Nopea
kasvu edellyttää myös skaalautuvaa liiketoi-
mintamallia, jonka myötä tuotetta
tai palvelua voidaan lähteä vie-
mään paikallisten markkinoiden
ulkopuolelle.
Alkavia yrityksiä autetaan
käynnistysvaiheen ylitse, jonka
jälkeen niiden uskotaan
kiinnostavan myös yksityisiä
sijoittajia. Veraventure
tarjoaa osakassopimuksen
mukaisesti yhden halli-
tusammattilaisen yhtiön
kehittämiseen.
Julkisrahoitteisen
rahaston tuotto-
odotukset vastaavat
yksittäisen sijoituksen
osalta yksityisten
pääomarahastojen
tuotto-odotuksia.
Rahastotasolla
riskiä voidaan
kuitenkin ottaa
yksityisiä
rahastoja
L
Siemenraha kiihdyttää kasvuunTeksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy
KASVUN YMPÄRISTÖ
20
enemmän tekemällä sijoituksia useampaan
kohdeyhtiöön.
– Pitkällä aikavälillä rahastomme tulisi olla
itsessään kannattava, Juhola sanoo.
Hautomopalveluiden johtaja Risto Mauno haluaisi Suomeen
lisää kasvuyritysten varhaisen vaiheen rahoittajia.
– Ei se ihan tavallista ole, että aloittavalla
yrityksellä on taustalla valmiit kaupat. Tässä
startataan tilaukset kärjessä, naurahtaa
Lahden tiede- ja yrityspuiston markkinointi-
päällikkö Kati Tuominen. Puheena on Jukka
Järvisen tänä syksynä Lahdessa toimintansa
aloittanut yhtiö, joka päivittää linja-autoja
uudella akkuteknologialla päästöttömiksi.
Tiede- ja yrityspuiston asiantuntijapalvelut
ovat keventäneet huomattavasti Järvisen
työtaakkaa uuden yrityksen käynnistämises-
sä.
Uudella litiumakkuteknologialla voidaan
modernisoida hybridi- ja dieselbusseja
päästöttömiksi sähköbusseiksi. – Tällä saralla
kysyntä on suurempaa kuin tarjonta.
Pääsemme suoraan kannattavaan liiketoi-
mintaan. Merkittävät kaupat olemme jo
tehneet Ruotsiin, ja maailmalla on useiden
kannattavaan liiketoimintaanSähköbussi starttaa Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva Jaakko Jaskari
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
21
Jukka Järvisen mukaan litiumakkuteknologia mahdollistaa linja-autojen päivittämisen
päästöttömiksi ja kustannustehokkaiksi. Modernisoinnille on maailmalla kova kysyntä.
operaattoreiden kanssa vireillä neuvotteluja.
Kansainväliset markkinat ovat laajat, mutta
keskitymme aluksi Pohjoismaihin, joiden
olosuhteisiin meillä on erityisosaamista,
kertoo innovaatio- ja akkuteknologia-
asiantuntija Jukka Järvinen.
Modernisoitu sähköbussi ei ole mikään
välkkyvä ihmehärveli, vaan järkevä ja
ympäristöystävällinen joukkoliikenneväline,
joka pystyy operoimaan jopa vuorokauden
ympäri. Euroopasta löytyy paljon päivitettä-
väksi soveltuvaa ajokalustoa.
Yhtiön käynnistysvaiheessa Järvinen on
hyödyntänyt tiede- ja yrityspuiston yritys-
hautomoa ja liiketoiminnan kehittämispalve-
luita. – Lahti valikoitui sijoittumispaikaksem-
Lahden valtit
me mm. juuri hyvien asiantuntija- ja suhde-
verkostojen ja palvelujen ansiosta.
Sopenkorvessa sijaitsevat toimitilatkin
löytyivät tiede- ja yrityspuiston kontaktien
kautta. Myös sillä oli merkitystä, että täällä
on nimenomaan cleantech-verkostoa, joka
ymmärtää toimintaamme, summaa Järvinen.
Kaupunkiolosuhteissa on myös hyvä testata
autojen prototyypit.
Aluksi toimintaa pyörittää oma ydinhen-
kilökunta ulkopuolisten asiantuntijoiden ja
palveluiden tukemana. Jatkossa aiotaan
rekrytoida jopa kymmeniä henkilöitä.
Vankalta pohjalta ponnistavan yrityksen
hallitukseen on tulossa merkittäviä halli-
tusammattilaisia konserniyrityksistä.
Yhteistyö Lahden tiede- ja yrityspuiston
kanssa jatkuu mm. markkinoinnin merkeissä.
KASVUN YMPÄRISTÖ
22
Omaleimainen Teksti Tuovi Similä
yliopistokaupunkiLahteen on syntynyt vuosien mittaan ainutlaatuinen tutkimuksen ja opetuksen
kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole muualla. Yksi erikoispiirteistä Lahdessa on,
että yliopistot ovat linkittyneet vahvasti alueen elinkeinoelämään.
Lahden yliopistokeskusHelsingin yliopiston
Avoin yliopisto
Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Lahden yksikkö
Ympäristötieteiden laitoksen Lahden osasto
Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Lahden keskus
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation
Tampereen teknillisen yliopiston Lahden yksikkö
FAKTA
nsi vuonna tulee kuluneeksi 100
vuotta siitä kun Lahteen
yritettiin ensimmäisen kerran
saada yliopisto. Omaa yliopis-
toa kaupunki ei saanut, mutta
eri yliopistojen yksiköitä alkoi
hissukseen rantautua Lahteen 70-luvulta
lähtien.
Alussa toiminta oli pitkälti koulutusta ja
projekteja – vähän syrjässä akateemisesta
ytimestä. – Se synnytti kuitenkin pohjan
tietyn tyyppiselle edelläkävijyydelle.
Lahdessa on oltu edelläkävijöitä muun
muassa yliopistollisessa täydennyskoulutuk-
sessa ja avoimessa yliopisto-opiskelussa,
joista kummastakin tuli sittemmin osa
suomalaista yliopistojärjestelmää, kertoo
johtaja Tomi Tura tiede- ja yrityspuistosta.
Eri yliopistojen yksiköitä oli vuoteen
2001 mennessä kertynyt jo niin paljon, että
ne koottiin yhteen yliopistokeskukseksi.
– Tämä on verkosto-organisaatio, joka
perustuu yhteistyösopimukseen, jossa myös
Lahden kaupunki on mukana, kertoo yliopis-
tokeskuksen pääsihteeri Senja Jouttimäki.
Tässäkin Lahti oli edelläkävijä, sillä yliopisto-
keskus oli ensimmäinen Suomessa.
Tura puhuu mielellään ”Lahden ihmeestä”,
aivan kuten aikanaan puhuttiin ”Oulun
ihmeestä”. Lahden tarina on vain pitänyt
rakentaa toisella tavalla. Turan mukaan
välttämätöntä Lahden kehitykselle oli
Helsingin yliopiston ympäristötieteiden
laitoksen tulo Lahteen. – Ilman sitä kaupun-
gilla ei olisi ollut edellytyksiä valita
Aitoa vuorovaikutusta
yritysten kanssa
ympäristökärkeä. Ja muutkin yliopistot
rupesivat systemaattisesti panostamaan
toimintaansa tälle alueelle, hän sanoo.
Lahti erottuu selvästi muista, perintei-
semmistä yliopistokaupungeista ainakin
kahdella tavalla, väittää Tura. Ensinnäkin,
vaikka Lahdessa tehdään kovan tason
kansainvälistä tutkimusta, se on lähellä
alueellisia sovelluksia ja vuorovaikutus
yritysten kanssa on aitoa. Toinen on kummi-
professuurimalli, – lahtelainen innovaatio
suomalaiseen korkeakoulumaailmaan, Tura
muotoilee.
Kummiprofessori-malli on yksinkertainen ja
kustannustehokas. – Strateginen yhteis-
työsopimus solmitaan jossakin muualla kuin
Lahdessa toimivan professorin tai tutkimus-
laitoksen kanssa, Tura selvittää.
Järjestelmä on käytännössä kaksinker-
taistanut Lahden professorien määrän. Malli
on lupaava ja hyvä, ja vahvistaa ja tukee
kokopäivätoimisten professorien työtä ja
alueella toimivaa tiedeyhteisöä.
– Tämä on se suunta mihin tulevaisuu-
dessa menemme. Tavoitteena on, että meillä
on jatkossa merkittävä kansainvälinen
verkosto kummiprofessuurien kautta.
Yliopistokeskuksen toimintamallia kehitetään
edelleen. – Haemme mallia, jossa yliopistot
näkisivät toiminnan täällä strategisena
Kummiprofessorit
lahtelainen innovaatio
Lahdella oma
akateeminen profiilinsa
Evalintana niin, että tietyillä yliopistoilla on
yhteinen kampus Lahdessa, satunnaisten
etätoimipisteiden sijaan, Jouttimäki sanoo.
Yliopistolle täytyy tietysti olla selvä lisäarvo
siinä, miksi se on Lahdessa. – Se voi liittyä
vaikka yhteistyöhön yliopistojen kesken tai
tutkimusteemoihin, jotka liittyvät tämän
alueen tarpeisiin. Ja vahvaan vuorovaikutuk-
seen alueella toimivien yritysten kanssa,
Jouttimäki suunnittelee.
Painopisteet tutkimuksessa ja opetuk-
sessa liittynevät tulevaisuudessakin suurelta
osin Lahden kärkialoihin: ympäristöön,
muotoiluun, innovaatioihin. – Terävöitämme
entisestään Lahdelle ihan omaa profiilia, joka
kumpuaa tästä alueesta eikä toista sellaise-
naan sitä mitä ns. pääkampuksilla tehdään,
Jouttimäki kuvailee.
Kun Jouttimäki vertaa Lahtea maamme
viiteen muuhun yliopistokeskukseen, hänkin
löytää paikallisia erityispiirteitä. – Meillä on
poikkeuksellisen hyvä yhteistyö ja vuoropu-
helu kaupungin kanssa. Emme ole vastakkain
missään asiassa vaan samalla puolella.
Yhteistyö tiede- ja yrityspuiston kanssa on
saatu erittäin toimivaksi, ja se linkittää
meidät entistä enemmän elinkeinoelämään,
hän luettelee. Tähän listaan Jouttimäki lisää
vielä sijainnin metropolialueella ja kahden
suuren, Helsingin yliopiston ja Aalto-
yliopiston läsnäolon, jotka tuovat oman
vahvuutensa. Ja aivan olennaisen ja muista
alueista poikkeavan ulottuvuuden tähän tuo
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
käytäntölähtöisten innovaatioiden tutkimus.
Tämä laitoskummius kuuluu samaan ohjel-
maan, jolla tiede- ja yrityspuisto on rahoitta-
nut kummiprofessuureja. – Materiaali-
tekniikan kenttä on niin laaja, että yksi
professori ei voi tietää kaikista materiaaleista
kaikkea, tai edes riittävästi. Siksi meille
valittiin tämä malli, sanoo kummilaitoksen
tutkimusjohtaja Sauli Eerola.
Aiemmin pääosin muovitekniikkaan
keskittynyt laitos on laajentanut toimintansa
myös muiden materiaalien tutkimiseen ja
kehittämiseen. – Materiaalitekniikalla on
Kummilaitos tutkii materiaalejaTampereen teknillisen yliopiston Lahden yksikkö on tiede- ja
yrityspuiston kummilaitos. Se tarkoittaa, että laitoksen kaikki yhdeksän
professoria ovat Päijät-Hämeen yritysten käytettävissä materiaaleihin
liittyvissä kehitysasioissa.
erittäin tärkeä rooli muotoilussa ja
cleantechissä, jotka ovat Lahden painopiste-
alueita, Eerola sanoo.
Eerola kiertelee Lahden seudun
yrityksissä ja toimii ”suodattimena” yrityksil-
tä ja professoreilta tulevan tiedon välillä.
Eerola on tyytyväinen yhteistyöhön yritysten
kanssa. Tavallisimmat yhteistyön muodot
ovat sellaisia, että Eerolan porukka osallistuu
yrityksen kanssa esiselvityksiin, jotka liittyvät
uuteen materiaaliin tai teknologioihin.
– Kun ruohonjuuritason ideoita kampaa
lävitse, yrityksistä löytyy jatkuvasti ihan
kansainvälisen tason innovaatioita. Yritys voi
lähteä sitä viemään omin voimin eteenpäin,
mutta kyllä yliopistonkin tavoitteena on
saada tällaisia uusia tutkimushankkeita
alueelle.
Materiaalitekniikassa tapahtuu paljon.
Tulossa ovat muun muassa biopolymeerit,
jotka ovat esimerkiksi uusiutuvista luonnon-
varoista varoista valmistettuja luonnonkuitu-
komposiitteja. Nanoteknologian kehitys tuo
uusia materiaaleja ja pinnoitusmenetelmiä,
joiden avulla voidaan esimerkiksi lisätä
koneiden käyttöikää. Myös antibakteeriset ja
itsestään puhdistuvat pintamateriaalit
tekevät tuloaan. – Teknologiat ja materiaalit
näihin kaikkiin ovat jo olemassa, Eerola
sanoo.
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
23
– Meidän markkinapaikallamme kohtaavat innovaattorit ja
toimeksiantajat. Voimme esim. rakentaa siltaa pienen innovaa-
tio-osaajan ja sen palveluita tarvitsevan, kulttuuriltaan hyvin
erilaisen suurorganisaation välille. Yhteistyö hyödyttää
molempia – ja tietysti palveluiden loppukäyttäjää, selittää
LLA-kehitysohjelman koordinaattori, kehittämispäällikkö
Jyrki Rautkivi Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Hyvä esimerkki
toiminnan tuloksista on puheentunnistuksen ja tekstiviestien
hyödyntäminen terveydenhuollon ajanvarauksien yhteydessä.
Parhaillaan Langaton Lahti -ohjelmassa selvitetään
pk-yritysten kiinnostusta parantaa kilpailukykyään lisäämällä
ympäristötehokkuutta ICT:n avulla.
Navipartner verkostossa
Lahtelainen Navipartner on ollut mukana LLA-toiminnassa
pari vuotta. Navipartnerin kehittämän sähköisen tuntikortin
tuotteistamisen ja lanseerauksen eväät saatiin LLA:n järjestä-
mistä markkinointiguru Timo Ropen koulutuksista, joissa
tuntikorttia työstettiin yhtenä casena.
– Sähköinen tuntikortti on kuin pk-yrityksen henkivakuu-
tus. Sen ansiosta tulot ja menot ovat tiedossa lähes reaaliaikai-
sesti ja asioihin voidaan reagoida ajoissa. Kortin kautta
syötetään kätevästi sisään kaikki tieto, mitä tarvitaan palkan-
laskentaan, tunti-, materiaali- ja matkakuluseurantaan sekä
laskutukseen, kertoo Navipartnerin toimitusjohtaja Eero
Grönroos.
Tärkeintä LLA:ssa on Grönroosin mielestä verkottuminen:
– Pienet yritykset pääsevät kontaktiin ja hyödyntämään
toistensa osaamista. Mustasukkaisuus omasta osaamisesta on
yleensä turhaa, sillä jokaisella on oma tonttinsa. Luottamus
syntyy ja asiat etenevät vähitellen, mutta kun annat ensin
jotain verkostolle, saat sieltä hyötyä moninkertaisesti takaisin.
Tiede- ja yrityspuiston ICT-palveluita yrityksille
Tietotekniikka liiketoiminnan tukena
tuotteistettuja palveluita alueen pk-yrityksille
Langaton Lahti -kehitysohjelma ja verkosto
liiketoimintaedellytyksiä parantavat palvelut ICT-yrityksille,
erityisesti elinkaaren alussa
ICT:n avulla ympäristötehokkuutta ja kilpailukykyä
pk-yrityksille
Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy
Pienissä yrittäjävetoisissa organisaatioissa
syntyy usein käyttökelpoisia tieto- ja
viestintäteknologian innovaatiota.
Langaton Lahti -kehitysohjelma (LLA)
tukee ICT-innovaattoreita parantamalla
liiketoimintavalmiuksia ja luomalla
asiakaskontakteja sekä mahdollisuuden
verkostoitumiseen.
KASVUN YMPÄRISTÖ
24
Navipartnerin toimitusjohtaja Eero Grönroos
Täsmäselvityksiä
Täsmäselvityksiä
ietotekniikka liiketoiminnan tukena
(TLT) on kesäkuussa 2011 päättyvä
EU-hanke, jolla parannetaan
sähköisen liiketoiminnan osaamista
ja hyödyntämistä Päijät-Hämeen pk-
yrityksissä. Rahoittajina ovat Euroopan
Sosiaalirahasto, Hämeen ELY-keskus, Lahden
tiede- ja yrityspuisto sekä mukana olevat
yritykset. Hanke kuuluu valtakunnallisen
eLive-verkoston piiriin.
– Kysyntää on jonoksi asti. Puolessatoista
vuodessa on tehty 300 yritykselle 400
erilaista kehittämistoimenpidettä. Kehittä-
misrahat ehtivät jo loppuakin, mutta onneksi
saimme lisää, kertoo ICT-liiketoimintakehit-
täjä Jari Turunen tiede- ja yrityspuistosta.
Hän toimii TLT:n projektipäällikkönä, antaa
Huikea kysyntä
neuvontaa ja johdattaa asiakasyritykset ja
palveluntarjoajiksi kilpailutetut asiantuntija-
firmat kontaktiin ja kehityksen polulle.
– Pk-yrityksissä tiedetään, että jotain
pitäisi tehdä. Mutta mitä ja kuka tekisi?
TLT opastaa kohti oikeita ratkaisuja ja osaajia,
Turunen tiivistää.
– Rakennamme kuluttajille räätälöityjä
sisustuslasiratkaisuja tarjoavaa verkkokaup-
paa. Se on haasteellista, sillä lasin hahmotta-
minen webissä sisustusmateriaalina ei ole
helppoa, sanoo sisustalasilla.fi -projektissa
palveluntarjoajana toimivan Datapoli Oy:n
toimitusjohtaja Timo Viento. Koulutuskeskus
Salpauksesta mukana olevan tietojenkäsitte-
lyn kouluttajan Ari Salorannan tehtävänä
onkin ollut mm. varmistaa, että asiakkaat
Lasin haasteet
ISOMPI myymälä – verkkoonTeksti Marjaana Keskitalo / JM Tieto Oy
– TLT-hanke ja sen mahdollistama tuki olivat lopullinen kipinä verkkokauppaprojektiimme.
Emme halunneet lisäneliöitä fyysiseen myymälään vaan verkkoon. Siellä ovat kasvun
mahdollisuudet, toteaa Maakunnan Lasi Ky:n toimitusjohtaja Tero Granqvist.
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
25
ymmärtävät, mitä ovat tilaamassa ja ettei
mittavirheitä synny.
Sisusta Lasilla Oy:n suurimmalta
alihankkijalta Maakunnan Lasilta kysytään
yhä enemmän mittatilausratkaisuja.
Verkkokaupassa sellaisen voi sommitella
itselleen vaikka keskellä yötä ja tilata
kotiovelleen, pitkänkin matkan päähän
myyjän toimipaikasta. Ja verkkokauppaan
mahtuu: esim. liukuovista saa 10 000 eri
variaatiota!
– Verkkokauppa voi ensimmäisenä
vuonna tuoda Maakunnan Lasille noin 9
prosentin kasvun liikevaihtoon ja jatkossa
varmasti enemmänkin, laskeskelee Tero
Granqvist. Kotisivuilla, Facebook- ja haku-
konemarkkinnoilla täydennetään luontevasti
liiketoimintaa webissä.
Kuvassa vasemmalta
Ari Saloranta,
Tero Granqvist,
Timo Viento ja
Jari Turunen.
T
Tusina uusia kasvun tekijöitä
KASVUN YMPÄRISTÖ
26
Nimityksiä Lahden tiede- ja yrityspuistossa 2010
Arkkitehti, SAFA Mika Karkulahti on
nimitetty 8.3.2010 projektipäällikök-
si Muotoilu-yksikköön kehittämään
kehitysjohtaja Riikka Salokanteleen
työparina Lahden alueella muotoilua
hyödyntävän liiketoimintaa ja
muotoiluosaamista kansainväliselle
huipputasolle yhdessä muiden
muotoilutoimijoiden kanssa.
Karkulahti on aiemmin työskennellyt
projektiarkkitehtina ja suunnittelija-
na useissa arkkitehtitoimistoissa.
Hän on ollut mukana aktiivisesti
myös alan järjestöjen SAFAn, SIOn,
Ornamon ja Grafian toiminnassa.
Riikka Salokannel Mika Karkulahti
Energia-alan pitkänlinjan osaaja, DI
Jari Kuivanen on nimitetty 15.3.2010
FECCin (Finnish Environmental
Cluster for China) energiajohtajaksi.
Kuivanen on toiminut aiemmin
liiketoimintajohtajana Fortum Power
and Heat Oy:ssä. Sitä ennen hänellä
on ollut mittava ura energiateollisuu-
den vastuullisissa tehtävissä.
YTM Mika Sulkinoja on nimitetty
15.3.2010 kehittämispäälliköksi
vastaamaan Cleantech-yritysten
pääomasijoituspalveluista, mm.
yhtiömme vuosittain Lahdessa
järjestämän näkyvän kansainvälisen
Cleantech-alan pääomasijoitustapah-
tuman, Cleantech Venture Day’sta.
Sulkinoja toimi aiemmin Fund
Managerina Greenstream Network
Plc:ssä.
DI Aleksi Mäkelä on nimitetty 8.3.2010
projektipäälliköksi Cleantech Lahti -
tiimiin kehittämään toimintoja liiketoi-
mintajohtaja Esa Ekholmin työparina
EAKR-rahoitteisen "Materiaalien
käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa
Päijät-Hämeeseen" (MABU)
-hankkeessa sekä alueen mekatroniik-
ka- ja Cleantech-klustereiden yhteis-
hankkeessa.
Mäkelä on toiminut aiemmin projekti-
insinöörinä jätteenkäsittelyjärjestelmiä
tuottavassa Ecosir Group Oy:ssä.
Jari Kuivanen
Mika Sulkinoja
Nina Harjula
Master in Business Administration
(tradenomi, ylempi AMK) Nina Harjula on
nimitetty 1.3.2010 Finnish Cleantech
Clusterin kehittämispäälliköksi vastaa-
maan erityisesti klusterin Intia-ohjelmasta
ja EcoCluP-hankkeesta.
Harjula on erikostunut ympäristöliiketoi-
mintaan ja tutkinut mm. pientuulivoiman
markkinamahdollisuuksia Intiassa.
Hänellä on 15 vuoden kokemus erilaisissa
markkinoinnin johtotehtävistä ja viime
vuosilta erityisesti verkkoliiketoiminnan
kehitysprojekteista.
Aleksi Mäkelä
Riikka Salokannel valittiin 15.2.2010 yhtiöm-
me uudeksi muotoilun kehitysjohtajaksi.
Salokanteleen tehtävänä on vastata muotoi-
lua hyödyntävän liiketoiminnan ja muotoi-
luosaamisen kehittämisestä Lahden alueella
sekä alueen muotoiluosaamisen nostamises-
ta kansainväliselle huipputasolle yhdessä
muiden muotoilutoimijoiden kanssa. Hänen
keskeinen tehtävänsä on vastata myös World
Design Capital 2012 toteutumisesta Lahden
alueella.
Riikka Salokannel on valmistunut artenomiksi
ja medianomiksi (AMK) Lahden
Muotoiluinstituutista. Salokannel siirtyi
yhtiöömme kansainväliseen Carlsberg-
konserniin kuuluvan Sinebrychoffin muotoi-
lupäällikön tehtävästä.
KASV
UN Y
MPÄ
RIST
Ö
27
Yo-merkonomi Kati Korhonen on
nimitetty 6.4.2010 assistentiksi
Cleantech Lahti / asuminen -tiimiin
Southwood-hankkeeseen.
Korhonen on aiemmin työskennellyt
mm. Heinolan kaupungilla projektisih-
teerinä ja Hämeen TE-keskuksessa
(nyk. Hämeen ELY-keskus).
Insinööri (AMK) Teija Laakso on
nimitetty 6.4.2010 Cleantech Lahti /
Ympäristö-tiimiin assistentiksi
Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja
ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen
(MABU), Mekatroniikkaklusterin
murroksen hallinta (Cleantech osio)
sekä STInno-projekteihin.
Laakso on aiemmin työskennellyt
insinööritoimisto Vesi-Pauli Oy:ssä
projekti- sekä käyttöönottoinsinöörinä
sekä kouluttajana.
Hanna Saario
Ville Uimonen
Kati Korhonen
Teija Laakso
Tradenomi, DKK Päivi Menard on
nimitetty 20.4.2010 Cleantech-
yksikköön Lahden alueen elinvoi-
maisuuspaketti -hankkeen projekti-
päälliköksi.
Menard työskenteli aiemmin Venäjän
projektipäällikkönä Aalto-yliopiston
Teknillisen korkeakoulun Lahden
keskuksessa.
FM Julia Ruotsi-Turbaev on nimitetty
1.4.2010 Cleantech-yksikön
Kansainvälistymispalvelut-tiimiin
Venäjä-ohjelman assistentiksi.
Ruotsi-Turbaev siirtyi tehtäväänsä
Oilon Oy:n vientiassistentin tehtävistä.
Julia Ruotsi-Turbaev Päivi Menard
Taloushallinnon tradenomi (AMK)
Hanna Saario on nimitetty 15.3.2010
toimitila-assistentiksi Toimitilapalvelut-
yksikköön. Saarion vastuulla ovat Lahti
Cleantech Parkin palvelut ja niiden
kehittäminen.
Saario siirtyi tehtäväänsä Tapiola-
ryhmästä.
Insinööri (AMK) Ville Uimonen on
nimitetty 29.3.2010 projektipäälliköksi
Cleantech Lahti / Asuminen -tiimiin.
Uimonen on aiemmin työskennellyt
projektimyyntitehtävissä Puume
Oy:ssä (aik. Metateline Oy), Isku
Keittiöt Oy:ssä ja Starkki Oy:llä.
Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja
kansainvälisille markkinoille. Rakennamme
Lahden alueesta maailmanluokan
ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen
keskittymän.
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
Perustettu 1991 (Neopoli Oy). Nimenmuutos
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ksi 2004.
Tytäryhtiö uusiutuvan energian tutkimuskeskus
Energon / TRI Enegy Oy. Omistusosuus 100 %.
Henkilöstöä noin 50.
Vuoden 2010 liikevaihtoennuste 7,2 milj. euroa.
Omistajat: Lahden kaupunki (74 %). Muut omistajat
Päijät-Hämeen kaupunkeja ja kuntia, yrityksiä,
yliopistoja ja korkeakouluja.
Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston vetäjä
Finnish Cleantech Clusterin ja Finnish Environmental
Cluster for China (FECC) -ohjelmankoordinaattori
Jäsen useissa merkittävissä verkostoissa, mm.
TEKEL (Suomen Teknologiakeskusten Liitto)
IASP (International Association of Science Parks)
EBN (European Business and Innovation Centre Network)
EEN (Enterprise Europe Network)
Cleantech Scandinavia
GVCA (Global Cleantech Cluster Association)
Greenovate! Europe
Pohjoismaiden johtava Cleantech-keskus
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
Cleantech eli puhtaat teknologiat tarkoittaa kaikkia
tuotteita, palveluja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden
käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin
niiden vaihtoehdoista.
Puhtaat teknologiat tuovat käyttäjälle lisäarvoa ja
samalla vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia
joko suoraan tai arvoketjun kautta.